SISÄLLYSLUETTELO

Sovittelija Xxxxxx Xxxxxxxxxxx 7.4.2022 tekemän sovintoesityksen mukaisesti Huolinta- alan toimihenkilöitä koskeva, 31.3.2022 päättynyt työehtosopimus uudistetaan seuraa- vasti:

1. Sopimuskausi

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan, kun liitto- jen hallinnot ovat sen hyväksyneet. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä. Uusi sopimuskausi päättyy 31.3.2024. Tämän jälkeen työehtosopimus on voimassa vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta ole kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli vuonna 2023 toteutettavien palkantarkistusten osalta ei 15.2.2023 tai osapuolten sopimaan muuhun ajankohtaan mennessä päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.3.2023.

2. Palkantarkistukset

2.1 Palkantarkistus vuonna 2022 Yleiskorotus 2022

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2022 lukien 1,9 prosentilla.

2.2 Palkantarkistukset vuonna 2023

Osapuolet tarkastelevat 15.2.2023 mennessä arvioitavissa olevia talouden nä- kymiä tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.2.2023 mennessä toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta.

Mikäli vuoden 2023 palkantarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen 15.2.2023

mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päätty- mään 31.3.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava vii- meistään 28.2.2023 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Työryhmä

3.1 Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä

Perustetaan työryhmä, joka toteuttaa perhevapaauudistuksen (HE 129/2021) voimaantuloon mennessä (1.8.2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhe- vapaauudistusta. Toteutus tehdään yhteisesti sovittavalla tavalla siten, että kus- tannukset eivät nouse.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja

-rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja van- hempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkei- den palveluksessa olevien toimihenkilöiden

TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Työehtosopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihen- kilöiden työehdot.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.

2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Jos toimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräystä irtisa- nottu hänen toimihenkilöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutki- musta tässä asiassa.

3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset ‌

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen (LTK-STTK) välisiä sopimuksia:

Yleissopimus (16.3.1989)

Työpaikkaruokailusopimus (12.2.1976)

Yhteistoimintasopimukset (1.3.1990)

Tilastoyhteistyösopimus (21.5.1981)

2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen (ETL-ERTO) välisiä sopimuksia:

Sopimus paikallisesta sopimisesta sekä liitepöytäkirja Koulutussopimus

Luottamusmiessopimus

II TYÖSUHDE ‌

4 § Työhön ottaminen ‌

1. Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan. Koe- aikaehdon voimassaolo edellyttää siitä työsopimuksessa sopimista.

2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Työsopi- mus laaditaan sovittavalla kielellä, kuten kyseisen toimihenkilön pääasiallisella työkielellä. Mikäli sovitaan työehtosopimusta paremmista ehdoista, liitot suositte- levat ehtojen kirjaamista. Jommankumman osapuolen niin vaatiessa on työsopi- mus tehtävä kirjallisena ja sen tulee sisältää vähintään ne asiat, jotka on merkitty liittojen sopimaan työsopimusmalliin. Sopimuksen liitteenä on järjestöjen yhtei- sesti hyväksymä työsopimusmalli.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnteon keskeiset ehdot on selvitettävä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaisesti, jolleivat työsuhteen ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuk- sesta.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa työpaikan luottamusmiehen.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen ‌

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irtisano- misaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu:

Irtisanomis- aika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja, ellei muuta ole sovittu:

Irtisanomis- aika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on maksimi irtisanomisaika neljä kuukautta. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päi- vänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työ- suhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 4 §:ssä.

3. Toimihenkilön irtisanomisesta äitiys-, isyys- vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana on säädetty työsopimuslaissa.

4. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihen- kilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

5. Ennen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvaa irtisanomista työnan- tajan on selvitettävä työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaisesti onko yrityk- sellä muissa toimipisteissä tarjolla muuta työtä.

6 § Harjoittelijat ‌

1. Toimihenkilön tullessa huolinta-alalle on harjoitteluaika enintään 6 kuukautta. Har- joitteluajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä.

Harjoitteluaika tulee kyseeseen ainoastaan yhden kerran.

2. Mikäli harjoittelijalla on aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä huolinta- alan ulkopuolella, otetaan tämä huomioon harjoitteluaikaa määrättäessä.

3. Koulutuksen huomioimisesta harjoitteluaikaa lyhentävänä tekijänä on erikseen sovittu.

7 § Palkat ‌

1. Työpalkoista on voimassa eri sopimus.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina,

pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

Mikäli työsopimus purkautuu tai se puretaan puolin tai toisin voidaan loppupalkka maksaa tarpeellisen laskenta-ajan kuitenkin viimeistään viikon kuluessa työsuh- teen päättymisestä. Mikäli irtisanomistapauksissa ylityökorvauksia ei ole voitu las- kea työsuhteen päättyessä, voidaan ne maksaa yrityksen seuraavana palkanmak- supäivänä.

III TYÖAIKA ‌

8 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 - 40 tuntia viikossa.

2. Mikäli säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa toteu- tetaan työajan lyhennys liitteen mukaisesti.

3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan etukäteen sovittaessa tilapäisesti pi- dentää enintään tunnilla edellyttäen, että työaika enintään 3 viikon pituisena ajan- jaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikko- työaikaan. Työajan pidentämisestä on sovittava viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, mikäli mahdollista, lepotaukoa lu- kuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) – yhden tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työ- paikalta lepotauon aikana, lepotaukoa ei lueta työaikaan.

5. Säännöllinen työaika voi olla 1, 2 ja 3 kohdista poiketen enintään 10 tuntia vuoro- kaudessa ja 48 tuntia viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisajanjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.

Säännöllinen työaika voi olla paikallisesti sopimalla enintään 12 tuntia vuorokau- dessa ja 50 tuntia viikossa siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa ta- soittumisjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.

