PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUS (PTYTES) 2012–2013
Tossavainen 9.12.2011
Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen jäsenyhteisöille
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUS (PTYTES) 2012–2013
A SOPIMUSKAUDEN PALKANTARKISTUKSET
1. Työehtosopimus 2012–2013: Allekirjoituspöytäkirja
Palvelulaitosten työehtosopimuksessa on sovittu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisista korotuksista vuosina 2012 ja 2013. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja on tämän jäsenkirjeen liitteenä 1.
Työehtosopimus on voimassa 26 kuukautta (1.2.2012–31.3.2014). Sen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Edellä mainitusta poiketen sopimukseen on sovittu myös ns. kriisilauseke. Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt yhdessä sopi- muskauden aikana arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopi- muksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisanomis- ta, tämän työehtosopimuksen sopijaosapuolet voivat sopia niistä toimenpiteistä, joita tämä edellyttää. Tällöin sopimus voidaan myös irtisanoa kuuden viikon irtisanomisaikaa noudattaen.
Tämän jäsenkirjeen sisältö on käsitelty allekirjoittajajärjestöjen kanssa ja sen sisällöstä on päästy yksimielisyyteen.
2. Yleiskorotukset 1.2.2012 ja 1.3.2013
Kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalk- kaa korotetaan 1.2.2012 lukien 1,9 prosentin ja 1.3.2013 lukien 1,56 prosentin suurui- sella yleiskorotuksella. Korotus lasketaan työntekijän henkilökohtaiseen peruspalkkaan tai vastaavaan kuukausipalkkaan.
Myös PTYTES:n 2012–2013 Liitteen 1 palkkaryhmittelyn mukaisia vähimmäisperus- palkkoja ja vähimmäispalkkaa korotetaan 1.2.2012 ja 1.3.2013 lukien yleiskorotuk- sia vastaavasti. Palkkaryhmittelyliite on tämän jäsenkirjeen liitteenä 2.
Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonaispalkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopimuksessa eroteltu.
Jos työntekijälle maksetaan kuukausipalkasta laskettua tuntipalkkaa, korotetaan tä- tä tuntipalkkaa myös 1,9 prosentilla 1.2.2012 lukien ja 1,56 prosentilla 1.3.2013 lukien. Tähän ryhmään kuuluvat mm. enintään 12 päivän työsuhteessa olevat ja ns. kutsutta- essa työhön tulevat työntekijät.
Kuntien tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piirissä olevien työntekijöiden palkantarkistuksista on sovittu erikseen, ks. allekirjoituspöytäkirja 8 § ja jäljempänä tä- män jäsenkirjeen kohta C.
Tossavainen 9.12.2011
3. Paikallinen järjestelyerä 1.2.2012 ja 1.3.2013
Kumpikin paikallinen järjestelyerä on 0,5 prosenttia jäsenyhteisön tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta.
1.2.2012 järjestelyerä lasketaan tammikuun 2012 ja 1.3.2013 järjestelyerä helmikuun 2013 jäsenyhteisön työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta. Järjestelyerän jakaminen on velvoittava sopimusmääräys, jonka mukainen erä on jaettava jokaisessa jäsenyhteisössä.
Palkkasummassa otetaan huomioon laskentahetkellä palkkaa saavat kuukausipalkkai- set työntekijät lukuun ottamatta tilannetta, jossa maksetaan palkkaa samanaikaisesti sekä vakituiselle työntekijälle että sijaiselle. Tällöin palkkasummassa otetaan huomioon vain toinen edellä mainituista.
Työntekijän peruspalkalla tarkoitetaan PTYTES:n 10 §:n 1 momentin 1)-kohdan mu- kaista peruspalkkaa.
3.1. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen
Paikallinen järjestelyerä käytetään palkkausjärjestelmän paikalliseen kehittämiseen ja työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen korottamiseen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisesti palkkausepäkohtien korjaamiseksi.
