TYÖEHTOSOPIMUS

Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointiala HALIn jäsenyritysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin. Tämä sopi- mus ei kuitenkaan koske:

Yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esi- miesasemassa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäisten osasto- jen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

2 § TYÖN JOHTO, JAkAMINEN JA JÄRJESTÄYTYMISOIkEUS

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § TYÖSUHTEEN ALkAMINEN

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden koeajasta,

jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Alle 12 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.‌

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuok- si poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteri- päivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentä- misestä ennen koeajan päättymistä.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, että työn- tekijälle ilmoitetaan kirjallisesti tai sähköisesti työsuhteen kestoaika, säännölli- nen työaika ja määräaikaisuuden peruste.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

3.1 Määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei saa perusteetta sopia työnanta- jan tiedossa olevaa kyseistä työtä koskevaa määräaikaista työvoimatarvetta lyhyemmäksi ajaksi.

3.2 Määräaikaiselle työntekijälle laaditaan työvuoroluettelo tämän työehtoso- pimuksen 6 § 8. kohdan mukaisesti.

3.3 Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskey- tymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työso- pimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena työsopimuslain 1 luvun 5 § mukaisesti.

4 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nou- datetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0–1 vuotta 14 vrk

yli 1–4 vuotta 1 kk

yli 4–8 vuotta 2 kk

yli 8–12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irti- sanomisaika 14 vuorokautta työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi sen kestettyä yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.‌‌

ESIMERkkI:

Työsuhde 14 vrk irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1.Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 27.1.

Kuukausina laskettaessa työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan samana päivänä, jona irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole, työsuhde päättyy kuukauden lopussa.

ESIMERkkI:

Työsuhde 2 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 13.3.

ESIMERkkI:

Työsuhde 1 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 31.8. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 30.9.

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

5 § PALkAT

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamises- ta erillisessä työehtosopimuksen palkkasopimuksessa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työnte- kijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitok- set pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

6 § TYÖAIkA

Työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraavasta muuta johdu:

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN PITUUS

YLEISTYÖAIkA

1. Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin toimisto- tai jaksotyössä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

1.B. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämä edellyttää, että työntekijän

vuotuista työaikaa lyhennetään 7 tunnilla kultakin sellaiselta työssäolo- kuukaudelta, jonka jokaiselta päivältä työntekijälle maksetaan ao. työssä täyttä palkkaa tai johon sisältyy enintään kolme palkatonta päivää.

Vapaa-aika annetaan kertymäaikaa seuraavan puolen vuoden kuluessa tai sovit- taessa myöhemminkin ja siitä ilmoitetaan viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.

TOIMISTOTYÖAIkA

2. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on enintään 7 tuntia 40 mi- nuuttia vuorokaudessa ja 37 ½ tuntia viikossa.

2.B. Työpaikoilla, joilla on sovellettu 37 ½ tuntia lyhyempäätoimistotyö- aikaa, säilyy käytäntö ennallaan. Normaalityöaikaa lyhyemmästä kesätyö- ajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1994 lukien. Paikallisesti voidaan sopia toi- mistotyöajan pidentämisestä enintään 37 ½ tuntiin tai kesätyöajasta.

TYÖPÄIVÄN PIDENTÄMINEN TUNNILLA

3. Vuorokautista enimmäistyöaikaa voidaan 1 ja 2 kohtien mukaisessa työs- sä etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää tunnilla. Tämä edellyt- tää, että työaika tasoittuu tasoittumisjakson kuluessa sovellettavaan enimmäisviikkotyöaikaan.

JAkSOTYÖAIkA

4. Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä kuten yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa ja pääosan vuoro- kaudesta toimivissa sosiaalipalveluissa on enintään 10 tuntia vuorokaudessa, yövuorossa 12 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

Päivystysluonteisessa jaksotyössä, jossa työntekijällä on työvuoron kulues- sa yleensä mahdollisuus lepoon, työvuoron enimmäispituus voi olla pidempi, kunhan työaikalain 25 §:n mukaiset vuorokausilepoajat täyttyvät.

TYÖVUORON VÄHIMMÄISPITUUS

5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu työs- tä johtuva perusteltu syy kuten työn lyhytkestoisuus tai työvoiman tarve tätä edellytä.

VAIHTELEVAA TYÖAIkAA kOSkEVA EHTO

6. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa:

1. työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona sopimuksen perusteella vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäis- määrän ja enimmäismäärän välillä tai

2. työntekijä sitoutuu tai olosuhteiden perusteella voidaan osoittaa sitoutuneen tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa

A. ilman vähimmäistyöaikaa tai

B. osa-aikaisella työajalla, jonka toteutunut työaika 12 kuukauden seuranta- jaksolla olennaisesti ylittää.

Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä.

Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.

Jos toteutunut työaika edeltäneiltä 12 kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vä- himmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaa- maan todellista tarvetta.

Ellei muuta yhdessä sovita, tulee vähimmäistyöaikaehto määritellä edeltä- neen 12 kuukauden toteutuneen työajan keskimäärän mukaiseksi. Vähim- mäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työ- aika poikkeaa keskimäärin enintään 4 tunnilla viikossa työsopimuksessa sovitusta vähimmäistyöajasta. Jos työnantaja voi kirjallisesti osoittaa asial- lisilla perusteilla tulevan työvoimatarpeen olevan muun kuin toteutunut keski- määrä, määritellään vähimmäistyöaikaehto tämän työajan mukaiseksi.

TYÖVUOROLUETTELON kÄYTTÖ

7. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadit- tu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika ta- soittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakson pituus on 3–6 viikkoa.

SOVELTAMISOHJE: Työvuoroluettelo tulee suunnitella kokonaisiksi kalenteriviikoiksi.

Muussa kuin jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumis- jakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi. Jaksotyössä kuuden viikon tasoittumisjaksoa sovellettaessa ei työaika ensimmäisen tai jälkimmäisen kolmen viikon aikana saa ylittää 126 tuntia.

8. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolletyövuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan painavan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrit- tävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.

SOVELTAMISOHJE: Kun työvuoron muutoksesta sovitaan, työnantaja ei saa yksipuolisesti tasoittaa työtunteja saman tasoittumisjakson aikana.

SOVELTAMISOHJE: Vahvistettuun työvuoroluetteloon tehdyt muutok- set on oltava nähtävissä ja pyydettäessä jälkeenpäin todennettavissa enintään vanhenemisaikojen puitteissa.

9. Jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräk- käin enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa. Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

LEPOAJAT

10.Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, ½ tunnin ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoi- seksi. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Mikäli työn- tekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokatau- koa lueta työaikaan.

SOVELTAMISOHJE: Perusteltuna syynä työvuorojen jakamiselle ei voi- da pitää työtä, jota tehdään vakiintuneiden työvuorojen puitteissa säännöl- lisesti tai vähimmäismitoituksen edellyttämänä. Esimerkiksi varhaiskasva- tuksessa tai vanhusten hoivassa tulee työvuorot järjestää, ellei perusteltua syytä muuhun menettelyyn ole, yhdenjaksoisena. Yhdenjaksoisuudesta voi- daan poiketa, jos esimerkiksi työtä ei ole tarjolla yhdenjaksoisten vuorojen järjestämiseen.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

SOVELTAMISOHJE: Palkallinen vähintään 20 minuutin ruokatauko on järjestettävä siten, että työntekijä kykenee sen aikana ruokailemaan. Tauon aikana voi kuitenkin tulla tilapäisiä keskeytyksiä asiakkaiden auttamistilan- teiden sitä edellyttäessä. Muu kuin vähäinen keskeytys oikeuttaa tauon jat- kamiseen keskeytystä vastaavalla ajalla. Asiakkaiden kanssa tehtävää esi- merkkiruokailua tai vastaavaa työtehtävää ei lasketa ruokatauoksi.

Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli 5 tuntia.

11. Työntekijälle annetaan työpäivän aikana sellaisena työnjohdon määräämä- nä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, mahdollisuus kahvitaukoon.

12. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen va- paapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.

SOVELTAMISOHJE: Kolmen viikon työvuorolistalla tulee olla vähintään kuusi vapaapäivää sekä arkipyhävapaat arkipyhäjaksoilla, ellei arkipyhäva- paiden ajankohdasta ole sovittu työehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana.

Työntekijälle on järjestettävä vähintään kaksi lauantain ja sunnuntain kestä- vää viikonloppuvapaata kuuden viikon ajanjaksolla, ellei tästä ole työn käyn- nissä pitämisen vuoksi välttämätöntä poiketa tai työntekijän kanssa toisin sovita.

13. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työn- tekijänvälillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo.

POIkkEUkSET TYÖAIkAMÄÄRÄYkSISTÄ

14. Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske sellaista työaika- lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää työntekijää, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajas- taan, kun kyse on aiemman työaikalain mukaisesta kotityöstä, jota siihen liit- tyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voi- da katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.

Tämä määräys ei koske sellaista etätyötä, joka on työaikalain soveltamisalan piirissä.

15. Työn tapahtuessa potilasretkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olo- suhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, jos- ta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti.

6 A § PAIkALLINEN SOPIMINEN TYÖAJOISTA ‌

Paikallinen sopiminen työajoista edellyttää ns. kaksiportaista sopimista (kohdat 1 ja 2).

1.YRITYS- TAI YkSIkkÖTASON PAIkALLINEN TYÖAIkASOPIMUS:

Työnantaja ja luottamusmies tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijät yhdes- sä tai muu työntekijöiden valitsema edustaja voivat sopia siitä, että tietyssä yri- tyksessä tai työyksikössä voidaan soveltaa kohdan 3 A–E työaikajoustoja.

2.YkSILÖTASON PAIkALLINEN TYÖAIkASOPIMUS

Yritykseen tai työyksikköön sovittujen työaikajoustojen soveltaminen edellyt- tää, että työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä sovitaan työaikajoustojen käytöstä.

3.TYÖAIkAJOUSTOT

A. Työaika voidaan tasoittaa usean työvuoroluettelon kuluessa. Kukin työvuoro- luettelo tulee laatia ja antaa tiedoksi viikkoa ennen kyseisen luettelon alkua.

Tasoittumisjakson pituudeksi voidaan yleensä sopia enintään 6 kolmiviikkois- jaksoa (18 vk).

Erityisistä syistä voidaan tasoittumisjakson pituudeksi sopia enintään 17 kol- miviikkoisjaksoa (51 vk). Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset työ- määrät vuoden eri aikoina tai muu toiminnallinen syy tai työntekijän omiin työaikatarpeisiin perustuva syy, jonka toteuttaminen edellyttää osapuolten yh- teisen näkemyksen mukaan tavallista pidempää tasoittumisjaksoa. Erityinen syy tulee nimetä työaikasopimuksessa.

B. Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajassa voidaan pidentää 12 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

c. Työvuoron enimmäispituus jaksotyössä voidaan pidentää 15 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enim- mäistyöaikaan ja vuorokausilepo annetaan työaikalain 25 § mukaisesti.

Työaikalain mukaisesti vuorokausilevon lyhentäminen 9 tuntiin ei saa olla säännönmukaista. Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokau- silevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava le- poaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

D. Jaksotyössä 6 viikon työvuoroluetteloa käytettäessä voidaan poiketa 126 tun- nin enimmäisrajoituksesta kolmen viikon ajanjaksolla, kunhan työaika tasoit- tuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

E. Vuorokausilepo voidaan lyhentää 9 tuntiin työaikalain normaalia soveltami- salaa laajemmin.

Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepo- aika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjeste- lyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjak- soisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen työaikoihin ja niiden korvaami- seen liittyviä määräyksiä.

4. PAIkALLISESTI SOVITTUJEN PIDEMPIEN TASOITTUMISJAkSOJEN TYÖAIkASUUNNITELMA

Yli kuuden viikon tasoittumisjaksoille on työntekijälle laadittava henkilökohtainen, kirjallinen työaikasuunnitelma. Siihen kirjataan työajan sijoittumisen keskeiset pe- riaatteet. Tällöin tulee sopia esimerkiksi työvuorojen sijoittamisesta työtilanteen mukaan, säännöllisesti toistuvista vapaapäivistä, milloin tehdään normaalia pi- dempää työaikaa, mihin sijoittuu mahdollinen pidempi vapaajakso.

5. MENETTELYTAVAT

Yritys- tai yksikkötason työaikasopimus, yksilötason työaikasopimus ja siihen liit- tyvä työaikasuunnitelma on tehtävä kirjallisesti.

Järjestelmän käytöstä voidaan sopia toistaiseksi tai kerrallaan enintään vuoden määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on mahdollista irtisanoa so- vittaessa tai kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Päättymishetkellä kulumassa oleva tasoittumisjakso jatkuu kuitenkin sovitun tasoittumisjakson loppuun asti.

Yritys- ja yksikkötason työaikasopimus on lähetettävä tiedoksi niille allekirjoitta- jajärjestöille, joiden jäseniä sopimus koskee. Työnantaja lähettää sopimuksen HA- LIin ja työntekijöiden edustajat omaan liittoonsa.

6. ITSENÄINEN TYÖAIkASOPIMINEN

Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä todetaan, ettei tietyn työn- tekijän kanssa sovittavilla 3. kohdan mukaisilla työaikajoustoilla ole vaikutusta muiden työntekijöiden työaikojen järjestelyyn tai muihin työehtoihin, voi kyseinen työntekijä sopia joustoista itsenäisesti ilman yritystä tai yksikköä koskevaa pai- kallista sopimusta.

Tes-osapuolet muistuttavat, että liittojen sopimassa Terveet ja tulokselliset työ- ajat -oppaassa on paikallista työaikasopimista hahmottava seuraava kaavio.

PAIkALLISEN TYÖAIkASOPIMISEN kAkSIVAIHEINEN MALLI

YRITYS- TAI YKSIKKÖTASON PAIKALLINEN SOPIMUS

• Kirjallinen

• Sopijaosapuolet

• Yksilötason sopimuksen työaikajoustomahdollisuudet

• Mitä työnantajaa/yksikköä/ työtehtäviä koskee

• Voimassaolo

• Allekirjoitukset ja päivämäärä

VAIHE 1

Työnantaja tai hänen nimeämänsä edustaja

Luottamusmies tai luottamus- miehen puuttu- essa työntekijät yhdessä tai heidän valitse- mansa edustaja

VAIHE 2

Työnantaja tai hänen nimeämänsä edustaja

YKSILÖTASON TYÖAIKASOPIMUS JA TYÖAIKA-SUUNNITELMA

• Kirjallinen

• Voimassaolo

• mistä alkaen

• toistaiseksi vai määräajan

• valitut työaikajoustot

• Työaikasuunnitelmassa työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet

• esim. työtilanteen mukaan

• tarkemmin esim. viikoittaiset vaihteluajat, pidemmän ja lyhyemmän työajan jaksot, säännöllisesti toistuvat vapaat, mahdolliset pitkät vapaat, jak- son (3–6 vko) enimmäistyöaika

• Allekirjoitukset ja päivämäärä

Työntekijä

6 B § TYÖAIkAPANkkI

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolet ovat sopineet alan työ- ehtosopimusta täydentämään seuraavan työaikapankkijärjestelmän:

TYÖAIkAPANkkI kÄSITTEENÄ

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoista järjestelyä, jossa vapaa-ajaksi muu- tettuja lisä- ja ylitöitä, tuntikohtaisia lisiä tai varallaolokorvauksia voidaan sopi- malla säästää.

Työaikapankki ei muuta voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä (esim. paikallisesti sovittu työajan tasoittumisjakso tai liukuvan työajan järjestel- mä). Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi pyrit- täessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

TYÖAIkAPANkISTA SOPIMINEN

Työaikapankin käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti. Tällöin sovitaan esimerkiksi ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia kerrytetään, mitä tuntilisiä ja korvauksia sinne kunkin työntekijän osalta säästetään sekä säästömahdollisuuksien enimmäismäärät. Sopiminen pe- rustuu vapaaehtoisuuteen.