6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poi- keta, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika määritellään keskimääräisesti, on määrättävä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka kuluessa viikkotyöaika tasoittuu tämän so- pimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Liitot suosittelevat, että tasoittu- misjakso on enintään 26 viikkoa.

8. Työaikajärjestelmän käyttöönottoon on oltava painava ja perusteltu syy tai se on

paikallisista olosuhteista johtuen tarpeellista ja siitä on neuvoteltava yhteistoimin- talain mukaisesti suunnitteluvaiheessa. Päätöksestä on ilmoitettava toimihenki- löille mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään kolme viikkoa ennen sen voimaanastumista. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan yksittäistapauk- sissa sopia toisinkin.

Soveltamisohje (8.4 – 8.7 §)

Neuvottelujen yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työntekijöiden mah- dollisuuteen siirtyä uuteen työaikajärjestelmään. Esimerkiksi työmatkat ja perhe- poliittiset tilanteet ovat asioita, jotka on mahdollisuuksien mukaan huomioitava.

9. Arkipyhäviikon lauantai on vapaapäivä, mikäli toimihenkilön työ on yleisesti järjes- tetty kiintein lauantaiksi sijoitetuin vapaapäivin.

Ellei yrityksen toiminnan kannalta muuta johdu, arkipyhäviikkojen työaika so- pimuskaudella on seuraava:

2022
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16. xxxxxx	toinen pääsiäisviikko	4 pv
17. viikko	vappuviikko	5 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51. viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. xxxxxx	toinen pääsiäisviikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51. viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv
2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv

10. Säännöllisenä työaikana klo 17.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on lisä- tai ylityö ja mikäli säännöllinen työaika

on päättynyt ennen klo 17.00.

Vastaavilla perusteilla maksetaan yötyölisää klo 22.00 – 06.00 väliseltä ajalta. Yö- työlisän suuruus on 30 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta.

Vuorotyötä käytettäessä iltavuorolisä on 15 % ja yövuorolisä 30 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja niitä maksetaan koko vuoron ajalta.

11. Säännöllisenä työaikana lauantaina tehdystä työstä maksetaan 30 %:lla korotet- tua palkkaa.

9 § Lisä- ja ylityö ‌

1. Lisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tunti- palkka tai sovittaessa aikahyvitys.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai vii- koittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä 50 % korotettu palkka.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään tämän pykälän 1 kappaleessa määrätyn työajan li- säksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä mak- setaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

3. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

5. Ylityö tulee korvata toimihenkilölle viimeistään 2 kuukauden kuluttua ylityön suo- rittamisesta.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on enemmän kuin 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jaka- jana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuu- kaudessa tehtyjen työtuntien lukumäärää.

7. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukau- den todellisten työpäivien lukumäärää, ellei yrityskohtaisesti toisin ole sovittu.

8. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän seurantajakso on kalente- rivuosi. Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä.

10 § Varallaolo ja päivystystyö ‌

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hä- nelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palk- kaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvausta maksetaan vähintään neljältä tunnilta.

2. Mikäli toimihenkilö on tänä aikana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorvausta ja työpalkkaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.

3. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana säännöl- lisenä työaikana. Yhden tunnin varallaoloa vastaa tällöin puolen tunnin vapaa työ- aikana. Tällainen vapaa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa va- rallaolosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimihenkilöstä riip- pumattomasta syystä, maksetaan vapaan sijasta varallaolokorvaus.

4. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystämään ohjeiden an- tamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päi- vystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

5. Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvol- lisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, erityisiä toimin- taohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä tai muutettaessa.

11 § Hälytysluontoinen työ ‌

1. Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin palkka sekä ylityökor- vaus, milloin työ samalla on ylityötä.

2. Jos kutsu annetaan klo 21 ja 7 välillä, maksetaan erityisenä hälytysrahana perus- palkka 2 tunnilta. Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

12 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Toimihenkilön joutuessa matkustamaan työnsä puolesta, korvataan matkakustan- nukset yrityksen matkustusohjesäännön tai sen puuttuessa valtion virkaehtosopi- muksen matkustussäännön mukaan.

2. Päivärahojen euromäärät tulevat voimaan samoina ajankohtina ja

samansuuruisina kuin valtion virkaehtosopimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxx toimihenkilö joutuu käyttämään omaa ajoneuvoaan työtehtä- vien hoitoon, maksetaan tästä aiheutuneet kustannukset kuitenkin valtion virkaehtosopimuksen matkustussäännön mukaan.

3. Jos toimihenkilön suorittama työ alkaa sellaisena ajankohtana tai kestää niin kauan, ettei hän pääse yleisiä kulkuneuvoja käyttäen työpaikalle tai kotiin, eikä hän asu työpaikan välittömässä läheisyydessä, maksetaan hänelle matkustami- sesta aiheutuneet kustannukset voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

IV VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

14 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työehtosopimuksen mukai- sen vuosilomansa palkasta.

2. Xxxxxxxx suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päättyessä sitä vas- taava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty, ellei pai- kallisesti ole toisin sovittu.

4. Vanhuus-, rintamamies- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van- huuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle makse- taan lomaraha edellä mainittuna prosenttina toimihenkilön vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomarahaa ei makseta, mikäli työntekijä irtisanoutuessa ei noudata irtisanomisai- kaa.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hä- nen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työ- suhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä

syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

7. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen. Lo- marahavapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta vapaan ajankohdasta on sovittava. Lomarahavapaasta ei mak- seta lomarahaa.

Liitot suosittelevat, että lomarahan vaihtaminen vapaaseen sovitaan suoritetta- vaksi seuraavasti: 24 lomapäivää vastaava lomaraha sovitaan pidettäväksi kahden viikon (12 päivää) vapaana.

