PERUSSOPIMUS

Eteva kuntayhtymä Voimassa 10.6.2016 alkaen

PERUSSOPIMUS

1 Luku KUNTAYHTYMÄ

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Eteva kuntayhtymä, josta käytetään nimeä Eteva. Sen kotipaikka on Mäntsälän kunta.

2 § Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ja tuottaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti:

1 vammaispalveluja

2 muita jäsenkuntien kuntayhtymältä tilaamia ja toimialaan soveltuvia sosiaali- ja kuntoutusalan ja erityisopetuksen palveluja

Kuntayhtymä huolehtii sille laissa mahdollisesti määrätyistä tehtävistä.

Lisäksi kuntayhtymä huolehtii niistä kuntayhtymän toimialaan kuuluvista tehtävistä, jotka laissa on mahdollisesti määrätty sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tehtäväksi, ja joiden hoitamisesta kuntayhtymä ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat sopineet.

Kuntayhtymä voi tuottaa toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluita myös mui- den kuin jäsenkuntien tilauksesta.

Kuntayhtymällä voi olla yhtymäkokouksen perustamia liikelaitoksia ja se voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edis- tetään kuntayhtymän tehtäväalaa.

3 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Asikkala, Askola, Espoo, Forssa, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iitti, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Lohja, Loppi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Padasjo- ki, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Sysmä, Tamme- la, Tuusula, Vantaa, Vihti, Ypäjä.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen

Kunta tulee kuntayhtymän jäseneksi kunnan valtuuston ja kuntayhtymän yhtymäko- kouksen lainvoimaisten päätösten ilmoittamasta ajankohdasta lukien.

Kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymähallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.

5 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Perus- pääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspää- oma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymäkokous.

Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksel- lä sen peruspääoman jäsenkuntaosuutta vastaava suhteellinen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen va- roista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Varoista pysyvien vastaavien hyödyk- keet ja pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet arvostetaan nykykäyttöarvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon, jos mainitut arvot poikkeavat olennaisesti kirjanpito- arvosta. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon. Jos nettovarallisuus on nega- tiivinen, eroava jäsenkunta maksaa jäsenkuntaosuuttaan vastaavan suhteellisen osuuden kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osan siitä.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

Kuntayhtymän on pidettävä luetteloa jäsenkuntaosuuksista. Kuntayhtymän taseen liit- teessä peruspääoma eritellään jäsenkuntien osuuksina.

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista mää- räytyvät jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymä voi yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti suorittaa jäsenkuntien pe- ruspääomaosuuksille korkoa. Sen mahdollisesta suorittamisesta, määrästä, perus- teista ja suoritusajankohdasta päättää yhtymäkokous tilinpäätöksen hyväksyvässä kevätkokouksessaan.

2 Luku

KUNTAYHTYMÄN HALLINTO

6 § Yhtymäkokous

Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, johon kukin jäsenkunta nimeää yhden (1) edustajan. Kullekin edustajalle voidaan valita henkilö- kohtainen varaedustaja.

Edustajan on osoitettava valtuutensa viimeistään ennen yhtymäkokouksen alkua.

Jäsenkunnan äänivalta yhtymäkokouksessa määräytyy ennen yhtymäkokousta vii- meksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan siten, että kunnalla on

1 yksi ääni jokaiselta alkavalta tuhannesosalta (1/1000) osuudestaan kuntayhtymän peruspääomaan; ja sen lisäksi

2 yksi ääni jokaiselta alkavalta tuhannesosalta (1/1000) jäsenkuntien kuntayhtymäl- le suorittamista maksuista.

Yhden kunnan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään yksi kolmasosa (1/3) kunkin yh- tymäkokouksen enimmäisäänimäärästä.

Uuden jäsenkunnan äänimäärä on ensimmäisenä jäsenyysvuotena yksi ääni jokaisel- ta alkavalta tuhannesosalta (1/1000) osuudestaan kuntayhtymän peruspääomaan.

7 § Yhtymäkokouksen toiminta

Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus.

Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen vii- meistään kesäkuussa ja syyskokoukseen viimeistään joulukuussa.

Äänimäärältään vähintään yhden kolmasosan (1/3) osuutta edustavien jäsenkuntien tai yhtymähallituksen sitä vaatiessa pidetään yhtymäkokouksen toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia.

Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa läsnä olevat edustajat edusta- vat vähintään puolta (1/2) yhtymäkokouksen enimmäisäänimäärästä.

Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen hyväksy- mässä hallintosäännössä.

8 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta

Yhtymäkokouksen on kevätkokouksessaan viimeistään kesäkuussa:

1 käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;

2 päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yh- tymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellises- sä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta;

3 hyväksyessään tilinpäätöksen päätettävä tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvit- tavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä;

4 päätettävä tilinpäätöksen hyväksyvässä kevätkokouksessaan jäsenkuntien pe- ruspääomaosuuksille mahdollisesta koron suorittamisesta, määrästä, perusteista ja suoritusajankohdasta; ja

5 valittava kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi:

- yhtymähallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet

- tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet

- tilintarkastajat

Yhtymäkokouksen on syyskokouksessaan viimeistään joulukuussa:

6 hyväksyttävä kuntayhtymän vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio, joihin sisältyy kuntayhtymän ja kuntayhtymä- konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä konserniohjauksen pe- riaatteet;

7 hyväksyessään taloussuunnitelman ja talousarvion päätettävä talouden, rahoituk- sen ja sijoitustoiminnan perusteista;

8 päätettävä palvelujen hinnoitteluperusteista, perusopetuksen muista hinnoittelu- ja korvausperusteista sekä muista suoritteista perittävien maksujen perusteista; ja

9 tämän perussopimuksen 16 § 2 mom. tarkoittaman erillisen maksun perimisestä sekä minkä toimenpiteiden ja palvelujen kustannusten kattamiseksi korvausta voidaan periä sekä maksuperusteet.

Yhtymäkokouksen muut tehtävät:

10 hyväksyy johtosäännöt;

11 päättää kuntayhtymän johtajan valinnasta ja virkanimikkeestä;

12 päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;

13 päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;

14 päättää peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta;

15 päättää uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta;

16 päättää jäsenkunnan erotessa sille suoritettava osuus nettovarallisuudesta;

17 päättää osakeyhtiön tai kuntayhtymän liikelaitoksen perustamisesta;

18 päättää kuntayhtymän purkamisesta jäsenkuntien valtuustojen päätösten perus- teella; ja

19 hyväksyy ja päättää muutokset talousarvioon talousarviovuoden aikana.

20 päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perus- teista

9 § Yhtymähallitus

Yhtymäkokous valitsee kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi yhtymähal- lituksen, joka käsittää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yksitoista (11) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja valvoo kuntayhtymän etua. Yhtymähallitus edustaa kuntayhtymää, käyttää sen puhevaltaa ja tekee sen puolesta sopimukset, ellei hallintosäännössä toisin määrätä.

Yhtymähallitukselle kuuluvat kaikki muut kuntayhtymän tehtävät, kuin laissa säädetyt tai tässä perussopimuksessa yhtymäkokoukselle, muulle toimielimelle tai kuntayhty- män johtajalle määrätyt tehtävät.

Yhtymähallituksen tehtävistä, toimivallasta ja toimivallan siirrosta määrätään hallinto- säännössä.

10 § Kuntayhtymän johtaja

Kuntayhtymän johtaja johtaa ja kehittää yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän toimintaa, huolehtii kuntayhtymän hallinnosta sekä taloudenpidosta ja sisäisen val- vonnan järjestämisestä.

Johtaja huolehtii yhtymähallituksen päätösten täytäntöönpanosta ja antaa yhtymähal- litukselle tietoa kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja ta- pahtumista.

Johtajan tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä.

11 § Jaostot ja muut toimielimet

Jaostoja ja toimielimiä voidaan perustaa tarvittaessa.

Jaostojen ja muiden toimielinten perustamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä määrä- tään hallintosäännössä.

12 § Tarkastuslautakunta

Yhtymäkokous valitsee kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi tarkastus- lautakunnan, joka käsittää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme (3) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Tarkastuslautakunnan tehtävistä ja toiminnasta määrätään hallintosäännössä.

13 § Liikelaitoksen johtokunta

Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johto- kunta. Johtokunnan kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään liikelaitoksen johto- säännössä.

3 Luku

TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO SEKÄ SOPIMUSOHJAUS

14 § Taloussuunnitelma ja talousarvio

Yhtymähallituksen ehdotus vähintään kolmea vuotta koskevaksi taloussuunnitelmaksi ja seuraavan vuoden talousarvioksi on toimitettava yhtymäkokoukselle ja jäsenkunnil- le 21 päivää ennen yhtymäkokousta, viimeistään 30. marraskuuta. Yhtymäkokouksen on se hyväksyttävä viimeistään joulukuussa.

Taloussuunnitelma ja talousarvio on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille kuukauden ku- luessa sen hyväksymisestä.

Muutokset talousarvioon hyväksyy ja päättää yhtymäkokous talousarviovuoden aika- na.

Kuntayhtymän taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelua varten jäsenkunnille varataan mahdollisuus tehdä esityksiä kuntayhtymän toiminnan tavoitteista ja rahoi- tuksesta sopimusohjauksen yhteydessä.

15 § Sopimusohjaus

Jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain palveluista, jotka kuntayhtymä seuraa- vana sopimusvuonna kunnalle järjestää ja/tai tuottaa. Sopimus voidaan tehdä 1-3 vuodeksi, mutta se tarkistetaan vuosittain. Sopimus on nimeltään palvelusopimus.

Palvelusopimus voidaan tehdä myös edellä 2 § 3 momentissa tarkoitetun kuntayhty- män kanssa ja kuntayhtymien sekä kuntien muiden yhteistoimintaelinten kanssa, joi- den tehtäväksi kunta on sopimisen päättänyt.

Palvelusopimuksessa sovitaan tuotettavien palvelujen määrästä, laadusta ja muista sopimusehdoista.

Kuntayhtymän palveluista, niiden tuotteistuksesta ja sisällöstä päättää kuntayhtymän yhtymähallitus.

Kuntayhtymän palvelujen hinnoitteluperusteista päättää yhtymäkokous syyskokouk- sessa ja hinnoista päättää kuntayhtymän yhtymähallitus ennen kuin talousarvio jäte- tään hyväksyttäväksi.

Hinnoitteluperusteet ja hinnat ovat kaikille jäsenkunnille yhteneväiset.

Kuntia tai muita sopimuskumppaneita laskutetaan toteutuneen palvelun käytön mu- kaan, ellei tässä perussopimuksessa toisin määrätä.

16 § Poikkeukselliset maksuperusteet

Perusopetusta (erityisopetusta) kuntayhtymältä tilaavien kuntien maksut pe- rusopetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin peritään oppilaan koti- kunnalta oppilaskohtaisesti kalenterivuosittain niiltä osin, jota mahdollinen val- tionosuus ei kata.

Viranomaisten määräyksellä huoltoon osoitettujen tai otettujen henkilöiden tarvitseman palvelun ja kiireellisen ja/tai erityisen vaativan palvelun järjestämi- sestä ja/tai tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi voidaan jä- senkunnilta kerätä erillinen maksu, jonka määräytyminen perustuu kuntayhty- mältä tilattujen palvelujen käyttöön. Yhtymäkokous päättää minkä toimenpitei- den ja palvelujen kustannusten kattamiseksi maksua voidaan periä sekä mak- superusteet.

Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuo- den eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kun- tayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kun- tayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista mak- sua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa elä- kemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta.

4 Luku

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

17 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalais- sa ja määrätään hallintosäännössä.

5 Luku

KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

18 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päätetään yhtymäkokouksessa jäsenkuntien valtuusto- jen yhtäpitävien päätösten perusteella. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituk- sen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muuta järjestelys- tä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suo- rittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma- osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorit- tamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös hyväksytään loppuselvityksen yhteydessä.

6 Luku VOIMAANTULO

19 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun kuntalain (2015:410) 57 §:ssä säädetyt ehdot ovat täyttyneet.

7 Luku

MUUT MÄÄRÄYKSET

20 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudesta kuntayhtymän nimenkirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

21 § Erityishuoltopiirinä toimiminen

Kuntayhtymä toimii kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) tar- koittamana erityishuoltopiirinä niin kauan kunnes lailla toisin säädetään.

22 § Muut johtosäännöt

Tätä perussopimusta täydentää yhtymäkokouksen hyväksymä hallintosääntö ja tarvit- taessa muut johtosäännöt, joissa annetaan tätä perussopimusta täydentäviä mää- räyksiä.