TYÖTERVEYDEN TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2021 - 31.12.2021 PYHÄNNÄN KUNTA
TYÖTERVEYDEN TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2021 - 31.12.2021 PYHÄNNÄN KUNTA
Voimassa 31.12.2022 asti
Y-tunnukset Pyhännän kunta - 0189226-6
Osoite Manuntie 2, 92930, Pyhäntä, FINLAND
Postiosoite Manuntie 2, 92930, Pyhäntä, Suomi
Sähköposti
Sopimus työterveyshuollon palveluista
1.1.2011
Organisaatioasiakkaan johtaja
Työterveyshuollon yhteyshenkilö
Työsuojeluyhteistyö, työsuojelupäällikkö
Xxxxxxxxxx Ismo
Mannermaa Sari
040 1912 204 - xxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxx.xx
Aitto-Xxx Xxxx
040 1912 203 - xxxx.xxxxx-xxx@xxxxxxx.xx
VAKUUTUSTIEDOT
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Pohjola
Vakuutusnumero: 40 61997-6
Eläkevakuutus KEVA
Vakuutusnumero: 01311
TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ
Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen.
Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi.
Työterveyshuollon yritystavoite on työterveyden keinoin tukea yritystä menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla.
TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS
Raportointikäytännöt
Kela-raportit toimitetaan 6kk sisään tilikauden päättymisestä sähköisesti.
Neuvottelu
Neuvottelu (tapaaminen, videoneuvottelu, puhelin tai sähköpostikontakti yrityksen asioihin liittyen).
Työterveysneuvottelu
Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta.
Sosiaalialan asiantuntijan konsultaatio
Sosiaalialan asiantuntija (asetuksessa 708/2013 1.11.2014 alkaen) voi toimia ehkäisevässä työterveyshuollossa työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyynnön perusteella. Sosiaalialan asiantuntijan kanssa voi keskustella erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista sekä toimeentuloon ja sosiaalivakuutukseen liittyvistä asioista. Asiantuntija ohjaa työntekijää yksilöllisesti ja antaa konkreettisia jatkoehdotuksia kokonaistilanteen huomioon ottaen. Tapaamisia voi olla 1-5 x. Lähetteen kirjoittaa nimetty työterveyslääkäri- tai hoitaja.
Terveyskäynti
Terveyteen ja työkykyyn liittyvät muut käynnit (ei terveystarkastukset).
Työfysioterapeutin yksilökäynti
Työfysioterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti 1-3 krt (Kela I) ja 1-2 krt / ongelma (Kela 0) perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen.
Työterveyspsykologin yksilökäynti
Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti 1-3 krt (Kela I) ja 1-2 krt (Kela 0) / ongelma perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen.
Ravitsemusterapeutin yksilökäynti
Ravitsemusterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti 1-5 krt / ongelma perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen.
Luento
Luento perustuu yleensä perus- tai suunnattuun työpaikkaselvitykseen tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen. Tieto perustuu työterveysriskeihin, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin, kyselyihin tai työpaikalta muulla tavalla saatuun tietoon. Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela.
Luennoista sovitaan erikseen.
Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen
Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Tarvittavan ensiapuvalmiuden laajuus arvioidaan työpaikkaselvityksessä. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus huolehtia ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työterveyshuoltolain mukaan yksi työterveyshuollon tehtävistä on osallistua työpaikkojen ensiavun järjestämiseen. Ensiapukoulutettavien ja tarvittavien ensiapuvälineiden määrään vaikuttavat työolosuhteet ja työjärjestelyt sekä työn tapaturmariskit.
Kriisityö
Onnettomuus ja kriisitilanteiden jälkipuinti. Kriisipäivystyksen puhelinnumero 030 633 9626 on yritysten käytössä ja siihen vastataan viipymättä 24/7 tai
yhteydenotto työterveyshoitajaan kriisityön organisoimiseksi yhdessä työterveyspsykologin kanssa. Tarvittaessa työyhteisön ryhmämuotoisesta kriisityöstä sovitaan yksikön johtajan/kenen kanssa. Työterveyspsykologin yksilökäynneille ohjautuminen tarvittaessa työterveydenhoitajan tai työterveyslääkärin lähetteellä
Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset
Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset sisältyvät sopimukseen matkan kohteen ja keston perusteella. Vapaa- ajan rokotukset eivät sisälly sopimukseen.
Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset
Työkykyyn ja työtehtäviin liittyvät työnantajan tarvitsemat todistukset sekä Kelaa tai vakuutusyhtiötä varten tarvittavat todistukset.
Suoravastaanotto (Työfysioterapeutit)
Organisaatiossa on käytössä työfysioterapeutin suoravastaanotto (Kela 1).
SOVITUT TOIMINTAMALLIT
Sovitut yhteistyötapaamiskäytännöt
Yhteistyötapaamisia on vähintään kerran vuodessa, loka-marraskuulla. Tapaamisten sisältönä on toteutuneen toiminnan arviointi ja vaikuttavuuden seuranta toimintasuunnitelman ja yhteistyön tavoitteisiin liittyen. Tarvittaessa voidaan järjestää yhteistyötapaamisia lisää.
Työterveystoiminnan vaikuttavuuden seuranta, arviointi ja kehittäminen
Työterveyteen kuuluu aktiivinen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä seuranta. Asetettuja terveydellisiä tavoitteita ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta seurataan. Työterveyshuollon laatua arvioidaan seuraamalla yhteistyössä toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä. Työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja, terveydentilaa, työkykyä ja poissaoloa työstä sairauden vuoksi seurataan systemaattisesti. Lisäksi arvioidaan ja seurataan työterveyshuollon omia toimintatapoja, tavoitteiden ja toimenpide- ehdotusten toteutumista sekä asiakastyytyväisyyttä. Vaikuttavuuden seurantaa toteutetaan yhteistyötapaamisissa ja tarvittaessa tilanteen niin vaatiessa myös erillisillä raporteilla.
Sairauspoissaolokäytännöt
Organisaation sairauspoissaolokäytännöt: Työntekijä voi olla töistä pois esimiehen luvalla 1-3 päivää. Työterveyshoitajan tai sairaanhoitajan todistuksella työntekijä voi olla pois 1-3 päivää.
Yhteistyömalli työtapaturmavakuutuksiin ja mahdollisiin vapaaehtoisiin henkilövakuutuksiin liittyen
Terveystalon työterveyslääkäri johtaa kaikkia hoitoketjuja, kuten tapaturmavakuuttamisen ja vapaaehtoisen henkilövakuuttamisen piiriin kuuluvaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutustoimia, jossa yritys tai yrityksen ottama vakuutus on maksajana. Hoitoketjujen johtaminen edellyttää sitä, että yritys on sopinut vakuutusyhtiönsä kanssa siitä, että vakuutusyhtiö myöntää maksusitoumukset Terveystaloon ja teettää tarvittavat palvelut Terveystalossa kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarvittava palvelu on vakuutusehtojen mukaan korvattava ja kyseessä olevan palvelun Terveystalo pystyy tuottamaan. Hoitoketjujen johtaminen koskee sekä lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta että mahdollisista vapaaehtoisista henkilövakuutuksista korvattavat palvelut.
Yhteistyömalli työeläkevakuutuksiin liittyen
Eläkevakuutusyhteistyön tavoitteena on tunnistaa pysyvän työkyvyttömyyden riskissä olevat henkilöt jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja käynnistää toimenpiteet työkyvyttömyysriskien ehkäiseminen esim. kuntoutuksen keinoin. Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea- aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Päihdeohjelman tuki
Työterveyshuolto tukee yrityksen päihdeohjelmaa, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan.
Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta.
Kuntoutusyhteistyö (kuntoutus ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta)
Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Kuntoutusyhteistyöstä tehdään yhdessä asiakasorganisaation, työeläkevakuuttajan, tapaturmavakuuttajan, Kelan ja tarvittaessa myös muiden kuntoutustahojen kanssa. Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan.
Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksiin liittyvien yhteistyö- ja seurantapäiviin.
TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA TUKI
Varhaisen tuen toimintamalli
Varhaisen tuen, työhönpaluun tuen mallit ja 30-60-90 seuranta:
Valtakunnallisessa asiakasvastuussa oleva suurasiakaslääkäri ja työterveyshoitaja (sekä erikseen heidän sijaisiksi nimetyt työterveyshuollon ammattihenkilöt) tarkastelevat yksittäisten työterveysasiakkaiden potilastietoja työkykyriskien ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi.
Varhaisen tuen malli:
Organisaatiossa on käytössä Varhaisen tuen malli, joka toimintasuunnitelman liitteenä. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja ja käynnistävät tarvittaessa toimet.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman osana on sovittu seuraavista käytännöistä:
1. Jos työpaikalla on havaittu työntekijän työsuorituksessa poikkeavuutta:
Xxxxxxx ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa. Keskustelu tulee käydä hyvässä yhteistyössä ja luottamuksellisesti. Mikäli työntekijä ja esimies yhdessä sopivat, keskusteluun voi osallistua asianomaisen ammattijärjestön luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ja esimiehen esimies. Puheeksiottokeskustelussa sovitaan yhdessä jatkotoimenpiteistä ja lisäselvitystarpeesta. Asianomainen esimies päätöksellään voi tarvittaessa pyytää työterveyshuoltoa käynnistämään työkykyarvioinnin. Esimies viestittää puheeksiottokeskustelun johtopäätökset omalle esimiehelleen (lomake C) sekä toimittaa lomakkeentyöterveyshuoltoon tiedoksi ellei työntekijä sitä erikseen kiellä. Muutoin käyty keskustelu on luottamuksellinen.
Työterveyshuolto on mukana, kun tarvitaan tietoa työn ja terveyden suhteesta ja työkyvyn ennusteesta. Kun työntekijän työkykyyn ja voimavaroihin vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito, varataan aika työterveysneuvotteluun työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kesken. Työterveyshuolto on keskustelussa työterveyden asiantuntija. Sen tehtävänä on tukea työkykyä, työhön paluuta ja työhön kuntoutumista. Työterveyshuolto pitää salassa työntekijän sairauksia koskevan tiedon. Työntekijällä itsellään on halutessaan oikeus kertoa tietoja terveydestään.
2. Sairauspoissaolojen seuranta:
Työntekijä ilmoittaa esimiehelle sairauspoissaolosta ja toimittaa sairauspoissaolotodistuksen työpaikalle. Tieto kaikista sairauspoissaoloista toimitetaan työpaikalta työterveyshuoltoon.Terveystalon ulkopuoliset sairauspoissaolot ja esimiehen luvalla sairauspoissaolot kirjataan organisaation toimesta Extranet -järjestelmään.
3. Hälytysrajat sairauspoissaolojen seurannassa organisaatiossa:
• Keskusteluun tulee ryhtyä, kun henkilön poissaolot ovat toistuvia ja ohjeessa edellytetyllä tasolla eli mikäli henkilö on ollut viimeisen 12 kk:n aikana yli 5 kertaa tai 20 päivää pois työstä. Henkilöstön poissaolot palkanlaskenta raportoi neljännesvuosittain esimiehille. Xxxxxxx seuraa alaisensa poissaoloja vain määrinä ja kertoina.