V POISSAOLO ‌

15 § Tilapäinen poissaolo Sairaus ‌

1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta, lä- hiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, van- hempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- ja avopuolisonsa vanhempia.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on vält- tämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää neljää työpäivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen huoltajalla on oikeus olla poissa töistä valtio- neuvoston päätöksen mukaisesti (vnp 130/85).

Yhteiskunnallinen toiminta

3. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnal- lisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan ko- kouksiin. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suo- rittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vä- hennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

4. Toimihenkilölle annetaan palkallista vapaata STTK:n, ERTO:n, ERTO:n Työttö- myyskassan ja Logistiikan Toimihenkilöiden hallinnon kokouksia varten.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omana vihkipäivänä, mikäli tämä pide- tään toimihenkilön työpäivänä.

6. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60 -vuotispäivinään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

Muut määräykset

9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava työnan- tajalle hyvissä ajoin.

16 § Sairausajan palkka Edellytykset ‌

Työnantaja maksaa toimihenkilölle sairausajalta palkkaa, jos toimihenkilö estyy teke- mästä työtä sairauden tai tapaturma vuoksi ja toimihenkilö ei ole aiheuttanut työky- vyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan.

Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työn- antaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Toimihenkilöllä on oikeus lähinnä eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sai- raudestaan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella keskus- järjestöjen välillä 12.2.1976 allekirjoitetussa sosiaalipaketissa mainituilla edellytyk- sillä.

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärintodistuk- sella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin tai terveydenhoi- tajan antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli toimihenkilö esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lää- kärin tai terveydenhoitajan käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy muun lääkärin tai terveydenhoitajan käyttöön voi olla esi- merkiksi sairauden laadusta, matka-ajan pituudesta (enintään 45 minuuttia työterveyshuollon toimipisteeseen), hoitosuhteesta tai vastaavasta johtuva hyväksyttävä syy.

Työnantajan on tiedotettava tehokkaasti henkilöstöään menettelytavoista ja niihin liittyvistä mahdollisista muutoksista.

Palkanmaksu

a) Työnantaja maksaa toimihenkilölle palkkaa työkyvyttömyyden ajalta työsuhteen kestettyä seuraavasti:

28 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt 1 kuukauden

35 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta 42 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta 56 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

b) Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sairausajan- jaksot yhteen.

c) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä makse- taan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenki- lölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenki- lölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palk- kaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

d) Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, vähenee työnantajan palkan- maksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

e) Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta saatu päiväraha tai siihen verrattava korvaus, joka maksetaan työnanta- jan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta tai lain perusteella, Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

f) Sairausajan palkasta ei vähennetä työehtosopimuksen edellyttämän vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen perusteella myönnettäviä korvauksia.

17 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraa- vissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

a. Muut kuin lakisääteiset tarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi

• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa

• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentut- kimuksessa ja

• toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos

• hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyt- tömyyden

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kii- reellisyyden.

c. Raskaus

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkä- rin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien äidin tai lapsen terveyden kannalta välttämättömien lääketieteellisten tutkimusten (ml. hammaslääkärin tutkimuksen) ajalta.

d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilön käydessä:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työ- suhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa näihin liittyvine mat- koineen

• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai mää- rätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

18 § Perhevapaat ‌

1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista.

2. Toimihenkilön oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

3. Työnantaja maksaa naispuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vä- hintään 6 kuukautta, äitiysvapaan ajalta täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta. Edellytyksenä on, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua ja että toimihenkilö sitoutuu palaamaan takaisin työhön.

4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vä- hintään yhdeksän kuukautta, isyysvapaan ajalta palkan viideltä työpäivältä.

5. Toimihenkilön ollessa hoitovapaalla ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuk- sia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

6. Toimihenkilöllä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoi- tuksenaan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopi- muslaissa ja sairausvakuutuslaissa on säädetty.

VI ERITYISET MÄÄRÄYKSET ‌

19 § Tulliselvitysrikosten tutkinta ja oikeudenkäynti ‌

Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta ja tuesta toimihenkilölle, joka joutuu osallistumaan viranomaisen suorittamaan tutkintaan (ml. kuulustelut) tai oikeu- denkäyntiin epäiltyä tulliselvitysrikosta koskevassa asiassa.

Jos toimihenkilö tuomitaan rangaistukseen tulliselvitysrikoksesta, vastaa hän oikeus- avusta työnantajalle aiheutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 5 000 euroa.

20 § Jäsenmaksujen periminen

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenmaksut peritään toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ilmoitta- malle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Työehtosopimuksen osapuolena olevan Toimihenkilöliitto ERTO ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella työnantajan osoittamassa paikassa järjestää kokouksia työpai- kan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Kokouksen pidosta on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen kokousta.

2. Kokouksen järjestäjä vastaa kokouksesta. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

4. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n asiamies voi käydä työpaikalla sovittuaan siitä työn- antajan kanssa.

5. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun ala- osaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asete- tulle ilmoitustaululle.

23 § Luottamusmies ‌

Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä koskevaa pöytäkirjaa sekä liittojen välillä solmittua luottamusmiessopimusta.

24 § Voimassa olevat edut ‌

Xxxxxx toimihenkilö on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja, kuin mitä tässä

sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimuksessa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan, ellei muuta sovita työehtosopimuksen 24 §:n mukaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely johda toimihenkilölle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen mahdolli- sesti annetut lisäedut huomioon ottaen.

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä yrityksissä, joissa voimassa olevan käytännön mukaan on annettu toimihenkilölle heidän kanssaan tehtävän sopimuksen perusteella mahdol- lisuus siirtää osa lakisääteisestä vuosilomasta 1.10.- 30.4. väliseen aikaan ja loma tällöin on annettu puolitoistakertaisena kuitenkin enintään viikolla pidennettynä, tämä käytäntö katsotaan saavutetuksi eduksi eikä sitä pois- teta edellä tässä pykälässä määrättyä menettelyä noudattamatta.

