Valtiovarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tuottaa luotettavaa taloustieteellistä tutkimustietoa ja analyysejä päätöksenteon tueksi. VATT keskittyy tutkimukses- saan julkistalouden kysymyksiin ja arvioi talouspolitiikan tavoitteita, toimeenpa- noa ja vaikuttavuutta tutkimuksen keinoin. Valtiovarainministeriö voi antaa tutki- muskeskukselle toimeksiantoja.

Tutkimuskeskus vastaa yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon tarpeeseen huoleh- timalla siitä, että päätöksentekijöillä on käytettävissään tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntemusta julkistalouden alalta. VATT toimii osana kansainvälistä tiedeyhteisöä, ja on maailmalla mukana verkostoissa, joissa tiedot, taidot ja osaa- minen tiivistyvät tuloksellisessa yhteistyössä. Yhteistyö ja luottamus VATT:n tutki- mukseen luo edellytykset menestykseen myös kilpaillun tutkimusrahoituksen han- kinnassa.

Vuoden 2019 kesällä aloittanut pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitus painottaa ohjel- massaan osaamista ja osallistamista. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan pyritään mm. työllisyyttä kohentamalla, eriarvoisuutta torjumalla ja aktiivisella ilmastopolitiikalla. Hallituksen painotukset näkyvät myös VATT:n tutkimusohjelman teemoissa. VATT pyrkii vahvistamaan panostusta eri- tyisesti tulonjakotutkimukseen ja ilmastopolitiikan arviointiin.

VATT:n toimintaympäristöön on jo pitkään vaikuttanut supistunut perusrahoitus. Samalla kun ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaa, perusrahoitusta joudutaan käyttämään hankerahoituksen vastinrahana. Näin ollen VATT:n tutkimusohjelmaa määrittävät enenevässä määrin teemat, joihin on saatavissa kilpailtua, ja yhä use- ammin monitieteistä, tutkimusrahoitusta, kuten Strategisen tutkimuksen neuvos- ton rahoitus. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että puhtaasti taloustieteelliseen tutkimukseen, kuten esimerkiksi verotuksen tutkimukseen, hankerahoitusta on ol- lut saatavilla niukasti.

VATT:lla on keskeinen tutkimusstrateginen rooli taloustieteilijöiden tutkijayhtei- sössä empiiristen aineistojen järjestelmällisessä kokoamisessa ja hyödyntämi- sessä politiikan valmistelun tarpeita varten. Tavoitteena on, että VATT:n IT-arkki- tehtuuri ja –järjestelmät ja yhteistyökumppanien lupa- ym. käytännöt mahdollista- vat tietoaineistojen yhdistämisen kohtuullisessa ajassa. Tietovarantojen tehokas hyödyntäminen tutkimustyössä edistää myös valtionhallinnon Tieto käyttöön- ta- voitetta.

VATT tekee päätöksentekoa palvelevaa soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimustyön onnistumisen edellytyksenä ovat tutkijakoulutuksen saaneet taidok- kaat tutkijat ja tutkimusohjaajat. VATT:n toimintaympäristössä osaajien rekrytoimi- nen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Lisäksi useita VATT:n senioritutkijoita on rekrytoitu yliopistojen professoreiksi. VATT:n kannalta olisi hyvä, jos panostuk- set Helsinki Graduate School of Economics:iin alkaisivat näkyä, ja taloustieteen tutkijoita valmistuisi enemmän ja nopeammin myös VATT:n rekrytointitarpeisiin.

VATT:n yhteydessä toimii riippumaton, tieteellinen Talouspolitiikan arviointineu- vosto, jonka pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa VATT:iin.

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Hallinnonalan tavoitteet:

Hallitusohjelman tavoite	Hallinnonalan tavoite v. 2020 TAE:ssa	Viraston tavoite
Kestävän talouden Suomi	Kestävä talouskasvu *)
Työllisyysaste nostetaan 75 %:iin ja työllisten määrä vahvistuu	Työllisyysaste nousee	Tuotetaan työllisyyteen vaikutta- van politiikan ja toimenpiteiden ar- vioinnin tutkimustuloksia päätök- senteon tueksi
Kestävän talouden Suomi	Kestävä julkinen talous *)
Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasa- painossa v. 2023	Kestävyysvaje pienenee	Jatketaan tutkimusta sosiaalitur- vasta, verotuksesta, julkisista pal- veluista, taloudellisista ohjauskei- noista ja kannusteista eli sei- koista, joilla vaikutus julkiseen ta- louteen
	Valtionhallinnon nettorahoitusvarat / BKT -suhde nousee	Erityisesti Talouspolitiikan arvioin- tineuvosto arvioi
	Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta	Erityisesti Talouspolitiikan arvioin- tineuvosto arvioi
	Verovaje on alhainen	Jatketaan verotustutkimusta yh- teistyössä Veron ja muiden yh- teistyökumppaneiden kanssa
Turvallinen oikeusvaltio Suomi, Elin- voimainen Suomi, Ohjaustavat	Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
- Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oi- keuksien yhdenvertainen toteutumi- nen vahvistuvat - Maailman paras julkinen hallinto	Valtionhallinto toimii kansalaislähtöi- sesti	Tutkimustuloksia popularisoidaan esityksin erilaisilla keskustelufoo- rumeilla, ml. sosiaalinen media tarkoituksenmukaisella tavalla Tuetaan koulutuksilla ja harjoitel- laan vuorovaikutusvalmiuksia
- Suomi tunnetaan teknologisen kehi- tyksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä - Maailman paras julkinen hallinto	Julkisen hallinnon digitalisaatiokehi- tys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita	Pyritään kannustamaan yhteistyö- kumppaneitamme rekisteriaineis- tojen parempaan saatavuuteen ja lupa- ja IT-prosessien kehittämi- seen

*) VATT:n yhteydessä toimii riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka tehtävänä on arvioida talouspolitiikkaa ja talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tavoitteet TAE 2020 mukaan:

Tavoitteena on, että VATT:n tuottamaa tutkimustietoa ja asiantuntemusta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi VATT keskittyy tutkimustoiminnan ohjelmakaudellaan 2016-2020 viiteen päätök- senteon kannalta keskeiseen tutkimusteemaan:

− Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous (erityisesti terveyspalvelut, pai- kallistalous ja asuntopolitiikan kysymykset)

− Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako (verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuus ja vaikutukset työn tarjontaan, yrityksiin ja eriarvoisuuteen; harmaa talous)

− Työmarkkinat ja koulutus (erityisesti työttömyysturva, palkkausjärjestelmä ja työvoiman kysynnän rakenteen muutos; koulutuspolitiikka ja syrjäyty- mien)

− Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka (ohjauskeinot vähähiilisiin energia- ratkaisuihin siirtymiseksi ja kustannustehokkaan ja toimitusvarman ener- giajärjestelmän turvaamiseksi; liikenteen ja autoilun verojen käyttäytymis- ja tulonjakovaikutukset)

− Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous (yritysverotuksen ja elin- keinotukien vaikutukset yritysten päätöksiin ja julkiseen talouteen; kotimai- sen ja kansainvälisen verotuksen uudistustarpeet ja -vaihtoehdot).

3 Toiminnallinen tuloksellisuus

Keskeiset tavoitteet vuodelle 2020 ovat menestyminen tutkimusrahoituksen han- kinnassa siten, että VATT pystyy jatkossakin keskittymään tutkimuksessa paino- pistealueisiinsa; strategisten rekrytointien hyödyntäminen tutkimusohjauksen ja tutkimustoiminnan vahvistamisessa sekä tutkimuksen tukipalvelujen kehittämi- nen.

3.1 Toiminnallinen tehokkuus

3.1.1 Taloudellisuus

VATT:n toiminta tähtää tutkimuksen korkeaan laatuun ja merkittävyyteen yhteis- kunnallisen päätöksenteon kannalta. Valtion talousarvioesityksessä muotoiltu ta- voite tuottavuuden kehitykselle on se, että julkaisujen laatupainotettu määrä hen- kilötyövuosiin suhteutettuna kasvaa.

Mittari	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Julkaisutoiminnan tuoto- sindeksin muutos	10,9	4,6	1,0	1,0	1,0	1,0
Kokonaistuottavuusindek- sin muutos	5,1	-9,1	1,0	1,0	1,0	1,0

Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/panosindeksi. Sekä tuotos- että panosindeksi lasketaan painotettuna summana. Tuotoksissa painoina käytetään eri julkaisujen ja asiantuntija-tehtävien painoja, panoksissa Tilas- tokeskuksen deflaattoreita eri kustannuskategorioille (palkka, poistot, muut kulut). Kokonaispanokset eivät sisällä talouspolitiikan arviointi-neuvoston osuutta.

3.1.2 Tuottavuus

VATT:n tuottavuutta kuvaava indeksi on esitetty edellä kohdassa 3.1.1 Taloudel- lisuus.

3.1.3 Kannattavuus

VATT ei pääsääntöisesti tee liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksullista toimintaa. Poikkeuksena ovat sellaiset tutkimushankkeet, jotka sopivat VATT:n tutkimustoiminnan ydinprofiiliin. Tällaisten tutkimushankkeiden määrä on tois- taiseksi ollut vähäinen, rahoitusmyönnöt satunnaisia ja niiden osuus ulkopuolisen rahoituksen osuudesta vuositasolla alle 5%.

3.1.4 Kustannusvastaavuus

VATT ei aseta yhteisrahoitteiselle tutkimustoiminnalle kustannusvastaavuuteen liittyviä tavoitteita.

Xxxxxxx (vuoden 2019 arvio 30.9.2019 tilanteen mu-

kaan)

Toteuma 2017

Toteuma 2018

Arvio 2019

Kustannusvastaavuus yhteisrahoitteisissa hankkeissa

72,5

63,6

60,0

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta

3.2.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet

VATT:n tuotokset jaetaan julkaisuihin ja asiantuntijatoimintaan. Omien julkaisusar- jojen julkaisujen lisäksi VATT:n tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä kansain- välisissä aikakauskirjoissa sekä mm. ministeriöiden julkaisusarjoissa.

VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta asiantuntijatoi- minnan rungon muodostavat tutkimustulosten esittely päätöksentekijöille, lausun- not ja kuulemiset esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa sekä osallistuminen asi- antuntijana esimerkiksi ministeriöiden asettamiin työryhmiin. Näiden lisäksi tutki- jan työhön kuuluu kansainvälistä tiedeyhteisöä palveleva asiantuntijatoiminta, ku- ten esimerkiksi tieteellisten artikkelien vertaisarviointi sekä väitöskirjojen, rahoitus- hakemusten ja viranhakijoiden arviointityö. Tämä työ on tärkeää myös VATT:n kansainvälisen näkyvyyden kannalta ja edesauttaa tutkimusyhteistyön kehittä- mistä.

Sekä tutkimustyö että asiantuntijatoiminta keskittyvät luvussa 2 esitettyihin tee- moihin. Teemojen sisällä painottuvat seuraavat tutkimuskysymykset:

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous -tutkimusteeman palvelutuotannon jär- jestämistä koskeva tutkimus painottuu terveyspalveluihin. Tarkastelemme kilpai- lutilannetta yksityisillä terveydenhuolto-markkinoilla, valinnanvapautta ja kilpailua julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä lääkemarkkinoiden toimintaa ja niiden sääntelyä. Xxxxxx toinen painopistealue on paikallistalouden ja asuntopolitiikan kysymykset, kuten asuntomarkkinoiden hintakehityksen eriytymisen vaikutukset, täydennysrakentamisen vaikutukset kaupunkialueilla sekä asumisen verojen ja tu- kien vaikutukset. Lisäksi tutkimme mm. alueellisten tukien ja verojen vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin, julkisten hankintojen kilpailutilannetta ja kilpailun puut- teen syitä sekä tuomioistuinten päätösten vaikutuksia kotitalouksille.

Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako -tutkimusteemassa arvioidaan sosiaaliturvan ja verotuksen vaikutuksia muun muassa työn tarjontaan ja eriarvoisuuteen. Tutki- mushankkeissa tarkastellaan myös työkyvyttömyyseläkkeitä ja sosiaalitukien maksuaikataulun vaikutuksia kulutukseen. Lisäksi käynnissä on harmaan talou- den hankkeita sekä tutkimusta verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksista yritysten ja yrittäjien käyttäytymiseen. Teemassa tutkitaan myös liikenteen verotuksen vai- kutuksia autokantaan ja ajokilometrien määrään. Eriarvoisuutta tutkitaan monesta eri näkökulmasta osana isoa kansainvälistä tutkimushanketta.

Työmarkkinat ja koulutus -tutkimusteemassa keskeiset työmarkkinoita koskevat tutkimuskysymykset liittyvät työttömyysturvaan (keston, ehtojen ja tason vaikutuk- set työmarkkinatulemiin), palkkausjärjestelmään (eri palkkausmuotojen käyttö suomalaisissa yrityksissä yli ajan ja niiden vaikutus palkkajakaumaan) sekä työ- voimapalvelujen vaikuttavuuteen (aktivointitoimenpiteet sekä nuorisotakuun vai- kutukset) ja työvoiman kysynnän rakenteen muutoksiin. Tutkimme myös maahan- muuttoa ja arvioimme perustulokokeilun vaikutuksia.

Koulutukseen liittyen tarkastelemme toisen asteen koulutusta ja syrjäytymistä. Tutkimme, miten vaille toisen asteen koulutuspaikkaa jääminen vaikuttaa rikolli- suuteen ja työvoiman ulkopuolelle jäämiseen. Tutkimme myös, miten koulutuspo- litiikka vaikuttaa tulojen, koulutustason ja osaamisen periytyvyyteen sekä ar- vioimme peruskouluvalintauudistuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan uu- distuksen vaikutuksia.

Teemassa ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka arvioimme muun muassa kus- tannustehokkaita vähähiilisen energiajärjestelmän vaatimia investointipolkuja ja ohjauskeinoja, uusiutuvan energian teknologioihin liittyvien innovaatioiden arvoa sekä energiapolitiikan ja kilpailukyvyn yhteyksiä. Lisäksi tutkimme liikenteen ja au- toilun verojen käyttäytymis- ja tulonjakovaikutuksia ja arvioimme liikenteen pääs- tövähennystoimien vaikuttavuutta ja kustannuksia (esimerkiksi sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot).

Teemassa yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous tarkastellaan verotuk- sen ja elinkeinotukien vaikutuksia yritysten päätöksiin ja julkiseen talouteen sekä kansainvälisen talouden muutosten vaikutuksia Suomen talouden rakenteisiin, sekä yritysten kilpailukykyyn. Verotutkimuksen hankkeissa keskitytään yhtäältä kotimaisen ja kansainvälisen verotuksen uudistustarpeisiin ja -vaihtoehtoihin ja toi- saalta kotimaassa ja EU-tasolla toteutettujen reformien vaikuttavuuteen. Uudet mikrotason yritysaineistot ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen yritysverotuksen vaikutusten mittaamiseen.

Elinkeinopolitiikan tutkimuksessa keskitytään yleisesti tukipolitiikan ja erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukien vaikuttavuuden arvioimiseen.

Valtion talousarvioesityksessä vahvistettu vuoden 2020 tavoite on se, että julkai- sujen laatupainotettu määrä suhteutettuna henkilötyövuosiin kasvaa ja että asian- tuntijatoiminnassa pystytään keskittymään vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin.

Julkaisuihin ja asiantuntijatoimintaan liittyvä seurattavien mittareiden taulukko toi- mitetaan marraskuun tulosohjauskokoukseen mennessä.

3.2.2 Palvelukyky ja laatu

XXXX pyrkii palvelemaan tasapuolisesti kaikkia tutkimustiedon käyttäjiä. Tavoit- teena on, että tutkimustulokset ovat suoraan ja helposti päätöksentekijöiden ja val- mistelijoiden hyödynnettävissä.

Panostamme erityisesti tutkimusviestinnän aiempaa parempaan hyödyntämiseen käyttämällä laajasti viestinnän eri kanavia. Tutkimustiedon käytettävyys on paran-

tunut myös VATT:n liityttyä Doriaan, Kansalliskirjaston ylläpitämään julkaisuarkis- toon. Vuoden 2020 aikana VATT seuraa tiiviisti rakenteilla olevan valtakunnallisen tutkimustietovarannon kehittymistä (CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy/OKM- hanke) ja tekee tarvittavia muutoksia omiin julkaisurakenteisiin. Valtakunnallinen tutkimustietovaranto kokoaa ja välittää tietoja esimerkiksi julkaisuista, tutkimusai- neistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista ja tutkimushankkeista.

VATT:n kansainvälistä näkyvyyttä parannetaan edelleen erilaisissa alan kansain- välisissä verkostoissa sekä hyödyntämällä myös kansainvälisiä viestintäkanavia.

4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet

VATT on eri tavoin mukana Aalto-yliopiston, Xxxxxxxx ja Helsingin yliopiston Hel- sinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) -yhteishankkeessa. Helsinki GSE:n tavoitteena on laajentaa taloustieteen osaamisen kärkeä Suomessa. Tut- kimuksen ja tohtorikoulutuksen keskittäminen sisältää VATT:n näkökulmasta pal- jon mielenkiintoisia yhteistyö- ja kehittymismahdollisuuksia uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille. Päätöksentekoa palvelevan tutkijaosaamisen kehittämisen kan- nalta on välttämätöntä vahvistaa näiden osa-alueiden opetusta ja opinnäytetöiden ohjaamista.

Valtiovarainministeriö tukee hanketta rahoittamalla VATT:n kautta kahta yhteis- professuuria Helsinki GSE:n kanssa.

VATT:n keskeiset toiminnan tuloksellisuuteen liittyvät tavoitteet koskevat julkaisu- toiminnan tuotosindeksiä ja kokonaistuottavuusindeksiä. Tuotosten raportoinnin ja indeksien laskentatavan uudistamista valmisteltiin vuonna 2018 ja uudistettu tuo- tosten raportointi- ja laskentatapa otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa.

VATT:n tieteellinen arviointi toteutetaan syksyn 2019 aikana. Arviointiryhmän ra- porttia hyödynnetään toiminnan kehittämisestä ja strategisessa suuntaamisessa.

VATT:n työasemainfrastruktuurin uudistamista jatketaan suunnitellusti vuoden 2020 aikana. Uudistamisprojektin myötä VATT:ssa siirrytään käyttämään Valtorin TORI-lain mukaisia tuotteistettuja palveluja ja varmistetaan laajemminkin ICT-toi- mintaympäristön uudistamiseen liittyvät toiminnot siten, että niillä turvataan luotet- tavalla tavalla suurienkin tutkimusaineistojen turvallinen käyttö ja ylläpito pidem- mällä aikavälillä.

Palveluarkkitehtuurin uudistamista jatketaan myös vuoden 2020 aikana. Uudista- miseen liittyy omien tukitoimintoprosessien tuottamisen ja tuottamismallin arviointi ja niitä tukevien mahdollisten uusien sähköisten työkalujen mahdollinen hyödyntä- minen. Näillä toimenpiteillä tulee olemaan kiinteä yhteys koko tutkimuslaitoksen talouden ja projektitalouden strategisen johtamisen kokonaisuudistamista kartoit- taviin vaihtoehtoihin, joista tehtiin analyysi vuoden 2019 aikana.

5 Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta

Talouspoliittisen päätöksenteon tietotarpeiden ja korkealaatuisen soveltavan ta- loustieteellisen osaamisen kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan lähivuosina. On myös mahdollista, että Helsinki GSE tulee lisäämään osaajien liikkuvuutta ja kiristämään kilpailua alan parhaista osaajista.

Henkilöstövoimavarojen määrällinen ja laadullinen hallinta saa tutkimuslaitostyyp- pisessä toiminnassa korostetun aseman, koska koko organisaation menestys pe- rustuu korkeatasoiseen osaamiseen ja sen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kor- keatasoisella osaamisella on ratkaiseva merkitys myös toiminnan rahoitusraken- teeseen nykyisessä toimintaympäristössä, jossa kilpailun kautta tavoiteltavan tut- kimusrahoituksen osuus on kasvanut.

5.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet

Osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen muodostavat tutkimuslaitoksen koko ydin- toiminnan perustan. Uuden tiedon tuottaminen ja olemassa olevan tiedon kriittinen arviointi tutkimusten, selvitysten, analyysien ja arviointitoiminnan kautta päätök- senteon tueksi ei ole mahdollista ilman jatkuvaa panostusta uuden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Entistä monimutkaisempien ja moniulotteisempien on- gelmien ja tutkimuskysymysten ratkaiseminen edellyttää yhä useammin eri tutki- musalueiden välistä sisäistä tiivistä yhteistyötä, ja henkilöstöä kannustetaan tällai- seen yhteistyöhön.

Osaamisen kehittämisen kannalta tiiviin sisäisen yhteistyön lisäksi laaja ja syvälli- nen yhteistyö muiden alan tutkimuslaitosten ja yliopistojen laitosten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on ratkaisevassa asemassa osaamisen kehittämisessä. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää edelleen tutkimuslai- tokselta vahvaa tukea ja riittäviä resursseja edistää tutkijoiden liikkuvuutta kansal- lisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, tutkimusryhmissä ja muissa toi- minnan kannalta relevanteissa organisaatioissa.

Työskentely verkostoissa vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä eikä verkos- tojen toimivuutta tule pitää itsestäänselvyytenä. VATT:n tavoitteena on, että tutki- joiden mahdollisuudet työskennellä myös kansainvälisissä yliopistoissa tai tutki- musryhmissä säilyvät vähintään entisellä tasolla. Lisäksi koti- ja ulkomaiset tutki- javierailut ovat merkittävä tapa kehittää organisaation osaamista ja verkottumista.

Myös tutkimuksen tukipalveluissa toimivaa henkilöstöä kannustetaan liikkuvuu- teen, kun tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen. Tiivis yhteys oman osaa- misalan asiantuntijaverkostoihin mahdollistaa jatkuvan säännöllisen osaamisen uudistamisen, kehittämisen ja uusien työtapojen omaksumisen. Xxxxxxxxx tehtä- vien näkökulmasta erityisesti valtion yhteiset laajenevat konsernipalvelut ja auto- matisaatio mahdollistavat jatkossa uudentyyppisen roolin ja palvelurakenteen vi- rastossa ja tässä kehityksessä VATT näkee mahdollisuuksia muutoksiin vuoden 2020 aikana.

VATT edistää tutkimuksella korkeatasoiseen tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa ja tukee sitä kautta päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja vaikuttaa yhteiskunnalli- seen keskusteluun. Tämä antaa hyvän lähtökohdan tukea luontevasti myös valtion

työnantajakuvaa modernina ja aikaansa seuraavana virastona, jossa tehdään yh- teiskunnallisesti hyvin merkityksellistä työtä. Perustehtävän toteuttaminen tarvit- see rinnalleen toimivan ja aktiivisen viestinnän hallinnan yhteiskunnallisen vaikut- tavuuden turvaamiseksi. VATT panostaa jatkossakin vahvaan viestintään eri vies- tintäkanavissa ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tutki- muslaitos- että tukijatasolla, ja luo sitä kautta positiivista mielikuvaa sekä VATT:n toiminnasta ja laajemminkin valtiosta hyvien mahdollisuuksien työnantajana. VATT:n medianäkyvyysseurantaa koskeva kooste on esitetty tarkemmin liitteenä.

VATT huolehtii myös siitä, että soveltavan taloustieteen tutkimuskeskuksena se näyttäytyy kiinnostavana ja vetovoimaisena työnantajana tutkimuskentässä kun kilpaillaan alan parhaasta osaamisesta. Parhaan osaamisen rekrytointi ei tutki- muksen alueella voi rajoittua pelkästään kansallisiin mahdollisuuksiin. VATT pitää jatkossakin tärkeänä, että se pystyy vastaamaan rekrytoinneissa ja viestinnässä myös kansainvälistyvän tutkimusyhteisön tarpeisiin ja vaatimuksiin. Myös Helsinki GSE-yhteistyö (Helsinki Graduate School of Economics) sekä affiliated research - verkoston hyödyntäminen luovat kiinnostavia mahdollisuuksia sekä käytännön työskentelyn että työnantajanäkökulman kehittämisen näkökulmasta.

VATT:n yksi keskeinen vetovoimatekijä tutkijoiden keskuudessa on ollut jo pitkään mahdollisuus päästä käyttämään erilaisia laajoja rekisteri- ja tutkimusaineistoja. Lisäksi laadukkaat työvälineet sekä mahdollisuus saada laadukasta ohjausta sekä pitkäjänteisesti kehitetty oppilaitos- ja harjoittelijayhteistyö ovat sellaisia merkittä- viä tekijöitä, jotka käytännössä vaikuttavat siihen, miten hyväksi VATT:n työnanta- jakuva koetaan.

5.2 Muut henkilöstötavoitteet

Mittari	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Yhteiset mittarit:
Henkilötyövuodet	52	52	52	52	52	52
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi Y, asteikko 1-5)	3,78	3,78	3,9	3,9	3,9	3,9
Sairauspoissaolot (työpäivää / htv )	6,9	5,5	5	5	4	4
Johtajuusindeksi (VMBaro, JO)	3,66	3,61	3,8	3,9	3,9	3,9
Muut mittarit:
Innovointikyvykkyysindeksi (VMBaro, IN)	3,94	4,03	4,2	4,2	4,2	4,2
Työyhteisöindeksi (VMBaro, TY)	3,92	3,91	4,0	4,0	4,0	4,0
1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista (%, Tahti)	84,1	83,3	80	80	80	80
Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus (Tahti)	48,1	50	55	55	58	60

6 Rahoitus

Määrärahasta saa käyttää enintään 310 000 euroa talouspolitiikan arviointineu- voston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien meno- jen maksamiseen.

VATT:n rahoitus koostuu valtion budjetin kautta kohdennettavasta toimintameno- rahoituksesta sekä tutkimushankkeiden hankerahoituksesta. Voimassaolevan kehyksen, vuoden 2020 tulo- ja menoarvioesityksen sekä ulkopuoliselle rahoituk- selle asetetun tavoitteen mukaan VATT:n kokonaisrahoitus kehittyy seuraavasti:

28.30.02 t €	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	2211	2603	1591	864	62	0
Talousarvio ja lisätalousarviot	3656	3488	3773	3758	3743	3728
/ kehyspäätös *	3656	3488	3773	3758	3743	3728
Käytettävissä oleva rahoi- tus	5867	6091	5364	4622	3805	3728
Menot	0000	0000	0000	6060	6090	6130
Tulot	2126	1200	1500	1500	1500	1500
Nettomenot	3263	4500	4500	4560	4590	4630
Siirtyy seuraavalle vuodelle	2603	1591	864	62	-785	-902

* vuosien n+1, n+2 ja n+3 osalta voimassa oleva kehyspäätös

VATT arvioi kevään 2020 aikana tulorahoituksen ja menojen välisen suhteen ke- hittymistä ja ryhtyy tarvittaessa budjettia tasapainottaviin toimenpiteisiin, mikäli siihen näyttää edelleen olevan tarvetta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja talouspolitiikan arviointineuvoston toi- mintaan osoitetut määrärahat jakaantuvat seuraavasti:

28.30.02.01

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus t€

Tavoite 2020

Tavoite 2021

Tavoite 2022

Tavoite 2023

Talousarvio/kehyspäätös

3463

3448

3433

3418

28.30.02.02

Talouspolitiikan arviointineuvosto t€

Tavoite 2020

Tavoite 2021

Tavoite 2022

Tavoite 2023

Talousarvio/kehyspäätös

310

7 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta

Sopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muutoksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtä- essä ole voitu ottaa huomioon.

VATT toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtio- varainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva

tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainmi- nisteriölle välittömästi sen valmistuttua. Tilinpäätösten tulee valmistua viimeis- tään 28.2.

Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouk- sissa eli ministeriön ja VATT:n välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kaksi ker- taa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seuran- nan aikataulujen mukaisesti.

VATT vie tulostavoite- ja toteumatiedot valtion raportointipalvelu Netraan. Tavoit- teiden toteutumista pitää arvioida Netran asteikon 1-5 mukaisesti.

8 Allekirjoitukset

Helsingissä 18. päivänä joulukuuta 2019

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

Valtiovarainministeri Ylijohtaja

Xxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Hallinto- ja kehitysjohtaja Talous- ja hallintojohtaja

LIITE: Muut seurattavat mittarit ja kehityskohteet

Julkaisu- ja asiantuntijatoiminta

Julkaisutoiminta	Laatu- painotukset	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Ennuste 31.10.2019
VATT:n sarjat
Tutkimukset	1	5	1	2
Working papers	1	18	13	16
Muistiot, valmisteluraportit ja Policy Brief	0,6	2	2	4
VATT:n ulkopuoliset sarjat
Tutkimukset	1	19	23	26
Artikkelit	1,5	14	20	14
Referoidut kv-aikakauskirjat (A)	4	1	2	2
Referoidut kv-aikakauskirjat (B)	3	6	6	10
Referoidut kv-aikakauskirjat (C)	2	2	7	2
Referoidut kv-aikakauskirjat (D) ja artikkelikokoelmat	1	11	4	8
Julkaisutoiminta yhteensä (laatupainotettu)		101,2	112,2	117,4
Asiantuntijatoiminta
Lehtikirjoitukset ja kolumnit		43	41	16
Esitelmät		323	264	200
Tiedeyhteisöä palvelevat lausunnot		104	124	95
Päätöksentekoa palvelevat lausunnot		43	37	17
Työryhmät		98	118	100
Asiantuntijatoiminta yhteensä		000	000	000

Document Metadata

Table of Contents

Valtiovarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen

Document Metadata