KUMPPANUUS- JA YHTEISTYÖSOPIMUS

KUMPPANUUS- JA YHTEISTYÖSOPIMUS

kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan kesken

BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA, IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN LIITTOTASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNIYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomi- energiayhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet,

jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖ JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’, sekä

KIRGISIAN TASAVALTA,

jotka

PITÄVÄT MERKITTÄVINÄ yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan välisiä siteitä ja sopimuspuolten yhteisiä arvoja,

TUNNUSTAVAT yhteisön ja Kirgisian tasavallan haluavan lujittaa näitä siteitä sekä perustaa kumppanuus ja yhteistyö, joilla lujitettaisiin ja laajennettaisiin niitä suhteita, jotka luotiin erityisesti 18 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetulla Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevalla sopimuksella,

OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan sitoutumisen poliittisten ja taloudellis- ten vapauksien vahvistamiseen, mikä on itse kumppanuuden perusta,

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten sitoutumisen maailmanlaajuisen rauhan ja turvallisuuden samoin kuin riitojen rau- hanomaisen ratkaisemisen edistämiseen sekä yhteistyöhön tämän päämäärän saavuttamiseksi Yhdistyneissä Kansakun- nissa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa,

OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan lujan sitoutumisen panemaan täysi- määräisesti täytäntöön kaikki periaatteet ja määräykset, jotka sisältyvät Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) päätösasiakirjaan, Wienin ja Madridin seurantakokousten päätösasiakirjoihin, taloudellista yhteistyötä koskevan Bonnin ETY-kokouksen asiakirjaan, uutta Eurooppaa koskevaan Pariisin peruskirjaan sekä Helsingin ETY-kokouksen asiakirjaan ”Muutoksen haasteet” vuodelta 1992,

VAHVISTAVAT yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan sitoutumisen Euroopan energiaperuskirjaan,

OVAT VAKUUTTUNEITA oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, erityisesti vähemmistöjen oikeuksien kun- nioittamisen, monipuoluejärjestelmään ja siihen kuuluvien vapaiden demokraattisten vaalien aikaansaamisen sekä mark- kinatalouteen siirtymiseksi tarvittavan taloudellisen vapauttamisen ensisijaisen tärkeästä merkityksestä,

USKOVAT, että tämän kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on Kirgisian tasavallan poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten uudistusten jatkumisesta ja toteutumisesta ja yhteistyötä varten tarvittavien tekijöiden käyttöönotosta riippuva samalla kun sillä vaikutetaan niiden jatkumiseen ja toteutumiseen erityisesti Bonnin ETY-kokouksessa tehtyjen päätelmien perusteella,

HALUAVAT edistää alueellista yhteistyötä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla naapurimaissa alueiden hyvinvoinnin ja vakauden edistämiseksi,

HALUAVAT aloittaa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun molempia osapuolia kiinnostavista kahdenvälisistä ja kan- sainvälisistä kysymyksistä sekä kehittää sitä,

KIINNITTÄVÄT HUOMIOTA yhteisön haluun osallistua taloudelliseen yhteistyöhön sekä antaa tarvittaessa teknistä apua,

PITÄVÄT MIELESSÄ yhteisön ja Kirgisian tasavallan väliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot sekä erityisesti sen sei- kan, että Kirgisian tasavalta on kehitysmaa ja sisämaanvaltio,

TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen tärkeimpiä tavoitteita on helpottaa mainittujen erojen poistamista Kirgisian talouden kehittämiselle ja rakenteelliselle uudistamiselle annettavan yhteisön tuen avulla,

PITÄVÄT MIELESSÄ sopimuksen tarpeellisuuden edistettäessä Kirgisian tasavallan lähentymistä asteittain Euroopan ja sen lähialueiden laajenevaan yhteistyöalueeseen sekä Kirgisian tasavallan asteittaista yhdentymistä avoimeen kansainväli- seen markkinajärjestelmään,

PITÄVÄT MERKITTÄVÄNÄ osapuolten sitoutumista kaupan vapauttamiseen tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleisso- pimukseen (GATT) sisältyvien periaatteiden mukaisesti,

OVAT TIETOISIA tarpeesta parantaa liiketoimintaa ja investointeja koskevia edellytyksiä sekä yhtiöiden sijoittautumi- seen, työvoimaan, palvelujen tarjoamiseen ja pääomien liikkuvuuteen liittyviä edellytyksiä,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tämä sopimus luo uudet olosuhteet osapuolten välisille taloudellisille suhteille ja erityi- sesti kaupan ja investointien kehittämiselle, jotka ovat olennaisen tärkeitä talouden rakenneuudistuksen ja teknologian nykyaikaistamisen kannalta,

HALUAVAT luoda tiiviin yhteistyön ympäristön suojelun alalla ottaen huomioon osapuolten välisen keskinäisen riippu- vuuden tällä alalla,

PITÄVÄT MIELESSÄ osapuolten aikomuksen kehittää yhteistyötään avaruustutkimuksen alalla täydentääkseen toistensa toimintaa tällä alalla, ja

HALUAVAT luoda kulttuuriyhteistyön ja parantaa tiedon kulkua,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

l artikla

Perustetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan välinen kumppanuus. Tämän kumppa- nuuden tavoitteena on:

— luoda asianmukaiset puitteet osapuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, jotta mahdollistettaisiin poliittisten suhteiden kehittäminen,

— tukea Kirgisiaa sen pyrkimyksissä lujittaa demokratiaansa ja kehittää talouttaan sekä saattaa päätökseen siirtyminen markkinatalouteen,

— edistää kauppaa ja investointeja sekä osapuolten välisiä sopusointuisia taloudellisia suhteita niiden kes- tävän taloudellisen kehityksen edistämiseksi,

— luoda perusta lainsäädännölliselle, taloudelliselle, sosiaaliselle, rahoitusalan ja hallinnolliselle yhteistyölle sekä tekniikan ja kulttuurin alan yhteistyölle.

I OSASTO

YLEISET PERIAATTEET

2 artikla

Osapuolten sisäiset ja ulkoiset toimintaperiaatteet perustuvat demokratian, kansainvälisen oikeuden peri- aatteiden ja ihmisoikeuksien, sellaisina kuin ne määritellään erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien perus- kirjassa, Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa, sekä markkinata- louden periaatteiden, mukaan lukien Bonnin ETY-kokouksen asiakirjoissa ilmaistut periaatteet, kunnioitta- miseen, ja ne muodostavat olennaisen osan kumppanuutta ja tätä sopimusta.

3 artikla

Osapuolet pitävät entisen Neuvostoliiton alueen hyvinvoinnin ja vakauden varmistamiseksi olennaisen tär- keänä sitä, että uudet itsenäiset valtiot, jotka ovat syntyneet Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hajo- tessa, jäljempänä ’itsenäiset valtiot’, jatkaisivat ja kehittäisivät keskinäistä yhteistyötään hyvien naapurisuh- teiden hengessä noudattaen Helsingin päätösasiakirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta, ja ne pyrkivät kaikin tavoin edistämään tätä prosessia.

II OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU

4 artikla

Osapuolet aloittavat säännöllisen poliittisen vuoropuhelun, jota ne aikovat kehittää ja vahvistaa. Tämä vuoropuhelu edistää ja lujittaa yhteisön ja Kirgisian tasavallan välistä lähentymistä, tukee Kirgisiassa tällä hetkellä tapahtuvia poliittisia ja taloudel- lisia muutoksia sekä edistää uusien yhteistyömuotojen luo- mista. Poliittisella vuoropuhelulla:

— lujitetaan Kirgisian tasavallan sekä yhteisön ja sen jäsenval- tioiden ja samalla koko demokraattisten valtioiden yhteisön välisiä yhteyksiä. Tällä sopimuksella saavutettu taloudelli- nen lähentyminen johtaa poliittisten suhteiden syvenemi- seen,

— saavutetaan näkökantojen lisääntyvä lähentyminen molem- pia osapuolia koskevissa kansainvälisissä kysymyksissä ja lisätään siten turvallisuutta ja vakautta.

Tällaista vuoropuhelua voidaan käydä alueellisella tasolla.

J artikla

Ministeritasolla poliittista vuoropuhelua käydään 75 artiklassa perustetussa yhteistyöneuvostossa ja muutoin yhteisestä sopi- muksesta.

6 artikla

Osapuolet käyttävät poliittisessa vuoropuhelussa myös muita menettelyjä ja keinoja, joita ovat erityisesti:

— korkean virkamiestason säännölliset kokoukset yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan edustajien välillä,

— osapuolten välisten diplomaattisten yhteyksien täysimääräi- nen käyttö, mukaan lukien asianmukaiset kahdenväliset ja monenväliset yhteydet, esimerkiksi Yhdistyneet Kansakun- nat, ETY-kokoukset ja muut,

— kaikki muut keinot, mukaan lukien mahdollisuus asiantun- tijakokouksiin, joilla edistettäisiin tämän vuoropuhelun vahvistamista ja kehittämistä.

7 artikla

Parlamentaarisella tasolla poliittista vuoropuhelua käydään

80 artiklalla perustetussa parlamentaarisessa yhteistyökomi- teassa.

III OSASTO

TAVARAKAUPPA

8 artikla

1. Osapuolet myöntävät toisilleen suosituimmuuskohtelun kaikilla aloilla, jotka liittyvät:

— tuontiin ja vientiin sovellettaviin tulleihin ja maksuihin, mukaan lukien mainittujen tullien ja maksujen kantamis- menetelmä,

— tullausta, kauttakuljetusta, varastoja ja uudelleenlastausta koskeviin määräyksiin,

— veroihin ja muihin sisäisiin maksuihin, joita sovelletaan tuotuihin tavaroihin suoraan tai välittömästi,

— maksutapoihin ja kyseisten maksujen siirtoihin,

— sääntöihin, jotka koskevat tavaroiden myyntiä, ostoa, kulje- tusta, jakelua ja käyttöä kotimaan markkinoilla.

2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei sovelleta:

a) etuuksiin, jotka myönnetään tulliliiton tai vapaakauppa-alu- een luomiseksi taikka tällaisen liiton tai alueen perustami- sen nojalla;

b) etuuksiin, jotka myönnetään tietyille maille GATTin ja mui- den kehitysmaita suosivien kansainvälisten järjestelyjen mukaisesti;

c) etuuksiin, jotka myönnetään rajaliikenteen helpottamiseksi maille, joilla on yhteinen raja.

3. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei sovelleta liitteessä I määri- teltyihin Kirgisian tasavallan muille Sosialististen neuvostotasa-

valtojen liiton hajotessa syntyneille valtioille myöntämiin etuuksiin siirtymäaikana, joka päättyy Kirgisian tasavallan liit- tyessä GATTiin tai 31 päivänä joulukuuta 1998, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

9 artikla

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kauttakuljetuksen vapauden periaate on olennainen edellytys tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tässä yhteydessä kukin osapuoli sallii toisen osapuolen tulli- alueelta peräisin olevien tai sen tullialueelle tarkoitettujen tava- roiden rajoittamattoman kauttakuljetuksen alueensa kautta tai läpi.

2. GATTin V artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjä sään- töjä sovelletaan molempien osapuolten välillä.

3. Tämän artiklan säännöt eivät kuitenkaan rajoita sovelta- masta erityissääntöjä, jotka liittyvät erityisaloihin, erityisesti kuljetusalaan, tai osapuolten välillä sovittuihin tuotteisiin.

l0 artikla

Kumpikin osapuoli myöntää lisäksi toiselle osapuolelle vapau- tuksen väliaikaisesti tuotujen tavaroiden tuontimaksuista ja tul- leista lainsäädäntönsä mukaisesti asiaa koskevissa muissa kan- sainvälisissä yleissopimuksissa määrätyissä tapauksissa ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kumpaakin puolta sitovista, tavaroiden väliaikaista tuontia koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvia oikeuksia ja velvoitteita. Olosuhteet, joissa kyseinen osapuoli on hyväksynyt tällaisesta yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet, otetaan huomioon.

ll artikla

1. Kirgisian tasavallasta peräisin olevat tavarat tuodaan yhteisöön ilman määrällisiä rajoituksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 13, 16 ja 17 artiklan sekä Espanjan ja Portugalin liittymistä yhteisöön koskevien asiakirjo- jen 77, 81, 244, 249 ja 280 artiklan määräysten soveltamista.

2. Yhteisöstä peräisin olevat tuotteet tuodaan Kirgisian tasa- valtaan ilman määrällisiä rajoituksia ja vaikutukseltaan vastaa- via toimenpiteitä.

l2 artikla

Tavaroiden kauppaa käydään osapuolten välillä markkinahin- noin.

l3 artikla

1. Kun tietyn tuotteen tuonti toisen osapuolen alueelle lisääntyy sellaisiin määriin tai sillä tavoin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vahinkoa samankaltaisten tai suoraan niiden kanssa kilpailevien tuotteiden kotimaisille valmistajille, yhteisö tai Kirgisian tasavalta, siitä riippuen, kumpaa asia koskee, voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet seuraavien menettelyjen ja edellytysten mukaisesti.

2. Ennen toimenpiteiden toteuttamista tai tapauksissa, joihin sovelletaan 4 kohtaa mahdollisimman pian toteuttamisen jäl- keen, yhteisö tai Kirgisian tasavalta, tapauksen mukaan, voi toi- mittaa yhteistyöneuvostolle kaikki asiaankuuluvat tiedot molempien osapuolten hyväksyttävissä olevan ratkaisun saavut- tamiseksi IX osaston määräysten mukaisesti.

3. Jos osapuolet eivät neuvottelujen tuloksena pääse yhteis- ymmärrykseen tilanteen välttämiseksi tarvittavista toimista

30 päivän kuluessa asian saattamisesta yhteistyöneuvoston käsiteltäväksi, neuvotteluja pyytänyt osapuoli saa rajoittaa kyseisten tuotteiden tuontia siinä määrin ja siksi ajaksi kuin on tarpeen vahingon torjumiseksi tai korjaamiseksi taikka toteut- taa muita aiheellisia toimenpiteitä.

4. Kriittisissä olosuhteissa, joissa viive saattaisi aiheuttaa vai- keasti korjattavia vahinkoja, osapuolet voivat toteuttaa toimen- piteet ennen neuvotteluja sillä edellytyksellä, että neuvotteluja ehdotetaan viipymättä tällaisten toimien toteuttamisen jälkeen.

5. Valitessaan tämän artiklan mukaisia toimenpiteitä osa- puolet pitävät ensisijaisina niitä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle.

6. Tämän artiklan määräykset eivät estä jompaakumpaa osa- puolta ottamasta käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpi- teitä tai tasoitustulleja GATTin VI artiklan, GATTin VI artiklan täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen, GATTin VI, XVI ja XXIII artiklan tulkinnasta ja soveltamisesta tehdyn sopimuksen tai asiaan liittyvän kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

l4 artikla

Osapuolet sitoutuvat harkitsemaan tämän osapuolten välistä tavarakauppaa koskevan sopimuksen määräysten kehittämistä olosuhteiden mukaan, mukaan lukien Kirgisian tasavallan GAT- Tiin liittymisestä aiheutunut tilanne. Yhteistyöneuvosto voi antaa osapuolille tällaista kehittämistä koskevia suosituksia, jotka voitaisiin toteuttaa osapuolten välisen sopimuksen perus- teella osapuolten menettelyjä noudattaen, jos ne hyväksytään.

lJ artikla

Tämä sopimus ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai tavaroiden kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvalli- suuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elä- män suojelemiseksi, luonnonvarojen suojelemiseksi, taiteellis- ten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojele- miseksi taikka henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi tai kultaa ja hopeaa koskevien sääntöjen perus- teella. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai osapuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

l6 artikla

Tämä osasto ei koske niiden tekstiilituotteiden kauppaa, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 50—63 lukuun. Näiden tuot- teiden kauppaa säännellään erillisellä sopimuksella, joka para- foitiin 15 päivänä lokakuuta 1993 ja jota on väliaikaisesti sovellettu 1 päivästä tammikuuta 1994.

l7 artikla

1. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen alaan kuuluvien tuotteiden kauppaa säätelevät tämän osaston määräykset, lukuun ottamatta 11 artiklaa.

2. Perustetaan hiili- ja teräsasioita käsittelevä yhteydenpito- ryhmä, joka muodostuu yhteisön edustajista ja Kirgisian tasa- vallan edustajista.

Yhteydenpitoryhmä vaihtaa säännöllisin väliajoin osapuolia kiinnostavia hiileen ja teräkseen liittyviä kysymyksiä.

l8 artikla

Ydinaineiden kauppaa koskevat Euroopan atomienergiayhtei- sön ja Kirgisian tasavallan välillä tehtävän erityissopimuksen määräykset.

IV OSASTO

LIIKETOIMINTAA JA INVESTOINTEJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

I LUKU

TYÖEHDOT

mioon maahan takaisinpääsyä koskevan periaatteen ja käytän- nön.

l9 artikla

1. Jollei yksittäisissä jäsenvaltioissa sovellettavasta lainsää- dännöstä, edellytyksistä ja menettelyistä muuta johdu, yhteisö ja jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviä Kirgisian kansalaisia ei verrattuna kysei- sen jäsenvaltion omiin kansalaisiin syrjitä heidän kansalaisuu- tensa perusteella työehdoissa, palkkauksessa tai irtisanomisessa.

2. Jollei Kirgisian tasavallassa sovellettavasta lainsäädännöstä, edellytyksistä ja menettelyistä muuta johdu, Kirgisian tasavalta pyrkii varmistamaan, että Kirgisian tasavallan alueella laillisesti työskenteleviä jäsenvaltioiden kansalaisia ei verrattuna Kirgisian omiin kansalaisiin syrjitä heidän kansalaisuutensa perusteella työehdoissa, palkkauksessa tai irtisanomisessa.

20 artikla

Yhteistyöneuvosto tutkii, mitä yhteisiä ponnistuksia voitaisiin toteuttaa laittoman siirtolaisuuden hillitsemiseksi, ottaen huo-

2l artikla

Yhteistyöneuvosto tutkii, mitä parannuksia voidaan tehdä taloudellisten toimijoiden työoloihin osapuolten kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, mukaan lukien Bonnin ETY-kokouksen asiakirjassa esitetyt parannukset.

22 artikla

Yhteistyöneuvosto antaa 19, 20 ja 21 artiklan täytäntöönpanoa koskevia suosituksia.

II LUKU

YHTIÖIDEN SIJOITTAUTUMISTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

23 artikla

1. Yhteisö ja sen jäsenvaltiot myöntävät lakiensa ja asetus- tensa mukaisesti 25 artiklassa tarkoitetuille Kirgisian yhtiöille,

näiden sijoittautuessa tytäryhtiön tai sivuliikkeen muodossa kohtelun, joka ei ole epäedullisempi kuin mille tahansa kol- mannelle maalle myönnetty kohtelu, ja myöntävät alueelleen sijoittautuneiden Kirgisian yhtiöiden tytäryhtiöille ja sivuliik- keille näiden toiminnan osalta kohtelun, joka ei ole epäedulli- sempi kuin kolmansien maiden yhtiöille tai sivuliikkeille myön- netty kohtelu.

2. Kirgisian tasavalta myöntää lakiensa ja asetustensa mukai- sesti yhteisön yhtiöille ja niiden sivuliikkeille 25 artiklassa mää- ritellyn sijoittautumisen ja toiminnan osalta kohtelun, joka ei ole epäedullisempi kuin Kirgisian yhtiöille ja niiden sivuliik- keille tai kolmansien maiden yhtiöille ja niiden sivuliikkeille myönnetty kohtelu, sen mukaan kumpi näistä kohteluista on edullisempi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 ja 84 artiklan soveltamista.

24 artikla

Mitä 23 artiklassa määrätään, ei sovelleta lento-, sisävesi- ja meriliikenteeseen.

2J artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a) ’Yhteisön yhtiöllä’ tai ’Kirgisian yhtiöllä’ jäsenvaltion tai Kir- gisian tasavallan lainsäädännön mukaisesti perustettua yhtiötä, jonka kotipaikka tai keskushallinto taikka pääasial- linen toimipaikka on yhteisön tai Kirgisian tasavallan alueella. Jäsenvaltion tai Kirgisian tasavallan lainsäädännön mukaisesti perustettua yhtiötä pidetään kuitenkin yhteisön tai Kirgisian yhtiönä, jos sen toiminnalla on todellinen ja jatkuva yhteys yhden jäsenvaltion tai Kirgisian tasavallan talouteen.

b) Yhtiön ’tytäryhtiöllä’ ensin mainitun yhtiön tosiasiallisessa valvonnassa olevaa yhtiötä.

c) Yhtiön ’sivuliikkeellä’ toimipaikkaa, joka ei ole oikeushen- kilö, mutta jonka toiminta on luonteeltaan pysyvää, esimer- kiksi emoyhtiön laajentuessa perustettu toimipaikka, jolla on oma johto ja jolla on käytännössä mahdollisuudet käydä liikeneuvotteluja kolmansien osapuolten kanssa; vaikka kol- mannet osapuolet tietävät, että tarvittaessa on olemassa oikeudellinen yhteys emoyhtiöön eli ulkomailla olevaan pääkonttoriin, niiden ei tarvitse toimia suoraan tällaisen emoyhtiön kanssa, vaan ne voivat harjoittaa liiketoimintaa

siinä toimipaikassa, joka on perustettu emoyhtiön laajen- tuessa.

d) ’Sijoittautumisella’ a kohdassa tarkoitettujen yhteisön tai Kirgisian yhtiöiden oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudel- lista toimintaa perustamalla ja johtamalla tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä Kirgisian tasavallassa tai yhteisössä.

e) ’Toiminnalla’ taloudellista toimintaa.

f) ’Taloudellisella toiminnalla’ teollista, kaupallista ja ammatil- lista toimintaa.

Tämän luvun ja III luvun määräyksiä sovelletaan myös kansain- välisen meriliikenteen osalta, mukaan lukien eri kuljetusmuo- doista koostuvat osittain merellä tapahtuvat kuljetukset, niihin jäsenvaltioiden tai Kirgisian tasavallan kansalaisiin, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön tai Kirgisian ulkopuolelle, ja niihin lai- vanvarustamoihin, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön tai Kirgi- sian tasavallan ulkopuolelle ja jotka ovat jäsenvaltioiden kansa- laisten tai Kirgisian kansalaisten valvonnassa, jos niille kuuluvat alukset on rekisteröity tässä jäsenvaltiossa tai Kirgisian tasaval- lassa niiden lainsäädännön mukaisesti.

26 artikla

1. Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muuten määrä- tään, osapuolta ei estetä toteuttamasta varovaisuussyistä toi- menpiteitä, mukaan lukien investoijien, tallettajien, vakuu- tuksenottajien tai sellaisten henkilöiden, joiden omaisuuden hoidosta vastaa rahoituspalvelujen toimittaja, suojeleminen taikka toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän yhtenäisyyden ja tasa- painon varmistamiseksi. Jos nämä toimenpiteet eivät ole tämän sopimuksen määräysten mukaisia, niitä ei saa käyttää keinoina välttää osapuolen tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteita.

2. Tätä sopimusta ei saa tulkita osapuoleen kohdistuvaksi vaatimukseksi ilmaista yksittäisten asiakkaiden liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai mitään luottamuksellisia tai omistuk- seen liittyviä julkisyhteisöjen hallussa olevia tietoja.

27 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä kumpaakin osapuolta soveltamasta tämän sopimuksen perusteella toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sellaisten sen toteuttamien toimenpiteiden kiertä- misen estämiseksi, jotka koskevat kolmannen maan pääsyä kyseisen osapuolen markkinoille.

28 artikla

1. Sen estämättä, mitä tämän osaston I luvussa määrätään, Kirgisian tasavallan tai yhteisön alueelle sijoittautuneella yhteisön yhtiöllä tai vastaavasti Kirgisian yhtiöllä on oikeus Kir- gisian tasavallan ja yhteisön alueella työllistää tai antaa jonkun tytäryhtiönsä tai sivuliikkeensä työllistää vastaanottavan valtion voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti työntekijöitä, jotka ovat yhteisön jäsenvaltioiden ja Kirgisian tasavallan kansalaisia, jos nämä työntekijät ovat 2 kohdassa määriteltyjä keskeisissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä ja jos ainoastaan yhtiöt tai sivuliikkeet työllistävät heidät. Näiden työntekijöiden oleskelu- lupa ja työlupa koskee ainoastaan työskentelyjaksoa.

2. Edellä mainittujen yhtiöiden, jäljempänä ’yhtiökokonai- suus’, keskeisissä tehtävissä työskentelevät henkilöt ovat jäljem- pänä c alakohdassa määriteltyjä ’yrityksen sisäisen siirron saa- jia’, jos yrityskokonaisuus on oikeushenkilö ja jos kyseiset hen- kilöt ovat olleet sen palveluksessa tai sen osakkaita (muita kuin pääosakkaita) vähintään välittömästi ennen mainittua siirtoa edeltävän vuoden ajan:

a) yhtiökokonaisuudessa johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka ensisijaisesti johtavat yritystä ja joita puolestaan yhtiön hallitus tai osakkeenomistajat taikka niiden kaltaiset elimet valvovat tai johtavat, ja joiden tehtäviin kuuluu:

— johtaa yritystä tai sen osastoa taikka alaosastoa,

— valvoa ja tarkastaa muun valvontatehtävissä toimivan, ammatillisen tai hallinnollisen henkilöstön työskentelyä,

— henkilökohtainen toimivalta palkata tai irtisanoa työn- tekijöitä taikka esittää heidän palkkaamistaan tai irtisa- nomistaan sekä toteuttaa muita henkilöstöä koskevia toimenpiteitä.

b) Yhtiökokonaisuudessa työskentelevät henkilöt, joilla on yhtiökokonaisuuden toiminnan, tutkimusvälineistön, tekno- logian tai hallinnon kannalta olennaisen tärkeää erityisosaa- mista. Tällaisen osaamisen arvioinnissa voidaan ottaa huo- mioon yhtiökokonaisuudelle ominaisen osaamisen ohella sellainen työhön tai toimialaan liittyvä korkea ammattitaito, jossa vaaditaan teknistä erityisosaamista, mukaan lukien kuuluminen luvanvaraisten ammattien harjoittajiin.

c) ’Yrityksen sisäisen siirron saaja’ ääritellään luonnolliseksi henkilöksi, joka työskentelee yhtiökokonaisuudessa osapuo- len alueella ja joka siirretään väliaikaisesti taloudellista toi-

mintaa harjoitettaessa toisen osapuolen alueelle; kyseisellä yhtiökokonaisuudella on oltava pääasiallinen toimipaikka jonkun osapuolen alueella, ja siirron on tapahduttava tämän yhtiökokonaisuuden yksikköön (sivuliike, tytäryhtiö) siten, että tämän sivuliikkeen tai tytäryhtiön taloudellinen toiminta toisen osapuolen alueella on tosiasiallisesti saman- kaltaista.

29 artikla

Osapuolet tunnustavat olevan tärkeää, että ne myöntävät toisil- leen kansallisen kohtelun toistensa yhtiöiden sijoittautumisen ja toiminnan osalta alueellaan, sekä sopivat harkitsevansa toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi molempia osapuolia tyydyttä- vällä tavalla ottaen huomioon kaikki yhteistyöneuvoston suosi- tukset.

30 artikla

1. Osapuolet pyrkivät kaikin tavoin välttämään sellaisten toimenpiteiden tai toimien toteuttamista, jotka muuttavat nii- den yhtiöiden sijoittautumista ja toimintaa koskevat edellytyk- set rajoittavammiksi kuin ne olivat tämän sopimuksen allekir- joituspäivää edeltävän päivän tilanteessa.

2. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita 38 artiklan mää- räyksiä; 38 artiklan soveltamisalaan kuuluvia tilanteita koskevat ainoastaan kyseisen artiklan määräykset.

3. Kirgisian tasavalta antaa kumppanuuden ja yhteistyön hengessä toimien sekä 44 artiklan määräysten mukaisesti yhteisölle tiedon aikeistaan antaa uusia lakeja tai asetuksia, jotka saattavat muuttaa yhteisön yhtiöiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden sijoittautumista ja toimintaa Kirgisian tasavallassa koskevat edellytykset rajoittavammiksi verrattuna tilanteeseen tämän sopimuksen allekirjoittamispäivää edeltävänä päivänä. Yhteisö voi pyytää Kirgisian tasavaltaa toimittamaan ehdotuk- set tällaisista laeista tai asetuksista ja aloittaa näitä ehdotuksia koskevat neuvottelut.

4. Jos Kirgisian tasavallassa käyttöön otetut lait tai asetukset muuttavat Kirgisian tasavaltaan sijoittautuneiden yhteisön yhtiöiden sivuliikkeiden ja tytäryhtiöiden toimintaa koskevat edellytykset rajoittavammiksi verrattuna tilanteeseen sopimuk- sen allekirjoittamispäivää edeltävänä päivänä, mainittuja lakeja tai asetuksia ei sovelleta kolmen vuoden aikana säädöksen voi- maantulosta niihin tytäryhtiöihin ja sivuliikkeisiin, jotka olivat sijoittautuneet Kirgisian tasavaltaan säädöksen tullessa voimaan.

III LUKU

VALTIOIDEN RAJAT YLITTÄVÄ PALVELUJEN TARJOAMINEN YHTEISÖN JA KIRGISIAN TASAVALLAN VÄLILLÄ

3l artikla

1. Osapuolet sitoutuvat tämän luvun määräysten mukaisesti toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet salliakseen asteittain, että yhteisön tai Kirgisian yhtiöt, jotka ovat sijoittautuneet muun osapuolen alueelle kuin palvelujen vastaanottaja, tarjoavat pal- veluja ottaen huomioon osapuolten palvelualoilla tapahtuneen kehityksen.

2. Yhteistyöneuvosto antaa 1 kohdan täytäntöönpanoa kos- kevia suosituksia.

32 artikla

Osapuolet toimivat yhteistyössä tavoitteenaan markkinoille suuntautuneen palvelualan kehittäminen Kirgisian tasavallassa.

33 artikla

1. Osapuolet sitoutuvat soveltamaan tehokkaasti periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä kansainvä- lisille merenkulun ja liikenteen markkinoille:

a) mitä edellä määrätään ei rajoita oikeuksia eikä velvoitteita, jotka kuuluvat tämän sopimuksen jommankumman sopi- muspuolen soveltamien Yhdistyneiden Kansakuntien linja- konferenssien käyttäytymissääntöjen soveltamisalaan. Linja- konferenssiin kuulumattomat varustamot saavat kilpailla konferenssiin kuuluvien varustamoiden kanssa edellyttäen, että ne noudattavat periaatetta kaupallisin perustein tapah- tuvasta vilpittömästä kilpailusta;

b) osapuolet vahvistavat sitoutuneensa vapaaseen kilpailuun, joka on kuivan ja nestemäisen irtotavaran kaupan olennai- nen piirre.

2. Soveltaessaan 1 kohdan periaatteita:

a) osapuolet eivät tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen sovella mitään yhteisön jäsenvaltioiden ja entisen Neuvos- toliiton kahdenvälisten sopimusten kuljetusosuuksia koske- via määräyksiä;

b) osapuolet eivät tulevaisuudessa sisällytä kolmansien maiden kanssa tekemiinsä kahdenvälisiin sopimuksiin kuljetus- osuuksia koskevaa sopimuslauseketta, lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita, joissa tämän sopimuksen jom- mankumman osapuolen laivanvarustamoilla ei olisi muu- toin mahdollisuutta liikennöidä kyseiseen kolmanteen maa- han ja pois sieltä;

c) osapuolet kieltävät tulevissa kahdenvälisissä sopimuksissaan kuivan ja nestemäisen irtotavaran kuljetusosuuksia koskevat järjestelyt;

d) osapuolet poistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen kaikki yksipuoliset toimenpiteet sekä hallinnolliset, tekniset ja muut esteet, joilla voi olla rajoittava tai syrjivä vaikutus palvelujen vapaaseen tarjontaan kansainvälisessä meriliikenteessä.

34 artikla

▇▇▇▇▇ varmistettaisiin osapuolten välisen liikenteen yhteensovi- tettu kehitys, joka on mukautettu niiden kaupallisiin tarpeisiin, voidaan tarvittaessa sopia molemminpuolista markkinoille pää- syä ja palvelujen tarjoamista maa-, rautatie- ja sisävesiliiken- teessä sekä mahdollisesti lentoliikenteessä koskevista edellytyk- sistä erityisissä sopimuksissa, joista osapuolet neuvottelevat tämän sopimuksen tultua voimaan.

IV LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

3J artikla

1. Tämän osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen jär- jestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella annetuista rajoituksista muuta johdu.

2. Niitä ei sovelleta toimintaan, joka jommankumman osa- puolen alueella liittyy edes tilapäisesti viranomaisten toimival- lan käyttämiseen.

36 artikla

Tätä osastoa sovellettaessa mitkään sopimuksen määräykset eivät estä osapuolia soveltamasta maahan pääsyä ja maassa oleskelua, työskentelyä, työehtoja, luonnollisten henkilöiden sijoittautumista sekä palvelujen tarjoamista koskevia lakejaan ja asetuksiaan, jos näillä määräyksillä ei mitätöidä tai heikennetä

tämän sopimuksen tietyn määräyksen nojalla osapuolelle kuu- luvia etuja. Edellä oleva määräys ei rajoita 35 artiklan sovelta- mista.

37 artikla

Kirgisian ja yhteisön yhtiöiden yhteisessä valvonnassa tai yksin- omaisessa omistuksessa oleviin yhtiöihin sovelletaan myös II, III ja IV luvun määräyksiä.

38 artikla

Jommankumman osapuolen sopimuksen nojalla toiselle myön- tämä kohtelu ei saa kuukautta ennen palvelujen kauppaa kos- kevan GATS-yleissopimuksen asiaa koskevien velvoitteiden voi- maantulopäivää olevasta päivästä alkaen GATS:n soveltamis- alaan kuuluvien alojen tai toimenpiteiden osalta olla edulli- sempi kuin ensiksi mainitun osapuolen GATS:n määräysten mukaisesti myöntämä kohtelu; tämä koskee kaikkia palvelua- loja, alasektoreja ja tarjoamisen muotoja.

39 artikla

Sovellettaessa II, III ja IV lukua ei oteta huomioon kohtelua, jonka yhteisö, sen jäsenvaltiot tai Kirgisian tasavalta myöntävät taloudellista yhdentymistä koskeviin sopimuksiin sisällytettyjen sitoumusten perusteella GATS:n V artiklan periaatteiden mukai- sesti.

40 artikla

1. Tämän osaston määräysten mukaisesti myönnettyä suosi- tuimmuuskohtelua ei sovelleta verotukseen liittyviin etuihin, joita osapuolet antavat tai aikovat antaa tulevaisuudessa kaksin- kertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten poh- jalta, tai muihin verotukseen liittyviin määräyksiin.

2. Tämän osaston määräyksiä ei saa tulkita esteeksi sille, että osapuolet toteuttavat tai vahvistavat toimenpiteitä, joiden tar- koituksena on estää kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten verotusta koskevien määräysten sekä mui- den verotukseen liittyvien järjestelyiden mukaisten verojen tai kotimaisen verolainsäädännön välttäminen tai kiertäminen.

3. Tämän osaston määräyksiä ei saa tulkita esteeksi sille, että jäsenvaltiot tai Kirgisian tasavalta erottelevat niiden verolainsää- dännön asiaa koskevia määräyksiä sovellettaessa erilaisessa ase- massa olevat veronmaksajat toisistaan, erityisesti näiden asuin- paikan perusteella.

4l artikla

Mitä II, III ja IV luvussa määrätään, ei saa tulkita siten, että:

— jäsenvaltioiden kansalaisille tai Kirgisian tasavallan kansalai- sille annetaan oikeus saapua Kirgisian tasavallan tai yhteisön alueelle tai oleskella siellä missä tahansa ominai- suudessa ja erityisesti yhtiön osakkeenomistajana tai osak- kaana tai sen johtajana tai työntekijänä taikka palvelujen tarjoajana tai vastaanottajana,

— Kirgisian yhtiöiden sivuliikkeille tai tytäryhtiöille yhteisössä annetaan oikeus työllistää tai antaa työllistää Kirgisian tasa- vallan kansalaisia yhteisön alueella,

— yhteisön yhtiöiden sivuliikkeille tai tytäryhtiöille Kirgisiassa annetaan oikeus työllistää tai antaa työllistää jäsenvaltioi- den kansalaisia Kirgisian tasavallan alueella,

— Kirgisian yhtiöille taikka Kirgisian yhtiöiden sivuliikkeille tai tytäryhtiöille yhteisössä annetaan oikeus palkata kirgisia- laisia henkilöitä työskentelemään muille henkilöille ja mui- den henkilöiden valvonnassa tilapäisin työsopimuksin,

— yhteisön yhtiöille taikka yhteisön yhtiöiden sivuliikkeille tai tytäryhtiöille Kirgisiassa annetaan oikeus palkata jäsenvalti- oiden kansalaisia työntekijöiksi tilapäisin työsopimuksin,

edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan määräysten soveltamista.

V LUKU

JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMA

42 artikla

1. Osapuolet sitoutuvat sallimaan kaikki vapaasti vaihdetta- vassa valuutassa tämän sopimuksen määräysten mukaisesti suo- ritettavat yhteisön ja Kirgisian tasavallan asukkaiden väliset maksutaseen mukaiset maksut, jotka liittyvät tämän sopimuk- sen määräysten mukaiseen tavaroiden, palvelujen tai henkilöi- den liikkuvuuteen.

2. Tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen varmistetaan maksutaseen pääomaa koskevien suoritusten osalta pääoman vapaa liikkuvuus sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa,

jotka on perustettu isäntämaan lainsäädännön mukaisesti, ja investoinneissa, jotka on tehty II luvun määräysten mukaisesti, sekä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttaminen ja kotiuttaminen.

3. Tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen ei oteta käyt- töön uusia valuuttarajoituksia, jotka koskevat yhteisön ja Kirgi- sian tasavallan asukkaiden välisiä pääomanliikkeitä ja niihin liit- tyviä juoksevia maksuja, eikä olemassa olevia rajoituksia tiu- kenneta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan tai 5 koh- dan soveltamista.

4. Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen mui- den kuin edellä 2 kohdassa tarkoitettujen pääomamuotojen liikkuvuutta yhteisön ja Kirgisian tasavallan välillä tämän sopi- muksen tavoitteiden edistämiseksi.

5. Tämän artiklan määräysten mukaisesti ja siihen asti, kun kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) sopimuksen VIII artik- lassa tarkoitettu Kirgisian valuutan täydellinen vaihdettavuus on toteutettu, Kirgisian tasavalta voi poikkeuksellisissa olosuh- teissa soveltaa lyhyen ajan ja keskipitkän ajan luottojen myön- tämiseen ja saamiseen liittyviä valuuttarajoituksia, siltä osin kuin nämä rajoitukset on asetettu sille näiden luottojen myön- tämiseksi ja sen asema IMF:ssä sallii ne. Kirgisian tasavalta soveltaa näitä rajoituksia ketään syrjimättä. Niitä sovelletaan siten, että ne haittaavat mahdollisimman vähän tätä sopimusta. Kirgisian tasavalta antaa yhteistyöneuvostolle viipymättä tiedon näiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niihin liittyvistä muu- toksista.

6. Jos poikkeuksellisissa tapauksissa pääomien liikkuvuus yhteisön ja Kirgisian tasavallan välillä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia valuuttakurssipolitiikan tai rahapo- litiikan toteuttamiselle yhteisössä tai Kirgisian tasavallassa,

yhteisö ja vastaavasti Kirgisian tasavalta voivat toteuttaa suoja- toimenpiteitä yhteisön ja Kirgisian tasavallan välisen pääomien liikkuvuuden osalta enintään kuuden kuukauden ajan, jos mai- nitut toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

VI LUKU

HENKISEN, TEOLLISEN JA KAUPALLISEN OMAISUUDEN SUOJELU

43 artikla

1. Kirgisian tasavalta jatkaa tämän artiklan ja liitteen II mää- räysten mukaisesti henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omai- suuteen kuuluvien oikeuksien suojelun parantamista varmis- taakseen tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä yhteisön suojelun tasoon verratta- vissa olevan suojelun tason, mukaan lukien tehokkaat näiden oikeuksien noudattamisen varmistamiseksi toteutettavat keinot. Yhteistyöneuvosto voi päättää pidentää edellä mainittua ajan- jaksoa Kirgisian tasavallassa vallitsevien erityisolosuhteiden perusteella.

2. Kirgisian tasavalta liittyy tämän sopimuksen voimaantu- loa seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä sellaisiin liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin monenvälisiin yleissopimuksiin henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuu- teen kuuluvien oikeuksien suojelusta, joiden osapuolia jäsenval- tiot ovat tai joita ne tosiasiallisesti soveltavat, näihin sopimuk- siin sisältyvien asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

V OSASTO

YHTEISTYÖ LAINSÄÄDÄNNÖN ALALLA

44 artikla

1. Osapuolet tunnustavat, että tärkeä edellytys Kirgisian tasavallan ja yhteisön välisten taloudellisten yhteyksien vahvistamiselle on Kirgisian tasavallan nykyisen ja tulevan lainsäädännön lähentäminen yhteisön lainsäädäntöön. Kirgisian tasavalta pyrkii varmistamaan, että sen lainsäädäntöä yhtenäistetään vähitellen yhteisön lainsäädäntöön.

2. Lainsäädäntöjen lähentäminen kattaa erityisesti seuraavat alueet: tullilainsäädäntö, yhtiöoikeus, pank- kioikeus, yritysten kirjanpito ja verotus, henkinen omaisuus, työntekijöiden suojelu työpaikoilla, rahoitus- palvelut, kilpailusäännöt, julkiset hankinnat, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelu, ympäristö, kuluttajansuoja, välillinen verotus, tekniset säännöt ja standardit, ydinvoima-alan lait ja asetuk- set sekä liikenne.

3. Yhteisö antaa Kirgisian tasavallalle näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi teknistä apua, johon voi esimerkiksi sisältyä:

— asiantuntijavaihto,

— nopea tietojen toimittaminen, erityisesti asiaan liittyvää lainsäädäntöä koskevien tietojen toimittami- nen,

— seminaarien järjestäminen,

— koulutus,

— avunanto kyseisiä aloja koskevan yhteisön lainsäädännön kääntämisessä.

4. Osapuolet sopivat tarkastelevansa keinoja soveltaa niiden kilpailulainsäädäntöä yhteiseltä pohjalta sel- laisissa tapauksissa, jotka koskevat niiden välistä kauppaa.

VI OSASTO

YHTEISTYÖ TALOUDEN ALALLA

4J artikla

1. Yhteisö ja Kirgisian tasavalta ryhtyvät yhteistyöhön talou- den alalla tarkoituksenaan edistää talousuudistusta ja talouden elpymistä sekä kestävää kehitystä Kirgisian tasavallassa. Tällä yhteistyöllä lujitetaan nykyisiä taloussuhteita molempien osa- puolten etujen mukaisesti.

2. Menettelyt ja muut toimenpiteet suunnitellaan siten, että niillä edistetään taloudellista ja yhteiskunnallista uudistumista ja talousjärjestelmän rakennemuutosta Kirgisian tasavallassa, ja ne noudattavat kestävän ja sopusointuisen yhteiskunnallisen kehityksen periaatetta; niihin sisältyvät täysimääräisesti myös ympäristöön liittyvät asiat.

3. Tätä varten yhteistyössä keskitytään erityisesti taloudelli- seen ja yhteiskunnalliseen kehittämiseen, inhimillisten voimava- rojen kehittämiseen, yritysten tukemiseen (mukaan lukien yksi- tyistäminen, investoinnit ja rahoituspalvelujen kehittäminen), maatalouteen ja elintarvikkeisiin, energiaan ja siviiliydinturvalli- suuteen, liikenteeseen, matkailuun, ympäristönsuojeluun ja alu- eelliseen yhteistyöhön.

4. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteisiin, joilla voi- daan edistää itsenäisten valtioiden välistä yhteistyötä, kyseisen alueen sopusointuisen kehityksen edistämiseksi.

5. Yhteisö voi tarvittaessa antaa teknistä apua taloudellisen yhteistyön ja muiden tässä sopimuksessa määrättyjen yhteistyö- muotojen tukemiseksi ottaen huomioon Euroopan yhteisön neuvoston asiaa koskevan asetuksen, jota sovelletaan itsenäisille

valtioille annettavan teknisen avun osalta, yhteisön Kirgisian tasavallalle myöntämään tekniseen apuun liittyvän alustavan ohjelman painopistealueet sekä tämän avun vahvistetut yhteen- sovittamis- ja täytäntöönpanomenettelyt.

46 artikla

Yhteistyö teollisuuden alalla

1. Yhteistyön tarkoituksena on edistää erityisesti:

— molempien osapuolten taloudellisten toimijoiden välisten kauppayhteyksien kehittämistä,

— yhteisön osallistumista Kirgisian pyrkimyksiin teollisuu- tensa rakenteelliseksi uudistamiseksi,

— hallinnon parantamista,

— asianmukaisten kaupallisten sääntöjen ja käytäntöjen kehit- tämistä,

— ympäristönsuojelua.

2. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta yrityksiin sovel- lettavien yhteisön kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon.

47 artikla

Investointien edistäminen ja turvaaminen

1. Ottaen huomioon yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivallan yhteistyön tavoitteena on luoda suotuisat olosuhteet kotimai- sille ja ulkomaisille yksityisille investoinneille, erityisesti inves- tointien turvaamista koskevien parempien edellytysten, pää- omien siirron ja investointimahdollisuuksiin liittyvien tietojen vaihdon avulla.

2. Yhteistyön tarkoituksena on erityisesti:

— jäsenvaltioiden ja Kirgisian tasavallan välisten investointien edistämistä ja turvaamista koskevien sopimusten tekeminen tarvittaessa,

— jäsenvaltioiden ja Kirgisian tasavallan välisten kaksinkertai- sen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemi- nen tarvittaessa,

— suotuisten olosuhteiden luominen ulkomaisten investoin- tien houkuttelemiseksi Kirgisian talousalueelle,

— vakaan ja riittävän liiketoimintaa koskevan lainsäädännön ja edellytysten aikaansaaminen sekä lakeja, asetuksia ja hal- linnollisia käytäntöjä koskevien tietojen vaihto investointien alalla,

— investointimahdollisuuksia koskevien tietojen vaihto, muun muassa kaupallisten messujen, näyttelyiden, myyntiviikko- jen ja muiden tapahtumien yhteydessä.

48 artikla

Julkiset hankinnat

Osapuolet toimivat yhteistyössä kehittääkseen tavaroita ja pal- veluja koskevien sopimusten avoimuutta ja kilpailumenettelyä koskevia edellytyksiä tarjouspyyntöjen avulla.

49 artikla

Yhteistyö standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvionnin alalla

1. Osapuolten välisellä yhteistyöllä edistetään lähentymistä kansainvälisesti hyväksyttyihin laatua koskeviin arviointiperus- teisiin, periaatteisiin ja suuntaviivoihin. Tarvittavat toimenpiteet helpottavat kehitystä kohti vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista sekä Kirgisian tuotteiden laadun parantamista.

2. Osapuolet pyrkivät tätä varten toimimaan yhteistyössä teknistä apua koskevissa hankkeissa, joilla:

— edistetään asianmukaista yhteistyötä kyseisten alojen eri- tyisjärjestöjen ja -laitosten kanssa,

— edistetään yhteisön teknisten määräysten käyttöä ja euroop- palaisten standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointi- menettelyjen soveltamista,

— mahdollistetaan kokemusten ja teknisen tiedon jakaminen laadun valvonnan alalla.

J0 artikla

Kaivostoiminta ja raaka-aineet

1. Osapuolten tavoitteena on lisätä investointeja ja kauppaa kaivostoiminnan ja raaka-aineiden alalla.

2. Yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaville aloille:

— kaivostoiminnan ja rautaa sisältämättömiin metalleihin liit- tyvien teollisuuden alojen tulevaisuudennäkymiä koskevien tietojen vaihto,

— yhteistyötä koskevien oikeudellisten puitteiden luominen,

— kauppaan liittyvät asiat,

— ympäristön suojelua koskevan lainsäädännön hyväksymi- nen ja soveltaminen,

— koulutus,

— kaivostoiminnan turvallisuus.

Jl artikla

Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla

1. Osapuolet edistävät yhteistyötä siviilitarkoituksiin suunna- tun tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) alalla molempien etujen mukaisesti sekä, ottaen huomioon varojen saatavuuden, riittävää pääsyä osapuolten vastaaviin ohjelmiin, jollei henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen kuulu- vien oikeuksien tehokkaan suojelun asianmukaisesta tasosta muuta johdu.

2. Tieteen ja teknologian alan yhteistyöhön sisältyy:

— tieteellisten ja teknisten tietojen vaihto,

— yhteiset TTK-toimet,

— koulutus ja ohjelmat molempien osapuolten TTK-toimin- noissa mukana olevien tiedemiesten, tutkijoiden ja tekni- koiden liikkuvuuden edistämiseksi.

Jos tämä yhteistyö on sellaista, että siihen sisältyy koulutusta ja/tai harjoittelua, se olisi toteutettava 52 artiklan määräysten mukaisesti.

Osapuolet voivat yhteisestä sopimuksesta sitoutua muihin tie- teen ja teknologian alan yhteistyömuotoihin.

Tällaisia yhteistyötoimia toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisten tiedemiesten, insinöörien, tutkijoiden ja teknikoiden uudelleensuuntautumiseen, jotka ovat tai jotka ovat olleet mukana joukkotuhoaseiden tuotannossa ja/tai niihin liittyvässä tutkimuksessa.

3. Tämän artiklan soveltamisalaan kuuluva yhteistyö toteu- tetaan sellaisten erityisten järjestelyjen mukaisesti, joista neuvo- tellaan ja jotka tehdään kummankin osapuolen hyväksymien menettelyjen mukaisesti; näillä järjestelyillä vahvistetaan muun muassa asianmukaiset henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen liittyvät määräykset.

J2 artikla

Opetus ja koulutus

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä tavoitteenaan yleisen koulutustason ja ammatillisen pätevyyden parantaminen Kirgi- sian tasavallassa julkisella ja yksityisellä sektorilla.

2. Yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin alueisiin:

— Kirgisian tasavallan korkeamman asteen opetus- ja koulu- tusjärjestelmien, mukaan lukien korkeakoulutasoisten oppi- laitosten todistusjärjestelmät ja korkeakoulujen tutkintoto- distukset, nykyaikaistaminen,

— julkisen ja yksityisen sektorin johtajien ja valtion virkamies- ten koulutus erikseen määriteltävillä ensisijaisilla alueilla,

— eri oppilaitosten sekä oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö,

— opettajien, tutkinnon suorittaneiden, hallintohenkilöstön, nuorten tutkijoiden ja tiedemiesten sekä nuorison liikku- vuus,

— euro-opintojen opetuksen edistäminen sopivissa oppilaitok- sissa,

— yhteisön kielten opetus,

— konferenssitulkkien jatkokoulutus,

— toimittajien koulutus,

— kouluttajien koulutus.

3. Osapuolen mahdollista osallistumista toisen osapuolen vastaaviin opetus- ja koulutusalan ohjelmiin voidaan harkita osapuolten menettelyjen mukaisesti, ja tarvittaessa luodaan ins- titutionaaliset kehykset ja laaditaan yhteistyösuunnitelmat, joi- den perustana on Kirgisian tasavallan osallistuminen yhteisön TEMPUS-ohjelmaan.

J3 artikla

Maatalous ja maatalouteen liittyvä teollisuus

Yhteistyön tarkoituksena tällä alalla on maatalousuudistuksen toteuttaminen, maatalouden, maatalouteen liittyvän teollisuu- den ja palvelualojen nykyaikaistaminen, yksityistäminen ja rakennemuutos Kirgisian tasavallassa, kotimaisten ja ulkomais- ten markkinoiden kehittäminen Kirgisian tuotteille sellaisin edellytyksin, että varmistetaan ympäristönsuojelu ja otetaan huomioon tarve turvata paremmin elintarvikkeiden saanti sekä maatalouteen liittyvän liiketoiminnan kehitys ja maataloustuot- teiden valmistus ja jakelu. Osapuolten tavoitteena on myös lähentää Kirgisian standardeja asteittain yhteisön teknisiin mää- räyksiin, jotka koskevat teollisia ja maatalouselintarvikkeita, mukaan lukien terveyttä ja kasvien terveyttä koskevat säännöt.

J4 artikla

Energia

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä markkinatalouden peri- aatteita ja Euroopan energiaperuskirjaa noudattaen Euroopan energiamarkkinoiden yhdentyessä asteittain.

2. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa seuraavat alueet:

— energian tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaiku- tukset näistä toimista aiheutuvien ympäristötuhojen ehkäi- semiseksi tai vähentämiseksi mahdollisimman pieniksi,

— energian jakelun laadun ja turvallisuuden parantaminen, mukaan lukien jakelun monipuolistaminen taloudellisella ja ympäristöystävällisellä tavalla,

— energiapolitiikan suunnittelu,

— energia-▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ja sääntelyn parantaminen markki- natalouteen sopivaksi,

— institutionaalisten, oikeudellisten, verotukseen liittyvien ja muiden sellaisten edellytysten käyttöön ottaminen, jotka ovat tarpeen lisääntyneen energia-alan kaupan ja investoin- tien kannustamiseksi,

— energiansäästön ja energiatehokkuuden edistäminen,

— energiainfrastruktuurin nykyaikaistaminen,

— energiahuoltoa ja loppukäyttöä koskeva energiateknologian parantaminen eri energiamuotojen osalta,

— hallinto ja koulutus energia-alalla,

— energian jakelun turvallisuus, energian ja energia-aineiden hankinta, kuljetus ja siirto.

▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇

Ympäristö

1. Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ympäris- tön ja ihmisten terveyden suojelussa ottaen huomioon Euroo- pan energiaperuskirjan.

2. Yhteistyön tavoitteena on ympäristön rappeutumisen tor- junta, ja siihen sisältyy erityisesti:

— pilaantumisen tason tehokas valvonta ja ympäristön arvi- ointi; ympäristön tilaa koskeva tietojärjestelmä,

— paikallisen, alueellisen ja valtioiden rajat ylittävän ilman ja veden pilaantumisen torjunta,

— luonnontilan palauttaminen,

— kestävä, tehokas ja ympäristöä säästävä energian tuotanto ja käyttö,

— teollisuuslaitosten turvallisuus,

— kemiallisten aineiden luokitus ja turvallinen käsittely,

— veden laatu,

— jätteiden vähentäminen, kierrätys ja turvallinen jätteistä huolehtiminen, Baselin yleissopimuksen täytäntöönpano,

— maatalouden ympäristövaikutukset, maaperän eroosio ja kemiallinen saastuminen,

— metsien suojelu,

— biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, suojelualueet ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hallinta,

— maankäytön suunnittelu, mukaan lukien rakentamis- ja kaupunkisuunnittelu,

— taloudellisten ja verotuksellisten keinojen käyttäminen,

— maailmanlaajuiset ilmastonmuutokset,

— ympäristökasvatus ja ympäristön tiedostaminen,

— tekninen apu, joka koskee radioaktiivisesti saastuneiden alueiden puhdistamista ja joka on tarkoitettu saastumisen aiheuttamien terveydellisten ja yhteiskunnallisten ongel- mien ratkaisemiseksi,

— valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn Espoon yleissopimuksen täytäntöönpano useissa eri valtioissa.

3. Yhteistyö toteutetaan erityisesti seuraavilla tavoilla:

— suunnitelmien kehittäminen katastrofien ja muiden hätäti- lanteiden varalle,

— tietojen ja asiantuntijoiden vaihto, mukaan lukien puhtaan teknologian siirtoon ja bioteknologian turvalliseen ja ympä- ristöystävälliseen käyttöön liittyvät tiedot ja näitä asioita käsittelevät asiantuntijat,

— yhteinen tutkimustoiminta,

— lainsäädännön kehittäminen yhteisön sääntöjen mukaiseksi,

— yhteistyö alueellisella tasolla, mukaan lukien yhteistyö Euroopan ympäristökeskuksessa, sekä kansainvälisellä tasolla,

— toimintaperiaatteiden kehittäminen, erityisesti maailmanlaa- juisten ja ilmastonmuutoksiin liittyvien kysymysten osalta sekä kestävän kehityksen saavuttamiseksi,

— ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset.

J6 artikla

Liikenne

Osapuolet kehittävät ja vahvistavat yhteistyötään liikenteen alalla.

Tämän yhteistyön tavoitteena on muun muassa nykyaikaistaa ja muuttaa rakenteellisesti Kirgisian tasavallan liikennejärjestel- miä ja -verkostoja sekä varmistaa tarvittaessa kuljetusjärjestel- mien yhteensoveltuvuus kokonaisvaltaisemman liikennejärjes- telmän saavuttamiseksi.

Yhteistyöhön sisältyy muun muassa:

— maakuljetusten, rautateiden, satamien ja lentokenttien hal- linnon ja toimintojen nykyaikaistaminen,

— rautateiden, sisävesiväylien, maanteiden, satamien, lento- kenttien ja lentoliikenteen infrastruktuureiden nykyaikaista- minen ja kehittäminen, mukaan lukien kaikkia osapuolia hyödyttävien pääteiden ja Euroopan laajuisten reittien nykyaikaistaminen edellä mainittujen liikennemuotojen osalta,

— yhdistettyjen kuljetusten edistäminen ja kehittäminen,

— yhteisen tutkimuksen ja yhteisten kehittämisohjelmien edis- täminen,

— lainsäädännöllisen ja institutionaalisen kehyksen valmistelu politiikkojen kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien liikennealan yksityistäminen.

J7 artikla

Postipalvelut ja televiestintä

Osapuolet laajentavat ja vahvistavat toimivaltansa rajoissa yhteistyötään seuraavilla aloilla:

— menettelytapojen suunnitteleminen ja suuntaviivojen laati- minen televiestintäalan ja postipalvelujen kehittämiseksi,

— tariffikäytäntöjen ja markkinoinnin periaatteiden kehittämi- nen televiestinnän ja postipalvelujen osalta,

— teknologian ja taitotiedon siirto, mukaan lukien eurooppa- laiset tekniset standardit ja todistusjärjestelmät,

— televiestintää ja postipalveluja koskevien hankkeiden kehit- tämisen edistäminen sekä investointien houkutteleminen,

— televiestintä- ja postipalvelujen tarjonnan tehokkuuden ja laadun parantaminen, muun muassa vapauttamalla alasek- torien toiminta,

— televiestinnän pitkälle kehittynyt soveltaminen, erityisesti elektronisen varojen siirron alalla,

— televiestintäverkkojen hallinto ja mahdollisimman tehokas käyttö,

— asianmukainen televiestintä- ja postipalvelujen tarjoamista sekä radiotaajuuksien käyttöä koskeva säädöspohja,

— televiestinnän ja postipalvelujen alan koulutus markkinoi- den edellytysten mukaista toimintaa varten.

J8 artikla

Rahoituspalvelut

Yhteistyön tarkoituksena on erityisesti helpottaa Kirgisian tasa- vallan osallistumista maailmanlaajuisesti hyväksyttyihin vasta- vuoroisiin maksujärjestelmiin. Teknisessä avussa keskitytään:

— pankki- ja rahoituspalvelujen kehittämiseen, yhteisten luot- tovaramarkkinoiden kehittämiseen, Kirgisian tasavallan osallistumiseen maailmanlaajuisesti hyväksyttyihin vasta- vuoroisiin maksujärjestelmiin,

— verotusjärjestelmän ja siihen liittyvien toimielinten kehittä- miseen Kirgisian tasavallassa, kokemusten vaihtoon ja hen- kilökunnan koulutukseen,

— vakuutuspalvelujen kehittämiseen, jolla muun muassa luo- taisiin suotuisat olosuhteet yhteisön yhtiöiden osallistumi- selle vakuutusalan yhteisyritysten perustamiseen Kirgisian tasavallassa, sekä vientiluottovakuutusten kehittämiseen.

Tällä yhteistyöllä edistetään erityisesti Kirgisian tasavallan ja jäsenvaltioiden suhteiden kehittämistä rahoituspalvelujen alalla.

J9 artikla

Rahanpesu

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä tarpeesta pyrkiä yhteistyössä estämään niiden rahoitusjärjestelmien käyttö rikosten avulla yleensä ja erityisesti huumausainerikosten avulla saatujen varo- jen rikollisen alkuperän häivyttämiseen.

2. Tämän alan yhteistyöhön sisältyy erityisesti hallinnollinen ja tekninen apu, jonka tarkoituksena on laatia rahanpesun estä- miseksi asianmukaisia sääntöjä, jotka vastaavat samaa asiaa koskevia yhteisön ja kyseisen alan kansainvälisten elinten, mukaan lukien rahoitusalan rahanpesutyöryhmän (FATF), sään- töjä.

60 artikla

Alueiden kehittäminen

1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään alueiden kehittämi- sessä ja maankäytön suunnittelussa.

2. Ne edistävät tätä varten kansallisten, alueellisten ja paikal- listen viranomaisten välistä tietojen vaihtoa aluepolitiikasta ja maan käytön suunnittelun politiikasta sekä aluepolitiikkojen suunnittelumenetelmistä kiinnittäen erityistä huomiota heikom- min kehittyneiden alueiden kehittämiseen.

Ne edistävät myös suoria yhteyksiä sellaisten alueiden ja julkis- ten järjestöjen välillä, jotka vastaavat alueiden kehittämissuun- nittelusta, jonka tavoitteena on muun muassa alueiden kehittä- misen edistämiskeinoja ja -menetelmiä koskevien tietojen vaihto.

6l artikla

Sosiaalialan yhteistyö

1. Osapuolet kehittävät yhteistyötään terveyden ja turvalli- suuden aloilla parantaakseen työntekijöiden terveyden ja turval- lisuuden suojelua.

Yhteistyöhön sisältyy erityisesti:

— opetus ja koulutus terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kiinnittäen erityistä huomiota aloihin, joilla terveys- ja turvallisuusriskit ovat suuret,

— ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen ja edistä- minen ammattitautien ja muiden ammatista aiheutuvien terveyshaittojen torjumiseksi,

— suuronnettomuuden vaaran ehkäiseminen ja myrkyllisten kemikaalien käsittely,

— työympäristöön ja työntekijöiden terveyteen ja turvallisuu- teen liittyvien perustietojen kehittämistä koskeva tutkimus.

2. Työllisyyden osalta yhteistyöhön sisältyy erityisesti tekni- nen apu, jota annetaan seuraaviin tarkoituksiin:

— työmarkkinoiden mahdollisimman tehokas käyttö,

— työnhaku- ja neuvontapalvelujen nykyaikaistaminen,

— rakennemuutosohjelmien suunnittelu ja hallinto,

— työllisyyden kehittämisen edistäminen paikallisella tasolla,

— tietojen vaihto joustavaa työllistämistä koskevista ohjel- mista, mukaan lukien itsenäisenä ammatinharjoittajana ja yrittäjänä toimimisen edistämiseen tarkoitetut ohjelmat.

3. Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota sosiaaliturvaa koskevaan yhteistyöhön, johon muun muassa sisältyy yhteistyö Kirgisian tasavallan sosiaaliturvauudistuksen suunnittelemiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

Näiden uudistusten tarkoituksena on kehittää Kirgisian tasaval- lassa markkinatalouksille ominaiseen turvaan liittyviä menetel- miä, ja ne kattavat kaikki sosiaaliturvan alat.

62 artikla

Matkailu

Osapuolet lisäävät ja kehittävät yhteistyötään, johon sisältyy erityisesti:

— matkailuelinkeinon helpottaminen,

— tietovirtojen lisääminen,

— taitotiedon siirtäminen,

— yhteisiä toimia koskevien mahdollisuuksien tutkiminen,

— virallisten matkailuelinten välinen yhteistyö,

— matkailun kehittämistä koskeva koulutus.

63 artikla

Pienet ja keskisuuret yritykset

1. Osapuolten tavoitteena on kehittää ja vahvistaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja niiden yhteenliittymiä sekä yhteisön ja Kirgisian tasavallan välistä yhteistyötä.

2. Yhteistyöhön sisältyy tekninen apu, erityisesti seuraavilla aloilla:

— PK-yrityksiä koskevan lainsäädännön kehittäminen,

— asianmukaisen infrastruktuurin kehittäminen (yksikkö PK- yritysten yhteyksien tukemista varten, PK-yrityksille tarkoi- tetun rahaston perustamiseksi annettava tuki),

— teknologiakeskusten kehittäminen.

64 artikla

Tiedotus ja viestintä

Osapuolet tukevat tietojenkäsittelyn nykyaikaisten menetelmien kehittämistä, mukaan lukien tiedotusvälineet, ja edistävät teho- kasta tietojen vastavuoroista vaihtoa. Etusijalle asetetaan ohjel- mat, joiden tavoitteena on välittää suurelle yleisölle perustietoa yhteisöstä ja Kirgisian tasavallasta, mukaan lukien, jos mahdol- lista, pääsy tietokantoihin, noudattaen täysimääräisesti henki- seen omaisuuteen kuuluvia oikeuksia.

6J artikla

Kuluttajansuoja

Osapuolet aloittavat tiiviin yhteistyön niiden kuluttajansuojajär- jestelmien yhtenäistämiseksi. Tähän yhteistyöhön voi sisältyä lainsäädäntötyötä ja institutionaalista uudistusta koskevien tie- tojen vaihto, pysyvän järjestelmän perustaminen vaarallisia tuotteita koskevien tietojen vastavuoroiseksi vaihtamiseksi, kuluttajille annetun tiedon parantaminen erityisesti hintojen, tuotteiden ominaisuuksien ja tarjottujen palvelujen osalta, kuluttajien etuja edustavien tahojen välisen tietojen vaihdon kehittäminen sekä kuluttajansuojapolitiikkojen yhteensovittami- nen ja seminaarien ja koulutusjaksojen järjestäminen.

66 artikla

Tulli

1. Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että kaikkia kaup- paan ja hyvään kauppatapaan liittyviä määräyksiä noudatetaan, sekä saattaa päätökseen Kirgisian tasavallan tullijärjestelmän lähentäminen yhteisön tullijärjestelmään.

2. Yhteistyöhön sisältyvät erityisesti seuraavat alat:

— tietojen vaihto,

— työskentelymenetelmien parantaminen,

— yhdistetyn nimikkeistön ja yhtenäisen hallinnollisen asiakir- jan käyttöönotto,

— yhteyden luominen yhteisön ja Kirgisian tasavallan kautta- kuljetusjärjestelmien välille,

— tavaraliikenteeseen liittyvien tarkastusten ja muodollisuuk- sien yksinkertaistaminen,

— nykyaikaisten tullin tietojärjestelmien käyttöönoton tukemi- nen,

— seminaarien ja koulutusjaksojen järjestäminen.

Tarvittaessa annetaan teknistä apua.

3. Hallintoviranomaisten välisen tulliasioita koskevan keski- näisen avun antamisessa noudatetaan tämän sopimuksen liit- teenä olevan pöytäkirjan määräyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 69 artiklassa tarkoitettua laajempaa yhteistyötä.

67 artikla

Tilastoalan yhteistyö

Tämän alan yhteistyön tarkoituksena on sellaisen tehokkaan tilastojärjestelmän kehittäminen, jonka avulla saadaan luotetta- via tilastoja, jotka ovat tarpeen talousuudistuksen tukemisessa ja seurannassa sekä edistävät yksityisen yritystoiminnan kehittä- mistä Kirgisian tasavallassa.

Osapuolet toimivat yhteistyössä erityisesti seuraavilla aloilla:

— Kirgisian tilastojärjestelmän mukauttaminen kansainvälisiin menetelmiin, sääntöihin ja luokituksiin,

— tilastotietojen vaihto,

— tarvittavien kansantalouteen ja liiketalouteen liittyvien tieto- jen toimittaminen talousuudistuksen toteuttamista ja ohjaa- mista varten.

Yhteisö edistää tämän tavoitteen saavuttamista antamalla Kirgi- sian tasavallalle teknistä apua.

68 artikla

Taloustieteet

Osapuolet helpottavat talousuudistusta ja talouspolitiikkojen yhteensovittamista yhteistyöllä, jonka tarkoituksena on paran- taa niiden talouden perusperiaatteiden ymmärtämistä sekä talouspolitiikan suunnittelua ja toteuttamista markkinatalou- dessa. Osapuolet vaihtavat tätä varten kansantalouden tilaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyviä tietoja.

Yhteisö antaa teknistä apua:

— auttaakseen Kirgisian tasavaltaa talousuudistuksen toteutta- misessa antamalla asiantuntija-apua ja teknistä apua,

— edistääkseen taloustieteilijöiden välistä yhteistyötä taitotie- don siirron edistämiseksi talouspolitiikan suunnittelua var- ten, sekä varmistaakseen tähän politiikkaan liittyvien tutki- mustulosten laajan levittämisen.

69 artikla

Huumausaineet

Osapuolet toimivat yhteistyössä toimivaltansa rajoissa tehos- taakseen toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman valmistuksen, tarjonnan ja kaupan torjunnassa, mukaan lukien huumausaineiden lähtö- aineiden laittomiin tarkoituksiin kulkeutumisen estäminen, sekä edistääkseen huumausaineiden kysynnän estämiseksi ja vähen- tämiseksi tarkoitettuja toimia. Tämän alan yhteistyö perustuu molemminpuolisiin neuvotteluihin ja osapuolten väliseen tiivii- seen yhteistyöhön, joka koskee tavoitteita ja toimenpiteitä huu- mausaineisiin liittyvillä eri aloilla.

VII OSASTO

YHTEISTYÖ KULTTUURIN ALALLA

70 artikla

Osapuolet sitoutuvat edistämään, kannustamaan ja helpottamaan yhteistyötä kulttuurin alalla. Tarvittaessa yhteisössä toteutettaviin kulttuurin alan yhteistyöohjelmiin tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toteu- tettaviin vastaaviin ohjelmiin voidaan ottaa mukaan myös Kirgisian tasavalta; lisäksi voidaan kehittää muita osapuolten keskinäisen edun mukaisia toimintoja.

VIII OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ TEKNISEN AVUN ALALLA

7l artikla

Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Kirgisian tasavalta saa 72, 73 ja 74 artiklan määräysten mukaisesti tilapäistä rahoitustukea yhteisöltä teknisen avun muodossa avustuksina Kirgisian tasavallan talouden muutoksen nopeuttamiseksi.

72 artikla

Rahoitustukea annetaan osana asiaa koskevassa Euroopan yhteisön neuvoston asetuksessa tarkoitettua TACIS-ohjelmaa.

73 artikla

Yhteisön rahoitustuen tavoitteet ja alueet määritellään suuntaa-antavassa ohjelmassa, josta ilmenee molem- pien osapuolten välillä sovittavat tärkeysjärjestykset ottaen huomioon Kirgisian tasavallan tarpeet, kunkin alan vastaanottokyky ja edistyminen uudistuksessa. Osapuolet antavat asiasta tiedon yhteistyöneuvostolle.

74 artikla

Jotta käytettävissä olevia varoja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, osapuolet varmistavat, että yhteisöltä tuleva tekninen apu yhteensovitetaan tiiviisti muista lähteistä, esimerkiksi jäsenvaltioista, muista maista ja kansainvälisiltä järjestöiltä, esimerkiksi Kansainväliseltä jälleenrakennus- ja kehityspankilta sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta, tulevan avun kanssa.

IX OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

7J artikla

Perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Neuvosto kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa. Yhteistyöneuvosto tarkastelee kaikkia tähän sopimuk- seen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä kaikkia muita kahdenvä- lisiä tai kansainvälisiä osapuolten yhteisen edun mukaisia kysy- myksiä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteis- työneuvosto voi myös antaa asianmukaisia suosituksia molem- pien osapuolten yhteisellä suostumuksella.

76 artikla

1. Yhteistyöneuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvos- ton ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Kirgisian tasavallan hallituksen jäsenistä.

2. Yhteistyöneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

3. Yhteistyöneuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen yhteisön edustaja ja Kirgisian tasavallan hallituksen jäsen.

77 artikla

1. Yhteistyöneuvostoa avustaa sen tehtävissä yhteistyökomi- tea, joka muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenten edustajista ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Kir- gisian tasavallan hallituksen edustajista yleensä korkeiden virka- miesten tasolla. Yhteistyökomitean puheenjohtajana toimii ▇▇▇- ▇▇▇▇▇▇▇▇ yhteisö ja Kirgisian tasavalta.

Yhteistyöneuvosto määrittää työjärjestyksessään yhteistyökomi- tean tehtävät, joihin sisältyvät yhteistyöneuvoston kokousten valmistelu ja kyseisen komitean työskentelytavat.

2. Yhteistyöneuvosto voi siirtää osan toimivaltaansa tai koko toimivaltansa yhteistyökomitealle, millä varmistetaan jatkuvuus yhteistyöneuvoston kokousten välillä.

78 artikla

Yhteistyöneuvosto voi päättää perustaa sellaisen erityisen komi- tean tai elimen, joka soveltuu avustamaan sitä sen tehtävissä, ja määrittää näiden komiteoiden ja elinten kokoonpanon, tehtävät ja työskentelytavat.

79 artikla

Tutkiessaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, joka liittyy määräykseen, jossa viitataan johonkin GATTin artiklaan, yhteistyöneuvosto ottaa huomioon mahdollisimman suuressa määrin tulkinnan, jonka GATTin sopimuspuolet yleensä antavat kyseiselle GATTin artiklalle.

80 artikla

Perustetaan parlamentaarinen yhteistyökomitea. Siinä kokoon- tuvat mielipiteiden vaihtoa varten Kirgisian tasavallan parla- mentin ja Euroopan parlamentin jäsenet. Se kokoontuu sään- nöllisin itse määrääminsä väliajoin.

8l artikla

1. Parlamentaarinen yhteistyökomitea muodostuu Euroopan parlamentin ja Kirgisian parlamentin jäsenistä.

2. Parlamentaarinen yhteistyökomitea vahvistaa työjärjestyk- sensä.

3. Parlamentaarisen yhteistyökomitean puheenjohtajana toi- mii vuorotellen Euroopan parlamentti ja Kirgisian parlamentti parlamentaarisen yhteistyökomitean työjärjestyksen määräysten mukaisesti.

82 artikla

Parlamentaarinen yhteistyökomitea voi pyytää yhteistyöneuvos- toa toimittamaan sille tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asiaankuuluvia tietoja; yhteistyöneuvosto toimittaa par- lamentaariselle yhteistyökomitealle pyydetyt tiedot.

Parlamentaariselle yhteistyökomitealle annetaan tieto yhteistyö- neuvoston suosituksista.

Parlamentaarinen yhteistyökomitea voi antaa suosituksia yhteis- työneuvostolle.

83 artikla

1. Kumpikin osapuoli sitoutuu varmistamaan tämän sopi- muksen perusteella, että toisen osapuolen luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomiois- tuimille ja hallinnollisille toimielimille vedotessaan yksilöllisiin ja omaisuuteensa kohdistuviin oikeuksiinsa, mukaan lukien henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen kuuluvat oikeudet.

2. Osapuolet, kumpikin toimivaltansa rajoissa:

— edistävät välimiesmenettelyn käyttöönottamista sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, jotka aiheutuvat yhteisön ja Kirgi- sian tasavallan taloudellisten toimijoiden toteuttamista kauppaan ja yhteistyöhön liittyvistä liiketoimista;

— sopivat, että kun riita jätetään välimiesmenettelyllä ratkais- tavaksi, kumpikin riidan osapuoli voi, lukuun ottamatta tapauksia, joissa osapuolten valitseman välimieskeskuksen säännöissä määrätään toisin, valita oman välimiehen hänen kansallisuudestaan riippumatta ja että puheenjohtajana toi- miva kolmas välimies tai ainoa välimies voi olla kolmannen maan kansalainen;

— suosittelevat taloudellisille toimijoilleen heidän sopimuk- siinsa sovellettavan lain valitsemista yhteisellä sopimuksella;

— edistävät Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kaup- paoikeuden toimikunnan (Uncitral) valmistelemien väli- miessääntöjen noudattamista ja ulkomaisten välitystuomioi- den tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen alle- kirjoittajavaltion välimieskeskuksen välimiespalvelujen käyt- töä.

84 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteutta- masta toimenpiteitä,

a) joita se pitää tarpeellisina estääkseen keskeisten turvalli- suusetujensa vastaisten tietojen ilmaisemisen;

b) jotka koskevat aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuo- tantoa tai kauppaa taikka puolustustarkoitukseen välttämä- töntä tutkimusta, kehitystyötä tai tuotantoa, jos nämä toi- menpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailuedel- lytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön;

c) joita se pitää tärkeinä omien sisäisten turvallisuusetujensa kannalta vaikeissa, yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vai- kuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodassa tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jän- nitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitä- miseksi;

d) joita se pitää tarpeellisina kaksikäyttöisten teollisuustuottei- den ja teknologian valvontaa koskevien kansainvälisten vel- voitteidensa ja sitoumustensa noudattamiseksi.

8J artikla

1. Aloilla, joita tämä sopimus koskee, ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä:

— Kirgisian tasavallan yhteisöön soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai yhtiöiden tai yritysten välillä,

— yhteisön Kirgisian tasavaltaan soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Kirgisian kansalaisten tai yhtiöiden tai yritysten välillä.

2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei rajoita osapuolten oikeutta soveltaa asiaa koskevia verotusmääräyksiä verovelvollisiin, jotka asuinpaikkansa puolesta eivät ole keskenään samanlaisessa ase- massa.

86 artikla

1. Kumpikin osapuoli voi saattaa yhteistyöneuvoston käsitel- täväksi tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan.

2. Yhteistyöneuvosto voi ratkaista riidan antamalla suosituk- sen.

3. Jos riitaa ei voida ratkaista 2 kohdan mukaisesti, kumpi- kin osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle nimeävänsä sovit- telijan; toinen osapuoli on tällöiin velvollinen kahden kuukau- den määräajassa nimeämään toisen välimiehen. Tätä menettelyä sovellettaessa pidetään yhteisöä ja jäsenvaltiota yhteisesti yhtenä riidan osapuolena.

Yhteistyöneuvosto nimeää kolmannen sovittelijan.

Sovittelijoiden suositukset annetaan määräenemmistöllä. Tällai- set suositukset eivät ole osapuolia sitovia.

87 artikla

Osapuolet sopivat, että ne neuvottelevat keskenään viipymättä asianmukaisia yhteyksiä käyttäen jommankumman osapuolen pyynnöstä keskustellakseen mistä tahansa tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta asiasta ja muista osapuol- ten välisten suhteiden olennaisista näkökohdista.

Tämän artiklan määräykset eivät millään tavoin vaikuta eivätkä rajoita 13, 86 ja 92 artiklan määräysten soveltamista.

88 artikla

Kirgisian tasavallalle tämän sopimuksen nojalla myönnetty kohtelu ei saa olla missään tapauksessa edullisempi kuin jäsen- valtioiden toisilleen myöntämä kohtelu.

89 artikla

Tässä sopimuksessa käsitteellä ’osapuolet’ tarkoitetaan Kirgisian tasavaltaa, sekä yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja sen jäsenvaltioita kulloinkin niiden toimivallan mukaan.

90 artikla

Siltä osin kuin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat asiat kuuluvat Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuk- sen ja sen pöytäkirjojen alaan, Euroopan energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta ja sen pöytäkirjoja sovelletaan heti niiden voi- maantulosta näihin asioihin, mutta ainoastaan siltä osin kuin tällaisesta soveltamisesta on niissä määrätty.

9l artikla

Tämä sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta. Jollei jompikumpi osapuoli sano sopimusta irti ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle osapuolelle kuusi kuukautta ennen sopimuk- sen voimassaolon päättymistä, sen voimassaolo jatkuu ilman eri toimenpiteitä.

92 artikla

1. Osapuolet toteuttavat kaikki yleistoimenpiteet tai erityiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tästä sopimuksesta joh- tuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Ne huolehtivat siitä, että tämän sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

2. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan, se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, lukuun ottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, se antaa yhteistyöneuvostolle kaikki asiaa koskevat tiedot tilan- teen perusteellista tarkastelua varten, molemmin puolin hyväk- syttävissä olevan ratkaisun saavuttamiseksi.

Ensisijaisesti on valittava sellaiset toimenpiteet, jotka aiheutta- vat vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Nämä toi- menpiteet on annettava viipymättä tiedoksi yhteistyöneuvos- tolle, jos toinen osapuoli sitä pyytää.

93 artikla

Liitteet I ja II sekä pöytäkirja ovat tämän sopimuksen erottama- ton osa.

94 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta, kunnes yhtäläiset yksilökohtaiset ja taloudellisia toimijoita koskevat oikeudet on sen nojalla saavu- tettu, oikeuksiin, jotka yksilöille ja taloudellisille toimijoille var- mistetaan yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Kirgisian tasavaltaa sitovissa sopimuksissa, lukuun ottamatta aloja, jotka kuuluvat yhteisön toimivaltaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tästä

sopimuksesta jäsenvaltioille aiheutuvia velvoitteita niiden toimi- valtaan kuuluvilla alueilla.

9J artikla

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroo- pan yhteisön perustamissopimusta, Euroopan hiili- ja teräsyh- teisön perustamissopimusta sekä Euroopan atomienergiayhtei- sön perustamissopimusta, näissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti, sekä Kirgisian tasavallan alueeseen.

96 artikla

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän sopimuksen talteenottaja.

97 artikla

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, jonka englannin-, espan- jan-, hollannin-, italian-, kreikan-, portugalin-, ranskan-, ruot- sin-, saksan-, suomen-, tanskan-, kirgiisin- ja venäjänkieliset toi- sinnot ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Euroopan unio- nin neuvoston pääsihteerin huostaan.

98 artikla

Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettely- jensä mukaisesti.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuu- kauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoitta- neet Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen menettelyjen päätökseen saattamisesta.

Tämä sopimus korvaa voimaantullessaan Kirgisian tasavallan ja yhteisön välisten suhteiden osalta 18 päivänä joulukuuta 1989 Brysselissä Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomiener- giayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä tehdyn kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä kos- kevan sopimuksen.

99 artikla

Jos ennen tämän sopimuksen voimaantuloa varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamista tämän sopimuksen joiden- kin osien määräyksiä sovelletaan vuonna 1994 yhteisön ja Kir- gisian tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen perusteella, sopimuspuolet sopivat siitä, että näissä olosuhteissa ilmaisulla ’sopimuksen voimaantulopäivä’ tarkoitetaan väliaikaisen sopi- muksen voimaantulopäivää.

▇▇▇▇▇ en Bruselas, el nueve de febrero de mil novecientos noventa y cinco. Udfærdiget i Bruxelles, den niende februar nitten hundrede og femoghalvfems. Geschehen zu Brüssel am neunten Februar neunzehnhundertfünfundneunzig. Ěyivs σsiç Bpvn kksç, σsiç svv a Фsßpovapìov vìkia svviamǒσia svsv vsa n vss.

Done at Brussels, on the ninth day of February in the year one thousand nine hundred and ninety-five.

Fait à Bruxelles, le neuf février mil neuf cent quatre-vingt-quinze. Fatto a Bruxelles, addì nove febbraio millenovecentonovantacinque.

Gedaan te Brussel, de negende februari negentienhonderd vijfennegentig.

Feito em Bruxelas, em nove de Fevereiro de mil novecentos e noventa e cinco.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenä päivänä helmikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi. Som skedde i Bryssel den nionde februari nittonhundranittiofem.

Pour le Royaume de Belgique Voor het Koninkrijk België Für das Königreich Belgien

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Гia sηv Ekkηvim ∆ηµompasìa

Por el Reino de España

Pour la République française

Thar cheann Na hÉireann For Ireland

Per la Repubblica italiana

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

Pela República Portuguesa

Suomen tasavallan puolesta

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por las Comunidades Europeas For De Europæiske Fællesskaber

Für die Europäischen Gemeinschaften

Гia siç Evpunarm ç Koivǒsηssç

For the European Communities Pour les Communautés européennes Per le Comunità europee

Voor de Europese Gemeenschappen Pelas Comunidades Europeias Euroopan yhteisöjen puolesta

På Europeiska gemenskapernas vägnar

7UETTE7O 7IITTEENÄ O7EVItTA AtIAKIRJOItTA

7iite I Viitteellinen luettelo etuuksista, jotka Kirgisian tasavalta myöntää itsenäisille valtioille 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

7iite II Sopimuksen 43 artiklassa tarkoitetut henkistä omaisuutta, teollisoikeutta ja kaupallista omaisuutta koske- vat yleissopimukset.

Pöytäkirja hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa.

7IITE I

VIITTEELLINEN LUETTELO ETUUKSISTA, JOTKA KIRGISIAN TASAVALTA MYÖNTÄÄ ITSENÄISILLE VALTIOILLE 8 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI

1. Kaikki itsenäiset valtiot:

Tuontitulleja ei sovelleta, paitsi alkoholin ja tupakkatuotteiden osalta.

Vientitulleja ei sovelleta niiden tuotteiden osalta, jotka toimitetaan clearing-sopimusten ja valtioiden välisten sopi- musten mukaan näissä sopimuksissa määrättyinä määrinä.

Arvonlisäveroa ei sovelleta vientiin eikä tuontiin. Valmisteveroa ei sovelleta vientiin. Vientikiintiöitä ei sovelleta.

2. Kaikki itsenäiset valtiot, jotka eivät ole ottaneen käyttöön omaa kansallista valuuttaa: Maksut voidaan suorittaa ruplina.

Kaikki itsenäiset valtiot:

Ei-kaupallisten toimien erityisjärjestelmä, mukaan lukien näistä toimista johtuvat maksusuoritukset.

3. Kaikki itsenäiset valtiot:

Juoksevien maksujen erityisjärjestelmä.

4. Kaikki itsenäiset valtiot:

Erityiset kauttakuljetusedellytykset.

5. Kaikki itsenäiset valtiot:

Erityiset tullimenettelyedellytykset.

7IITE II

SOPIMUKSEN 43 ARTIKLASSA TARKOITETUT HENKISEEN, TEOLLISEEN JA KAUPALLISEEN OMAISUUTEEN KUULUVIA OIKEUKSIA KOSKEVAT YLEISSOPIMUKSET

1. Sopimuksen 43 artiklan 2 kohta koskee seuraavia monenvälisiä yleissopimuksia:

— ▇▇▇▇▇▇ yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (Pariisin asiakirja, 1971),

— kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta (Rooma, 1961),

— tavaramerkkien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdyn Madridin sopimuksen lisäpöytäkirja (Madrid, 1989),

— Nizzan sopimus tavaroiden ja palvelujen kansainvälisestä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröintiä varten (Geneve 1977, muutettu 1979),

— Budapestin sopimus mikro-organismien tallettamisen kansainvälisestä tunnustamisesta patentinhakumenettelyä varten (1977, muutettu 1980),

— kansainvälinen yleissopimus uusien kasvilajikkeiden suojaamisesta (UPOV) (Geneven asiakirja, 1991).

2. Yhteistyöneuvosto voi suositella, että 43 artiklan 2 kohtaa sovelletaan myös muihin monenvälisiin yleissopimuksiin. Jos esiintyy kaupankäynnin edellytyksiin vaikuttavia ongelmia henkisen omaisuuden, teollisoikeuden ja kaupallisen omaisuuden aloilla, voidaan aloittaa kiireelliset neuvottelut jommankumman osapuolen pyynnöstä, molempia osa- puolia tyydyttävän ratkaisun saavuttamiseksi.

3. Osapuolet vahvistavat seuraavista monenvälisistä yleissopimuksista johtuvien velvoitteiden merkityksen:

— teollisoikeuden suojelemisesta tehty Pariisin sopimus (Tukholman asiakirja, 1967, muutettu 1979),

— tavaramerkkien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehty Madridin sopimus (Tukholman asiakirja, 1967, muutettu 1979),

— patenttiyhteistyösopimus (Washington 1970, muutettu ja mukautettu 1979 ja 1984).

4. Kirgisian tasavalta myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen yhteisön yhtiöille ja kansalaisille henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelun ja tunnustamisen osalta kohtelun, joka ei ole epäedullisempi kuin sen kolmansille maille kahdenvälisten sopimusten nojalla myöntämä kohtelu.

5. Mitä 4 kohdassa määrätään, ei sovelleta etuuksiin, jotka Kirgisian tasavalta myöntää kolmansille maille vastavuoroi- sesti, eikä etuuksiin, jotka Kirgisian tasavalta myöntää muille entiseen Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon kuuluneille maille.