SUOMEN- JA RUOTTINVÄLINEN RAJAVÄYLÄSOPIMUS

91/2010

SUOMEN- JA RUOTTINVÄLINEN RAJAVÄYLÄSOPIMUS

Suomen tasavalta ja Ruottin kuninkaskunta, jatkossa sopimusosapuolet, jokka halvava korvata Suomen- ja Ruottinvälisen rajaväyläsopimuksen, tehty 1971, uuela sopimuksela,

. joka ottaa vaarin traktaatista, tehty vuona 1810,

. joka ottaa vaarin kansainvälisestä vesioikeuen prinsiipistä,

. joka ottaa vaarin rajanylittävästä konvenšuunista, vuelta 1992, ja sen protokollista, joka koskee vettä ja terhveyttä, ja konvenšuunista, vuelta 1992, joka koskee Itämerialuheen merimiljöön suojelusta,

. joka ottaa vaarin Eurooppaparlamäntin ja neuvoston ohjeesta 2000/60/EG, joka koskee yhtheisön tekemää tehtävien raamia vesipolitiikan puolela ja Euroopan yhtheisöjen muuta asihaan kuuluvaa lainlaittamista,

. joka ottaa vaarin Yhistynheitten Kansakuntien merikonvenšuunin artikkelista 66, vuelta 1982, joka koskee piulookista erilaisuuen palhjoutta,

Osapuolet oon sopihneet seuraavasta:

Ylheisiä määräyksiä Artikkeli 1

Jeukraaffinen käyttämisalue

1. Sopimus oon käytettävissä seuraavien vesiväylien ja järvien juoksualuheila:

a) Könkämäeno ja Muonionjoki ja kans se osa Tornionväylästä ja net järvet, joissa Suomen- ja Ruottinvälinen riikinraja kulkee (rajaväylät),

b) ne vesijuoksut, jokka oon rajaväylien juoksuhaaroja taikka laskeva rajaväyhliin, ja vielä

c) Tornionväylän suujuoksuhaarat.

2. Sopimus oon käytettävissä seuraavilla rannikkovesiperilä (rannikkovesiperät):

a) Se osa Ruottin rannikkovesiperrää, jonka raja nouattaa linjaa manterheelta Patokarin etelänpuolen niemennokasta Skomakarenin itäpuolen rannan, Stora Hepokarin pohjosnokan kautta ja etehlään käsin rinnakkaa riikinrajan kans yhen meripenikulman päähän perusviivan ulkopuolela seurataksheen sitte perusviivaa ithään päin riikinrajale asti, ja vielä

b) Se osa Suomen rannikkovesiperrää, jonka raja noudattaa 24°20,2"- meritiaania Tornion- ja Keminväliselle kunnanrajale ja jatkuu kunnanraijaa pitkin louhnaasheen aina riikinrajale asti, myötä räknäämättä Iso-Huiturin saarta.

3. Net perät, jokka ilmotethaan kappalheissa 1 ja 2 muo’ostavva Suomen-Ruottin vesittenhoitoaluheen (vesittenhoitoalue). Vesittenhoitoaluheen pääosan jeukraaffista suuruutta kuvathaan piilaakana olevassa kaartassa.

4. Mitä koskee kalastusta voimassa oon erityinen käyttöalue, jota artikkeli 23 määrittellee.

Artikkeli 2 Tarkotus

1. Sopimuksen tarkotus oon

a) turvata vesijuoksulaskun kummanki sopimusosapuolen maholisuuet asialisesti käyttää rajaväyliä mallila, mikä eistää rajaperukan inträssiä,

b) etukätheen tehä työtä, estääksheen tulva- ja ympäristövahinkoja,

c) yhistää vesijuoksulaskuperän ohjelmia, suunitteluja ja toimenpitheitä, joita tarvithaan saavuttaaksheen päämäärät, joista päätethään veen laatupuolesta ja veen kestävän käytön puolesta, ottaen

huomihoon net kansainväliset tehtävät ja yhtheisöoikeuet, jokka sopimusosapuolile oon velvottavia, ja vielä

d) muutenki eistää sopimusosapuolten välistä yhtheistyötä vesi- ja kalastusasioissa.

2. Erityistä huomiota häätyy kiinittää

a) yhtheisten pinta- ja pohjavesitten laatupäämäärien saavuttamisheen,

b) luononsuojelhuun, kulttuuriarvojen suojelhuun ja kulttuurimiljöösuojelhuun,

c) vesiresyrsien kestävhään käythöön, ja vielä

d) kalakannan suojelhuun ja kestävhään käyttöön.

3. Totteuttaaksheen eelytyksiä tämmöselle tarpheeliselle yhtheistyöle ja saavuttaaksheen sopimuksen tarkotuksen perustethaan valtioittenvälinen yhtheistyöelin.

Artikkeli 3

Oikeus rajaväylien veshiin ja vesialuheishiin

1. Kummallaki sopimusosapuolela oon sama oikeus rajaväylien ja haarajuoksujen veshiin siinäki taphauksessa, ette enämpi vettä virtaa toisen osapuolen aluheen läpi ko toisen osapuolen. Tämä ei muuta sitä oikeutta vetheen, joka yksityiselä saattaa olla tuomion, ikiaikojen taikka muun erityisen oikeusperustheen nojala.

2. Joka omistaa rantaa taikka jolla oon rannan käyttöoikeus rajaväylälä saapi riippumattta riikinrajasta käyttää vesipaikkaa rannasta ulos pientä laittamista varten, niinku prykkaa ja venevaijaa.

3. Ittelä kullaki oon oikeus käyttää vettä ja jäätä rajaväylistä omhaan kotitarpheesheen ja semmoshiin tarkotukshiin.

4. Ittelä kullaki oon oikeus vaphaasti kulkea rajaväylilä.

5. Käyttö 2-4. kappelheen jälkhiin pittää tapahtua kansalista määräysjärjestystä huomihoon ottaen eikä saa vaikuttaa sen kummin haittaa yksityisheen taikka ylheisheen inträshiin. Käyttö ei saa hankaluuttaa kalastusta.

Yhtheistyö Artikkeli 4

Yhtheiset prukrammit ja suunittelut

Sopimusosapuolten viranomhaiset pitävä vaikuttaa keskenhään ja niitten päämäärä pittää olla yhtheisten prukrammien ja suunittelujen asettaminen, totteuttaaksheen sopimuksen tarkotuksen 2. artikkelin 1. kappalheen jälkhiin.

Artikkeli 5

Rajaväylien vesimiljöön laatupäämäärä

Kansalisten rajaväylien vesimiljöön laatupäämäärien pittää sovittaa yhtheen sopimusosapuolten välilä maholisimman hyvin.

Artikkeli 6 Tulvavahinkojen estäminen

Auttaaksheen toisen sopimusosapuolen viranomhaisia saava tulvanestämistyöhön ossaa ottavat viranomhaisten eustajat mennä yli riikinrajan, jos häätyy tehä käytänön toimentekoja estääksheen suuren tulvavahinkon riskiä rajaväylilä. Tämän häätyy tieten hyväksyä se viranomhainen, jonka toinen sopimusosapuoli oon siihen asettannu.

Artikkeli 7 Veenvirtauksen valvonta

Sopimusosapuolet pitävä koko aijan valvoa veenvirtausta, siinä kohassa missä Täränönväylä jättää Tornionväylän. Valvontatiot pittää jättää valtioitten väliselle yhtheistyöelimelle.

Valtioitten välinen yhtheistyöelin Artikkeli 8

Suomalais-ruottalainen rajajväyläkomišuuni

1. Sopimusosapuolet perustavva tätämyöten valtioitten välisen yhtheistyöelimen, Suomalais-ruottalaisen rajaväyläkomišuunin (komišuuni), hoithaan tehtäviä, joita tässä sopimuksessa määräthään.

2. Komišuunila pittää olla semmonen jyritinen kapasiteetti molemissa maissa, ette se saattaa suorittaa tehtävänsä.

3. Sääntö, jossa oon hallinoliset komišuunile tarkotetut määräykset (sääntö) pittää olla luonolinen osa sopimusta.

Artikkeli 9 Kokhoonpano

1. Kumpiki sopimusosapuoli pittää pannaa kolme jäsentä vissiksi aijaksi ja näistä yks vesiasiosta vastaava valtion viranomhaisesta ja yks käyttöaluheen kunnasta, ja jokhaiselle jäsenelle yks taikka monta varajäsentä.

2. Komišuunin puhheenjohtajuus pittää vaihtua sopimusosapuolten keskelä kalenterivuosittain. Puhheenjohtajaksi pannee se sopimusosapuoli, jolla oon puhheenjohtajuuen vuoro, ja toinen sopimusospuoli pannee varapuhheenjohtajan. Molemat pitävä olla komišuunin jäseniä.

3. Kumpiki sopimusosapuoli saapi panna korkeinthaan kolme ortinaari asiantuntijaa komišuunin apulaiseksi. Komišuuni saattaa kans käyttää muita asiantuntijoita.

Artikkeli 10 Tehtävät

1. Komišuuni pittää tämän sopimuksen määräysten jälkhiin:

a) kehittää sopimusosapuolten yhtheistyötä veenlaskualuheela,

b) eistää sopimusosapuolten viranomhaisten välistä yhtheistyötä yhtheenvaikuttaaksheen niitä prukrammia, suunitteluja ja toimenpitheitä, joitten päämäärä oon vesimiljöön laatupäämäärä ja se ette pittää silmälä vesistaattystä,

c) eistää sopimusosapuolten viranomhaisten ja kuntien suunittelutyötä tulva- ja miljööonnettomuuksien estämisissä,

d) eistää sopimusosapuolten viranomhaisten ja kuntien rajaväylien luononsuojelusuunitelhmiin kuuluvaa työtä ja sen yhtheenvaikuttamista,

e) olla vasthuussa yhtheisesti annetusta informašuunista ja yhtheisistä informašuunikokkouksista, tässä artikkelissa mainituista prukrammista ja suunitteluista, ja vielä

f) hyväksyä taikka hylätä ehotuksia, jokka koskeva veenjuoksutistriktien prukrammia ja suunitteluja

2. Komišuuni pittää kattoa tämän sopimuksen käytön ja totteuttamisen perhään ja huomauttaa osapuolia ko sopimus oon muutosten tarpheessa.

Artikkeli 11 Toimivalta

1. Komišuunila oon seuraavat oikeuet ko oon kysymyksessä vesi- ja miljölainsää’äntöä, mikä saattaa vaikuttaa rajaväylien ja rannikkotienojen staattyksheen taikka käythöön veenjuoksutistriktin toimintapuolila,

a) antaa lausunon myönytysasioissa,

b) valittaa myöntämisasioitten päätöksiä, ja vielä

c) tehä osotuksen korjauksesta, kansalisen lakisää’änön jälkhiin, jos rikkoutuu myöntämispäätös taikka laki taikka määräys, joka perustuu lainsää’änthöön.

2. Komišuunila oon oikeus tua ehotuksia ja antaa lausuntoja muissa asioissa, jokka koskeva vesikysymyksiä.

3. Komišuunila oon oikeus antaa lausunto ennenkö tehhään päätös kalastusta koskevista määräyksistä ja määräysten poikkeuksista.

Artikkeli 12 Informašuunioikeus

1. Viranomhaiset, jokka tekevä prukrammia ja suunitteluja, joita artikkeli 4 käsittelee pitävä jatkuvasti antaa komišuunile tietoja työsthään.

2. Komišuuni pittää saa’a tietoja semmosista asioista ja päätöksistä, joissa sillä oon lausunon antamisen oikeus taikka oikeus valittaa niin, ette se saattaa hoitaa oikeutensa niinku artikkeli 11 säätää.

3. Tuomioistunot ja viranomhaiset häätyvä pyynöstä antaa komišuunile kaiken maholisen informašuunin, jota se tarttee täyttääksheen tehtävänsä.

Artikkeli 13 Julkisuus

1. Jokhaisella on oikeus saa’a tietoa asiapaperista, jokka oon komišuunin hallussa kappalten 2. ja 3. määräysten jälkhiin.

2. Ko joku komišuunilta vaatii päästä othaan ossaa asiakirjoista, joita oon tullu viranomhaisilta Suomesta taikka Ruottista, niin kysymyksen luovuttamisen pittää tarkistaa se viranomhainen, joka asiapaperin oon jättäny sisäle sen lakisäätämisen jälkhiin, mikä oon viranomhaisen velvotus. Komišuuni pittää varsin ilmottaa viranomhaiselle kysheessä olevasta vaatimuksesta.

3. Kysymys muusta, komišuunin hallussa olevasta asiapaperista, myötäräknäten semmoset asiapaperit, joita tarkotethaan artikkeli 34. ja

7. kappalheessa, häätyy perhäänkattoa se valvonta-asianomhainen, joka mainithaan artikkeli 17. kappale 1. siinä maassa ja sen

lainsää’änön jälkhiin mikä oon voimassa paikassa missä komišuunila oon kanslii. Komišuuni pittää tässä taphauksessa varsin lähättää kysheessä olevan asiapaperin ja vaatimuksen valvontaviranomhaiselle tarkasteltavaksi.

Artikkeli 14 Kostannukset

Komišuunin toiminan kostannuksista pitävä sopimusosapuolet vastata yhtä paljon. Tarkemat määräykset löytyvä säänöstä.

Raijaa ylittävät vaikutukset Artikkeli 15

Sopimus suhtheessa pohjosmaisheen muljöösuojakonvenšuuhniin

1. Määräykset tämän sopimuksen artikkelissa 16-21 häätyvä tulla käythöön ko kyse oon veenjuoksutistriktin toiminasta taikka toimenpitheistä, jokka saattava vaikuttaa rajanylisesti veen staattyksheen taikka veen käyttämisheen, sen siihaan ko Tanskan, Suomen, Norjan ja Xxxxxxx määräykset miljöösuojelukonvenšsuunissa joka oon voimassa sitte 19. helmikuuta 1974.

2. Ylhäälä 1. kappalheessa tarkotetuissa asioissa muut rajanyliset vaikutukset veen staattyksesta taikka käytöstä pittää käsitellä samhaan malhiin.

Artikkeli 16 Samanlainen kohtelu

1. Ko tuomioistuin yhessä maassa tarkistaa lupa-asiata taikka toiminan ja toimenpitheen hyväksyntää ja tämä liittyy artikkeli 15. niin pittää ottaa senki huomihoon mitä se vaikuttaa toisen sopimusosapuolen aluheele ja silloin häätyy ottaa huomihoon asian samala laila ko mitä se vaikuttaa omassa maassa.

2. Jota koskee taikka saattaa koskea semmosen toiminan taikka toimenpitheen vaikutukset, jota 15. artikkelissa käsitelhään, ja jota tehhään taikka aiothaan tehä toisessa maassa, sille annethaan tuomioistuimelta ja viranomhaisilta samat oikeuet ko asianomistajalle siinä maassa, missä toiminta taikka toimenpie tehhään taikka aiothaan tehä.

3. Mitä 2. kappalheessa määräthään pittää kans paikkansa ko asianna oon toiminan taikka toimenpitheen takia vaikuttannu korvausten vaatimus.

4. Muila, ko 2. kappalheessa tarkotetuila asioila, joita tarkotethaan 15. artikkelissa ja joka antaa oikeuen viä asiaa taikka antaa lausunon toisessa maassa, oon kans voimaa ko kysheessä oon verrattavia asioita.

Artikkeli 17

Ylheisten inträssien valvonta

1. Molemat sopimusosapuolet paneva valvontaviranomhaisen, joka pittää valvoa ylheisiä inträssiä, 15. artikkelissa tarkotettuja toimia taikka toimenpitheitä koskevissa asioissa, jokka koskeva toisen sopimusosapuolen lupamyönytyksiä.

2. Ylheisen inträssien takia valvontaviranomhaisela oon oikeus kysyä lisäselvityksien perhään ja oon kans perhäänkuulemisen, puhevuorovallan ja valittamisen oikeus toisen sopimusosapuolen tuomioistuimessa taikka viranomhaisessa, jos viranomhainen taikka joku muu ylheisen miljööinträssin eustaja toisessa maassa saattaa tulla kuultavaksi, käyttää puhheen valtaa taikka valittaa vastaavassa asiassa.

3. Jos valvontaviranomhainen antaa ilmotuksen toisen sopimusosapuolen tuomioistuimelle taikka viranomhaiselle, ette valvontaviranomhaisen puohista jossaki asiassa joku toinen viranomhainen oon vasthuuussa, niin siinä taphauksessa sopimuksen määräykset käyttöosissa koskeva kans tätä viranomhaista.

4. Itte kuki valvontaviranomhainen oon vasthuussa kostanuksista, jokka tuleva tästä sopimuksesta.

Artikkeli 18

Informašuunia lupa-asioista

1. Ko yks tuomioistuin taikka viranomhainen saapi asian, joka koskee asiata 16. artikkelin ja 1. kappalheen puolta niin tuomioistuin taikka viranomhainen häätyy antaa tietoja tästä toisen sopimusosapuolen valvontaviranomhaiselle. Tämä valvontaviranomhainen häätyy pittää huolta siittä, ette lupahakemuksesta kuulutethaan ja kans annethaan tietoja kuttuista niinku omassa maassa.

2. Mitä koskee informašuunia tuomioista ja päätöksistä, voimassa oon vastaavasti se mitä 1. kappalheessa sanothaan.

Artikkeli 19 Syyni

Jos tarvithaan toisessa maassa tehä syyni 16. artikkelhiin ja 1. kappalheesheen kuuluvasta asiasta, ottaaksheen selvää asian rajanylisistä vaikutuksista, niin tuomioistuin taikka viranomhainen saapi tehä syynin toisen sopimusosapuolen luvasta yhtheistyössä toisen sopimusosapuolen valvontaviranomhaisen kans. Syynissä valvontaviranomhainen taikka sen siihen määrätty ekspertti saapi olla myötä.

Artikkeli 20

Vesitoiminta, jossa oon merkittävät vaikutukset

Käyttöaluheela 1. artikkelin ja 1. kappalheen jälkhiin, ei saa ennen sopimusosapuolten etukätheen käytyjä neuvotteluja antaa luppaa vesivoimavärkin rakentamista varten, veen rekleerinkhiin taikka veen siirtämisheen, mikä merkittävästi saattaa vaikuttaa jonku rajaväylän vesiolhoin. Nämät neuvottelut pitävä tarkotukselthaan olla sitä varten ette ratkasu oon sopimuksen päämärän kans sopusoinissa.

Artikkeli 21

Yhistetty käsitteleminen

1. Ko joku hakkee luppaa semmoselle toiminalle taikka toimenpitheele rajaväylässä, mikä vaatii moleman puolen tuomioistuimen taikka viranomhaisen luppaa, moleman puolen tuomioistuin taikka viranomhainen häätyy freistata käsitellä hakemukset samanaikasesti. Tuomioistuin taikka viranomhainen pittää informeerata toisen osapuolen tuomioistuinta taikka viranomhaista lupa-asiasta.

2. Tuomioistuin taikka viranomhainen pittää lähättää 1. kappalheessa tarkotetussa asiassa tuomion, jonka se oon antanu taikka sitte tioksi päätöksen, jonka pittää panna toisen sopimusosapuolen tuomioistuimelle taikka viranomhaiselle.

3. Tuomioistuin taikka viranomhainen ei saa päättää, ette 1. kappalheessa tarkotettu toiminan taikka toimenpithenn lupa oon käytettävissä ennenkö tuomio taikka päätös oon astunu voihmaan toisen maan lupa-asianna.

Artikkeli 22 Asiakirjojen kieli

Artikkelissa 16. ja 21. tarkotettuja luvan antamisen asiasta tuomioistuin taikka viranomhainen häätyy pittää huolta, ette sillä aikaa ko käsittely oon menossa, annethaan kyllin paljon informašuunia suomeksi ja ruottiksi niile joita artikkeli 16 koskee. Asiaa hoitava tuomioistuin taikka viranomhainen pittää olla vasthuussa siittä, ette lupahakemuksen yhtheenveto oon saatavilla

suomeksi ja ruottiksi. Se häätyy kans pittää siittä huolta, ette hakemuspaperit tarpheen myötä oon saatavilla suomeksi ja ruottiksi.

Määräykset kalastuksesta Artikkeli 23 Maantietheelinen käyttöalue

Tässä osassa oon perustheelisia määräyksiä kalastuksen säätelystä seuraavilla vesialuheila (Tornionväylän kalastusalue):

a) Könkämäeno ja Muonionväylä ja lisäksi se osa Tornionväylästä ja net järvet kans, joissa Suomen- ja Ruottinvälinen riikinraja kulkee (rajaväylät),

b) net vesijuoksut, jokka oon rajaväylien haarajuoksuja, mutta ei sivujuoksut,

c) Tornionväylän suuhaarat, ja vielä

d) se osa Pohjanlahtea, joka oon Haaparannan haminasta Skomakarenin koilisimphaan kohthaan, Ylikarin itäsimphään kohthaan, Sarvenkatajan pohjosimphaan kohthaan ja sieltä sitte suorhaan ithään riikinrajale ja vielä siittä etelhään riikinraijaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajale saakka ja jatkossa koilisheen kunnanraijaa pitkin manterheele.

Artikkeli 24 Kalajuova

1. Jokhaisessa väylän sivujuoksussa, missä kala liikkuu kalajuova häätyy juosta syvviimässä kohassa. Kalajuova oon kolmas osa vesijuoksun levveyestä, räknätty normaalin veen korkeuen jälkhiin. Xxxxxxxxx, joka jokhaisen valtion lakien myötä oon väyhlään laskevassa juoksussa, jatkuu levveyelthään muuttumattomana kunnes saavuttaa väylän kalajuovan.

2. Kalanpyytövehkheitä taikka muita hoitoja ei saa pannaa eikä käyttää niin, ette kalan kulkeminen kalajuovassa saapi topin taikka, ette kala ei sinne pääse taikka ei saata kulkea. Kalajuovassa kulleverkoila taikka nuottaverkoila ko kalastethaan, vähhiinthään puolet juovan levveyestä häätyy olla frii. Jos jollaki oon erityinen oikeus kalastusta varten panna juovan kiini, tämä oikeus oon voimassa.

Artikkeli 25 Tarkemat määräykset

1. Määräys kalastuksesta Tornionväylän kalastusaluheela (kalastussääntö) oon koskevin sääntöihneen sishään kuuluva osa sopimusta.

2. Sopimusosapuolet sittoutuvva panheen Tornionväylän kalastusaluheen sivujuoksujen puolela määräyksiä ja laittamhaan tarvittavia toimia kalakannan eistämiseksi.

Artikkeli 26 Valtuuttaminen

Kalastussäänössä sanothaan keile viranomhaisille kalastuksen hallinto kuuluuu kalastusaluheela ja vielä kunka paljon net saattava panna kalastuksen lisämääräyksiä ja myöntää poikkeavia lupia voimassa olevista määräyksistä.

Artikkeli 27

Kalakannan tutkiminen ja statistiikki

1. Sopimusosapuolet tekevä yhtheistyössä kalakannan tutkimustyötä ja kalakannan silmälä pitämistä.

2. Sopimusosapuolet hommaava vuosittain yhessä kalastuksen statistiikkiä. Tähhään tarvithaan tietoja pyytöossuuksista ja pyytömääristä itteltä kultaki kalastuskauelta.

3. Sopimusosapuolten lailiset viranomhaiset paneva yhtheen tiot yhtheisillä mallila.

Artikkeli 28

Toimenpitheitä kunka suojela kalakantaa tauilta ja muulta.

1. Sopimusosapuolet sittoutuvva tarpheelishiin toimenpitheishiin suojataksheen kalakantaa vakavilta tarttuvilta kalatauilta ja estääksheen sitä, ette istutethaan viehraita kalasorttia ja kalaperrää.

2. Molemat sopimusosapuolet oon toinen toisele velvoliset varsin ilmothaan jos epäilthään taikka toethaan, ette oon vakavia tarttuvia kalatautia.

Artikkeli 30 Kalastusmääräysten rikkominen

Säänöt rangastuksesta, pislaakista, menettämisestä, erityisistä oikeusseurauksista ja muusta rikolisseurauksesta; kunki maan voimassa olevia rikolisseurauksia nouatethaan ko rikkoo tässä sopimuksessa ja kalasäänössä olevat märäykset, jokka oon sääetty samala mallila ko lain rikkominen siinä maassa, missä rikos oon tapahtunnu.

Loppumääräykset Artikkeli 30 Riitojen ratkasu

1. Sopimusosapuolten välinen riita kunka sopimusta pittää tulkita ja käyttää ratkasthaan neuvottelemalla taikka muula mallila, jonka sopimusosapuolet oon hyväksynheet.

2. Neuvottelut pittää panna käynthiin kolmen kuukauen sisälä siittä aijankohasta ko toinen osapuoli tiplomaattista tietä oon osottannu neuvottelupyynön.

Artikkeli 31

Syynit ja muutokset

1. Sopimusosapuolet pitävä kohata ko tarvetta oon syynätäksheen sopimuksen käyttöä. Kohtaamisen pittää järjestää viimisthään kolmen kuukauen sisälä ko jompikumpi osapuoli oon sitä vaatinu.

2. Tätä sopimusta ja sen piilaakoja saatethaan muuttaa ko sopimusosapuolet näin sopiva asiasta. Muutokset astuva voihmaan sillä mallila ko 25. artikkeli määrää.

Artikkeli 32 Irtisanominen

1. Molemat sopimusosapuolet saattava sanoa irti sopimuksen kirjotettulla ilmotuksela toisele sopimusosapuolele. Irtisanominen astuu voihmaan kahentoista kuukauen päästä sen jälkhiin ko toinen sopimusosapuoli oon ottanu vasthaan irtisanomisen ilmotuksen.

2. Jos tämä sopimus irtisanothaan, sopimusosapuolet pitävä varmistaa, ette net pystyvä muuten täythään kansainväliset velvotukset.

Artikkeli 33

Sopimukset, jokka kumothaan

Ko tämä sopimus astuu voihmaan niin seuraavat sopimukset heittävä olemasta voimassa.

a) Suomen tasavallan ja Ruottin kuninkaskunnan kesken tehty sopimus uitosta Tornion ja Muonion rajaväylissä, joka solmithin 17. päivänä helmikuuta 1949,

b) Suomen ja Ruottin välillä 16. päivänä syyskuuta 1971 tehty rajaväyläsopimus (vuen 1971. sopimus),

c) Suomen tasavallan ja Ruottin kuninkaskunnan välillä tehty sopimus yhtheisestä vesijuoksutistriktistä, joka solmithiin 3. päivänä lokakuuta 2003

Arikkeli 34

Ylimenosäänöt

1. Ko tämä sopimus astuu voihmaan, pittää net asiat, jokka oon viritetty vuen 1971. Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunissa, siirtää tuomioistuinten ja viranomhaisten käsiteltäviksi.

2. Asioissa, joissa on käytetty vuen 1971. sopimuksen 8. kapittelin 4. artikkelin sopimuksia, ko tämä sopimus astuu voihmaan, pittää vuen 1971. sopimuksen asialisia määräyksiä käyttää. Muuten käytethään kansalisia lakimääräyksiä.

3. Vuen 1971. sopimuksen varhaan annetut luvat jäävä voihmaan aivan ko net olis annettu kansalisen lainsäätämisen nojala. Jos niitä muutethaan ja syynäthään pittää käyttää kansalista lakimääräystä.

4. a) Xxxx rikkoo vuen 1971. sopimuksen varhaan annetut luvat ennen tämän sopimuksen voihmaan astumista, tuomithaan vasthuusheen voimassa olevan lain jälkhiin.

b) Joka rikkoo vuen 1971. sopimuksen varhaan annetut luvat ennen tämän sopimuksen voihmaan astumista, tuomithaan vasthuusheen voimassa olevan lain jälkhiin.

5. Varat, jokka oon kertynheet vuen 1971. Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunin päätöksen mukasesti, pittää siirtää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksheen ja Fiskeriverkethiin, ko tämä sopimus astuu voihmaan.

6. Muut, vuen 1971. Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunin varat, joista kuiten velat oon räknätty poijes, siirtyvä komišuunile ko tämä sopimus astuu voihmaan. Lupapäätöksistä, jokka oon voimassa vuen 1971. Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunile maksettavaksi määrätyt maksot maksethaan komišuunile.

7. Net asiakirjat, jokka oon vuen 1971. Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunin hallussa siirethään komišuunile.

8. Verkkoja, jokka oon luvalisesti käytössä ko tämä sopimus astuu voihmaan, jokka ei täytä kalastussäänön 8. §:n ensimäisen kappalheen

vaatimuksia huomihoon ottaen pyytökampheitten konstrykšuunit, saattaa käyttää kolmen vuen aijan sopimuksen voihmaan astumisesta.

Artikkeli 35 Voihmaan astuminen

Tämä sopimus astuu voihmaan 30. päivän kuluttua siittä, ko sopimusosapuolet oon ilmoittanheet toisile tiplomaattista tietä, ette pakoliset lain perustheeliset vaatimukset oon otettu huomihoon.

Tämän vakkuuttamiseksi oon siihen hulmahin saahneet allekirjottajat, allekirjottanheet tämän sopimuksen kahtena kappalheena, suomen- ja ruottinkielelä, jokka molemat oon toistuspäteviä.

Mikä tapahtu Stokholmissa 11. päivänä marraskuuta 2009. Suomen tasavallan puolesta: Xxxx Xxxxx

Ruottin kuninkaskunnan puolesta Xxx-Xxxxx Xxxxxxxx

PIILAAKA

Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunin hallinollinen ohjesäänöstö 1 §

Kanslii

Suomen-Ruottin rajaväyläkomišuunila oon sijainti ja kanslii sillä rajaseu’un paikkakunnalla, jonka sopimusosapuolet päättävä.

Komišuunila pittää olla postiosote kummassaki maassa. Kanslii säilyttää komišuunin arkkiivia ja päivätiariata.

2 § Persunaali

Komišuunila pittää olla sekreteerari. Sillä, joka valithaan sekreteerariksi pittää olla korkeakouluäksaami ja hallita niin suomen- ko ruottinkielen. Tarpheen myötä saatethaan kääntyä yhen taikka useamman sekreteerain puohleen.

Komišuuni saattaa kans kääntyä muun persunaalin puohleen.

Sekreteeratin, apulaissekreteerarin ja muun persunaalin puohleen kääntymisestä ja palkan maksamisesta vastaa komišuuni.

Työsopimuksen kohala käytethään sen maan lakia, missä komišuunin sija ja paikkakunta oon.

3 § Päätöksenteko

Komišuuni on päätösvaltanen ko kaikki kuus jäsentä oon paikan päälä. Jos olhaan eri mieltä pittää järjestää äänestyksen. Äänestyksessä se mielpie tullee päätökseksi jos vähhiinthään neljä jäsentä, ja heistä vähhiinthään kaks kummastaki maasta sitä kannattaa. Jos komišuuni ei saata omin puolin vahvistaa taikka hylätä 10. artikkelin 1. kappalheen f:ssä) tarkotettua yhtheistä prukrammia taikka suunittelua määrätyn aijan sisälä niin siittä tilantheesta häätyy ilmottaa asiata koskevalle viranomhaiselle ja kans selittää syyt siihen.

4 §

Puhheenjohtajan, jäsenten ja asiantuntijoitten tehtävät Puhheenjohtaja johtaa komišuunin työtä.

Komišuunin muut jäsenet ja asiantuntijat osalistuvva puhheenjohtajan kuttusta komišuunin kokoukshiin ja sen lisäksi jos tarvetta oon tukeva erityisiä selvityksiä vaativia asioita ja tutkimuksia itte kuki oman komppetensialuheen sisälä.

Jos joku jäsenistä ei pääse tulheen kokkouksheen niin varajäsen pittää tehä jäsenen tehtävät puhheenjohtajan kuttusta.

5 §

Sekreteerarin tehtävät

Sekreteerari pittää auttaa puhheenjohtajaa tämän ohjeitten jälkhiin ko asioita valmistelhaan, pittää komišuunin protokollia ja olla vasthuussa komišuunin päivätiarista, kuttuista ja muista lähätyksistä, ja lisäksi vastata komišuunin rahahallinasta.

6 §

Maksot ja viranhoitovilkoorit

Jäsenten ja asiantuntijoitten palkkiot, matkakostanukset ja traktamentit maksaa komišuuni. Sopimusosapuolet pitävä yhtheisissä neuvotteluissa päättää mikkä palkkioitten perustheet oon.

Jäsenten ja asiantuntijoitten matkakostanukset ja traktamentit maksethaan sen jälkhiin mikkä oon voimassa jäsenten ja asiantuntijoitten kotimaassa. Komišuuni määrää sekreteerarin, apulaissekreteerarin ja muun persunaalin palkkiot taikka palkat ja kans maksaa net. Muut viranhoitovilkoorit oon voimassa käyttöosin sen maan jälkhiin, missä komišuunin sijanti oon, samoten ko kansliin paikka.

7 §

Pytjetti ja revišuuni

Komišuuni pittää viimisthään 1. maaliskuuta joka vuosi laittaa ja osapuolile luovuttaa nousevan vuen pytjettiehotuksen. Osapuolet pitävä neuvotella pytjettiehotuksesta. Osapuolet pitävä komišuunile maksaa rahat joka vuosi viimisthään 15. tammikuuta. Revišuunista osapuolet päättävä yhessä. Revišuuniselityksen ja vuosikertomuksen pittää luovuttaa joka vuosi ennen helmikuun 1. päivä.

8 §

Aukioloaijat ja vastaanotto

Kanslii pittää olla ylheisesti auki. Komišuuni päättää aukioloaijoista. Puhheenjohtaja, sekreteerari taikka apulaissekreteerari pitävä, jos ei pätevää syytä ole, olla kohattavina määräthyn aikhaan vähhiinthään kerran viikossa. Komišuuni ilmottaa aukioloaijoista.

9 §

Asiapaperien kieli

Asiapaperit, jokka luovutethaan komišuunile pitävä olla kirjotettuja sillä kielelä, jota yksityiselä oon oikeus käyttää ko se puhuttellee viranomhaista näissä eri maissa. Jos tarttee kääntää asiakirjoja komišuuni oon siittä vasthuussa. Komišuuni pittää tarpheen jälkhiin tehä protokollit ruottiksi ja suomeksi.

10 § Työjärjestys

Komišuuni pittää lyä lukhuun oman työjärjestyksen. PIILAKA

Tornionväylä kalastusaluheen kalastussääntö

Ylheiset määräykset 1 §

Tarkotus

Tämä kalastussääntö oon sisänen osa Suomen- ja Ruottinvälistä rajaväyläopimusta.

Kalastus oon luvalista niin Suomessa ko Ruottissa, jos se oon kohthuulista huomihoon ottaen Tornionväylän kalastusalhueen kalakannan suojelemisen ja kestävän käytön.

Lähtökohtana oon se, ette saa’aan aikhaan kohthuulinen ja oikeuenmukanen tasapaino aatellen kans kalakannan ja käyttämisen

perspektiivistä kokonaisuutta ja huomiota niin, ette se hyöyntää koko raja-aluheen etuja ja käytäntöä.

Kalastussäänön määräykset ja päätökset, jokka sen pohjalta oon ilmotettu, ei saa olla ristiriiassa tämän päämäärän kans eikä Suomen ja Ruottin muuten otetut kansainvälisten tehtävien kans, erityisesti huomihoon ottaen Euroopan yhtheistä kalastuspolitiikkaa.

2 § Käyttöalue

Kalastussäänön määräyksiä käytethään seuraavilla rajaväyläsopimuksen 23. artikkelissa ilmotetuila ja määrätyillä vesialuheila (Tornionväylän kalastusalue):

a) Könkämäeno ja Muonionjoki ja vielä se osa Tornionväylästä ja net järvet, missä Suomen- ja Ruottinvälinen riikinraja kulkee (rajaväylät),

b) ne vesijuoksut, jokka ooon rajajokien laita-juovia, mutta ei net, jokka oon sivujuoksuja,

c) Tornionväylän suujuoksuhaarat, ja vielä

d) se osa Pohjanlahtea, joka oon Haaparannan satamasta Skomakarenin koilisimphaan kohthaan, Ylikarin itäsimphään kohthaan, Sarvenkatajan pohjosimphaan kohthaan ja sieltä suohraan ithään käsin riikinrajale ja niin siittä etehlään riikinraijaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajale ja vielä koilisheen kunnanraijaa pitkin manterheele. Net kohitten kortinaattorit, jokka raijaava kalastusaluetta, oon piilaakassa 1.

Väyläaluheela tarkotethaan tässä kalastussäänössä Tornionväylän kalastusaluheen sitä ossaa, joka oon väylänsuun pohjospuolela, päätettynnä Hellälän pohjosen niemen nokasta Suomen puolela ja Xxxxxxxxxx xxxxxx Ruottin puolela ja pohjosen puolela sitä suoraa viivaa joka veettynä kulkee Uksein ja Palosaaren eteläisen nokan läpi. Merialuheela tarkotethaan sitä kalastusaluheen ossaa, jokka oon tämän viivan eteläpuolela.

3 §

Rauhotusvyöhykheet

Merialuheela pittää kummanki valtion vesialuheela olla rauhotusvyöhykheitä laissa määrätyn kalaväylänkurkun lisäksi. Nämät rakentuvva vesialuheista, jokka yltyvä 200 metriä niitten viivojen molemille puolile, joittenka kortinaattorit oon piilaakassa 1.

Kalanpyytövehkeitä taikka muita hoitoja ei saa panna eikä käyttää sillä mallin, ette kalojen kulkeminen rauhotusvyöhykheessä hinnertyy taikka ette kalat ei pääse rauhotusvyöhykheesheen eikä siinä liikhuun.

Kaikenlainen kalastaminen isola rysälä, pyytövehkeilä, joissa oon pohja ja vielä koukkoverkola ja muila vehkheilä, joila pyyethään lohta ja taimenta, oon kielettyä siinä meren osassa, jonka raja oon väylänsuu ja viiva veetty Salmenlahen suun etelänpuohleiseltä rannalta Kraaselin ja Tirron saarten etelänpuolten niemien kautta Sellön luotheisen nokan yli Pirkkiön luotheisheen niehmeen.

4 § Määritelmät

Tässä säänössä tarkotethaan:

1) kiinitetty vehe: joheaita, niinku lohiloukot taikka isot rysät, jokka oon tarkotettuja käythöön samhaan paikhaan vähhiinthään kaheksi vuorokaueksi,

2) pikkurysä: pohjaan painotettu rysä, jonka vannekorkeus oon alle 1,0 metriä ja jossa mikhään osa ei ole korkeampi ko 1,5 metriä,

3) ankkuriverkko: verkkoa, joka ankkurilla, painoila taikka omala painola laskethaan pohjaan taikka ankkurilla panhaan pohjaan taikka pohjan yläpuolele ja joka ei kulje veen myötä,

4) kulleverkko: virrassa kulkeva verkko

5) nuotta (nuottaverkko): venheesheen kiinnitetty nuotta,

6) uistin: konstila tehty syöttö, vopleri, pörhönen taikka niihin verrattavat houkuttelut, joissa oon koukut ja jokka liikheilä, färilä taikka mallila houkutteleva kallaa othaan,

7) käsivehe: vapa, pilkki taikka sen mallinen liikkuva vekutin, jossa oon reivi ja uistin taikka koukku, ja vielä,

8) luonosta otettu syöttö: elävä taikka tapettu syöttö ja haijupreparaatti.

5 §

Kalastuksen hoitomakso

Jos kalastuksen hoitomakson pittää maksaa kansalisen lainsää’änön jälkhiin siinä maassa missä kalastusta puohathaan niin sen makson häätyy hoitaa lainsää’änön jälkhiin. Ko kalastethaan uistimella venheestä ja jos pittää maksaa ensimäisen kappalheen jälkhiin, sen häätyy seki maksaa joka venettä soutaa tässä.

Pyytövehkheet, kalastusaijat ja minimimitat 6 §

Luvaliset pyytövehkheet

Ko kalastethaan lohta taikka taimenta saapi käyttää vain seuraavia pyytövehkheitä:

1) kiini olevia vehkheitä merialuheela,

2) kulleverkkoa ja nuottaverkkoa väyläaluheela piilaakka 2. jälkhiin,

3) vappaa ja uistinta, ja vielä

4) lippoa pyytöpaikoissa piilaaka 2. jälkhiin. Ko muun sorttista ko lohta ja taimenta kalastethaan saapi vain käyttää seuraavia vehkheitä ja konstia.

1) kiini olevaa pyytövehettä merialuheela,

2) kulluverkkoa ja nuottaverkkoa väyläaluheela piilaaka 2. jälkhiin,

3) ankkuriverkkoa merialuheela ja väyläaluheen hithaasti virtaavassa vesissä, suvanoissa ja järvissä,

4) mae- ja haukikoukkua ja vielä maeryssää,

5) nuottaa merialuheela,

6) lippoa piilaaka 2. jälkhiin,

7) mertaa ja pikkuryssää,

8) vappaa ja uistinta ja vielä pilkkiä, ja vielä

9) onkiminen luonon syötöilä paitti koskissa ja virtaavissa vesissä. Ko kalastaa käsivehkheilä saapi olla vain kolme uistinta joka vehkheessä. Ko kalastaa käsivehkheilä vehkheet pitävä koko aijan olla kalastajan uluttuvila. Pyytöpaikoissa, joissa kulluverkkoa, nuottaverkkoa ja lippoa piilaaka 2. jälkhiin saapi käyttää, oon luvalista laittaa kalastusta varten pyytöpaikkaa siihen kunthoon ko kalastus vaatii. Ko momentti

4. jälkhiin laittaa pyytöpaikkaa ei saa käyttää kallaa pyytäviä vehkheitä jos tarkotus oon pyytää kallaa sillä aikaa ko laittaa paikkaa kunthoon. Se joka 4. momentin jälkhiin aikoo laittaa kunthoon pyytöpaikan pittää viimisthään seittemän työpäivää ennen alottamista ilmottaa aikomuksensa Suomessa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ruottissa paikkakunnan polisille.

7 §

Kieletyt pyytövehkheet ja kalastuskonstit

Muut ko 6. §:ssa ilmotetut pyytövehkheet oon kiellettyjä. Kaikkien sorttien kalastusta koskee vielä seuraava. Kalastus saukola (harrilauta) taikka sen mallinen kalastuskonsti oon kielettyä. Ampumavehkheilä, kuolettavala taikka myrkyliselä aihneela taikka sähölä kalastus oon kielettyä. Kalastus oon kielettyä käsivehkheilä taikka muila koukuila ko mae- ja haukikoukula ko tarkotus oon koukuta kalan laiasta taikka sillä mallila, ette tämänlaisen pyyön vaara oon selvä. Suun laiasta koukhuun tarttunheen kalan häätyy varsin laskea takasi vetheen.

Kalastus arinalla taikka muula vehkheelä, mikä painaa kalan läpi laiasta, oon kielettyä. Nostokoukkua, jossa oon varsi, saapi käyttää nosthaan kalan, joka oon muula vehkheelä pyyetty kiini.

Ankkuriverkola ko kalastaa oon kielettyä käyttää virtahinteriä, johetta

taikka muita kiini olevia laittamisia. Kalan pölättämisen taikka sen kulkemisen hinterhiin tarkotettuja kampheita ei saa laittaa vetheen eikä veen pääle. Kielettyjä pyytövehkheitä ei saa pittää venheessä eikä muutenkhaan likelä. Sama koskee muina aikoina luvalisia pyytövehkheitä. Ampumavehettä, joka oon mettästyksheen tarkotettu, saapi kuljettaa. Merialuheela oon kieltoaikana kans luvalista kuljettaa

6. §:n jälkhiin luvalisia pyytövehkheitä. Tämä oon voimassa sillä ehola, ette pyytövehkheet oon siottuja ja syrhjään pantuja.

8 §

Pyytövehemallit ja paikalepanot

Ko pyyethään muun sorttista kallaa ko lohta ja taimenta saapi vain käyttää semmosia kulleverkkoja ja ankkuriverkkoja, jokka oon yksreivisestä verkkovaatheesta ilman pussia (kriimua) ja jokka oon tehty ykssäkheisestä nylonireivistä (monofiilireivi) ja joka on vain 0,20 millimetriä paksu. Meressä oon kuitenki luvalista käyttää paksumpaa reiviä verkossa, mikä tietää ette silmänkoko oon enniinthään 40 millimetriä. Kulleverkko saapi olla enniinthään 120 metriä pitkä. Nuottaverkko saapi olla enniinthään 200 metriä pitkä Ankkuriverkko saapi olla enniinthään 60 metriä pitkä. Tämä ei kuitenkhaan ole voimassa ko kalastaa merialuheela elokuun 1. ja huhtikuun 30. välisennä aikana. Tämä ei ole voimassa silloinkhaan ko kalastaa merialuheela ankkuriverkoila jos niiten silmänkoko oon 40 millimetriä. Ankkuriverkkojen välipittuus häätyy olla vähhiinthään 60 metriä.

Nahkiaispyythöön tarkotettu merran nielu ei saa olla isompi ko 16 senttimetriä mihikhään käsin.

Kalastusvehkheissä, paitti merrassa ja lipossa lohen- ja taimenenkalastusta varten, ei saa käyttää metalilankaa, metalivaijeria eikä vastaavaa.

Väylävesialuheela lippoaminen muuta kallaa ko lohta ja taimenta oon luvalista vain lipola, joka oon tehty ykssäkheisestä nylonista (monofiili) ja jonka reivipaksuus oon korkeinthaan 0,40 millimetriä ja verkosta vähhiinthään 80. millimetrin silmäkokoa.

9 §

Pyytövehkheitten merkkaaminen

Kalastusvehkheet, jokka oon pyythöön tarkotetut, pittää merkata niin, ette merkkauksesta saapi selvää kuka pyytövehkheet omistaa taikka kuka niitä käyttää ja vielä sen yhtheystiot. Merkkaus pittää olla helposti nähtävännä niin, ette omistajan taikka käyttäjän huomaa ilman ette pyytövehkheet häätyy nostaa veestä ylös. Käsivehkheet, jokka oon käessä taikka muuten likelä, ei tartte olla merkattuja.

10 §

Silmän koko

Väyläaluheitten pyytövehkheitten koko pittää olla:

1) Ko kalastaa lohta taikka taimenta kulleverkola taikka nuottaverkola vähhiinthään 100 millimetriä,

2) ko kalastaa muuta sorttia ko lohta ja taimenta kulleverkoila taikka nuottaverkoila vähhiinthään 80 millimetriä ja enniinthään 100 millimetriä,

3) ko kalastaa ankkuriverkoila vähhiinthään 80 millimetriä ja enniinthään 100 millimetriä, ja vielä

4) ko kalastaa pikkurysälä enniinthään 80 millimetriä. Merialuheela pyytövehkheitten silmänkoko pittää olla:

1) ko kalastaa ankkuriverkoila kalapesässä enniinthään 80 millimetriä, ja vielä

2) ko kalastaa aunkkuriverkoila toukokuun 1. päivästä heinäkuun 31. päihvään enniinthään 90 millimetriä ja muina aikoina enniinthään 40 millimetriä taikka vähhiinthään 90 millimetriä.

11 §

Kalastuskausi ja rauhotusaijat

Lohen ja taimenen kalastus oon kielettyä, jos tässä pykälässä ei muuta sanota.

Väyläaluheela kaikki kalastus oon kielettyä syyskuun 15. päivästä joulukuun 15. päihvään, paitti nahkiasen kalastus merrala.

Lohen ja taimenen kalastus käsivehkheilä oon luvalista kesäkuun 1. päivästä elokuun 31. päihvään. Tämän mallinen lohen ja taimenen kalastus oon kuiten kielettyä pyhästä kello 19 Suomen aikaa (18 Ruottin aikaa) maanantaihin kello 19 (18). Lohen ja taimenen kalastus väyläaluheela oon luvalista pyytöpaikoissa piilaaka 2. jälkhiin,

1) lipola juhanusviikolla maanantaista kello 19 (18) pyhhään kello 19 (18), ja vielä

2) kulleverkola ja nuottaverkola juhanusviikon tiistaista tuorestaihin ja kahtena juhanuksen jälkheisennä viikonloppuna perjantaista kello 19

(18) seuraahvaan pyhhään kello 19 (18). Muitten kalasorttien ko lohen ja taimenen kalastus väyläaluheela oon luvalista piilaaka 2. jälkhiin,

1) lipolla vain juhanusviikon maanantaista kello 19 (18) syyskuun 14. päihvään asti, ja vielä

2) kulleverkola ja nuottaverkola vain heinäkuun 15. päivästä syyskuun

14. päihvään asti. Merialuheela muitten sorttien ko lohen ja taimenen kalastus kiini olevilla pyytövehkheilä oon luvalista kesäkuun 11. päivästä lokakuun 31. päihvään asti.

Taimenen kalastus kiini olevilla pyytövehkeilä oon luvalista kesäkuun 17. päivästä kello 12. elokuun 31. päihvään asti. Lohen kalastus kiini olevilla pyytövehkeilä oon luvalista kesäkuun 17. päivästä kello 12. syyskuun 15. päihvään asti.

Kumpikin sopimusosapuoli saapi päättää kansalisten määräysten kautta eri kalastajaroikile hiljemät alotuspäivät ko net jokka oon sanottu 6. momentissa, vaikka kuiten niin, ette ammattikalastus kiini olevilla pyytövehkeilä alkaa viimisthään kesäkuun 29. Tämmöset kansaliset määräykset saattava kans koskea pyytörajotuksia.

Kiini olevien liipettien ja kiini olevien pyytövehkheitten laittaminen saapi alkaa ennenkö kalastus oon luvalista. Ei kalanpyythöön koskevia johtheita saapi alkaa laithaan vasta seittemän vuorokautta ennen kalastusluvan alkua.

12 §

Minimimitat ja kalojen takasipano

Se oon kielettyä pyytää taikka tappaa alle 50. sentin mittasta lohta taikka taimenta ja vielä alle 35. sentin mittasta harria. Pittuus mitathaan leuan piikistä suoraksi veetyn ja yhtheen puristetun pyrstön piikhiin. Kalan, joka täyttää mitan, häätyy elävännä taikka kuohleena päästää takasi vetheen jos se 1) oon pyyetty rauhotusaikana, 2) pyyetty kieletyilä vehkheilä taikka kieletyllä kalastuskonstila, taikka sitte 3) oon talvilohi

Se, joka 11 §:n 6. momentin varassa kalastaa kiini olevilla pyytövehkheilä muita sorttia ko lohta ja taimenta ennenkö lohi ja taimen oon luvalisia, häätyy vähhiinthään kerran vuorokauessa kokea kaikki kalapesät ja varovasti päästää niistä kaikki lohet ja taimenet.

Vavala kalastamista ja lippoamista koskevat erityiset määräykset 13 §

Kalakvuutti

Se oon luvalista yhele kalastajale pyytää ja pittää yhen lohen taikka taimenen joka vuorokausi.

14 §

Venheen käyttö uistimella ko kalastaa

Lohen ja taimenen kalastaminen käsivehkheilä venheestä, joka oon ankkurissa, ei saa häiritä muitten kalastamista.

Ko uistii venheestä muturin käyttö oon kielettyä, paitti suvantovesissä sillan alavirrassa Ruottin Mataringin ja Suomen Aavasaksan välilä.

Muturia ei saa käyttää 200. metriä likempännä koskialuetta. Tämän

kappalheen kielto ei koske henkilöitä, joittenka huonokuntonen kyky hankaluttaa muturitonta venheen käyttöä.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Fiskeriverket saattava hakemuksen pohjalta yksityisissä taphauksissa päättää poikkeuksista siittä mitä 2. kappalheen kohassa oon, jos erityisiä syitä siihen löytyy. Viranomhaiset pitävä semmosista päätöksistä ilmottaa toisile.

Muut määräykset 15 § Viranomhaiset

Net viranomhaiset, joita tarkotethaan rajaväyläsopimuksen 26. artikkelissa, oon maa- ja metsätalousministeriö taikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja vielä Fiskeriverket taikka

Norrbottenin läänin lääninhallitus taikka se viranomhainen, joka astuu niitten sijale ko kysheessä oon kalastuksen hallinto taikka ko oon kysymys kalastusäänön poikkeuksista myöntäminen. Sopimuksia lisämääräyksistä, jokka koskeva kalastusta, saattava solmia Suomen ja Ruottin hallitukset taikka net viranomhaiset, jokka itte kuki hallitus siihen pannee.

16 §

Kalastussäänöt, jokka poikkeavva määräyksistä

Sen tarkotuksen jälkhiin, joka mainithaan 1. §:ssa tässä säänössä, saattava itte kuki hallitus taikka se viranomhainen, jonka itte kuki hallitus siihen määrää, yhessä sopia poikkeavista säänöistä kalastuksen lupa-aijoista, kalastuskeinoista, luvalisista pyytövehkheistä, pyytövehkheitten määrästä taikka muista teknisistä sää’öksistä ja vielä siittä mitä kalastuspaikkoja säänön 2. piilaaka koskee, niissä taphauksissa jos:

1) kalakannan tilane sen sallii, taikka

2) jos se vaatii huomihoon ottamista kalakannan suojelun ja kestävän käytön varmaksi tekemistä.

Määräykset saatethaan rajottaa olheen voimassa ja koskheen kalastusaluheen ossaa, kalastuskauen ossaa taikka yksitttäistä kalastuskeinoa. Määräykset saattaa rajottaa määrätyksi aijaksi ja yheksi kalastuskaueksi kerrala mutta saatethaan kans syynätä ja muuttaa huomihoon ottaen kalakannan säilyttämisen kalastusaluheen Tornionväylässä.

Hallitukset taikka net viranomhaiset, jokka itte kuki hallitus päättää siihen pitävä joka vuosi syynätä luvalisen kalastamisen alottamisen tämän säänän 11. §:n jälkhiin ja tämän parakraaffin ensimäisen kappalheen jälkhiin ja vielä pitävä yhessä sopia sovittamisen huomiohoon ottaen aluheen kalakannan tilantheen. Muutokset kirjathaan erityisheen, yhessä laitethuun protokolhiin.

Neuvottelut, jokka koskeva määräysten muuttamista pitäs alottaa siihen aikhaan ja mennä siinä tahissa, ette paikaliset puolet kerithään kuula ja ette oon maholisuuksia päättää määräyksistä viimisthään 1. huhtikuuta sinä vuona ko määräykset astuva voihmaan.

17 § Kalastusluvat

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Fiskeriverket taikka se, jolle viranomhaiset antava tehtäväksi, saattava antaa kalastuslupia sielä, missä valtio omistaa lohi- ja taimenkalastuksen oikeuet.

Tämmöstä luppaa pittää kans vaatia soutajalta, joka oon myötä lohi- ja taimenkalastuksessa.

Viranomhaiset saava tehä sopimuksia yhtheisistä kalastusluvista semmosten kans, joila oon väyhlään kalastusoikeus. Yhtheinen kalastuslupa antaa kalastusoikeuen kalastuksheen kalastuslupa- aluheela, huolimatta riikinrajasta. Viranomhaiset saattava sopia määräyksistä, jokka koskeva kalastuslupien myyntiä ja rahatulojen tilityksiä ja viranomhaiset saattava kans valvoa yksityisten inträssien kalalupien myyntiä.

Rahatulot tietyn aluheen kalastusluvista kuuluva niile, jokka omistavva kalastusoikeuen ja sen rahan määrää niitten ossuuet näistä vesialuheista. Se ei kuiten ole voimassa ko kysheessä oon valtion

kalastusoikeus taikka kalastusoikeus, jonka pohjana oon erityinen perusta, jonka arvon ossuus pittää määrätä sopimuksen 2. momentin tarkotuksen jälkhiin.

Rahatulot kalastuslupien antamisesta tietylä aluheela pittää panna Suomen ja Ruottin yhtheiselle tilile.

Ko kalastusoikeuen omistajille oon annettu niitten ossuus, viranomhaiset pitävä käyttää ylijäähneen osan yhtheisesti päätettyihin tehtävhiin, jokka kuuluva valvonan ja tutkimisen puolele tällä aluheela.

18 §

Kalastusosotelmat ja kalastuskilvat

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saava kalastussäänön määräyksistä huolimatta yksittäisissä taphauksissa ja ko asiasta oon sovittu, myöntää kalastusosotelmien ja kalastuskilvan lupia, ko net oon niitten linjojen jälkhiin, joista viranomhaiset oon sopihneet.

Viranomhainen, joka oon antanu luvan, saattaa lupavilkoorissa myöntää määräyksistä poikkeavia sallimuksia ko osotethaan perintheisiä kalastuskeinoja kalastusosotelmissa. Luvan siihen myöntää sen maan viranomhainen, missä toiminta tapahtuu. Luvasta pittää ilmottaa toisen sopimusosapuolen viranomhaisele. Ko asiaa käsitelhään pittää rajaväyläsopimuksen 21. artikkelia käyttää.

19 §

Pyytö tietheelisten päämäärien takia

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saava kalastussäänön määräyksistä huolimatta tietheelisten päämäärien takia ja ko asiasta oon sovittu, myöntää lupia, ko net oon niitten vilkoorien jälkhiin, joista viranomhaiset oon sopihneet. Luvan myöntää sen maan viranomhainen, jossa toimintaa harjoitetaan. Sen lisäksi tarvithaan kalastusoikeuen omistajan lupa. Tietheelisen tutkimuksen takia annetusta luvasta pittää ilmottaa toisele sopimusosapuolele. Ko asiaa käsitelhään pittää rajaväyläsopimuksen 21. artikkelia käyttää.

20 §

Rajaväyläkomišuunin lausunto

Semmosta lausuntoa jota tarkotethaan Rajaväyläsopimuksen 11. artikkelin 3. kappalheessa ei tartte laittaa niissä taphauksissa, joissa vasthuussa olevalla viranomhaisella oon nähtävästi vaaittua ja tarpheelista asian ossaamista.

21 § Valvonta

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Norrbottenin läänin lääninhallitus ja vielä toimiosastot, jokka kummanki maan

lainsää’änön jälkhiin valvova kalastusta, net valvova, ette tätä kalastussääntöä nouatethaan. Kummanki sopimusosapuolet hoitava asian niin, ette oon piisaava määrä kalastusperhäänkattojia virassa ja ette perhäänkattomistyö oon riittävä.

Kalastusta saava tämän lisäksi valvoa yhtheiset Suomen ja Ruottin perhäänkattojaroikat. Tämösessä perhäänkattomisessa toisen maan perhäänkattojien staattys oon myötäolevan kattojan.

Viranomhaiset, joile lain perhäänkattominen kuuluu ja kalastusperhäänkattojat Suomessa ja Ruottissa, pitävä tarpheen jälkhiin vaihettaa informašuunia keskenhään.

22 §

Ylheisen kalastuslainsää’änön käyttö

Jos ei tässä säänössä ole erityisiä määräyksiä, niin itte kunki maan

kalastuslainsää’äntö ja sen perustala annetut säänökset oon voimassa.