HALSUAN, KAUSTISEN, LESTIJÄRVEN, PERHON, TOHOLAMMIN, VETELIN JA KANNUKSEN KAUPUNGIN
HALSUAN, KAUSTISEN, LESTIJÄRVEN, PERHON, TOHOLAMMIN, VETELIN JA KANNUKSEN KAUPUNGIN
YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ
1 Sopimuksen osapuolet
Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat sekä Kannuksen kau- punki.
2 Sopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia kuntien järjestettäväksi sää- dettyjen lakisääteisten maaseutuhallinnon tehtävien hoitamisesta sekä yhteistyöstä maaseudun kehittämistehtävissä.
Tämä on kuntalain 76 §:n 2 momentin tarkoittama yhteistoimintasopi- mus, jolla ko. kunnat antavat maaseutuhallinnon palvelut Lestijärven kunnan (Kaustisen seutukunnan) hoidettavaksi.
3 Hallinto ja päätöksenteko
Kunnat ovat sopineet, että Lestijärven kunta (Kaustisen seutukunta) vas- taa lain Maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (30.3.2010/210) 2§:n mukaisesti maaseutuhallinnon järjestämisestä yhteistoiminta- alueella siten, että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat hoidetuiksi Eu- roopan unionin ja kansallisen lainsäädännön kannalta asianmukaisella ta- valla. (viite: Kuntalaki 17.3.1995/365, 76§ 2. momentti).
Hallinto järjestetään Lestijärven kunnan yhteyteen itsenäisenä Maaseu- tulautakuntana. Maaseutulautakunnan alainen maaseutuyksikkö toimii Kaustisen seutukunnan yhteydessä. Hallinto ja toimintamalli kuvataan tarkemmin johtosäännössä.
Maaseutulautakunta toimii yhteistoiminta-alueella (viite: Laki Maaseutu- hallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210, 6§) kuntalain 77§:ssä tarkoittamana kuntien yhteisenä toimielimenä (viite: Kuntalaki 17.3.1995/365, 77§).
Maaseutuhallinnon ylimmäksi päätöksentekijäksi nimetään monijäseni- nen toimielin, maaseutulautakunta. Maaseutulautakunnassa on kaikkien sopimuskuntien päätösvaltaiset edustajat.
Lautakunnassa on 7-14 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, vähin- tään yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen jokaisesta kunnasta.
Vuonna 2012 jäseniä on 12 (ns. JYTA-malli), joista Kannuksella, Xxxxxxxxx- xx, Xxxxxxxx, Toholammilla ja Vetelillä kullakin on 2 jäsentä ja Halsualla ja Lestijärvellä 1 jäsen.
Lautakunnan kokoonpano pohjautuu asiantuntijuuteen ja tasa-arvolakiin.
Puheenjohtaja kutsuu lautakunnan kokoon 7 päivää ennen kokousta. Pu- heenjohtajuudet kiertävät kuntien aakkosjärjestyksessä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Toimielimen toimikausi on valtuustokauden pituinen.
Maaseutulautakunnan tehtäviä ovat maaseutuhallinnon palvelujen jär- jestäminen ja yhteistyö maaseudun kehittämistehtävissä.
Maaseutulautakunnan päätöksentekoon kuuluvat:
- talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien hyväksyminen
- tilinpäätöksen, toimintaraporttien ja vuosikertomusten hyväksyminen
- viran- ja toimenhaltijoiden valinta ja muut työsuhdeasiat
- palveluyksikön kehittämis- ja muiden suunnitelmien hyväksyminen
- maksuperusteiden hyväksyminen (arvioinnit, lausunnot ym.).
Maaseutulautakunta raportoi valtuustoille tuottamistaan palveluista ja niiden kustannuksista puolivuosittain.
Maaseutulautakunnan esittelijänä toimii maaseutuhallinnon johtava vi- ranhaltija. Johtavan viranhaltijan estyneenä ollessa esittelijänä toimii lau- takunnan hänen sijaisekseen määräämä viranhaltija.
Maaseutuhallinto toimii palveluyksikkönä, josta käytetään nimitystä maaseutuyksikkö KaseKa. Maaseutuyksikköön nimetään johtava viranhal- tija, joka johtaa yksikköä ja vastaa sen toiminnasta.
Viranhaltijat päättävät lakisääteiset asiat.