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvo- teltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luotta- musmiehen kesken, ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kes- ken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimieli- syyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Xxxxxxxxxxxx puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esi- tyksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

26 § Työnseisaukset ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

27 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 11.4.2022 alkaen 31.3.2024 saakka. Uuden työehto- sopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen mää- räyksiä. Uusi sopimuskausi päättyy 31.3.2024. Tämän jälkeen työehtosopimus on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päätty- mistä ole kummaltakaan puolelta ole kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli vuonna 2023 toteutettavien palkantarkistusten osalta ei 15.2.2023 tai osa- puolten sopimaan muuhun ajankohtaan mennessä päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.3.2023.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 11. huhtikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusväli- tysliikkeiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva

PALKKASOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Palkkasopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihen- kilöiden palkkaehdot.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.

2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.

2 § Vähimmäispalkat

Edellä 1 §:ssä mainittujen toimihenkilöiden vähimmäispalkat ilmenevät sopimuksen liitteestä.

3 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely

Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely on tämän sopimuksen liitteenä.

4 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittelyyn liittyviä soveltamisohjeita

1. Yleistä

Määriteltäessä vaativuusryhmää, on ensin selvitettävä työtehtävä nimikkeestä riippumatta. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perus- teella minkä ryhmän vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen pääkriteeriin:

a) tehtävän edellyttämiin tieto- ja taitovaatimuksiin.

b) Työn vaatimaan itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään.

c) Työnantajan valvonnan määrään.

Tehtävän muodostuessa kahdesta tai useammasta joko samantasoisista tai erita- soisista tehtävistä, jotka myös erikseen voivat muodostaa käytännössä työtehtävä kokonaisuuden, on verrattava näin muodostunutta useamman osatehtävän

kokonaisuutta vaativuusryhmien yleismääritelmiin. Eri osatehtävien merkitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin tehtäväkokonaisuuden vaativuusryhmä voi olla korkeampi kuin osatehtävien pääosan vaativuusryhmä.

Mikäli työtehtävä on mainittu muussa vaativuusryhmässä kuin mihin vaativuusta- sojen yleiskuvauksen perusteella on päädytty tai työtehtävää ei ole mainittu lain- kaan, suoritetaan vaativuusryhmän määrittely ensisijaisesti vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella. Vaativuusryhmittely tehtäväesimerkein määrittää teh- tävästä toimihenkilölle maksettavan palkan vähimmäistason.

Pöytäkirjamerkintä:

Rajatapauksissa suositellaan huolellisesti laadittujen tehtäväkuvausten te- kemistä työnantajan ja toimihenkilön yhteistyönä. Liitot laativat yhteisen toimenkuvauslomakkeen.

5 § Palkkaryhmien yläpuoliset tehtävät

Mikäli C. vaativuusryhmän tehtävää hoitava toimihenkilö ja hänen tehtävänsä täyttä- vät jäljempänä tässä pykälässä mainitut tiedoille ja taidoille, itsenäisyydelle sekä har- kinnan ja valvonnan asteelle asetetut vaatimukset, toimihenkilölle maksetaan vähin- tään palkka- taulukon ao. kalleusluokan D kohdasta ilmenevää palkkaa.

1. Tieto - Taito - vaatimus:

Edellyttää oman osatoiminnon erittäin hyvää hallintaa muuttuvien olosuhteiden asettamat vaatimukset huomioiden sekä erikoistietoja ja taitoja myös oman osa- toiminnon ulkopuolelta.

Liikkeen erilaisten toimintojen tuntemus perustuu kokemukseen. Koordinointiky- kyä edellytetään myös liikkeen ulkopuolelle. Tehtävä edellyttää useimmiten asia- kassuhteiden oma-aloitteista hoitoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä vastuuta liikkeen palvelutason säilyttämisestä ja edistämisestä omalla osa-alueella.

Valmiudet edellyttävät useamman vuoden kokemusta alalta C. ryhmän tasoisesta tehtävästä ja yleensä ammattia tukevaa jatkokoulutustasoista tutkintoa.

2. Itsenäisyyden ja harkinnan aste:

Toiminta tapahtuu etukäteen tehtyjen suunnitelmien, asetettujen tavoitteiden (ei välttämättä euromääräisten), yrityksen toimintapolitiikan ja ennakkotapausten pe- rusteella. Toiminta edellyttää itsenäistä suunnittelua, arvostelukykyä, tulkinallista ja soveltavaa ajattelua sekä taitoa esittää esiin tuleviin ongelmiin ratkaisumalleja. Toimi on usein operatiivisen tason esimiestehtävä.

3. Valvonnan aste:

Valvonta perustuu asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan.

Tämän vaativuustason tehtäviä esiintyy esimerkiksi huolitsijan ja liikenteenhoita- jan työssä. Myös muilla C. vaativuusryhmän osa-alueilla voi esiintyä tämän tason tehtäviä.

6 § Tulliselvitystyötä tekevät toimihenkilöt

Tulliselvitystyötä tekevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tu- lee ylittää kunkin toimihenkilön vaativuusluokituksen mukainen taulukkopalkka 3,0 prosentilla.

7 § Harjoittelijan palkka

Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % ensimmäisen vuoden toimihenkilön palkasta siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä harjoittelija harjoitteluaikanaan pääasiallisesti suorittaa.

8 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään

1. Xxxxxx toimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on uudessa tehtä- vässä perehdyttämiskausi, joka tehtävän vaativuustasoon nähden vaihtelee kah- desta kuuteen kuukauteen. Mikäli hän jää perehdyttämiskauden jälkeen uuteen tehtävään, hänelle suoritetaan tämän jälkeen uuden tehtävän edellyttämä palkka. Perehdyttämiskauden pituus on etukäteen ilmoitettava toimihenkilölle. Perehdyt- tämiskauden aikana suoritetaan toimihenkilön aikaisemman tehtävän ja uuden tehtävän välinen palkanerotus puolitettuna toimihenkilölle.

2. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään tilapäisesti korkeamman vaativuusryhmän työhön ja siirto jatkuu yli kahden viikon, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta en- siksi sattuvan palkanmaksukauden alusta lukien palkka sen vaativuusryhmän mu- kaan, johon hänet on siirretty. Ko. järjestely ei vaikuta ao. toimihenkilön omaan vuosilomapalkkaan.

3. Jos toimihenkilö siirretään tilapäisesti tehtävään, josta maksetaan toimihenkilön omaa palkkaa pienempää palkkaa, maksetaan kuitenkin edelleen palkkaa vaki- naisen tehtävänsä mukaisena.

9 § Työkohtaisuuslisä

1. Sen mukaan, poikkeavatko toimihenkilön työtaito, työteho tai kokemus tahi hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toimihenkilöryh- män yleisestä keskitasosta, suositellaan hänelle maksettavaksi työkohtaisuusli- sää.

2. Tämän pykälän 1. kohdassa tarkoitettua korkeampaa palkkaa suositellaan mak- settavaksi sellaisille toimihenkilöille, jotka työssään osoittavat keskimääräistä suu- rempaa työtehoa, aloitekykyä ja ammattiinsa perehtyneisyyttä, kysymyksessä ole- van erikoisalan hallitsemista, taitavaa asiakaspalvelua samoin kuin sellaisille toi- mihenkilöille, jotka ovat lisänneet ammattipätevyyttään itseopiskelun tai muun li- säkoulutuksen kautta.

10 § Kielilisä

1. Mikäli vaativuusryhmiin sijoitetun toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansi- oksi, että hän kotimaisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kie- len, maksetaan hänelle kielilisää, jonka suuruus on vähintään 5 % taulukkopal- kasta.

Soveltamisohje:

Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimihenkilö työnantajan tosiasiallisesti edellyttämänä käyttää kielitaitoaan huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todet- tavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.

2. Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitaidon lisäansioedellytystä.

3. Lisän suuruutta määrättäessä otetaan huomioon vaadittava käyttötarve sekä kiel- ten lukumäärä. Vaadittaessa on kielitaito osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vastaavalla tavalla.

4. Mahdollinen kielilisä on merkittävä työsopimukseen sitä tehtäessä tai muutetta- essa.

11 § Palvelusajan laskeminen

1. Huolinta-alan palvelus otetaan huomioon täysimääräisesti.

2. Palvelus vastaavissa tehtävissä muilla aloilla otetaan kohtuullisessa määrin huo- mioon palvelusvuosia laskettaessa. Vastaavista tehtävistä hyväksi luettava aika määritellään työhönoton yhteydessä. Kohtuullista määrää harkittaessa kiinnite- tään huomiota aikaisemman tehtävän ja nykyisen tehtävän vastaavuuteen.

3. Siirryttäessä vaativuusryhmästä toiseen huomioidaan aikaisemmat palvelusvuo- det täysimääräisinä.

12 § Koulutuksen huomioiminen palvelusaikaa laskettaessa

1. Alallaolovuosia määriteltäessä katsotaan kaupallisen ammatillisen peruskoulutuk- sen (esim. merkonomi) suorittanut toimihenkilö välittömästi toisen vuoden toimi- henkilöksi asianomaisessa vaativuusryhmässä.

2. Neljännen vuoden toimihenkilöksi kuuden kuukauden saman työnantajan palve- luksessa työskentelyn täytyttyä katsotaan seuraavat koulutustasot:

• alalle erikoistunut ammatillinen koulutus

• ulkomaankaupan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto

• alalle soveltuva yliopisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto (esim. ekonomi, tradenomi, insinööri)

3. Muun ammattitaitoa lisäävän koulutuksen huomiointi alalla olovuosia määrättä- essä tulee työnantajan ja toimihenkilön välillä sopia työsopimuksesta sovittaessa. Sopiminen tulee tällöin pyrkiä perustamaan alalle tulevan toimihenkilön koulutuk- sellisesti hankittuihin erityisvalmiuksiin, huomioon ottaen koulutuksesta työnanta- jalle oletettava hyöty.

13 § Työnseisaukset

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

3. Xxxxxxxxxxxx puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esi- tyksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

15 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä sopimus on voimassa 26.1.2017 alkaen 31.3.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päätty- mistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 27. helmikuuta 2017

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

TAULUKKOPALKAT ‌

Taulukkopalkat 1.7.2022 Pääkaupunkiseutu

	A	B	C	D
4v	2019	2175	2409	2607
6v	2092	2253	2502	2717
8v	2165	2336	2598	2828
12v	2244	2424	2711	2953
15v	0000	0000	0000	0000
20v	2356	2557	2872	3132
25v-	2426	2632	2956	3225

Muu Suomi

	A	B	C	D
4v	1932	2074	2292	2470
6v	0000	0000	0000	2571
8v	2069	2222	2465	2675
12v	2142	2304	2561	2785
15v	2214	2383	2661	2899
20v	2248	2422	2710	2952
25v-	0000	0000	0000	0000

VAATIVUUSRYHMITTELY ‌

Soveltamisohje eri tehtävien arviointiin.