3.2. Menettelytavat järjestelyerää toteutettaessa
PTYTES:n 13 §:ssä on määräykset palkkaus- ja arviointijärjestelmän käyttöönotosta, uudistamisesta ja henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeudesta. Asiaa on käsitelty laajasti myös PTYTES:n palkkausoppaassa, joka on lähetetty jäsenkirjeen 4/2011 liit- teenä (ks. xxx.xxxxx.xx > jäsenkirjeet).
3.3. Neuvottelumenettely arviointijärjestelmää kehitettäessä/käyttöönotettaessa
Työnantajan tulee ennen tässä sopimuksessa tarkoitettujen 0,5 prosentin suuruisten paikallisten erien käyttöä ja kohdentamista käydä luottamusmiehen/henkilöstön edusta- jan kanssa läpi arviointijärjestelmän ajantasaisuus, toimivuus ja mahdolliset kehittämis- tarpeet. Keskustelut on käytävä ennen paikallisen erän käyttöä. Arviointijärjestelmä ja kriteerit uudistetaan tarvittaessa ajan tasalle.
Arviointijärjestelmää laadittaessa tai uudistettaessa henkilöstön edustajan/edustajien tai henkilöstön kanssa on neuvoteltava arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, menet- telytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajalle neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. (PTYTES 13 §).
Jos jäsenyhteisössä ei ole vielä käytössä PTYTES 13 §:n mukaista palkkaus- ja arvi- ointijärjestelmää, järjestelmän käyttöönotosta tulee neuvotella työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla luottamusmiehen/henkilöstön edustajan kanssa ja ottaa järjestelmä käyttöön paikallista järjestelyerää jaettaessa. Arviointijärjestelmää käyttöön otettaessa ja uudistettaessa noudatetaan PTYTES:n 13 §:n mukaista menettelyä.
Tossavainen 9.12.2011
Mikäli palkkausjärjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön, esimerkiksi sen vuoksi, että sitä ei ole ehditty valmistella äskettäisen jäseneksi liittymisen vuoksi, voidaan järjestelmä ottaa käyttöön ja taannehtivat korotuserät maksaa allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mu- kaisissa määräajoissa. Jos korotuseriä ei voida maksaa em. määräajassa, on siirrosta sovittava 123 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
Niissä pienissä jäsenyhteisöissä, joissa arviointijärjestelmän laatiminen on vaikeaa vä- häisen henkilöstömäärän vuoksi tai kun on kyse palkkaryhmittelyn ulkopuolisista yksit- täistehtävistä, voidaan käyttää työntekijän arviointiin oheista peruslomaketta. Lomak- keen perusteella arvioidaan työntekijän henkilökohtaiset työtehtävien vaativuus, am- mattitaito, osaaminen ja työsuoritus sellaisissakin tapauksissa, joissa ko. työssä ei ole käytettävissä vertailuryhmää. Arviointilomake on tämän jäsenkirjeen liitteenä 3.
3.4 Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeus
Työnantaja antaa erien jakamisen jälkeen henkilöstön edustajalle selvityksen tehtyjen arviointien perusteista ja niihin liittyneiden kustannusten jakaantumisesta. Selvitys si- sältää tiedon jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta 13 §:n 2 momentin mukaisesti.
4. Kertaerä 1.2.2012
● Työntekijälle, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2011 ja työsuhde on kes- keytymättä jatkunut 1.2.2012 saakka, maksetaan helmikuun 2012 palkanmaksun yh- teydessä 150 euron suuruinen erillinen kertaerä.
● Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa täydestä kertaerästä kuin työnteki- jän työaika on täydestä työajasta.
Esimerkki osa-aikaisen kertakorvauksesta
Työntekijän työaika on 60 prosenttia täydestä työajasta. Hänelle maksetaan kertakor- vauksena 60 prosenttia 150 eurosta eli 90 €.
● Ns. kutsuttaessa työhön tulevalle työntekijälle (PTYTES 12 § 2 mom. 2)-kohta), jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2011 ja työsuhde on keskeytymättä jatku- nut vähintään 1.2.2012 saakka, mutta jonka työaika sovitaan kunkin työrupeaman osal- ta erikseen, kertaerä lasketaan seuraavasti:
1) Lasketaan työntekijän 1.11.2011–31.1.2012 välisen ajan keskimääräinen kuukausipalkka.
2) Lasketaan miten monta prosenttia keskimääräinen kuukausiansio on ao. työstä maksettavasta täyden työajan palkasta.
3) Kertakorvaus lasketaan tämän prosenttiluvun mukaisesti kertakorvauksesta.
Esimerkki kutsuttaessa työhön tulevan kertakorvauksesta
Työntekijälle on maksettu palkkaa marraskuussa yhteensä 330 €, joulukuussa 462 € ja tammikuussa 660 €. Hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa on 1452/3 = 484 €. Ko. tehtävästä maksettava kuukausipalkka kokoaikatyössä on 1800 €. Työntekijän laskennassa käytettävä osa-aikaprosentti on 484/1800 = 26,89 %. Hänelle maksetaan helmikuun palkan yhteydessä kertakorvauksena 26,89 % 150 eurosta eli 40,34 €.
Tossavainen 9.12.2011
● Kertaerä maksetaan vain kerran. Se ei ole työntekijän varsinaista palkkaa (PTYTES 10 § 1 mom.) eikä sitä oteta huomioon esim. työaikakorvauksia laskettaessa.
● Kertaerää ei makseta, jos työntekijälle ei makseta ollenkaan palkkaa helmikuulta 2012. Merkitystä taas ei ole sillä, kuinka pitkältä ajalta palkkaa maksetaan helmikuulta 2012.
5. Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Suurissa jäsenyhteisöissä, joissa laskentatekni- sistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden ku- luessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voi- maantulosta.
Työnantajan on kuitenkin pyrittävä mahdollisuuksien mukaan maksamaan tarkistetut palkat heti helmikuun 2012 ja maaliskuun 2013 palkanmaksun yhteydessä.
B PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MERKITTÄVIMMÄT TEKSTIMUUTOKSET
Luku 2: Palkkaus
Palkkausluvun teksteissä ei ole pääosin tapahtunut mitään sisällöllisiä muutoksia. Myös kokemuslisämääräykset ovat ennallaan.
● 20 § Määräaikainen palkanlisä
"Kannustelisän" nimi on muutettu "Määräaikaiseksi palkanlisäksi", pykälän tekstiä muuttamatta, vastaamaan paremmin sopimustekstin sisältöä.
● 13 § 4 mom. Kokonaispalkka
Momentin nimi ”Sopimuspalkka” on muutettu vastaamaan tekstin mukaista ”Kokonais- palkkaa”.
● 23 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta on korotettu seuraavasti:
Edustettavien lukumäärä | Korvaus €/kk |
10–19 | 30,00 |
20–39 | 44,00 |
40–69 | 53,00 |
70– | 63,00 |
Tossavainen 9.12.2011
Luku 3: Työaika
● 42 § 2 mom. (uusi): Vapaa-aikakorvauksena annettavasta vapaa-ajasta sopimi- nen (työaikapankki)
PTYTES 42 §:n 1 momentissa on määräykset työaikakorvausten suorittamisajankoh- dasta. Uuden PTYTES 42 §:n 2 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuukautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa- aikakorvauksia kertyy ja niitä annetaan. Säännöksen perusteella työnantaja ja työnteki- jä voivat sopia työaikakorvausten säästämisestä aikaisempaa pidemmiksi yhdenjaksoi- siksi vapaiksi (työaikapankki).
Muistio niistä asioista, jotka olisi otettava huomioon tehtäessä sopimusta työaikapan- kista, lähetetään jäsenyhteisöille ennen sopimuskauden alkua
Luku 4: Vuosiloma
Vuosilomaluvussa ei ole tapahtunut muutoksia. Myös vuosiloman ansaintataulukot ovat ennallaan.
Luku 5: Työloma
● 92 § Isyysvapaa
Työehtosopimukseen on otettu palkallista isyysvapaata koskevat määräykset, joiden perusteella työntekijällä on oikeus varsinaiseen palkkaansa isyysvapaan 6 ensimmäi- seltä arkipäivältä. Isyysvapaata koskevat määräykset on sijoitettu työehtosopimuksen 91–92 §:ään. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen koskee käytännössä isyysvapaita, jotka alkavat aikaisintaan 1.3.2012.
Isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaista isyysrahakautta, jonka pituus on enintään 18 arkipäivää. Tältä enintään 18 arkipäivää kestävältä isyys- vapaalta työntekijällä on 92 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä oikeus varsinaiseen palkkaansa 6 ensimmäiseltä arkipäivältä. Sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a §:n perus- teella työntekijällä on isyysvapaan lisäksi oikeus myös ns. isäkuukauteen (1–24 arki- päivää), mikäli isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään 12 arkipäivää. Isyysva- paan palkallisuutta koskeva 92 §:n 2 momentti ei koske ns. isäkuukautta, vaan täksi ajaksi haettu työloma on työntekijälle palkaton.
PTYTES 92 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada varsinainen palk- kansa isyysvapaan 6 ensimmäiseltä arkipäivältä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyt- tyvät:
1) työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen isyysvapaan alka- mista vähintään 6 kuukautta, ja
2) isyysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkallisel- le isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista, ja
Tossavainen 9.12.2011
3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä.
Palkalliselle isyysvapaalla asetetut edellytykset vastaavat työehtosopimuksessa entuu- destaan olevan palkallisen äitiysvapaan edellytyksiä (PTYTES 90 § 2 mom.). Erona palkalliseen äitiysvapaaseen on kuitenkin se, että isyysvapaan palkallisuus koskee ai- noastaan isyysvapaan 6 ensimmäistä arkipäivää. Arkipäivällä tarkoitetaan kalenteriin mustalla merkittyjä päiviä eli päiviä maanantaista lauantaihin. Pyhiä eli kalenteriin pu- naisella merkittyjä päiviä ei katsota arkipäiviksi.
Sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaan isyysrahaa maksetaan äitiys- ja vanhem- painrahakaudella enintään 18 arkipäivältä ja isyysvapaa voidaan tänä aikana jakaa enintään 4 yhdenjaksoiseen kauteen. Työntekijä voi näin ollen hakea ja työnantaja myöntää isyysvapaan pidettäväksi enintään 4 yhdenjaksoisen kauden aikana.
Isyysvapaan palkallisuus koskee vain isyysvapaita, jotka alkavat 1.2.2012 jälkeen. Pal- kallista isyysvapaata voidaan hakea aikaisintaan 1.2.2012, minkä vuoksi palkallinen isyysvapaa voi käytännössä toteutua aikaisintaan 1.3.2012 sopimusedellytysten muu- toin täyttyessä.
Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus isyysvapaan palkkaetuihin.
Työnantajalla on oikeus saada maksamaansa palkkaa vastaava osuus isyysrahasta sil- tä ajalta, kun työntekijälle on maksettu palkkaa isyysvapaan johdosta (91 § 1 mom.). Jos isyysrahaa on jostakin syystä suoritettu työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkausta isyysrahan määrällä.
Esimerkki 1
Työntekijä hakee isyysvapaata ajalle maanantai-lauantai. Päivät maanantaista lauan- taihin ovat työntekijän palkallisia isyysvapaapäiviä (6 päivää). Sunnuntai on normaali palkallinen päivä.
Esimerkki 2
Työntekijä hakee isyysvapaata ajalle keskiviikko-seuraavan viikon keskiviikko (8 päi- vää). Ensimmäisellä viikolla työntekijä on oikeutettu palkkaan isyysvapaan 4 ensim- mäiseltä arkipäivältä (keskiviikko-lauantai) ja toisella viikolla 2 ensimmäiseltä arkipäi- vältä (maanantai-tiistai). Työloman sisälle jäävä ensimmäisen isyysvapaaviikon sun- nuntai ja seuraavan viikon keskiviikko ovat palkattomia päiviä.
PTYTES 91 §:n 1 momenttiin on lisätty uusi soveltamisohje, joka koskee tilanteita, jois- sa työntekijällä on oikeus saada sosiaaliturvaetuuksia muun valtion kuin Suomen lain- säädännön perusteella. Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivära- haa vastaavaa etuutta taikka äitiys- tai isyysrahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vä- hennetään sairausajan palkkaa sekä äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtios- ta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksu- velvollisuuteen.
Tossavainen 9.12.2011
● 99 § 4 mom. Allekirjoittajajärjestöjen päättävät elimet
Jäsenyhteisöille suositellaan, että ne myöntäisivät allekirjoittajajärjestöjen ylimpien päättävien elinten jäseninä toimiville työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua ko. elin- ten kokouksiin säännöllisen työajan ansiota vähentämättä, mikäli näissä käsitellään työehtosopimusasioita ja milloin se on jäsenyhteisön toiminnan kannalta mahdollista.
Soveltamisohje
Tässä momentissa tarkoitettuja allekirjoittajajärjestöjen päättäviä elimiä ovat:
– Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry / liittokokous, hallitus
– Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry / valtuusto, hallitus
– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry / edustajisto, hallitus
– Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry / liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus
– Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry / edustajisto, hallitus
– Tekniikka ja terveys KTN ry / edustajakokous, hallitus.
Luku 6: Luottamusmiehet
Yhteisen luottamusmiehen valinta
Allekirjoittajajärjestöjen yhteisen luottamusmiehen valintaa koskevia määräyksiä on täsmennetty.
● 103 § 1 mom. Luottamusmies, edustettavien lukumäärä
Työntekijät, jotka kuuluvat sellaisiin allekirjoittajajärjestöihin, jotka eivät ole asettaneet luottamusmiestä, voivat valita yhteisen luottamusmiehen, mikäli näihin ammattijärjes- töihin kuuluvia työntekijöitä on vähintään 5. Yhteinen luottamusmies edustaa työnteki- jöitä, jotka kuuluvat yhteisen luottamusmiehen nimenneisiin allekirjoittajajärjestöihin tai näiden rekisteröityihin alayhdistyksiin.
● 104 § 2 mom. Luottamusmiehen valinnasta ilmoittaminen
Myös yhteisen luottamusmiehen valinnasta on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Se allekirjoittajajärjestö tai rekisteröity alayhdistys, johon valittu luottamusmies on järjes- täytynyt, antaa valinnasta kirjallisen valtuutuksen luottamusmiehelle. Valtuutuksesta xx- xxx käydä ilmi kaikki ne allekirjoittajajärjestöt, joiden jäseniä luottamusmies edustaa. Yhteinen luottamusmies edustaa kaikkia niiden järjestöjen jäseniä, jotka ovat nimen- neet hänet, riippumatta siitä onko yksittäinen jäsen ollut valitsemassa luottamusmiestä.
● 112 § 1 mom. Luottamusmieskorvaus
Luottamusmieskorvauksia on korotettu 1.2.2012 lukien.
Tossavainen 9.12.2011
Pääluottamusmiehelle tai (ellei sellaista ole nimetty) vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestyöstä varsinaiseen palkkaan kuuluva korvaus seuraavasti:
Edustettavien lukumäärä | Korvaus (€/kk) |
5–79 | 63,00 |
80–159 | 79,00 |
160–249 | 94,00 |
250–339 | 124,00 |
340– | 162,00 |
Liite 2: Matkakustannusten korvaukset
Allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n mukaisesti matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi, mitä liitteessä 2 on erikseen määrätty noudattaen soveltuvin osin verohallituksen em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä. Hotelli- korvausten enimmäismäärät tarkistetaan noudattaen soveltuvin osin valtion virkamies- ten hotellikorvausten enimmäismäärien tarkistuksia.
Matkalaskun esittämistä ja korvausten maksamista koskeva matkaliitteen 24 § on muu- tettu vastaamaan voimassa olevia vanhenemissäännöksiä.
Matkaliitteestä on poistettu luettelo ulkomaan päivärahoista ja hotellikorvauksista. Nii- den osalta noudatetaan edelleen kulloinkin voimassa olevia valtion virkamiesten vas- taavia määräyksiä.
Liite 4: Keskeytyvä kolmivuorotyö
Keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevat määräykset on poistettu tarpeettomina.
Vuosilomalaki
Tossavainen 9.12.2011
C TUNTIPALKKAISTEN (TTES) TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANTARKISTUKSET 1.2.2012
● Niiden työntekijöiden, joiden palkkaus muutoin määräytyy Kunnallisen tuntipalk- kaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräysten mukaan, palkantarkis- tukset toteutetaan siten, että vuoden 2012 palkankorotukset astuvat voimaan 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
TTES:n 35 §:n 1 momentissa sanotun keskituntiansion tarkistamisesta yleiskorotusta vastaavasti on sovittu, että vuoden 2011 II-IV vuosineljänneksien perusteella lasket- tuja keskituntiansioita korotetaan 1,7 prosenttia ja vuoden 2012 I neljänneksen perus- teella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 0,6 prosenttia.
TTES:n allekirjoituspöytäkirjassa sovitut palkantarkistukset ovat seuraavat:
● Perustuntipalkat ja nuorten palkat 1.2.2012 lukien
Perustuntipalkkojen sekä nuorten työntekijöiden palkat määräytyvät ja henkilökohtaisia perustuntipalkkoja korotetaan 1.2.2012 lukien seuraavasti:
Palkkaryhmä | €/tunti | Perustuntipalkan korotus snt / tunti | |
I | A | 11,92–13,94 | 36 |
B | 10,58–12,58 | 32 | |
C | 9,81–11,23 | 28 | |
II | A | 9,39–10,33 | 26 |
B | 9,21–9,89 | 25 | |
III | 8,97–9,67 | 21 | |
IV | 8,30 | 20 | |
O | 8,53 | 19 | |
Nuorten, alle 18 v. työntekijöiden palkat | 7,73–7,95 | 19 | |
● Vammaisten työllistymistyötä tekevän perustuntipalkka on työkyvyn vajausta vastaavassa suhteessa alempi kuin edellä mainitun mukaisesti korotettu täysi perus- tuntipalkka.
● Työkokemuslisä 1.2.2012 lukien
Työkokemuslisiä korotetaan siten, että työkokemuslisä on 2 palvelusvuoden jälkeen 0,48 euron, 4 palvelusvuoden jälkeen 0,95 euron ja 7 palvelusvuoden jälkeen 1,42 eu- ron suuruinen.
● Henkilökohtainen lisä 1.2.2012 lukien
Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,5 prosenttia, kuitenkin vähintään 1 sentillä.
● Työolosuhdelisä 1.2.2012 lukien
Työolosuhdelisiä korotetaan keskimäärin 2,0 prosenttia. Näin korotetun työolosuhde- lisän suuruus on enintään 2,74 euroa.
Tossavainen 9.12.2011
● Urakkapalkkaus 1.2.2012 lukien
Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 2,4 prosenttia. Työajan lyhentämisjärjestelmän vuoksi yksityisalan, metsäalaa lukuun ottamatta, kulloinkin voimassa olevien asianomaisen työehtosopimuksen urakkahin- noittelujen perusteella ansaittuja palkkoja maksetaan 4,6 prosentilla korotettuna. TTES:n liitteen 4 osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 2,4 prosenttia.
Tavoiteansiot 1.2.2012 lukien, euroa/tunti | |
Taso I | 15,64–19,36 |
Taso II | 14,01–17,31 |
Taso III | 13,45–15,77 |
Taso IV | 12,85–15,02 |
Taso V | 11,94–13,93 |
Taso VI | 10,91–12,68 |
● Kertaerä 1.2.2012
Työntekijälle, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2011 ja työsuhde on keskey- tymättä jatkunut 1.2.2012 saakka, maksetaan helmikuun 2012 palkanmaksun yhtey- dessä 150 euron suuruinen erillinen kertaerä.
Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa täydestä kertaerästä kuin työntekijän työaika on täydestä työajasta.
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY
Neuvottelupäällikkö Xxxxx Xxxx
Liitteet 1) PTYTES 2012–2013: Allekirjoituspöytäkirja
2) PTYTES 2012–2013: Liite 1: Palkkaryhmittely
3) PTYTES2012–2013: Arviointojärjestelmä: Arviointilomake