4 Maaseutuhallinnon tehtävät ja palvelujen järjestäminen
Maaseutuyksikön tehtävät ovat:
1. Maatalouden tuki- ja viranomaistehtävät (ns. maaseutuhallintotehtä- vät)
2. Yhteistyö maaseudun kehittämistehtävissä
3. Kuntakohtaiset tehtävät
Maaseutuhallinnolla on hajautettu toimintamalli: jokaisessa kunnassa on toimipiste ja palvelu tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipal- veluna. Viranhaltijat siirtyvät tarvittaessa eri työpisteisiin tarkoituksen- mukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden perusteella.
5 Otto-oikeus
Lestijärven kunnalla ei ole otto-oikeutta yhteiselle toimielimelle siirret- tyihin asioihin.
6 Henkilöstö
Henkilöstö on Lestijärven kunnan palveluksessa. Henkilöstö siirretään Lestijärven kunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti 1.1.2013 lukien ilman koeaikaa (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 5 luku 25 § ja työsopimuslaki 55/2001 I luku 10
§). Siirtyvä henkilöstö täyttää uuden tehtävän edellyttämät kelpoisuus- vaatimukset siirron yhteydessä.
Lestijärven kunta perustaa tarvittavat virat ja toteaa siirretyt työsuhteet.
Lestijärven kunta ei irtisano tämän yhteistoimintasopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä viranhaltijoita eikä näissä tehtävissä muiden kuntien palveluksessa jo olevia vakituisia työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoite- tuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuo- den aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtä- vää tai virkaa.
Jos jokin kunta irtaantuu sopimuksesta tai sopimus purkaantuu, henkilös- tö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaa- via tehtäviä hoitamaan ryhtyvälle toiselle organisaatiolle tai sopimukses- ta irtaantuneelle kunnalle.
Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat sekä Kannuksen kaupunki vastaavat siirretyn henkilöstön osalta 31.12.2012 mennessä muodostuneista vuosiloma-, eläke- ja muista työn- antajavelvoitteista, sekä 31.12.2015 asti tapahtuvien varhaiseläkemeno- perusteisten eläkkeelle siirtymisten eläkevakuutusmaksuista. Sopimus- kuntien vastuulla olevat eläkemenoperusteiset maksuosuudet jäävät so- pimuskuntien vastattaviksi.
Liite 1. LIITE HENKILÖSTÖN ASEMA JA SIIRTO
7 Taloudenohjaus, rahoitus sekä tuotantovälineiden siirto ja vuokraus
7.1 Talousarvio ja -suunnitelma
Maaseutulautakunnan on määräajassa tehtävä esitys yhteistoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi suunnittelukaudeksi.
Yhteistoiminnan talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on sopi- muskunnille varattava tilaisuus esitysten tekemiseen yhteistoiminnan ta- voitteista ja rahoituksesta. Maaseutulautakunta neuvottelee tuotettavis- ta palveluista kaikkien peruskuntien kanssa talousarvion laadinnan yh- teydessä.
Esitys lautakunnan talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on annettava sopi- muskunnille tiedoksi kunakin kalenterivuonna 30.9. mennessä.
Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tehtävät, tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen so- pimuskuntien maksuosuuksilla ja muilla mahdollisilla tuloilla. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
7.2 Maksuosuudet ja niiden laskutus
Työkustannusten (työaika-, matka- ja päivärahakulut) jakautumista eri tehtäviin seurataan työajan seuranta- ja raportointijärjestelmän avulla ja muiden toiminnasta aiheutuvien kustannusten osalta kirjanpidon avulla. Tehtävät jaetaan (1) seurattaviin tehtäviin ja (2) yhteisiin yleisiin hallinto- ja kehittämistehtäviin:
1. Seurattavat tehtävät:
1.1 Tuki-, viranomais- ja kehittämistehtävät
1.2 Kunnan omat tehtävät
Kyseessä ovat tehtävät, jotka voidaan kohdistaa kuntakohtaisesti, esim. tilojen, asiakkaiden ja tehtävien sisällön perusteella.
Kustannukset jaetaan kuntien kesken kuntakohtaisesti kohdistettujen kustannusten mukaisesti.
2. Yhteiset yleiset hallinto- ja kehittämistehtävät:
Kyseessä ovat koko toiminnalle ja kaikille kunnille yhteiset tehtävät, esim. maaseutulautakunnan toimintakustannukset, johtavan viranhaltijan hal- lintotyö ja maaseutuviranomaisten koulutustilaisuudet.