Esimerkkitehtävät	Ryhmä A Perusosaamista vaati- vat tehtävät	Ryhmä B Ammattiosaamista vaativat tehtävät	Ryhmä C Vahvaa ammattiosaa- mista vaativat tehtävät	Ryhmä D Erityistä ammattiosaamista vaativat tehtävät ja asian- tuntijatehtävät
Huolintatehtävät (Tehtäväryhmän ni- mikkeet vaihtelevat yhtiöittäin)	Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen valmista- mista, avisointia, lähe- tysten luovuttamista sekä arkistointia ja tulli- kirjanpitoa annettujen työohjeiden mukai- sesti.	Tehtävät sisältävät mm. vaativaa tilastoin- tia ja vastuullista tulli- kirjanpitoa. Tehtäviin kuuluu yh- teydenpitoa asiakkai- siin ja muihin sidosryh- miin.	Tehtävät sisältävät mm. vaativaa huolintaa, tarif- fiointia. Yhteydenpito kuin ryhmä B:ssä.	Tehtävät sisältävät mm. kokonaisvaltaista huolintaa tai operatiivisia esimiesteh- täviä ilman budjettivastuuta Erikoishuolinta, kuten lai- vanselvitys.
Liikenteenhoito (Tehtäväryhmän ni- mikkeet vaihtelevat yhtiöittäin, pitäen si- sällään kaikki kuljetus- muodot)	Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen laadintaa sekä muita vaativam- pia tehtäviä tukevia tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. liikenteenhoitoa, tuonti- ja vientiliiken- teenhoitoa kuorma- suunnittelijan ohjeiden mukaan sekä kuljetus- dokumenttien laadin- taa, sisältäen passi- tukset. Tehtäviin kuu- luu yhteydenpitoa asi- akkaisiin ja asiakas- palvelua.	Tehtävät sisältävät mm. ulko- ja kotimaan kulje- tusjärjestelyjä, tuonti- ja vientiliikenteenhoitoa, vastaten omasta liiken- nesuunnasta ja kuor- man suunnittelusta sekä liikenteiden kustannus- tehokkuuden ylläpitämi- sestä. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkai- siin jayhteistyökumppa- neihin sekä vaativaa asiakaspalvelua.	Tehtävät sisältävät mm. lii- kenteiden kehittämistä sekä erityistoimenpiteitä vaativia kuljetus. Muuten ryhmän C mukaisia tehtä- viä, mutta tehtävän hoita- jalla on itsenäinen päätök- sentekomahdollisuus ja vastuu liikenteenhoidosta.
Hinnoittelu- ja laskutus sekä kulunkohdistus	Tehtävät sisältävät muita tehtäviä avusta- via tallennustehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. hinnoittelua ja laskutusta tarjousten mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja asia- kaspalvelua.	Tehtävät sisältävät mm. tarjousten laadintaa, kustannusseurantaa sekä hinnoittelua ja las- kutusta vapaan hinnoit- telun mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja yhteis- työkumppaneihin sekä vaativaa asiakaspalve- lua.	Tehtävät sisältävät vaati- vien kokonaisuuksien hal- lintaa.
Taloushallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huomioon kassan raha-, tosite- ja asia- kasmäärän suuruus.)	Tehtävät sisältävät mm. asiakkaan luotto- tietojen tarkastamista, osakirjanpitoa, ala- ja sivukassan hoitoa sekä muita vaativampia teh- täviä tukevia tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. pankkimaksa- tusta, pankkitapahtu- mien kirjausta, likvidi- teetin seurantaa, myynti- ja ostores- kontraa, asiakasrekis- tereiden ylläpitoa sekä juoksevaa kirjanpitoa.	Tehtävät sisältävät mm. luotonvalvontaa, itse- näistä kassanhoitoa, ra- portointia, kassavirran suunnittelua sekä kir- janpitotyötä, jolla tarkoi- tetaan juoksevan kirjan- pidon hoitamista ja tilin- päätösten valmistelua.	Tehtävät sisältävät mm. pääkirjanpitoa ja pääkas- sanhoitoa, vaativia kassa- toimintoja esim. likviditeetin hallinta, sijoitukset, laina- järjestelyt ja valuutta-asioi- den hoito.
Tietohallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huomioon palvelukon- taktien määrä ja laatu.)	Tehtävät sisältävät yleisiä tietohallintoa avustavia tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. tietohallinnon eri- laisten tukihenkilöiden tehtävät.	Tehtävät sisältävät mm. ohjelmointia tai tietohal- linnon suunnitteluun liit- tyviä tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. vaativia tietohallinnon suunnittelu- ja ohjelmointi- tehtäviä.

Myynti- ja markkinoin- titehtävät

(Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon sisäisten ja ul- koisten asiakasyhteyk- sien määrä ja laatu.)

Tehtävät sisältävät yleisiä myyntiä ja mark- kinointia avustavia teh- täviä.

Tehtävät sisältävät mm. yhteydenpitoa asiakkaisiin ja muihin intressiryhmiin. Tehtä- vissä hoidetaan mm. tarjousten laadintaa saatujen ohjeiden mu- kaisesti, tuotetaan myyntiä tukevaa ma- teriaali tai tuetaan myyntityöstä vas- tuussa olevien työtä.

Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä myynti- ja markkinointityötä sekä erityisen vaativia myyn- nin tukitehtäviä. Tehtä- viin kuuluu asiakastilan- teiden hoitamista.

Tehtävät sisältävät mm. ta- voitteisiin perustuvaa myynti- ja markkinointi- työtä, jossa itsenäinen pää- töksentekomahdollisuus ja vastuu tai myynnin ja mark- kinoinnin suunnittelutehtä- viä.

Asiakaspalvelutehtävät (silloin kun ne on eriy- tetty omaksi toimin- noksi)

(Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon sisäisten ja ul- koisten asiakasyhteyk- sien määrä ja laatu.)

Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelua annettujen ohjeiden mukaisesti, mm. kulje- tustoimeksiantojen kä- sittelyä, lähetysten seurantakyselyiden ja jäljitysten hoitamista

Reklamaatioiden käsit- telyä, asiakasneuvon- taa, korvauskäsittelyä edeltävää valmistele- vaa työtä

Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asia- kaspalvelua, erilaisten palvelujen suosittele- mista ja lisämyynnin tukemista.

Vahinkokäsittelyä ja korvauspäätösten val- mistelua

Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asiakaspalve- lua, joka edellyttää laa- jempien asiakaspalve- lullisten kokonaisuuk- sien hallitsemista, kulje- tusketjun ja kustannus- rakenteen tuntemusta.

Vaativaa vahinkokäsit- telyä ja vaativien kor- vauspäätösten valmis- telua.

Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelutoimintojen kehittämistä ja vaativien asiakastilanteiden hoitoa, joissa itsenäinen päätök- sentekomahdollisuus ja vastuu tai asiantuntija- tai esimiestehtävä.

Vaativien asiakastilantei- den hoitoa, esimies- tai eri- koisasiantuntijatehtävät.

Henkilöstöhallinnon tehtävät

Tehtävät sisältävät do- kumenttien järjestelyä, arkistointia, tietojen tal- lentamista henkilöstö- rekistereihin sekä muita rutiininluonteisia tehtäviä. Työtä teh- dään yksityiskohtaisten työohjeiden mukai- sesti.

Tehtävät sisältävät henkilöstöön liittyvän tiedon keräämistä, kä- sittelyä ja ylläpitoa sekä erilaisten doku- menttien laadintaa.

Tehtäviä suoritetaan ennalta sovittujen pro- sessien mukaisesti.

Tehtävät voivat sisäl- tää myös sisäisten asiakkaiden neuvon- taa. Esim. henkilöstö- assistentin tehtävät.

Tehtävät sisältävät itse- näistä harkintaa vaati- vaa tiedon soveltamista ja edellyttävät vankkaa ammattitaitoa. Tehtäviin kuuluu mm. raporttien tuottamista ja analy- sointia sekä neuvontaa sisäisille asiakkaille ja sidosryhmille. Esim. palkanlaskijan tehtävät tai henkilöstöjärjestel- män pääkäyttäjän teh- tävät.

Tehtävät edellyttävät laajo- jen ja vaativien kokonai- suuksien hallintaa. Tehtävä on asiantuntija- tai esi- miestehtävä, johon sisältyy vastuu osa-alueesta tai toi- minnosta. Tehtävä sisältää mm. henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä sekä niihin liittyvien muu- tosten toimeenpanoa.

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis- taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia talou- dellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan mukaisesti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät, rekisteröity yri- tyskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu jär- jestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuo- lilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työ- ehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen pai- kallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva pai- kallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi- musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen eri- mielisyydet.

Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995

LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 30 tai 37a §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestö- jen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tar- kistettavaksi.

6 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.

Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995

LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Luottamusmiessopimus ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseniä sekä niiden palve- luksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoitta- neeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidot- tujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluotta- musmiestä.

2. Pääluottamusmiehestä sovitaan tarvittaessa työehtosopimusosapuolten välillä.

Pöytäkirjamerkintä:

Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yrityksessä on sovittu luotta- musmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osas- tokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan so- pia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhtei- sen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamus- mieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimuk- seen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tu- lee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimus- aloista.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän so- pimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäyty- neille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ol- lessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asi- anomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnan- tajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on vel- vollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden ke- hittymisen suhteen.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työ- hön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa

työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu vii- meksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hä- nen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toi- mesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8:1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3:1 §:ään sisältyviä järjestysmää- räyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta noudat- tamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluot- tamusmiehenä tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kk ennen va- littavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaa- lissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

10. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta en- nen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asian- omaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijälii- tolle.

11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuusi ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mu- kaan kuin TSL 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuo- mioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työ- suhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta mää- rättäessä.

12. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mi- käli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnan- taja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtoso- pimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suh- teisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden koh- teena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Xx. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seu- raavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan määräaikaisuu- den peruste ja työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsut- tavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

5. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä,

sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamus- miehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korote- tusta palkasta laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapau- tus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakir- joille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamus- miehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoita- miseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko pai- kallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai so- vitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti. Mikäli

matkustaminen tapahtuu työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka, kuitenkin enintään 8 tunnilta. Korvausta maksetaan vain siltä osin kuin työaika ja matka-aika yhteensä ylittävä työvuovuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan tuntimäärän. Matka- aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan vara- taan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyt- tään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulu- tussopimuksessa.

3. Paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi pääluottamusmiehellä, luotta- musmiehellä ja heidän varahenkilöillään on oikeus osallistua enintään kaksi työ- päivää kestävään koulutukseen, jonka tarkoituksena on luoda valmiuksia paikal- listen sopimusten tekemiseen.

Koulutukseen voi em. luottamushenkilö osallistua vain kerran ja yrityksestä kou- lutukseen osallistuu yksi luottamushenkilö kerrallaan, ellei paikallisesti sovita toi- sin.

Työnantaja maksaa ansionmenetyksen koulutuksen ajalta. Säännöllisenä työai- kana järjestettävän koulutuksen osalta yksi koulutuspäivä lyhentää säännöllistä työaikaa 7,5 tuntia ansion alenematta.

Koulutuksen järjestää ERTO ry. Palta ry voi osallistua koulutuksen suunnitteluun.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä pai- kallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön it- sensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvot- teluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toi- mialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnis- tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 26. päivänä tammikuuta 2017.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjal- linen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2017. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Pöytäkirja luottamusmiessopimukseen ‌

Allekirjoittaneiden liittojen kesken on sovittu huolintaliikkeiden konttoritoimihenkilöitä koske- van työehtosopimuksen osalta seuraavista tarkennuksista ja lisäyksistä liittojen väliseen luottamusmiessopimukseen:

1 § Luottamusmies

1. Yrityksen järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luotta- musmies ja varaluottamusmies edustamaan heitä asioissa, jotka koskevat työeh- tosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä.

2. Milloin paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjärjestel- män kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan alueellisesti hajautetun yrityksen toimipaikkaan valita luottamusmies edustamaan tämän toimipaikan toimihenki- löitä työehtosopimus- ja työsuhdekysymyksissä.

3. Milloin yritykseen on valittu 2-kohdassa tarkoitettuja toimipaikkakohtaisia luotta- musmiehiä, voidaan näistä yksi nimetä pääluottamusmieheksi edustamaan yrityk- sen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä.

2 § Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroa- misesta tai erottamisesta tehtävästään tulee työhuonekunnan tai Erityisalojen Toimihen- kilöliiton ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle.

3 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2. kohdassa tarkoitetut tiedot an- netaan koko yrityksen osalta pääluottamusmiehelle ja toimipaikan osalta toimi- paikkakohtaiselle luottamusmiehelle.

2. Työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle uusien toimihenkilöiden nimet ja toimipisteet vähintään kahden kuukauden välein

4 § Luottamusmiehen ajankäyttö

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamustehtävien hoitamista var- ten.

5 § Korvaukset

1. Luottamusmiestehtävät hoidetaan säännöllisen työajan ansiota vähentämättä.

2. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoidosta korvausta 1.8.2021 lukien seuraavasti:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus / €
- 199	99
200 -	111

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Luottamusmiehen kuukausikorvaus / €
5 - 50	49
51 - 100	62
101 - 200	73
201 -	87

3. Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin pääluottamusmies tai luottamusmies vuo- siloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamus- miestehtäviään.

4. Ellei paikallisesti ole sovittu edellä tarkoitetusta korvauksesta ja pääluottamusmies tai luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

6 § Xxxxxxxxx säännöksiä

1. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, työnantaja järjestää 1-2 kertaa vuodessa yrityksen luottamusmiehille tilaisuuden, jossa työnantajan edustaja ja luottamusmiehet käsittelevät yhteistoimintalaissa mainittuja asioita.

2. Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti on pääluottamusmiehelle annettu oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjes- töt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsit- teen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen teh- tävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjeste- lyistä sovitaan paikallisesti.

7 §

Tällä kaksin kappalein laaditulla pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin liitto- jen välillä voimassa olevalla työehtosopimuksella.

Helsingissä 4. joulukuuta 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulu- tustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tar- peen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin ope- tusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Toimihenkilölle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen kou- lutukseen, joka on omiaan edistämään hänen ammattitaitoaan.

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheutta- mat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työ- ajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikka- kohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöeli- messä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osal- listuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kieltei- sessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen

kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mil- loin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viik- koa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- ja varavaltuutettui- hin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varatyösuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa maini- tuille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vä- hennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edelly- tyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayh- distysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaik- kaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.1995 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanotta- vissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 1995.

LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Liite työajan lyhentämisestä ‌

1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työ- aika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa ja joiden lomat ja työaika on järjestetty tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraa- vasti:

Työaikakertymä		Lyhennys
17 työpäivää eli	136 tuntia	8 tuntia
34 työpäivää eli	272 tuntia	16 tuntia
51 työpäivää eli	408 tuntia	24 tuntia
68 työpäivää eli	544 tuntia	32 tuntia
86 työpäivää eli	688 tuntia	40 tuntia
103 työpäivää eli	824 tuntia	48 tuntia
120 työpäivää eli	960 tuntia	56 tuntia
137 työpäivää eli	1096 tuntia	64 tuntia
154 työpäivää eli	1232 tuntia	72 tuntia
172 työpäivää eli	1376 tuntia	80 tuntia
189 työpäivää eli	1512 tuntia	88 tuntia
206 työpäivää eli	1648 tuntia	96 tuntia
215 työpäivää eli	1720 tuntia	100 tuntia

3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät tai työtunnit, joilta työnantaja mak- saa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutus- aika siltä osin kuin työnantaja kustantaa ansionmenetyksen.

4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennys toteute- taan kokonaisina vapaapäivinä, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennyksen antamistavasta. Lyhennys toteutetaan siten, että lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukainen.

5. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen vapaan alka- mista.

6. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta.

Työsopimusmalli ‌

HUOLINTA-XXXX TOIMIHENKILÖN TYÖSOPIMUS
1. Osapuolet	Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Toimihenkilö, henkilötunnus ja osoite: Toimihenkilö tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
2. Voimassaolo	🞏 Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehto- sopimuksen 5 §:n mukaan. 🞏 Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu k esto on: 🞏 Määräaikaisuuden peruste on (esim. perhevapaan sijaistami- nen):
3. Työnteon alkamis- ajankohta
4. Koeaika (TES 4.1 §)	🞏 Koeajasta on sovittu ja se päättyy:
5. Työntekopaikka / -paikat
6. Pääasialliset työ- tehtävät
7. Työaika (TES 8 §)
8. Palkkaus	Koulutus (palkkasopimuksen 11 §): Palvelusaika huolinta-alalla (palkkasopimuksen 10 §): Palvelusaika vastaavissa tehtävissä muilla aloilla: Palvelusaika yhteensä: Palkkasopimuksen palkkataulukon mukainen vaativuusryhmä (A, B, C tai D) on: Kalleusluokka on 🞏 pääkaupunkiseutu tai 🞏 muu Suomi. Työsuhteen alussa palkka on:
9. Vuosiloma	Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 13 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan.
10. Muut ehdot (Mahdolliset luontois- edut, kielilisä, vuosilomajärjestelyt, päivystystyön kor- vaaminen ym.)
11. Liitteet
12. TES	Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan yleissitovaa Huolinta-alan toimi- henkilöiden työehtosopimusta sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista.
13. Allekirjoitukset	Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummal- lekin sopijalle. Aika ja paikka: Xxxx ja paikka: Työnantajan edustaja Toimihenkilö

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Toimihenkilöliitto ERTO ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0,

00520 Helsinki

Puh. 09 613 231

xxx.xxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata