Aiesopimus työvoimaviranomaisten
Aiesopimus työvoimaviranomaisten
välisestä yhteistyöstä
Aiesopimus Asikkalan kunnan, Hartolan kunnan, Heinolan kaupungin, Hollolan kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan,
Orimattilan kaupungin, Padasjoen kunnan ja Sysmän kunnan muodostaman työllisyysalueen ja Lahden kaupungin välisestä yhteistyöstä.
1 Aiesopimuksen tausta ja osapuolet
Sopimuksen osapuolia ovat
Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta,
Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta ja Sysmän kunta sekä
Lahden kaupunki
jäljempänä kukin erikseen ”Osapuoli” tai yhdessä ”Osapuolet”.
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu on 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (383/2023 ”järjestämislaki”) 12 §:n mukaan kunnalla tai työllisyysalueella.
Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien
tehtävien järjestämisestä kuntalain 8 §:n tarkoittamana lakisääteisenä yhteistoimintana. Kuntalain (410/2015) 8 luvussa säädetään kuntien julkisoikeudellisesta yhteistoiminnasta. Kuntien
julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat: yhteinen toimielin eli vastuukuntamalli (51–52
§), yhteinen virka (53 §), sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta (54 §) sekä kuntayhtymä (55– 64 §).
Asikkalan kunnan, Hartolan kunnan, Heinolan kaupungin, Hollolan kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Orimattilan kaupungin, Padasjoen kunnan ja Sysmän kunnan tarkoituksena on perustaa yhteinen työllisyysalue ja yhteinen toimielin vastuukuntamalliin (51–52 §) perustuen.
Työvoimapalveluiden järjestämisestä vastaavana yhteisenä toimielimenä ja työllisyysalueen työvoimaviranomaisena toimisi työllisyysalueen lautakunta Hollolan kunnassa.
Lahden kaupungin tarkoituksena on toimia itsenäisenä työvoimaviranomaisena järjestäen järjestämislaissa tarkoitetut julkiset työvoimapalvelut.
Järjestämislain 9 § edellyttää, että työvoimaviranomaiset tekevät keskenään yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen toimeenpanossa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällä aiesopimuksella
sovitaan Osapuolia sitovista järjestämislaissa tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen liittyvän yhteistyön valmistelun tavoitteista.
2 Aiesopimuksen tarkoitus
Aiesopimuksen tarkoitus on kuvata niitä periaatteita ja lähtökohtia, joiden pohjalta Osapuolet sitoutuvat valmistelemaan alueelle muodostuvien kahden tai useamman työvoimaviranomaisen välistä yhteistyötä työllisyyspalveluissa ja järjestämislaissa tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisen sekä muiden työllisyyspalveluiden osalta.
Osapuolet sitoutuvat seuraaviin valmistelua ohjaaviin tavoitteisiin, jotka työllisyysalueet vahvistavat varsinaisessa yhteistyösopimuksessa:
I. Työvoimaviranomaiset tekevät julkisten työvoimapalvelujen toimeenpanossa, suunnittelussa ja kehittämisessä yhteistyötä keskenään. Työvoimaviranomaisten välisen yhteistyön tavoitteena
on maakunnan elinvoiman vahvistaminen, kehittäen osaavan työvoiman saatavuutta ja työtä hakevien mahdollisuuksia saada työtä sekä edistää uuden yritystoiminnan syntymistä, yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua.
II. Työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö tukee myös elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskusten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja
hallintokeskuksen (kehittämis- ja hallintokeskus), hyvinvointialueiden, Kansaneläkelaitoksen ja muiden viranomaisten, koulutuksen järjestäjien, työelämän järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö tukee yhteistyötä
maakunnan ulkopuolisten työvoimaviranomaisten kanssa.
III. Työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä toteutetaan huomioiden yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toiminta, väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet.
IV. Yhteistyössä huomioidaan työvoimapalveluiden järjestämistä koskevassa laissa (380/2023) määritetyt tavoitteet työvoimapalveluiden toteutumisen, vaikuttavuuden, palvelujen
yhteensovittamisen ja kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
V. Yhteistyön tavoitteena on edistää työllisyydenhoidon vaikuttavuutta Päijät-Hämeessä. Työvoimaviranomaiset tähtäävät tehokkaaseen, taloudelliseen, tasapuoliseen ja avoimeen yhteistyöhön.
3 Tavoitteet työvoimaviranomaisten väliselle yhteistyölle
Osapuolet sitoutuvat seuraaviin valmistelua ohjaaviin tavoitteisiin, jotka työllisyysalueet vahvistavat varsinaisessa yhteistyösopimuksessa:
I. Työvoimaviranomaisten kesken laaditaan yhteinen työllisyyden edistämisohjelma.
Yhteisessä työllisyyden edistämisohjelmassa huomioidaan työvoimaviranomaisten
erityispiirteet ja järjestämissuunnitelmat. Työvoimaviranomaiset eroavat esimerkiksi vieraskielisten määrän, työttömyyden rakenteen, työttömien ikäprofiilin suhteen sekä
lähipalveluiden järjestämisen suhteen. Työvoimaviranomaiset tunnistavat eroavaisuuksista huolimatta tarpeen kiinteälle yhteistyölle.
Työllisyyden edistämisohjelma täydentää alueiden laatimia järjestämissuunnitelmia ylialueellisten tarpeiden täyttämisen osalta. Työllisyyden edistämisohjelma tähtää seuraavien tavoitteiden edistämiseen ylialueellisesti:
- työtä hakevien työllistymismahdollisuuksien parantaminen,
- maakunnan työvoimaviranomaisten toiminnan kehittäminen,
- osaavan työvoiman saatavuus,
- osaajien maahanmuuton edistäminen,
- valtion ja työvoimaviranomaisten välisen yhteistyön toteuttaminen,
- työvoimapalvelujen tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittäminen,
- uuden yritystoiminnan syntymisen ja yritysten toimintaedellytyksien kehittäminen sekä
- muiden työllisyyden edistämiseksi tarpeellisien tavoitteiden edistäminen.
II. Työllisyyden edistämisohjelman yhteyteen perustetaan aluksi Osapuolten ja sittemmin erikseen nimetysti työvoimaviranomaisten edustajista koostuva ohjausryhmä sekä työntekijöistä koostuvat tarvittavat valmistelutyöryhmät.
III. Työvoimaviranomaisten välisessä yhteistyössä tarkastellaan yhdessä tietoja työllisyyden edistämisen toteutumisesta työvoimaviranomaisten toimialueella suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja alueen työllisyyden edistämisen toimintaympäristöön. Tarkastelussa huomioidaan työvoimaviranomaisten toisistaan poikkeavat erityispiirteet, kuten vieraskielisten, pitkäaikaistyöttömien, nuorten sekä opiskelijoiden määrä.
Yhteistyössä tarkastellaan työvoimapalveluiden vaikuttavuutta, kehittämisen ja yhteistyön tarpeita sekä tuetaan kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä eri alueilla hyviksi havaituista ja vaikuttaviksi osoittautuneista työvoimapalveluista.
Yhteinen työllisyyden edistämisohjelma tähtää siihen, että Päijät-Hämeen ja Lahden työvoimaviranomaiset tekevät vahvaa yhteistyötä kaikissa niissä palveluissa, joissa se on mahdollista yhteisen edun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta, erityispiirteet huomioiden.
IV. Työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö voi koskea työvoimaviranomaisten yhteisiä hankkeita, yhteistyötä tai muita yhteistoiminnan muotoja työvoimaviranomaisten laatiman yhteisen työllisyyden edistämisohjelman mukaisesti. Edistämisohjelman lähtökohtana, että yhteistyötä toteutetaan tarkoituksenmukaisilta osin vähintään seuraavissa kokonaisuuksissa:
- Hankinnat. Työvoimaviranomaiset pyrkivät yhteistyöhön muissakin asiakkaan tarpeisiin vastaavissa ostopalveluissa. Hankintojen suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä ja tarkoituksenmukaisilta osin toteutetaan yhteisiä hankintoja. Esim.
Työvoimaviranomaiset toteuttavat yhteisen hankinnan tulosperusteisten hankintojen edistämiseksi (dynaaminen toimittajarekisteri tulosperusteisille työllisyyspalveluille).
- Yritys- ja työnantajapalvelut. Työvoimaviranomaiset pyrkivät yhteistyöhön asiakkaiden tarpeisiin vastaten. Tavoitteena on, että työnantajia palvellaan yhden luukun
periaatteen mukaisesti.
- Kotoutumispalvelut. Työvoimaviranomaiset pyrkivät yhteistyöhön asiakkaiden tarpeisiin vastaten.
- Monialainen yhteistyö. Työllisyysalueet tekevät yhteistyötä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa monialaisten palvelujen maakunnallisen tason kehittämistyössä ottaen huomioon osana TE-uudistusta vuoden 2025 alussa voimaan tulevan lain työllistymisen monialaisesta edistämisestä.
- Osaamisen varmistaminen. Työvoimaviranomaiset pyrkivät yhteistyöhön riittävän osaamisen varmistamiseksi, esimerkiksi erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten EURES-neuvonta tai muutosturva.
- Viestintä. Työvoimaviranomaiset mahdollisimman laajaan yhteistyöhön viestinnässä.
Tavoitteena on, että maakunnan työvoimaviranomaisilla on yhteinen viestintäsuunnitelma
V. Työvoimaviranomaisten yhteistä työllisyyden edistämisohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan.
Yhteistyön toimivuutta arvioidaan luvussa 3 mukaisessa työvoimaviranomaisten välisen
yhteistyön ohjausryhmässä. Mikäli yhteistyön toimivuuden arvioinnissa havaitaan yhteisesti tunnistettuja puutteita, pyritään yhteistyössä kehittämään toimintakäytäntöjä yhteistyön
kehittämiseksi.
VI. Työvoimaviranomaisten yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa ja kannustaa yhteistyöhön myös maakunnan ulkopuolisten työvoimaviranomaisten kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyötä
pyritään toteuttamaan paikallisten järjestöjen, työnantajien, palveluntuottajien, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa.
Sopimuksen Osapuolet sitoutuvat työllisyyden edistämisohjelmasta riippumatta edistämään työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä edellä mainituissa kokonaisuuksissa.
Yhteistyön lisäksi työvoimaviranomaiset voivat tuottaa palveluja osapuolena oleville kunnille tai työvoimaviranomaisille. Palveluiden tuottamisesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.
5 Aiesopimuksen muuttaminen
Tätä sopimusta voidaan muuttaa Osapuolten yhteisellä päätöksellä. Tämän sopimuksen osapuoliksi voidaan hyväksyä uusia Osapuolia vastaavilla ehdoilla, mikäli työvoimapalveluita koskevassa
lainsäädännössä tapahtuu merkittäviä muutoksia tai osapuolet yhdessä päättävät kutsua uusia osapuolia osaksi sopimusta.
6 Aiesopimuksen voimassaoloaika
Tämä Aiesopimus sitoo Osapuolia yhteistyön valmistelun ajan, kunnes varsinaiset työllisyysalueet on perustettu ja Päijät-Hämeen alueella on järjestämislain mukaisesti kaksi tai useampi työllisyysalue. Tämän jälkeen työllisyysalueet vahvistavat tämän aiesopimuksen tavoitteisiin
perustuvan varsinaisen yhteistyösopimuksen.
7 Sopimuksen allekirjoitukset
Asikkalan kunta Lahden kaupunki
Hartolan kunta
Heinolan kaupunki
Hollolan kunta
Iitin kunta
Kärkölän kunta
Orimattilan kaupunki
Padasjoen kunta
Sysmän kunta