ANTTI TANSKANEN
XXXXX XXXXXXXXX
Vuokratyö on nopeasti kasvanut epätyypillisen työn muoto1 ja useissa Euroopan maissa vuokra työntekijöiden määrän on todettu vähintään kak sinkertaistuneen, joissain jopa viisinkertaistu neen 1990luvun aikana (McKinsey 2000; Stor rie 2002). Vuokratyöntekijöiden määrä on jatka nut 2000luvulla kasvuaan, ja paikoin kasvu on ollut vielä 1990lukuakin merkittävämpää (Ar rowsmith 2006, 5–6; Ciett 2007, 19–21; ks. tau lukko 1). Vuokratyön merkityksen kasvu näkyy myös työvoimaa vuokraavien yritysten määrän ja alan liikevaihdon huomattavana kasvuna (Ciett 2007, 12–16). Vuokratyöstä onkin viime vuosi na muodostunut työpoliittisesti tärkeä aihe. Epä tyypilliseen työhön liittyvässä keskustelussa vuok ratyö on myös korvannut aiemmin keskipistees sä olleita osaaikaisiin ja määräaikaisiin työsuh teisiin liittyviä keskusteluja (Nienhüser & Mati aske 2006, 64).
Eräs merkittävimmistä seikoista eurooppalai
sen vuokratyön kannalta on vuokratyödirektii vi, jossa säädetään vuokratyöntekijöiden syrjimät tömyyden periaatteesta. Syrjimättömyyden peri aatteen mukaan vuokratyöntekijää ei voi kohdel la keskeisten työehtojen ja työolojen osalta epä suotuisammin kuin samanlaista työtä tekevää va kituista työntekijää (Euroopan komissio 2002a). Vuokratyödirektiiviä koskeva ehdotus (mt.) an nettiin maaliskuussa 2002 ja muutettu ehdotus (Euroopan komissio 2002b) saman vuoden mar raskuussa. Vuokratyödirektiivi kuitenkin hyväk syttiin pitkän jämähtämisen jälkeen vasta loppu vuodesta 2008 (ks. Euroopan unionin neuvos to 2008). Vuokratyödirektiivin jämähtäminen on johtunut useista syistä, ja keskeisiä kysymyk siä ovat olleet muun muassa se, tuleeko vuokra
1. Suomalaisesta vuokratyöstä ks. esim. Tanskanen 2008.
työntekijöitä kohdella tasaarvoisesti ensimmäi sestä työpäivästä lähtien, ja se, tulisiko vuokratyö tä ylipäätään säädellä ja miten paljon (ks. Nien xxxxx & Xxxxxxxx 2006, 65; TUC 2005; Arrow xxxxx 2008). Nämä kysymykset ovat sidoksissa markkinoiden vapautta koskeviin ideologisiin nä kemyksiin sekä työmarkkinoiden perusrakentee seen kuuluviin seikkoihin.
Työvoima tavarana
Xxxx Xxxx (1974, 159–161, 275) on esittänyt tär keän huomion siitä, että kapitalististen työmark kinoiden rakenteeseen sisältyy vaatimus, jonka mukaan työntekijän on myytävä työvoimaansa tavarana markkinoilla. Xxxxxx huomiota seura ten Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx on painottanut, että kapitalismin perustana on kasaaminen ja kapita listien kasatessa pääomia he ovat muuttaneet yhä uusia yhteiskunnallisia prosesseja tavaramuotoon. Xxxxxxxxxxx tiivistää, että ”kapitalismin historial linen kehitys on merkinnyt vahvaa sysäystä koh ti kaiken muuttumista tavaramuotoon” (Wallers tein 1987, 14). Tätä sysäystä on viimeisten vuo sikymmenten aikana kiihdyttänyt niin kutsutun uusliberalistisen poliittisen talousteorian valta asema, ja työelämässäkin erilaiset uusliberalisti sen ideologian mukaiset piirteet ovat korostuneet. Uusliberalistisen työelämän tunnusmerkke jä ovat lyhytaikaiset työsopimukset, työntekijöi den kertakäyttöisyys, joustavat työsuhteet ja py syvä epävarmuus. Uusliberalististen aatteiden mukaisesti työmarkkinoiden tehokkuutta on py ritty saavuttamaan lisäämällä yksityisen yrittäjän vapautta, mihin on liittynyt myös työntekijöitä suojelevan lainsäädännön purkaminen. (Harvey
2008, 202–210; ks. myös Reich 2007.)
Vuokratyötä Euroopassa tarkastellut Xxxx xx Xxxxxx painottaa, että vuokratyön kasvu Euroo
pan unionin jäsenmaissa on eräs esimerkki siitä, kuinka eurooppalaisessa talouselämässä vastataan työntekijöiden ja työnantajien ristiriitaisiin tar peisiin. Xxxxxxxx mukaan vaikutusvaltaiset tahot, kuten Maailmanpankki, OECD, työnantajajär jestöt sekä uusliberalismia kannattavat tutkijat, ovat onnistuneet vakuuttamaan eurooppalaisille hallituksille vuokratyön olevan tärkeä ja hyödyl linen työn muoto. (Xx Xxxxxx 2004, 43, 47; vrt.
Ciett 2007; Denys 2004; Xxxxxxx 2004.)
Vuokratyön kasvu liittyy merkittäviltä osin lainsäädännöllisiin muutoksiin ja siihen, että vuokratyön sääntelyä on purettu viimeisen parin kymmenen vuoden aikana sekä Euroopassa että laajemmin ympäri teollistunutta maailmaa (ks. Arrowsmith 2006; OECD 2004, 114; OECD
1999; ETUI 2000). On tärkeää huomata, että vuokratyö oli vielä 1980luvun lopulla laiton ta seitsemässä OECD:hen kuuluvassa Euroopan maassa – Ruotsi, Espanja, Tšekki, Kreikka, Un kari, Italia ja Puola – mutta vuonna 2003 ei enää yhdessäkään (OECD 2004, 114). Aiemmin epäi lyttävänä pidetty vuokratyö on siis kokenut lain säädännöllisen arvonnousun viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana.
Työelämän sääntelyn purkaminen ja kaiken ta
varamuotoistuminen eivät kuitenkaan ole eden neet täysin vastustuksetta. Taloushistorioitsija Xxxx Xxxxxxx on todennut, että markkinatalous järjestelmän nousun jälkeen on eletty aikaa, jo hon liittyy jatkuva kaksoisliike. Yhtäällä on valti oiden tukema markkinoiden laajeneminen ja toi saalla sitä vastustava vastaliike, joka pyrkii rajoit tamaan ihmisten ja luonnon muuttamista hyö dykkeiksi. (Polanyi 1944, 30, 130–132, 141.) Etenkin eurooppalaiset palkansaajajärjestöt ovat korostaneet vuokratyödirektiivin välttämättö myyttä ja vaatineet sen hyväksymistä (ks. Euro found 2008a, 41–42; ETUC 2007). Esimerkik si Euroopan palkansaajien keskusjärjestö koros ti ennen vuokratyödirektiivin hyväksymistä an tamassaan julkilausumassa, että siihen asti kun nes vuokratyödirektiivi astuu voimaan, on kas vava joukko vuokratyöntekijöitä vaarassa joutua syrjinnän kohteeksi, ja tällaista tilannetta ei voida hyväksyä sosiaalisessa Euroopassa (ETUC 2007). Vuokratyödirektiivi voidaan tulkita eräänlaisek si vastaliikkeeksi, jossa kansallisvaltioiden tasolla alas vedettyä lainsäädäntöä pyritään nyt paikkaa maan EU:n tasolla. Eräs keskeinen kysymys liit tyy siihen, onko vastaliike riittävä.
Taulukko 1. Vuokratyövoiman osuus koko työvoimasta EU15-maissa vuosina 1996–2006
1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | |
Itävalta | 0,4 | 0,5 | 0,6 | 0,7 | 0,8 | 0,9 | 0,8 | 1,0 | 1,2 | 1,2 | 1,5 |
Belgia | 1,2 | 1,3 | 1,6 | 1,6 | 1,7 | 1,7 | 1,6 | 1,6 | 1,8 | 1,9 | 2,1 |
Tanska | 0,2 | 0,2 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,5 | 0,6 | 0,8 |
Suomi | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,7 | 0,7 |
Ranska | 1,3 | 1,6 | 2,1 | 2,3 | 2,6 | 2,5 | 2,4 | 2,3 | 2,4 | 2,4 | 2,4 |
Saksa | 0,4 | 0,5 | 0,6 | 0,7 | 0,8 | 0,8 | 0,7 | 0,8 | 0,9 | 1,0 | 1,3 |
Irlanti | 0,2 | 0,3 | 0,6 | 0,6 | 1,5 | 1,5 | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,5 |
Italia | el | el | 0,0 | 0,1 | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,6 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
Luxem- | 1,2 | 1,2 | 1,2 | 1,7 | 1,9 | 2,0 | 2,2 | 2,3 | 2,1 | 2,3 | 2,4 |
burg | |||||||||||
Alanko- | 2,1 | 2,3 | 2,4 | 2,5 | 2,3 | 2,2 | 2,1 | 1,9 | 1,9 | 2,2 | 2,5 |
maat | |||||||||||
Portugali | 0,6 | 0,6 | 0,7 | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 0,9 | 0,9 |
Espanja | 0,5 | 0,7 | 0,8 | 0,9 | 0,9 | 0,8 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
Ruotsi | 0,3 | 0,4 | 0,5 | 0,6 | 1,0 | 0,9 | 0,9 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,8 |
Iso- | 2,6 | 2,9 | 2,6 | 2,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 4,0 | 4,2 | 4,3 | 4,5 |
Britannia | |||||||||||
Lähde: Eurociett: More Work Opportunities for More People. Unlocking the private employment agency industry’s contribution to a better functioning labour market. xxxx://xxx.xxxx-xxxxx.xxx/xxxxxxxxx/xxxx- lates/ciett/docs/20071126_strategic_report.pdf. S. 8. Haettu 25.1.2009. European Confederation of Priva- te Employment Agencies, 2007.
el = ei laillista
Huom! Kreikan tiedot puuttuvat.
Kysymyksenasettelu, aineisto ja menetelmä
Tässä artikkelissa tarkastelen vuokratyödirektiiviä käsittelevässä ehdotuksessa (Euroopan komissio 2002a) esiin nostettua kahta olennaista seikkaa eli vuokratyön laatua ja syrjimättömyyden peri aatetta. Euroopan komissio on tehnyt oman työn laadun määritelmänsä, mutta tässä artikkelissa so vellan sitä laajempaa Xxxxxxx Xxxxxxx (2006) työn laadun määritelmää. Xxxxxxx mukaan työn laatu koostuu kuudesta osaalueesta, jotka ovat työn vaatima ammattitaito, työn vaatima ponnistus, työn sallima harkintavalta, palkka, työn ja työ suhteen turvallisuus sekä työtyytyväisyys. Gree nin työn laadun määritelmä eroaa Euroopan ko mission määritelmästä, jota Green on kritisoinut puutteelliseksi, koska siitä puuttuu kokonaan palkka ja työn vaatima ponnistus (mts. 22).
Vuokratyöntekijöiden syrjimättömyyden pe riaate tarkoittaa sitä, että vuokratyöntekijöitä ei voida kohdella olennaisten työolojen ja työehto jen osalta epäedullisemmin kuin vastaavaa vaki tuista työntekijää. Vuokratyödirektiiviä käsittele vässä ehdotuksessa esiin nostettuja seikkoja ovat muun muassa palkka, työajat, työnantajan jär jestämä koulutus, lomien ja vapaapäivien pitä minen sekä työterveys ja turvallisuus. (Euroo pan komissio 2002a.) Vuokratyödirektiiviä kä sittelevässä ehdotuksessa on painotettu nimen omaan vuokratyöntekijöiden asemaa suhteessa vakituisiin. Tätä perustavanlaatuista lähtökohtaa seuraten vertaan vuokratyösuhteessa työskente leviä vakituisessa työsuhteessa työskenteleviin ja kysyn: Onko vuokratyöntekijöiden työn laadul la eroa vakituisessa työsuhteessa työskentelevien työn laatuun verrattuna? Esiintyykö vuokratyön tekijöiden syrjintää vakituisiin verrattuna? Esiin tyykö vuokratyöntekijöiden syrjintää myös niis sä maissa, joissa syrjimättömyyden periaate on jo voimassa? Syrjimättömyyden periaate ei ole voi massa (vuonna 2005, jolta aineisto on) Englan nissa, Irlannissa, Ruotsissa ja Tanskassa (Arrow xxxxx 2006, 22; Arrowsmith 2008, 12).
Aineistona käytän vuonna 2005 kerättyä nel
jättä eurooppalaista työolotutkimusta (Europe an Working Conditions Survey 2005)2, jolla on kartoitettu työoloihin liittyviä seikkoja Euroopan
2. Kiitos Eurofoundille neljännen eurooppalaisen työ- olotutkimuksen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön.
unionin 25 jäsenmaassa sekä kuudessa Euroopan maassa, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Valitettavasti aineistossa on niin vähän vuokratyöntekijöitä yk sittäisistä maista, ettei niiden vertaaminen kes kenään ole mielekästä. Tämän vuoksi tarkaste len vuokratyötä EU15maissa, jotka muodostavat edes jossain määrin yhtenäisen työoloalueen. Yhte näisyys EU15maiden osaltakin voi toki olla jois sain kohden liioittelua, mutta esimerkiksi EU25 maiden osalta tilanne monien vuokratyön kannal ta merkittävien seikkojen osalta on vielä huomat tavasti epäselvempi (ks. Arrowsmith 2006).
Xxxxxxx työn laadun määritelmän ohella hyö dynnän muuttujien valinnassa Xxxxxx Xxxxxxxxx rin ja Xxxxxx Xxxxxxxxx (2006) tutkimusta, jossa he ovat tarkastelleet vuokratyöhön liittyviä seik koja vuonna 2000 kerätyllä kolmannen euroop palaisen työolotutkimuksen aineistolla. Tässä ar tikkelissa käsittelen Greenin (2006) sekä Nienhü serin ja Matiasken (2006) tutkimusasetelmat huo mioiden seuraavia vuokratyön laatuun ja vuokra työntekijöiden syrjimättömyyden periaatteeseen liittyviä osaalueita: taloudellinen kompensaatio, työsuhteen turvallisuus, työn sallima harkintaval ta, työn vaatima ammattitaito, terveys ja turvalli suus, työyhteisön tuki sekä työtyytyväisyys.3
Taloudellinen kompensaatio on tärkeä seik ka sekä syrjimättömyyden periaatteen että työn laadun kannalta. Tarkastelen palkkatuloja Eu rofoundin aineistoon koodaamalla muuttujalla, jossa palkat on sovitettu yhteen maittain ja jaet tu vastaajan suhteellista asemaa kuvaavaan nel jään luokkaan, jotka ovat erittäin korkeat, kor keat, vähäiset ja erittäin vähäiset tulot (ks. Euro found 2006). Jaan muuttujan kahteen osaan sen mukaan, onko vastaaja saanut vähäisiä tai erittäin vähäisiä tuloja vai ei (1 = vähäiset tai erittäin vä häiset tulot, 0 = muu). Taloudellisen kompensaa tion kannalta olennaista on myös se, mistä palk ka muodostuu. Tarkastelen kahta kysymystä, joil la on selvitetty, sisältyykö vastaajan palkkaan ko
3. Käytän tässä artikkelissa neljännen eurooppalaisen työolotutkimuksen suomenkielisen kyselylomakkeen muotoiluja. Ylikansallisissa kyselyissä eräänä ongelma- na on se, kuinka saada eri kielillä tehdyt kysymykset vastaamaan toisiaan. Tässä artikkelissa ongelman voi- daan kuitenkin olettaa olevan suhteellisen lievä, sillä vertailtavana on kaksi ylikansallista ryhmää. Kun vertai- lun kohteena eivät ole yksittäiset maat, vaan työnteki- järyhmät, lievenevät sellaiset ongelmat, joissa maiden väliset erot johtuvat todellisten erojen sijaan kysymyk- senasetteluista.
ko yrityksen menestykseen perustuvia tulospalk kioita (1 = ei sisälly, 0 = sisältyy) tai palkkioita, jotka perustuvat työryhmän yhteiseen tulokseen (1 = ei sisälly, 0 = sisältyy). Lisäksi tarkastelen ky symystä, jossa selvitetään, onko vastaaja osallistu nut työnantajan maksamaan/järjestämään koulu tukseen (1 = ei ole osallistunut, 0 = on osallistu nut). Taloudelliseen kompensaatioon liittyy myös kaksi väitekysymystä: ”Työni tarjoaa minulle hy vät valmiudet uralla etenemiselle” (1 = täysin eri mieltä tai eri mieltä, 0 = muu) sekä ”Työssäni mi nulla on mahdollisuus oppia ja kehittyä” (1 = täy sin eri mieltä tai eri mieltä, 0 = muu).
Työsuhteen turvallisuutta tarkastelen kysy myksen ”Saatan menettää työni seuraavan 6 kk aikana” (1 = täysin samaa tai samaa mieltä, 0 = muu) perustalta.
Työn sallima harkintavalta on tärkeä seikka etenkin työn laadun kannalta, ja tarkastelen si tä useamman muuttujan avulla. Työaikoihin liit tyvää harkintavaltaa on selvitetty väitekysymyk sillä ”Kuinka työaikajärjestelynne määrätään?” (1
= yritys/organisaatio määrää, 0 = muu) ja ”Voitte pitää tauon silloin, kun itse haluatte” (1 = harvoin tai tuskin koskaan, 0 = muu). Työpisteen hallin taa koskevaa harkintavaltaa taas on selvitetty ky symällä, onko työtahti riippuvainen työtoverei den tekemästä työstä, muiden henkilöiden (esim. asiakkaiden, matkustajien, oppilaiden jne.) vaati muksista, määrällisistä tuotanto tai suoritetavoit teista, koneen tai tuotteen automaattisesta etene misvauhdista tai esimiehen suorasta valvonnasta. Lisäksi on kysytty sitä, onko vastaajan mahdollis ta valita tai vaihdella tehtävien suorittamisjärjes tystä, työmenetelmiä ja työskentelynopeutta tai työmäärää. Työpisteen hallintaa koskevista kysy myksistä olen muodostanut summamuuttujan ja jakanut arvot kahteen osaan mediaanin mukaan (1 = keskimääräistä vähäisempi työpisteen hallin ta, 0 = muu). Työhön liittyvää harkintavaltaa on mitattu lisäksi kysymyksellä ”Teillä on mahdol lisuus työssänne soveltaa omia ideoitanne” (1 = harvoin tai ei koskaan, 0 = muu).
Työn vaatimaa ammattitaitoa tarkastelen väi
tekysymyksen ”Pidätte työtänne älyllisesti haasta vana” (1 = harvoin tai tuskin koskaan, 0 = muu) avulla. Työn vaatimaan ammattitaitoon liittyvät myös kysymykset siitä, sisältyykö päätoimeen työskentelyä tietokoneella (1 = ei koskaan, 0 = muu) ja sisältyykö päätoimeen internetin/sähkö postin käyttöä ammatillisessa mielessä (1 = ei kos kaan, 0 = muu).
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä seik koja on kyselyssä selvitetty useiden kysymysten avulla. Terveyteen liittyen on selvitetty, kohtaa ko vastaaja työssään erilaisia terveydellisiä ongel mia. Olen jakanut terveydellisiä ongelmia mit taavat kysymykset kahteen ryhmään, jotka ovat fyysiset oireet (kuuloongelmia, näköön liitty viä ongelmia, ihoongelmia, selkäkipuja, pään särkyä, vatsavaivoja, lihaskipuja hartioissa, nis kassa ja/tai yläraajoissa/alaraajoissa, hengitysvai keuksia, sydänsairautta, fyysisiä vammoja ja al lergioita) ja psyykkiset oireet (stressi/hermopai ne, yleisväsymys, nukkumisongelmat, ahdistus ja ärtyisyys). Molemmista ryhmistä olen muodos tanut summamuuttujan ja jakanut ryhmät kah teen osaan sen mukaan, onko vastaaja maininnut jonkin, vähintään yhden, terveysongelman (1 = kyllä, 0 = ei).
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja
ovat myös työssä koettu häirintä, altistuminen erilaisille vaaroille sekä työn fyysinen kuormitta vuus. Kyselyssä on selvitetty, onko vastaaja koh dannut fyysisellä väkivallalla uhkailua, ruumiil lista väkivaltaa työpaikalla työskentelevien ihmis ten taholta, ruumiillista väkivaltaa muiden ihmis ten (kuten asiakkaiden, matkustajien, oppilaiden jne.) taholta, kiusaamista/epäasiallista kohtelua, seksuaalista syrjintää/sukupuoleen perustuvaa syrjintää, seksuaalista häirintää, ikäsyrjintää, kan sallisuuteen liittyvää syrjintää, etniseen taustaan tai rotuun liittyvää syrjintää, uskontoon liittyvää syrjintää, vammaan liittyvää syrjintää ja seksuaa liseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää. Olen muodostanut näistä muuttujista summamuuttu jan ja jakanut sen kahteen osaan sen mukaan, on ko vastaaja maininnut kohdanneensa vähintään yhtä edellä kuvattua häirinnän muotoa vai ei yh täkään (1 = kyllä, 0 = ei).
Altistumista taas on selvitetty kysymällä, altis
tuuko vastaaja työssään käsityökalujen, koneiden yms. tärinälle; niin kovalle melulle, että on ko rotettava ääntään puhuakseen toisille ihmisille; korkeille lämpötiloille, jotka saavat hikoilemaan, vaikkei tekisikään raskasta työtä; alhaisille lämpö tiloille ulkona tai sisällä; kaasujen, savujen (ku ten hitsauspölyn ja pakokaasun), purujen ja pö lyn (kuten sahanpurujen tai mineraalipölyn) yms. sisään hengitykselle; höyryjen, kuten liuotinten ja ohenteiden sisään hengittämiselle; kemiallis ten tuotteiden tai aineiden käsittelylle ja kosket telulle; säteilylle, kuten röntgensäteilylle, radio aktiiviselle säteilylle, hitsausliekille tai lasersäteil
le; muiden ihmisten tupakan savulle; tartuntaris kiä aiheuttavien, kuten jätteiden, ulosteiden ja la boratorioaineiden yms., käsittelylle tai koskette lulle. Näistä olen muodostanut summamuuttu jan, jonka olen jakanut kahteen osaan mediaa nin mukaan (1 = altistuu kesimääräistä useam min, 0 = muu).
Kuormittavuuteen liittyviä seikkoja taas on ky sytty pyytämällä vastaajaa kertomaan, sisältyykö päätoimeen kivuliaita tai väsyttäviä työasento ja, ihmisten nostamista tai siirtämistä, raskaiden taakkojen kantamista tai siirtämistä, seisomista tai kävelemistä ja toistuvia käden tai käsivarren liikkeitä. Myös näistä muuttujista olen muodos tanut summamuuttujan, jonka olen jakanut kah teen osaan mediaanin mukaan (1 = työ kuormit taa keskimääräistä enemmän, 0 = muu).
Työyhteisön tukea olen tarkastellut kah den muuttujan perustalta. Olen muodostanut summamuuttujan väitekysymyksistä ”Voitte saa da apua työtovereilta, mikäli sitä pyydätte” se kä ”Saatte apua esimieheltänne/esimiehiltänne, jos pyydätte sitä”. Olen jakanut tämän kahteen osaan, joista toinen kuvaa niitä, jotka ovat saaneet tukea harvoin tai tuskin koskaan, ja toinen niitä, jotka ovat saaneet tukea useammin kuin harvoin (1 = harvoin tai tuskin koskaan, 0 = muu). Työ yhteisön tukeen liittyy myös kysymys ”Sanoisit teko olevanne erittäin hyvin perillä, melko hyvin perillä, melko huonosti perillä vai erittäin huo nosti perillä niistä riskeistä, joita työnne suorit tamiseen liittyy?” Olen jakanut nämäkin vasta ukset kahteen osaan (1 = erittäin tai melko huo nosti perillä, 0 = erittäin tai melko hyvin perillä).4 Työtyytyväisyyttä on aineistossa selvitetty ky symyksellä ”Oletteko kokonaisuudessaan erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, ette kovin tyytyväinen
4. Englanninkielisessä lomakkeessa kysymys on muo- toiltu seuraavasti: Regarding the health and safety risks related to performance of your job, how well informed would you say you are?
vai ette lainkaan tyytyväinen työoloihinne pää toimessanne?” Olen jakanut vastaukset kahteen osaan, joista ensimmäiseen sisältyvät ne, jotka ovat erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä, ja toiseen ne, jotka ovat erittäin tyytyväisiä tai tyyty väisiä (1 = erittäin tyytymätön tai tyytymätön, 0
= erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen). Lisäksi kä sittelen työtyytyväisyyden osalta kysymystä ”Saan hyvää palkkaa siihen nähden, mitä teen”, joista ensimmäiseen ryhmään kuuluvat täysin eri miel tä ja eri mieltä olevat ja toiseen muut (1 = täysin eri mieltä tai eri mieltä, 0 = muu).
Edellä kuvatuista 23 selitettävästä muuttujasta muodostan logistiset regressiomallit, jotka jakau tuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmäs sä tarkastelun kohteena ovat kaikki EU15maat ja toisessa ne maat, joissa vuokratyöntekijöiden syr jimättömyyden periaate on jo voimassa. Analyy simenetelmänä käytän logistista regressioanalyy sia, koska sillä voidaan tutkia yhtäaikaisesti diko tomisen eli kahteen luokkaan luokitellun selitet tävän muuttujan riippuvuutta useammasta selit tävästä muuttujasta.
Logistinen regressioanalyysi ei selitä toteutu neita jakaumia, vaan pyrkii ennustamaan toden näköisyyttä. Logistisen regressioanalyysin idea on ehkä helpoimmin ymmärrettävissä vedonlyönti suhteen avulla. Vedonlyöntisuhde kertoo sen, kuinka suuri riski tutkitulla ryhmällä on kuulua tiettyyn joukkoon, kun muut tekijät vakioidaan. Yli yhden arvot kertovat vertailuryhmää suurem masta riskistä ja alle yhden vertailuryhmää pie nemmästä riskistä. (Xxxxxxxxx & Xxxxxxx 2007, 70–71.) Vuokratyösuhteen vertailuryhmänä on vakituinen työsuhde (ks. taulukko 2; taulukko 3), ja analyysissa selvitän, kuinka suuri riski vuokra työsuhteessa työskentelevillä on vakituisessa työ suhteessa oleviin verrattuna altistua työn laatua heikentäviin seikkoihin.
Jokaisessa logistisessa regressiomallissa olen va kioinut sukupuolen (1 = mies, 2 = nainen), iän (1
= alle 25 vuotta, 2 = 25–39 vuotta, 3 = 40 vuotta
Taulukko 2. Neljännen eurooppalaisen työolotutkimuksen vastaajat: vakituinen ja vuokratyö (EU15)
n | % | |
Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus (vakituinen) | 9 452 | 97,7 |
Vuokratyösopimus tilapäistyövoimaa välittävän yrityk- | 218 | 2,3 |
sen / työvoimatoimiston kautta (vuokratyö) | ||
Yhteensä | 9 670 | 100,0 |
tai yli), koulutuksen (1 = ei koulutusta, peruskou lutus tai alempi toisen asteen koulutus, 2 = ylem pi toisen asteen koulutus tai ammatillinen kou lutus, 3 = ylempi korkeakoulututkinto tai jatko koulutustutkinto), ammattialan vaativuuden (1
= tietotyö, 2 = muu), yrityksen koon (1 = alle 100 työntekijää, 2 = 100 tai yli 100 työntekijää), montako vuotta on siitä, kun vastaaja lopetti pää toimisen opiskelun (1 = alle 1 vuosi tai opiskelee edelleen, 2 = 1 vuosi tai enemmän, mutta alle 5 vuotta, 3 = 5 vuotta tai enemmän), ja kuinka kau an vastaaja on ollut nykyisen yrityksen palveluk sessa (1 = alle 1 vuosi, 2 = 1 vuosi tai enemmän, mutta alle 5 vuotta, 3 = 5 vuotta tai enemmän). Taulukossa 4 on esitetty EU15maiden vakitui sessa työsuhteessa ja vuokratyösuhteessa työs kentelevien kyselyyn vastaajien jakaumat tausta muuttujittain.
Kaikkia EU15maita koskevassa analyysissa käytän Eurofoundin aineistoon muodostamaa ylikansallista EU15painoa. Eurofound on pai nottanut aineistoa kolmella tavalla. Ensinnäkin aineisto on painotettu asuntokunnan koon mu kaan, sillä vain yhtä asuntokunnan jäsentä on haastateltu, jolloin niillä, jotka asuvat yksin, on suurempi todennäköisyys tulla valituksi. Toisek si aineisto on painotettu korjaamaan vastauska toa sukupuolen, iän, ammatin, sektorin ja alueen mukaan. Kolmanneksi aineisto on painotettu yli kansallisella painolla, joka vastaa maiden työllisen väestön merkittävyyttä suhteutettuna EU15mai den työlliseen väestöön. (Ks. Eurofound 2008b.)
Vuokratyön laatu ja syrjimättömyyden periaate
Taulukossa 5 on esitetty tulokset yhteensä 48 lo gistisesta regressiomallista. Taulukon ensimmäises sä sarakkeessa on esitetty tulokset kaikkien EU15 maiden osalta ja toisessa sarakkeessa niiden mai den osalta, joissa syrjimättömyyden periaate on jo voimassa. Analyysissä kiinnitän pääasiallisen huo mion kaikkiin EU15maihin sekä niihin seikkoi hin, joiden osalta erot vuokratyösuhteessa työs kentelevien ja vakituisessa työsuhteessa työskente levien osalta ovat tilastollisesti merkitseviä.
Taloudellisen kompensaatioon (vrt. psyko logisen sopimuksen transaktionaaliset elemen tit, esim. Xxxxxxxxx 2003, 297–308; Xxxxxxxx
2001; Guest 1998) liittyen keskeisessä asemassa ovat tulot ja niiden osalta vertailtavina ovat vain kokoaikaisesti työskentelevät. Taulukosta 5 ilme nee, että vaikka tarkastelun kohteena ovat vain kokoaikaisesti työskentelevät, on vuokratyönte kijöillä vakituisia huomattavasti suurempi riski saada vähäisiä tuloja. Se, että vuokratyöntekijät saavat vakituisia vähemmän palkkaa, on tullut esiin joissain aiemmissa tutkimuksissa. Esimer kiksi Britanniaa tutkittaessa ilmeni, että vuokra työtä tekevät miehet saavat 11 ja naiset kuusi pro senttia vähemmän tuntipalkkaa kuin vakituiset työntekijät (Xxxxx & Xxxxxx 2005, 261). Vuokra työdirektiiviä käsittelevässä ehdotuksessa taas on todettu, että vuokratyöntekijöiden palkka vaikut taa olevan yleensä pienempi kuin käyttäjäyritys ten työntekijöiden (Euroopan komissio 2002a; vrt. Xxxxxxxxx & Xxxxxxxx 2006, 74).
Ehkä eräs selitys sille, miksi vuokratyöntekijöil
lä on vakituisia suurempi riski saada vähäisiä tu
Taulukko 3. Neljännen eurooppalaisen työolotutkimuksen vastaajat työsuhteen tyypin mukaan (EU15)
n | % | |
Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus (vakituinen) | 9 452 | 77,2 |
Määräaikainen työsopimus | 1 355 | 11,1 |
Vuokratyösopimus tilapäistyövoimaa välittävän yrityksen/ | 218 | 1,8 |
työvoimatoimiston kautta (vuokratyö) | ||
Oppisopimuskoulutus, työharjoittelu tai vastaava | 129 | 1,1 |
Ei työsopimusta | 979 | 8,0 |
Muu | 110 | 0,9 |
Yhteensä | 12 243 | 100,0 |
loja, liittyy tulospalkkioihin. Taulukossa 5 on esi tetty riskikertoimet sille, että vuokratyöntekijä jää yrityksen tai työryhmän yhteiseen menestykseen perustuvien tulospalkkioiden ulkopuolelle ja su luissa on esitetty riskikertoimet painottamatto malla aineistolla. Riskikertoimet ovat jokseenkin ongelmallisia, mikä johtuu siitä, että erilaisten tu lospalkkioiden ulkopuolelle jääminen on vuokra työntekijöille erittäin tyypillistä. Nimittäin vain kaksi vastaajaa kaikista vuokratyöntekijöistä on saanut näitä tulospalkkioita.
Vuokratyöntekijöiden ulkopuolisuus tulee il mi myös tarkasteltaessa erästä taloudellisen kom
pensaation osalta merkittävää seikkaa eli pääsyä työnantajan järjestämään koulutukseen. Toisin kuin työvoiman vuokrausteollisuuden väitteiden perusteella voitaisiin olettaa (ks. esim. Xxxxxxx 2004, 301–302; McKinsey 2000, 11), merkitsee vuokratyö melkoista riskiä jäädä vaille työnan tajan järjestämää koulutusta. Vuokratyödirektii viä käsittelevässä ehdotuksessa (Euroopan komis sio 2002a) on mainittu, että vuokratyön tilapäi nen luonne ehkäisee vuokratyöntekijöiden pääsyä työnantajan järjestämään koulutukseen, ja syyk si esitetään se, ettei sen enempää vuokraus kuin käyttäjäyritykselläkään ole kannustimia tarjota
Taulukko 4. Neljännen eurooppalaisen työolotutkimuksen vastaajat taustamuuttujittain: vakitui- nen ja vuokratyö (EU15)
Vakituinen | Vuokratyö | |
Sukupuoli | ||
mies | 49,3 | 46,3 |
nainen | 50,7 | 53,7 |
yhteensä (n) | 9452 | 218 |
Ikä | ||
alle 25 vuotta | 6,7 | 28,7 |
25–39 vuotta | 37,3 | 40,3 |
40 vuotta tai yli | 56,0 | 31,0 |
yhteensä (n) | 9424 | 216 |
Koulutus | ||
ei koulutusta, peruskoulutus tai alempi toisen asteen koulutus | 22,2 | 27,3 |
ylempi toisen asteen koulutus tai ammatillinen koulutus | 46,5 | 54,6 |
ylempi korkeakoulututkinto tai jatkokoulutustutkinto | 31,4 | 18,1 |
yhteensä (n) | 9406 | 216 |
Ammattialan vaativuus | ||
tietotyö | 38,9 | 19,3 |
muu | 61,1 | 80,7 |
yhteensä (n) | 9391 | 218 |
Yrityksen koko | ||
alle 100 työntekijää | 70,1 | 73,0 |
100 työntekijää tai yli | 29,9 | 27,0 |
yhteensä (n) | 9121 | 189 |
Montako vuotta siitä kun lopetti päätoimisen opiskelun | ||
alle 1 vuosi tai opiskelee edelleen | 1,7 | 18,1 |
1 vuosi tai yli, mutta alle 5 vuotta | 8,5 | 23,3 |
5 vuotta tai enemmän | 89,8 | 58,6 |
yhteensä (n) | 9391 | 215 |
Kuinka kauan ollut nykyisen yrityksen palveluksessa | ||
alle 1 vuosi | 6,1 | 40,6 |
1 vuosi tai yli, mutta alle 5 vuotta | 26,6 | 44,3 |
5 vuotta tai enemmän | 67,3 | 15,1 |
yhteensä (n) | 9400 | 212 |
vuokratyöntekijöille koulutusta. Voidaankin aja tella, että vuokratyöntekijät ovat ulkopuolisia se kä käyttäjä että vuokrausyrityksissä, jolloin hei hin panostaminen nähdään lähinnä kuluna, josta ei voida ulosmitata vastaavaa hyötyä. Olennaista
on siis se, että vakituiseen ydintyövoimaan panos tetaan, mutta vuokrattuun reunatyövoimaan ei.
Taloudellisen kompensaation osalta on vielä tärkeää huomioida, että vuokratyöntekijöillä on vakituisiin verrattuna yli kaksinkertainen riski sii
Taulukko 5. Logistinen regressioanalyysi: vuokratyön laatuun ja vuokratyödirektiivin syrjimättömyy- den periaatteeseen liittyvät seikat EU15-maissa (tulokset yhteensä 48 logistisesta regressiomallista)
Selitettävät muuttujat Ristitulosuhde; vertailuluokka vakituinen työsuhde Kaikki (EU15) Syrjimättömyyden periaate on jo voimassa | |||
Taloudellinen kompensaatio | |||
vähäiset tulot (kokoaikaisesti työskentelevillä) | 1,88 ** | 1,34 | |
ei koko yrityksen menestykseen perustuvia | 46,25 * | (15,83 **) | 9,36 * |
tulospalkkioita | |||
ei työryhmän yhteiseen tulokseen perustuvia | 21,74 | (7,97 *) | 5,42 |
palkkioita | |||
ei työnantajan maksamaa / järjestämää koulutusta | 1,76 ** | 2,03 ** | |
työ ei tarjoa hyviä valmiuksia edetä uralla | 2,33 *** | 2,03*** | |
vähäiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssä | 2,15 *** | 2,05 *** | |
Työsuhteen turvallisuus | |||
saattaa menettää työnsä seuraavan 6 kk aikana | 5,25 *** | 7,33 *** | |
Työn sallima harkintavalta | |||
ei mahdollisuutta vaikuttaa työaikajärjestelyihin | 1,55 * | 1,39 | |
vähäinen työpisteen hallinta | 1,77 ** | 2,87 *** | |
harvoin mahdollisuus pitää tauko silloin, kun itse | 1,83 *** | 2,03 *** | |
haluaa | |||
harvoin mahdollisuus soveltaa työssä omia ideoita | 1,82 *** | 2,13 *** | |
Työn vaatima ammattitaito | |||
työ on harvoin älyllisesti haastavaa | 2,72 *** | 2,34 *** | |
päätoimeen ei sisälly työskentelyä tietokoneella | 1,99 *** | 2,46 *** | |
päätoimeen ei sisälly internetin / sähköpostin | 1,91 *** | 3,07 *** | |
käyttöä ammatillisessa tarkoituksessa | |||
Terveys ja turvallisuus | |||
työ vaikuttaa terveyteen: fyysisiä oireita | 0,81 | 1,11 | |
työ vaikuttaa terveyteen: psyykkisiä oireita | 0,76 | 1,08 | |
häirintä | 0,99 | 0,97 | |
altistuminen | 1,33 | 1,74 ** | |
kuormittavuus | 1,25 | 1,96 ** | |
Työyhteisön tuki | |||
saa pyytäessään harvoin tukea työtovereilta tai | 1,27 | 1,17 | |
esimieheltä | |||
informoitu heikosti työhön liittyvistä riskeistä | 2,24 *** | 2,39 *** | |
Työtyytyväisyys | |||
kokonaisuudessaan tyytymätön työoloihin | 1,57 * | 1,62 * | |
tyytymätön palkkaan | 2,04 *** | 1,41 | |
Jokaisessa logistisessa regressiomallissa on vakioitu sukupuoli, ikä, koulutus, ammattialan vaativuus, yrityksen koko, montako vuotta siitä kun lopetti päätoimisen opiskelun ja kuinka kauan ollut nykyisen yrityksen palveluksessa.
p * < .05, ** < .01, *** < .001
hen, että työ ei tarjoa hyviä mahdollisuuksia ural la etenemiseen, sekä siihen, että työ tarjoaa vain vähäiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä. On gelmana ei siis ole ainoastaan se, että vuokratyön tekijän taloudellinen asema on vuokratyön teke misen hetkellä heikko. Vuokratyö saattaa aiheut taa ongelmia myös pidemmällä tähtäimellä.
Keskeinen ongelma lyhyemmällä tähtäimel lä on vuokratyöhön liittyvä epävarmuus. Taulu kosta 5 nähdään, että vuokratyöntekijöillä on va kituisiin verrattuna yli viisinkertainen riski ko kea, että he saattavat menettää työnsä seuraavan puolen vuoden aikana. Tämä tulos ei anna tukea vuokrausyritysten kansainvälisen järjestön Ciettin alalle määrittelemissä menettelyohjeissa painotet tavaan seikkaan siitä, että työvoiman vuokrauste ollisuus mahdollistaa työntekijälle turvallisen työ suhteen (Ciett 2006). Päinvastoin vaikuttaa siltä, että juuri turvattomuus on keskeinen vuokratyö suhdetta kuvaava piirre.
Työn sallima harkintavalta on vahvasti sidok sissa työn laatuun, ja sitä on mitattu työaikajär jestelyihin, työpisteen hallintaan, taukojen pitä miseen ja omien ideoiden soveltamiseen liittyvil lä vaikutusmahdollisuuksilla. Näiden seikkojen osalta vuokratyöntekijöillä on 1,55–1,83kertai nen riski vakituisiin verrattuna kohdata vähäisiä vaikutusmahdollisuuksia. Työn laatua määritel täessä myös ammattitaitoon liittyvät seikat ovat erittäin tärkeitä. Taulukossa 5 esitettyjä tuloksia tarkasteltaessa huomataan, että vuokratyönteki jöillä on vakituisiin verrattuna 2,72kertainen ris ki pitää työtä vain harvoin älyllisesti haastavana. Lisäksi vuokratyöntekijöillä on vakituisiin verrat tuna noin kaksinkertainen riski siihen, ettei pää toimeen ylipäätään sisälly työskentelyä tietoko neella, sekä siihen, ettei päätoimeen sisälly inter netin tai sähköpostin käyttöä ammatillisessa tar koituksessa.
Näitä tuloksia tarkasteltaessa on syytä nos
taa esiin se, että esimerkiksi Euroopan komissi on taholta on korostettu vuokratyön liittyvän ni menomaan tietotalouteen (Euroopan komissio 2002a; ks. myös Xxxxxxxx & Xxxxxx 2004). Ky symys siitä, mikä on tietotyötä, on jossain mää rin tulkinnanvarainen, mutta luokittelen tieto työksi korkean ammattitaidon tehtävät, johtavat työtehtävät sekä vaativaa teknologista osaamista vaativat työtehtävät (vrt. Eurofound 2007). Tie totyötä tekee vakituisissa työsuhteissa työskente levistä vastaajista 38,9 prosenttia, kun vuokra työsuhteessa työskentelevien osalta vastaava luku
on vain 19,3 prosenttia (ks. taulukko 4). Käyttä mäni aineiston perusteella vaikuttaa siis siltä, että vuokratyötä tehdään erittäin harvoin varsinaises sa tietotyössä. Myös vuokratyötä EUmaissa kä sittelevissä selvityksissä on ilmennyt, että vuok ratyö sijoittuu usein juuri heikon ammattitaidon töihin (Storrie 2002, 30; Arrowsmith 2006, 8).
Työtyytyväisyyttä koskevien tulosten tarkaste lu kiinnittää huomion vuokratyön laatuun liitty viin ongelmiin. Vuokratyöntekijöillä on vakitui siin verrattuna noin puolitoistakertainen riski ol la kokonaisuudessaan tyytymätön työoloihin ja noin kaksinkertainen riski olla tyytymätön palk kaan. Nämä seikat viittaavat siihen, että vakitui siin verrattuna heikko asema näkyy myös käytän nössä työtyytymättömyytenä.
Vuokratyöntekijöiden muita vähäisempi työ tyytyväisyys on noussut esiin myös aiemmin yk sittäisiä Euroopan maita käsittelevissä tutkimuk sissa. Esimerkiksi tutkittaessa työtyytyväisyyttä Hollannissa ilmeni, että vuokratyössä työtyyty väisyys oli alhaisin (de GraafZijl 2005). Britan niaa käsittelevässä tutkimuksessa taas selvisi, et tä ensinnäkin vuokratyöntekijät ovat muita har vemmin tyytyväisiä työhönsä ylipäätään ja toi seksi vuokratyöntekijät ovat muita tyytymättö mämpiä palkkaan. (Xxxxx & Xxxxxx 2006, 152– 153.)
Tilastollisesti merkitsevä ero vakituisten ja vuokratyöntekijöiden välillä on vielä työhön si sältyviin riskeihin liittyvän informaation kohdal la. Vuokratyöntekijöiden riski tulla heikosti in formoiduksi erilaisista työhön liittyvistä riskeistä on nimittäin yli kaksinkertainen vakituisiin ver rattuna. Lisäksi on joitakin seikkoja, joiden osal ta erot vuokratyöntekijöiden ja vakituisten välil lä eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Näitä seik koja ovat: vuokratyöntekijöillä on vakituisia suu rempi riski altistua työssään erilaisille vaaroille (esim. melu, tärinä, vaaralliset aineet), joutua te kemään fyysisesti kuormittavia työtehtäviä sekä saada pyytäessään vain harvoin tukea työtovereil ta tai esimiehiltä. Xxxxx kohdata työpaikalla häi rintää on puolestaan vuokratyöntekijöillä ja vaki tuisilla suunnilleen yhtä suuri, kun taas vakituisil la on vuokratyöntekijöitä suurempi riski kohda ta terveyteen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Viimeisinä mainitut muuttujat ovat ainoat koko analyysissa, joissa vakituisten riski altistua työn laatua heikentäville seikoille on vuokratyönteki jöitä suurempi. On kuitenkin syytä painottaa, et tä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
Edellä esitetyt tulokset siis osoittavat, et tä vuokratyöntekijöillä on vakituisiin verrattu na huomattava riski kohdata erilaista syrjintää EU15maissa. Taulukosta 5 huomataan, että syr jintää esiintyy niissäkin EU15maissa, joissa syrji mättömyyden periaate on jo voimassa. Joidenkin työn laatuun ja syrjimättömyyden periaatteeseen liittyvien seikkojen osalta vuokratyöntekijöiden asema suhteessa vakituisiin vaikuttaa olevan jopa heikompi niissä maissa, joissa syrjimättömyyden periaate on jo voimassa.
Heikkoa laatua ja vuokratyöntekijöiden syrjintää
Tässä artikkelissa olen tarkastellut seuraavia kysy myksiä: Onko vuokratyöntekijöiden työn laadul la eroa vakituisessa työsuhteessa työskentelevien työn laatuun verrattuna? Esiintyykö vuokratyön tekijöiden syrjintää vakituisiin verrattuna? Esiin tyykö vuokratyöntekijöiden syrjintää myös niis sä maissa, joissa syrjimättömyyden periaate on jo voimassa?
Vuokratyösuhteessa työskentelevien heikko ase ma suhteessa vakituisiin ilmenee useiden vuokra työn laatuun ja syrjimättömyyden periaatteeseen liittyvien seikkojen kohdalla. Tällaisia seikkoja ovat heikko taloudellinen kompensaatio, epävar muus, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, työteh tävien kytkeytyminen vähäiseen ammattitaitoon, terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät ongelmat, informaation ulkopuolelle jääminen ja työtyyty mättömyys. Työvoiman vuokrausyritysten kan sainvälisen liiton Ciettin (2006) toimintaohjeissa todetaan, että vuokratyösuhteissa työskentelevien kohdalla tulee kunnioittaa kansainvälisiä ja kansal lisia syrjimättömyyden periaatteita kaikkien työ oloihin liittyvien seikkojen osalta. Edellä esitetyn analyysin perusteella voidaan todeta, että näin ei välttämättä EU15maissa toimita (ks. myös Nien xxxxx & Matiaske 2006). Vuokratyödirektiivi ei taida juurikaan muuttaa tilannetta, sillä vuokra työntekijöiden asema vaikuttaa olevan vakituisia heikompi myös niissä EU15maissa, joissa syrji mättömyyden periaate on jo voimassa.
Vaikutusvaltaisessa tietoyhteiskuntaa käsittele
vissä analyysissaan Xxxxxx Xxxxxxxx (2000) pai nottaa, että asemat verkostoissa ja kyky käyt tää uutta teknologiaa ovat keskeisiä seikkoja tä män päivän työelämässä. Yksilön kannalta tärke ää on se, että hänellä on joitain erityistaitoja, joi
ta hän voi myydä markkinoilla. Castellsin mu kaan informationaalisessa yhteiskunnassa työvoi mansa myyjät voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ryhmää ovat selviyty jiä, ja heihin kuuluvat korkeasti koulutetut osaa jat, joista tulee joko toimintaa johtavia verkkolai sia tai verkkolaisten alaisuudessa työskenteleviä joustajia. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne työ voimansa myyjät, joilla ei ole erityistaitoja ja jot ka ovat tämän vuoksi helposti korvattavia. Vii meksi mainittuja Xxxxxxxx nimittää uloslyödyiksi. Vuokratyö kytkeytyy yleensä juuri heikon am mattitaidon töihin, ja Castellsin jaottelun mu kaan voidaan sanoa, että vuokratyöntekijät kuu luvat usein uloslyötyjen ryhmään. Castellsin mää ritelmän perustalta voidaan myös ajatella, että va kituisissa työsuhteissa työskentelevillä on usein vähintäänkin kohtalainen asema verkostoissa, kun taas vuokratyöntekijöiden asema on heikko. EU15maiden vuokratyöntekijöiden heikkoa ase maa suhteessa vakituisiin onkin mielekästä tulki
ta ulkopuolisuuden perustalta.
Esimerkiksi vuokratyöntekijöiden vakituisia suurempaa riskiä tulla heikosti informoiduksi työhön liittyvistä riskeistä voidaan ajatella liitty vän juuri ulkopuolisuuteen. Voi olla, että vuokra työntekijöille ei välttämättä kerrota kaikkea sitä, mitä vakituisille kerrotaan, koska vuokratyönte kijät saattavat olla jo huomenna jossain muualla. Esimerkiksi kattava työtehtäviin perehdyttämi nen voikin aiheuttaa huomattavia kuluja suhtees sa vuokratyöntekijöiden tuottamaan tulokseen.
Ulkopuolisuuteen liittyy myös se, että vuokra työntekijöillä on vakituisia suurempi riski kohda ta työaikajärjestelyihin sekä työtehtävien suoritta miseen liittyviä vähäisiä vaikutusmahdollisuuk sia. Myös se, että vuokratyöntekijät jäävät lähes aina erilaisten vakituisille myönnettävien tulos palkkioiden ulkopuolelle, on osoitus vuokratyön tekijöiden ulkopuolisuudesta samoin kuin se, että vuokratyöntekijöillä on vakituisia suurempi riski jäädä työnantajan järjestämän koulutuksen ulko puolelle sekä kohdata vähäisiä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä työssä. Lisäksi vuokratyö vai kuttaa ylipäätään merkitsevän heikkoja valmiuk sia edetä työuralla. Kysymys ei olekaan ainoastaan siitä, että vuokratyöntekijöiden asema on vuokra työsuhteessa työskentelyn hetkellä heikko. Vuok ratyön tekeminen saattaa nimittäin aiheuttaa on gelmia koko työuraa silmällä pitäen.
Työuraa tarkasteltaessa on syytä nostaa esiin
amerikkalaissosiologi Xxxxxxx Xxxxxxxxx esittä
mä huomio, joka ilmenee selkeästi vuokratyös sä. Xxxxxxxxx mukaan työn uudessa järjestyksessä on kysymys nimenomaan joustavuudesta ja jous tavuuden korostaminen muuttaa ratkaisevalla ta valla työn luonnetta. Sennett painottaa, että sil loin kun kysymys on joustavuudesta, on työura elinikäisenä väylänä tukossa ja ihmiset ohjautu vat kiertotielle. Xxxx (career) sijasta työntekijöille on tarjolla vain työtä (job) eli lyhytaikaisia ja pät kittäisiä projekteja. (Sennett 2002, 7.) Vuokra työntekijöiden uranäkymät ovatkin usein heikot. Edellä esitetyn analyysin perusteella heikoilta vaikuttavat myös vuokratyöntekijöiden taloudel liset näkymät. Tulospalkkioiden ulkopuolelle jää misen lisäksi kokoaikaisesti työskentelevillä vuok ratyöntekijöillä on nimittäin kokoaikaisesti työs kenteleviä vakituisia suurempi riski saada vähäisiä tuloja. Vähäiset tulot ilmenevät myös siinä, että vuokratyöntekijöillä on vakituisia suurempi riski
olla tyytymättömiä palkkaan.
Heikko taloudellinen kompensaatio on eräs keskeisistä vuokratyön ongelmakohdista. Xxxx Xxxxxxx on kuitenkin painottanut, että taloudel listen seikkojen merkitystä on tapana ylikorostaa. Vaikka niillä on aina merkitystä, ne ovat vain har voin määrääviä. Xxxxxxx väittääkin, että ihmisten toimintaa selittää taloudellisia seikkoja huomatta vasti enemmän esimerkiksi turvallisuus ja vakaus. (Polanyi 1944, 153–154.) Työn epävarmuus on viime vuosina noussut jopa tärkeimmäksi työelä mää käsittelevän keskustelun aiheeksi. Esimerkik si Xxxxxxx Xxxxx (2006) on päätynyt siihen, että kokemus työn epävarmuuden kasvusta on eräs keskeisistä länsimaista työelämää viimeisen pa rinkymmenen vuoden aikana koskeneista muu toksista.
Jos työn koetaan yleisesti muuttuneen epävar memmaksi, niin vuokratyösuhteessa työskente ly vaikuttaa merkitsevän vielä ”tavallista” huo mattavasti suurempaa epävarmuutta. EU15mai den vuokratyöntekijöillä on nimittäin vakitui siin verrattuna yli viisinkertainen riski kokea, et tä he saattavat menettää työnsä seuraavan puolen vuoden kuluessa. Vuokratyössä epävarmuus joh tuu olosuhteiden epämääräisyydestä (vrt. Sennett 2007, 54–55), ja olennaista on, että pelko töiden
loppumisesta on keskeinen osa koko vuokratyön luonnetta (Xxxxx & Xxxxxx 2006, 154). Vuok ratyön epävarmuuden merkitystä korostaa työ elämän tutkimuksessa esitetty huomio siitä, et tä pelko työn menettämisestä voi olla psyykkisil tä seurauksiltaan yhtä vakavaa kuin varsinainen työn menettäminen (Sverke & al. 2002; Julku nen 2008, 114–115).
Vuokratyön epävarmuuden perusta on sen joustavuudessa, ja joustavuus on keskeisin vuokratyön rakenteeseen sisältyvä ominaisuus. Vuokratyön joustavuutta ja epävarmuutta tarkas teltaessa on syytä huomata eräs vuokratyödirektii viä käsittelevässä ehdotuksessakin (Euroopan ko missio 2002a) esiin nostettu seikka: työvoiman joustavuus on tärkeää lähinnä työnantajille, kun taas työntekijöille tärkeää on työsuhteen turvalli suus. Joustavuus ja turvallisuus taas ovat työelä mässä usein toistensa vastakohtia (Xxxxxx 2008, 205, 208).
Joustavuuden ja turvallisuuden vastakkaisuut ta kuitenkin hämärtää vuokratyödirektiiviä kä sittelevässä ehdotuksessakin (Euroopan komissio 2002a) käyty flexicuritykeskustelu, jossa paino tetaan sitä, että työelämässä tulisi lisätä sekä jous tavuutta että turvallisuutta. Käytännössä jousta vuuden ja turvallisuuden yhdistäminen on osoit tautunut vaikeaksi johtuen yksinkertaisesti sii tä, että usein työsuhteissa enemmän joustavuutta merkitsee vähemmän turvallisuutta.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että työvoiman vuokrausteollisuuden väitteiden (esim. Denys 2004) vastaisesti vuokratyö ei tarjoa tilannet ta, jossa kaikki osapuolet voittavat. Ennemmin kin kysymys on siitä, että tämän päivän työelä mässä voittaja vie kaiken (ks. Castells 2000) ja vuokratyön kohdalla häviävänä osapuolena ovat usein työntekijät. Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen edellyttäisi sitä, että tulisi kiinnit tää huomio joustavuuden ja turvallisuuden vä liseen suhteeseen ja painottaa jälkimmäistä pal jon nykyistä enemmän. Tällöin vaadittaisiin kui tenkin huomattavasti vuokratyödirektiiviä tehok kaampia käytännön tekoja. Edellä esitetyn ana lyysin perusteella vaikuttaa näet vahvasti siltä, et tä vuokratyödirektiivin vastaliike on riittämätön.
KIRJALLISUUS
XXXXXXX, XXX: Agency Work in the European Union. Teoksessa: Xxxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxx, Xxxxxx (toim.): Temporary Agency Work and the Infor- mation Society. Haag: Kluwer Law Internation- al, 2004
XXXXXXXXXX, XXXXX: Temporary agency work in an en- larged European Union. xxxx://xxx.xxxxxxxxx. xxxxxx.xx/xxxxxxx/0000/000/xx/0/xx00000xx. pdf. Haettu 11.11.2007. European Foundation for the Improvement of Living and Working Con- ditions, 2006
XXXXXXXXXX, XXXXX: Temporary agency work and collective bargaining in the EU. xxxx://xxx.xx- xxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxxxxx/0000/00/xx/0/ EF0899EN.pdf. Haettu 2.1.2009. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, 2008
XXXXXXXXX, XXXXXXX: A Handbook of Human Re- source Management Practice. Lontoo: Kogan Page, 2003
XXXXXXXX, XXXXX & XXXXXX, XXXXXX (toim.): Tem-
porary Agency Work and the Information Society. Haag: Kluwer Law International, 2004
XXXXXXXX, XXXXXX: The Information Age: Economy, Society and Culture. Volume I: The Rise of the Network Society. Second Edition. Oxford: Black- well, 2000
CIETT: The agency work industry around the world. Main statistics. xxxx://xxx.xxxxx.xxx/xxxxxx- min/templates/ciett/docs/Ciett_Economic_Re- port_2007.pdf. Haettu 20.11.2008. Internation- al Confederation of Private Employment Agen- cies, 2007
CIETT: Ciett Code: of conduct. xxxx://xxx.xxxxx.xxx/ fileadmin/templates/ciett/docs/CIETT_Code_ Conduct.pdf. Haettu 1.12.2008. International Confederation of Private Employment Agencies, 2006
XXXXX, XXX: Challenges for Temporary Agency Work in the Information Society. Teoksessa: Xxxxxxxx, Rog- er & Xxxxxx, Xxxxxx (toim.): Temporary Agency Work and the Information Society. Haag: Kluwer Law International, 2004
ETUC: Temporary agency workers in the Europe- an Union. xxxx://xxx.xxxx.xxx/x/000. Haettu 20.12.2008. European Trade Union Confedera- tion, 2007
ETUI: Survey of Legislation on Temporary Agency Work. ETUI Report 65. Bryssel: European Trade Union Institute, 2000
EUROFOUND: Construction of income bands for the 4th European Working Conditions Sur- vey. xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxx/ ewco/4EWCS/4EWCSincomebands.pdf. Haettu 25.1.2009. European Foundation for the Improve- ment of Living and Working Conditions, 2006
EUROFOUND: Fourth European Working Condi- tions Survey. xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/ pubdocs/2006/98/en/2/ef0698en.pdf. Haettu 20.1.2009. European Foundation for the Improve- ment of Living and Working Conditions, 2007
EUROFOUND: Industrial relations developments in Eu- rope 2007. xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/ docs/eiro/tn0803029s/tn0803029s.pdf. Haettu 2.1.2008. European Foundation for the Improve- ment of Living and Working Conditions, 2008a
EUROFOUND: Methodology: weighting. European Working Conditions Survey 2005. xxxx://xxx. xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxx/xxxxxxx/XXXX0000/ weighting.htm. Haettu 29.11.2008. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, 2008b
EUROOPAN KOMISSIO: Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vuokratyöntekijöiden työ- ehdoista. xxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxx_xxxx- al/labour_law/docs/com2002_149_fi.pdf. Haettu 30.11.2008. Bryssel: Euroopan komissio, 2002a
EUROOPAN KOMISSIO: Muutettu ehdotus Euroopan par- lamentin ja neuvoston direktiivi vuokratyönteki- jöiden työehdoista. xxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxxx- yment_social/labour_law/docs/com2002_701_ fi.pdf. Haettu 10.1.2009. Bryssel: Euroopan komissio, 2002b
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO: The European Parlia- ment and the Council of the European Union: Amended proposal for a Directive of the European Parliament and the Council on temporary agency work. Bryssel: Euroopan unionin neuvosto, 2008 FORDE, XXXXX & XXXXXX, XXXX: Agency Working in Britain: Character, Consequences and Regulation.
British Journal of Industrial Relations 43 (2005): 2, 249–271
XXXXX, XXXXX & XXXXXX, XXXX: The nature and expe- rience of agency working in Britain. What are the challenges of human resource management? Per- sonnel Review 35 (2006): 2, 141–157
GUEST, XXXXX: Is the Psychological Contract Worth Taking Seriously? Journal of Organizational Be- havior, 19 (1998): 1, 649–664
XX XXXXX-XXXX, MARLOES: The Anatomy of Job Satis- faction and the Role of Contingent Employment Contracts. Tinbergen Institute Discussion Paper, 2005
XXXXX, XXXXXXX: Demanding Work. The Paradox of Job Quality in the Affluent Economy. Princeton: University Press, 2006
XXXXXX, XXXXX: Uusliberalismin lyhyt historia. Suo- mentanut Xxxxx Xxxxxxxx. Tampere: Vastapaino, 2008
XXXXXXXXX, XXXXXX & XXXXXXX, XXXXX: Määrällisiä ta-
rinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tul- kinta. Porvoo: WSOY, 2007
JULKUNEN, RAIJA: Uuden työn paradoksit. Keskuste- luja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere: Vas- tapaino, 2008
XXXX, XXXX: Pääoma 1. Kansantaloustieteen arvostel- ua. Alkuperäispainos 1867. Moskova: Kustannus- liike Progress, 1974
MCKINSEY: Orchestrating the evolution of Private Em- ployment Agencies towards a stronger society. ht- tp://xxx.xxxxx.xxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx/ docs/Survey_Orchestrating_PrEAS_-_2000.pdf. Haettu 15.12.2008. International Confederation
of Private Employment Agencies, 2000
XXXXXXXXX, XXXXXX & XXXXXXXX, XXXXXX: Effects
of the ’principle of non-discrimination’ on tem- porary agency work: compensation and working conditions of temporary agency workers in 15 Eu- ropean countries. Industrial Relations Journal 37 (2006): 1, 64–77
OECD: Employment Outlook. xxxx://xxx.xxxx. si/eurydice/pub/oecd/empout.pdf. Haettu 14.12.2008. OECD, 1999
OECD: Employment Outlook. http:// xxx.xxxxxxxxxxxx.xxx/xxxx/ display. asp?K=5LMQCR2JDH48&m=185&ds=;%20
employment;&dc=462&sort=sort_date/d&mw= 5&lang=en&st_01=33&sf_01=subjectcode &st_02=not%20e4%20or%20e5%20or%20 p5&sf_02=subversioncode&plang=en. Haettu 22.10.2007. OECD, 2004
XXXXXXX, XXXX: The Great Transformation. The Polit- ical and Economic Origins of Our Time. Boston: Beacon Press, 1944
XXXXX, XXXXXX: Supercapitalism. The Transformation of Business, Democracy and Everyday Life. New York: Xxxxxx X. Knopf, 2007
XXXXXXXX, XXXXXX X.: Schema, promise and mutual- ity: The building blocks of the psychological con- tract. Journal of Occupational & Organizational Psychology 74 (2001): 4, 511–541
XX XXXXXX, XXXX: Temporary agency work in the EU: an overview. Teoksessa: Xxxxxxx, Xxxx & Xxxxxxx, Xxxxx (toim.): International Perspectives on Tempo-
rary Agency Work. Lontoo: Routledge, 2004
XXXXXXX, XXXXXXX: Työn uusi järjestys. Miten uusi ka- pitalismi kuluttaa ihmisluonnetta. Suom. Kivi- nen, Xxxx & Xxxxxxx, Xxxxx. Jyväskylä: Gumme- rus, 2002
XXXXXXX, XXXXXXX: Uuden kapitalismin kulttuu- ri. Suom. Xxxxxxxx, Xxxxx. Tampere: Vastapaino, 2007
XXXXXXX, XXXXXX: Temporary agency work in the Eu- ropean Union. xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx. eu/pubdocs/2002/02/en/1/ef0202en.pdf. Haet- tu 10.10.2007. The European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, 2002
Xxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxx,
XXXXXXXXX: No security. A meta-analysis and re- view of job insecurity and its consequences. Jour- nal of Occupational Health Psychology, 7 (2002): 3, 242–264
XXXXXXXXX, XXXXX: Vuokratyö työelämän ääri-ilmiö- nä. Tutkielma vuokratyöstä ja tämän päivän työ- elämästä. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos, 2008
TUC: The EU Temp Trade. Temporary Agency Work across the European Union. xxxx://xxx.xxx.xxx. uk/extras/eu_agency.pdf. Haettu 10.10.2008. Lontoo: Trades Union Congress, 2005
XXXXXXXXXXX, XXXXXXXX: Historiallinen kapitalismi. Suomentanut Xxxxxx Xxxxxxxxxx. Jyväskylä: Gum- merus, 1987.
ENGLISH SUMMARY
Xxxxx Xxxxxxxxx: Temporary agency work in EU (Vuokratyö EU:ssa)
The article discusses the quality of temporary agency work and the principle of non-discrimination against temporary agency workers, as set out by the European Commission in its draft directive on temporary agency work. The principle has it that temporary agency work- ers must not be treated less favourably regarding ba- sic working conditions and terms of employment than permanent workers doing comparable work. Following this basic premise, the focus here is to compare tem- porary agency workers with people in permanent em- ployment. The data are drawn from the fourth Europe- an working conditions survey collected in 2005. These data are used to study aspects of the non-discrimina- tion principle and job quality in EU–15 countries.
Temporary agency work has undergone significant
deregulation throughout the industrial world over the past two decades, and the directive on temporary agen- cy work can be seen as a move to counter the growing emphasis on free market development. The main re- sults of this article are that temporary agency work is of an inferior quality to the work done by permanent workers, and that temporary agency workers are dis- criminated against in EU–15 countries even if other factors are controlled for. Discrimination occurs even in those countries where the principle of non-discrim- ination is well established. It seems then that the coun- termovement mounted by the directive on temporary agency work is inadequate.y
KEY WORDS: