SUONENJOEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ
SUONENJOEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ
Kaupunginvaltuusto 27.2.2023 § 15
Voimaan 1.3.2023 lukien
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
1 § Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan toimintaa ohjaavat säädökset 6
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä 6
4 § Toimivallan siirtäminen ja delegointi 7
6 § Luottamushenkilöorganisaatio 7
3.1 KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMINTA 8
9 § Kaupungin valtuuston tehtävät 8
10 § Valtuuston toiminnan järjestelyt 8
11 § Valtuustoryhmän muodostaminen 8
12 § Valtuuston istumajärjestys 9
13 § Valtuuston kokoontuminen 9
15 § Varavaltuutetun kutsuminen 9
16 § Kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden läsnäolo kokouksessa 10
17 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja 10
18 § Päätösvaltaisuuden toteaminen 10
19 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut 10
20 § Asioiden käsittelyjärjestys 10
24 § Äänestykseen otettavat ehdotukset 12
25 § Äänestystapa, äänestysjärjestys ja tuloksen toteaminen 12
27 § Pöytäkirja ja sen tarkastaminen 12
28 § Valtuutettujen aloitteet 13
29 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 13
Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 13
31 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset 13
33 § Valtuuston vaalilautakunta 14
34 § Ehdokaslistojen laatiminen ja jättäminen 14
35 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen 14
36 § Ehdokaslistojen yhdistelmä 14
37 § Suhteellisen vaalin toimittaminen 15
38 § Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen 15
4.1 ELINVOIMA JA HALLINTOPALVELUT 16
39 § Kaupunginhallituksen tehtävät 16
40 § Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta 16
41 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta 17
42 § Henkilöstöjaoksen ratkaisuvalta 18
Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta 18
43 § Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta 18
44 § Hallintojohtajan ratkaisuvalta 19
45 § Henkilöstöpäällikön ratkaisuvalta 20
46 § Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikkö 20
47 § Kirjastotoimen johtaja 21
48 § Vapaa-aikakoordinaattori 21
49 § Kansalaisopiston rehtori 21
4.2 KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUT 22
Kasvun ja oppimisen lautakunta 22
52 § Kasvun ja oppimisen lautakunnan ratkaisuvalta 22
Kasvun ja oppimisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta 23
53 § Kasvun ja oppimisen johtaja 23
54 § Rehtori ja koulunjohtaja 23
56 § Varhaiskasvatusjohtaja 24
58 § Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta 25
Teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta 26
63 § Kuntatekniikan päällikkö 28
65 § Pysäköinnin tarkastaja 28
66 § Yleiset määräykset henkilöstöasioissa 29
67 § Henkilöstöorganisaation johtaminen 29
Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa 29
68 § Viran perustaminen ja lakkauttaminen 29
69 § Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi 29
70 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 30
71 § Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstövalinnat 30
73 § Virantoimituksesta pidättäminen 30
74 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 31
75 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ratkaisuvalta 31
76 § Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta 31
77 § Toimialajohtajan ratkaisuvalta 31
78 § Palvelupäällikön ratkaisuvalta 32
79 § Palveluyksikön esihenkilön ratkaisuvalta 32
6.1 TALOUS- JA HANKINTA-ASIAT 33
80 § Yleiset määräykset talousasioissa 33
82 § Talousarvio ja taloussuunnitelma 33
83 § Talousarvion täytäntöönpano 33
84 § Toiminnan ja talouden seuranta 34
86 § Talousarvion muutokset 34
87 § Poistosuunnitelman hyväksyminen 34
88 § Rahatalouden hoitaminen 34
90 § Kaupungin vastaanottamat lahjoitukset 35
6.2 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA 35
91 § Tarkastuslautakunnan tehtävät 35
92 § Tarkastuslautakunnan kokoukset 36
93 § Tilintarkastajan valinta 36
94 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 36
95 § Tilintarkastajan ilmoitukset 36
96 § Tilintarkastuskertomus 36
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 37
97 § Luottamustoimielinten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät 37
98 § Viranhaltijoiden ja esihenkilöiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät 37
7.1 PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTOMENETTELY 38
99 § Luvun määräysten soveltaminen 38
100 § Toimielimen päätöksentekotavat 38
102 § Kokouskutsu ja esityslista 38
104 § Varajäsenen kutsuminen 39
105 § Läsnäolo toimielinten kokouksessa 39
106 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 39
107 § Asioiden käsittelyjärjestys, esittely ja toimielinten esittelijät 39
109 § Ehdotukset, pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi 40
112 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen 41
113 § Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenelle 41
114 § Kaupunginhallituksen otto-oikeus 42
115 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen 42
8.1 KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA 43
117 § Omistajaohjauksen tehtävät ja ratkaisuvalta 43
8.2 ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN 44
118 § Asiakirjahallinnon tehtävät 44
119 § Tiedonhallinnasta vastaavan ja asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät 45
120 § Asiakirjojen pyytäminen ja antaminen 45
121 § Asiakirjan antamisesta perittävät maksut 45
122 § Kaupungin nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen 45
123 § Xxxxxxxx ja todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen 46
Kuntalain 23 §:n mukaisten aloitteiden käsittely 46
126 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot 46
127 § Kunnalliset ilmoitukset 47
1 LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan toimintaa ohjaavat säädökset
Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa. Kunnan päätösvallalla tarkoitetaan kunnan hoidettavaksi lain mukaan tai muuten kuuluvia asioita, joissa kunta voi tehdä tai joissa sen edellytetään tekevän päätöksiä. Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset hallintosäännöllä.
Suonenjoen kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä ellei laeissa ole toisin säädetty.
Hallintosääntöä sovelletaan seuraaviin ohjeisiin / johtosääntöihin nähden ensisijaisena:
- konserniohje
- talousohje
- sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohje
- palkkiosääntö
Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeita hallintosäännön soveltamisesta.
2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä
Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin.
Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä.
Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
3 § Johtajasopimus
Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin ja kaupunginjohtajan välisen johtajasopimuksen, jossa sovitaan kaupungin johtamisen edellytyksistä. Jos johtajasopimuksessa on sovittu kaupunginjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta, sopimuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Johtajasopimuksessa on määräykset kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan välisestä työnjaosta kaupungin johtamisessa.
Lisäksi johtajasopimuksessa on määräykset menettelytavoista, joilla viran hoitamiseen liittyvät eri- mielisyydet ratkaistaan Kuntalain 43 §:ssä tarkoitetun menettelyn sijaan.
4 § Toimivallan siirtäminen ja delegointi
Luottamushenkilöelinten päätösvalta on määritelty laissa ja hallintosäännössä.
Kaupunginhallitus voi siirtää sille kuuluvaa toimivaltaa lautakunnalle, jaostolle, luottamushenkilölle tai viranhaltijalle ja lautakunta voi siirtää sille kuuluvaa päätösvaltaa jaokselle, luottamushenkilölle ja viranhaltijalle, ellei voimassa olevasta lainsäädännöstä muuta johdu. Näin siirrettyä toimivaltaa ei voi enää siirtää edelleen.
Toimivallan siirtopäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Toimivallan siirtopäätökset on toimitettava hallintotoimistoon.
Jos viranhaltijaa sijaistava päätöksentekijä on työsuhteinen, päätös siirtyy hänen esihenkilönsä päätettäväksi edellyttäen, että tämä on viranhaltija tai esihenkilöketjussa ylöspäin, kunnes löytyy viranhaltija.
2 LUKU
2.1 ORGANISAATIO
5 § Toimialajako
Kaupunginvaltuusto on vastuussa kaupungin strategisesta kokonaisjohtamisesta ja sille kuntalaissa määritellyistä tehtävistä.
Kaupungin toiminnot jaetaan toimialoihin, joita ovat:
Elinvoima- ja hallintopalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Tekniset palvelut
Toimialat jakautuvat palvelualueisiin. Palvelualueet voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin. Lautakunnat ja kaupunginhallitus päättävät toimialansa palveluyksiköistä, jollei asiasta päättämistä ole määritelty toisin muualla hallintosäännössä. Toimiala- ja palvelualuejakoa on kuvattu liitteessä 1.
Julkisoikeudellisen yhteistoiminnan kautta hoidettava viranomaistoiminta on kuvattu liitteessä 3.
6 § Luottamushenkilöorganisaatio
Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, vaalilaissa säädetyt vaalitoimielimet, tarkastuslautakunta ja lautakunnat.
Toimielinorganisaatio ja toimielinten jäsenmäärät ovat seuraavat:
- Elinvoima- ja hallintopalvelut
o Kaupunginvaltuusto 27 jäsentä
o Kaupunginhallitus 9 jäsentä
▪ Henkilöstöjaos 5 jäsentä
o Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä
o Tarkastuslautakunta 5 jäsentä
- Kasvun ja oppimisen palvelut
o Kasvun ja oppimisen lautakunta 7 jäsentä
- Tekniset palvelut
o Tekninen lautakunta 7 jäsentä
Kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista valtuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Jokaisella kaupunginhallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Valtuusto valitsee lautakuntien puheenjohtajat kaupunginhallituksen jäsenistä sekä lautakunnan varapuheenjohtajan lautakunnan jäsenistä. Lautakunnan puheenjohtajalla ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
Toimielinten jäsenet valitaan valtuustokaudeksi, ellei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi.
Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
Kaupunginvaltuusto voi asettaa jaoksia kaupunginhallituksen ja lautakuntien alaisuuteen.
7 § Vaalitoimielimet
Vaalitoimielimet ovat pakollisia toimielimiä, joilla on vain vaalien järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnasta ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa.
8 § Vaikuttamistoimielimet
Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus.
Vaikuttamistoimielimistä säädetään kuntalaissa. Ne ovat edustamansa väestöryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia. Ne eivät ole kuntalaissa tarkoitettuja kunnan toimielimiä, eivätkä siten kunnan viranomaisia.
3 LUKU
3.1 KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMINTA
9 § Kaupungin valtuuston tehtävät
Kaupunginvaltuuston tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja erityislaeissa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy myös omistaja- ja maapoliittiset linjaukset ja päättää niitä koskevasta toiminnan seurannasta ja arvioinnin järjestämisestä.
Valtuusto päättää perusopetus- ja lukioverkostosta.
10 § Valtuuston toiminnan järjestelyt
Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Xxxxxxxxx avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.
Valtuusto valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Valinta suoritetaan samassa vaalitoimituksessa.
Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, ellei valtuusto toisin päätä.
Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja sihteerinä toimii hallintojohtaja.
11 § Valtuustoryhmän muodostaminen
Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus, jonka kaikki ryhmään ilmoittautuneet ovat allekirjoittaneet. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt valtuustolle em. kirjallisen ilmoituksen.
Valtuutetun on ilmoitettava valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.
Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle.
12 § Valtuuston istumajärjestys
Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.
13 § Valtuuston kokoontuminen
Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja xxxxxx xxx tarpeelliseksi. Kokouspaikasta ilmoitetaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kutsu valtuuston kokoukseen on lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta.
Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan samassa ajassa kunnan verkkosivuilla sekä tarpeen vaatiessa muulla kaupungin päättämällä tavalla.
14 § Esityslista
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä.
Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta vodaan poistaa yksittäinen kokousasia. Esityslistan liitteitä julkaistaan kaupungin verkkosivuilla harkinnan mukaan.
Kokouskutsu ja esityslista toimitetaan myös suurimman valtuustoryhmän ensimmäiselle ja toiselle varavaltuutetulle sekä muiden valtuustoryhmien ensimmäiselle varavaltuutetulle.
15 § Varavaltuutetun kutsuminen
Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös hallintotoimistoon tai kaupunginvaltuuston pöytäkirjanpitäjälle.
Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava kokoukseen valtuutetun sijaan kuntalain määrittelemä varavaltuutettu.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi.
16 § Kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden läsnäolo kokouksessa
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä.
Kaupunginhallituksen jäsenellä on läsnäolo-oikeus sekä oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, ellei hän ole samalla valtuutettu.
Toimialajohtajilla on läsnäolo-oikeus ja oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen.
17 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Jos läsnä oleva henkilö häiritsee käytöksellään kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asiallisesti. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi määrätä henkilön poistumaan. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.
18 § Päätösvaltaisuuden toteaminen
Läsnä olevat valtuutetut, varavaltuutetut ja muut läsnäoloon oikeutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä.
Tämän jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden päätösvaltaisuuden toteamisen.
19 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut
Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi.
Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen.
20 § Asioiden käsittelyjärjestys
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei valtuusto toisin päätä.
Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus. Jos asian on valmistellut tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta, on pohjaehdotus niiden ehdotus.
Jos ehdotuksen valmistellut toimielin on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu päätösehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.
21 § Puheenvuorot
Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.
Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.
Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa:
1. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita,
2. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä,
3. valtuutetun puheenvuoron sekä
4. repliikki- tai kannatuspuheenvuoron.
Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.
Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta yksittäisessä asiassa.
Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, on puheenjohtajan kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta.
Puheenvuoro on pidettävä omalta paikalta tai puhujakorokkeelta.
Tätä pykälää sovelletaan soveltuvin osin myös muiden toimielinten kokouksissa.
22 § Pöydällepanoehdotus
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Ennen asian käsittelyn jatkamista on ehdotuksesta tehtävä päätös. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
Asia, joka esitellään valtuustolle ensimmäisen kerran eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään enemmistöpäätöksellä.
23 § Ehdotukset
Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava ensisijaisesti kirjallisena pöytäkirjanpitäjälle, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Tämän jälkeen puheenjohtaja tekee selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja onko niitä kannatettu.
Jos keskustelun kuluessa ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen
tulleen valtuuston päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.
Tätä pykälää sovelletaan soveltuvin osin myös muiden toimielinten kokouksessa.
24 § Äänestykseen otettavat ehdotukset
Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset sekä ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus, vaikka sitä ei olisi kannatettu.
Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestettäväksi, vaikka sitä olisi kannatettu.
Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.
25 § Äänestystapa, äänestysjärjestys ja tuloksen toteaminen
Äänestys on toimitettava avoimesti. Äänestys on toimitettava ensisijaisesti nimenhuudolla. Jos kyseessä on virkavaali, äänestys toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä.
Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon seuraavat periaatteet:
1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin, jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.
2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan äänestykseen ensin euromäärältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.
3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen
Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tulosta todetessaan.
26 § Toimenpidealoite
Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle ositettavan toimenpidealoitteen, jonka tulee liittyä käsiteltävä olevaan asiaan ja joka ei osaa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Toimenpidealoite tulee toimittaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle tai pöytäkirjanpitäjälle kirjallisena.
27 § Pöytäkirja ja sen tarkastaminen
Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kussakin kokouksessa pöytäkirjan tarkastajiksi valittua valtuutettua tai
varavaltuutettua. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa, varmentaa ja tarkastaa sähköisesti. Muutoin valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan tämän säännön luvun 7 määräyksiä soveltuvin osin.
28 § Valtuutettujen aloitteet
Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan kokouksen puheenjohtajalle.
Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.
Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle kaupunginhallituksen toimenpiteet, joihin aloitteiden johdosta on ryhdytty ja joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.
29 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys
Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa.
Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen valtuuston kokouksessa viimeistään 12 viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä.
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään kannatettu ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta selvittämään kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä valiokunnan asettamisesta. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.
30 § Kyselytunti
Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle ja toimialajohtajille lyhyitä, enintään viiden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia, kaupungin hallintoa, taloutta ja muita
toimintoja koskevia kysymyksiä. Valtuutettujen esittämien kirjallisten kyselyjen käsittelemistä varten pidetään tarvittaessa kyselytunti.
Valtuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö vastaa kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan niiden saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toisin päätä.
Kirjallinen kysymys on toimitettava hallintotoimistoon viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kyselytuntia. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin.
Kyselytunti järjestetään ensisijaisesti valtuuston kokouksen jälkeen, ellei valtuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen.
Kyselytunnista laaditaan pöytäkirja. Kyselytunnin sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä.
Enemmistövaali ja suhteellinen vaali
31 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset
Henkilövalinnasta käytetään nimeä vaali. Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Suhteellinen vaali voidaan toimittaa vain luottamushenkilöitä valittaessa ja valittavia täytyy olla vähintään kaksi. Vaali toimitetaan suhteellisena, jos riittävä osa toimielimen jäsenistä vaatii suhteellista vaalia. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi.
Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.
Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Xxxxxxx vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä.
32 § Enemmistövaali
Enemmistövaalissa ääniä voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää.
Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustava muutenkin vaalitoimituksessa, ellei valtuusto toisin päätä.
33 § Valtuuston vaalilautakunta
Valtuuston valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, ellei valtuusto toisin päätä.
34 § Ehdokaslistojen laatiminen ja jättäminen
Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.
Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 35 §:ssä tarkoitetut oikaisut.
Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.
35 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, onko ne laadittu asianmukaisesti. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.
Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.
36 § Ehdokaslistojen yhdistelmä
Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.
Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen valtuustolle.
37 § Suhteellisen vaalin toimittaminen
Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.
38 § Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen
Valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään.
Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen valtuustolle.
Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä suljetussa kuoressa, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja.
4 LUKU
4.1 ELINVOIMA JA HALLINTOPALVELUT
Kaupunginhallitus
39 § Kaupunginhallituksen tehtävät
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin elinvoimapalveluiden, yhteistoimintalautakuntien kautta tuotettavien palveluiden, hallinnon ja ICT-palveluiden, puhtaanapito- ja ruokapalveluiden ja asuntotoimen palveluiden sekä työllisyyden ja kototutumisen edistämisen palveluiden, ennaltaehkäisevien päihde- ja mielenterveyspalveluiden, hyvinvoinnin ja osallisuuden palveluiden, kansalaisopisto, kulttuuri, kirjasto, nuorisotyön ja liikunnan palveluiden sekä muista tehtäväkseen ottamien hyvinvoinnin palveluidenjärjestämisestä.
Kaupunginhallituksen toimintaa ohjaa toimialaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen liittyvät säännökset. Kaupunginhallitus vastaa ja huolehtii toimialansa toiminnan talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seuraa ja ohjaa toiminnan toteutusta, muutoksia ja tuloksellisuutta.
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa ja vastaa seuraavista kuntalaissa säädetyistä tehtävistä:
1. vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta
2. vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanoista ja laillisuuden valvonnasta
3. valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa
4. edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta
5. vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta
6. vastaa kunnan toiminnan omistajaohjauksesta
7. huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä Tämän lisäksi kaupunginhallitus:
8. vastaa kaupungin elinkeinopolitiikasta
9. ohjaa kaupungin maankäytön suunnittelua
10. kehittää ja ylläpitää kuntien välistä yhteistyötä
11. huolehtia hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.
12. johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista
13. vastaa tiedonhallinnan, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen järjestämisestä
14. vastaa kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin sekä kuntalaisten osallistamisen edistämisestä
15. kotoutuslain mukaisesta kotouttamisohjelmasta
16. kotoutumiseen ja työllisyyteen sekä niihin liittyvän muun lainsäädännön nojalla järjestettävistä palveluista
17. ehkäisevästä päihdetyöstä annetun lain mukaisten toimenpiteiden järjestämisestä
18. seuraa ja ohjaa maakuntahallinnon ja terveydenhuollon sopimusohjausta
40 § Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta
Kaupunginhallitus päättää:
1. selvityksen antamisesta kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava
2. tarvittaessa määrätä edustajan käyttämään kaupungin puhevaltaa, edustamaan kaupunkia
yhteisössä sekä tekemään oikeustoimia
3. kiinteän omaisuuden ostamisesta, vuokraamisesta, vaihtamisesta ja myymisestä
4. asemakaavan ja tonttijaon toteuttamisesta varten tarvittavien maa-alueiden, rakennusten ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja lunastamisesta
5. lykkäyksen myöntämisestä enintään kolmen vuoden ajaksi tonttien ja muiden alueiden myynti- ja vuokraehtojen mukaisen rakentamis- tai muun velvollisuuden täyttämisestä
6. rakennushankkeiden ja liikuntapaikkojen hankesuunnitelmien hyväksymisestä
7. kustannusarvioltaan yli 2.000.000 euron rakennustöiden LVISA-suunnitelmien ja pääpiirustusten hyväksymisestä
8. huoneistojen ja rakennusten vuokratasosta ja vuokrantarkastuksista
9. vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta siten kuin siitä on säädetty
10. helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta
11. helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutuneet vahingot
12. talousarviolainojen ottamisesta, uudistamisesta tai maksuajan pidentämisestä
13. kylätoimikunnille, järjestöille, yhdistyksille ja yhteisöille myönnettävistä avustuksista ja toimintatuista
14. arvonimi- ja kunniamerkkiesitysten tekemisestä
15. toimialansa toiminnassa noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista
16. toimialansa kehittämissuunnasta, painopistealueista ja arvioinnista
17. toimialaansa koskevien palveluiden taksoista ja maksuista ja niiden perusteista
18. kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien hyväksymisestä
19. vakinaisten toimialajohtajien viranhaltijoiden valinnasta
20. johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat
21. kaupunginjohtajan harkinnanvaraisesta palkattomasta virkavapaasta
22. hallintosäännön liitteiden päivittämisestä
23. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeen ja talousohjeen päivittämisestä
24. KT:n yhdyshenkilön sekä työsuojelupäällikön nimeämisestä
25. kaupungin varautumis- ja valmiussuunnitelman hyväksymisestä
26. antaa voimaanpanolain mukaiset selvitykset hyvinvointialueen valmisteluun ja siirtoon liittyen
27. lakkautettujen toimielinten toimivaltaan kuuluvista asioista, ellei muualla ole toisin määrätty
Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hallintojohtaja. Kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallituksen toimintaa koskevat asiat esittelee kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Mikäli hallintosäännössä ei ole toiminnan ohjaamiseen määräystä, ratkaisuvalta on silloin kaupunginhallituksella.
41 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupunkistrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien edellyttämää poliittista yhteistyötä. Tämän lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja seuraa kaupungin luottamushenkilöorganisaation toimintaa ja kaupungin kehitystä sekä edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistyötä.
Lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksessa sekä käy yhdessä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien kanssa johtajasopimuksen mukaiset kehityskeskustelut kaupunginjohtajan kanssa.
Henkilöstöjaos
Henkilöstöjaoksessa on viisi (5) varsinaista jäsentä ja heillä viisi (5) henkilökohtaista varajäsentä.
Kaupunginhallitus valitsee jäsenet kaupunginhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Kaupunginhallitus nimeää henkilöstöjaoksen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä.
Jaoksen toimintakausi määräytyy kaupunginhallituksen toimikauden mukaan. Henkilöstöjaoksen tehtävänä on vastata kaupungin henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta
1. vastata henkilöstösuunnittelusta ja täyttöluvista
2. vastata kunnallisen virka- ja työehtosopimuslainsäädännön edellyttämästä valvonnasta
3. huolehtia yhteistoimintajärjestelmän, työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon järjestämisestä
4. vastata osaltaan kaupungin henkilöstön osaamisen kehittämisestä Kaupunginjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus henkilöstöjaoksen kokouksessa. Henkilöstöjaoksen esittelijänä ja pöytäkirjan pitäjänä toimii henkilöstöpäällikkö.
42 § Henkilöstöjaoksen ratkaisuvalta
Henkilöstöjaos päättää:
1. sivutoimilupien myöntämisestä henkilöstölle toimialajohtajan esityksestä
2. pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä KT Kuntatyönantajien ohjeistuksen mukaisesti
3. henkilöstösuunnitelmien hyväksymisestä
4. paikallisista sopimuksista
5. virka- ja toiminimikkeen muuttamisesta
6. vakinaisen henkilöstön palkan vahvistamisesta siltä osin kuin sitä ei ole euromääräisesti kirjattu alan työehtosopimukseen (KVTES, OVTES, TS, TTES) tai euromääräistä palkkaa ei ole vahvistettu henkilöstöjaoksen toimesta
7. muun kuin sijaisuuteen palkattavan määräaikaisen viranhaltijan tai työntekijän palkkaamiseen tarvittavista täyttöluvista
8. palkkausjärjestelmistä ja tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteiden vahvistamisesta
9. henkilöstölinjausten hyväksymisestä
Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta
43 § Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta
Kaupunginjohtaja johtaa ja kehittää kaupunkikonsernin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa kaupunginhallituksen alaisena, yhteistyössä viranhaltijaorganisaation ja muun johdon kanssa.
Kaupunginjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kaupunginhallituksen puolesta sekä saada kaupungin viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Kuntalain määräämien tehtävien sekä sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta, kaupunginjohtaja päättää:
1. elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvistä sopimuksista ja hankinnoista sekä elinkeinoelämän tukitoimista ja avustusten myöntämisestä kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti
2. konsernin sopimusohjauksesta ja valvonnasta
3. kaupungin toimistojen aukioloajoista ja enintään seitsemän (7) vuorokauden pituisesta suljettuna pitämisestä
4. työryhmän asettamisesta asian valmistelua varten
5. viranhaltija- ja hyvinvointijohtoryhmän nimeämisestä
6. hankkeiden kaupungin kuntaosuuksista hankekohtaisesti 50.000 euroon saakka
7. edustustilaisuuksien järjestämisestä
8. kaupungin vaakunan käyttöoikeudesta ja pöytäviirien luovuttamisesta
9. kaupungin kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta
10. kaupunginhallituksen puolesta annettavista yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä koskevista lausunnoista
11. tilapäisluoton ottamisesta kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vahvistamaan enimmäismäärään saakka
12. toimivallan käytöstä tarvittaessa normaaliolojen häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa
Kaupunginjohtajan sijaisena toimii ensisijaisesti hallintojohtaja ja hänen ollessa estynyt virkaiältään vanhin toimialajohtaja.
44 § Hallintojohtajan ratkaisuvalta
Hallintojohtaja johtaa ja kehittää elinvoima- ja hallintopalveluiden toimialaa yhteistyössä kaupunginjohtajan ja palvelupäälliköiden ja palvelualueiden esihenkilöiden kanssa.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta hallintojohtaja päättää:
1. kaupungin vakuutusten ottamisesta
2. kaupungin hallinnon tilojen luovuttamisesta ulkopuoliseen käyttöön
3. vapaa-ajan ja hyvinvoinnin sekä konserni- ja tukipalveluiden palveluiden toimintaa koskevien sopimusten hyväksymisestä talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa
4. tutkimuslupien myöntämisestä
5. toimialansa hankkeisiin osallistumisesta talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa
6. toimialan irtaimen omaisuuden myymisestä ja poistamisesta kaupunginhallituksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti
7. toimialaansa liittyvien tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä sekä valtionosuuksien ja -avustusten hakemisesta ja tarvittaessa esityksestä lausuntojen, oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemiseksi
Hallintojohtaja vastaa:
8. hallinnon ja kehitystoiminnan ohjauksesta yhdessä kaupunginjohtajan kanssa
9. tiedonhallinnasta, asiakirjahallinnosta ja arkistoinnista sekä niihin liittyvistä toimista
10. kuntalaisten osallisuuden edistämisen ohjauksesta ja seurannasta
Hallintojohtajan sijaisena toimii ensisijaisesti kaupunginjohtaja ja hänen ollessa estynyt virkaiältään vanhin toimialajohtaja.
45 § Henkilöstöpäällikön ratkaisuvalta
Henkilöstöpäällikkö johtaa ja kehittää henkilöstöpolitiikkaa ja -toimintoja sekä työllisyyden hoitoa yhteistyössä kaupunginjohtajan, hallintojohtajan kanssa.
Henkilöstöpäällikkö toimii kaupungin palkka-asiamiehenä, KT-yhdyshenkilönä ja huolehtii kaupungin työnantajana käymistä lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimusten edellyttämästä paikallisesta neuvottelutoiminnasta. Henkilöstöpäällikkö toimii kunnan työsuojelupäällikkönä.
Henkilöstöpäällikön ratkaisuvalta:
1. vahvistaa henkilöstöjaoksen hyväksymän palkkausjärjestelmän ja tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteiden pohjalta viran tai tehtävän vaativuustasojen määritykset tai palkkaluokan muutokset ja siitä aiheutuvan tehtäväkohtaisen palkan tai tuntipalkan tarkistamisen
2. vahvistaa määräaikaisen viranhaltijan / työntekijän tehtävänkuvan ja palkan siltä osin kuin sitä ei ole euromääräisesti kirjattu alan työehtosopimukseen (KVTES, OVTES, TS, TTES) tai euromääräistä palkkaa ei ole vahvistettu henkilöstöjaoksen toimesta
3. Ammattialalisä, työkokemuslisä, määrävuosilisä ja vuosisidonnainen lisä sekä vuosilomaan oikeuttava palvelusaika määräytyvät tehtävässä toimivan henkilön työkokemuksen mukaan. Ammattialalisän, määrävuosilisän, työkokemuslisän ja vuosisidonnaisen lisän sekä vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan vahvistaa henkilöstöpäällikkö
4. toimeenpanee suoraan virka- ja työehtosopimuksiin tai muihin kuntaa sitoviin sopimuksiin perustuvat palkan muutokset (esim. yleiskorotukset ja järjestelyvaraerät)
5. päättää aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä
6. Luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus maksetaan työ ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Henkilöstöpäällikkö vahvistaa ko. korvaukset. päättää pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksista
7. päättää kunnia- ja ansiomerkkien hakemisesta kunnan henkilöstölle
8. päättää henkilöstöhallintoon liittyvien yleisten soveltamisohjeiden antamisesta
9. Päättää palkkatukityöllistämisestä, palkkatuella palkattavien palkasta ja työllistämiseen liittyvistä avustuksista
Henkilöstöpäällikön sijaisena toimii hallintojohtaja.
46 § Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikkö
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikkö vastaa:
1. kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen ohjauksesta ja seurannasta.
2. ennaltaehkäisevästä päihde- ja mielenterveystyöstä.
3. Vammais- ja vanhusneuvostojen toiminnasta.
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikkö toimii lain kotoutumisen edistämisestä mukaisia tehtäviä hoitavan viranhaltijan sijaisena Suonenjoen kaupungin alueella.
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikön sijaisena toimii ensisijaisesti hallintojohtaja ja hänen ollessa estynyt sijaisena toimii virkaiältään vanhin palvelualueen esihenkilö.
47 § Kirjastotoimen johtaja
Kirjastotoimen johtaja johtaa ja kehittää kirjasto- ja kulttuuripalveluita, kotiseutuun ja historiaan liittyvän henkisen ja aineellisen aineiston tallentamista ja museotoimintaa.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta kirjastotoimenjohtaja päättää:
1. kirjaston aineistohankinnoista sekä poistoista
2. kirjastojen aukioloajoista, lainausasemista ja kirjastoauton reiteistä
3. kokoelmiin kuuluvan aineiston antamisesta oppilaitosten käyttöön
Kirjastotoimenjohtajan sijaisena toimii kirjastonhoitaja ja hänen ollessaan estynyt vapaa-aikakoordinaattori.
48 § Vapaa-aikakoordinaattori
Vapaa-aikakoordinaattori johtaa ja kehittää liikunta- ja nuorisotyötä.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta vapaa-aikakoordinaattori päättää:
1. liikuntasalivuorojen myöntämisestä ja liikuntatilojen aukioloajoista Vapaa-aikakoordinaattori toimii kaupungin järjestökoordinaattorina.
Vapaa-aikakoordinaattori sijaisena toimii etsivä nuorisotyöntekijä.
49 § Kansalaisopiston rehtori
Kansalaisopiston rehtori johtaa ja kehittää Sisä-Savon kansalaisopiston toimintaa, jota kansalaisopisto tuottaa toiminta-alueen kunnille.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta kansalaisopiston rehtori päättää:
1. kansalaisopiston kurssien järjestämisestä ja kurssiohjelmasta valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa sekä kurssiohjelman mukaisten tuntiopettajien ja muuhun opetushenkilöstöön kuuluvan väliaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkaamisesta enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
2. päättää oppilaaksi ottamisesta, oppilaan eronneeksi katsomisesta sekä todistuksen antamisesta
3. erityiskurssien tai kurssin, jonka kulut poikkeavat normaalista, kurssimaksusta sekä asiakasmaksun alentamisesta tai maksun perimättä jättämisestä.
Kansalaisopiston rehtorin sijaisena toimii suunnittelijaopettaja.
50 § Toimistopäällikkö
Toimistopäällikkö johtaa ja kehittää kaupungin yleis-, henkilöstö-, ICT- ja talouspalveluiden tuottamista sekä asiakirjahallintoa ja arkistointia.
Toimistopäällikön sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö.
51 § Asuntosihteeri
Asuntosihteeri vastaa kaupungin asunto- ja hankintatoimesta sekä varautumisasioista. Asuntosihteeri päättää:
1. kaupungin omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnoista
2. asukasvalinnoista Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokratalojen omistamiin asuntoihin
3. valvoo ARA-rajoitusten alaisten kohteiden asukasvalintoja Asuntosihteerin sijaisena toimii hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikkö.
4.2 KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUT
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Kasvun ja oppimisen lautakunta vastaa kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio-opetuksen, TUVA-koulutuksen sekä aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisestä.
Kasvun ja oppimisen lautakunnan toimintaa ohjaa toimialaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen liittyvät säännökset.
Lautakunta vastaa ja huolehtii toimialansa toiminnan talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seuraa ja ohjaa toiminnan toteutusta, muutoksia ja tuloksellisuutta.
Kasvun ja oppimisen lautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii kasvun ja oppimisen johtaja.
52 § Kasvun ja oppimisen lautakunnan ratkaisuvalta
Sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty tai määrätty kasvun ja oppimisen lautakunta päättää:
1. vastuualueellaan toiminnassa noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista
2. toimialansa kehittämissuunnasta, painopistealueista ja arvioinnista
3. toimialaansa koskevien palveluiden taksoista ja maksuista ja niiden perusteista
4. varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmat, niihin perustuvat vuosittaiset suunnitelmat sekä iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman ja TUVA-koulutuksen toteutussuunnitelman
5. esiopetus- ja koulukuljetusten yleisistä periaatteista
6. oppilaiden lähikoulun määrittämisestä
7. koulutyön alkamispäivästä ja lomapäivistä lukuvuoden aikana
8. kokeiluluvan hakemisesta
9. oppilaalle annettavasta erityisestä tuesta, jos toimenpiteestä ei ole löytynyt yhteistä näkemystä viranhaltijoiden ja huoltajan kesken
Lisäksi kasvun ja oppimisen lautakunta edustaa kaupunkia ja valvoo sen oikeutta sekä käyttää puhevaltaa koulutuspalveluita koskevissa asioissa ja tekee kaupungin puolesta toimialaan liittyvät sopimukset ja päättää tarvittavista oikeustoimista.
Kasvun ja oppimisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta
53 § Kasvun ja oppimisen johtaja
Kasvun ja oppimisen johtaja johtaa ja kehittää Xxxxxx ja oppimisen palveluiden toimialaa yhteistyössä palvelupäälliköiden ja palvelualueiden esihenkilöiden kanssa.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta kasvun ja oppimisen johtaja päättää:
1. toimialaansa liittyvien tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä sekä valtionosuuksien ja -avustusten hakemisesta ja tarvittaessa esityksestä lausuntojen, oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemiseksi
2. toimialan irtaimen omaisuuden myymisestä ja poistamisesta kaupunginhallituksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti
3. luvan myöntämisestä koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta laissa säädettyä myöhemmin
4. tutkimuslupien myöntämisestä
5. toimialansa hankkeisiin osallistumisesta talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa
6. varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisesta maksun perimättä jättämisestä
7. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat sitä vaativat
8. oppilaan ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden ja/tai varhennetun esiopetuksen piiriin ja opetukseen liittyvistä järjestelyistä.
9. IP-kerhon lasten valitseminen
10. oppivelvollisuuslain 7 §:ssä tarkoitetun oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä
11. oppivelvollisuuslain 15 §:ssä tarkoitetun opiskelupaikan osoittamisesta
12. oppilaan erityiseen tukeen siirtämisestä tai erityisen tuen päätöksen purkamisesta, jos viranhaltijat ja huoltajat ovat asiasta yksimielisiä
13. oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetuksesta
14. koulun järjestyssääntöjen vahvistamisesta
15. koulun toimintasuunnitelman muutoksista
16. alakoulujen koulukuljetuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti
17. alakoulujen kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle
Kasvun ja oppimisen johtajan sijaisena toimii yhtenäiskoulun rehtori ja hänen ollessa estynyt varhaiskasvatusjohtaja.
54 § Rehtori ja koulunjohtaja
Koulun toimintaa johtaa rehtori ja sellaisilla kouluilla, missä ei ole perusopetuslain mukaista rehtorin virkaa, koulunjohtaja.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta rehtori / koulunjohtaja päättää koulunsa osalta:
1. oppilaan poikkeuksellisen opetuksen järjestämisestä ja ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymisen valvonnasta
2. oppilaan erityisestä tuesta, jos viranhaltijat ja huoltajat ovat asiasta yksimielisiä
3. yli viikon kestävän poissaololuvan myöntämisestä oppilaalle
4. opetus- tai muun harjoittelijan ottamisesta koululle
5. vastuullaan olevien kiinteistöjen luovuttamisesta ulkopuoliseen käyttöön
6. oppilaan / opiskelijan ottamisesta kouluun lukuvuoden aikana
Sen lisäksi rehtori päättää koulunsa osalta:
1. koulukuljetuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti
2. oppilaan ottamisesta joustavaan perusopetukseen
3. kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle
Lukion rehtorin sijaisena toimii ensisijaisesti vararehtori ja hänen ollessaan estynyt lukion virkaiältään vanhin opettaja.
Koulunjohtajan sijaisena toimii ensisijaisesti koulun varajohtaja ja hänen ollessa estynyt kyseisen koulun virkaiältään vanhin opettaja.
Yhtenäiskoulun rehtorin sijaisena toimii ensisijaisesti koulun virka-apulaisrehtori ja hänen ollessa estynyt kyseisen koulun virkaiältään vanhin opettaja.
55 § Opettaja
Opettaja päättää:
1. valvonnassaan olevan luokan oppilaiden alle viikon kestävistä poissaoloista
56 § Varhaiskasvatusjohtaja
Varhaiskasvatusjohtaja johtaa Varhaiskasvatuksen palvelualueen toimintaa yhteistyössä päiväkodinjohtajien kanssa.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden varhaiskasvatusjohtaja päättää:
1. varhaiskasvatuspalveluiden myöntämisestä ja järjestämisestä koulutuslautakunnan päättämien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti
2. esiopetuksen järjestämispaikoista, esiopetuspaikan osoittamisesta ja vaihtamisesta sekä oppilaaksi ottamisesta päiväkodeissa järjestettävään esiopetukseen koulutuslautakunnan päättämien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti
3. esioppilaiden kuljetuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti
4. asiakkaan kuukausimaksusta ja sen mahdollisesta alentamisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain sekä lautakunnan päättämien ohjeiden mukaisesti
5. esioppilaan erityisestä tuesta, jos viranhaltijat ja huoltajat ovat asiasta yksimielisiä
6. päiväkotien varajohtajien nimeämisestä
7. oppilaitosten kanssa tehtävistä koulutus- ja harjoittelusopimuksista
8. poissaololuvan myöntämisestä esioppilaalle
Lisäksi varhaiskasvatusjohtaja vastaa
9. yksityisen varhaiskasvatuksen toiminnan valvonnasta
Varhaiskasvatusjohtajan sijaisena toimii ensisijaisesti kasvun ja oppimisen johtaja ja hänen ollessa estynyt sijaisena toimii virkaiältään vanhin päiväkodinjohtaja.
57 § Päiväkodin johtaja
Päiväkodin johtaja johtaa päiväkodin toimintaa.
Päiväkodin johtajan sijaisena toimii ensisijaisesti päiväkodin varajohtaja ja hänen ollessa estynyt varhaiskasvatusjohtaja.
4.3 TEKNISET PALVELUT
Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta vastaa kaupungin kaavoituksesta ja mittaustoimesta, maankäytöstä, kiinteistö- ja rakennustoiminnasta, yhdyskuntarakentamisesta ja kunnallistekniikasta vesihuoltoa lukuun ottamatta, yksityistielain ja -asetuksen mukaisista tehtävistä sekä joukkoliikenteestä.
Lisäksi tekninen lautakunta vastaa osaltaan Suonenjoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonnan tehtävistä. Lautakunta vastaa tässä ominaisuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävistä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Suonenjoen kaupunkien alueella.
Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisälle, turvalliselle, terveelliselle ja ekologisesti kestävälle asuin- ja elinympäristölle.
Teknisen lautakunnan toimintaa ohjaavat toimialaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen liittyvät säännökset.
Lautakunta vastaa ja huolehtii toimialansa toiminnan talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seuraa ja ohjaa toiminnan toteutusta, muutoksia ja tuloksellisuutta.
Niiltä osin kuin teknisen lautakunnan vastuualueen tehtävän hoitaa muu ulkopuolinen toimija, lautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.
Teknisen lautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii tekninen johtaja.
58 § Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta
Sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty tai määrätty tekninen lautakunta päättää:
1. vastuualueellaan toiminnassa noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista
2. toimialansa kehittämissuunnasta, painopistealueista ja arvioinnista
3. toimialaansa koskevien palveluiden ja tuotteiden taksoista ja maksuista ja niiden perusteista
4. kaavoituskatsauksen hyväksymisestä
5. muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä
6. rakennuskiellon ja toimenpiderajoitusten määräämisestä ja jatkamisesta yleiskaavan laatimista varten
7. rakennuskiellon määräämisestä ja jatkamisesta asemakaavan laatimista varten
8. rakentamiskehotuksen antamisesta
9. erillisen tonttijaon hyväksymisestä
10. kaupungin omistukseen siirtyvistä katualueista sekä johto- ym. rasitteiden perustamisesta aiheutuvien korvausten hyväksymisestä ja maanomistajan maksettavaksi määrättävän katualueen korvauksen määräämisestä
11. rakennustapaohjeiden ja korttelisuunnitelmien hyväksymisestä
12. kaupungin hallinnassa olevien rakennusten purkupäätöksistä
13. rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden LVISA-suunnitelmien sekä pää- ja luonnospiirustusten hyväksymisestä hankkeissa, joiden kustannusarvio on enintään 2.000.000 euroa
14. yleisen alueen käyttöä ja rakentamista ohjaavan katu-, alue- ja kunnallisteknisen suunnitelman hyväksymisestä pois lukien em. suunnitelmia täydentävät rakennustekniset suunnitelmat, jotka hyväksyy tekninen johtaja
15. kadun kunnossapitoluokituksen määräämisestä sekä kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta
kaupungin ja kiinteistönomistajan välillä
16. kunnan varoista yksityisteille sekä haja-asutusalueen vesihuollon tukemiseen myönnettävistä avustuksista
17. kunnallisten jätehuoltomääräysten ja -taksojen hyväksymisestä
18. kunnan kiinteistöinsinööristä määrätyn kiinteistöinsinöörin määräämisestä tai sopimuksen tekemisestä kiinteistöinsinöörin tehtävien hoitamisesta
19. lautakunnan toimialaan kuuluvista vahingonkorvauksista
20. maankäyttö- ja rakennuslain 171 § ja 172 §:n mukaan kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamispäätöksistä lukuun ottamatta poikkeamista maankäyttö- ja rakennusasetuksen 5 § koskevista säädöksistä ja poikkeamista Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräyksistä.
21. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella
22. kadun ja muun yleisen alueen nimen samoin kuin kaupunginosan ja korttelin numeron muuttamisesta sekä haja-asutusalueen tien nimestä ja sen muuttamisesta
Lisäksi tekninen lautakunta edustaa kaupunkia ja valvoo sen oikeutta sekä käyttää puhevaltaa toimialaa koskevissa asioissa ja tekee kaupungin puolesta toimialan palveluihin liittyvät sopimukset ja päättää tarvittavista oikeustoimista.
Teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta
59 § Tekninen johtaja
Tekninen johtaja johtaa ja kehittää Teknisten palveluiden toimialaa yhteistyössä palvelupäälliköiden ja palvelualueiden esihenkilöiden kanssa.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta, tekninen johtaja päättää:
1. toimialaansa liittyvien tulojen, saatavien ja maksujen perinnästä sekä valtionosuuksien ja -avustusten hakemisesta ja tarvittaessa esityksestä lausuntojen, oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemiseksi
2. toimialan irtaimen omaisuuden myymisestä kaupunginhallituksen määrittelemien periaatteiden ja hankintasäännön mukaisesti
3. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista kadunpitopäätöksistä ja kadunpidon lopettamisesta
4. kaupungin saatavien ja kaupungille tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta kaupunginhallituksen antamien valtuuksien rajoissa
5. johtojen ym. sellaisten laitteiden sijoittamisesta kaupungin hallintaan kuuluville alueille ja rakennuksiin
6. tieliikennelain mukaisen kaupungin suostumuksen antamisesta pysyvän liikennemerkin pystyttämiseen yksityistielle
7. liikenteenohjauslaitteiden asentamisesta ja pysyvistä liikennejärjestelyistä
8. pienten muutosten hyväksymisestä lautakunnan hyväksymiin rakennus-, katu- ym. suunnitelmiin sekä rakennus- ja katusuunnitelmiin pohjautuvien ja em. suunnitelmia täydentävien, rakennusteknisten suunnitelmien hyväksymisestä
9. kaupungin omistamien tonttien ja tontin osien myymisestä kaupunginvaltuuston vahvistamien perusteiden mukaisesti
10. kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden ja tonttien vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien perusteiden mukaisesti
11. lykkäyksen myöntämisestä enintään vuoden ajaksi tonttien ja muiden alueiden myynti- ja vuokraehtojen mukaisen rakentamis- tai muun velvollisuuden täyttämisestä
12. merkitykseltään vähäisten kaupungin maa-alueiden vuokralle antamisesta enintään kymmeneksi vuodeksi
13. määräaikaisista vuokrien huojennuksista ja maksuajan myöntämisestä annettujen ohjeiden ja linjausten mukaisesti
14. tutkimuslupien myöntämisestä
15. toimialansa hankkeisiin osallistumisesta talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa Lisäksi tekninen johtaja vastaa:
16. kaupungin investoinneista, niiden toteuttamisesta tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti.
Teknisen johtajan sijaisena toimii kiinteistöpäällikkö ja hänen estyneenä ollessaan virkaiältään vanhin teknisten palvelujen palvelupäällikkö.
60 § Kiinteistöpäällikkö
Kiinteistöpäällikkö vastaa kaupungin rakennusten suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakennusten perusparannuksista sekä kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta, kiinteistöpäällikkö päättää:
1. kaupungin omistamien rakennusten ja toimitilojen vuokraamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti
2. kaupungin omistamien rakennusten ja toimitilojen määräaikaista vuokrien huojennuksista enintään 6 kuukauden vuokraa vastaavasta summasta
3. kaupungin korjattavien-, ja uudisrakennusten suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta
4. kaupungin suoraan omistamien rakennusten korjaustoiminnasta kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti
5. sopimuksen tekemisestä ulkopuolisen valvojan ja työturvakoordinaattorin palkkaamiseksi
Kiinteistöpäällikkö toimii rakennuttajana kiinteistöjen palvelualueella tai tekee sopimuksen ulkopuolisen konsultin käytöstä hankintarajojen puitteissa.
Kiinteistöpäällikön sijaisena toimii suunnittelun ja urakoinnin osalta tekninen johtaja ja kiinteistöjen osalta kiinteistötyönjohtaja.
61 § Kaavoittaja
Kaavoittaja vastaa kaupungin maankäytöstä, kaavoituksesta ja mittaustoiminnasta.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta, kaavoittaja päättää:
1. Valtioneuvoston maa-ainesten ottamisesta annetun asetuksen 4 §:n tarkoittamasta lausunnosta.
2. suostumuksen antamisesta kiinteistönmuodostamislain 32 ja 33 §:n tarkoittamissa tapauksissa
3. kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden vuokraamisesta metsästys- ja kalastuskäyttöön
4. etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä silloin, kun kaupan kohde on asemakaava-alueen ulkopuolella tai kun kohde asemakaava-alueella on alle 10 000 m2
5. poikkeamisesta kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisista rakennuspaikan kokoa, rakentamisen määrää ja etäisyyttä rantaviivasta koskevista määräyksistä
6. suostumuksen antamista rakennuksen sijoittamiseen lähemmäksi kunnan omistaman alueen rajaa kuin rakennusjärjestys tai vahvistettu kaava edellyttää
Lisäksi kaavoittaja toimii kaupungin edustajana kiinteistötoimituksissa tai määrää edustajan toimituksiin. Kaavoittajan sijaisena toimii maanmittausinsinööri.
62 § Maanmittausinsinööri
Maanmittausinsinööri toimii kaupungin kaavoitusmittauksen valvojana ja kaupungin edustajana kiinteistötoimituksissa.
Maanmittausinsinöörin sijaisena toimii kaavoittaja.
63 § Kuntatekniikan päällikkö
Kuntatekniikan päällikkö vastaa kaupungin katu- ja yleisten alueiden sekä ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta, rakennuttamisesta sekä suunnittelusta.
Sen lisäksi, mitä tässä hallintosäännössä on toisaalla määrätty hankinta-, henkilöstö- ja talousasioiden ratkaisuvallasta, kuntatekniikan päällikkö päättää:
1. tilapäisistä, rakennustyön vuoksi tai muutoin tarpeellisista liikennejärjestelyistä ja liikenteen ohjauslaitteista sekä alaisensa henkilökunnan oikeudesta päättää niistä
2. lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta liittyvistä valvontaviranomaisen tehtävistä
3. liikunta- ja ulkoilualueiden luovuttamisesta ulkopuoliseen käyttöön
4. torialueen luovuttamisesta tapahtumien käyttöön kaupunginhallituksen määräämien maksuperusteiden mukaisesti
5. metsänhoidollisten toimenpiteiden tekemisestä
6. venepaikkojen vuokrauksesta
7. katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien ajoneuvojen siirtämisestä sekä lain ajoneuvojen siirtämisestä mukaisista toimenpiteistä
Kuntatekniikan päällikön sijaisena toimii tekninen johtaja ja hänen ollessa estynyt kiinteistöpäällikkö.
64 § Pysäköinnin valvoja
Pysäköinnin valvoja johtaa ja valvoo kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja pysäköinnintarkastajan tehtävänkuvaan määriteltyä toimintaa sekä toimii lakisääteisenä viranomaisena eli kunnallisena pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja tehtäviin kuuluu pysäköintiin, joutokäyntiin ja autojen siirrättämiseen liittyvien päätösten ja oikaisupäätösten tekeminen sekä edustaa kuntaa tuomioistuimessa pysäköinninvalvojan toimivaltaan kuuluvissa valitusasioissa. Pysäköinninvalvoja toimii asiantuntijana pysäköinnin liikennejärjestelyjen toteuttamisen suunnittelussa. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
65 § Pysäköinnin tarkastaja
Pysäköinnintarkastajan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta. Lisäksi pysäköinnintarkastaja valmistelee pysäköinnin valvojan päätettäväksi ajoneuvojen lähi- ja varastosiirtoja. Pysäköinnintarkastaja toimii kunnallisen pysäköinninvalvojan johdon ja valvonnan alaisena.
5 LUKU
5.1 HENKILÖSTÖASIAT
66 § Yleiset määräykset henkilöstöasioissa
Henkilöstö otetaan Suonenjoen kaupungin palvelukseen.
Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty työ- ja virkasuhteita koskevassa lainsäädännössä, noudatettavissa virka- ja työehtosopimuksissa eikä määrätty tässä hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella.
Viranhaltijat työskentelevät virkasuhteissa ja työntekijät työsuhteissa. Palvelussuhde kattaa sekä virka- että työsuhteisen henkilöstön.
Henkilöstöorganisaatio
Kaupungin henkilöstöorganisaatio on kuvattu liitteessä 1.
67 § Henkilöstöorganisaation johtaminen
Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin henkilöstöorganisaatiota.
Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja lautakunnan alaisuudessa.
Palvelupäällikkö vastaa palvelualueen toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa.
Palveluyksikön esihenkilö vastaa yksikön toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa toimialajohtajan ja palvelupäällikön alaisuudessa.
Toimialojen jakautuminen palvelualueisiin ja palveluyksiköihin ei määritä suoraan toiminnasta vastaavan esihenkilön asemaa. Kaikilla palvelualueilla ei ole tässä pykälässä kuvattua palvelupäällikköä eikä kaikissa palveluyksiköissä ole tässä pykälässä kuvattua palveluyksikön esihenkilö ja joidenkin palveluyksiköiden esihenkilöiden ratkaisuvalta henkilöstö, talous- ja hankinta-asioissa voi määräytyä palvelupäällikön ratkaisuvallan mukaan toiminnan laadusta ja laajuudesta johtuen.
Jos palvelualueella tai palveluyksikössä ei ole tässä pykälässä kuvattua palvelupäällikköä tai esihenkilöä, siirtyy ratkaisuvalta organisaatiossa ylöspäin palvelupäällikölle tai toimialajohtajalle.
Toimialajohtajat, palvelupäälliköt ja palveluyksiköiden päälliköt on määritelty liitteessä 2.
Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
68 § Viran perustaminen ja lakkauttaminen
Valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.
69 § Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi
Kaupunginhallitus päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi.
70 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain nojalla viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisessa. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siirtämisestä päättää kaupunginhallitus.
71 § Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstövalinnat
Mikäli viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksista ei ole päätetty laissa tai asetuksessa, palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää viran kelpoisuusvaatimuksista, jos niitä ei ole päätetty virkaa perustettaessa, ja toimen kelpoisuusvaatimuksista, mikäli niitä ei ole aiemmin määritetty.
Valtuusto päättää kaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksista.
Kunta voi päätöksellään tiukentaa laissa tai asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, mutta kelpoisuusvaatimuksia ei voida lieventää.
Kelpoisuusvaatimuksista pidetään yllä erillistä luetteloa siltä osin, kun kelpoisuusvaatimuksia ei ole määritelty virka- ja työehtosopimuksissa. Luetteloitavat kelpoisuustiedot toimitetaan hallintotoimistoon.
Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan. Kaupunginjohtajan viran julistaa auki kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus valitsee toimialajohtajat.
Kaupunginhallitus ja lautakunnat valitsevat alaisensa toiminnan palvelupäälliköt ja palveluyksiköiden esihenkilöt.
Toimialajohtaja valitsee toimialan muun vakinaisen henkilöstön vahvistetun henkilöstösuunnitelman tai täyttöluvan mukaisesti.
Toimeen, jota ei ole hyväksytty täytettäväksi voimassa olevassa henkilöstösuunnitelmassa tulee hakea täyttölupa erikseen henkilöstöjaokselta. Täyttölupahakemuksen tekee se viranomainen, jonka ratkaisuvaltaan henkilöstövalinta kuuluu. Täyttölupahakemuksessa on kuvattu perustelut toimen täyttämiselle.
Palvelussuhteen julistaa haettavaksi se viranomainen, jonka ratkaisuvaltaan henkilöstövalinta kuuluu.
Virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö vain julkisella hakumenettelyllä, ellei kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentin määräyksistä muuta johdu. Vakinainen työsuhteinen henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä siihen vakinaiseen virkaan, mihin hänen työhönsä kuuluvat tehtävät pääosin siirretään ja hän täyttää viran kelpoisuusehdot.
Jos virkaan valittu henkilö irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista, eikä varalle ole valittu ketään, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa hakeneiden hakijoiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa.
72 § Koeaika
Suonenjoen kaupunki käyttää lainsäädännön mukaista koeaikaa kaikissa henkilöstövalinnoissaan.
73 § Virantoimituksesta pidättäminen
Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta mukaan valtuusto päättää kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Valtuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää kaupunginjohtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä.
Kaupunginhallitus päättää muiden viranhaltijoiden virantoimituksesta pidättämisestä. Kaupunginjohtaja voi ennen kaupunginhallituksen kokousta päättää viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä.
74 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottavan viranomaisen tietoon.
Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla oman toimialansa palvelussuhteiden osalta päättää toimialajohtaja ja toimialajohtajien osalta kaupunginjohtaja.
Palvelussuhteen irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.
Kaupunginhallitus päättää henkilöstön lomauttamisesta sekä lomauttamisen perusteista ja periaatteista.
75 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ratkaisuvalta
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää:
1. kaupunginjohtajan vuosilomista ja KVTES mukaisista virka-, työ- ja perhevapaista
2. kaupunginjohtajan koulutuksista ja ulkomaille suuntautuvista virkamatkoista
3. terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kaupunginjohtajalta sekä kaupunginjohtajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin
76 § Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta
Kaupunginjohtaja päättää:
1. alaisensa henkilöstön vuosilomista ja KVTES mukaisista virka-, työ- ja perhevapaista
2. alaisensa henkilöstön koulutuksista ja virkamatkoista
3. alaisensa henkilöstön vuorotteluvapaista
4. alaisensa henkilöstön harkinnanvaraisista palkattomista vapaista
5. alaisensa henkilöstön terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä sekä heidän määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin
6. alaisensa henkilöstön siirtymisestä osa-aikatyöhön työntekijän pyynnöstä
7. toimialajohtajan sijaisen palkkaamisesta
8. kirjallisen varoituksen antamisesta
9. henkilön etätyöstä työnjohdollisten syiden perusteella toimialajohtajan esityksestä
10. työsuhteisen henkilön siirtämisestä toimialalta toiselle
77 § Toimialajohtajan ratkaisuvalta
Toimialajohtaja päättää:
1. alaisensa henkilöstön vuosilomista ja KVTES:n mukaisista virka-, työ- ja perhevapaista
2. alaisensa henkilöstön koulutuksista ja virkamatkoista
3. alaisensa henkilöstön terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä sekä heidän määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin
4. toimialan henkilöstön vuorotteluvapaista
5. toimialan henkilöstön oppisopimuskoulutuksista annettujen ohjeiden ja linjausten mukaisesti
6. toimialan henkilöstön ulkomaanmatkoista annettujen ohjeiden ja linjausten mukaisesti
7. toimialan henkilöstön siirtymisestä osa-aikatyöhön työntekijän pyynnöstä
8. toimialansa henkilöstön sijaisen palkkaamisesta yli kahdentoista (12) kuukauden ajaksi
9. henkilöstöjaoksen täyttöluvan mukaisen määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta yli kahdentoista
(12) kuukauden ajaksi
10. toimialan henkilöstön yli 7 päivää kestävistä harkinnanvaraisista palkattomista virka- ja työvapaista
11. alaisensa henkilöstön määräämisestä lisä-, yli-, lauantai ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon
78 § Palvelupäällikön ratkaisuvalta
Palvelupäällikkö päättää:
1. alaisensa henkilöstön vuosilomista ja KVTES:n mukaisista virka-, työ- ja perhevapaista
2. alaisensa henkilöstön koulutuksista ja virkamatkoista
3. palvelualueen henkilöstön terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä sekä heidän määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin
4. palvelualueen henkilöstön oman auton käyttöoikeudesta työtehtävien hoidossa
5. alaisensa henkilöstön sijaisen palkkaamisesta enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi
6. henkilöstöjaoksen täyttöluvan mukaisen määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi
7. alaisensa henkilöstön enintään 7 päivää kestävistä harkinnanvaraisista palkattomista virka- ja työvapaista
8. alaisensa henkilöstön määräämisestä lisä-, yli-, lauantai ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon
79 § Palveluyksikön esihenkilön ratkaisuvalta
Palveluyksikön esihenkilö päättää:
1. alaisensa henkilöstön vuosilomista ja KVTES:n mukaisista virka-, työ- ja perhevapaista
2. alaisensa henkilöstön koulutuksista ja virkamatkoista
3. alaisensa henkilöstön sijaisen palkkaamisesta enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi
4. henkilöstöjaoksen täyttöluvan mukaisen määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi
5. alaisensa henkilöstön enintään 7 päivää kestävistä harkinnanvaraisista palkattomista virka- ja työvapaista
6. alaisensa henkilöstön määräämisestä lisä-, yli-, lauantai ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon
6 LUKU
6.1 TALOUS- JA HANKINTA-ASIAT
80 § Yleiset määräykset talousasioissa
Sen lisäksi mitä laissa on säädetty, tässä hallintosäännössä annetaan kaupungin kaikille toiminnoille yhteiset talousarvion ja -suunnitelman toimeenpanoa, rahataloutta ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset.
Kaupungin rahatalouden tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.
Toimialajohtaja vastaa talouden ja toiminnan kokonaissuunnittelusta, seurannasta ja tuloksellisuudesta toimialansa osalta, palvelupäällikkö palvelualueensa osalta ja palveluyksikön esihenkilö palveluyksikkönsä osalta.
Jos lainsäädännöstä ei muuta johdu, maksuista ja taksoista päättää kukin lautakunta omalla toimialallaan ja kaupunginhallitus, jos tehtävä ei kuulu millekään lautakunnalle.
Kaupunginhallitus voi siirtää em. asioissa toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille.
81 § Hankinnat
Kaupunginhallitus ja lautakunnan päättävät kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa.
Kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat päättävät kansalliseen kynnysarvoon saakka olevista erillishankinnoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa.
Palvelupäällikkö päättää 25.000 euroon saakka olevista erillishankinnoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa.
Hankintojen suorittamisessa noudatetaan kaupunginhallituksen vahvistamia hankintaohjeita sekä määrärahojen käyttöä koskevia määräyksiä.
Talousarvio
82 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
Kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelmakehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.
Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon bruttomääräisenä.
83 § Talousarvion täytäntöönpano
Kaupunginhallitus ja lautakunnan hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.
Kaupunginhallitus hyväksyy erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ennen talousarviovuoden alkua.
84 § Toiminnan ja talouden seuranta
Toimielimet seuraavat talousarvioin toteutumista kuukausittain.
Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan toimielimille talousarvioin hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla.
85 § Talousarvion sitovuus
Talousarviosta päätettäessä valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet.
Kaupunginhallitus voi päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellisesti maksettava, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on tehtävä viipymättä valtuustolle esitys tällaiseen maksuun liittyvän määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.
86 § Talousarvion muutokset
Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarvionvuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi tehdä talousarvion muutosehdotusta.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin sekä määrärahoihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
Valtuusto päättää toimielinten määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.
87 § Poistosuunnitelman hyväksyminen
Valtuusto hyväksyy suunnitelmanpoistojen perusteet.
Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskelman pohjaksi pienhankintarajan.
88 § Rahatalouden hoitaminen
Valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.
Muutoin kaupungin rahataloudesta vastaa kaupunginhallitus. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa kaupunginjohtaja.
89 § Maksuista päättäminen
Valtuusto päättää kaupungin palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.
Kaupunginhallitus ja lautakunnat päättävät tässä hallintosäännössä määrätyin tavoin tarkemmin omalla toimialallaan maksujen perusteista ja euromääristä.
90 § Kaupungin vastaanottamat lahjoitukset
Suonenjoen kaupunki voi vastaanottaa lahjoituksia, jos lahjoitusehdot eivät ole ristiriidassa Suonenjoen kaupungin toimintaperiaatteiden kanssa. Jos lahjoitukseen liittyy ehtoja, on lahjoitusta vastaanotettaessa arvioitava ehtojen toteuttamismahdollisuus sekä ristiriidattomuus Suonenjoen kaupungin hyväksymiin toimintaperiaatteisiin.
Vastaanottopäätöksen tekee kaupunginhallitus.
Lahjoitusvarojen sijoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin Suonenjoen kaupungin yleisiä sijoitusperiaatteita.
6.2 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA
Valvontajärjestelmä
Kaupungin talouden ja hallinnon valvonta järjestetään, niin että ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Lisäksi tarkastuslautakunnan ehdotuksesta kaupunginhallitus nimeää tilantarkastajaehdokkaan tytäryhtiöihin.
Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä huolehtii kaupunginhallitus. Kaupunginjohtajan tehtävänä on vastata sisäisestä valvonnasta. Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto.
Tarkastuslautakunta
Valtuuston asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme (3) muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
91 § Tarkastuslautakunnan tehtävät
Sen lisäksi, mitä Kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan on
1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajien tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi
2. huolehdittava, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
3. huolehdittava, että tilintarkastajalla on Kuntalain mukaiset edellytykset riippumattoman ja riittävän laajan tilintarkastuksen toimittamiseen
4. huolehdittava sidonnaisuustietojen ilmoittamisesta kaupunginvaltuustolle enintään kaksi kertaa vuodessa
5. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla
Tämän lisäksi tarkastuslautakunta:
6. arvioi kaupungin toimintaan kohdistuvan arvioinnin lisäksi kuntakonsernia koskevaa tavoiteasettelua ja tavoitteiden toteutumista
7. huolehtii kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittamisesta, lähinnä tilintarkastuspalveluiden kilpailuttamisen järjestämistä koskien mm. tarjouspyynnöt ja tarjousvertailu
92 § Tarkastuslautakunnan kokoukset
Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus tarkastuslautakunnan kokouksissa.
Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.
Lautakunta voi halutessaan antaa kutsumalleen henkilölle läsnäolo- ja puheoikeuden yksittäiseen kokoukseen.
Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokoukseen. Kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä.
Xxxxxxxxxx päättää asioita puheenjohtajan esittelystä. Lautakunnan sihteerinä toimii ensisijaisesti tilintarkastaja.
93 § Tilintarkastajan valinta
Valtuuston valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastajayhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja -talouden hyväksytty tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Tilintarkastaja toimivat tehtävissään virkavastuulla.
Kaupungin tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kaupungin tilintarkastusyhteisö, ellei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä.
Tilintarkastusyhteisö voidaan valita kerrallaan enintään kuuden (6) tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten.
94 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät
Tarkastuslautakunta voi antaa lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä toimeksiantoja tilintarkastajalle, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.
95 § Tilintarkastajan ilmoitukset
Tilintarkastajan on Xxxxxxxxx mukaan ilmoitettava havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.
96 § Tilintarkastuskertomus
Kuntalain 125 §:n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus.
Jos tilintarkastaja havaitsee, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen, tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä asiasta tilivelvolliseen kohdistuva muistutus. Muistutusta ei voida kohdistaa valtuustoon.
Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehty muistutus antavat aihetta. Hyväksyäkseen tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvolliselle.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että toiminta on taloudellista, tuloksellista ja lainmukaista ja että kaupungin omaisuus ja voimavarat turvataan.
Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä.
97 § Luottamustoimielinten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa.
Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus
1. vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta siten, että kaupungin toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus varmistetaan
2. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat
3. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti
Lautakunta vastaa toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta.
98 § Viranhaltijoiden ja esihenkilöiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja palvelupäälliköt vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan sekä ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä ja raportoivat toiminnasta kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Toimialajohtajat vastaavat toimialansa irtaimen omaisuuden vakuuttamisesta. Kiinteistöpäällikkö vastaa kaupungin omistamien kiinteistöjen vakuuttamisesta.
Palvelualueiden esihenkilöt vastaavat oman yksikkönsä riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta ja raportoivat toiminnasta kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti.
Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta.
Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanohjeet määritellään erillisohjeena, jonka kaupunginhallitus hyväksyy.
7 LUKU
7.1 PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTOMENETTELY
99 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupungin toimielimissä sekä soveltuvin osin kaupunginvaltuuston kokouksissa sekä toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.
100 § Toimielimen päätöksentekotavat
Toimielimelle kuuluvista asioista päätetään pääsääntöisesti toimielimen varsinaisessa kokouksessa tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvissa kokouksissa (sähköinen kokous).
Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Puheenjohtajan ja sihteerin ei tarvitse osallistua kokoukseen samassa paikassa. Sähköinen kokous voidaan pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä.
Julkisia kokouksia lukuun ottamatta osa toimielinten päätöksenteosta voi tapahtua myös suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Sähköisenä päätöksentekomenettelynä käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä luottamushenkilön tulee ilmaista kantansa asiaan. Asia on käsitelty, kun kaikki toimielimen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta.
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta.
101 § Kokouksen koollekutsuminen sekä kokouksen aika ja paikka Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Xxxxxxxxx pitää kokouksensa päättämänään aikana, päättämässään paikassa.
Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan.
Puheenjohtaja voi myös perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.
102 § Kokouskutsu ja esityslista
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus.
Kokouskutsu ja esityslista toimielimen kokoukseen on lähetettävä kullekin luottamushenkilölle ja esittelijöille sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta.
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta.
Kokouskutsu ja esityslista julkaistaan samaan aikaan myös kaupungin www-sivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liiteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan.
103 § Jatkokokous
Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.
104 § Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei itse pääse kokoukseen.
Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai ei voi esteen vuoksi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn.
Varsinaisen jäsenen ollessa poissa tai esteellinen, paikalle saapunut varajäsen voi osallistua kokoukseen tai yksittäisen asian käsittelyyn, vaikka hän ei olisi saanut kutsua kokoukseen.
105 § Läsnäolo toimielinten kokouksessa
Läsnä oleviksi katsotaan toimielimen jäsenet ja varajäsenet, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai ei ole muuten todettu poissaoleviksi.
Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se on läsnä olevien toteamiseksi tarpeen.
Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus:
- kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
- muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla
- kaupunginvaltuuston kokouksessa johtoryhmän jäsenillä
- Lisäksi kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, tarkastuslautakuntaa, vaalilautakuntia ja vaalitoimikuntaa edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden esim. nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston edustajien läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.
106 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
107 § Asioiden käsittelyjärjestys, esittely ja toimielinten esittelijät
Kokousasiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei toimielin toisin päätä.
Xxxxxxxxx voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa pääsääntöisesti viranhaltijan esittelystä. Esittely sisältää aina kirjallisen selostuksen asiasta ja päätösehdotuksen. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksensä asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, ellei toimielin toisin päätä.
Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hallintojohtaja. Kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallituksen toimintaa koskevat asiat esittelee kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Kasvun ja oppimisen lautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa esittelijänä toimii toimialan toimialajohtaja.
Henkilöstöjaoksen esittelijänä toimii henkilöstöpäällikkö. Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii lautakunnan puheenjohtaja.
Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään puheenjohtajan selostuksen pohjalta.
Xxxxxxxxx voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.
108 § Kokouksen johtaminen
Kokouksen puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa, varoituksen annettuaan, määrätä kokouksesta poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos kokouksessa syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa toimielimen suostumuksella luovuttaa kokouksen puheenjohdon varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.
109 § Ehdotukset, pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi
Ehdotusten ja pöydällepanon ja asian palauttamisen valmisteluun osalta toimitaan hallintosäännön 22 - 23
§:ien mukaisesti.
110 § Esteellisyys
Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava kokouksesta.
Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, xxx toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavilla esteetöntä henkilöä. (Hallintolaki 29 §)
Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.
Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.
111 § Äänestys ja vaalit
Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintosäännön 24 - 38 §:issä määrätään.
112 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja.
Ellei hallintosäännössä ole toisaalla määrätty, toimielin määrää pöytäkirjanpitäjän. Pöytäkirjanpitäjän esteen aikana esittelijä toimii pöytäkirjanpitäjänä. Xxxxxxxx ollessa estyneenä, pöytäkirjanpitäjänä toimii toimielimen kyseiseen pykälään määräämä pöytäkirjanpitäjä.
Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.
Pöytäkirja tarkastetaan pääsääntöisesti kahden päivän kuluessa kokouksesta, ellei toimielin toisin päätä. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa, varmentaa ja tarkastaa sähköisesti.
Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:
1. Järjestystietoina
• toimielimen nimi
• kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
• kokouspaikka
• läsnä ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut
• kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2. Asian käsittelytietoina
• asiaotsikko
• selostus asiasta
• esittelijän päätösehdotus
• esteellisyys
• tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
• äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta
• vaalit: vaalitapa ja vaalitulos
• asiassa tehty päätös
• eriävä mielipide
3. Muina tietoina
• salassapitomerkinnät
• oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
• puheenjohtajan allekirjoitus
• pöytäkirjanpitäjän varmennus
• merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
• merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä
Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot.
Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.
113 § Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenelle
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien pöytäkirjat pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävillä kaupungin verkkosivuilla, ellei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot, jotka poistetaan oikaisuvaatimus- ja valitusajan päättyessä. Julkaistavaan pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. Pöytäkirjan liitteitä julkaistaan kaupungin verkkosivuilla
xxxxxxxxx mukaan.
Kaupungin jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa.
114 § Kaupunginhallituksen otto-oikeus
Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja.
115 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen, kaupunginhallituksen jaoksen sekä lautakunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoksen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita ja asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.
Ilmoitus on tehtävä neljän (4) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei ole tarkastettu, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.
Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, ellei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
116 § Eriävä mielipide
Päätöksentekoon osallistuneella luottamushenkilöllä, joka on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide.
Jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on esittelijällä oikeus jättää päätöksestä eriävän mielipiteen.
Ilmoitus eriävästä mielipiteestä on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut eriävälle mielipiteelle liitetään pöytäkirjaan.
Eriävän mielipiteen ilmoittanut luottamushenkilö tai esittelijä ei ole vastuussa päätöksestä.
8 LUKU
8.1 KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA
Konserniohjaus
Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen tytäryhteisöt. Tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain mukaisesti määräysvalta.
Omistajaohjauksella huolehditaan, että tytäryhteisöjen toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.
Konsernijohto vastaa kaupungin omistajaohjauksen toteutumisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä valtuuston päätösten mukaisesti. Kaupungin konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja tekninen johtaja. Kaupunginjohtajan tehtävänä on toimia konsernin johtajana ja aktiivisella omistajaohjauksella myötävaikuttaa ohjattavakseen määrättyjen yhtiöiden hallintoon ja toimintaan.
Määräykset omistajaohjauksesta ja kaupungin tytäryhteisöjen toiminnasta ovat erillisessä konserniohjeessa.
117 § Omistajaohjauksen tehtävät ja ratkaisuvalta
Kaupunginvaltuusto päättää:
1. konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
2. omistajapoliittisista linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista
3. konsernia ja omistajaohjausta koskevien määräysten ja ohjeiden hyväksymisestä Kaupunginhallitus:
1. ohjaa kuntakonsernia
2. nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin
3. antaa ohjeet yhtiökokouksissa tai vastaavissa elimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, ellei ohjeiden antamista ole annettu kaupungin muulle viranomaiselle tässä hallintosäännössä
4. arvioi vuosittain omistajaohjauksen tuloksellisuutta, kuntakonsernin kokonaisedun toteutumista, riskienhallinnan ja menettelytapojen kannalta
5. seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide- ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista
6. vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä
7. voi antaa tytäryhteisöille ohjeita yhtenäiseen riskienhallintaan liittyvissä asioissa
8. antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä
Lautakunta:
1. huolehtii toimialaansa kuuluvista tehtävistä ja tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle
Kaupunginjohtaja:
1. vastaa kaupunkikonsernin operatiivisesta johtamisesta ja omistajaohjauksesta
2. käy vuosittain konsernineuvottelut tytär- ja osakkuusyhteisöjen johdon kanssa
3. seuraa kaupungin omistajapolitiikan kehitystä ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle
4. seuraa kaupunkikonsernin ja sen ohjeistuksen toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia kaupunginhallitukselle
Konsernijohto:
1. vastaa rahoitushuollon kokonaisvastuusta konsernissa
2. vastaa rahoituksen ja sijoittamisen kustannustietoisuudesta ja tuottavuudesta sekä riskittömyydestä
Konsernijohtoon kuuluvalla on velvollisuus kaupunginjohtajan pyynnöstä osallistua vuosittaisiin konsernineuvotteluihin tytär- ja osakkuusyhteisöjen johdon kanssa.
Sopimusten hallinta
Kaupunginhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta sekä määrää tarvittaessa sopimusten vastuuhenkilöt toimialoittain.
Toimialajohtajat toimivat ensisijaisesti toimialansa sopimusten vastuuhenkilöinä.
8.2 ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN
118 § Asiakirjahallinnon tehtävät
Suonenjoen kaupunki on tiedonhallintalaissa tarkoitettu tiedonhallintayksikkö. Tiedonhallintayksikön tehtävänä on järjestää tiedonhallinta lain vaatimusten mukaisesti. Tiedonhallintayksikön johtona toimii kaupunginhallitus. Arkistolain mukaan arkistotoimen järjestäminen kunnassa kuuluu kunnanhallitukselle.
Asiakirjahallinto ohjaa, valvoo ja kehittää asiakirjatietojen tuottamista, käsittelyä, säilyttämistä, hävittämistä ja arkistointia sekä pitää hakumenetelmien avulla asiakirjatiedot helposti saatavilla.
Xxxxxxxxx julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia ja niiden salassapidosta säädetään lailla. Tietosuojasääntelyn velvoitteilla toteutetaan yksityisyyden suojaa henkilötietoja käsiteltäessä.
Kaupunginhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon (sis. arkiston) ja tiedonhallinnan ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kaupungin eri tehtävissä sekä
1. vastaa hyvän tietohallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta,
2. määrittää tietohallintalain mukaiset vastuut ja nimeää niihin vastuuhenkilöt,
3. hyväksyy asiakirjahallinnon hoitamista koskevat yleiset periaatteet,
4. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä,
5. määrää kunnan tietohallinnasta vastaavan ja asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan,
6. nimeää kunnan arkistonmuodostajat ja rekisterinpitäjät, mikäli hallintosäännössä ei ole määrätty rekisterinpitäjää.
Lautakunnat huolehtivat toimialan tietoaineistojen ja asiakirjatietojen käsittelyn suunnittelusta ja toteuttamisesta annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä nimeää vastuuhenkilön toimialallaan.
119 § Tiedonhallinnasta vastaavan ja asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät
Tiedonhallinnasta vastaava viranhaltija huolehtii kunnanhallituksen alaisena tiedonhallintalaissa määriteltyjen tiedonhallinnan järjestämiseen ja asianhallintaan liittyen tehtävien hoidosta.
Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kunnanhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa keskusarkistosta ja kunnan pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä:
1. vastaa kunnanhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta,
2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kunnan tiedonhallintaa,
3. hyväksyy tiedonkäsittelyn, säilytyksen ja arkistoinnin ohjeistuksen,
4. hyväksyy kaupungin tiedonohjaussuunnitelmat
5. laatii kunnan asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaisesti sekä
6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta.
120 § Asiakirjojen pyytäminen ja antaminen
Tietojen pyytämisessä ja antamisessa noudatetaan Julkisuuslain (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta) säädöksiä.
Julkisuuslain 14 §:n mukaan asiakirjan pyytäjän on yksilöitävä asiakirjapyyntö siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei kyseessä ole salassa pidettävä asiakirja tai henkilöstörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin.
Asiakirjan antamisesta päättää pääsääntöisesti se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei voimassa oleva lainsäädäntö toisin määrää.
121 § Asiakirjan antamisesta perittävät maksut
Kaupungin viranomaisten asiakirjoista, joiden lunastusmaksuista ei ole toisin säädetty tai määrätty, peritään luovutettavista asiakirjoista lunastus- ja lähetysmaksut kaupunginhallituksen vahvistaman hinnoittelun mukaan.
Palveluhinnasto julkaistaan kaupungin verkkosivuilla.
8.3 MUUT MÄÄRÄYKSET
122 § Kaupungin nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen
Valtuuston ja kaupunginhallituksen puolesta tehtävät sopimukset ja sen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai kasvun ja oppimisenjohtaja tai tekninen johtaja.
Valtuuston ja kaupunginhallituksen kirjelmät ja toimituskirjat allekirjoittaa kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja allekirjoittaa myös kaupunginhallituksen puolesta annettavat valtakirjat.
Muiden toimielinten päätöksiin perustuvat sopimukset, sitoumukset, toimituskirjat ja muut asiakirjat allekirjoittaa toimialajohtaja ja varmentaa toimialan päällikkö- tai esihenkilöviranhaltija.
Viranhaltija allekirjoittaa päätökset, sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat päättämissään asioissa.
Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa toimielimen asiahallinnon vastaavaksi nimetty henkilö tai pöytäkirjanpitäjä.
Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.
Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi asiahallinnon vastaavaksi nimetty henkilö tai toimielimen pöytäkirjanpitäjä.
Kaupungin asiakirjojen allekirjoittaminen nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön toimesta voidaan toteuttaa myös sähköisesti.
123 § Xxxxxxxx ja todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen
Xxxxxxxx ja todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta ottaa vastaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai hallintojohtaja.
Xxxxxxxx tai todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta lautakunnan toimialalla ottaa vastaan lautakunnan puheenjohtaja tai toimialajohtaja.
Kuntalain 23 §:n mukaisten aloitteiden käsittely
124 § Aloiteoikeus
Kaupungin asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.
Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot.
125 § Aloitteen käsittely
Aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla.
Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.
Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi (2) prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta.
126 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.
Kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin.
Viestintä ja tiedottaminen
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista.
Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palveluiden käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavana olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Kaupunginjohtaja vastaa kaupunkikuvan kehittämisestä ja valvoo kaupungin etua.
Toimialajohtajat ja palvelupäälliköt vastaavat omaan toimintaansa liittyvästä viestinnästä ja tiedottamisesta.
127 § Kunnalliset ilmoitukset
Kuntalain mukaiset kunnalliset ilmoitukset tiedotetaan kaupungin verkkosivulla.
Suonenjoen kaupungin hallintosääntö on hyväksytty KV 29.5.2017 § 31
Päivitetty:
KV 19.2.2018 § 2, joka astuu voimaan 1.3.2018 lukien
KV 29.6.2020 § 25, joka astuu voimaa 1.7.2020 lukien
KV 9.11.2020 § 49, joka astuu voimaa 10.11.2020 lukien
KV 26.4.2021 § 20, joka astuu voimaan 3.5.2021 lukien
KV 21.6.2021 § 34, joka astuu voimaan 1.7.2021 lukien
KV 20.12.2021 § 92, joka astuu voimaan 1.1.2022 lukien
KV 19.12.2022 § 53, joka astuu voimaan 1.1.2023 lukien
KV 27.2.2023 § 15, joka astuu voimaan 1.3.2023 lukien
Liite 1. Organisaatiokaavio
Toimialat | Palvelualueet |
Elinvoima-ja hallintopalveluiden toimiala | |
Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan palvelualue | |
Konserni- ja tukipalvelujen palvelualue | |
Kasvun ja oppimisen toimiala | |
Varhaiskasvatuksen palvelualue | |
Perusopetuksen palvelualue | |
Lukiokoulutuksen palvelualue | |
Teknisten palveluiden toimiala | |
Maankäytön ja suunnittelun palvelualue | |
Kiinteistöjen palvelualue | |
Kunnallistekniikan palvelualue | |
Liite 2. Toimialajohtajien, palvelupäälliköiden ja palveluyksiköiden esihenkilöiden määrittely
Toimialajohtajia ovat
- hallintojohtaja
- kasvun ja oppimisen johtaja
- tekninen johtaja
Palvelupäälliköitä ovat
- hyvinvoinnin ja vapaa-ajan päällikkö
- kansalaisopiston rehtori
- varhaiskasvatusjohtaja
- yhtenäiskoulun rehtori
- kaavoittaja
- kiinteistöpäällikkö
- kuntatekniikan päällikkö
Palveluyksiköiden esihenkilöitä ovat
- toimistopäällikkö
- kirjastotoimen johtaja
- siivoustyön esimies
- vapaa-aikakoordinaattori
- päiväkodin johtaja
- rehtori
- koulunjohtaja
- kiinteistötyönjohtaja
Liite 3. Julkisoikeudellisen yhteistoiminnan kautta hoidettava viranomaistoiminta
Elinvoiman- ja hallinnon toimialaan kuuluvat viranomaistehtävät
Maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa säädetyn lain (210/2010) mukaisten viranomaistehtävien, maaseudun elinkeinojen kehittämistehtävien sekä maaseudun toimintaympäristön kehittämistehtävien hoidosta vastaa Siilinjärjen kunta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan sopimuksen mukaisesti.
Terveydenhuoltolain 21 §:n määritellyt kunnan ympäristöterveydenhuollon, lääkelain 54a §:n ja 54c §:ssä sekä eläinsuojelulain 15 §:ssä kunnalle määrättyjen tehtävien hoidosta Tervon kunta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.
Lain kotouttamisen edistämisestä mukaisesti kunnan toimialaan kuuluvien kotouttamisen palveluiden järjestämisestä vastaa Rautalammin kunta yhteistoiminta sopimuksen mukaisesti.
Teknisen toimialan toimialaan kuuluvat viranomaistehtävät
Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävät hoidetaan alueellisesti Kuopion ja Suonenjoen kaupunkien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kuopion kaupungin hallintosäännössä on lueteltu yksityiskohtaisesti alueellisen Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta.
Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät siten kuin jätelaissa ja sopimuksessa määrätään hoitaa osakaskuntien sopimuksen perusteella yhteinen Savo-Pielisen jätelautakunta.