TYÖAIkAPANkIN PÄÄTTYMINEN

Työaikapankin voimassaolo sovitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Lähtökohtana on vapaiden kerryttäminen ja pitäminen alun perin suunnitellulla tavalla. Perus- tellusta syystä toistaiseksi voimassa oleva työaikapankki voidaan kuitenkin puo- lin ja toisin irtisanoa päättymään neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen tai määräajaksi tehty työaikapankki voidaan vuoden jatkuttuaan irtisanoa päät- tymään neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Ellei säästettyjä vapai- ta ole pidetty työaikapankin päättymiseen mennessä, ne maksetaan rahana. Sa- moin toimitaan työsuhteen päättyessä.

TYÖAIkAPANkIN OSATEkIJÄT

TYÖAIkAPANkIN OSATEkIJÖINÄ VOIVAT OLLA:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän kes- kimääräinen viikkotyöaika/5:llä. Sovittaessa vapaa voidaan antaa myös lyhentä- mällä työaikaa muutoin kuin kokonaisina päivinä.

VAPAIDEN AJALTA MAkSETTAVIEN ANSIOIDEN MÄÄRÄYTYMINEN ‌

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suo- ritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan kiinteän palkan mukaisesti.

VAPAIDEN PITÄMINEN

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisim- man hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöl- listen tarpeiden kanssa.

Työnantaja ja työntekijä sopivat työaikapankkivapaiden pitämisajankohdasta jo- ko järjestelmästä sovittaessa tai järjestelmän kuluessa.

TYÖAIkAPANkIN VAIkUTUS TYÖSUHTEEN MUIHIN EHTOIHIN

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaika- pankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta laskettaessa sa- moin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

TYÖNTEkIJÄN SAIRASTUMINEN TYÖAIkAPANkkIVAPAAN kÄYTÖN YHTEYDESSÄ

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista tai pank- kivapaan aikana, ei työkyvyttömyysjakson yhtä päivää ylittävää osaa lasketa työaikapankkivapaaksi.

Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohta- na. Jos sairauspoissaolo päätyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan välittömästi työkyvyttömyyden alettua. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajal- le työpaikan käytännön mukaisesti.

ERIMIELISYYkSIEN RATkAISU

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

7 § ARkIPYHÄT

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, va- punpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ot- taen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan

vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kulues- sa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.‌

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).

Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edellisen lomanmää- räytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmää- räytymisvuotta tai 12 kuukautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuh- teen keston toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan.

ESIMERkkI:

Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aikana yhteensä 704 tuntia.

Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissa- olojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnastetaan tehdyk- si työksi.

Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu ar- kipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymis- vuotena sairauslomien ajalta on jäänyt tekemättä työtunteja yh- teensä 18 tuntia.

Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) /

47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä.

Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava nor- maali tuntipalkka.

SOVELTAMISOHJE: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin toistu- vissa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 lu- vun 5 §:n säännös työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista.

8 § LISÄTYÖ

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan li- säksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät

alentavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä 7 §:n mukaisesti. Lisätyöstä makse- taan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.‌

2. Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

9 § YLITYÖ

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

YLITYÖ YLEIS- JA TOIMISTOTYÖSSÄ

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 8 tuntia vuoro- kaudessa ja toimistotyössä yli 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa tai kes- kimäärin yli edellä mainittujen määrien vuorokaudessa. Siitä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla ko- rotettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 38 tuntia 20 mi- nuuttia viikossa ja toimistotyössä yli 37 ½ tuntia viikossa ja joka ei ole vuoro- kautista ylityötä. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työvuoroluetteloa käytettäessä viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn edellä mainitun keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kulta- kin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

YLITYÖ JAkSOTYÖSSÄ

4. Ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn työehtosopimuk- sen mukaisen keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan. Siitä makse- taan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

ESIMERkkI:

Työntekijän 6 viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen 3 viikon työajaksi suunniteltu 120 t ja jälkimmäisen 3 viikon työajak- si 110 t, yhteensä 230 t. Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen 3 viikon aikana 140 t ja jälkimmäisen 3 viikon aikana 115 t, yh- teensä 255 t. Ylityötä syntyy ensimmäisen 3 viikon ajalta 18 t

50 % korotettuna ja 2 t 100 % korotettuna ja jälkimmäisen 3 vii- kon ajalta 5 t 50 % korotettuna, yhteensä 25 ylityötuntia.

TYÖAIkA JA YLITYÖ ARkIPYHÄVIIkOILLA JA kESkEYTYVISSÄ TASOITTUMISJAkSOISSA ‌

5. Arkipyhät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä 7 §:n mukaisesti, ellei arkipyhä ole 6 kohdan mukainen työaikaa lyhentävä poissaolopäivä.

ENNALTA TIEDETYT POISSAOLOT

6. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevat työpäiviksi osuvat poissaolopäivät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä keskimääräisen päivittäisen työajan verran (viikkotyöaika/viikoittaisten työpäivien lukumäärä).

KESkIMÄÄRÄINEN PÄIVÄ- TYÖAIkA, kUN TYÖTÄ kESkIMÄÄRIN 5 PV/Vk

38 t 20 min viikkotunnin työaika 7 tuntia 40 minuuttia

37 ½ viikkotunnin työaika 7 tuntia 30 minuuttia

36 t 15 min viikkotunnin työaika 7 tuntia 15 minuuttia jne.

SOVELTAMISOHJE: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tie- detä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen sijoit- tuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin maanantain ja perjantain väliset tiedossa olevat poissaolopäivät alentavat ylityökynnystä.

7. Kohdan 6 mukainen ylityökynnys on samalla työvuoroluetteloon suunnitelta- van säännöllisen työajan määrä.

YLLÄTTÄVÄT POISSAOLOT

8. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot alentavat ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen poissaolon vuoksi tekemättä jääneiden työtuntien mukaisesti.

10 § PALkAN OSITTAMINEN

Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken palkan- maksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukauden palk- ka lasketaan kuukausipalkkaisella työntekijällä seuraavasti:

ENNALTA TIEDETYT POISSAOLOT

1. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevien palkattomien poissa- olojen yhteydessä osakuukauden palkka lasketaan tehtävien työpäivien suh- teessa kuukauden normaaleihin työpäiviin. Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

SOVELTAMISOHJE: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen si- joittuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin osakuukauden palkka lasketaan työssäolojakson maanantain ja perjantain välisten päivien suh- teessa kuukauden kaikkiin maanantain ja perjantain välisiin päiviin.‌

ESIMERkkI:

Kuukaudessa olisi normaalisti 21 työpäivää. Työntekijä anoo pal- katonta vapaata viikoksi, johon sisältyy normaalisti 5 työ- päivää. Osakuukauden palkka on 16/21 täydestä kuukausipalkasta. Lopputulos olisi sama, vaikka osa normaaleista työpäivistä olisi arkipyhiä, koska arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

YLLÄTTÄVÄT POISSAOLOT

2. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat palkattomat poissa- olot alentavat palkkaa tekemättä jääneiden työtuntien verran.

AIEMPI LASkENTASÄÄNTÖ

3. Mikäli jaksotyössä on aiemmin sovellettu kalenteripäiviin perustuvaa osakuu- kauden palkan ja ylityökynnyksen laskentasääntöä, voidaan paikallisesti so- pia aiemman käytännön jatkamisesta.

11 § TUNTIkOHTAISTEN kORVAUSTEN LASkENTA JA VAIHTO VAPAAkSI

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia korvauksia (il- ta-, yö-, lauantai-, sunnuntaityö, varallaolo ja hälytystyö) saadaan työntekijän perustuntipalkka 38 tunnin 20 minuutin viikkotyöajan työssä jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 163, 37 ½ tunnin viikkotyöajan toimistotyössä luvulla 160 ja 36 tunnin 15 minuutin viikkotyöajan toimistotyössä luvulla 153. Osa-aika- työssä jakajana on viikkotyöajan suhde kyseisen työaikamuodon täyden viik- kotyöajan jakajaan.

ESIMERkkI:

Yleis- tai jaksotyössä osa-aikatyöntekijän sovittu työaika on 20t/vk. Hänen kk-palkan jakajansa on 20/38,333 x 163 = 85,04.

Työntekijän perustuntipalkka saadaan jakamalla em. jakajilla työntekijän var- sinainen säännöllinen kuukausipalkka. Se sisältää joka kuukausi samansuu- ruisina maksettavat taulukkopalkan palveluslisineen ja mahdollisine henki- lö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät) eikä luottamusmies- tai työsuojeluvaltuu- tetun palkkiota.

2. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka tai muu tuntikohtainen korvaus voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosenteilla ko- rotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.‌‌

Samalla pyritään sopimaan vapaa-ajan antamisen ajankohdasta tai käy- mään läpi ne periaatteet, miten vapaat annetaan.

3. Tuntikohtaiset korvaukset lasketaan korottamattomasta perustuntipalkasta ja työntekijä voi samanaikaisesti olla oikeutettu useammalla perusteella ko- rotettuun palkkaan.

ESIMERkkI:

Sunnuntaina tehty iltatyö: Korotus 115 % (100 % + 15 %).

4. Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluet- telon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson tulee loppupalkka lisi- neen maksaa viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa työsuhteen päättymistä edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.

Vaihtoehtoisesti loppupalkka lisineen voidaan sopia maksettavaksi viimeis- tään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

12 § SUNNUNTAITYÖ

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, hela- torstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntai- työkorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta juhannus- ja jou- luaattoa edeltäviä päiviä.

13 § LAUANTAITYÖ

Lauantaityöstä maksetaan lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla ko- rotettu perustuntipalkka 06.00–20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantai- työkorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.

14 § ILTA- JA YÖTYÖ ‌‌

1. Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tehdyiltä tunneilta 30 %:lla ja jaksotyössä 40 %:lla korotettu perustuntipalkka.

15 § VARALLAOLO JA HÄLYTYSkORVAUS

1. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Va- rallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden on oltava kirjalli- sesti työntekijöiden tiedossa varallaoloa koskevaa sopimusta tehtäessä.

2. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan päivystysvalmiudessa, maksetaan hänelle varallaoloajalta 50 % hänen perustuntipalkastaan.

3. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15–35 % työntekijän perustuntipalkasta.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavien korvausprosenttien mukaiseen vapaa-aikaan.

5. Hälytyskorvaus maksetaan, jos työntekijä työpaikalta jo poistuttuaan kutsu- taan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pitää tapahtua viimeis- tään kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä. Hälytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja (kello 21–06) ei kuitenkaan oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa.

Varallaoloaikana tapahtuvasta työhön hälyttämisestä ei makseta hälytys- korvausta.

ESIMERkkI:

Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyydetään saapumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hälytyksen ja työ- hön tulon väliin jää kello 21–06 välisten yötyötuntien ulkopuo- lelle 5 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.

Hälytyskorvauksen normaali määrä on 25 €. Mikäli työhön lähtemisen pitää kui- tenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on hälytyskorvauksen mää- rä 35 €. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskor- vauksen määrä 14 €.

Velvollisuus hälytyskorvauksen maksamiseen ei koske lisätöiden tarjoamista tar- vittaessa työhön kutsuttaville osa-aikatyöntekijöille.‌‌‌

16 § KIELILISÄ

1. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä muun kuin suomen tai ruotsin kielen su- juvaa hallintaa tai viittomakielen hallintaa maksaa työnantaja kielilisää 22–45 euroa kuukaudessa kielitaidosta ja kielen käyttötarpeesta riippuentai muutoin ottaa edellytetyn kielitaidon palkkauksessa huomioon vähintään em. tasoise- na. Kielilisää ei pidä maksaa, jos työ luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen hallintaa.

Työntekijä säilyttää oikeutensa mahdolliseen tätä korkeampaan kielilisään li- sän entisten antoedellytysten ollessa voimassa.

2. Kielilisää myönnetään anomuksesta. Selvityksenä kielitaidosta on esitettävä yliopiston, korkeakoulun tai oppikoulun asianomaisen kielen lehtorin tai tun- netun ulkomaisen oppilaitoksen antama enintään kaksi vuotta vanha todis- tus. Lisän maksaminen lakkaa myöntämisedellytysten lakatessa.

17 § MATkAkUSTANNUkSET JA PÄIVÄRAHAT

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

Usean työpisteen työssä noudatetaan lisäksi TES:n liitteenä (s. 82) olevan pöytä- kirjan periaatteita.

Jos työpaikalla on noudatettu kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätös- tä verottomien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä, voidaan käytäntöä edelleen jatkaa tai paikallisesti sopien siirtyä siihen, jos aiemmin on noudatettu valtion matkustussääntöä.

18 § VUOSILOMA

VUOSILOMAN kERTYMINEN

1. 1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukaises- ta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työnantajakoh- taisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta.

ESIMERkIT:

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021–31.3.2022 lomat ansaitaan enti- sen 6/vk arkipäivälaskennan mukaan ja annetaan arkipäivinä 6 ar- kipäivää/vk lomakaudella 2022 ja sen jälkeisellä talvilomakau- della tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 6/vk

laskentasäännön mukaan, ellei työnantajakohtaisesti ole päätetty aikaisemmasta voimaantulosta.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 lomat ansaitaan 5/vk lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan lomapäivinä 5 lomapäivää/vk tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5/vk lasken- tasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2023 pitämättä 6-päiväisen laskennan mukaan ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2022, muunnetaan ne 5-päiväisen laskennan mukaiseksi 1.5.2023 tämän pykälän 3. kohdan mukaisesti.

Lomapäiviä ovat maanantain ja perjantain väliset päivät lukuun ottamatta TES:n 7 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 18 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuosilo- malakia kuitenkin siten, että vuosilomalain 21 §:ssä ja 27 §:ssä mainituilla lo- man jakamiseen ja säästämiseen liittyvillä 12, 18 ja 24 arkipäivillä tarkoitetaan lomapäiviksi muutettuina 10, 15 ja 20 lomapäivää.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta seuraavasti:

A. Lomataulukkoa A sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun loppuun men- nessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnantajalla.

B. Lomataulukkoa B sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

c. Lomataulukkoa C sovelletaan, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

D. Vuotuiset lisälomapäivät: Työntekijään sovelletaan kunkin taulukon alinta lisälomapäivät sisältävää riviä, jos hänellä on maaliskuun loppuun men- nessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittö- mästi jatkuneessa työsuhteessa nykyisellä työnantajalla (työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyk- sin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään kuten välitöntä työ- suhdetta)tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Edellytyksenä vuotuisille lisälomapäiville on, että työntekijä on ansainnut vuo- xxxxxxx lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuukaudelta.

LOMATAULUkkO A

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

LOMAPV:T + LISÄLOMAPV:T

LOMATAULUkkO B

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

LOMAPV:T + LISÄLOMAPV:T

ESIMERkkI:

Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 häneen sovelletaan lomataulukkoa A.

1.4.2023 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työ- suhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

LOMATAULUkkO c

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

LOMAPV:T + LISÄLOMAPV:T

ESIMERkkI:

Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2022. Hän alkaa ansaita lomaa lomataulukon C mu- kaan 1.4.2022 alkaen.

ESIMERkkI:

Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023. Hän alkaa ansaita lo- maa välittömästi lomataulukon C mukaan.

VUODELTA 1993 SÄILYVÄ LISÄLOMAOIkEUS:

Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työntekijä, jolla oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuotta palveluslisään oikeut- tavaa palvelusaikaa, säilyttää oikeutensa siihen, että lomataulukon C lisä- lomapäivärivin sijasta kutakin 6–12 kuukauden ansaittujen lomapäivien lukua korotetaan 5 lisälomapäivällä. Lomanpidennyksestä voidaan sopia paikallisesti.

TES:N TASOA kORkEAMMAN LOMAOIkEUDEN TAI SÄÄSTÖVAPAIDEN MUUNTAMINEN:

3. Työntekijään sovellettu tämän TES:n tasoa korkeampi lomaoikeus ja säästetyt vuosilomapäivät muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälaskentaan 6 pv/vk arkipäivä- laskennasta alla olevan taulukon mukaisesti.

Taulukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus lu- vulla 0,85.

LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ 6-PÄIVÄISESSÄ LASkENNASSA	LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ 5-PÄIVÄISESSÄ LASkENNASSA
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33

VUOSILOMAAN OIkEUTTAVA PALVELUSAIkA

4. Vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki palveluslisiin palkka- sopimuksen 3 §:n mukaisesti oikeuttava palvelusaika.

VUOSILOMAN ANTAMINEN

5. Viisi viikkoa ylittävä loman osuus annetaan työnantajan määräämänä aikana kesäloma- tai talvilomakaudella. Lakimääräinen vuosiloma annetaan vuosilo- malain mukaisesti.

Lapin maakunnan alueella kesälomakausi on 1.6.–30.9.

SOVELTAMISOHJE:

1. Vuosiloman antamisajankohta

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä.

Vuosilomasta 4 viikkoa on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). 1 viikko lo- masta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 2 viikkoa, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Ilman sopimista 4 viikon kesäloma tai 1 viikon talviloma voidaan jakaa use- ampaan osaan tämän soveltamisohjeen mukaan vain erittäin poikkeuksel- lisissa tilanteissa, joissa palvelun tarjoamista ei voida sijaisjärjestelyillä tai muilla toimilla taata.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lo- makauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

2. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 2 viikkoa ylittä- vän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjak- solle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan so- pia 2 viikkoa ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 4 viikkoa ylittä- vän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on teh- tävä kirjallisesti.

3. Työntekijöiden kuuleminen

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosilo- man antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen lo- man ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mah- dollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja nouda- tettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

4. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

SÄÄSTÖVAPAA

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaajärjestelmästä vuosilo- malain 27 §:n ja työaikalain 21 §:n mukaisesti. Säästövapaaksi voidaan siir- tää vuosilomasta 15 lomapäivää ylittävä osuus. Lisä- ja ylityökorvaukse- na annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi säästövapaaseen.

VUOSILOMAPALkkA JA -kORVAUS

7. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka:

Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöl- lisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oi- keus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen.

Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, jo- ka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana mak- setut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista.

Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräytymisvuo- tena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana 21 ja kertojana lomapäivien lukumäärää.

Kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mu- kaiseksi tehdään seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosiloma- lain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa.

8. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka:

Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuo- silomalain laskentasääntöjä.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

14 päivän ansaintasäännön piirissä olevaan tuntityöntekijään sovelletaan vuo- silomalain 11 §:ää, kuitenkin niin, että vuosilomalain mukaisen kerrointaulukon sijaan noudatetaan alla olevaa kerrointaulukkoa.

LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ	KERROIN
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	5,4
6	6,3
7	7,2
8	8,1
9	9
10	10,8
11	11,8
12	12,7
13	13,6
14	15,5
15	16,4
16	17,4
17	18,3
18	19,3
19	20,3
20	22,2
21	23,2
22	24,1
23	25
24	25,9
25	27,8
26	28,7
27	29,6
28	30,5
29	31,4
30	33,2
31	34,1
32	35
33	35,9

Jos lomapäivien määrä on enemmän kuin 33, kerrointa korotetaan luvulla 1,08 lo- mapäivää kohden.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteise- na, määräytyy vuosilomalaskennassa käytettävä prosentti oheisen taulukon mu- kaan lomapäivien lukumäärän alla olevalta riviltä. Työntekijään sovellettava loma- taulukko määräytyy kuten tämän pykälän kohdassa 2.

Jos työntekijä ansaitsee lomaa yli lomataulukossa määrätyn tason, korotetaan taulukosta ilmenevää prosenttia 0,45 %:lla kutakin tällaista lomapäivää kohden.

LOMATAULUkkO A ‌

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

PROSENTTI

9 %

LOMAPV:T+ LISÄLO- MA-PV:T

PROSENTTI

10,35

9,9

10,35

9,9

10,35

LOMATAULUkkO B

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

PROSENTTI

11,5

LOMAPV:T+ LISÄLO- MA-PV:T

PROSENTTI

12,4

12,85

12,4

12,85

12,4

12,85

LOMATAULUkkO c ‌

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

PROSENTTI

11,50

11,95

12,40

12,85

13,30

13,75

LOMAPV:T+ LISÄLO- MA-PV:T

PROSENTTI

13,75

14,2

13,75

14,65

14,2

15,1

9. Lomapalkan maksaminen

Lomapalkka maksetaan työsuhteessa tavanomaisesti noudatettavana palkan- maksupäivänä, ellei työntekijä viimeistään kuukautta ennen loman alkua pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.

(Työntekijän pyynnöstä vuosilomalain mukainen periaate yli kuuden päivän lo- missa on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista ja tätä lyhyemmissä lomanosissa maksaminen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.)

19 § LOMARAHA

1. Työnantajan siirryttyä 5/vk lomapäivälaskentaan työntekijälle maksetaan lo- marahana 50 % hänen 18 § 7 tai 8 kohdan tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosilomapalkastaan. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta 18 § 2 d kohdan mukaan määräytyvistä lisälomapäivistä.

Lomaraha lasketaan kesäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei maksuajankohtaan so- vita vähäisiä muutoksia työnantajan ja työntekijän välillä.

SOVELTAMISOHJE: Maksuajankohdan vähäisellä muutoksella tarkoite- taan muuta maksuajankohtaa kuin heinäkuuta lomakaudella (2.5.– 30.9.)

ESIMERkkI:

Työntekijä on ansainnut lomaa 25 lomapäivää. Lomanmääräytymis- vuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lomanmääräytymisvuo- den kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 25/21 x 8 %:lla koro- tettu kesäkuun säännöllinen kuukausipalkka (tilapäisiä muutoksia

tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuhteen päät- tyessä lomaraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausi- palkan perusteella.

Mikäli työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti tai vuosiloma- lain 10 § 4 momentin mukaisissa muutostilanteissa lomanmääräytymisvuo- den aikaisen kuukausipalkan perusteella, on lomarahan suuruus 50 % tunti- kohtaiset lisät sisältävästä lomapalkasta lukuun ottamatta 18 § 2. d-kohdan mukaan määräytyvää lisälomapäiväosuutta.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja pa- laa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

Tässä kohdassa tarkoitettu hyväksyttävä syy olla palaamatta lomal- ta on esimerkiksi työsuhteen päättyminen loman aikana, noudattaen irtisanomisaikaa.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan kos- ke työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määrä- aikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde on todet- tu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisen työstä poisjäännin vuoksi.

20 § SAIRAUSAJAN PALkkA

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai tör- keällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella kultakin poissaolo- jaksolta seuraavasti:

TYÖSUHTEEN SAIRAUSAJAN

PITUUS: PALkANMAkSUJAkSO:

alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)

1 kuukausi–alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka)

3–5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 5–10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työn- tekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairausajan pal- kanmaksujakso 90 kalenteripäivää.‌

2. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso.

3. Sairauden ajalta maksettavassa palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa. Vaihtoehtoi- sesti työnantaja voi noudattaa käytäntöä, jossa tuntilisät maksetaan vahviste- tun työvuoroluettelon mukaisesti ja työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta kuten vuosilomapalkassa.

SOVELTAMISOHJE: Käytettäessä vuosilomapalkan mukaista tuntikoh- taisten lisien huomioon ottamista, maksetaan tuntilisien osuus sairausajal- ta riippumatta siitä, mille viikonpäiville sairausloman alle jääneet työpäivät sijoittuivat.

4. 6 §:n 6 kohdan mukaisessa vaihtelevan työaikaehdon työsopimuksessa oi- keus sairausajan palkkaan syntyy 20 §:n mukaisesti, jos työkyvyttömyysai- kaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työn- tekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräy- tyy työntekijän keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuo- si), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt.

5. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairaus- päivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työn- antaja vain päivärahan ja sairausajan palkan välisen erotuksen.

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairas- tumisestaan.

7. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoi- tajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaises- ta 1–3 kalenteripäivää kestävästä poissaolosta.‌

Työnantaja voi perustellusta syystä nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

21 § LÄÄkÄRINTARkASTUkSET JA ROkOTUkSET

1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tar- kastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen ei- kä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitettu etukäteen.

A. Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastukses- sa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.

B. Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa.

2. Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lää- kärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Tällöin työnantaja maksaa välttämättö- mät matkakustannukset.

3. Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

22 § LYHYT TILAPÄINEN POISSAOLO

1. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työ- päiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työnte- kijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enin- tään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

A. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen pois- saolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todis- tuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvitykselläja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Oikeus tämän kohdan mukaiseen palkalliseen poissaoloon koskee lapsen huoltajia; myös etähuoltajaa, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudes- sa. Vastaavasti selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta voidaan edel- lyttää myös etähuoltajan osalta.‌

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevelvoittei- den nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tä- män mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä ja- kamaan työstä poisjäännit tasapuolisesti molempien vanhempien kesken.

B. Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnan- tajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys hoi- don välttämättömyydestä.

c. Perheenjäsenen kuolema.

D. Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.

E. Omat vihkiäiset.

F. Omat 50- ja 60-vuotispäivät

G. Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin sekä siviilipalveluslain mukaiseen täydennyskou- lutukseen osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan tai täydennyskoulutuskorvauksen erotus osallistumispäiviltä, kun kyse on velvoit- tavasta eikä vapaaehtoisesta harjoituksesta tai täydennyskoulutuksesta.

3. Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.

4. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokouk- seen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luotta- muselimen jäsenelle.

5. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työn- tekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liitto- ja edustajakokoukseen tai hallituksen jaoksen/taustaryhmän kokoukseen osal- listumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

6. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymät- tä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

23 § ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEkÄ HOITOVAPAA

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä var- sinaista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ol- lut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

SOVELTAMISOHJE: Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus äi- tiysvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhempain- tai hoitova- paalta uudelle äitiyslomalle asianmukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

Isyysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä var- sinaista säännöllistä palkkaa 6 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukausipalkkaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai tehtävä- kohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä kuten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.

Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työn- tekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnanta- ja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.

1.8.2022 voimaan astuvan perhevapaauudistuksen piirissä oleviin työntekijöihin noudatetaan 1.8.2022 alkaen seuraavaa:

ERITYISRASkAUS-, RASkAUS- JA VANHEMPAINVAPAA, HOITOVAPAA JA OMAISHOITOVAPAA

Työntekijän oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen, hoitovapaa- seen ja omaishoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Työntekijällä, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mu- kaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä työsuhteen kestäessä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.‌‌‌‌‌

Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaisesti vanhem- painrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäiseltä arkipäivältä työsuhteen kestäessä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työ- suhteessa vähintään kolme kuukautta ennen vanhempainvapaan alkua.

SOVELTAMISOHJE: Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus ras- kaus- ja vanhempainvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhem- pain- tai hoitovapaalta uudelle raskaus- ja vanhempainvapaalle asianmu- kaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen säännöllinen palkka lasketaan kes- kimääräisenä sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edelli- nen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jo- ta hän perhevapaansa aikana olisi tehnyt.

Työnantaja hakee raskaus- ja vanhempainpäivärahan palkanmaksun ajalta itsel- leen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnanta- ja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.

24 § RYHMÄHENkIVAkUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

25 § SUOJAVAATETUS

Työntekijälle, joka pääsääntöisesti työskentelee likaisissa tai vaatetusta kulut- tavissa tehtävissä annetaan asianmukainen suojavaatetus ja työturvallisuuden edellyttämä suojavarustus. Työnantaja kustantaa näiden hankinnan ja huollon. Suojavaatetuksesta voidaan sopia paikallisesti.

26 § LUOTTAMUSMIES ‌‌‌‌

1. Yrityksen järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luotta- musmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamus- miessopimusta.

27 § KOULUTUS JA TYÖHYVINVOINTI

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja am- mattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä koulutussopimusta.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työntekijän henkilökohtaisen ammattitai- don ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tulee tarkastella työntekijän ja esimie- hen välillä vuosittain.

28 § KOkOONTUMINEN TYÖPAIkOILLA

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdol- lisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa sopivis- sa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

A. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

B. Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa kokouk- sen järjestäjä.

c. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten kes- kusjärjestöjen edustajia.

29 § JÄSENMAkSUJEN PERIMINEN

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetys- tä summasta.

30 § KESkUSJÄRJESTÖSOPIMUkSET ‌‌‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia siinä muo- dossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suositusta:

• Yhteistoimintasopimus ja allekirjoituspöytäkirja (PT-SAK/STTK/AKAVA) 2001 muilta kuin työsuojelua koskevin osin

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK/STTK/AKAVA) 2015

• Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK/STTK/AKAVA) 2000

31 § PAIkALLINEN SOPIMINEN

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin pai- kallisen sopimisen menettelytapojen (s. 60) mukaisesti.

32 § ERIMIELISYYkSIEN RATkAISEMINEN

Työehtosopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä työnte- kijä keskustelee ensin esimiehensä kanssa.

PAIkALLISET NEUVOTTELUT:

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa. Neuvottelut aloitetaan ja käydään il- man aiheetonta viivytystä.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan erimielisyyskohdista ja osapuolten kan- noista perusteluineen muistio, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Siihen liite- tään asiaa koskevat liitteet ja muistio allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

LIITTONEUVOTTELUT:

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

TYÖTUOMIOISTUIN:

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

33 § VOIMASSA OLEVAT ETUUDET ‌‌

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen so- pimukseen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen toimiehto- tai työehtosopi- muksesta poiketen sovittu.

34 § TYÖRAUHA

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2022 ja päättyy 30.4.2024. Mikäli osapuolet ei- vät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista15.3.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.4.2023 mennessä. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.3.2023.

Sopimuksen jatkuessa 30.4.2024 asti, jatkuu se sen jälkeen aina vuoden ker- rallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksen keskeisestä sisällöstä muistio vastapuolille.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut on jonkun sopijapuolen toi- mesta todettu päättyneiksi.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry

PALKKASOPIMUS

1 § PALkAT

1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vä- hintään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mukaisesti.

2. Mikäli työntekijä tekee sellaista työtä, jonka nimikettä tai soveltuvaa työnku- vausta ei löydy palkkaryhmittelystä, noudatetaan lähinnä vastaavan tehtävän ja työssä edellytettävän koulutustason mukaista palkkaryhmää.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lä- hinnä suorittaa.

3.1. Tehtäväkohtainen vähimmäispalkka palkkaryhmän perustyössä:

Palkkaryhmän perustyössä palkka määräytyy vähintään ryhmän vähimmäis- palkkaluokan perusteella.

3.2. Tehtäväkohtainen lisä perustyötä vaativammassa työssä:

Työntekijän palkan tasoon vaikuttaa hänen työtehtäviensä vaativuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyötä vaati- vammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta, tulee tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkka- luokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä.

ESIMERkkEJÄ TILANTEISTA, JOISSA 3.2. kOHDAN MUkAISTA PALkkATASOA TULEE AINAkIN SOVELTAA:

• Työntekijällä on vaativuudeltaan selvästi palkkaryhmän perus- työtä ylittäviä erityistehtäviä.

• Erityistä osaamista tai asiantuntijuutta vaativa tehtävä, joka ei kuulu palkkaryhmän perustyöhön

• Vastuu tietystä asiakokonaisuudesta tai hankinnoista, jot- ka eivät kuulu palkkaryhmän perustyöhön.

• Tietyn vastuualueen yhdyshenkilö, kun tehtävä ei kuulu palkkaryhmän perustyöhön.

Kriteereiden täyttyessä peruste tehtäväkohtaisen lisän maksami- selle muodostuu samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa palk- karyhmissä, verrattuna kunkin palkkaryhmän perustyön normaaliin vaativuustasoon.‌‌

ESIMERkkITEHTÄVIÄ, JOTkA VOIVAT SIJOITTUA YHTEEN TAI USEAMPAAN PALkkARYHMÄÄN:

Opiskelijaohjauksen vastaava, työvuorosuunnittelun vastaava, pe- rehdyttämisen vastaava.

Vastaavan roolilla ei tarkoiteta yksikössä normaalin työn yhtey- dessä tehtävää tavanomaista osallistumista opiskelijaohjaukseen, työvuorosuunnitteluun tai perehdyttämiseen.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ, JOTkA VOIVAT SIJOITTUA YHTEEN TAI USEAMPAAN PALkkARYHMÄÄN:

Työmenetelmien tai järjestelmien kehittämisvastaava, lääkehoito- vastaava, saattohoitovastaava, hygieniavastaava.

LUETTELO kOOSTUU ESIMERkEISTÄ EIkÄ SISÄLLÄ kAIkkIA TEHTÄVIÄ, JOTkA MUODOSTAVAT OIkEUDEN TEHTÄVÄkOHTAISEEN LISÄÄN

• Työntekijä on vastaavan työntekijän asemassa tai hänellä on ohjausvastuu muihin työntekijöihin, eikä tällainen ase- ma kuulu palkkaryhmän normaaleihin tehtäviin (esimerkiksi tiimivastaava).

• Työntekijällä on työssä edellytettyä erityistä työkokemusta

• Työntekijällä on palkkaryhmän normaalien koulutusvaatimusten lisäksi työn edellyttämä ammattitutkinto, erikoisammattitut- kinto, erikoistumistutkinto tai erikoistumiskoulutus.

• Työpaikalla on työn luonteen perusteella sovellettu perustyötä korkeampaa palkkatasoa ja uusia työntekijöitä palkataan saman- laisiin työtehtäviin.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, ettei palkkausjärjestelmän tavoitteena ole se, et- tä työntekijät aina lähtökohtaisesti sijoitettaisiin palkkaryhmän vähimmäispalkka- luokkaan ja vain poikkeuksellisesti sovellettaisiin ylempiä palkkaluokkia.

Ylempien palkkaluokkien käyttö on mahdollista myös muissa kuin perustyötä selvästi vaativammissa, vastuullisemmissa tai erityistä koulutusta ja kokemusta edellyttävissä töissä.

Työntekijän G-palkkaluokka voi ylittää kyseisen palkkaryhmän G-palkkaluokat.

3.3 Sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät ja niiden euromäärät tai vaihteluvälit eri palkkaryhmissä selvitetään luottamusmiehelle ja henkilöstölle. Selvitys tehdään työnantajan harkinnan mukaan konserni-, yritys- tai työpaikkatasolla vuosittain.

Selvityksen yhteydessä kuullaan luottamusmiehen näkemyksiä asiassa. Luotta- musmies voi niin harkitessaan esittää neuvotteluita sovellettavien tehtäväkohtais- ten lisien perusteista. Neuvotteluiden jäädessä erimielisiksi, päättää työnantaja sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät. Erimielinen neuvottelutulos voidaan saattaa liittojen välille neuvoteltavaksi työehtosopimuksen 32 §:n mukaisesti.

4. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Työntekijälle voidaan erityisestä ammattitaidosta, työtehosta, työpanoksesta, yh- teistyökyvystä, ammatinhallinnasta, kehittämiskyvystä tai monipuolisista vuoro- vaikutustaidoista maksaa henkilökohtaista palkanlisää euromääräisenä. Lisä voi- daan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi voimassa olevaksi.

Henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteet selvitetään henkilöstöl- le ja luottamusmiehelle. Selvitys tehdään työnantajan harkinnan mukaan konserni-, yritys- tai työpaikkatasolla vuosittain. Maksuperusteiden tulee olla kaikkien työtekijöiden nähtävillä.

5. Saatavuuslisä

Työvoiman saatavuuden perusteella voidaan maksaa paikkakuntakohtaista tai yksikkökohtaista saatavuuslisää.

6. Laatupalkkio

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa laatupalkkiota työnantajan soveltaman laatujärjestelmän tai muun mitattavan laadun kautta erityisen laa- dukkaasta työstä.

2 § PAIkkAkUNTAkALLEUSLUOkITTELU ‌

1. Työehtosopimuksessa on palkkataulukot pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Es- poo, Vantaa, Kauniainen) sekä muulle Suomelle (muut I ja II paikkakuntaluo- kan mukaiset kunnat).

3 § PALVELUSLISÄT

1. Työntekijän työehtosopimuksen mukainen peruspalkka nousee oheisen palk- kataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

(Kokemuslisäportaiden suuruudet vaihtelevat G-palkkatasosta ja palve- luslisäportaasta riippuen vajaasta 3 %:sta vajaaseen 5 %:iin peruspalkasta laskettuna.)

2. Työnantajan ja työntekijän tulee työsuhteen alussa työsopimusta tehtäessä käydä läpi työntekijän mahdollinen palveluslisään oikeuttava palvelusaika. Työntekijän on tällöin esitettävä tarvittavat palvelustiedot ennen lisän myön- tämistä. Työsuhteen jatkuessa seuraavat lisät myönnetään työnantajan toi- mesta. Oikeus palveluslisään alkaa oikeuden saavuttamista seuraavan kuu- kauden alusta.

3. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnan- tajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut kes- kimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Huomioon otetaan ne kalenterikuu- kaudet vähintään 14 työpäivää kestäneissä työsuhteissa, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa.

Samankaltaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta on olennaista hyötyä uudessa työssä. Tällaista on ainakin samalla ammattialalla tehty vähintään saman palk- karyhmän tai yhtä palkkaryhmää alemman työn työkokemus.

Ammattialoilla tarkoitetaan esimerkiksi 1.sosiaali- ja terveyspalvelualan hoiva-, hoito- ja ohjaustyötä, 2.varhaiskasvatusalan työtä, 3.keittiötyötä, 4.kiinteistö- työtä ja 5.toimistotyötä.

SOVELTAMISOHJE: Tätä samankaltaisen työn muuttunutta määritel- mää on velvollisuus soveltaa viimeistään neuvotteluratkaisun hyväksymis- tä seuraavan kuukauden alusta alkaen (1.7.2022). Sitä ei sovelleta takautu- vasti tätä edeltävään aikaan.

1.2.2000 jälkeen tehtävä samankaltainen tai omalle työnantajalle tehty kes- kimäärin alle 19 tuntia viikossa oleva osa-aikatyö tai 14 työpäivää lyhyem- mät työsuhteet tulee huomioida palveluslisään oikeuttavaksi siinä suhteessa kuin niiden työaika on täyteen työaikaan. Niiden vaikutusta huomioitaessa on

riittävää, että työnantaja muodostaa oikeaa suuruusluokkaa olevan arvion sii- tä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osa- aika- ja tilapäistyöt vastaavat.‌‌‌‌

Saman periaatteen mukaisesti voidaan ottaa huomioon myös ennen 1.2.2000 tehty osa-aika- ja tilapäistyö.

4. Mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voi- daan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön.

4 § HARJOITTELIJAT, kESÄTYÖNTEkIJÄT, NUORET, POIkkEUkSELLISEN YkSINkERTAINEN TYÖ JA LÄHETIT

1. Xxxx opiskelijan kanssa voidaan sopia palkallisesta opintoihin kuuluvasta har- joitteluajasta, jonka kuluessa palkka on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän kanssa voidaan sopia pal- kasta siten, että se on 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta. Nykyi- sen työnantajansa kanssa oppisopimuskoulutuksen aloittavan työntekijän palkka ei kuitenkaan voi nykyisessä työssä laskea.

2. Alle 25-vuotiaan kesätyöntekijän kanssa voidaan sopia 15.5.–15.9. väliseksi ajaksi kesätyöpalkasta, jonka suuruus on vähintään 75 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.Tätä määräystä ei sovelleta, jos kesätyöntekijäksi palka- taan ammattitaitoinen sijainen.

3. A) Työehtosopimusosapuolet haluavat osaltaan edistää työvoimatoimiston palkkatukeen oikeutettujen syrjäytymisvaarassa olevien vaikeasti työllistettä- vien pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittumismahdollisuuksia.

Tällaisen työntekijän kanssa, jolla työsuhdetta edeltää vähintään 12 kuu- kauden yhdenjaksoinen työttömyysjakso, voidaan sopia enintään 6 kuukau- den ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Tällaisella sopimuksella pyritään henkilön elämänhallinnan vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen työtä tehden sekä työkuntoa ja työvalmiuksia parantaen.

3. B) Alle 25-vuotiaan työntekijän kanssa, jolla on alle kuusi kuukautta palvelus- lisään oikeuttavaa työkokemusta ja vähintään kuusi kuukautta työttömyyt- tä viimeisen vuoden kuluessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden

ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.‌‌

4. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat poikkeuksellisesti palkkaryhmän perustöi- tä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisemmät tai mikäli työntekijäl- tä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei täysimääräisesti pysty suorittamaan kaikkea työhön liittyviä tehtäviä, voi vähimmäispalkka olla enintään 6 % alle kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan.

Työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet vähimmäispalkkaluokkaa alemman palkkaportaan käytölle keskusteltuaan ensin asiasta luottamusmie- hen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijöiden kanssa yhdessä.

5. Lähetin palkka voi alittaa enintään 5 % kulloinkin voimassa olevan G-palkka- taulukon alimman taulukkopalkan mukaisen palkan.

5 § OSA-AIkAISET TYÖNTEkIJÄT

1. Kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka määräytyy hänen kanssaan sovitun viikkotyöajan ja vastaavaan työhön sovellettavan työehto- sopimuksen mukaisen enimmäisviikkotyöajan suhteessa. Kuitenkin näin las- kettua enintään keskimäärin alle 19 tuntia viikossa työskentelevän osa-aika- työntekijän vähimmäispalkkaa korotetaan 5 prosentilla,ellei työajan jääminen alle 19 tuntiin viikossa johdu työntekijän omasta aloitteesta.

2. Tuntipalkkaisen osa-aikatyöntekijän tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaa- vaan työhön sovellettava kuukausipalkka työehtosopimuksen 11 §:n mukai- sella jakajalla.

6 § SIJAISUUS

1. Työntekijän hoitaessa sijaisena hänen normaalityötään korkeapalkkaisempaa työtä tehden olennaisen osan työhön kuuluvista tehtävistä maksetaan hänelle palkka vähintään sijaistyön työehtosopimuksen mukaisen palkkaluokan mu- kaisesti kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylittävältä sijaisuusajalta.

2. Työntekijän hoitaessa omat työnsä ja sen ohella sopimuksen mukaan olen- naisen osan toisen työntekijän tehtävistä maksetaan hänelle kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylittävältä si- jaisuusajalta korotettua palkkaa, jonka suuruus sovitaan työntekijän ja työn- antajan välillä ennen sijaisuutta. Korvauksen tulee ylittää 1 kohdan mukaises- ti vastaavassa sijaisuustehtävässä maksettava korvaus.

3. Puolen vuoden kuluessa tehtävät sijaisuudet lasketaan yhteen, kahden viikon tai kuukauden ylittymistä arvioitaessa.

7 § SUOJATYÖ ‌‌‌

Tämä sopimus ei koske suojatyötä.

8 § VOIMASSAOLO

Tämä palkkasopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työeh- tosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

XXXXXX- SOPIMUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT ‌

Siirtymäsääntöjä sovelletaan siirryttäessä noudattamaan sosiaalipalvelualan työ- ehtosopimuksen palkkausjärjestelmää aiemmin noudatetun muun palkkausjär- jestelmän sijasta.

1 § PALkkARYHMIIN SIJOITTAMINEN

1. Työntekijät sijoitetaan heidän työnsä vaativuustason mukaisiin uuden palk- kausjärjestelmän palkkaryhmiin ja G-palkkaluokkiin, kun asiasta on neuvo- teltu työnantajan ja kyseisten työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kanssa.

2. Neuvottelujen tavoitteena on päästä yksimielisyyteen kunkin työntekijän teke- män työn oikeasta palkkaluokasta. Asian jäädessä erimieliseksi, voivat osa- puolet kääntyä allekirjoittajajärjestöjen puoleen erimielisyyden ratkaisemiseksi.

3. Mikäli työntekijälle valitun G-palkkaluokan mukainen taulukkopalkka jää alle työntekijän siirtymähetken palkan, maksetaan erotus siirtymälisänä, ellei ylite ole työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvaa.

4. Osapuolet voivat siirtymävaiheessa tarvittaessa kääntyä allekirjoittajajärjes- töjen puoleen mutta tarkoitus on, että siirtyminen uuteen järjestelmään toteu- tettaisiin mahdollisimman pitkälti paikallisesti.

5. Mikäli siirtymäsääntöjen mukaiset palkankorotukset tämän kohdan mukaisi- ne palkkaluokkatarkistuksineen johtaisivat yli 6 %:n palkankorotukseen jon- kun työntekijän osalta, voidaan yli 6 %:n palkankorotusosuuden maksamisen aloittamista siirtää enintään kuuden kuukauden päähän sosiaalipalvelualan palkkausjärjestelmään siirtymisestä.

6. Palkkaryhmien yläpuolisia ovat ne työntekijät, joiden siirtymähetken palkka ylittää palkkaluokan G 32 mukaisen palkan.

Palkkaryhmien yläpuolisen työehtosopimuksen piirissä olevan työntekijän palkkaus maksetaan henkilökohtaisena palkkana, jota korotetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin palkkaryhmittelyn piirissä olevien.

2 § PALVELUSLISIEN LASkENTA

1. Palveluslisään oikeuttava palvelu lasketaan sosiaalipalvelualan palkkausjär- jestelmään siirtymiseen asti entisen käytännön mukaisesti. Hyväksi luettava palvelusaika ei kuitenkaan saa alittaa sosiaalipalvelualan laskentatavan mu- kaista palvelusaikaa.

Sen jälkeen siirrytään sosiaalipalvelualan mukaiseen laskentatapaan. Tällöin työntekijän hyväksi luetaan ne palvelusvuodet, jotka hänen hyväkseen työsuh- teessa on aiemmin luettu tai olisi tullut lukea.

3 § PALkkATAkUU JA LISÄT

1. Kenenkään työntekijän palkkaa ei alenneta palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi. Muutoin työntekijän vähimmäispalkka ja palkanlisät määräytyvät jat- kossa uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2. Syrjäseutu, kylmänalueen, saaristolisien ja vastaavien työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen liittymättömien lisien euromäärät muuttuvat osaksi työntekijän henkilökohtaista palkkaa.

3. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät makse- taan edelleen entisen käytännön mukaisesti.

4. Mahdolliset määräajaksi myönnetyt lisät päättyvät alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

5. Mikäli työntekijän palkkaluokkaa nostetaan, voidaan taulukkopalkkojen yli maksettavasta lisästä luopua osittain tai kokonaan kuitenkin enintään palkka- luokkakorotuksen määrällä sikäli kuin lisään ei enää ole perusteita.

6. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät säilyvät voimassa myös työntekijän saavuttaessa uuden palveluslisäportaan. Muilla perusteilla syntyneitä taulukkopalkkojen ylitteitä voidaan uusi palveluslisäpor- ras saavutettaessa pienentää enintään palveluslisäkorotuksen verran, ellei yli- tettä ole sovittu tai sovita säilytettäväksi.

4 § VOIMASSAOLO

1. Nämä palkkasopimuksen siirtymäsäännöt ovat voimassa osana allekirjoitta- jajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyvät ilman eri irtisanomista työ- ehtosopimuksen päättyessä.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

SOSIAALI- PALVELUALAN PALKKA- RYHMITTELY

(Palkkasopimuksen 1 §:ssä (s. 46) on periaatteet palkkaryhmiin sijoittumiselle ja vähimmäispalkkojen käytölle ja ylittämiselle).

A PALkkARYHMÄ (AVUSTAVAT TEHTÄVÄT):

VÄHIMMÄISPALkkALUOkkA G12A

Työ ei edellytä ammatillista koulutusta. Tiedot ja taidot saadaan työssä annetta- valla opastuksella. Selvät työohjeet ja rutiinit.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ:

• hoito- ja palveluhenkilöstö (h&p): hoitoapulainen, päiväkotiapulainen

• keittiö- ja kiinteistöhenkilöstö (k&k): keittiöapulainen, laitosapulainen, siivooja

• hallintohenkilöstö (hal): avustavat toimistotyöt, postitus, asioilla käynti.

B PALkkARYHMÄ (PERUSTEHTÄVÄT):

VÄHIMMÄISPALkkALUOkkA G16B

Tiedot ja taidot saadaan työkokemuksen tai lyhyiden kurssien kautta. Työ perus- tuu määriteltyihin toimintaohjeisiin mutta tehtävänratkaisut yksilöllisempiä kuin A-palkkaryhmässä.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ:

• (h&p): hoiva-avustaja, kotiavustaja, koulunkäyntiavustaja, leiriohjaaja

• (k&k): keittäjä, keittiö-/ruokahuoltotyöntekijä, laitoshuoltaja, emäntä hyvin pienissä alan yksiköissä, talonmies, vahtimestari

• (hal): toimistotyöntekijä, puhelinvaihteenhoitaja, tavanomaiset laskutus- ym. toimiston rutiinityöt, vastuu kopiopalveluista, postinkulusta, puhelinpalvelusta.

c PALkkARYHMÄ (AMMATTITEHTÄVÄT):‌

VÄHIMMÄISPALkkALUOkkA G19c

Työ edellyttää vähintään ammatillista perustutkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. Työ on vaihtelevaa ja se suoritetaan itsenäisesti säännösten ja/tai ylei- sohjeiden mukaan. Työ muodostuu itsenäisistä osa-alueista.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ:

• (h&p): lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kuntohoitaja, kodinhoitaja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, askartelunohjaaja, vapaa-ajanohjaaja

• (k&k): emäntä, laitosmies, ammattimies, varastonhoitaja, siivousesimies

• (hal): vastuu laskutuksesta ja perinnästä, vastuu palkanlaskennasta, vastuu alan pienen yksikön kirjanpidosta.

D PALkkARYHMÄ (VAATIVAT AMMATTITEHTÄVÄT):

VÄHIMMÄISPALkkALUOkkA G22D

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistoasteen tutkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. Työ perustuu itsenäisiin ratkaisuihin annetun toimival- lan puitteissa. Työ on itsenäinen tehtäväkokonaisuus.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ:

• (h&p): sairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen opettaja/lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja, geronomi, kehitysvammaisten ohjaaja, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti

• (k&k): ravitsemuspäällikkö

• (hal): vastuu xxxx xxxxxx yksikön kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta, vastuu alan suuren yksikön rahaliikenteestä ja alakassojen toiminnasta.

E PALkkARYHMÄ (ERIkOISTEHTÄVÄT):

VÄHIMMÄISPALkkALUOkkA G24E

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistotason tutkintoa, usein kor- keakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. (Mikäli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on vähimmäispalkkaluokka F-palkkaryh- män mukainen). Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asian- tuntija-asemaan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ:

• (h&p): esimiestehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät asiantuntijatehtävät, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja (esimiesasema), päiväkodin/lastenkodin johtaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti

• (k&k): edellisiä palkkaryhmiä vaativammat ja vastuullisemmat keittiö- ja kiinteistötehtävät

• (hal): vastuu koko toimiston toiminnasta ja taloudenhoidosta muissa kuin alan pienissä yksiköissä.

F PALkkARYHMÄ (VAATIVAT ERIkOISTEHTÄVÄT):

VÄHIMMÄISPALkkALUOkkA G27F

Työ edellyttää korkeakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. Työ suo- ritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai asiantuntija-asemaan perustuen ja siihen sisältyy merkittävää toiminnallista, taloudellista tai henkilövastuuta tulosvastuulla.

ESIMERkkITEHTÄVIÄ:

• (h&p): vaativat johtotehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät erityisen vaativat asiantuntijatehtävät, päiväkodin/lastenkodin johtaja, hoitotyön johtaja, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä (em. tehtävissä esimiesasema ja tulosvastuu alan isoissa yksiköissä).

SOSIAALIPALVELUALAN G-PALKKATAULUKOT 1.9.2021 JA 1.9.2022

1.9.2021 TAULUKKOPALKAT

PK-SEUTU

PALkkARYHMÄ	G-LUOkkA	0 VUOTTA	5 VUOTTA	8 VUOTTA	11 VUOTTA
	G12	1789,64	1854,99	1923,38	1992,66
A	G12A	1821,29	1888,96	1955,12	2025,20
A	G13	1861,93	1933,34	2005,23	2078,27
	G14	1875,12	1947,94	2021,31	2095,09
	G15	1883,54	1957,21	2031,25	2105,35
	G16	1909,41	1984,24	2059,56	2136,10
B	G16B	1931,94	2008,95	2082,56	2158,59
B	G17	2009,20	2088,56	2169,52	2251,26
	G18	2023,91	2104,00	2185,76	2269,11
	G19	2039,73	2121,42	2204,51	2289,65
c	G19C	2088,51	2151,83	2226,41	2305,72
c	G20	2088,51	2164,15	2250,67	2339,28
	G21	2265,95	2361,16	2458,25	2558,37
	G22	2283,13	2380,06	2480,05	2584,90
D	G22D	2355,38	2432,70	2522,72	2620,25
D	G23	2405,62	2511,26	2622,15	2729,29
	G24	2426,56	2538,47	2646,47	2759,63
E	G24E	2522,35	2615,39	2715,88	2826,38
E	G25	2554,98	2669,42	2788,99	2908,85
	G26	2707,10	2833,63	2962,61	3091,41
	G27	2732,25	2860,71	2990,18	3120,14
F	G27F	2813,96	2919,50	3040,30	3166,16
F	G28	2813,96	2944,05	3078,30	3212,53
	G29	3005,06	3149,09	3292,84	3436,84
	G30	3334,56	3494,20	3653,80	3813,90
	G31	3506,85	3675,02	3843,68	4011,56
	G32	3740,42	3919,85	4100,34	4281,09

MUU SUOMI

PALkkARYHMÄ	G-LUOkkA	0 VUOTTA	5 VUOTTA	8 VUOTTA	11 VUOTTA
	G12	1775,28	1840,02	1907,28	1975,96
A	G12A	1806,68	1873,77	1938,80	2008,26
A	G13	1837,31	1906,88	1977,73	2049,45
	G14	1850,28	1921,18	1993,50	2065,80
	G15	1868,37	1940,90	2014,22	2087,38
B	G16B	1906,35	1981,34	2053,91	2128,39
B	G17	1981,44	2059,63	2138,83	2219,44
	G18	1995,93	2074,80	2154,87	2237,00
c	G19C	2059,67	2122,04	2194,92	2273,13
c	G20	2062,68	2145,69	2231,44	2319,31
	G21	2234,22	2328,11	2423,73	2522,47
	G22	2251,14	2346,68	2445,23	2548,62
D	G22D	2322,41	2398,64	2487,28	2583,48
D	G23	2371,72	2475,87	2585,16	2690,75
	G24	2405,92	2516,84	2623,93	2736,16
E	G24E	2500,88	2593,10	2692,74	2802,33
E	G25	2533,26	2646,65	2765,24	2884,02
	G26	2669,24	2793,98	2921,14	3048,08
	G27	2708,93	2836,30	2964,68	3093,52
F	G27F	2774,60	2878,63	2997,73	3121,80
F	G28	2785,84	2918,95	3052,03	3185,08
	G29	2979,43	3122,19	3264,71	3407,47
	G30	3306,10	3464,31	3622,55	3781,30
	G31	3476,88	3643,59	3810,81	3977,05
	G32	3708,43	3886,28	4065,09	4244,20

1.9.2022 TAULUKKOPALKAT

PK-SEUTU

PALkkARYHMÄ	G-LUOkkA	0 VUOTTA	5 VUOTTA	8 VUOTTA	11 VUOTTA
A	G12A	1877,75	1939,96	2002,04	2065,70
A	G13	1899,17	1972,01	2045,33	2119,84
	G14	1912,62	1986,90	2061,74	2136,99
	G15	1921,21	1996,35	2071,88	2147,46
	G16	1947,60	2023,92	2100,75	2178,82
B	G16B	2001,49	2067,21	2134,62	2201,76
B	G17	2049,38	2130,33	2212,91	2296,29
	G18	2064,39	2146,08	2229,48	2314,49
	G19	2080,52	2163,85	2248,60	2335,44
c	G19C	2174,14	2233,60	2293,20	2351,83
c	G20	2174,14	2233,60	2295,68	2386,07
	G21	2311,27	2408,38	2507,42	2609,54
	G22	2328,79	2427,66	2529,65	2636,60
D	G22D	2451,95	2525,14	2598,40	2672,66
D	G23	2453,73	2561,49	2674,59	2783,88
	G24	2475,09	2589,24	2699,40	2814,82
E	G24E	2643,42	2722,62	2802,79	2882,91
E	G25	2643,42	2722,81	2844,77	2967,03
	G26	2761,24	2890,30	3021,86	3153,24
	G27	2786,90	2917,92	3049,98	3182,54
F	G27F	2960,29	3050,88	3140,63	3229,48
F	G28	2960,29	3050,88	3140,63	3276,78
	G29	3065,16	3212,07	3358,70	3505,58
	G30	3401,25	3564,08	3726,88	3890,18
	G31	3576,99	3748,52	3920,55	4091,79
	G32	3815,23	3998,25	4182,35	4366,71

MUU SUOMI

PALkkARYHMÄ	G-LUOkkA	0 VUOTTA	5 VUOTTA	8 VUOTTA	11 VUOTTA
A	G12A	1862,69	1924,36	1985,33	2048,43
A	G13	1874,06	1945,02	2017,28	2090,44
	G14	1887,29	1959,60	2033,37	2107,12
	G15	1905,74	1979,72	2054,50	2129,13
B	G16B	1974,98	2038,80	2105,26	2170,96
B	G17	2021,07	2100,82	2181,61	2263,83
	G18	2035,85	2116,30	2197,97	2281,74
c	G19C	2144,12	2202,68	2260,77	2318,59
c	G20	2144,12	2202,68	2276,07	2365,70
	G21	2278,90	2374,67	2472,20	2572,92
	G22	2296,16	2393,61	2494,13	2599,59
D	G22D	2417,63	2489,79	2561,90	2635,15
D	G23	2419,15	2525,39	2636,86	2744,57
	G24	2454,04	2567,18	2676,41	2790,88
E	G24E	2620,92	2699,42	2778,91	2858,38
E	G25	2620,92	2699,58	2820,54	2941,70
	G26	2722,62	2849,86	2979,56	3109,04
	G27	2763,11	2893,03	3023,97	3155,39
F	G27F	2918,88	3008,17	3096,66	3184,24
F	G28	2918,88	3008,17	3113,07	3248,78
	G29	3039,02	3184,63	3330,00	3475,62
	G30	3372,22	3533,60	3695,00	3856,93
	G31	3546,42	3716,46	3887,03	4056,59
	G32	3782,60	3964,01	4146,39	4329,08

PAIKALLISEN SOPIMISEN MENETTELYTAVAT ‌

1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa.

A. Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti voidaan sopia niistä työehtosopimuksen kohdista, joissa on viitattu paikalliseen sopimiseen.

B. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollis- ta sopia taloudellisista etuuksista paikallisen sopimisen liitepöytäkirjan mukaisesti.

c. Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta paikalliseen sopimiseen mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen so- pimisen ilman tämän sopimuksen menettelytapamääräyksiä.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnanta- ja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitseman- sa edustajan välityksellä tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys tai vastaava.

Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen. Työnantajan tulee nimetä oma asianmukaisilla sopimusvaltuuk- silla toimiva neuvottelijansa.

3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on kirjallisesti mainittava mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuk- sesta poikkeamiselle.

Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä il- mi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä.

Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä ta- pauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden määräaikainen sopimus on aina irtisanotta- vissa 3 kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn

ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 § Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi niille allekirjoittajajärjestöil- le, joiden jäseniä sopimus koskee.

Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus, mikäli on sovittu asioista, jotka eivät kuulu sopimisen piiriin. Työehtosopimus- osapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopima- na ajankohtana.

5 § Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimas- sa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 § Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä so- pimuksessa on sovittu.

SOPIMUS VOIDAAN TEHDÄ SEURAAVISTA TALOUDELLISISTA ETUUkSISTA:

• Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

• Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomarahan poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työntekijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan peruspalkkatason.

• Ylityö, sunnuntaityö, lauantaityö, ilta- ja yötyö, varallaolo ja hälytyskorvaus: Korvausten määräytymisperusteisiin tai tasoihin voidaan sopia muutoksia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

Useamman kuin yhden kohdan mukainen samanaikainen säästösopimus voidaan solmia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

2 § Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koski- en ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä luottamus- mies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan väli- tyksellä sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.

Työntekijän hyväksyntä on edellytyksenä sopimuksen voimaantulolle hänen osal- taan. Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus edustamiensa työntekijöiden enem- mistön suostumuksella sopia lomarahasta kaikkia edustamiaan työntekijöitä sitovasti.

3 § Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7 lu- vun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Sopimusta ei voi tehdä pelkkiin arvioihin kuten talousarvioihin perustuen, ellei pe- rustetta jo ole olemassa.‌

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työn- antaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja kes- kusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuo- deksi kerrallaan.

Mikäli sopimus on tehty sillä edellytyksellä, että sen piiriin kuuluvaa työntekijää ei sopimuskautena irtisanota tai lomauteta, purkautuu tällainen sopimus välittö- mästi sopimuksen vastaisesti irtisanotun tai lomautetun työntekijän osalta.

5 § Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa taloudellisia etuuksia koskeva paikallinen sopimus yhden kuukauden kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Työ- ehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikalIista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosa- puolten sopimana ajankohtana.

6 § SELVIYTYMISSOPIMUS

Työehtosopimusosapuolilla ei ole riitautus- ja kumoamismahdollisuutta, jos pai- kallinen sopimus on tehty tämän pöytäkirjan mukaisesti ja täyttää seuraavat lisäedellytykset:

OSAPUOLET:

• työnantaja ja allekirjoittajajärjestön luottamusmies

• työntekijä hyväksyy osaltaan sopimuksen

EDELLYTYkSET

• Erittäin painavat ja poikkeukselliset taloudelliset syyt tilanteissa, joissa sopimus yhdessä muiden toteutettavien toimenpiteiden kanssa on välttämätöntä työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

• Taustalla taloudelliset vaikeudet, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämisiin taloudellisilla perusteilla.

• peruste todetaan paikallisesti yhteisesti:

• toimien tarve ja mitoitus

• vaikutus kriisistä selviytymiseen yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa

• perusteena ei voi olla kilpailuedun hankkiminen suhteessa muihin alan yrityksiin

• sopimuksen tehnyttä työntekijää ei voida lomauttaa, osa-aikaistaa tai irtisanoa taloudellis-tuotannollisin syin sopimuksen voimassaoloaikana eikä kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä

• jos työnantaja toimii edellä mainitun määräyksen vastaisesti, sopimus purkautuu välittömästi ja työnantaja korvaa sovitun säästön

• sovittava, miten työpaikan johto ja omistajat sitoutuvat yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen. Säästötoimenpiteiden on kohdistuttava tasapuolisesti yrityksen johtoon ja henkilöstöön.

SOPIMUkSEN MUOTO JA kESTO

• kirjallisesti

• määräaikainen enintään vuoden mittainen sopimus, kuitenkin enintään voimassa olevan työehtosopimuskauden loppuun

SOPIMUS VOIDAAN TEHDÄ SEURAAVISTA TALOUDELLISISTA ETUUkSISTA

• Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

XXXXXxXXX TALOUDELLISEN TILANTEEN PARANTUMINEN

• sopimus on irtisanottavissa kesken sopimuskauden 3 kk irtisanomisajalla, jos yrityksen taloudellisessa tilanteessa tapahtuu odottamatonta, olennaista parantumista sopimuksen tekohetkeen verrattuna.

MUUTA

• luottamusmiehelle annetaan kaikki tarpeellinen tieto kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista ja tietoja on täydennettävä tarvittaessa neuvottelujen aikana

• luottamusmiehellä on oikeus saada neuvontaa esimerkiksi työnantajan taloushallinnon asiantuntijoilta.

7 § Muuten noudatetaan paikallisen sopimisen menettelytapoja.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

KOULUTUS- SOPIMUS

1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurs- sin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurs- sin alkua.

2 § AMMATILLINEN JATkO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENkOULUTUS

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Koulutus lue- taan työajaksi kuten työaikalaki edellyttää.

Työhön liittyvän täydennyskoulutuksen tentit, kuten lääkehoitotentti, on oikeus suorittaa työaikana. Osapuolet voivat myös sopia sellaisesta tenttiin valmistautu- misajasta työaikana, mikä nähdään puolin ja toisin tarpeelliseksi ja perustelluksi.

Koulutustilaisuudet tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida jo työvuoroluet- teloa laadittaessa siten, ettei koulutustilaisuutta merkittäisi työntekijän vapaa- päiväksi, ellei asiaa toisin sovita. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suo- ranaiset kustannukset.

Mikäli työnantaja on kustantanut koulutukseen osallistuvalle täyden ylöspidon eli ruoan (täydelle vuorokaudelle kaksi ateriaa, osavuorokaudelle yksi ateria) ja ma- joituksen, ei työnantajalla ole velvollisuutta päivärahojen maksamiseen.

3 § YHTEINEN kOULUTUS ‌

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Yhteistoimintakoulutusta järjestävät myös työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenjärjestöt yhteisesti ja eri yhteistoimintaelimet ku- ten Työturvallisuuskeskus. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaik- kakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamus- miehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § AMMATTIYHDISTYSkOULUTUS

1. TYÖSUHTEEN SÄILYMINEN JA ILMOITUSAJAT

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä to- dettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa.

Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus osallistua vähintään kuuden kalente- ripäivän verran hänen yhteistyötehtäviinsä liittyville oikeantasoisille kursseille vuodessa.

Varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua kolmen kalenteripäivän verran hänen yhteistyötehtäviinsä liittyville oikeantasoisille kursseille vuodessa.

Koulutustyöryhmä voi todeta tietyn kurssin tarpeelliseksi tietyille jäsenyritysten luottamushenkilöille. Allekirjoittajajärjestöt painottavat erityisesti paikallista sopi- mista edistävien kurssien hyödyllisyyttä.

Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että etenkin uuden luottamusmiehen osalta tai yrityksen paikalliseen sopimiseen liittyvissä tilanteissa koulutustarve on tavan- omaista korkeampi ja tämä tulisi ottaa huomioon koulutusvapaan antamisessa.

Liitot pitävät muutoinkin tärkeänä, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mu- kaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hä- nen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Jos yrityksessä tehdään koulutussuunnitelma, pyritään ay-koulutuksesta sopi- maan jo koulutussuunnitelmassa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Xxxxxxx kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään

kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssis- ta, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. KORVAUkSET

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikun- nan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryh- män hyväksymille kursseille ilman, että heidän varsinaista säännöllistä palkkaan- sa vähennetään.

Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- demmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edellytyk- senä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että koulutus on todettu tar- peelliseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yri- tyksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyk- sessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

Osapuolet toteavat, että suurempien työpaikkojen varatyösuojeluvaltuutetuilla ja YT-elinten jäsenillä voi olla tarvetta osallistua heidän yhteistyötehtäviinsä liittyvil- le kursseille. Osapuolet suosittelevat, että tällainen mahdollisuus annetaan, mikä- li se käy päinsä tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

5 § SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei heikennä vuosilo- ma-, eläke- eikä palveluslisäetuuksia tai muita niihin verrattavia etuuksia.

6 § VOIMASSAOLOAIkA

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

LUOTTAMUS- MIESSOPIMUS

JOHDANTO

Luottamusmiesjärjestelmäntarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmit- tujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten sovelta- misesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden vä- lillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenette- ly edistää työpaikan yhteistoimintaa, yrityksen tavoitteiden saavuttamista sekä työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat teh- neet tämän luottamusmiessopimuksen:

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sovel- tamisalalla olevia työnantajia sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § LUOTTAMUSMIES

YLEISTÄ

1. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä, joka on pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin. Hänen on oltava työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestön jäsen ja työskenneltävä työehtosopimuksen soveltamisalalla.

LUOTTAMUSMIES

2. Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimukseen sidottujen järjestäy- tyneiden työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä, varaluottamusmiestä, pääluottamusmiestä ja varapääluottamusmiestä.

3. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai

sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät. Oikeus luottamusmieheen on allekirjoittajajärjestöllä, muttei sen alayhdistyksellä.

ALUE- TAI YkSIkkÖkOHTAINEN LUOTTAMUSMIES

4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän so- pimuksen tarkoittamia saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä sen it- senäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Näin voidaan menetellä, milloin työntekijöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamus- miehen mahdollisuudet tavata työntekijät tätä edellyttävät. Huomioon voi- daan ottaa myös yrityksen yhteistoimintajärjestelmä.

Yrityskohtaisesti sovitaan luottamusmiesten lukumäärä ja toiminta-alue em. seikat huomioon ottaen sekä toimintaedellytykset kuten ajankäyttö 7 § peri- aatteet huomioiden. Sopimus tehdään yrityksen ja allekirjoittajajärjestön tai allekirjoittajajärjestön valtuuttaman luottamusmiehen kesken.

Alueellisessa luottamusmiesjärjestelmässä on varmistettava luottamusmie- hen tosiasialliset mahdollisuudet luottamusmiestehtävän hoitamiseen. Luot- tamusmiehellä on oltava mahdollisuus tutustua alueensa toimipisteisiin, vie- railla edustamissaan yksiköissä ja pitää edustamiinsa työntekijöihin yhteyttä. Luottamusmiehen tosiasiallinen mahdollisuus tehtävän hoitamiseen rajaa alueen laajuutta ja edustettavien yksiköiden lukumäärää.

SOVELTAMISOHJE LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 2 § 4. kOHDAN SUUREN TAI ALUEELLISESTI HAJAUTETUN YRITYkSEN LUOTTA- MUSMIESJÄRJESTELMÄSTÄ SOPIMISEEN:

Tällä ohjeistuksella pyritään edesauttamaan asiasta sopimista:

• Suurella tai alueellisesti hajautetulla työnantajalla on velvollisuus ilman aiheetonta viivytystä sopia luottamusmiesjärjestelmästä, kun

luottamusmiessopimuksen 2 § 4. kohdan edellytykset täyttyvät ja TES:n työntekijäallekirjoittajajärjestö tai sen valtuuttama luottamusmies sopimista esittävät.

• Myös työnantaja voi tehdä asiasta neuvottelualoitteen.

• Asiassa tulee puolin ja toisin selvittää, mitkä ovat on kyseisen allekirjoittajajärjestön luottamusmiesten toimintaedellytykset ja aluejako, jonka puitteissa luottamusmiehillä on tosiasialliset mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

• Neuvottelut käydään erikseen kunkin allekirjoittajajärjestön tai heidän valtuuttamansa luottamusmiehen kanssa.

• Luottamusmiehen toimintaedellytyksiin ja sitä kautta aluejakoon vaikuttavat muun muassa edustettujen työntekijöiden ja toimintayksiköiden lukumäärä sekä maantieteellisen alueen laajuus. Alue voi olla myös tietty yksikkö.

• Luottamusmiesjärjestelmästä tulee sopia hyvissä ajoin ennen

luottamusmiesvaaleja, jotta vaalit pystytään järjestämään sovitun aluejaon mukaisesti.

• Tavoitteena on yhteisymmärrys toimintaedellytyksistä ja sopivasta aluejaosta.

• Ellei yhteisymmärrystä luottamusmiesjärjestelmästä saavuteta, tulee työnantajan ja työntekijöiden allekirjoittajajärjestön tai allekirjoittajajärjestön valtuuttaman edustajan kirjata oma esityksensä aluejaoista ja toimintaedellytyksistä sekä perusteet niille. Osapuolet voivat tällöin viedä asian liittojensa selvitettäväksi.

• Niin kauan kuin luottamusmiesten aluejaoista ja toimintaedellytyksistä ei ole sovittu, toimitaan aikaisemmin hyväksytyn sopimuksen tai aiemman käytännön mukaisesti. Yksikkökohtaisen luottamusmiesjärjestelmän käytöstä voidaan myös sopia.

• Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla.

PÄÄLUOTTAMUSMIES

5. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskoh- taista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita saman allekirjoittaja- järjestönalue- tai yksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

6. Yrityksissä, joissa on valittu useita saman allekirjoittajajärjestön alueelli- sia tai yksikkökohtaisia luottamusmiehiä, voidaan joku heistä nimetä pää- luottamusmieheksi tai sopia erillisestä pääluottamusmiehen valinnasta ja valintatavasta.

7. Pääluottamusmies toimii allekirjoittajajärjestönsä työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa kaikkia yrityksen työ- paikkoja koskien.

8. Jos pääluottamusmiestä ei ole valittu jaeri työpaikkoja varten on valittu useampia saman allekirjoittajajärjestönluottamusmiehiä, voidaan yrityskoh- taisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edus- tajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa tapauksessa työnantajal- le ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

VARALUOTTAMUSMIES

9. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan. Tänä aikana hänellä on luottamus- miehen oikeudet ja velvollisuudet. Työnantajalle on ilmoitettava, milloin vara- luottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena.

MUUTOSTILANTEET

10.Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta neuvotellaan luotta- musmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA JA ILMOITUkSET

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Kaikille allekirjoittajajär- jestöönjärjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

2. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään seitse- män vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Mikäli yrityksessä tai sen toimipisteessä on alkamassa yhteistoimintalain 3 lu- vun mukaiset muutosneuvottelut, niin vaaliajankohdista ja paikoista tulee am- mattiliiton sitä edellyttäessä sopia nopeutetusti. Luottamusmies voidaan vali- ta nopeutetusti, kun allekirjoittajajärjestön jäsenillä on mahdollisuus osallistua vaaliin.

3. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estynee- nä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen heiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

4. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle luottamusmiesvalinnoista kirjallisesti järjestön antamin valtuuksin. Luottamusmiehen eroamisesta tai erottamises- ta on myös ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

5. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilös- töryhmän osalta.

4 § LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudat- tamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tullessaan

valituksi luottamusmieheksi. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaa- tivaan työhön.

Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa painostaa eikä erottaa työstä.

4. Pääluottamusmiehen varsinaisen työn vaikeuttaessa hänen luottamustehtä- viensä hoitoa on hänelle mahdollisuuksien mukaan järjestettävä muuta työ- tä. Tällöin huomioidaan yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet sekä luottamusmiehen ammattitaito. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeiseksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehen katsoessa, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjes- töjen välillä.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liittyvillä perus- teilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta, jonka selvittää työeh- tosopimuksen osapuolena oleva luottamusmiehen allekirjoittajajärjestö. Selvi- tys on tehtävä viipymättä, kun asianmukainen pyyntö suunnitellusta irtisanomi- sesta perusteluineen on allekirjoittajajärjestölle tehty.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain vastaisesti.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

9. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN JÄLkISUOJA

Kohtien 1–9 määräyksiä on sovellettava pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päätty- misen jälkeen.

IRTISANOMISILMOITUS

Työsuhteenirtisanomisesta yksilöperusteilla ilmoitetaan luottamusmiehelle vä- hintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamis- ta. Ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Irtisano- misilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

KORVAUkSET

Jos luottamusmiehen työsopimus onpäätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huo- mioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Tuomioistuimen harkitessa, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päät- tyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että työmarkkinakäytännön mukainen vähimmäis- korvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta luottamusmiehen työsuhteen- päättämisestä on 10 kuukauden palkka, ellei alemmalle korvaukselle ole erityisen painavia perusteita.

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden työnteki- jöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § LUOTTAMUSMIEHEN OIkEUS SAADA TIETOJA

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla edustamistaan yrityksen työntekijöistäseuraavat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet ja toimipiste.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista, osa-ai- kaistetuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhtei- den osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika ja peruste.

3. Palkkaryhmä ja palkkaluokka johon työntekijä tai hänen suorittaman- sa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo- dessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita xxxx- seen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

5. Jos työnantaja kuuluu yhteistoimintalain soveltamisalaan, tulee luot- tamusmiehelle lisäksi antaa yhteistoimintalain mukaisesti henkilöstön edustajalle annettavat tiedot.

6. Olennaiset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot etukä- teen riittävän perehtymisen mahdollistamiseksi. Pyydettäessä vas- taavat tarvittavat lisätiedot neuvottelujen aikana. Pyydettäessä mah- dollisuus kuulla paikallisen sopimusneuvottelun kannalta olennaisia yrityksen palveluksessa olevia asiantuntijoita ja niin sovittaessa mui- takin asiantuntijoita.

7. Vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta on tilaajavas- tuulain mukaisissa tilanteissa pyynnöstä ilmoitettava luottamusmie- helle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä vuokratyön käytön syy, käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työ- tehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskei- set työehdot.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada ker- ran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheutta- mien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yrityk- seen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1–3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tieto- ja työhönoton yhteydessä kerätään.

Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie- hiä,voidaan liittojen kesken sopia niistä periaatteista, millä tiedot eri luotta- musmiesten kesken jaetaan.

4. Luottamusmiehellä on lainsäädännön mukainen oikeus perehtyä hätä- ja sun- nuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § LUOTTAMUSMIEHELLE MYÖNNETTÄVÄ VAPAUTUS TYÖSTÄ

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten. Tällöin otetaan huomioon edustettavien työnteki- jöiden määrä, yksiköiden sijainti, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteis- toiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Riittävyyttä arvioidaan tarpeellisin väliajoin sitä pyydettäessä ja erityisesti yrityksessä tai luottamusmiestoiminnassa tapahtuvien merkittä- vien muutosten yhteydessä.

Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että erityisesti paikallinen sopiminen ja sii- hen valmistautuminen edellyttävät yleensä selvästi normaaliaikaa laajempaa työstä vapautusta.

Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mai- nittu työstä vapautus annetaan. Tällöin otetaan huomioon yrityksen toimin- nalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti.

Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehen vapautusaika on edustet- tujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraava:

TYÖNTEkIJÖIDEN VAPAUTUkSEN MÄÄRÄ

LUkUMÄÄRÄ TUNTIA/kOLME VIIkkOA

2–4 2–6 t.

5–25 3–7 t.

26–50 7–11 t

51–100 11–15 t.

101–200 14–20 t.

201–300 18–28 t.

301–800 26–52 t

800– kokonaan työstä vapautettu

Työstä vapautuksen myöntäminen luottamusmiehelle ei vähennä luottamus- mieskorvauksen määrää.

Luottamusmiehen ajankäytön vapautukseen ei vaikuta osa-aikainen työaika.

8 § ANSIONMENETYS JA kORVAUkSET

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo- ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehen ansiot eivät saa tehtävän hoitamisen vuoksi alentua. An- sionmenetyksen korvaamisessa otetaan huomioon tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa.

2. Luottamusmiehen suorittaessatyönantajan kanssa sovittuja tehtäviä sovitusti säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tältä ajalta ylityökorvaus tai sovitaan liittokohtaisesti tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

MATkAkUSTANNUkSET

3. Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan määräyksestä hoitamaan työn- antajan kanssa sovittuja tehtävä maksetaan hänelle matkakorvaukset yrityk- sessä noudatettavan käytännön mukaisesti.

LUOTTAMUSMIESkORVAUS

4. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvaustahänen edustamiensa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työpaikan työntekijöiden luku- määrän perusteella seuraavasti:

Luottamusmieskorvaus 1.9.2022 lukien:

EDUSTETTAVIEN TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ €/kk

2–4	25
5–2	49
26–50	57
51–100	68
101–200	85
201–300	127
301–	150

PÄÄLUOTTAMUSMIESkORVAUS

5. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen valitun pääluottamusmie- hen (2 § kohta 6) korvaus on 107 euroa 1.9.2022 alkaen, ellei hänen edusta- miensa työntekijöiden lukumäärän mukainen luottamusmieskorvaus ole tätä suurempi.

VARALUOTTAMUSMIEHEN kORVAUS

6. Varaluottamusmiehenhoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähintään yhden kuukauden ajanjakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta hänelle.

9 § TYÖSkENTELYPUITTEET

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille siten, että vain luottamusmiehellä on pääsy tietoihin (esimerkiksi lukittava kaappi).

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.

Työnantaja hankkii luottamusmiehen käyttöön oman puhelimen ja puhelinliittymän luottamusmiestehtävien hoitamista varten ainakin, jos luottamusmies edustaa vä- hintään 80 työntekijää.

Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmies- tehtävien hoitamiseen luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa. Hänellä on myös oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yritykses- sä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjel- mat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

10 § LUOTTAMUSMIESTEN kOULUTUS

1. Liitot pitävät tärkeänä, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan va- rataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Ay-koulutuspäivän sijoittuessa ajankohtaan, joka olisi luottamusmiehen ta- vanomainen työpäivä, rinnastetaan ay-koulutusaika työvuoroluettelossa työ- ajaksi keskimääräisen työpäivän verran.

Osallistuminen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä oikeutta ammatilli- seen koulutukseen.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa olevas- sa erillisessä koulutussopimuksessa (TES s. 65).

3. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hä- nen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisäl- töä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmies- kauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työn tekemistä koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittö- mästi työnjohdon puoleen.

2. Neuvottelujärjestys määräytyy yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuk- sen 32 §:n mukaan.

3. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

12 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

HYVINVOINTIALA HALIN JA

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖN VÄLINEN

LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALI- PALVELUALAN TYÖ- EHTOSOPIMUKSEEN

1 § SOVELTAMISALA

Tässä sopimuksessa on sovittu palvelussuhteen ehdoista Hyvinvointiala HALIn jäsentyönantajien palveluksessa olevissa yksityisissä päiväkodeissa työskentele- vien kelpoisuusehdot täyttävien päiväkodin johtajien, varhaiskasvatuksen opetta- jien ja erityisopettajien osalta.

2 § TYÖSUHTEEN EHDOT

Edellä mainittuihin työntekijöihin sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työ- ehtosopimusta seuraavin tarkennuksin.

3 § TYÖAJAN SUUNNITTELU PÄIVÄkODEISSA

Edellä tarkoitetun kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työajasta (38 tuntia 20 minuuttia/vk) käytetään riittävä aika asianomaisen päiväkodin ohjeiden mukaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arvi- ointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laati- miseen, vanhempainiltoihin, vanhempien tapaamisiin, toiminnan yhteiseen suun- nitteluun, toiminnan muuhun suunnitteluun ja valmisteluun sekä kotikäynteihin.

Yleisesti on katsottu, että noin 13 prosenttia 1 §:n tarkoittaman opetus- ja kas- vatushenkilöstön työajasta kuluu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen, mikä otetaan huomioon työajan käyt- töä ja työvuoroluetteloa päiväkodissa suunniteltaessa.

Tätä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä toteutetaan päiväkodin ohjeiden mukaisesti 1 §:ssä tarkoitetun kasvatushenkilön yksilötyönä sekä osaltaan tiimi- ja asiantuntijayhteistyönä varhaiskasvatuslainsäädäntö ja varhaiskasvatussuun- nitelman perusteet huomioiden.

Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxxxx opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla xx- xxx työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimies- työhön tarvittava aika.

Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnan- tajan määräys.

4 § YLIMÄÄRÄISET VAPAAPÄIVÄT

Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehto- sopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon si- sältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä an- netaan kuitenkin enintään viisi vuosittain.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan määrit- telee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lomanmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työn- tekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtä- vässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää.

Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa.

ESIMERkkI:

Jos työntekijä on alkanut hoitaa tehtävää edellisenä kalenteri- vuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopi- muksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi an- taa heti kun ne on ansainnut.

Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden 7t 40min. Työvuoroluettelon laadinnan jälkeen sovittavissa vapaapäivissä työaika lyhenee vapaapäivälle merkityn työajan mukaisesti.

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen.

Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäi- vistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

5 § OAJ:N LUOTTAMUSMIEHEN VALINTAOIkEUS PÄIVÄkODEISSA

OAJ:n jäsenillä on oikeus valita luottamusmies TES:n luottamusmiessopimuksen mukaisin oikeuksin ja velvollisuuksin edustamiensa tämän liityntäpöytäkirjan so- veltamisalan mukaisten opetus- ja kasvatushenkilöiden edustamiseksi yksityisissä päiväkodeissa. Tämä oikeus ei vähennä TES:n varsinaisten allekirjoittajajärjestöjen oikeutta luottamusmiesten valintaan päiväkodeissa TES:n luottamusmiessopimuk- sen mukaisesti.

6 § TYÖRYHMÄ

HALIn ja OAJ:n välinen työryhmä selvittää sopimuskauden aikana, mahdollisuuk- sien mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä, kunta-alan varhaiskasvatuksen- opettajien TES-toimialan siirron mahdollisia vaikutuksia varhaiskasvatuksenopet- tajien työsuhteen ehtoihin ja niiden toteutusaikataulua.

Selvitystyön valmistuttua neuvotellaan kunta-alalla tapahtuvien muutosten mah- dollisista vaikutuksista yksityisen sosiaalipalvelualan varhaiskasvatuksenopetta- jia koskevan seuraavan TES-kauden liityntäpöytäkirjan sisältöön.

7 § TYÖRAUHAVELVOITE

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen määräykseen, ovat kielletyt.

8 § VOIMASSAOLO

Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.5.2022 ja määräytyy yksityisen sosiaali- palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti.

Helsingissä 28. päivänä kesäkuuta 2022

Hyvinvointiala HALI ry

Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry

PÖYTÄKIRJA MATKAKUSTANNUS- TEN KORVAAMISESTA JA TYÖAJASTA YKSITYISELLÄ SOSIAALIPALVELU- ALALLA TILANTEISSA, JOISSA TYÖN- TEKIJÄLLÄ ON USEITA TYÖPISTEITÄ

1. Yleisperiaatteet matkakustannusten korvaamisesta määräytyvät yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen 17 §:n mukaisesti joko valtion mat- kustussäännön tai verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Mikäli yhden kiinteän työpisteen määrittely työntekopaikaksi ei ole perustel- tua, voidaan työntekopaikaksi sopia tietty alue, jolla työt normaalisti tehdään. Oikeus päivärahaan tai ateriakorvaukseen syntyy noudatetun matkustus- säännön mukaisesti vain niistä työmatkoista, jotka ulottuvat sovitun työnte- koalueen ulkopuolelle.

3. Sovittaessa työntekoalueesta tulee työntekijälle kuitenkin määritellä matkus- tussäännössä tarkoitettu kiinteää työpaikkaa vastaava paikka. Tämä voi ol- la esimerkiksi paikka, josta työmääräykset haetaan tai työpiste, jossa työtä usein tehdään.

4. Työntekijän edestakainen työmatka kotoa ensimmäiseen työpisteeseen ja ko- timatka viimeisestä työpisteestä kotiin korvataan matkustussäännön mukai- sesti siltä osin, kuin kustannukset ylittävät kodin ja kiinteää työntekopaikkaa vastaavan paikan edestakaisen matkan kustannukset.

5. Matkakustannukset työpäivän sisällä työpisteiden välillä korvataan matkus- tussäännön mukaisesti. Tällaiset sovitulla kulkuvälineellä nopeinta reittiä suo- ritetut siirtymiset työpäivän sisällä luetaan työajaksi.

6. Tätä pöytäkirjaa noudatetaan sen allekirjoituspäivämäärästä eteenpäin kuten voimassa olevaa työehtosopimusta ja tämän mukaiset työntekopaikan mää- rittelyt tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

PÖYTÄKIRJA SOSIAALIPALVELU- ALAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA OMAISHOITAJAN SIJAISTUS- TILANTEISSA

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että kotona hoidettavan vanhuksen, vam- maisen tai sairaan henkilön omaishoitajalla on sosiaalihuoltolain 27 a §:n ja omaishoidon tuesta annetun asetuksen mukaan oikeus ajoittaiseen vapaaseen. Tällöin hoidossa tarvitaan sijaisjärjestelyjä.

Jos sijaisjärjestelyt hoidetaan sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattavan työnantajan toimesta, on normaali lähtökohta alan työehtosopimuksen noudat- taminen sijaishoitajaan. Sijaistusjaksot voivat kuitenkin johtaa tilanteeseen, jos- sa työehtosopimuksen työaikamääräysten tarkka noudattaminen sijaishoitajaan on hoidettavan ja/tai sijaishoitajana toimivan työntekijän kannalta kohtuutonta. Näin on etenkin yli normaalin työvuoron kestävissä sijaistusjaksoissa, joissa si- jaishoitajien jatkuva vaihtuminen esimerkiksi yhden viikonlopun aikana ei ole hoi- dettavan kannalta ja/tai esimerkiksi työntekijän pitkän työmatkan takia työnteki- jän kannalta tarkoituksenmukaista.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että pidempikestoisissa hoidettavan kotona ta- pahtuvissa omaishoitajan sijaistuksissa sijaishoitaja ja hänen työnantajansa voivat sopia eräistä poikkeusjärjestelyistä työaikoihin ja työaikakorvauksiin. Ta- voitteena tulee olla sopimusjärjestely, jota voitaisiin pitää sekä hoidettavan että sijaishoitajan kannalta kohtuullisena.

Sopimismahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa työntekijä yöpyy hoidettavan kotona.

POIkkEUkSET VOIVAT OLLA SEURAAVIA:

1. Työvuoron pituudesta voidaan sopia TES:n 6 §:stä poiketen, kunhan sään- nöllinen työaika tasoittuu TES:n mukaiseksi enintään kuuden viikon tasoit- tumisjakson aikana. Paikallisen sopimisen menettelytapojen mukaisesti voidaan erityisistä syistä sopia tasoittumisjakson pituudeksi enintään kak- si kuuden viikon jaksoa tai neljä kolmen viikon jaksoa.

2. Yötyökorotuksen taso voidaan sopia TES:n 14 § yötyökorotusta matalam- maksi. Normaalia matalampaa yötyökorotusta voidaan sopia maksetta- vaksi vain niiden tuntien ajalta enintään 6 tunnilta/yö, jolloin työntekijäl- lä on oikeus ja mahdollisuus nukkua ja jolloin omaishoitajan tietämyksen mukaisesti vain hyvin harvoin tulee tarve herätä hoidettavan auttami- seksi. Täten siis vähintään klo 21.00–00.00 välisenä aikana makse- taan normaali työehtosopimuksen mukainen yötyökorotus, joka on 40 % perustuntipalkasta.

Koko se aika, jonka työntekijä on työvuoroluettelon mukaisesti velvollinen ole- maan hoidettavan kotona, luetaan työajaksi.

Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että se lähetetään tiedoksi asianosaisille työehtosopimusosapuolille. Näillä on tällöin oikeus riitauttaa sopimus, jos se on tehty vastoin edellisten kappaleiden periaatteita. Liitot seuraavat sopimus- kauden ajan tilannetta ja antavat tarvittaessa soveltamisohjeita.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

PÖYTÄKIRJA SOSIAALIPALVE- LUALAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA VAMMAISTEN HENKILÖKOHTAISEEN AVUSTAJA- TOIMINTAAN

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopi- musta tulee soveltaa, kun yritys, järjestö, säätiö tai vastaava organisaatio tuottaa vammaispalvelulain mukaisia vammaisen henkilökohtaisia avustajapalveluita.

PALkkAUS

Henkilökohtaisen avustajan työhön sovelletaan sosiaalipalvelualan palk- kasopimusta ja palkkaryhmittelyä. Henkilökohtaisen avustajan työ sijoit- tuu lähtökohtaisesti palkkaryhmään A, B tai C työehtosopimuksen palk- kasopimuksen palkkaryhmittelyn edellytysten mukaisesti riippuen työssä edellytettävästä osaamisesta, koulutuksesta ja itsenäisyydestä.

Tällä pöytäkirjalla halutaan selkeyttää TES:n keskeisten työaikamääräysten so- veltamista ja mahdollistetaan poikkeuksellisen pitkistä työvuoroista sopiminen.

TYÖAIkAMUOTO

Henkilökohtaiseen avustajatoimintaan voidaan työn luonteen perusteella sovel- taa TES:n 6 § 4 kohdan mukaista jaksotyöaikaa.

TYÖVUOROLUETTELON kÄYTTÖ

Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka saa- tetaan avustajan tietoon vähintään viikkoa ennen luettelon alkua.

Mikäli avustajan työajan on sovittu vaihtelevan työtilanteen mukaan, merki- tään työvuoroluetteloon ne työvuorot, jotka ovat tiedossa luettelon laadintahet- kellä. Tämän jälkeen voidaan sopia lisätyövuoroista. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyö- tä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille.

Tasoittumisjakson pituus on yksi työvuoroluettelo, eli 3–6 viikkoa, ellei TES:n 6 a

§:n mukaan paikallisesti ole sovittu usean työvuoroluettelon mittaisesta tasoittu- misjaksosta. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työvuoroluettelot laaditaan joko 3 tai 6 viikoksi.

TYÖAJAkSI LUkEMINEN

Koko se aika, jonka avustaja on työvuoroluettelon tai luettelon valmistumisen jäl- keen sovittujen työvuorojen mukaisesti velvollinen olemaan avustettavan kanssa, luetaan työajaksi. TES:n 6 § 15 kohdan mukaisissa retki-, leiri- ja matkustustilan- teissa ja vastaavissa olosuhteissa voidaan kuitenkin soveltaa kyseisen kohdan mukaisia sopimismahdollisuuksia.

TYÖVUORON MUUTOS TAI PERUUTUS

Mikäli työvuoroluetteloon suunniteltua työvuoroa ei voida toteuttaa ennalta ar- vaamattomasta syystä (esim. asiakkaan siirtäessä tai peruessa suunnitellun vuo- ron) tulee työvuorolistan muutoksesta pyrkiä sopimaan avustajan kanssa TES:n 6 § 8. kohdan mukaisesti. Ellei muutoksesta onnistuta sopimaan, voi työnantaja määrätä työvuorolistan muutoksesta ko. kohdan mukaisesti.

Mikäli muutos tai vuoron peruminen tapahtuu työnantajan määräyksen perusteel- la, on avustaja oikeutettu saamaan peruspalkkansa vähintään suunnitellun työ- vuorolistan mukaisen tuntimäärän mukaisesti. Tuntikohtaiset lisät (ilta-, yö-, lau- antai- ja sunnuntailisä) maksetaan tehtyjen tuntien ajankohtien perusteella.

SOVELTAMISOHJE: Peruttu työvuoro pyritään sopimaan uuteen ajan- kohtaan, joka sopii työnantajalle ja työntekijälle. Työnantajan tulee so- veltaa viimesijaista määräämisvaltaansa eri ajankohtavaihtoehtoja tarjoten. Työntekijä voi jäädä ilman palkkaa ennalta arvaamattoman työ- vuoromuutoksen vuoksi siinä tapauksessa, jos työntekijä kieltäytyy kaikis- ta työnantajan kannalta mahdollisista ja tarkoituksenmukaisista uusista ajankohdista.

Kun työnantaja peruu vuoron, on tilalle tarjottava uusi työvuoro annettava samassa yhteydessä, kun peruutus tehdään. Toteutettava muutos tulee si- joittua samaan työvuoroluetteloon, jolta työvuoro peruuntuu. Jos tilalle ei voida tarjota uutta vuoroa, tulee perutulta vuorolta maksaa palkka liitepöy- täkirjan mukaisesti.

POIkkEUkSELLISEN PITkISTÄ TYÖVUOROISTA SOPIMINEN

Vammaisten henkilökohtaiseen avustustoimintaan liittyy tilanteita, joissa TES:n työaikamääräysten tarkka noudattaminen vaikeuttaisi olennaisesti avustustoi- minnan tarkoituksenmukaista järjestämistä.

Pidempikestoisiin avustustarvetilanteisiin liittyen avustaja ja hänen työnantajan- sa voivat sopia poikkeusjärjestelyistä työaikoihin. Tavoitteena tulee olla sopimus- järjestely, jota voidaan pitää sekä avustettavan että avustajan kannalta kohtuulli- sena. Poikkeus voi olla seuraava:

Työvuoron pituudesta voidaan sopia TES:n 6 §:stä poiketen, kun- han säännöllinen työaika tasoittuu TES:n mukaiseksi sovelletulla tasoittumisjaksolla.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että sopimus poikkeuksellisen pitkis- tä työvuoroista lähetetään tiedoksi niille työehtosopimusosapuolille, joiden jäseniä sopimus koskee. Liitot seuraavat tilannetta ja antavat tarvittaessa soveltamisohjeita.

TÄMÄN PÖYTÄkIRJAN VOIMAANTULO

Tämä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta täydentävä liitepöytäkirja tulee voimaan sen allekirjoituspäivämäärästä ja on siitä eteenpäin voimassa ku- ten työehtosopimus.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

TYÖSUOJELU- VALTUUTETTUJA KOSKEVA SOPIMUS

JOHDANTO

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koskevan sopimuksen. Sopimuksen määräykset on koostettu luottamusmiessopimuksen määräyksistä ja PT:n ja STTK:n yhteistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä soveltuvin osin. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toi- sin todeta. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoimin- nasta annettua lakia (20.1.2006/44).

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ (OHJAAVA kIRJAUS): Työpaikalla voi- daan sopia paikallisesti työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä työ- paikan olosuhteisiin soveltuvalla tavalla niiltä osin kuinlaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sallii. Työntekijöille on silloinkin turvattava vähintään laissa säädetty mahdolli- suus osallistua työsuojelun yhteistoimintaan.

SUOSITUS: Työpaikkoja kannustetaan sopimaan muun muassa työsuoje- luorganisaatiosta sekä työsuojelun yhteistoiminnan käytännöistä. Esimer- kiksi Työturvallisuuskeskus tarjoaa taustatietoa turvallisten ja terveellisten työolojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä toimivaan työsuojeluun.

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA JA SITOVUUS

Tämä työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus sitoo yksityisen sosiaalipalve- lualan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työnantajia ja työntekijöitä.

2 § TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

VALINTA

1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varaval- tuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vä- hintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.

2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetut.

3. Ellei ole sovittu työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä muulla tavoin, voi- daan työsuojeluvaltuutettujen keskuudesta valita tämän sopimuksen mukainen päätyösuojeluvaltuutettu seuraavasti:

Jos vähintään 100 työntekijän yritykseen on valittu useita työsuojeluvaltuutet- tuja, nimeävät he halutessaan keskuudestaan yhden tämän sopimuksen mu- kaiseksi päätyösuojeluvaltuutetuksi. Päätyösuojeluvaltuutetun nimeämisestä voidaan sopia myös konsernitasoisesti. Päätyösuojeluvaltuutetun ja työsuoje- luvaltuutetun toimikausi on sama. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja työskentelytiloja koskevia määräyksiä.

ILMOITUkSET

4. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojelu- valtuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jäl- keen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle.

5. Päätyösuojeluvaltuutetun nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

TEHTÄVÄT

6. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työ- suojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsi- teltävien asioiden valmisteluun.

Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.

Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oi- keudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

TYÖNANTAJAN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN YHTEISTYÖ

7. Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työsuojelun yhteistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuutta.

Yhteistyön ja keskustelun tarkoituksena on edistää osapuolten keskinäi- siä suhteita ja luottamusta, sekä käydä läpi yhteistyön onnistumista ja kehittämistarpeita.

Keskustelun osapuolina ovat työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan edustaja. Keskustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutetun toi- mikauden alkamisesta ja tämän jälkeen vähintään vuosittain.

YHDESSÄ kÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MUUN MUASSA:

• Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja sen periaatteet

• Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut

• Päätyösuojeluvaltuutetun rooli ja sen periaatteet

TYÖSkENTELYTILATJA TOIMISTOVÄLINEET

8. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta työsuojelu- valtuutetun tehtävien hoitamiseen luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa. Hänellä on myös oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille siten, että vain työsuojeluvaltuutetulla on pääsy tietoihin (esimerkiksi lukittava kaappi).

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhe- linta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Työnantaja hankkii työ- suojeluvaltuutetun käyttöön oman puhelimen ja puhelinliittymän työsuojeluval- tuutetun tehtävien hoitamista varten ainakin, jos työsuojeluvaltuutettu edustaa vähintään 100 työntekijää

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat se- kä internet-yhteys (sähköposti).

Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelu- määräykset ja ohjeet.

Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuojeluelin- ten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

3 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDE

1. Työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaises- ti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan järjestysmääräyksiä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

3. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutettutehtävän takia.

4. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli työ- suojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähem- män vaativaan työhön.

Työsuojeluvaltuutettutehtävän takia häntä ei saa painostaa eikä erottaa työstä.

5. Työsuojeluvaltuutetun varsinaisen työn vaikeuttaessa hänen työsuojeluvaltuu- tetun tehtäviensä hoitoa, on hänelle mahdollisuuksien mukaan järjestettävä muuta työtä. Tällöin huomioidaan yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet sekä työsuojeluvaltuutetun ammattitaito. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista.

6. Työstään täysin vapautetun päätyösuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

7. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että työsuojeluvaltuutet- tu joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos työsuojeluvaltuutetulle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa.

Jos työsuojeluvaltuutettu katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vas- toin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä työ- ehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välillä.

8. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liittyvillä pe- rusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttä- mää työntekijöiden enemmistön suostumusta.

Selvityksen tekee se allekirjoittajajärjestö, johon työsuojeluvaltuutettu kuuluu tai ellei kuulu mihinkään, niin pyyntö tehdään kaikille allekirjoittajajärjestöille, joilla on edustettavia työntekijöitä.

9. Työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain määräyksiä.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuoje- luvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10.Mikäli työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaa- van määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuk- sen purkamisesta.

4 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANkÄYTTÖ

1. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojelutehtävien hoita- mista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSTÄVAPAUTUSAIkAA MÄÄRÄTTÄESSÄ OTETAAN HUOMIOON:

• tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä,

• työpaikan alueellinen laajuus,

• työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne,

• töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä

• muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä sovitaan 2 §:n 7 kohdan mukaisesti. Joll- ei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työnantajan on vapau- tettava työsuojeluvaltuutettu yllä kuvatut tekijät huomioon ottaen säännöllisis- tä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään alla olevan taulukon mukaisesti, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä.

EDUSTETTAVIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETUN

LUkUMÄÄRÄ VAPAUTUS kESkIMÄÄRIN TUNTIA / PER 6 VIIkkO

10–25 6 tuntia

26–50 8 tuntia

51–100 12 tuntia

101–149 18 tuntia

150–299 30 tuntia

300–499 60 tuntia

500–799 80 tuntia

800–999 100 tuntia

1 000– 120 tuntia

SOVELTAMISOHJE: Jos työsuojeluvaltuutettu toimii 2 §:n 3 kohdan mukaisena päätyösuojeluvaltuutettuna, määräytyy ajankäyttö 2. kohdan mukaan.

Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainit- tu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnal- liset edellytykset sekä se, että työsuojeluvaltuutetun tehtävää voidaan asian- mukaisesti hoitaa.

2. Jos työsuojeluvaltuutettu toimii 2 §:n 3 kohdan mukaisena päätyösuojeluval- tuutettuna, otetaan tämä tarvittaessa lisäävänä tekijänä huomioon työssä va- pautuksen määrää arvioitaessa ja asiasta sovittaessa.

Jollei päätyösuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työnantajan on vapautettava päätyösuojeluvaltuutettu yllä kuvatut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään päätyösuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään alla olevan taulukon mukaisesti, jollei tuotannolle tai työnan- tajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapau- tuksen esteenä.

EDUSTETTAVIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETUN

LUkUMÄÄRÄ VAPAUTUS kESkIMÄÄRIN TUNTIA / PER 6 VIIkkO

100–149 20 tuntia

150–299 40 tuntia

300–499 80 tuntia

500–799 100 tuntia

800–949 140 tuntia

950 Kokonaan työstä vapautettu

Työnantajan ja päätyösuojeluvaltuutetun välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainit- tu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että päätyösuojeluvaltuutetun tehtävää voidaan asianmukai- sesti hoitaa.

5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN kORVAUS

Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.9.2022 lukien:

EDUSTETTAVIEN

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ €/kk

10–19 17

20–29 26

30–100 42

101–200 59

201–300 77

301– 95

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2022

Allekirjoittajajärjestöt

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALI- PALVELUALAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtoso- pimuksen uudistamisesta seuraavasti:

YkSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2022–30.4.2024.

Muutokset 1.4.2020–30.4.2022 voimassa olleeseen työehtosopimukseen merkit- ty kursiivilla.

1. SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2022 ja päättyy 30.4.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista15.3.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.4.2023 mennessä.

2. PALkANkOROTUkSET

YLEISkOROTUkSET

Työntekijöiden 31.8.2022 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tun- tipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.9.2022 lukien 2,0 %.

PALkkATAULUkOIDEN ALARAJAkOROTUkSET

Palkkaryhmien A–F 31.8.2022 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin tehdään 1.9.2022 seuraava korotus, ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot:

PALkkARYHMÄ A:

0 v.	palveluslisäportaassa	1,1 %
5 v.	palveluslisäportaassa	0,7 %
8 v.	palveluslisäportaassa	0,4 %
11 v.	palveluslisäportaassa	0 %

PALkkARYHMÄ B:

0 v.	palveluslisäportaassa	1,6 %
5 v.	palveluslisäportaassa	0,9 %
8 v.	palveluslisäportaassa	0,5 %
11 v.	palveluslisäportaassa	0 %

PALkkARYHMÄ c:

0 v.	palveluslisäportaassa	2,1 %
5 v.	palveluslisäportaassa	1,8 %
8 v.	palveluslisäportaassa	1,0 %
11 v.	palveluslisäportaassa	0 %

PALkkARYHMÄ D:

0 v.	palveluslisäportaassa	2,1 %
5 v.	palveluslisäportaassa	1,8 %
8 v.	palveluslisäportaassa	1,0 %
11 v.	palveluslisäportaassa	0 %

PALkkARYHMÄ E:

0 v.	palveluslisäportaassa	2,8 %
5 v.	palveluslisäportaassa	2,1 %
8 v.	palveluslisäportaassa	1,2 %
11 v.	palveluslisäportaassa	0 %

PALkkARYHMÄ F:

0 v.	palveluslisäportaassa	3,2 %
5 v.	palveluslisäportaassa	2,5 %
8 v.	palveluslisäportaassa	1,3 %
11 v.	palveluslisäportaassa	0 %

Palkkaryhmän A-vähimmäistason alapuolella ollut G12 luokka poistuu taulukosta palkkasopimuksen 4 § 4. kohdan rakennemuutoksen vuoksi.

Vähimmäistason korotukset voivat johtaa siihen, että työntekijälle aiemman vä- himmäistaulukkopalkan päälle kuukausittain maksettu palkanosa voi pienentyä, ellei kyse ole TES:n palkkasopimuksen 3.2 kohdan mukaisesta tehtäväkohtaises- ta lisästä tai 3.4 kohdan mukaisesta henkilökohtaisesta pätevyyslisästä.

Työsopimuksessa erikseen sovittu euromääräinen aiemman vähimmäistaulukko- palkan päälle maksettava lisä ei voi pienentyä, ellei kyse ole työehtosopimuksen vaihtumisesta johtuvasta lisästä (siirtymälisä) tai lisästä, jonka on sovittu pienen- tyvän alarajakorotuksen yhteydessä.

Nämä 3.2 ja 3.4 mukaiset tai työsopimuksessa erikseen sovitut lisät säilyvät em. mukaisesti ennallaan korotetun vähimmäistason päällä. (Euromääräisten lisien euromäärä säilyy ja prosentuaalisesti sovittujen lisien prosenttimäärä säilyy.)

Edellä mainitun vähimmäistasokorotuksen kustannusvaikutus koko sopimuksen piirissä on 0,8 %.

Vuoden 2023 palkantarkastuksen ajankohta, suuruus ja rakenne sovitaan työeh- tosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa15.3.2023 mennessä. Mikäli vuoden 2023 palkantarkastuksen ajankohdasta, suuruudesta ja rakenteesta ei päästä yk- simielisyyteen15.3.2023 mennessä, voivat työehtosopimusosapuolet irtisanoa tä- män sopimuksen päättymään 30.4.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimi- tettava kirjallisesti viimeistään 31.3.2023

3. LUOTTAMUSMIESkORVAUkSET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN kORVAUkSET

Luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauk- sia korotetaan 1.9.2022 lukien 3,5 %, ellei vähimmäistaulukoiden nosto johda kor- keampaan korvaukseen. (Vähimmäistaulukoita korotetaan 5 % ja 100 edustetun työntekijän tasosta alkaen 7 %).

Toiselle sopimusvuodelle 1.6.2023 alkaen korvauksia korotetaan 2. sopimusvuo- den palkankorotusten yhteenlasketulla kustannusvaikutuksella.

Luottamusmieskorvaus 1.9.2022 lukien:

EDUSTETTAVIEN €/kk TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ

2–4 25

5–25 49

26–50 57

51–100 68

101–200 85

201–300 127

301– 150

Pääluottamusmieskorvaus: 1.9.2022 lukien 107 €. Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.9.2022 lukien:

EDUSTETTAVIEN €/kk TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ

10–19 17

20–29 26

30–100 42

101–200 59

201–300 77

301– 95

4. TEkSTIMUUTOkSET

TYÖEHTOSOPIMUS:

3 § TYÖSUHTEEN ALkAMINEN

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata