Sisällys

Pelastusopiston päämääränä on korkeatasoinen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan sopimushenkilöstön laadukas koulutus eri puolilla Suomea. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan tehtävänkuva muuttuu seuraavien vuosien aikana ja jo nyt entistä useammin ryhmänjohtaja toimii pelastustoiminnassa tilannepaikan johtajana. Koulutusjärjestelmää kehitetään ja siihen lisätään erillinen tilannepaikan johtajan kurssi, johon voi osallistua suoritettuaan ryhmänjohtajan kurssin hyväksytysti. Pelastuslain uudistaminen ja pelastustoimen uudelleen järjestäminen sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän muutos ja kehittäminen aiheuttavat muutospaineita myös sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan toimenkuvaan. Tämä opetussuunnitelma on päivitetty koulutusjärjestelmän muutosprosessin aikana ja opetussuunnitelma päivitetään vuoden 2019 aikana. Tällä varmistetaan sujuva siirtymä aiemmin toteutetuilta kursseilta Pelastusopiston koulutusjärjestelmän mukaisille kursseille.

Pitkällä aikavälillä koulutustason noustessa myös vastuu ja ratkaisuvalta pelastustoiminnan tehtävillä siirtyvät entistä enemmän ryhmänjohtajan tehtäviksi pelastusviranomaisen tuella. Pelastustoiminnan johtaminen siirtyy todennäköisesti jatkossa entistä enemmän osaksi ryhmänjohtajakoulutusta ja tilannejohtamisen koulutusta ja pelastustoiminnan johtamisen koulutus vähenee sopimuspalokunnan päällystökoulutuksesta.

Pääsykriteerit Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssille

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssin pääsykriteerit ovat seuraavat:

1. pelastustoiminnan peruskurssi 3 op tai aiempi Pelastusopiston hyväksymän SPEK:n opetussuunnitelman mukainen sammutustyökurssi suoritettuna.

2. aktiivista toimintaa palokunnassa ja harjoituksiin osallistumista vähintään 100 t /3 vuodessa.

3. aktiivinen osallistuminen 30 % palokunnan pelastustoiminnan tehtäviin ja vähintään kaksi vuotta toimintaa palokunnassa.

4. edellisten lisäksi pelastuslaitoksen määrittelemät, ja palokunnan koulutustavoitteen mukaiset, kolme hyväksytysti suoritettua kurssia seuraavista tai aiempi Pelastusopiston hyväksymän SPEK:n opetussuunnitelman mukainen vastaava kurssi:

▪ Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa -kurssi

▪ Pintapelastuskurssi

▪ Korkealla työskentelyn kurssi

▪ Vaarallisten aineiden tukitoiminnot -kurssi

▪ Kemikaalisukelluskurssi

▪ Öljyntorjuntakurssi

▪ Ensiapukurssi

▪ Ensivastekurssi

5. haastattelu ja kirjallinen koe.

Kurssin pääsykokeeseen ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki edellä mainittujen vaatimusten täyttämät henkilöt. Kurssille pyrkivien tulee valmistautua pääsykokeisiin kertaamalla aikaisemmin suoritettujen kurssien aihealueita. Ennen kurssivalintaa hakijoille järjestetään kirjallinen pääsykoe sekä haastattelu.

Pääsykoe on kurssikohtainen ja sitä ei voi uusia. Suoritettujen pääsykokeiden tulokset eivät vaikuta tuleviin pääsykokeisiin. Vastaava kouluttaja valitsee oppilaat kurssille henkilökohtaisen haastattelun ja suoritetun kirjallisen pääsykokeen perusteella.

Ryhmänjohtajakurssi antaa valmiuksia toimia tarvittaessa tilannepaikan johtajana.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opintojen hyväksilukeminen

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssille voidaan hyväksilukea aiemmin suoritettuja kursseja sekä koulutuksia. Hyväksilukeminen voi koskea kurssia kokonaisuudessaan tai sen osioita. Hyväksiluettavuutta arvioitaessa lähtökohtana ovat kurssin osaamistavoitteet. Arvioinnissa otetaan huomioon myös aikaisempien koulutuksien laajuus, sisältö sekä ajankohta, jolloin koulutukset on suoritettu.

Hyväksilukemismenettely käynnistyy vain opiskelijan aloitteesta. Formaalin oppimisen osalta opiskelijalla on velvollisuus osoittaa osaamisensa ja hänen on esitettävä todistusjäljennökset niistä suorituksista, joihin hän vetoaa. Hyväksilukemista haetaan järjestävän tahon pelastustoiminnan peruskurssista vastaavalta. Hyväksilukemispäätöksen asiassa tekee kurssin järjestäjä pelastustoiminnan vastaavan kouluttajan esityksestä. Pääsääntöisesti kymmentä vuotta vanhempia koulutuksia ei hyväksilueta, ellei kurssilainen ole aktiivisesti toiminut ko. aiheen parissa.

Non- ja informaalin oppimisen osalta opiskelijan on mahdollista käynnistää AHOT-prosessi kirjallisella hakemuksella, josta selviää, mitä osaamista hänellä on, miten ja mistä se on hankittu. Tiedot on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan luotettaviksi dokumentein. Kirjallisen hakemuksen pohjalta opiskelijalle voidaan myöntää oikeus näyttää osaamisensa näytöllä.

2. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi - ryhmänjohtajan työnkuva

Sopimushenkilöstön valmiuksiin suuntautuu laadullisesti uudenlaisia osaamisodotuksia, jossa korostuvat mm. hyvät yhteisö- ja vuorovaikutustaidot. Hyvä ilmapiiri ja henkilöstön motivaatio antavat perustan myös sopimushenkilöstön osaamisen rakentamiselle ja tehokkaalle toiminnalle. Jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Sopimuspalokunnan ryhmänjohtajan on kehitettävä jatkuvasti omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan osaamistarpeisiin pohjautuen sekä pyrittävä seuraamaan alan kehitystä. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssin käynyt on pelastustoimessa ryhmänsä johtaja, joka vastaa osaltaan pelastustoimen arvojen ja osaamisen tinkimättömästä toteutuksesta. Ryhmänjohtajan on myös valvottava ja vastattava työturvallisuudesta siten, että kalusto ja varusteet ovat asianmukaisessa kunnossa tilannepaikalla.

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan osaamista niin, että osaamistarpeisiin perustuvat osaamistavoitteet saavutetaan. Ennen sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssille hakeutumista tulee sopimushenkilöstöön kuuluvalla henkilöllä olla riittävästi koulutusta, kokemusta ja oikea asenne. Ryhmänjohtajan tehtävät ja vastuut voivat eri palokunnissa poiketa merkittävästi toisistaan, koska erilaiset palokuntasopimukset asettavat henkilöstölle erilaisia osaamisvelvoitteita.

Ryhmänjohtaja on haja-asutusalueella useimmiten henkilö, joka joutuu onnettomuus- ja tulipalotilanteessa tekemään ensimmäiset ja monta kertaa myös tärkeimmät johtopäätökset ja antamaan ensimmäiset käskyt pelastustoiminnan henkilöstölle. Nämä päätökset vaikuttavat ratkaisevasti onnettomuuden pelastus- ja sammutustöiden onnistumiseen. Sopimuspalokunnan ryhmänjohtaja valvoo ja vastaa oman ryhmänsä turvallisuudesta ja hänen osattava arvioida joukkojen riittävyys suhteessa onnettomuuteen ja sen mahdolliseen laajenemiseen. Ryhmänjohtajan on osattava toimia tilannepaikalla yhteistyössä mm. eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan kurssin suoritettuaan vanhempi sammutusmies nimitetään yleensä ryhmänjohtajaksi. Alueellisesti on eroja siinä, mihin tehtäviin ryhmänjohtajakurssin suoritettuaan voi osallistua. Työnantajaa velvoittaa työturvallisuuslaki, joka asettaa osaamiselle minimivaatimukset, joista on huolehdittava.

3. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi (5 op)

Ryhmänjohtajakurssin tavoitteet

Ryhmäjohtajakurssin suorittanut osaa

1 Muistamisen taso

2 Ymmärtämisen taso

3 Soveltamisen taso

4 Analysoimisen taso

▪ luetella pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelun merkityksiä pelastusryhmän johtamisen näkökulmasta

▪ luetella ja nimetä pelastustoimen organisaatioita ja muodostelmia

▪ tiedostaa rakennustyypin, rakenteellisten ratkaisujen ja paloteknisten laitteiden merkityksen pelastustoiminnan työturvallisuudessa ja taktiikassa

▪ tunnistaa palo- ja onnettomuustutkinnan merkityksen pelastustoiminnassa

▪ selittää pelastustoiminnan johtamisprosessin ja johtamisen perusteet

▪ perustella tilannekuvan merkityksen pelastustoiminnan johtamisessa

▪ perustella pelastustoiminnan johtamisen teoreettisen viitekehyksen

▪ toimia työturvallisesti johtaessaan pelastustoimintaa

▪ havainnoida palon laajuutta ja riskiä suhteessa rakennukseen ja sen rakenteellisiin ratkaisuihin

▪ selittää Virve-viestiliikenteen perusteet

▪ selittää kenttäjohtamisjärjestelmän perusteet

▪ selittää ja perustella pelastusjoukkueen johtamisen perusteet

▪ huomioida palo- ja onnettomuustutkinnan tarpeita pelastustoiminnassa ja tehdä havaintoja palopaikalla palontutkintaa edistävällä tavalla

▪ johtaa pelastusryhmää eri onnettomuustyypin tilanteissa

▪ toimia tilannepaikan johtajana

▪ toimia paloilmoitinlaitteistoilla tavanomaisissa pelastustoiminnan tehtävissä

▪ käyttää Virve-päätelaitetta viestivälineenä

▪ analysoida omaa johtamistoimintaansa

▪ analysoinnin pohjalta muuttaa johtamistoimintaansa

4. Opetussuunnitelman käsitteistö

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen – Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat opiskelijan erilaisissa tilanteissa jo hankkiman osaamisen hyväksilukemisen osaksi suoritettavaa kurssia. Osaaminen on voinut syntyä esim. aiemmissa opinnoissa, työelämässä tai harrastetoiminnassa. Tunnistamisen avulla osaaminen saadaan näkyville dokumentointia varten.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla opiskelijan tunnistettu osaaminen arvioidaan ja dokumentoidaan. Toiminnassa keskitytään arvioimaan henkilön tunnistettua osaamista suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattuihin osaamistavoitteisiin ja ydinsisältöihin. Opiskelijan on esitettävä todistusjäljennökset ja muut soveltuvat dokumentit niistä suorituksista ja siitä osaamisesta, joihin hän vetoaa.

Harjoitussuunnitelma – suunnitelma, jonka mukaan koulutetaan ja harjoitellaan opetussuunnitelmassa ja toteuttamissuunnitelmassa olevien tavoitteiden mukaisia käytännön taitoja. Harjoitussuunnitelmassa kuvataan harjoituksen osaamistavoitteet, toteutustapa, käytössä olevat resurssit, aikataulu sekä harjoitukseen liittyvät turvaohjeet.

Kouluttaja – kurssin järjestäjän nimeämä kurssin toteuttamiseen osallistuva kouluttaja.

Kurssi – opintojen ja opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteet on määritelty tässä opetussuunnitelmassa. Kurssi rakentuu lähiopetuksesta ja itsenäisistä opinnoista, ja sen laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Kurssi muodostuu eri koulutusosioista. Näiden välinen määrällinen suhde näkyy kurssin toteuttamissuunnitelmassa ja vaihtelee kurssikohtaisesti.

Lähiopetus – se osa kurssin opinnoista, joka merkitään toteuttamissuunnitelmaan, ja joka pidetään toteuttamissuunnitelmaan merkittynä aikana. Lähiopetusta ovat esim. oppitunnit, seminaarit, opintokäynnit, simulaatio-opetus, muodolliset ja sovelletut harjoitukset sekä mahdolliset kokeet ja tentit.

Verkko-opiskelu – se osa, joita voidaan suorittaa ohjatusti oppimisympäristössä. Opinnot voivat sisältää esimerkiksi keskustelua, ryhmätöitä, tehtäviä ja tiedonhankintaa.

Itsenäinen opiskelu – se osa kurssin opinnoista, jonka opiskelija suorittaa lähiopetuksen ulkopuolella hänelle soveltuvassa paikassa ja valitsemanaan aikana. Itsenäisissä opinnoissa opiskelijat tekevät esim. erityyppisiä oppimistehtäviä, verkko-opintoja sekä valmistautuvat kokeisiin ja tentteihin.

Kurssin järjestäjä – organisaatio, joka vastaa opetussuunnitelman mukaisesta kurssista, toteuttamissuunnitelmassa olevien toimintojen/toimenpiteiden alueellisesta soveltamisesta, opetuksesta ja arvioinnista. Kurssin järjestäjä huolehtii myös kurssin taloudesta.

Koulutusosio – kurssin opintojen ja opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus ja tavoitteet on määritelty tässä opetussuunnitelmassa. Koulutusosio voi koostua hyvin erityyppisestä opiskelusta: oppitunneista, luennoista, oppimis- ja harjoitustehtävistä, esitelmistä ja kokeista.

Koulutusosion vastuukouluttaja – opintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaava opettaja.

Opiskelu – opiskelijan tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat osaamistavoitteet ja oppiminen. Opiskelijalla on velvollisuus osallistua (hyväksilukemispäätöksiä lukuunottamatta) kaikkeen järjestettyyn opetukseen sekä ja opiskella itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan.

Opetussuunnitelma – opetussuunnitelmassa kuvataan sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään kuuluvien kurssien osaamistavoitteet, ydinsisällöt ja suoritusvaatimukset. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös arvioinnin periaatteet.

Opetussuunnitelman omistava organisaatio – sisäministeriön päättämä opetussuunnitelman valtakunnallisesta ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaava organisaatio – Pelastusopisto. Tämä organisaatio huolehtii myös mm. kurssien aineistotuotannosta sekä kurssien pedagogisiin toteuttamisvaihtoehtoihin valmentavasta kouluttajakoulutuksesta.

Opinto-oikeusaika – opetussuunnitelmassa tai toteuttamissuunnitelmassa määritelty aika kurssin suorittamista varten.

Opintopiste – ilmaisee opiskeltavan opintojakson työmäärän. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 27 tunnin työpanosta. Käytännössä yhden op:n suorittamiseen vaadittava työmäärä voi vaihdella esim. henkilön opiskeluvalmiuksien mukaan.

Opetuksen ja itsenäisen opiskelun välinen suhde vaihtelee kursseittain ja se ilmenee kunkin kurssin toteuttamissuunnitelmassa.

Palokunnan koulutustavoite – ilmaisee ne kurssit ja muun koulutuksen, joiden mukaisesti kukin palokunta tulee tavoitteellisesti kouluttaa. Koulutustavoite vaihtelee palokunnittain. Tällä koulutuksella saavutetaan riittävä osaaminen, jolla palokunnan henkilöstö selviää pelastustehtävistä.

Pelastustoiminta – kiireellisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia.

Sopimushenkilö – pelastustoimen järjestelmään kuuluva henkilö, joka toimii sopimuspalokunnassa.

Sopimuspalokunta – pelastustoimen järjestelmään kuuluva vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta tai sotilaspalokunta, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Toteuttamissuunnitelma – opetussuunnitelmassa kuvatun kurssin toteuttamiseksi laadittu suunnitelma, jonka tekee Pelastusopisto ja siinä olevien toimintojen/toimenpiteiden alueellinen soveltamisesta vastaa kurssin vastuukouluttaja. Toteuttamissuunnitelmassa täsmennetään mm.

- osaamistavoitteet

- keskeinen asiasisältö

- suositus lähiopetuksen ja itsenäisen opiskelun väliseksi suhteeksi tunteina

- suositus lähiopetuksen aikatauluksi ja tarvittavien kouluttajien määräksi

- vaadittavat suoritukset

- lähiopetuksen läsnäolovelvoitteen seuranta; poissaolojen seuraamusten määrittely

- kirjallisiin kokeisiin tuleva opiskeltava aineisto

- käytännön kokeet

- arviointiperusteet

Kurssin vastaava kouluttaja esittelee toteuttamissuunnitelman opiskelijoille ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Toteuttamissuunnitelma on kurssin Moodle-alustalle.

Viikkoharjoitukset – palokunnan viikoittaisia pelastustoiminnan oppitunteja tai harjoituksia, joiden aiheet vaihtelevat palokunnan ja hälytysosaston toiminnan mukaan. Viikkoharjoitukset ylläpitävät palokunnan hälytysvalmiutta.

Osaamisperusteinen tavoitteenasettelu

Sopimushenkilöstön kurssit on kuvattu osaamisperusteisen tavoitteenasettelun mukaisesti. Osaamistavoitteet (learning outcomes) kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan osaavan kurssikokonaisuuden suoritettuaan. Pyrkimyksenä on kuvata, mitä oppija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään oppimisen tuloksena.

Osaamistavoitteiden pohjalla ovat sopimushenkilöstön toiminnassa onnistumisen kannalta keskeiset osaamistarpeet. Kurssin osaamistavoitteet on laadittu minimitasolle. Osaamistavoitteiden laatimisella ja arvioinnilla huolehditaan siitä, että jokainen opiskelija saavuttaa vähintään ne tiedot, taidot ja asenteet, jotka ovat pohjana tehtävässä onnistumiselle ja jatkuvalle uuden tiedon rakentumiselle.

Osaamistavoitteet on kirjoitettu siten, että ne sisältävät seuraavat asiat: verbin, joka kertoo mitä oppijan odotetaan pystyvän tekemään kurssin lopussa; sanan tai sanoja, jotka ilmaisevat, minkä asian kanssa oppija on tekemisissä; sanan tai sanoja, joita käytetään osoituksena siitä, että oppimista on saavutettu. Osaamisen tasoja on kuvattu Bloomin taksonomiaa mukaillen seuraavasti:

1. Muistamisen taso

Muistaminen voidaan määritellä kyvyksi pitää mielessä tai palauttaa mieleen asioita ilman, että niitä välttämättä ymmärretään. Tässä opetussuunnitelmassa käytetään muistamisen tasolla mm. seuraavia verbejä: määritellä, tunnistaa, listata, kuvata, jäljitellä, muistaa.

2. Ymmärtämisen taso

Ymmärtäminen voidaan määritellä kyvyksi tulkita opittua informaatiota.

Tässä opetussuunnitelmassa käytetään ymmärtämisen tasolla mm. seuraavia verbejä: selittää, erottaa, raportoida, avustaa, arvioida.

3. Soveltamisen taso

Soveltaminen voidaan määritellä kyvyksi käyttää opittua materiaalia uusissa tilanteissa tai kyvyksi käyttää ideoita ja käsitteitä ongelmanratkaisussa. Tässä opetussuunnitelmassa käytetään soveltamisen tasolla mm. seuraavia verbejä: käyttää, valita, toimia, soveltaa, suorittaa, toteuttaa, ehdottaa, tehdä.

5. Opiskelumenetelmät sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan kurssilla

Oppiminen on ytimeltään yksilöllistä, tiedollisten käsitysten ja taidollisen valmiuden jatkuvaa rakentamista ja rakentumista sekä asioille annettavaa jatkuvasti kehittyvää merkityksenantoa. Xxxxxxxx opiskelija rakentaa ammatillisia käsityksiään elämänhistoriansa, työkokemuksensa, organisaatioperinteen sekä tulevaisuuden odotustensa mukaan. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on motivoituminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Opiskelua sidotaan tavoitteellisesti ja määrätietoisesti opiskelijoiden työkokemukseen, nykyisiin tehtäviin ja työorganisaatioihin sekä pelastustoimen lähitulevaisuuden kehittämishaasteisiin. Opiskelu tähtää osaamistavoitteiden saavuttamiseen ja elinikäisen oppimisen periaatteiden omaksumiseen. Opiskelija on oppimisprosessissa vastuullinen toimija.

Opiskelumenetelmät sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan kurssilla

6. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan kurssi

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssin opetussuunnitelman toteuttaminen

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssin opetus koostuu lähiopetusosioista sekä niiden väliin sijoittuvista etäoppimistehtävistä sekä kurssikokeista. Kurssin laajuus on 5 op, mikä tarkoittaa keskimäärin 108 tunnin opiskelua. Kurssista annetaan todistus.

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssin koulutusosiot

Pelastusryhmän johtamisen perusteet 2 op Pelastusryhmän johtaminen eri onnettomuustyypeissä 3 op

Tarkemmat koulutusosiokuvaukset:

6.2.1. Pelastusryhmän johtamisen perusteet (2 op)

Osaamistavoitteet

koulutusosion suoritettuaan opiskelija osaa

▪ luetella ja kertoa pelastustoimessa käytettävät organisaatiot, muodostelmat ja tekniset piirros merkit

▪ käyttää pelastustoiminnan johtamisen perusteita pelastustoiminnassa

▪ luetella pelastustoiminnan organisaatiot ja muodostelmat

▪ selittää pelastustoiminnan organisaatioiden ja muodostelmien muodostumisen

▪ selittää tilannekuvan merkityksen pelastustoiminnan johtamisessa

▪ huomioida palo- ja onnettomuustutkinnan tarpeita pelastustoiminnassa

▪ analysoida valmiuksiaan tuleville ryhmänjohtamisen kurssin osioille

Sisältö

säädösperusteet

pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet ja tiedonsaantioikeudet työturvallisuus käsitteet

pelastustoiminnan muodostelmat viitekehys

johtamisprosessi

onnettomuustyypit ja onnettomuuksien ominaispiirteet organisaatiomallit ja niiden merkitys tehokkaaseen johtamiseen tilannekuva visuaalinen esittäminen

tilannearvio / päätösharjoitukset

Oppimismenetelmät

palo- ja onnettomuustutkinnan perusteet organisaationmuodostamisharjoitukset

Lähiopetus ja etäoppimistehtävät

Oppimateriaalit ja oppimisympäristöt

Moodle oppimisympäristö kurssilla jaettava luentomateriaali, luokkatilat, harjoituskohteet

6.2.2. Pelastusryhmän johtaminen eri onnettomuustyypeissä (3 op)

Osaamistavoitteet

koulutusosion suoritettuaan opiskelija osaa

▪ selittää pelastusryhmän suorituskyvyn erilaisissa onnettomuustilanteissa

▪ käyttää pelastusryhmän johtamisen perusteita harjoituksissa

▪ havainnoida palon laajuutta ja riskiä suhteessa rakennukseen

▪ selittää viranomaisverkon toimintaperiaatteen ja hätäkeskuksen roolin viranomaistoiminnassa

▪ tiedostaa onnettomuustiedottamisen lainalaisuudet pelastustoiminnassa

▪ selittää pelastustoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet

▪ soveltaa pelastusryhmän johtamisen aiemmin oppimaansa

▪ toimia paloilmoitinlaitteistoilla tavanomaisissa pelastustoiminnan tehtävissä

▪ analysoida omaa toimintaansa pelastusryhmänjohtajana

▪ analysoida onnettomuustyyppikohtaisesti tarvittavat resurssit

Sisältö

onnettomuustyypit ja onnettomuuksien universaalit piirteet pelastusryhmän johtaminen eri onnettomuustyypeissä rakennusten paloturvallisuus pelastustoiminnassa pelastustekniikka

viestintä ja onnettomuustiedottaminen pelastustoiminnan johtamisessa toiminta tilannepaikanjohtajana

toiminta paloilmoitinlaitteistoilla vahvennetun pelastusryhmän johtaminen

pelastusryhmän toiminta osana suurempaa pelastusmuodostelmaa

Suoritustapa lähiopetus, itsenäinen oppiminen, tiimioppiminen, verkko-oppiminen, oppimistehtävät Oppimateriaali ja oppimisympäristöt

Moodle-oppimisympäristö

Skype kirjallisuus

luokkatilat ja harjoituskohteet

7. Opintoja koskevia ohjeita

Suoritustavat

Opintojen suoritustavat kerrotaan opetussuunnitelmassa ja ne tarkentuvat kurssin toteutussuunnitelmassa. Opiskelu voi olla erilaista kurssin opiskeluun liittyvää työtä, kuten lähi- ja monimuoto- tai verkko-opetukseen osallistumista, oppimistehtävien tekemistä, harjoitusten suunnittelua, harjoitusalueilla tapahtuviin harjoituksiin osallistumista, kalustonhuoltoa tai näyttökokeeseen tai tenttiin valmistautumista.

Opiskelija voi uusia hylätyn suorituksen kurssin opiskelun aikaisilla läpäisyvaatimuksilla kaksi kertaa. Opiskelija voi täydentää suorituksiaan sopimalla tästä kurssin vastaavan kouluttajan kanssa.

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan koulutuksen arviointi

Arvioinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnilla tuetaan opiskelijaa opetussuunnitelmassa esitettyjen osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Arviointiin voivat osallistua kouluttajien lisäksi esim. opiskelija itse. Opiskelijan suorituksia arvioidaan vertaamalla suorituksia opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Arvioinnissa korostetaan myös ns. jatkuvan näytön huomioon ottamista. Siten esimerkiksi opiskelijan huolellisuus, aktiivisuus, poissaolot, tehtävien suorittaminen ja vastaavat tekijät voivat vaikuttaa arviointiin. Jatkuvan näytön arviointi on yleensä varsin subjektiivista, joten sen käyttöä arviointiperusteena on käytettävä harkiten silloin, kun tavoitteiden saavuttamista voidaan luotettavasti arvioida tavanomaisin keinoin.

Kurssin sisältö, osaamistavoitteet, arviointiperusteet ja -asteikko päätetään opetussuunnitelmassa ja esitellään opintojakson alussa.

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssilla osaamista osoitetaan osallistumalla opetukseen sekä tekemällä kurssiin kuuluvat tehtävät, harjoitukset sekä kokeet. Koulutuksessa käytetään kokeiden ja jatkuvan arvioinnin lisäksi vertaisarviointia.

Käytettävä arviointiasteikko on: Suoritettu (S) - Hylätty (HYL).

Opiskelijalle varataan tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Suoritukset säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Document Metadata

Table of Contents

Sisällys

Document Metadata

Sisällys

2019

Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi (5 op)

Opetussuunnitelma

1. Yleistä

2. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi - ryhmänjohtajan työnkuva

3. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi (5 op)

4. Opetussuunnitelman käsitteistö

5. Opiskelumenetelmät sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan kurssilla

6. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajan kurssi

6.2.1. Pelastusryhmän johtamisen perusteet (2 op)

6.2.2. Pelastusryhmän johtaminen eri onnettomuustyypeissä (3 op)

Document Metadata