Kustannukset jaetaan kuntien kesken aktiivitilojen lukumäärän mukaan.
Kustannukset (so. kuntien maksuosuudet) laskutetaan aiheuttamisperi- aatteen mukaisesti.
Valtionosuudet ohjautuvat kuntiin kuten nykyisinkin, ellei lainsäädännös- tä muuta johdu tai kunnat erikseen muuta sovi.
Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja vuosittain suoritettavaan tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan ta- lousarvioon merkitystä arvioidusta tuotteiden kulutuksesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja kuluvana vuonna mak- settujen maksuosuusennakoiden erotuksesta.
Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisin- taan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.
Maksuosuusennakot on suoritettava kunkin kuukauden 10. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutuskautta seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peri- tään viivästyslain mukainen korko.
7.3 Toiminnan arviointi
Sopimuskuntien tilintarkastajilla on oikeus tarkastaa lautakunnan tilejä. Sopimuskuntien tarkastuslautakunnilla on oikeus saada tietoja lautakun- nan toiminnasta toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavutta- misen arvioimiseksi.
8 Toimitilat, kalusteet ja työvälineet
Sopimuskunnat tarjoavat riittävät toimitilat korvauksetta.
Sopimuskunnat luovuttavat omistamansa irtaimiston (kalusteet ja työvä- lineet) korvauksetta maaseutulautakunnan käyttöön.
Irtaimiston uushankinnoista ja korjauksista vastaa maaseutulautakunta.
Tukipalveluiden (kuten esimerkiksi IT-tuki) osalta käytetään kokonaista- loudellisesti edullisinta ratkaisua.
9 Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen
Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä maaseutulautakunnan esityksestä.
10 Muut sopimukset
Tämän yhteistoimintasopimuksen sopijakunnat selvittävät tähän sopi- mukseen liittyvät voimassaolevat ja uusittavat sopimukset ja selvittävät tarvittavat toimenpiteet.
11 Vahingonkorvausvastuu
Yhteislautakunta on velvollinen ottamaan toiminnan vaatiman vakuutus- turvan.
Kuntien omille kiinteistöille ja kunnallisteknisille rakennelmille aiheutu- neista vahingoista jokainen kunta vastaa itse.
Ulkopuolisten omistamille kiinteistöille aiheutuneista vakuutusturvan ul- kopuolisista vahingoista vastaa se kunta jonka alueella kiinteistö sijaitsee.
12 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään en- sisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli kun- tien neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkais- taan välimiesmenettelystä annetun lain 967/1992 mukaisessa välimies- menettelyssä. Välimiehenä toimii Suomen Kuntaliiton nimeämä välimies.
13 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan kun sopijakuntien kunnanvaltuustot ovat tehneet yhtäpitävät päätökset sopimuksen hyväksymisestä, viimeistään 1.2.2012 ja on voimassa toistaiseksi.
Maaseutuyksikkö aloittaa toimintansa 1.1.2013.
Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä viimeistään vuoden loppuun mennessä irtisanota päättymään seuraavan kalenterivuoden lopussa. Yh- teisesti sopien sopimus voidaan purkaa muutoinkin.
14 Sopimuksen päättyminen
Sopimuksen päättyessä muun kunnan kuin isäntäkunnan käyttöön han- kittu irtaimisto on lunastettava isäntäkunnalta kirjanpitoarvosta.
Jos jokin kunta irtaantuu sopimuksesta tai sopimus purkaantuu, henkilös- tö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaa- via tehtäviä hoitamaan ryhtyvälle toiselle organisaatiolle.
Yhteistyön mahdollisesti päättyessä kunnat hyväksyvät kohdan 7.5 mu- kaisten vastuiden siirtyvän takaisin peruskunnille samoin periaattein ellei muuta sovita.
15 Uusien kuntien liittyminen, kuntaliitokset ja hallinnoija
Sopimukseen voidaan myöhemmin liittää uusia sopijaosapuolia.
Hallinnoivan kunnan kuntaliitoksen yhteydessä sopimus raukeaa tai hal- linnointivastuu siirretään toiselle kunnalle
Allekirjoitukset
/ /2012 / /2012
HALSUAN KUNTA KAUSTISEN KUNTA
/ /2012 / /2012
LESTIJÄRVEN KUNTA PERHON KUNTA
/ /2012 / /2012
TOHOLAMMIN KUNTA VETELIN KUNTA
_/ /2012
KANNUKSEN KAUPUNKI