• Mikäli sairauspoissaolo kestää yli kuukauden, esimies on yhteydessä työterveyshuoltoon työterveysneuvottelun järjestämiseksi. Työterveysneuvottelussa sovitaan tarvittavasta työhön paluun tuesta.
Työhönpaluun tuen mallit:
Työterveyshuollon tehtävänä on työkyvyn seuranta kaikessa toiminnassa sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja edelleen kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutukseen ohjaus sekä koordinointivastuu yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemisesta riippumatta siitä, missä hoito ja kuntoutus toteutetaan. Työterveyshuolto pitää osaltaan yhteyttä sairauden vuoksi poissaolevaan työntekijään, organisoi työterveysneuvottelun ja osallistuu neuvotteluun.
Työterveyshuolto raportoi (tietosuojan huomioiden) sairauspoissaoloseurannasta, poissaolojen syistä, kestoista ja työkyvyn seurannan tuloksista työterveysyhteistyössä tapahtuvaa analysointia varten. Työterveyshuollon toteuttamien työkyvyn tukitoimien tuloksellisuuden seuranta ja raportointi toteutetaan siltä osin kuin on sovittu työterveyshuoltosopimuksessa ja yhdessä organisaation kanssa. Työterveyshuolto suuntaa toimintaa seurantatietojen perusteella.
Keinoja työhön paluun tukemiseksi ovat: kevennetty työ, osa-aikainen työ, osa-sairauspäivärahan hyödyntäminen, päihdeohjelman mukainen tuki, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus).
Työterveyshuolto tukee osaltaan työhön paluuta: työhön paluun tuen koordinointi yhteistyössä muun terveydenhuollon ja sosiaalivakuutusjärjestelmän kanssa, työterveysneuvottelujen organisointi, hoidon ja kuntoutuksen seuranta. Työhön paluun onnistumista seurataan työpaikalla ja työterveyshuollossa
Sairauspoissaolojen 30-60-90 sääntö:
Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy:
• 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä.
• 60 pv -> Työntekijän poissaolosta on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan.
• 90 pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma sekä kuvata seuranta. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaan.
Sairauspoissaolojen seuranta ja työhön paluun tukeminen
Asiakasvastuussa oleva työterveyden ammattilaisten paikallinen tiimi (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja) ja tarvittaessa työterveyden asiantuntijat (työfysioterapeutti, työpsykologi) tekevät työkyvyn seurantaa ja tukemista seuraamalla sairauspoissaoloja Terveystalon sisäisiä raportointijärjestelmiä ja potilastietojärjestelmää hyödyntäen.
Sairauspoissaoloseurannan tavoitteena on työkykyriskien havaitseminen, ehkäiseminen ja jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. (Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019, 41§).
Korvaavan/kevennetyn työn malli
Organisaatiossa ei ole käytössä korvaava / kevennetty työ / tilapäiset työjärjestelyt. Lähtökohtaisesti työnantajalla on aina tarjota korvaavaa / kevenettyä työtä ja työtä voidaan myös keventää.
Työkykyarvio
Työterveyshuollon ammattilaiset (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja) tekevät työkykyriskissä olevalle työntekijälle työkykyarvion. Tarvittaessa työterveyden asiantuntijoiden konsultaatio työkykyarvioon liittyen. Erikoislääkärin konsultaatio työkykyarvioon liittyen asiakkaalle nimetyn työterveyslääkärin lähetteellä.
TYÖPAIKKASELVITYKSET
Toiminnan suunnittelu ja seuranta
Toimintasuunnitelman tarkistus ja päivitys vuosittain yhdessä asiakasorganisaation edustajien kanssa. Toiminnan suunnittelua ja seurantaa toteutetaan työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden toimesta toimintasuunnitelmakauden aikana tarpeen mukaan.
Perustyöpaikkaselvitys
Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. (VNA 708/2013, 6§). Perustyöpaikkaselvitys tehdään uuden sopimuksen käynnistyttyä viiveettä huomioiden kuitenkin aiemmat työpaikkaselvitykset tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa / muututtua sekä määrävälein (perusselvitys 3 - 5v välein). Työpaikkaselvitykseen kuuluu työterveyspsykologin tekemä selvitettävän työpaikan esimiehen haastattelu.
Työpaikkaselvityksistä on erillinen aikataulu.
Suunnattu työpaikkaselvitys
Suunnatut selvitykset tehdään perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkärin/työterveyshoitajan) toteaman tarpeen kuten terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella. Suunnatun selityksen tekemisestä ja toteuttamistavasta sovitaan erikseen asiakasorganisaation kanssa.
SOVITUT KÄYTÄNNÖT
Toimintamalli henkilökohtaisten suojainten käytössä ja apuvälineiden hankinnassa
Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työkohteen ja työtehtävän mukaan tarvittavat suojaimet.
Erityistyölasikäytäntö
Jos työnäkemisessä ilmenee vaikeuksia, asiakas ottaa yhteyttä asiakasvastaavaan työterveyshoitajaan. Työntekijän näöntarkastus päivitetään ja työnäkemiseen perehtynyt työfysioterapeutti toteuttaa työpisteelle työnäköergonomisen käynnin. Näiden toimien jälkeen erityistyölasien tarve arvioidaan. Yhteistyökumppanina työnäkemisessä toimii Specsavers ja työnantaja määrittelee suositusten mukaisesti korvausohjeet ja -käytänteet lasien hankintaan liittyen.
Etäpalvelut, työterveys
Organisaatiolla on käytössä seuraavat työterveyden etäpalvelut: Viestit asiantuntijalle palvelu sekä etävastaanotot. Esim terveystarkastustukset ja osa työkykyneuvotteluista voidaan toteuttaa videovälitteisesti. Käytetään vain Terveystalon tuottamia sähköisiä/etäpalveluita.
Etäpalvelut, muu
Organisaatiolla on käytössä seuraavat etäpalvelut: Lääkäri ja -Hoitaja Chat, Reseptin Uusinta Chat sekä Mielen Chat ja Sparri.
MUU TOIMINTA, EI KELAN KORVAAMA
Suoravastaanotto (Fysioterapeutit)
Organisaatiossa ei ole käytössä fysioterapeutin suoravastaanotto (Kela 0).
Huumausainetestaukset
Organisaation toimintasuunnitelmaan eivät kuulu huumausainetestaukset.
Influenssarokotukset
Influenssarokotukset sisältyvät sopimukseen.
Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Työikäisillä suoja oireista tautia vastaan vaihtelee 70-90 %. Rokote lieventää erityisesti influenssan vaikeimpia muotoja.
Lausunnot ja todistukset
Työhön kuulumattomat lausunnot ja todistukset eivät sisälly sopimukseen.
TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ
Työsuojelutoimikunta ☒
Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa ☒
työsuojelutoimikunnan kokouksiin
Työsuojelun toimintaohjelma tehty ☒
ORGANISAATION TOIMINNAN KUVAUS JA HENKILÖSTÖRAKENNE
Pyhännän Kunnan toiminta pitää sisällään kunnan hallinnon, joka on järjestetty kunnan hallintosäännön mukaisesti. Kunnan hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta. Kunnan toiminta pitää sisällään myös sivistys- ja teknisen osaston.
Sivistystoimen tehtävänä on vastata laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä kulttuuri- ja vapaa-aika järjestelyistä.
Tekninen hallinto kehittää, ohjaa, johtaa ja valvoo teknisen toimialan palvelujen tuottoa.
Henkilömäärä 69
TOL toimiala Julkinen yleishallinto
PERUSTYÖPAIKKASELVITYS
Työpaikkaselvitys tehty ☒
Päivämäärä 12.11.2020
12.11.2020 Perhepäivähoito
15.9.2020 Kunnantalo
30.4.2019 Päiväkoti Marjakumpu
Työpaikkaselvitysten lisätieto
24.4.2019 Keskuskoulu; xxxxxxx ja keittiö 4.5.2018 Keskuskoulut; opettajat ja avustajat
ALTISTEET JA KUORMITUSTEKIJÄT
Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia.
Työpaikkaselvityksessä on todettu seuraavia altisteita ja/tai kuormitustekijöitä, joilla voi olla terveydentilaan haitallisia vaikutuksia:
BIOLOGISET TEKIJÄT
Bakteerit
• Xxxxxx kanssa työskennellessä altistutaan erilaisille bakteereille ja viruksille. Tyypillisimpiä ovat lyhytaikaiset infektiotaudit. Virukset aiheuttavat esimerkiksi erilaisia hengitystieinfektioita, kuten nuhaa ja yskää, ripuli-oksennustauteja sekä rokkotauteja kuten vesirokkoa. Bakteerit aiheuttavat osan lasten sairauksista (esim. märkärupi) sekä useita merkittäviä virusinfektioiden liitännäistauteja (osa silmä- ja korvatulehduksista). Lisäksi lapsen sairastumista voivat aiheuttaa myös loiset, kuten kihomato, täi ja syyhypunkki. Työntekijä voi saada tartunnan lapsilta jopa ennen oireiden ilmaantumista. Bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa tulehduksia, allergioita tai tartuntatauteja, sekä raskaana oleville sikiövaurioita. Vakavuudeltaan tulehdukset voivat olla lieviä ja ohimeneviä tai jopa hengenvaarallisia.
Hyönteiset
• Ulkona työskennellessä altistutaan erilaisten hyönteisten pistoille. Hyönteiset voivat levittää tauteja tai aiheuttaa allergisia reaktioita. Vakavuudeltaan tulehdukset voivat olla lieviä ja ohimeneviä tai jopa hengenvaarallisiasekä. Hyönteistön, mm. ampiaisten, paarmojen ja hirvikärpästen puremat ovat kiusallisia varsinkin niille ennestään herkistyneille ihmisille ja voivat myös aiheuttaa allergisia reaktoita. Joidenkin hyönteisten pistojen jälkeen nähdään viivästynyt allerginen reaktio, ja alueelle saattaa kehittyä kutisevia kyhmyjä viikoiksi.
Virukset
• Xxxxxx kanssa työskennellessä altistutaan erilaisille bakteereille ja viruksille. Tyypillisimpiä ovat lyhytaikaiset infektiotaudit. Virukset aiheuttavat esimerkiksi erilaisia hengitystieinfektioita, kuten nuhaa ja yskää, ripuli-oksennustauteja sekä rokkotauteja kuten vesirokkoa. Bakteerit aiheuttavat osan lasten sairauksista (esim. märkärupi) sekä useita merkittäviä virusinfektioiden liitännäistauteja (osa silmä- ja korvatulehduksista). Lisäksi lapsen sairastumista voivat aiheuttaa myös loiset, kuten kihomato, täi ja syyhypunkki. Työntekijä voi saada tartunnan lapsilta jopa ennen oireiden ilmaantumista. Bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa tulehduksia, allergioita tai tartuntatauteja, sekä raskaana oleville sikiövaurioita. Vakavuudeltaan tulehdukset voivat olla lieviä ja ohimeneviä tai jopa hengenvaarallisia.
FYSIKAALISET TEKIJÄT
Käsiin kohdistuva tärinä
• Käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka työntekijän käsiin tai käsivarsiin välittyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen ja turvallisuudelleen. Käsitärinä aiheuttaa erityisesti verenkiertoon, tuki- ja liikuntaelimistöön ja hermostoon liittyviä ongelmia. Työnantajan on suojeltava työntekijää tärinän aiheuttamilta haitoilta. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on selvitettävä työntekijään kohdistuvan tärinäaltistuksen määrä ja laadittava tärinätorjuntaohjelma mikäli tärinäaltistuminen ylittää 2.5 m/s2. Käsiin kohdistuvalle tärinä altistutaan käsityökaluja käytettäessä sekä keittiö- ja siivoustyössä.
Melu
• Ylempi toiminta-arvo 85 dB, joka ei saa ylittyä kuulosuojaimen sisältä mitattuna. Työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma ja annettava työntekijöiden käyttöön kuulonsuojaimet.
Työntekijä velvoitetaan kuulonsuojainten käyttöön. Työpaikalla on merkittävä alueet, joissa tällaista altistumista voi esiintyä.
Melulle altistutaan keittiö- sekä puu- ja metallitöissä.
Tavallisuudesta poikkeavat lämpötilat
• Kylmä- ja kuumatyöt. Kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Kuumatyön katsotaan alkavan, kun ilman lämpötila ylittää 28 astetta.
Lämpötilan vaihteluille altistutaan keittiötyössä sekä ulkona työskennellessä.
KEMIKAALIT TERVEYDEN VAARAN/HAITAN MUKAAN
Haitalliset ja ärsyttävät kemikaalit
• Ärsyttäviksi kemikaaleiksi luetaan aineet ja seokset, jotka eivät ole syövyttäviä, mutta jotka voivat aiheuttaa tulehduksen välittömässä, pitkäaikaisessa tai toistuvassa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa. Siivous- ja keittiötyössä.
Syövyttävät kemikaalit
• Syövyttäviksi kemikaaleiksi luetaan aineet ja seokset, jotka voivat tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa. Varoitusmerkki C, vaaralauseke H314 tai R34, 35.
Siivous- ja keittiötyössä.
KUORMITUSTEKIJÄT
Fyysiset/Ergonomiset
• Siivous- ja keittiötyössä hankalat työasennot sekä toistotyö. Varhaiskasvatuksessa työskentelevillä nostot ja siirrot.
Näyttöpäätetyö
• Näyttöpäätetyö toimistotyöntekijöillä.
Psykososiaaliset
• Psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla voivat aiheuttaa esimerkiksi epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire, jos työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä, vaikutusmahdollisuuksien puute, puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta, puutteellinen palaute tai arvostus, keskeytykset ja suuri vastuu. Myös jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä voivat kuormittaa työntekijää. Psykososiaalinen kuormitus voi lisääntyä, jos ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju, tiedonkulku on heikkoa, esimiestyö on epäjohdonmukaista, työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita esimerkiksi asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa. Psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi, työn ja muun elämän epätasapaino, epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä, jos työskentely tapahtuu yksin, erillään muista ja sosiaalisen tuen puute.
PÖLYT
Orgaaniset pölyt
• Kuten jauhopöly ja puupöly. Esim. puupölyt voivat aiheuttaa astmaa, homepölykeuhkoa, ammattinuhaa ja ammatti-ihottumia. Puupöly voi aiheuttaa nenän ja nenän sivuonteloiden (sinonasaali-) syöpää sekä nenänielun syöpää.
TAPATURMAVAARA, ESINEET JA AINEET
Viilto- tai leikkautumisvaara
• Terävät, ohuet metalli-, muovi- tai lasimateriaalit sekä puukot yms. voivat aiheuttaa viilto- ja leikkautumisvaaraa.
TAPATURMAVAARA, TYÖYMPÄRISTÖ
Liukastuminen
• Liukastumisvaara tarkoittaa tilannetta, jossa on liian heikko kitka, jotta kulkija pysyisi normaalisti pystyssä. Vaara yleensä liittyy sileisiin ja tasaisiin pintoihin. Vaaraa lisäävät pinnoilla oleva jää, vesi tai muut nesteet sekä pintojen kaltevuudet. Jalkineiden laatu ja kulkutapa vaikuttavat turvallisuuteen.
Kompastuminen
• Kompastumisvaara liittyy kulkuteillä oleviin esteisiin (esim. johdot, letkut, jätteet) tai epätasaisuuksiin (esim. kynnykset, kolot, kuopat, tasoerot) jotka voivat aiheuttaa kulkijan kaatumisen. Vaaraa lisäävät mm. huomion kiinnittyminen muuhun esim. taakkoja kannettaessa tai muuta työtä samalla tehtäessä.
Tavarankuljetukset ja muu liikenne
• Työpaikan sisäinen liikenne (polkupyörät, liikkuvat työkoneet, ajoneuvot) sekä ulkotiloissa samoilla kulkuväylillä voi aiheuttaa tapaturman vaaroja (esim. törmäysmahdollisuus). Lisäksi tulee tarkastella työnaikaisen liikkumisen (esim. asiointi) ja työmatkojen turvallisuutta.
TERVE TYÖPAIKKA
Terve Työpaikka –mallin avulla vahvistamme yksilön työkykyä ja yhteisön toimintakykyä luoden pohjaa työkyvyn ylläpitämiselle ja työkyvyttömyyden ehkäisylle.
• Terve Työ: Työpaikan turvallisuus ja terveyttä tukevat työolot ovat terveen työn perusta.
• Hyvinvoiva ihminen: Hyvinvoiva ihminen kantaa vastuuta omasta terveydestään ja saa siihen myös tarvittaessa tukea.
• Toimiva työyhteisö: Olennainen työhyvinvoinnin ja työkyvyn lähde on toimiva ja kannustava työyhteisö.
• Aktiivinen johtaminen: on tavoitteellista työtä työntekijöiden onnistumisen ja organisaation menestyksen mahdollistamiseksi.
TARPEET
Työnantaja ja työterveyshuolto laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelman yhteistyössä. Toimintasuunnitelmaan merkitään työpaikkaselvityksessä, terveyskyselyissä ja terveystarkastuksissa sekä muun työterveyteen kertyneen tiedon perusteella todetut työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.
Työpaikkaselvityksessä todettavia tarpeita, haitta- ja vaaratekijöitä, ovat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet sekä työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työyhteisön toimivuus, tapaturma ja väkivaltavaara, työjärjestelyt sekä työympäristöstä ja työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen sairastumisen vaara. Työpaikan tarpeet ohjaavat työterveyden moniammatillisen tiimin toimintaa.
TAVOITTEET
Toimintasuunnitelmaan kirjataan työpaikan tärkeimmät tavoitteet työterveyshuollon toiminnalle ja yhteistyölle. Vaikuttavan moniammatillisen työterveysyhteistyön edellytyksenä on tavoitteellinen työterveystoiminta, johon organisaation johto on sitoutunut. Työterveyshuollon tavoitteet asetetaan työterveysyhteistyössä mm. työpaikkaselvityksessä, terveystarkastuksissa ja esimieskeskusteluissa saadun tiedon perusteella. Jotta toimintaa voitaisiin seurata ja arvioida yhteistyöstä saavutettavaa hyötyä, on asetettavien tavoitteiden oltava konkreettisia. Sekä organisaatio, että työterveys seuraavat ja valvovat yhdessä, että toiminta on asetettujen tavoitteiden suuntaista ja tavoitteet saavutetaan. Työterveystoiminnan menetelmät ovat vaikuttavia silloin, kun ne edistävät Terve Työpaikka
-mallin mukaisesti sekä työympäristön, työntekijän ja työyhteisön terveyttä, työkykyä ja toimintakykyä sekä ehkäisevät sairastuvuutta ja työkyvyttömyyttä.
TOIMENPITEET
Toimintasuunnitelmaan kirjataan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta toimenpiteitä, joiden avulla saavutetaan asetetut tavoitteet. Organisaation johto ja työterveyshuolto sitoutuvat toimenpiteiden tekemiseen. Toimenpiteiden toteutumista seurataan toimintasuunnitelmakaudella sovituin määrävälein ja tarvittaessa toimenpiteitä päivitetään yhteistyössä tavoitteisiin pääsemiseksi.
TERVE TYÖ
Tarve: Työn psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen
• Tavoite: Työ ei aiheuta tarpeetonta psykososiaalista kuormitusta
• Henkinen kuormittuminen työssä on omakohtainen kokemus ja eri ihmiset kuormittuvat eri tavalla. Jos kuormitus ylittää työntekijän valmiudet ja voimavarat, eikä riittävää työstä palautumista tapahdu, voi
seurauksena olla psyykkistä oireilua. Pitkittyneen työstressin seurauksena voi kehittyä vakava työuupumus ja sen yhtenä seurauksena masennus tai jopa työkyvyttömyys. Työpsykologin ennaltaehkäisevällä neuvonnalla ja ohjauksella pyritään vahvistamaan työntekijän voimavaroja ja työssäselviytymistä.
• Toimenpide: Työterveyspsykologin yksilökäynti
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen.
• Suunniteltu lukumäärä:
• Toimenpide: Mielen hyvinvointi: Mielen chat ja Mielen sparri
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Mielen hyvinvointia ja jaksamista tukeva, ennaltaehkäisevä digitaalinen palvelukokonaisuus. Chatissa yhteyden asiantuntijaan saa 24/7. Mielen sparrissa psykologin tai psykoterapeutin videovastaanotolla saa rauhassa vahvistaa voimavarojaan 1-5 käynnin verran.
• Suunniteltu lukumäärä:
Tarve: Työn terveysriskien tunnistaminen
• Tavoite: Työn terveysriskien (fysikaaliset, kemialliset, biologiset) tunnistaminen sekä tunnistettujen riskien hallinta ja ennaltaehkäisy
• Toimenpide: Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Toiminnansuunnittelupalaveri kerran vuodessa loka-marraskuulla ja tarvittaessa ohjausryhmän palaverit ja mahdolliset muut toiminnan suunnitteluun kohdistuvat palaverit.
• Suunniteltu lukumäärä: 1
• Toimenpide: Perustyöpaikkaselvitys
• Aikataulu: 1.1.2021 - 30.4.2021
• Lakisääteinen työpaikkaselvitys tehdään uuden sopimuksen käynnistyttyä viiveettä huomioiden kuitenkin aiemmat työpaikkaselvitykset tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa / muututtua sekä määrävälein (perusselvitys 3 - 5v välein).
Vuosi 2021:
Kirjasto
• Suunniteltu lukumäärä: 1
Tarve: Työterveysyhteistyön vahvistaminen
• Tavoite: Yhteistyö työterveyden, johdon ja työsuojeluorganisaation kanssa on aktiivista ja edistää terveen työpaikan rakentumista
• Aikataulu: -
• Suunniteltu lukumäärä:
HYVINVOIVA IHMINEN
Tarve: Sairauspoissaolon aikainen tuki
• Tavoite: Jatkuvaa toimintaa
• Esimies seuraa osaltaan alaistensa sairauspoissaoloja ja käy tarvittaessa varhaisen tuen toimintamallin mukaisen puheeksiottokeskustelun työntekijän kanssa. Kuukausi (1 kk) ennen pitkän poissaolon loppumista, esimies ohjaa työntekijän työterveyshuollontyökykyarvioon.
Kaikki muualla kuin Terveystalossa kirjoitetut ja omailmoitteiset sairauspoissaolot toimitetaan työterveyshuoltoon Extranet -järjestelmän kautta. Työterveyshuolto seuraa sairauspoissaoloja 6 krt / vuosi. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt ja käynnistämään tarvittaessa toimet työkyvyn ylläpitämiseksi.
• Toimenpide: Sairauspoissaoloseuranta
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Työterveysriskien analysointi ja hallintaa. Sairauspoissaoloseurannan ja analysoinnin avulla pyritään pitämään henkilöstö työ- ja toimintakykyisenä koko työuran ajan. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä yrityksen henkilöstöhallinnon, linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tarkoitus on varmistaa työkyvyn arviointi, tukimahdollisuuksien selvittäminen, siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä seurannan järjestäminen.
Työterveyshoitajan tekemä sairauspoissaoloseuranta 6 krt/vuosi.
• Suunniteltu lukumäärä: 6
Tarve: Terveydestä ja työkyvystä huolehtimisen tuki
• Tavoite: Työntekijät kantavat vastuunsa omasta terveydestään ja työkyvystään
• Työntekijän vastuu fyysisen kunnon, lihasvoiman sekä -huollon ja psyykkisen jaksamisen ylläpitämisestä.
• Toimenpide: Alkutarkastus
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Alkutarkastus erityistä sairastumisen vaaraa sisältävään työhön tulevalle. Tarkastuksessa on tarkoitus selvittää, että henkilöllä ei ole sellaista sairautta, herkkyyttä tai rakenteellista heikkoutta, jonka takia hän on erityisen herkkä saamaan ko. työstä vaaraa terveydelleen. Alkutarkastuksessa annetaan ohjausta ja neuvontaa ko työhön ja opastetaan vaaroilta suojautumista ja suojainten käyttöä. Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset.
Keittiö- ja siivoustyöhön tulevat työntekijät. Sisältö sama kuin määräaikaistarkastuksissa.
• Suunniteltu lukumäärä:
• Toimenpide: Altisteisen työn lopputarkastus
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Lopputarkastus tehdään työntekijälle työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi, jos se on tarpeellista työntekijän työaikaisen altistumisen vuoksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien päättyessä.
Siivous- ja keittiötyössä.
Sisältö sama kuin määräaikaistarkastuksissa.
• Suunniteltu lukumäärä:
• Toimenpide: Määräaikaistarkastus
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Määräaikaistarkastusten erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä oleville tavoite on estää työntekijän sairastuminen altisteen vuoksi ja tunnistaa mahdolliset terveyshaittaan viittaavat oireet ajoissa ja varmistamaan oikea suojautumisen toteutuminen. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein altisteesta ja altistusmäärästä riippuen. Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset.
Keittiö- ja siivoustyössä. Sisältö:
Terveyskysely, Alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), Diabetesriskikysely ja tarvittaessa muut kyselyt.
Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys, kuulo.
Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus.
Xxxxxxx mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: TTHScreen kokonaiskartoitus (B-PVK+T, B-HbA1c,
S-Kol, S-Kol-HDL, S-Kol-LDL, S-Trigly, S-ALAT,S-GT,S-Krea), lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset
Lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa
poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille.
Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä.
Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi.
• Suunniteltu lukumäärä: 1
• Toimenpide: Ikäryhmätarkastus
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Ikäryhmittäin tehtävä terveystarkastus. Työterveystarkastuksen tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään. Haastattelun ja tarpeellisten tutkimusten perusteella selvitetään työntekijän terveydentila, työ- ja toimintakyky sekä huomioidaan työ ja sen edellyttämät vaatimukset. Sisältö:
Terveyskysely, Alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), Diabetesriskikysely ja tarvittaessa muut kyselyt.
Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys.
Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus.
Xxxxxxx mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: TTHScreen kokonaiskartoitus (B-PVK+T, B-HbA1c,
S-Kol, S-Kol-HDL, S-Kol-LDL, S-Trigly, S-ALAT,S-GT,S-Krea), lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset
Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille.
Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä.
IKÄRYHMÄTARKASTUKSET:
• alle 50 vuotiaille 5 vuoden välein
• 50 - 60 vuotiaille 3 vuoden välein
• Yli 60 vuotiaille 1-2 vuoden välein
• Suunniteltu lukumäärä: 5
• Toimenpide: Lopputarkastus vanhuuseläkkeelle siirryttäessä
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Vanhuuseläkkeelle siirtyvän terveystarkastus. Tarkastuksessa varmistetaan terveydenseurannan ja hoidon jatkuvuus.
Sisältö sama kuin ikäryhmätarkastuksissa.
• Suunniteltu lukumäärä:
AKTIIVINEN JOHTAMINEN
Tarve: Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö
• Tavoite: Esimiehet tunnistavat varhaiset signaalit työkyvyn heikkenemisestä ja toimivat aktiivisesti niiden ratkaisemiseksi
• Varhaisen välittämisen keskustelussa ratkaisut löytyvät usein työpaikalla esimiehen ja työntekijän välillä. Työterveyshuollon edustaja tukee ja kannustaa niin esimiestä kuin työntekijää toimimaan työpaikan varhaisen tuen käytäntöjen mukaisesti.
Kun varhaisen välittämisen keskustelussa todetaan, että terveyteen liittyvät asiat vaikuttavat työntekijän työn tekemiseen tai työkykyyn, käytetään työterveyshuollon asiantuntemusta. Työntekijällä
on oikeus hakeutua, esimiehellä ohjata sekä työterveyshuollolla kutsua työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi.
Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää mahdollinen terveysongelma ja sen vaikutus työn suorittamiseen. Työterveyshuolto koordinoi sairauksien hoitoa ja ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen. Työterveyshuolto ottaa kantaa työn ja terveyden yhteensovittamiseen, jossa yhtenä tärkeänä keinona on työterveysneuvottelu.
• Toimenpide: Työterveysneuvottelu
• Aikataulu: 1.1.2021 - 31.12.2021
• Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta.
• Suunniteltu lukumäärä:
PÄÄVASTUULLINEN TIIMI
VASTAAVA TIIMI
Vastaava toimipiste: Terveystalo Pyhäntä
Heinonen Tarmo
Työterveyslääkäri
Keto Xxxxx
Xxxxxxxxxxxxxxxxx
KOORDINOIVA TIIMI
Koordinoiva toimipaikka: Terveystalo Pyhäntä
Määttä Minna H
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxxxx Tarmo
Työterveyslääkäri
Tikkanen Xxxx
Xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Keto Xxxxx
Xxxxxxxxxxxxxxxxx
MUUT VASTUULLISET TOIMIPAIKAT
TYÖTERVEYSSOPIMUKSEN MUKAINEN SISÄLTÖ
Ennaltaehkäisevä toiminta (KL 1)
KELA 1:
Palvelukokonaisuuteen SISÄLTYVÄT lakisääteinen työterveyshuolto sekä toimintasuunnitelmassa sovitut ennaltaehkäisevät palvelut.
TERVEYSTARKASTUKSET, TYÖPAIKKASELVITYKSET, TOIMINNAN SUUNNITTELU, TYÖKYVYN ARVIOINTI
JA SEURANTA. Toimintaa toteutetaan moniammatillisesti tarpeen mukaan (TTL, TTH, TFT, TTPS).
1.0 ERIKOISLÄÄKÄRIN KONSULTAATIOT: Sopimukseen sisältyvät terveystarkastuksiin ja työkyvynarviointiin liittyvät tarvittavat erikoislääkärin konsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä 1-3 konsultaatiokäyntiä. Erikoislääkärin suosittelemat tutkimukset.
1.1 LABORATORIOTUTKIMUKSET: Sopimukseen sisältyvät terveystarkastuksiin ja työkyvynarviointiin liittyvät tarvittavat tutkimukset
1.2 KLIINISFYSIOLOGISET JA KLIINISNEUROLOGISET TUTKIMUKSET: Sopimukseen sisältyvät terveystarkastuksiin ja työkyvynarviointiin liittyvät tarvittavat tutkimukset
1.3 RÖNTGENTUTKIMUKSET: Sopimukseen sisältyvät terveystarkastuksiin ja työkyvynarviointiin liittyvät tarvittavat tutkimukset
1.4 ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET: Sopimukseen sisältyvät terveystarkastuksiin ja työkyvynarviointiin liittyvät tarvittavat tutkimukset
1.9 ROKOTUKSET:
Sopimukseen sisältyvät työn altisteisiin ja työmatkoihin liittyvät lakisääteiset rokotukset, jotka perustuvat työpaikkakäynnillä laadittuun riskienarviointiin
1.10 ASIANTUNTIJOIDEN neuvonta ja ohjauskäynnit ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa 1-3 käyntiä / havaittu työkykyriski seuraavasti: työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti, työkykyvalmentaja ja sosiaalialanasiantuntija työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähetteellä
1.11 TODISTUKSET JA LAUSUNNOT:
Sopimukseen sisältyvät työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden tarvitsemat sekä työkyvyttömyyden todentamiseen tarvittavat todistukset ja lausunnot
Sairaudenhoito (KL 2)
PERUSTASOISET YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRITASOISET PALVELUT SEURAAVASTI:
1. SAIRAANHOITOPALVELUT
1.1 Työterveys-/yleislääkärin palvelut.
1.2 Erikoislääkärin 1-3 konsultaatiokäyntiä sairauden hoidon tarpeeseen liittyen työterveyslääkärin lähetteellä
2. LABORATORIOTUTKIMUKSET SISÄLTYVÄT
3. RADIOLOGISET TUTKIMUKSET SISÄLTYVÄT
3.1 Röntgentutkimukset
3.2 Ultraäänitutkimukset
4. KLIINISFYSIOLOGISET JA KLIINISNEUROLOISET TUTKIMUKSET SISÄLTYVÄT
5. TOIMENPITEET
Pienkirurgiset yleislääkäritasoiset toimenpiteet sisältyvät
(näitä ovat esim. haavan ompelu, patin poisto paikallispuudutuksessa, poskiontelopunktio, kynnen tai sen osan poisto).
6. TÄHYSTYKSET (RUOANSULATUSKANAVAN TUTKIMUKSET)
7. TODISTUKSET
7.1 Työkykyyn ja työtehtäviin liittyvät työnantajan tarvitsemat todistukset Kelaa tai vakuutusyhtiötä varten
7.2 Työterveyshoitaja voi antaa todistuksen korkeintaan 3+2 sairauspoissaolopäivältä. Puhelimitse todistusta ei anneta. Lapsen sairauden takia todistusta ei anneta.
Muu (KL 0 ja muut)
ROKOTUKSET;
Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus sekä influenssarokotus.
Sairaanhoitajalla käynnit sallitaan poikkeustilanteissa: kun oma työterveyshoitaja on esim. lomalla, eikä aikoja ole muille työterveyshoitajille.
YHTEYSTIEDOT
Potilasasiamies xxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xxx
Sopimukseen liittyvissä asioissa xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xxx
Laskutukseen liittyvissä asioissa xxxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xxx
ALLEKIRJOITUKSET
Toimintasuunnitelman allekirjoituspäivämäärä:
Työpaikan edustaja
Työterveyshuollon edustaja