ALKO Oy:n

Palkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,9 % suuruisella yleiskorotuksella sekä 0,1 % suuruisella yri- tyskohtaisella erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden edellisen kuukauden palkkasummasta. Yrityskohtai- sen erän kohdentamisen perusteet sovitaan paikallisesti. Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2020 1,9 %.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.4.2021 1,2% suuruisella yleiskorotuksella sekä 0,1 % suuruisella yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden edellisen kuukauden palkkasum- masta. Yrityskohtaisen erän kohdentamisen perusteet sovitaan paikallisesti. Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2021 1,2 %.

Työehtosopimuksessa olevia henkilöstönedustajien palkkioita korotetaan 1.4.2020 alkaen 3,3%.

Lauantailisiä korotetaan 1.4.2020 alkaen 0,50 euroa/tunti. Muita lisiä ei koro- teta.

3. Palkkaustyöryhmä

Perustetaan palkkaustyöryhmä, jonka tehtävänä on arvioida nykyisen palk- kausjärjestelmän toimivuutta ja selvittää muutostarpeita mm. eri palkkaluok- kien välisiin pisterajoihin sekä järjestelmän keventämiseen liittyen.

4. Tekstimuutokset 1 § Yleiset ehdot

Muutetaan Työsuhde-kohdan 2. kohta kokonaisuudessaan kuulumaan seu- raavasti:

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää koh- den. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

2 § Työaika

Muutetaan 2 §:n alla olevia kohtia. Muutoin 2 § pysyy ennallaan. Yliviivatut kohdat poistetaan ja ao määräykset muutetaan seuraavasti:

Säännöllinen työaika on enintään 10 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 45 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 solmiman kilpailukykysopimuk- sen mukainen keskimääräinen vuosittainen 24 tunnin työajanpidennys toteute- taan paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla. Mikäli asiasta ei saada sovittua paikallisesti, täyttää työntekijä työajanpidennysvelvoitteensa ottamalla vastaan suunnittelematonta työtä.

Osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla työajanpidennys suhteutetaan työsopi- muksessa sovitun työajan mukaisesti.

Työajanpidennys on työntekijälle palkaton.

Säännöllisen työajan tulee tasoittua 26 viikossa keskimäärin enintään 37,5 tuntiin/viikko. Lyhyempiä tasoittumisjaksoja voidaan käyttää pääluottamusmie- hen kanssa asiasta sovittaessa.

Työnantajan suunnittelema Ttyöviikko on keskimäärin viisipäiväinen 26 viikon jaksossa. Jos työnantajan suunnittelema työviikko ei tasoitu viisipäiväiseksi 26 viikon kuluessa, korvataan saamatta jääneet viikkovapaapäivät työntekijälle 7,5 tunnin yksinkertaisella tuntipalkalla.

[…] Työvuoroluettelo

Jokaisen Joka kolmannen kalenteriviikon maanantaina annetaan sitovasti tie- doksi kolmen kalenteriviikon päästä alkavan kalenteriviikon kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo. Ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista tulee työnte- kijällä olla mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen sijoittumisesta. Toisen- laisesta julkaisurytmistä ja julkaistavan työvuoroluettelojakson pituudesta voi- daan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Esimerkki 1.

Rullaava työvuoroluettelo tarkoittaa ~~viikoittain~~ kolmen viikon välein tapahtu- vaa työvuorojen tiedoksiantoa seuraavalla tavalla:

Maanantaina ~~21.7.2014~~ 1.6.2020 alkavan ~~kalenteriviikon~~ kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanan- taina ~~30.6.2014~~ 11.5.2020.

Maanantaina ~~27.7.2014~~ 22.6.2020 alkavan ~~kalenteriviikon~~ kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanan- taina ~~7.7.2014~~ 1.6.2020.

Maanantaina ~~4.8.2014~~ 13.7.2020 alkavan ~~kalenteriviikon~~ kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanan- taina ~~14.7.2014~~ 22.6.2020.

Vapaapäivien sijoittelu

Kokoaikaiselle työntekijälle annetaan ~~kalenterivuodessa~~ 26 viikon tasoittumis- jaksossa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 13 6 lauantai-sunnuntai ja 13 7 sun- nuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Vähintään 30 viikkotunnin työsopimuksella työskentelevälle osa-aikaiselle työntekijälle annetaan hänen niin halutessaan 26 viikon tasoittumisjaksossa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 4 lauantai-sunnuntai ja 4 sunnuntai-maanan- tai vapaapäiväyhdistelmää.

Muulle osa-aikaiselle työntekijälle annetaan hänen niin halutessaan ~~kalenteri-~~ ~~vuodessa~~ 26 viikon tasoittumisjaksossa vuosiloma-ajan lisäksi 4 2 lauantai-

sunnuntai ja 4 2 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Lauantai-sunnuntai-maanantai välille sijoitettu kolmen päivän vapaapäiväyh- distelmä katsotaan yhdeksi annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistel- mäksi.

Työntekijän lauantaille toivoma toteutunut vapaapäivä katsotaan annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistelmäksi.

Jos työsuhde ei ole jatkunut koko ~~kalenterivuotta~~ tasoittumisjaksoa, vapaapäi- väyhdistelmiä annetaan vastaavassa suhteessa.

Enintään viiden kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa ei noudateta edellä mainittuja määräyksiä vapaapäiväyhdistelmistä.

Työntekijä voi sopia työnantajan edustajan kanssa vapaapäivien antamisesta muina arkipäivinä. Sopiminen voi koskea myös viikoittaisten vapaapäivien yh- distämistä. Sopiminen koskee vain yhtä työvuorosuunnittelujaksoa kerrallaan.

Työnantajan liiketoiminnallisten toimintaedellytysten muuttuessa voidaan työ- voiman sopeutustarpeen ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi sopia myös muunlaisista vapaapäiväyhdistelmistä paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Alle 37,5 tuntia viikossa työskentelevän kuukausipalkkaisen siivoojan vapaa- päivä voidaan määrätä muillekin viikonpäiville.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevälle koko- tai osa- aikaiselle työntekijälle suunnitellaan lähtökohtaisesti vapaaksi yksi seuraavista aattopäivistä: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto. Työsuhteen alka- misvuonna yksi vapaa suositellaan annettavaksi silloin, kun työsuhde on alka- nut ennen pääsiäisviikkoa. Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saa- duksi aattovapaaksi.

Korotettu palkka

Vuorokaudessa ~~8,5~~ 9 ja viikossa 45 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50

%:lla korotettu palkka. Tasoittumisjärjestelmässä ylityöstä, vähennettynä vuo- rokaudessa yli ~~8,5~~ 9 tuntia ja viikossa yli 45 tuntia tehty työaika, maksetaan 50

%:lla korotettu palkka.

6 § Ruokatauko, kahvitauko ja ateriaetu

Poistetaan kolme ensimmäistä kappaletta ja lisätään tilalle seuraavat kaksi kappaletta:

Työhön tulon ja työstä lähdön välisen ajan ollessa suunnitellussa työvuorossa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia, kuuluu työvuoroon ruokatauko. Ruokatauon pi- tuus on 30 minuuttia. Ruokatauon pituudesta voidaan paikallisesti pääluotta- musmiehen ja HR-päällikön välillä sopia tilapäisesti toisin. Ruokataukoa ei lueta työaikaan.

Ruokatauon poistamisesta kokonaan voidaan paikallisesti sopia myymälöissä, joissa voidaan työskennellä yksin. Tällöin työntekijä voi ruokailla työaikana.

13 § Työharjoittelu

Poistetaan seuraava kirjaus:

Työharjoittelun tarkoituksena on opintoihin liittyvien pakollisten harjoittelujen suorittaminen.

Liite 3 Työsuojelusopimus

Muutetaan kohdan 2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö neljäs kappale kuu- lumaan seuraavasti:

Alueellisten työsuojeluvaltuutettujen työstävapautusaika määräytyy toimialu- een henkilömäärään perustuen. Kokonaisvapautusaikaa tarkastellessa ote- taan huomioon myös alueen maantieteellinen laajuus. Toimipaikkojen väli- seen matkustamiseen käytettävästä matkustusajasta sovitaan alueellisesti toi- mikauden alkaessa. Työstävapautusaika ja matkustusaika muodostavat alu- eellisen työsuojeluvaltuutetun kokonaisvapautusajan.

Muutetaan kohdan 2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö kuudes kappale sekä sen alla oleva taulukko kuulumaan seuraavasti:

Työstävapautusaikoja tarkistetaan toimikausittain ennen vaaleja henkilömää- rien mukaisesti. Työstävapautusajat kaudelle 2020-2021 on kuvattu seuraa- vassa taulukossa:

Alue	Vapautus- aika h/4vk	Matkustus- aika h/4vk	Yhteensä h/4vk
Pk-seutu	70 h	0	70h
Etelä-Suomi	55 h	3	58h
Itä-Suomi	55 h	10	65h
Lounais-Suomi	55 h	0	55h
Länsi-Suomi	55 h	5	60h
Pohjois-Suomi	43 h	17	60h
Pääkonttori	tarvittaessa	0	tarvittaessa

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

ALKON LIIKEVÄKI ALV RY

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

1 § Yleiset ehdot ‌

Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan Alkossa työskenteleviin työntekijöihin.

Työsuhde

1. Alkon ja työntekijän välillä tehdään viimeistään työsuhteen alkaessa kirjallinen työsopi- mus.

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitet- tava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu myymälätyöntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluasia- miehenä sekä missä he ovat tavattavissa.

5. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Määräaikainen työsopimus

1. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräai- kaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1 luvun 3

§:n mukaan.

2. Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymispäivä ei ole työsopimusta tehtäessä tiedossa, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisajankohta viipymättä päättymisajan- kohdan tultua työnantajan tietoon.

3. Työsopimuksessa voidaan sopia, että määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa ku- ten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Työsuhteen päättäminen

1. Jollei muusta sovita, työsuhteen päättyessä noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

a) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

b) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta

c) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta

d) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

e) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua kes- keytyksettä ovat:

a) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

b) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

3. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

4. Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työntekijälle maksettava noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

2 § Työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 45 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan tulee tasoittua 26 viikossa keskimäärin enintään 37,5 tuntiin/viikko. Ly- hyempiä tasoittumisjaksoja voidaan käyttää pääluottamusmiehen kanssa asiasta sovitta- essa.

Työnantajan suunnittelema työviikko on keskimäärin viisipäiväinen 26 viikon jaksossa. Jos työnantajan suunnittelema työviikko ei tasoitu viisipäiväiseksi 26 viikon kuluessa, kor- vataan saamatta jääneet viikkovapaapäivät työntekijälle 7,5 tunnin yksinkertaisella tunti- palkalla.

Lisätyö on sovitun suunnitellun työajan lisäksi tehty työ. Tehtyä lisätyötä ei voida ilman työn- tekijän suostumusta vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista. Työvuoroluettelon laatimisen jälkeen merkittävät lisätyöt maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä li- sätöinä.

Keskimääräisen viikkotyöajan tarkastelu

Työntekijän toteutunut keskimääräinen viikkotyöaika tarkastellaan vuosittain. Tarkastelujakso on yksi kalenterivuosi.

Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki työntekijän tarkastelujakson aikana tekemä (suun- niteltu ja suunnittelematon) työ.

Toteutuneen viikkotyöajan perusteella muodostetaan rekrytointijono, jossa suurempi toteu- tunut viikkotyöaika muodostaa työntekijälle osaamisvaatimusten täyttyessä etusijan tule- vissa rekrytoinneissa erikseen sovitulla alueella.

Tarkemmasta menettelytavasta sovitaan paikallisesti.

Työvuoroluettelo

Joka kolmannen kalenteriviikon maanantaina annetaan sitovasti tiedoksi kolmen kalenteri- viikon päästä alkavan kolmiviikkoisjakson työvuoroluettelo. Ennen työvuoroluettelon tie- doksi antamista tulee työntekijällä olla mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen sijoittu- misesta. Toisenlaisesta julkaisurytmistä ja julkaistavan työvuoroluettelojakson pituudesta voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Esimerkki 1.

Rullaava työvuoroluettelo tarkoittaa kolmen viikon välein tapahtuvaa työvuoro- jen tiedoksiantoa seuraavalla tavalla:

Maanantaina 1.6.2020 alkavan kolmiviikkoisjakson työvuoroluettelo tulee an- taa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanantaina 11.5.2020.

Maanantaina 22.6.2020 alkavan kolmiviikkoisjakson työvuoroluettelo tulee an- taa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanantaina 1.6.2020.

Maanantaina 13.7.2020 alkavan kolmiviikkoisjakson työvuoroluettelo tulee an- taa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanantaina 22.6.2020.

Työvuoroluetteloon ei saa merkitä alle 4 tunnin työvuoroa, elleivät työntekijän tarpeet tätä edellytä. Työntekijä voi myös sopia työsopimuksella säännönmukaisesti alemmasta päivit- täisestä tuntimäärästä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuorosuunnittelun lähtökohtana on vähintään tässä sopimusmääräyk- sessä mainitut tunnit.

Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi kunkin työntekijän työpäivät ja niiden pituus, työajan alkamis- ja päättymishetki, päivittäisen lepoajan sijoittuminen sekä vapaapäivät ja tasoittu- misjakson jäljellä olevien viikkojen ja työtuntien määrä.

Vapaapäivien sijoittelu

Kokoaikaiselle työntekijälle annetaan 26 viikon tasoittumisjaksoissa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 6 lauantai-sunnuntai ja 7 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Vähintään 30 viikkotunnin työsopimuksella työskentelevälle osa-aikaiselle työntekijälle an- netaan hänen niin halutessaan 26 viikon tasoittumisjaksoissa vuosiloma-ajan lisäksi 4 lau- antai-sunnuntai ja 4 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Muulle osa-aikaiselle työntekijälle annetaan hänen niin halutessaan 26 viikon tasoittumis- jaksossa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 2 lauantai-sunnuntai ja 2 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Lauantai-sunnuntai-maanantai välille sijoitettu kolmen päivän vapaapäiväyhdistelmä katso- taan yhdeksi annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistelmäksi.

Työntekijän lauantaille toivoma toteutunut vapaapäivä katsotaan annetuksi lauantai-sun- nuntai -vapaapäiväyhdistelmäksi.

Jos työsuhde ei ole jatkunut koko tasoittumisjaksoa, vapaapäiväyhdistelmiä annetaan vas- taavassa suhteessa.

Enintään viiden kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa ei noudateta edellä mainittuja määräyksiä vapaapäiväyhdistelmistä.

Työntekijä voi sopia työnantajan edustajan kanssa vapaapäivien antamisesta muina arki- päivinä. Sopiminen voi koskea myös viikoittaisten vapaapäivien yhdistämistä. Sopiminen koskee vain yhtä työvuorosuunnittelujaksoa kerrallaan.

Työnantajan liiketoiminnallisten toimintaedellytysten muuttuessa voidaan työvoiman so- peutustarpeen ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi sopia myös muunlaisista vapaapäiväyh- distelmistä paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevälle koko- tai osa-aikaiselle työntekijälle suunnitellaan lähtökohtaisesti vapaaksi yksi seuraavista aattopäivistä: pääsi- äislauantai, juhannusaatto, jouluaatto. Työsuhteen alkamisvuonna yksi vapaa suositellaan annettavaksi silloin, kun työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa. Vuosilomalle sijoittu- vat aattopäivät lasketaan saaduksi aattovapaaksi.

Arkipyhäviikko

Arkipyhäviikon työaikaa lyhentävät

– pitkäperjantai

– pääsiäismaanantai

– helatorstai

– juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat

– uudenvuodenpäivä

– loppiaispäivä

– vapunpäivä

– itsenäisyyspäivä

– jouluaatto

– tapaninpäivä.

Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä arkipyhäviikolla, kahdella edellisellä tai seuraavalla viikolla taikka muuna aikana paikallisesti niin sovittaessa.

Vuorokautinen työaika

Vuorokautinen työaika on yhdenjaksoinen lukuun ottamatta ruokailutaukoa, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Työntekijän työvuoro voidaan jakaa kahteen eri myymälään samalla resursointialueella. Siir- tymäaika toiseen myymälään kesken työvuoron siirryttäessä on työaikaa.

Työvuoroluettelossa julkaistu työvuoro voidaan muuttaa kokonaan tai osin toiseen myymä- lään samalla resursointialueella ennen työvuoron alkamista tai sen aikana.

Yötyö

Työnantaja ja työntekijä voivat työaikalain 26 §:n estämättä sopia yötyön tekemisestä klo 23.00-06.00 välisenä aikana.

Korotettu palkka

Vuorokaudessa 9 ja viikossa 45 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tasoittumisjärjestelmässä ylityöstä, vähennettynä vuorokaudessa yli 9 tuntia ja vii- kossa yli 45 tuntia tehty työaika, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

3 § Palkkausjärjestelmä ‌

Myymälätyöntekijöiden palkkausjärjestelmä on 1.9.2016 alkaen yksinomaan osaamispoh- jainen.

Työntekijän osaaminen arvioidaan osaamiskeskusteluissa vuosittain, mikäli työntekijän työ- suhde on alkanut viimeistään 1.12. arviointia edeltävänä vuonna ja työsuhde on voimassa arviointihetkellä.

Osaaminen arvioidaan valtakunnallisten osaamisportaiden avulla. Osaamisportaiden sisältö tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa työntekijöiden edustajan (pääluottamus- mies) ja työnantajan edustajien muodostaman arviointiraadin yhteisellä päätöksellä osaa- misvaatimusten muuttuessa.

Arviointiraati ratkaisee lopullisesti ja sitovasti myös yksittäisen työntekijän osaamisen arvi- ointiin liittyvät mahdolliset erimielisyydet, mikäli asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen myy- mälä- eikä aluetasolla.

Osaamisarvioinnin perusteella työntekijän osaaminen pisteytetään ja työntekijä sijoitetaan pisteytystä vastaavaan palkkaluokkaan 1-6. Palkkaluokissa 1-4 kerran saavutettu luokitus ei voi laskea työsuhteen aikana. Palkkaluokkiin 5-6 sijoittuminen on luonteeltaan määräai- kaista ja voimassa vuoden kerrallaan.

Työntekijän osaamisen mukainen uusi palkkaluokka tulee voimaa arviointia seuraavan ka- lenterivuoden alusta lukien.

Palkkaluokkiin 5-6 sijoitetaan vuosittain 15 prosenttia arvioiduista työntekijöistä. Mikäli näi- hin palkkaluokkiin olisi arviointien perusteella sijoittumassa enemmän tai vähemmän työn- tekijöitä, voi arviointiraati määrittää osaamisalueiden prioriteetit tai pisterajan, jolla palkka- luokkiin sijoittuvia voidaan rajata siten, että osuus pysyy 15 prosentissa.

Muutos palkkaluokkiin 5-6 sijoitettavien suhteelliseen osuuteen edellyttää Alkon hallituksen henkilöstövaliokunnan hyväksyntää. Työntekijöiden edustajalla on mahdollisuus olla mu- kana asian käsittelyssä.

Palkkaluokat ja kuhunkin palkkaluokkaan vaadittavat pisteet on määritelty työehtosopimuk- sen liitteessä 1.

Mikäli työntekijän työsuhde on voimassa arviointihetkellä, mutta osaamista ei kyetä luotet- tavasti arvioimaan esimerkiksi pitkän poissaolon vuoksi, arviointi siirtyy seuraavan vuoden arviointiprosessiin. Työntekijä sijoitetaan tällöin edellisen arvioinnin mukaiseen palkkaluok- kaan.

Mikäli työntekijä on arviointihetkellä poissa, mutta pystytään tästä huolimatta arvioimaan käytössä olevan tiedon pohjalta, voidaan työntekijän osaaminen arvioida poikkeuksellisesti ilman osaamiskeskustelua.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ja alkaa uudelleen enintään vuoden kuluessa työsuh- teen päättymisestä, sijoittuu työntekijä uudelleen aloittaessaan entiseen palkkaluokkaansa, kuitenkin enintään palkkaluokkaan 4.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ja alkaa uudelleen yli vuoden, mutta enintään 3 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, sijoittuu työntekijä uudelleen aloittaessa entiseen palk- kaluokkaansa, kuitenkin enintään palkkaluokkaan 3.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ja alkaa uudelleen yli 3 vuoden jälkeen, sijoittuu työnte- kijä uudelleen aloittaessaan palkkaluokkaan 1 (”Ei arvioitu”), kunnes työntekijä on arvioitu normaaliprosessin mukaisesti.

4 § Arkipyhäkorvaus ‌

Niiltä viikoilta, joilta kokoaikaisten työntekijöiden työaikaa lyhennetään arkipyhäviikon joh- dosta, maksetaan kaikille tuntipalkkaisille ja vajaata työviikkoa tekeville kuukausipalkkaisille arkipyhäkorvausta seuraavasti:

– jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on 7,5–14,5 tuntia/viikko, maksetaan kahden ja puolen tunnin palkka, ja

– jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on 15–29 tuntia/viikko, maksetaan viiden tun- nin palkka, ja

– jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on yli 29 tuntia/viikko, maksetaan kuuden tun- nin palkka.

Keskimääräiseen vähimmäistyöaikaan lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkainen vähimmäis- työaika.

5 § Lisät ‌

Lisien maksaminen

Lisien euromäärät on esitetty liitteessä.

Samalta ajalta maksetaan vain yhtä seuraavista lisistä: ruuhka-, lauantai-, ilta- ja aattoilta- lisä.

Ruuhkalisä

Ruuhkalisää maksetaan myymälässä ko. päivänä työskentelevälle työntekijälle

– perjantailta,

– jouluaattoa edeltäviltä kahdelta myyntipäivältä,

– juhannusta edeltäviltä kahdelta myyntipäivältä,

– pääsiäistä edeltävältä yhdeltä myyntipäivältä,

– vappua edeltävältä yhdeltä myyntipäivältä

– uudenvuodenpäivää edeltävältä yhdeltä myyntipäivältä.

Lauantailisä

Lauantaina kello 13.00-24.00 välisenä aikana suoritetusta työstä maksetaan lauantailisää.

Iltalisä

Iltalisää maksetaan kello 18.00-06.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta lau- antaita kello 18.00-24.00 ja sunnuntaita kello 00.00-06.00.

Aattoiltalisä

Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00-24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantailisän suuruista aattoiltalisää.

6 § Ruokatauko, kahvitauko ja ateriaetu ‌

Työhön tulon ja työstä lähdön välisen ajan ollessa suunnitellussa työvuorossa yhdenjak- soisesti yli 7 tuntia, kuuluu työvuoroon ruokatauko. Ruokatauon pituus on 30 minuuttia. Ruokatauon pituudesta voidaan paikallisesti pääluottamusmiehen ja HR-päällikön välillä sopia tilapäisesti toisin. Ruokataukoa ei lueta työaikaan.

Ruokatauon poistamisesta kokonaan voidaan paikallisesti sopia myymälöissä, joissa voi- daan työskennellä yksin. Tällöin työntekijä voi ruokailla työaikana.

Alko osallistuu työntekijän ateriakustannuksiin maksamalla työntekijälle ateriaedun rahakor- vausta, jonka suuruus on 8,56 euroa / työpäivä. Korvausta maksetaan vain toteutuneilta työpäiviltä.

Poissaolojen /esimerkiksi sairaus, vuosiloma, perhevapaa tai muu palkallinen tai palkaton vapaa) ajalta ei makseta ateriaedun rahakorvausta.

Kahvitauko

Työpäivän pituuden ollessa:

alle 4 tuntia ei kahvitaukoa

4 – alle 6 tuntia yksi kahvitauko

vähintään 6 tuntia kaksi kahvitaukoa

Jos työpäivään kuuluu kaksi kahvitaukoa, voidaan töiden järjestelyyn liittyvästä syystä sopia myös yhdestä pidemmästä kahvitauosta. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin yhden ylimääräisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.

Koska kahvitauko luetaan mukaan työaikaan, tulee tauon keskeyttämiseen olla valmius, jos esimerkiksi rahankuljetus, asiakaspalvelu- tai uhkatilanne myymälässä taikka muu vastaava syy sitä edellyttää.

7 § Vuosiloma ‌

Työsuhteessa 28.2.1998 olleiden työntekijöiden vuosilomat määräytyvät seuraavasti: Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt

– alle 10 vuotta 2,5 päivää/kk

– 10 vuotta tai enemmän 3 päivää/kk.

Ne työntekijät, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut 15 vuotta, saavat lomaa 3

¼ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Viime mainitun päivän jäl- keen syntynyttä kertymää ei oteta huomioon.

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka ja kuukausipalkkaisten palkanlisistä vuosilomalain 7 §:n mukaan laskettava vuosilomapalkka määräytyy seuraavien työsuhteen kestoon perustuvien prosenttilukujen mukaisesti:

– alle 10 vuotta 12,5 %

– vähintään 10 vuotta 15 %.

Niiden työntekijöiden osalta, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut 15 vuotta, em. prosenttiluku on 16,5 %.

Työsuhteeseen 28.2.1998 jälkeen tulleiden vuosilomat määräytyvät seuraavasti: Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt

– alle vuoden 2 päivää

– vähintään vuoden 2,5 päivää

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka määräytyy seuraavien työsuhteen kestoon perustuvien prosenttilukujen mukaisesti

– alle vuoden 10,0 %

– vähintään vuoden 12,5 %

Tämä määräys tulee voimaan 1.4.2008 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta kerty- västä vuosilomasta.

8 § Lomapalkan ja -rahan maksaminen ‌

Lomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta tai vastaavasti työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.

Lomaraha maksetaan toukokuun puolivälin palkanmaksun yhteydessä.

Määräaikaisille työntekijöille lomaraha maksetaan ainoastaan pidettyä vuosilomaa vastaa- vasta loma-ajan palkasta tavanomaisena palkanmaksupäivänä (ei etukäteen).

9 § Työterveyshuolto ‌

1. Työnantaja huolehtii työntekijöiden työterveyshuollosta työsuojeluorganisaation kanssa vuosittain yhteistyössä laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työnantaja ja työterveyshuollon edustaja käyvät vuosittain läpi työterveyshuollon sisäl- töön liittyvät mahdolliset päivitystarpeet siltä osin, kun ne koskevat valtakunnallisen työ- terveyslääkärin lähetteellä tai luvalla tapahtuvia tarvelähtöisiä palveluita. Jos muutoksia ehdotetaan, ne tarkastellaan ja neuvotellaan yhdessä työnantajan ja työntekijäjärjestöjen edustajien välillä.

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

3. Työnantaja ei osallistu sairauskulujen korvaukseen eikä suorita sairausajalta palkkaa, jos työntekijä on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut itselleen sairau- den.

4. Työnantajalla on oikeus saada kultakin sairauspäivältä enintään maksamansa palkan verran korvausta työntekijän sairausvakuutuslain tai lakisääteisen vakuutuksen perus- teella työkyvyttömyyden takia saamasta päivärahasta tai siihen verrattavasta korvauk- sesta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää maksamatta jäänyt korvaus työntekijän palkasta.

Mitä edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa on määrätty päivärahasta tai sii- hen verrattavasta korvauksesta, sovelletaan myös työnantajan maksamiin sairauskulu- jen korvauksiin.

5. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.3.1998, makse- taan sairausajan palkkaa neljältä kuukaudelta. Sairausajalta maksetaan ruuhka-, lauan- tai-, ilta- ja aattoiltalisää työvuoroluettelon mukaisesti.

6. Muulle kuin kohdassa 5 tarkoitetulle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa seu- raavasti:

Kun työsuhde on kestänyt

- alle kolme vuotta, 4 viikon ajalta,

- vähintään kolme vuotta, 5 viikon ajalta,

- vähintään viisi vuotta, 6 viikon ajalta,

- vähintään 10 vuotta, 8 viikon ajalta.

Sairausajalta maksetaan ruuhka-, lauantai-, ilta- ja aattoiltalisää työvuoroluettelon mu- kaisesti.

7. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, jos työkyvyttömyys on saman sairauden vuoksi alka- nut uudelleen ennen kuin henkilö on ollut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden

- todellisessa työssä.

- lomalla vahvistetun lomalistan mukaisesti (ja työssä)

8. Mikäli työntekijän työsuhde on kuukausipalkkainen ja alkanut ennen 1.3.1998, työnan- taja maksaa työtapaturmassa vahingoittuneelle työntekijälle täyden palkan koko työky- vyttömyysajalta.

10 § Lapsen syntymä ‌

A. Yhteiset määräykset

Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa ja hoitovapaata siten kuin työsopimuslaissa on säädetty.

Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkka vapaan alkua edeltävän tasoittumisjakson kes- kimääräisen ansion mukaan.

Seuraavat määräykset koskevat työsuhteessa 28.2.1998 olleita työntekijöitä:

B. Kuukausipalkkaiset

1. Työsopimuslaissa tarkoitetun synnytyksen tai ottolapsen hoidon vuoksi työnsä keskeyt- täneelle sairausvakuutuslain 21 §:ssä tarkoitetulle vakuutetulle maksetaan poissaolon ajalta täyttä palkkaa kolmelta kuukaudelta.

Palkallinen poissaolo alkaa samasta ajankohdasta kuin edellä tarkoitetun vakuutetun oi- keus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan.

Mitä edellä 9 §:n 4. kohdassa on säädetty sairausajan palkasta sekä päivärahasta taikka siihen verrattavasta muusta korvauksesta sovelletaan myös äitiysloma-ajan palkkaan ja äitiysrahaan.

2. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa kuukausipalkkaista työntekijää ei saa pitää työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista. Jos hän joutuu sen vuoksi ole- maan pois työstä, hänelle ei makseta palkkaa poissaoloajalta, ellei kysymys ole edellä

1. kohdassa tarkoitetusta poissaolosta.

3. Synnytyksen aiheuttamiin lääke- ja lääkärinkuluihin Alko ei osallistu. Mikäli synnytys myöhemmin aiheuttaa jälkisairauksia, sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä sai- raustapauksista.

4. Edellä A kohdassa mainitun äitiys-, isyys- ja vanhempainloman aikana kuukausipalkkai- nen työntekijä on oikeutettu käyttämään 9 §:ssä tarkoitettuja etuuksia.

C. Tuntipalkkaiset

Työsopimuslaissa tarkoitetun synnytyksen tai ottolapsen hoidon vuoksi työnsä keskeyttä- neelle sairausvakuutuslain 21 §:ssä tarkoitetulle vakuutetulle maksetaan poissaolon ajalta palkkaa niiltä päiviltä, jotka hänen kanssaan on sovittu työpäiviksi seuraavasti:

Kun työsuhde on kestänyt

– vähintään kolme vuotta, 5 viikon ajalta,

– vähintään viisi vuotta, 6 viikon ajalta,

– vähintään 10 vuotta, 8 viikon ajalta.

Mitä edellä 9 §:n 4. kohdassa on säädetty sairausajan palkasta sekä päivärahasta taikka siihen verrattavasta muusta korvauksesta sovelletaan myös äitiysloma-ajan palkkaan ja äi- tiysrahaan.

Muilta osin sovelletaan 9 §:n 6. kohdan määräyksiä sairaustapauksista. Seuraavat määräykset koskevat 28.2.1998 jälkeen alkaneita työsuhteita:

Oikeus kolmen kuukauden palkalliseen äitiys- ja adoptiovapaaseen sekä kuuden arkipäivän isyysvapaaseen alkaa sen jälkeen, kun henkilön työssäolo on kestänyt yhdeksän kuukautta kuitenkin vähintään 120 työpäivää ennen ko. vapaalle jäämistä. Palkallisuus edellyttää työ- hön palaamista.

11 § Paikallinen sopiminen ‌

Sopijapuolina ovat työnantaja ja työntekijä. Mikäli sopiminen koskee useampaa työntekijää, ovat sopijapuolina aina työnantaja ja luottamusmies.

12 § Lisätyön tarjoamisvelvollisuus ‌

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantaja tarjoaa näitä töitä osa-aikatyöntekijöilleen kokonaisina sopimustunti- positioina.

Lisätyön tarjoaminen toteutetaan työnantajan liiketoiminnallisista tarpeista johtuvien rekry- tointitilanteiden yhteydessä keskimääräisen viikkotyöajan tarkastelusta 2 §:ssä sovitun me- nettelyn mukaisesti.

Mikäli sisäisessä rekrytointimenettelyssä ei löydy vaatimukset täyttävää työntekijää, työn- antaja voi rekrytoida työntekijän yhtiön ulkopuolelta liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti.

13 § Jäsenmaksun perintä ‌

Alko Oy pidättää Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n jäsenmaksut liiton niin halutessa ja työntekijän annettua siihen valtuutuksen. Jäsenmaksut tilitetään liiton osoittamalle tilille.

14 § Muut sopimukset ‌

Tämän sopimuksen osana ovat palkkataulukot, palkan lisät ja luottamusmieskorvaukset, luottamusmiessopimus, työsuojelusopimus ja koulutussopimus.

15 § Neuvottelujärjestys ‌

Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työnteki- jän tai luottamusmiehen kesken. Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan erimielisyysmuistio kahtena kappaleena.

Edellä mainitut osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelu käydään vii- vytyksettä. Mikäli liitot eivät pääse ratkaisuun, se voidaan siirtää työtuomioistuimen ratkais- tavaksi.

16 § Voimassaolo ‌

Työehtosopimus on voimassa 30.3.2020-28.2.2022.

17 § Työrauha ‌

Tämän sopimuksen voimassaoloaikana on voimassa työehtosopimuslain mukainen työrau- havelvoite.

Helsingissä 30.3.2020

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Alkon Liikeväki ALV ry

LIITTEET ‌

1. Palkkausjärjestelmä, palkan lisät ja luottamusmieskorvaukset

2. Luottamusmiessopimus

3. Työsuojelusopimus

4. Koulutussopimus

Työehtosopimuksen osa ei ole

5. Yhteistoimintasopimus

Liite 1

Palkkausjärjestelmä, palkan lisät ja luottamusmieskorvaukset

Valtakunnalliset osaamisportaat

Kehittyvä osaaja Osaaja			Asiantuntijaosaaja	Huippuosaaja
TASON YLEISKU- VAUS	Perusosaajaksi kasva- miseksi tunnistettu kehit- tymiskohde	Myyjän toimenkuvan ta- voitetason mukainen osaa- minen	Pystyy toimimaan alueen kai- kissa myymälöissä ko. tason näkökulmasta	Valtakunnallisesti tunnus- tettua tai ko. tasolle poten- tiaalista osaamista
Työyhteisötaidot	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄI- VITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEH- TOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAI- SESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI
Tehokkaat työtavat	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄI- VITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEH- TOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAI- SESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI
Myymäläosaami- nen	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄI- VITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEH- TOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAI- SESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI
Palveluosaaminen	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄI- VITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEH- TOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAI- SESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI
Tuoteosaaminen	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄI- VITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEH- TOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAI- SESTI	SISÄLTÖ TARKISTETAAN JA PÄIVITETÄÄN VUOSITTAIN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 3 §: N MUKAISESTI

Valtakunnallisten osaamisportaiden pisteytys

	Kehittyvä osaaja	Osaaja	Asiantuntija	Huippuosaaja
Työyhteisötaidot	1 piste	2 pistettä	3 pistettä	4 pistettä
Tehokkaat työtavat	1 piste	2 pistettä	3 pistettä	4 pistettä
Myymäläosaaminen	1 piste	2 pistettä	3 pistettä	4 pistettä
Palveluosaaminen	1 piste	2 pistettä	3 pistettä	4 pistettä
Tuoteosaaminen	1 piste	2 pistettä	3 pistettä	4 pistettä

Pisteytyksen mukaiset palkkaluokat 1.4.2020 alkaen:

PALKKALUOKKA

Pääkaupunkiseutu

Muu Suomi

Kuukausi- palkka

Tunti- palkka

Kuukausi-palkka

Tunti- palkka

PL 1 (ei arvioitu)

1820

11,44

1763

11,09

PL 2 (5–8 p.)

1918

12,06

1861

11,70

PL 3 (9–11 p.)

2018

12,69

1962

12,34

PL 4 (12–14 p.)

2131

13,40

2074

13,04

PL 5 (15–16 p. ja kaikki osaamisalueet vähintään tasolla ”Osaaja”)

2278

14,33

2221

13,97

PL 6 (17–20 p. ja kaikki osaamisalueet vähintään tasolla ”Osaaja”)

2433

15,31

2376

14,95

Pisteytyksen mukaisen palkkaluokat 1.4.2021 alkaen:

PALKKALUOKKA

Pääkaupunkiseutu

Muu Suomi

Kuukausi- palkka

Tunti- palkka

Kuukausi-palkka

Tunti- palkka

PL 1 (ei arvioitu)

1842

11,58

1784

11.01

PL 2 (5–8 p.)

1941

12,20

1883

11,84

PL 3 (9–11 p.)

2042

12,84

1986

12,49

PL 4 (12–14 p.)

2157

13,56

2099

13,20

PL 5 (15–16 p. ja kaikki osaamisalueet vähintään tasolla ”Osaaja”)

2305

14,50

2248

14,14

PL 6 (17–20 p. ja kaikki osaamisalueet vähintään tasolla ”Osaaja”)

2462

15,49

2405

15,13

Tuntipalkkajakaja on 159.
Palkan lisät	1.4.2020 alkaen
Ruuhkalisä	1,53 €/tunti
Iltalisä	4,36 €/tunti
Aattoiltalisä	6,25 €/tunti
Lauantailisä	6,75 €/tunti
Luottamusmieskorvaukset	1.4.2020 alkaen
Pääluottamusmies	234,40 €/kk
Alueluottamusmies	102,70 €/kk

Liite 2

Alko Oy:n myymälätyöntekijöitä koskeva

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla ta- valla.

Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien työsuh- teisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehto- sopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähentää yri- tyksen ja työntekijöiden välisiä sekä työntekijöiden keskinäisiä kitkatekijöitä ja voi siten huo- mattavasti edistää yrityksen tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödyl- liseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana yrityksen informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraa- van luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän sopimuksen soveltamisala on sama kuin allekirjoittajajärjestöjen välisissä, Alkon myymälöissä työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2 ja 3 kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä ja enintään kahdeksaa alueluottamusmiestä sekä näiden varamiehiä.

2. Pääluottamusmiehen valitsevat Alkon palveluksessa olevat Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n jäsenet ja alueluottamusmiehen Alkon palveluksessa ao. alueella työskentele- vät Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n jäsenet.

3. Edellä 2 kappaleessa mainituille luottamusmiehille valitaan varaluottamusmies kuitenkin niin että alueluottamusmiehille valitaan enintään seitsemän varaluottamusmiestä. Xxxx- xxxxxxxxxxx estyneenä ollessa varaluottamusmies toimii hänen sijaisenaan ja hänellä on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

4. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen, Alkon palveluksessa oleva työntekijä, joka työskentelee 1 §:ssä mainitun työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä pereh- tynyt työalan olosuhteisiin. Alueluottamusmiehen tulee lisäksi olla ao. alueella työsken- televä työntekijä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille valittavan luotta- musmiehen toimintapiiriin kuuluville järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat luot- tamusmies sekä Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n kuhunkin työpaikkaan tätä tehtä- vää varten nimeämä työntekijä.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erot- tamisesta tehtävästään Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n ilmoittaa kirjallisesti Al- kolle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopi- muksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poik- keavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohden luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luotta- musmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi tullessaan, eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3. Jos Alkon työvoimaan vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pä- tevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies xxx- xxx, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

4. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusten irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n toimesta. Työantaja saa irtisanoa luottamusmie- hen tai luottamusvaltuutetun työsuhteen 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetyissä tilan- teissa.

5. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta Alko antaa tiedon myös Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:lle.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työohjeisiin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suh- teisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toi- saalta työnantajan ja toisaalta työntekijöiden välillä.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti asianomaisen työntekijän valtuuksin seuraavat Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n Alkon jäseniä koskevat tiedot:

a) Työntekijän suku- ja etunimet

b) Palvelukseentuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista työn- tekijöistä

c) Palkkaluokka tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu

3. Edellä kohdissa a ja c tarkoitetut tiedot on pääluottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa. Tiedot on annettava työehtosopimuksen tultua solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi. Tiedot annetaan ko. ajankohtana Alkoon työ- suhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on pääluottamusmiehellä oikeus saada kohdissa a, d ja c mainitut tiedot ainakin vuosineljänneksittäin.

4. Työntekijän valtuutukseksi edellä 1 ja 2 kappaleissa mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisista täytetty jäsenmaksun perintäsopimus tai muu selvitys työntekijän suostumuksesta.

5. Pääluottamusmies saa kirjallisesti kaikkien työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työnte- kijöiden osalta selvityksen työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapah- tuvista muutoksista.

6. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusvaltuu- tetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetuista pal- koista laadittuun luetteloon.

7. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, sopivat allekirjoittaja- järjestöt, todettuaan työstä vapauttamisen edellytysten olemassa olon, niistä periaat- teista, millä luottamusmiehelle myönnetään tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapau- tusta työstä luottamusmiestehtävän hoitamista varten.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä 1 kohdan mukaisesti sovitaan, että pääluottamusmies on kokonaan va- pautettu varsinaisesta työstään.

Alueluottamusmiehelle annetaan riittävästi vapautusta varsinaisesta työstään luottamus- miestehtävien hoitamista varten. Alueluottamusmiehellä on oikeus kerran vuodessa käydä työnantajan hyväksymän suunnitelman mukaisesti alueensa myymälöissä. Tällöin Alko ei osallistu matkakustannusten korvaamiseen.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1 kappaleessa mai- nittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toi- mistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimis- totilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää täl- laisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä työnantajan kanssa sovittujen luottamus- miestehtävien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikalli- sessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Luottamusmiehelle maksetaan kuukausittain työajan ulkopuolella suoritetuista luotta- musmiestehtävistä korvausta, jonka määrästä sovitaan erikseen.

Alueluottamusmiehen korvauksen perusteena on hänen edustamiensa työntekijöiden lu- kumäärä, joka lasketaan siten, että ao. alueen edellisen vuoden kokoaikatyöntekijöiden määrään lisätään osa-aikatyöntekijöiden määrä kokoaikatyöntekijöiksi muutettuna. Työntekijämäärä todetaan vuosikeskiarvona tammikuussa.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta Alkon matkustusohjesäännön mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Sopijapuolet pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamus- miestehtävien hoitamisessa.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työnteki- jän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikalli- sesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava mikäli mahdollista muistio, jos jompi- kumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 16.11.2007.

2. Sopijapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kir- jallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi sopijapuolten välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi 6 kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 1.12.2007

Suomen Kaupan Liitto ry Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry

LIITE 3

ALKO OY:N, ALKON LIIKEVÄKI ALV RY:N JA ALKOHOLIALAN TOIMIHENKILÖT ATH RY:N VÄLINEN TYÖSUOJELUSOPIMUS ‌

1 Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Alko Oy:ssä (jäljempänä Alko) toimivien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden osalta.

Muilta osin kuin, mitä tässä sopimuksessa on sovittu, noudatetaan Suomen lakia.

2 Yhteistoimintaelimet

Työsuojelun yhteistoimintaeliminä toimivat Alkon nimeämä, yhteistoiminnasta vastaava työ- suojelupäällikkö, alueelliset työsuojeluvaltuutetut, pääkonttorin työsuojeluvaltuutettu, työn- tekijöiden päätyösuojeluvaltuutettu ja toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuutettu sekä työ- suojelutoimikunta siten, kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta xxxx- xxxxx laissa on säädetty.

Lisäksi yksikön erityisten työturvallisuustarpeiden vuoksi voidaan yhdessä sopia erillisen työsuojeluasiamiehen valinnasta, joka ei kuitenkaan osallistu työsuojelutoimikuntaan.

2.1 Työsuojelupäällikkö

Alko nimeää yhtiön työsuojelupäällikön. Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan edustajana yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa sekä työsuojeluasioiden hoidosta siten kuin työsuoje- lun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun laissa on säädetty.

Työsuojelupäällikön tulee kiinnittää erityistä huomiota linjaorganisaation ja työsuojeluhenki- löstön välisen yhteistyön kehittämiseen.

2.2 Työsuojeluvaltuutetut

Työntekijät ja toimihenkilöt valitsevat ensin valtakunnallisilla vaaleilla henkilöstöryhmiensä keskuudesta päätyösuojeluvaltuutetut.

Valtakunnallisten päätyösuojeluvaltuutettujen valinnan jälkeen Alkon koko henkilöstö valit- see vaaleilla työsuojelualueittain keskuudestaan viisi alueellista työsuojeluvaltuutettua, jotka edustavat kaikkia kyseisen työsuojelualueen alkolaisia. Pääkonttorin henkilöstö valitsee li- säksi keskuudestaan oman työsuojeluvaltuutetun.

Alueellisten vaalien yhteydessä toteutetaan samalla myös valtakunnallisten päätyösuojelu- valtuutettujen varavaltuutettujen vaalit henkilöstöryhmittäin. Varavaltuutettujen vaalissa etu- sijalla ovat alueelliseksi työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulevat, varavaltuutettuehdokkaaksi asettuneet henkilöt.

Työntekijöiden päätyösuojeluvaltuutetun 1. ja 2. varavaltuutetuksi valitaan valtakunnalli- sessa työntekijöiden varavaltuutettujen vaalissa eniten ja toiseksi eniten ääniä saaneet, työntekijöiden alueellisiksi työsuojeluvaltuutetuiksi valitut varavaltuutettuehdokkaat. Mikäli yksikään alueellisista työsuojeluvaltuutetuista ei ole työntekijä, valitaan työntekijöiden pää- työsuojeluvaltuutetun varavaltuutetuiksi valtakunnallisessa työntekijöiden varavaltuutettujen vaalissa eniten ja toiseksi eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Mikäli alueellisista työsuojelu- valtuutetuista vain yksi on varavaltuutetuksi ehdolla ollut työntekijä, on tämä etusijalla työn- tekijöiden valtakunnallisen päätyösuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutetuksi ja työntekijöiden valtakunnallisen päätyösuojeluvaltuutetun 2. varavaltuutetuksi valitaan valtakunnallisessa työntekijöiden varavaltuutettujen vaalissa eniten ääniä saanut varavaltuutetuksi ehdolla ollut työntekijä.

Toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutetuksi on etusijalla valtakunnalli- sessa toimihenkilöiden varavaltuutetun vaalissa eniten ääniä saanut alueelliseksi työsuoje- luvaltuutetuksi valituksi tullut, varavaltuutettuehdokkaaksi asettautunut toimihenkilö. Mikäli yksikään alueellisista työsuojeluvaltuutetuista ei ole toimihenkilö, valitaan toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutetuksi valtakunnallisessa toimihenkilöiden varaval- tuutetun vaalissa eniten ääniä saanut toimihenkilö. Toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuute- tun 2. varavaltuutetuksi on etusijalla pääkonttorin työsuojeluvaltuutetuksi valittu toimihenkilö.

Työsuojeluvaltuutetut valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Mikäli kesken toimi- kauden joudutaan suorittamaan uusi vaali, tapahtuu se toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Päätyösuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään, toimii hänen sijallaan 1. varavaltuutettu ja tämän ollessa estyneenä, 2. varavaltuutettu. Varavaltuutetun sijaan tulo ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, jos päätyösuojeluvaltuutetun este kestää vain ly- hyen ajan. Varavaltuutetun sijaan tulo sovitaan tapauskohtaisesti.

Mikäli päätyösuojeluvaltuutettu on pysyvästi estynyt tai irtisanoutuu tehtävästään tai työn- antajan palveluksesta kesken toimikauden siten, että kautta on jäljellä vähintään sopimuk- sen irtisanomisajan verran (6 kk), valitaan tämän tilalle uusi päätyösuojeluvaltuutettu toimi- kauden jäljellä olevaksi ajaksi. Muutoin varavaltuutetut hoitavat päätyösuojeluvaltuutetun tehtävät.

Mikäli alueellinen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään, toimii hänen sijal- laan toinen päätyösuojeluvaltuutetuista. Sijaan tulo sovitaan tapauskohtaisesti.

Työsuojeluvaltuutetun esteestä ja sen kestosta tulee ilmoittaa työsuojelupäällikölle tai mikäli tämä ei ole tavoitettavissa, vastaavalle HR-päällikölle.

2.2.1 Päätyösuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Päätyösuojeluvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu edustavat omille toimialueillaan työnteki- jöitä ja/tai toimihenkilöitä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Hänen tehtävänsä ilmenevät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetussa laissa.

Sen lisäksi päätyösuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluvat seuraavat tehtävät:

• Osallistuu tarvittaessa työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien asioiden ja suunnitel- mien valmisteluun.

• Toimii hoitoonohjauksen työsuojeluyhteyshenkilönä päihdehuoltoon liittyvissä ta- pauksissa.

• Toimii tarvittaessa tuki- ja/tai yhdyshenkilönä muissa erikseen määriteltävissä ta- pauksissa.

• Osallistuu työtapaturmatutkintaan.

• Tarkkailee työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta.

• Ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensisijaisesti asianomaiselle esimiehelle ja milloin se on asian laatuun nähden tarpeellista, työsuojelupäällikölle ja päätyösuoje- luvaltuutetulle sekä huomauttaa työsuojelumääräysten noudattamisesta ja havai- tuista vaaratekijöistä työntekijöille.

• Seuraa oman toimialueensa työterveyshuollon toimintaa ja tekee sitä koskevia ehdo- tuksia.

• Osallistuu työympäristöä – ja työtiloja koskevaan muutossuunnitteluun

• Osallistuu aktiivisesti työsuojelutoiminnan kehittämiseen yhdessä ko. alueen HR:n ja esimiesten kanssa.

• Pitää yhteyttä oman toimialueensa asioista päätyösuojeluvaltuutettuun.

• Suorittaa työpaikkakäyntejä säännöllisesti yhdessä toimikausittain määriteltyjen pe- riaatteiden mukaisesti.

Paikalliset työsuojelukysymykset pyritään hoitamaan, elleivät ne kuulu työsuojelutoimikun- nan tehtäviin, ensisijaisesti asianomaisen työyhteisön, esimiesten ja työsuojeluvaltuutetun kesken.

2.2.2 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työntekijöiden päätyösuojeluvaltuutettu on päätoiminen, työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisesti kokoaikainen ja kokonaan varsinaisesta työstään vapautettu. Työstä vapautusta voidaan kuitenkin tarkistaa toimikausittain ennen vaaleja tehtävässä henkilömäärätarkaste- lussa.

Toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuutetulla ei ole kiinteää työstävapautusaikaa, vaan va- pautusaikaa annetaan tarpeen mukaan.

Päätyösuojeluvaltuutetut suorittavat kohdennettuja työpaikkakäyntejä erityistapauksissa. Toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuutettu osallistuu työpaikoilla tapahtuviin työsuojelutoi- menpiteisiin työnantajan, toisen työsuojeluvaltuutetun tai toimihenkilön pyynnöstä.

Alueellisten työsuojeluvaltuutettujen työstävapautusaika määräytyy toimialueen henkilö- määrään perustuen. Kokonaisvapautusaikaa tarkastellessa otetaan huomioon myös alu- een maantieteellinen laajuus. Toimipaikkojen väliseen matkustamiseen käytettävästä mat- kustusajasta sovitaan alueellisesti toimikauden alkaessa. Työstävapautusaika ja matkus- tusaika muodostavat alueellisen työsuojeluvaltuutetun kokonaisvapautusajan.

Pääkonttorin työsuojeluvaltuutetulla ei ole kiinteää vapautusaikaa, vaan vapautusaikaa an- netaan tarpeen mukaan.

Työstävapautusaikoja tarkistetaan toimikausittain ennen vaaleja henkilömäärien mukai- sesti Työstävapautusajat kaudelle 2020-2021 on kuvattu seuraavassa taulukossa:

Alue	Vapautus- aika h/4vk	Matkustus- aika h/4vk	Yhteensä h/4vk
Pk-seutu	70 h	0	70h
Etelä-Suomi	55 h	3	58h
Itä-Suomi	55 h	10	65h
Lounais-Suomi	55 h	0	55h
Länsi-Suomi	55 h	5	60h
Pohjois-Suomi	43 h	17	60h
Pääkonttori	tarvittaessa	0	tarvittaessa

Työstävapautus on pääsääntöisesti sijoitettava säännölliseen työaikaan ja ajankohdasta on sovittava asiassa toimivaltaisen esimiehen kanssa, ellei vapautus ole välttämätön poikkeuk- sellisen tapahtuman kuten työpaikalla sattuneen työtapaturman tai työsuojeluviranomaisen toimittaman työsuojelutarkastuksen vuoksi. Vapautuksesta sovittaessa on otettava huomi- oon työn järjestelyyn liittyvät tekijät.

Työsuojeluvaltuutetun osallistuessa koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen ei tämä vähennä taulukon mukaista vapautusaikaa.

Työsuojeluvaltuutetun tulee informoida työsuojelupäällikköä tehtävien hoidon edellyttä- mästä ajasta sekä pitää kirjaa ajankäytöstään.

Työpaikkakäynnit suoritetaan työnantajan hyväksymän ennakkosuunnitelman mukaisesti.

Alueellisen työsuojeluvaltuutetun työsuojelutehtävien suorittamiseen annettu kokonaisva- pautusaika lisätään osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun osalta vakituisen viikkotyöajan päälle siten, että yhteenlaskettu työaika ja työstävapautusaika ei voi ylittää 37,5h/vk. Koko- aikaisen työntekijän osalta kokonaisvapautusaika vähentää myymälätyöhön käytettävää työaikaa normaalisti.

2.3 Työsuojelutoimikunta

Alkoon valitaan työsuojelutoimikunta, jonka jäsenmäärä on kahdeksan henkilöä ja, jonka kokoonpano sovitaan toimikaudeksi kerrallaan. Työsuojelutoimikunnan kokoonpanossa jä- senistä 4 edustaa työntekijöitä, 2 toimihenkilöitä ja 2 työnantajaa.

Työntekijöitä ja toimihenkilöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat ensisijaisesti päätyösuo- jeluvaltuutetut sekä alueelliset ja pääkonttorin työsuojeluvaltuutetut. Toissijaisesti jäseninä toimivat päätyösuojeluvaltuutetun varavaltuutetut, jotka eivät toimi työsuojeluvaltuutettuina ja erikseen alueellisten työsuojeluvaalien kautta valitut työsuojelutoimikunnan jäsenet.

Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin vuo- deksi kerrallaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri valitaan vuorotellen eri ryh- mistä.

Työsuojelutoimikunta asettaa keskuudestaan kolmijäsenisen kaikkia osapuolia edustavan työvaliokunnan. Toimikunnan ja työvaliokunnan tehtävien yksityiskohtaisen jaon ratkaisee toimikunta tavoitteenaan työsuojeluasioiden joustava ja taloudellinen käsittely.

2.3.1 Työsuojelutoimikunnan tehtävät

Työsuojelutoimikunnan tulee lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi ja työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi:

• Laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon työpaikan työsuojelun toimin- taohjelma.

• Käsitellä työolosuhteiden tilaa ja tehdä kehittämisesityksiä.

• Käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä.

• Käsitellä työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista.

• Käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja pe- rehdyttämisen järjestämiseksi.

• Käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehittämiseksi.

• Käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla.

• Seurata turvallisuuden ja hyvinvoinnin mittareita

• Osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämiseen

• Seurata työsuojelua koskevien tarkastusten ja tutkimusten tuloksia

• Käsitellä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen liittyviä kysymyksiä, ei kuiten- kaan hoitoon ohjaamisen toteuttamista yksittäistapauksissa.

2.3.2 Työsuojelutoimikunnan kokoukset

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja kun vä- hintään puolet toimikunnan jäsenistä tai työsuojelupäällikkö tai päätyösuojeluvaltuutettu sitä vaatii. Kokouskutsuaika on seitsemän vuorokautta.

Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään yleensä työajalla. Työajan ulkopuolella pidettä- vistä kokouksista ja mahdollisista muista työsuojelutehtävistä tulee etukäteen sopia työnan- tajan kanssa. Kokouksia voidaan pitää myös teknologian välityksellä, jos näin yhdessä so- vitaan.

2.4 Työsuojeluasiamies

Yksikön erityisten työturvallisuustarpeiden vuoksi (kuten laboratorio) voidaan yhdessä so- pia erillisen työsuojeluasiamiehen valinnasta. Toimialueellaan työsuojeluasiamies

− Toimii hoitoonohjauksen työsuojeluyhdyshenkilönä päihdehuoltoon liittyvissä tapauk- sissa.

− Osallistuu työtapaturmatutkintaan.

− Tarkkailee työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta.

− Ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensisijaisesti asianomaiselle esimiehelle ja mil- loin se on asian laatuun nähden tarpeellista, työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuute- tulle sekä huomauttaa työsuojelumääräysten noudattamisesta ja havaituista vaarateki- jöistä työntekijöille.

− Seuraa oman toimialueensa työterveyshuollon toimintaa ja tekee sitä koskevia ehdo- tuksia.

− Osallistuu työympäristöä – ja työtiloja koskevaan muutossuunnitteluun

− Pitää yhteyttä toimialueensa asioista työsuojeluvaltuutettuun

Työsuojeluasiamiehellä ei ole kiinteää työstävapautusaikaa, vaan vapautusaikaa annetaan tarpeen mukaan esimiehen kanssa sopien.

3 Korvaukset

Alueellisille työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvaus Kaupan alan työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.4.2020 alkaen

Työntekijöiden lukumäärä

Korvaus euroa/kk

20-49

50-149

150-299

300-499

500-799

vähintään 800

108

164

208

sovitaan paikallisesti

Työntekijöiden päätyösuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta kor- vaus 289 €/kk.

Toimihenkilöiden päätyösuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvaus 103 €/kk.

4 Vaalit

Työsuojeluvaltuutettujen vaalit suoritetaan näiden toimikautta edeltävän vuoden marras- kuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana, ellei muuta sovita.

Ensimmäisenä järjestetään päätyösuojeluvaltuutettujen vaalit, jonka jälkeen järjestetään samanaikaisesti alueelliset ja pääkonttorin työsuojeluvaalit sekä valtakunnallisten varojen vaalit.

Vaalien järjestämisestä vastaa työsuojelutoimikunta. Xxxxxxxxx äänestys on mahdollinen.

5 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijassa asian- omaisten allekirjoittajajärjestöjen välillä. Jos asiasta ei järjestötasolla päästä yksimielisyy- teen, voidaan erimielisyys siirtää liittotasolla ratkaistavaksi. Erimielisyyksien ratkaisemi- sessa noudatetaan työehtosopimusasioissa tavanomaista neuvottelumenettelyä.

6 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 31. päivänä 2015 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajoin.

Helsingissä 7.10.2015

Alko Oy

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

Henkilöstöjohtaja Henkilöstöpäällikkö

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry / Alkon Liikeväki ALV ry

Xxxxx Xxxxxx

ALV:n hallituksen puheenjohtaja

Alkoholialan Toimihenkilöt ATH ry

Xxxxx Xxxxxx

ATH:n hallituksen puheenjohtaja

Liite 4

Alko Oy

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry Alkoholialan Toimihenkilöt ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanemiseksi on koulutus- työryhmä, johon kukin osapuoli nimeää kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan.

Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Järjestöt tiedottavat koulutustyöryhmälle seuraavalle vuodelle ehdotetut kurssit marraskuun loppuun mennessä.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetus- ohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryh- män mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seu- rata opetusta.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytet- tyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustan- nukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintalain edellyttämään yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan koulu- tustyöryhmässä. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hy- väksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli kurssille hakeutuvan työntekijän koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan sekä hänen järjestönsä kesken todettu ja kurs- sille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa järjestölle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin kysymys on pidemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Liiton työsuojelukoulutus suunnataan erityisesti työsuojeluhenkilöille.

2. Korvaukset

Luottamusmies, alueluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja heidän valitut varahenkilönsä, ts-asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellä mainituille koulutustyö- ryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetys korvataan myös sopijajärjestöjen puheenjohtajille. Luottamusmiehen osalta ansionmene- tystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asian- omainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Vantaalla joulukuun 13. päivänä 2004 Alko Oy

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry Alkoholialan Toimihenkilöt ry

Liite 5

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

I SOPIMUKSEN TARKOITUS JA YHTEISTOIMINNAN TAVOITTEET

1 § Tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista Alkossa. Yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityksen henkisiä voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaik- kaansa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnalla parannetaan päätöksentekoa yri- tyksessä, lisätään työn tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä kehittävyyttä.

Yhteistoiminnasta yrityksissä annettu laki (334/2007) ei ole tämän sopimuksen osa. Tämä sopimus on lakia täydentävä.

II YHTEISTOIMINNAN OSAPUOLET

2 § Normaali toimintaorganisaatio

Yhteistoimintaa toteutetaan normaalissa toimintaorganisaatiossa esimiehen ja alaisen vä- lillä tai työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken.

3 § Esimies - alainen - henkilöstön edustaja

Tiettyä henkilöä koskeva asia käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja tämän henkilön välillä. Jos tämä henkilö tai esimies niin haluaa, on asiasta neuvoteltava esimiehen ja asianomai- sen henkilöstöryhmän edustajan kesken.

4 § Henkilöstön edustajat

Henkilöstön edustajia ovat lähinnä luottamusmiehet. Työsuojelua koskevissa asioissa hen- kilöstön edustajia ovat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet. Asiasta, jossa myös työsuojelunäkökohdilla on merkitystä, neuvotellaan työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun tai

-asiamiehen kanssa taikka työsuojelutoimikunnassa. Tarvittaessa neuvottelu käydään hen- kilön tai hänen edustajansa ja työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen kanssa yhtaikaisesti.

5 § Työnantajan edustaja - henkilöstön edustaja

Milloin asia koskee tiettyä henkilöstöryhmää tai henkilöstöä yleisesti, neuvottelu käydään työnantajan edustajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kesken.

III NEUVOTTELUKUNTA

6 § Yt-neuvottelukunta

Yhtiötason yhteistoimintaa varten perustetaan neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluu enintään kolme työnantajan nimeämää edustajaa, työntekijöitä edustavat järjestön puheen- johtaja ja pääluottamusmies sekä toimihenkilöitä edustavat järjestön puheenjohtaja ja pää- luottamusmies. Kullekin jäsenelle on oikeus nimetä varajäsen. Xxxxxx johdolla on oikeus osallistua neuvottelukunnan kokouksiin.

Neuvottelukunnassa käsitellään koko yhtiötä koskevia asioita, kuten yleensä työnantajan tiedotusvelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita, yhtiön talousarviosuunnitelmaa sekä vuosit- taista koulutussuunnitelmaa sekä luottamusmiessopimukseen liittyvää koulutusta.

Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa ja kuitenkin vähintään kolmesti vuodessa.

7 § Yhteisiä määräyksiä

Neuvottelukunta voi tehdä esityksiä toiminnan kehittämisestä. Kehittämistoiminnan tavoit- teena on kilpailukyvyn, tuottavuuden, työsuhteen pysyvyyden ja työolosuhteiden parantami- nen.

Neuvottelukunta voi asioiden valmistelemiseksi perustaa työryhmiä. Neuvottelukunta voi myös siirtää määrätyn asian tai asiaryhmän käsittelyn yksinomaan työryhmään, jos neuvot- telukunta on asiasta yksimielinen.

8 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Neuvottelukuntien jäsenille annetaan kokouksiin liittyen tarpeellinen vapautus työstä ja kor- vataan mahdollinen ansionmenetys ja tarpeelliset kustannukset.

IV LOPPUMÄÄRÄYKSET

9 § Salassapito

Tietojen salassapitoon noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön salassapitosäädöksiä.

10 § Neuvottelujärjestys

Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvotte- lujärjestyksen mukaisesti.

11 § Sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen

Tämä sopimus tulee voimaan 28. päivänä helmikuuta 2006. Sopimus on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Jos yksi sopijapuolista irtisanoo sopimuksen, niin päättyy se samalla myös muiden osalta irtisanomisajan kuluttua.

Vantaalla 20. päivänä kesäkuuta 2006

Alko Oy

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Alkoholialan Toimihenkilöt ry

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyyskassa

020 690 211

xxx.xxx.xx

Alkon Liikeväki ALV ry PL 54,00530 Helsinki xxx.xxxxx.xxx

Document Metadata

Table of Contents

ALKO Oy:n

Document Metadata