Taloushallintoalan työehtosopimus 8.2.2022 – 30.11.2023

Sisällysluettelo

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

PÖYTÄKIRJA Taloushallintoalan työehtosopimus 8.2.2022 –30.11.2023‌‌‌

Aika: 4.2.2022

Paikka: Sovittelija Xxxxx Xxxxxxx johdolla käyty Teams-kokous, jossa läsnä olivat: Sovittelija Xxxxx Xxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:

Xxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Ammattiliitto Pro ry:

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Toimihenkilöliitto ERTO ry:

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Sovittelija Xxxxx Xxxxxxx 4.2.2022 tekemä sovintoesitys, jonka Ammattiliitto Pro ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry hyväksyivät 4.2.2022 ja jonka Toimi- henkilöliitto ERTO ry hyväksyi 8.2.2022.

Taloushallintoalan 30.11.2021 päättynyt työehtosopimus uudistetaan seuraavasti:

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Sovintoesityksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan, kun liittojen hallin- not ovat sen hyväksyneet. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti nou- datetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Uusi sopimuskausi päättyy 30.11.2023. Sopimus jatkuu 30.11.2023 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työ- ehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.11.2022, ellei vuoden 2023 palkan- tarkistuksista sovita 28.10.2022 mennessä.

2. Palkankorotukset

2.1. Palkkaratkaisu vuosina 2022 ja vuosina 2023

Vuosi 2022

Palkkoja korotetaan 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,9 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,5 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % yritys- tai työpaik- kakohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen pii- rissä olevien toimihenkilöiden tammikuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetui- neen.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän jakamisessa noudatetaan seuraavia periaat- teita:

Yritys- tai työpaikkakohtaisen kohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauk- sen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpai- kalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteut- tamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaa- vana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Kohdentaessaan pai- kallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia te- kijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, eri- tyisosaaminen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Erän jako tulee selvittää luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät. Jos yrityksessä tai työpaikalla on alle 8 työehtosopimuksen piirissä olevaa toimihenkilöä, euromääräisiä lukuja ei kui- tenkaan anneta, vaan kerrotaan keskimääräisen korotuksen suuruus.

Selvitys annetaan kirjallisesti ennen erän jakamista. Mikäli selvitystä ei ole an- nettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.3.2022 lukien.

Vuosi 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-lokakuun 2022 aikana yleistä taloudel- lista tilannetta, työllisyyttä, alan kehitystä ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Arvioin- nin perusteella osapuolet neuvottelevat 28.10.2022 mennessä 1.3.2023 tai

lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkan- tarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen mahdollisesta jakautumisesta.

Mahdollisen yrityskohtaisen erän jakamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin vuonna 2022.

Mikäli 1.3.2023 toteutettavasta palkantarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen 28.10.2022 mennessä, osapuolet voivat irtisanoa tämän sopimuksen päätty- mään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti vii- meistään 31.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

2.2. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti kohdasta 2.1. poiketen vuosina 2022 ja 2023.

Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa kirjallisesti helmikuun loppuun mennessä. Ellei paikal- liseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, palkankorotuk- set maksetaan kohdan 2.1. mukaisesti.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teuttamistapa, ajankohta ja suuruus.

Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työ- paikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tu- kea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukai- suutta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot yrityksen taloustilan- teesta (esimerkiksi maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja tuottavuuden kehityk- sestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tuke- mana arvioida sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä yrityksessä. Muuhun tarkoitukseen tietoja ei saa käyttää.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, keskimää- räisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

2.3. Vähimmäispalkat

Vaativuustasojen vähimmäispalkkoja korotetaan 1.3.2022 lukien 1,9 %:lla, jol- loin taulukkopalkat ovat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 957	1 887
3	2 152	2 007
2	2 414	2 194
1	2 806	2 535

2.4. Henkilöstön edustajien palkkiot

Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lu- kien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2022
5-19	33
20–50	62
51–99	70
100-	82
200-	100

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2022
10–19	33
20–50	62
51-	70

3. Allekirjoituspöytäkirjaan

3.1. Perhevapaauudistustyöryhmä

Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelee sopimus- kauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen. Jos allekirjoittajajärjes- töt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muutoksista työehtosopi- mukseen 1.8.2022 lukien, jatketaan palkallisuusaikojen maksamista laissa ole- vien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden loppuun saakka.

3.2. Vetovoimatyöryhmä

Perustetaan alan vetovoimatyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tilastojen avulla pääkaupunkiseutu -taulukon soveltuvuutta muihin suurimpiin kaupunkei- hin sekä tehdä mahdollisia asiaan liittyviä muutosesityksiä. Työryhmän määrä- aika päättyy 30.9.2022.

3.3. Etätyössä huomioon otettavia asioita (allekirjoituspöytäkirjan liite)

Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropuhelua etä- työkäytännöistä ja niiden kehittämisestä. Vuoropuhelua voidaan käydä esimer- kiksi seuraavista aiheista:

• Etätyön ja lähityön suhde

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Tietoturva-asiat ja yrityksen tietoturvakäytänteet

• Työaika ja työajan seuranta

• Tavoitettavuus

• Työsuojelunäkökohdat

• Etätyön vakuutusturva

4. Muutokset työehtosopimukseen

4.1. Siirretään työehtosopimuksen liite 1 (Vaativuustason määrittäminen) kohtaan IV Palkkaus kohtaan 2. ja päivitetään vaativuustasojen tehtävänkuvaukset, jolloin työehtosopimuksen 13 § kuuluu seuraavasti:

13 § Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat

1. Kalleusryhmittely

Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat on jaettu kah- teen kalleusryhmään seuraavasti:

a) pääkaupunkiseutu:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

b) muu Suomi

2. Vaativuustason määrittäminen (entinen liite 1)

Vaativuustaso määritellään työnantajan ja toimihenkilön välillä työ- sopimusta solmittaessa tai työsuhteen kestäessä työtehtävien muuttuessa. Vaativuustason vastaavuus suhteessa työtehtäviin tar- kastetaan työnantajan ja toimihenkilön välillä aina työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa. Vaati- vuustasoa määriteltäessä voidaan käyttää apuna toimenkuvauslo- maketta, joka on ryhmittelyn liitteenä.

1. Määriteltäessä vaativuustasoa on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaati- vuustason yleismääritelmän perusteella, minkä tason yleistä vaativuustasoa tehtävä vastaa.

2. Toimihenkilön vaativuustaso määräytyy sen mukaisesti mihin vaativuustasoon työtehtävät pääosiltaan kuuluvat.

3. Jos toimihenkilön työn sisällön tilapäisestä muuttamisesta sovi- taan etukäteen (sijaisuus) niin, että työtehtävät pääosin kuulu- vat ylempään vaativuustasoon, maksetaan tältä sijaisuusajalta palkanlisää vähintään vaativuusluokkien minimipalkan erotuk- sen verran, ei kuitenkaan enempää kuin tehtävän varsinaisen toimihenkilön palkka on, ellei muusta ole sovittu.

3. Vaativuustasot ja vähimmäispalkat

Luokittelussa voidaan käyttää apuna liittojen laatimaa yhteistä toi- menkuvauslomaketta (liite 1).

Vaativuustaso 4: Avustavat tehtävät

Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta. Tehtävät ovat avustavia tehtäviä. Tämän vaativuustason tehtävissä työ tehdään esimiehen ohjauksessa. Tyypillisiä työtehtäviä ovat annettujen oh- jeiden ja selvästi määriteltyjen menettelytapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastaminen, tositteiden järjestely ja maksu- sekä tositeliikenteen käsittely.

Palkanlaskennassa tyypillisiä työtehtäviä ovat palkkatapahtumien käsittely, tekninen tarkastaminen ja erilaiset arkistointi- ja toimisto- tehtävät. Työtehtävät tehdään epäitsenäisesti toisen henkilön oh- jauksessa.

Vaativuustaso 3: Ammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät aikaisempaa alan kokemusta tai ammatillista koulutusta sekä kykyä itsenäiseen harkintaan annettujen ohjeiden perusteella. Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen, suoriteperustei- sen ja säännöllisesti täsmäytyvän kirjanpidon ja tilinpäätösehdotuk- sen laatiminen pienyrityksille sekä laajojen tilinpäätöksien määritel- tyjen osien valmisteleminen.

Palkanlaskennassa tyypillisiä työtehtäviä voivat olla annettujen oh- jeiden mukainen palkanlaskenta. Työ edellyttää muun muassa käy- tettävän palkanlaskentaohjelmiston tuntemusta. Työ edellyttää työ- ehtosopimuksiin ja palkkahallinnon tehtäviin kuuluvien lakien (esim. vuosilomalaki) perusasioiden tuntemusta ja soveltamista.

Vaativuustaso 2: Erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti-, jatko- ja täydennyskoulutuk- sella tai itseopiskelulla ja työkokemuksella hankittuja erityistietoja ja taitoja sekä työhön liittyvien laajojen asiayhteyksien ja työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menet- telyohjeiden mukaan.

Tyypillisiä töitä voivat olla eri yhtiömuotoisten yritysten tilinpäätös- ten itsenäinen kokonaisvaltainen laadinta, asiakkaan neuvonta ve- rotuksen ja yritystalouden asioissa tai lisäksi muiden tekemien tilin- päätösten oikeellisuuden tarkastaminen tai työehtosopimusten tul- kinta ja työsuhdeasioiden neuvonta.

Palkanlaskijan tehtäviin kuuluu asiakkaiden kokonaisvaltainen pal- kanlaskenta. Työ edellyttää asiakkaiden työehtosopimusten ja/tai palkanlaskentaan liittyvien lakien tuntemusta ja soveltamista. Työ- hön voi liittyä asiakkaiden tai oman organisaation tukemista palkan- laskentaan liittyvissä kysymyksissä.

Vaativuustaso 1: Vaativat erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti- jatko-, täydennyskoulutuksella tai itseopiskelulla ja työkokemuksella hankittua laaja-alaista asian- tuntijuutta sekä työhön liittyvien laajojen asiayhteyksien hallintaa, kykyä toimia muiden työntekijöiden kouluttajana sekä laaja-alaista työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan. Työtehtäviin voi liittyä esi- miestehtäviä.

Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen vastuu konsernitilinpäätök- sistä, suurten tai muuten erityisluonteisen vaativien tilinpäätösten itsenäinen laadinta, asiakkaan neuvonta verotukseen, yritystalou- teen tai yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, työehtosopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden vaativa neuvonta. Vastuu muiden tekemien ti- linpäätösten tai tulkintojen oikeellisuudesta. Vastuu muiden työnte- kijöiden osaamisesta ja sen kehittämisestä, vastuu useiden henki- löiden tuottamasta asiakastyytyväisyydestä, esimiestehtävät.

Palkkahallinnossa tyypillisiä työtehtäviä voivat olla vaativat asian- tuntijatehtävät, jotka usein edellyttävät työehtosopimusten tai lain- säädännön soveltamista, asiakkaiden konsultointia ja neuvontaa työsuhdeasioissa sekä yhden tai useamman osa-alueen (esim. ul- komaantyö, eläkkeet, vakuutus, etuudet, verotus) tuntemista. Työ- tehtävät voivat sisältää myös oman organisaation tukemista ja kou- luttamista sekä vastuita toimintamallien ja prosessien kehittämi- seen liittyen. Työtehtäviin voi kuulua myös esimiestehtävät.

4.2. Lisätään työehtosopimukseen uusi 27 § ja päivitetään työehtosopimuksen py- kälänumerointia vastaavasti.

Jatkuvan neuvottelun periaate

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4.3. Lisätään Luottamusmiessopimuksen (liite 4) 2 § 2 kohtaan:

Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan sopia suureen tai alueellisesti hajautet- tuun yritykseen valittavaksi tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luotta- musmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Myös pääluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti.

4.4. Muutetaan sopimusta paikallisesta sopimuksesta (liite 6) siten, että 4.1 § ja 6 kuuluvat seuraavasti:

4.1 §:

Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen, siinä on oltava päiväys, siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee ja sopijapuolten allekirjoitettava se tai hy- väksyttävä sähköisesti. ~~Sopimuksessa on myös mainittava, mistä työehtosopi-~~ ~~muksen kohdasta on sovittu ja mikä on tämän sopimuksen sisältö.~~

6 §:

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa määriteltynä ajankoh- tana~~, kuitenkin aikaisintaan ajankohdasta, jolloin se on tullut kirjallisesti työ-~~ ~~ehtosopimusosapuolten tietoon~~. Paikallinen sopimus on annettava viipy- mättä tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöille.

2. Paikallinen sopimus on paikallisten osapuolten irtisanottavissa kahden kuu- kauden ajan sopimuksen voimaantulosta. Paikallisen sopimuksen voimas- saolo päättyy kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti.

TALOUSHALLINTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

I SOVELTAMISALA JA YLEISET SOPIMUKSET ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella on sovittu tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskente- levien toimihenkilöiden työehdoista.

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta yrityksen joh- toon eikä toimihenkilöihin, jotka päättävät työnantajan edustajana itsenäisesti tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden työeh- doista.

2. Taloushallintoalalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yrityksiä, joi- den pääasiallisena toimintana on:

a) tuottaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita sekä niihin liittyvää raportointia ja asiakasyritysten palkkojen laskentapalveluita,

b) tuottaa asiakkaalle tilinpäätöksen valmisteluun liittyviä palveluita ja

c) antaa vero- ja talousneuvontaa sekä muita taloushallinnon palveluita.

2 § Yleiset sopimukset ‌

1. Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Elinkeinoelämän Keskusliitto ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voimassa olevaa sopimusta:

• Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmää koskeva suositus 12.1.2006

Jos edellä mainittuun sopimukseen tehdään tämän työehtosopimuksen voi- massa ollessa keskusjärjestöjen toimesta muutoksia, niitä noudatetaan tä- män työehtosopimuksen allekirjoittajaliittojen erikseen sopimasta ajankoh- dasta lukien.

2. Liittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:

• Luottamusmiessopimus

• Koulutussopimus

• Yhteistoiminta työpaikalla

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN ‌

3 § Työsuhteen syntyminen ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen syntymiseen liittyen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.

1. Työsopimussuhde

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja toimihenkilö sopivat työnteon aloittamisesta.

Työsopimussuhteen olemassaolo vahvistetaan työsopimuksella, jossa so- vitaan työn alkamisajankohdasta, työtehtävien keskeisestä sisällöstä, työ- suhteen kestoajasta ja sen ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Tämän työehtosopi- muksen liitteenä on malli työsopimuksesta.

2. Koeaika

Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako toimihenkilö työnantajan edel- lyttämiä vaatimuksia ja vastaako työsuhde toimihenkilön näkökulmasta sen solmimisen yhteydessä esitettyä. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.

4 § Työsuhde ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen ai- kana työsuhteisiin liittyvää, kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

5 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen päättymiseen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantaja noudattaa seuraavia irti- sanomisaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toimihenkilö noudattaa seuraavia irti- sanomisaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäi- vää seuraavan yrityksen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

5a § Muutosturva ‌

Jolleivat työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työ- sopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuis- koulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viran- omaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitus- valmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:

1. enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2. enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi, mutta enintään neljä kuukautta;

3. enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitet- tava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

III TYÖAIKA ‌

Työsuhteessa voidaan noudattaa joko 6 §:n tarkoittamaa säännöllistä työaikaa tai 7 §:n tarkoittamaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa koskevia määräyk- siä.

Paikallisesti, noudattaen tämän työehtosopimuksen 26 §:n säännöstä, voidaan työaikaa koskevista määräyksistä sopia tämän työehtosopimuksen määräyk- sistä poiketen, ellei jäljempänä olevasta muuta johdu.

6 § Säännöllinen työaika ‌

1. Vuorokautinen ja viikoittainen työaika

Säännöllistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön vuorokautinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia ja viikkotyöaika enintään 37,5 tuntia.

Vuorokautinen säännöllinen työaika on yhdenjaksoinen, ellei siitä poik- keamiseen ole perusteltua syytä.

2. Lisätyö

Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä työ vuorokaudessa 8 tuntiin ja viikossa 40 tuntiin saakka on lisätyötä, josta maksetaan 50 % korotettua palkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on 8 tunnin lisäksi vuorokaudessa tehtävä työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seu- raavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

4. Viikkoylityö

Viikkoylityötä on 40 tunnin lisäksi viikon aikana tehtävä työ, ellei se ole vuo- rokautista ylityötä.

Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tun- neilta 100 % korotettua palkkaa.

5. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

6. Liukuva työaika

Sopimus liukuvasta työajasta

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liuku- vasta työajasta. Liukuman maksimimäärä on 150 tuntia. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 13 tun- tia.

Liukuva työaika tarkoittaa, että toimihenkilö voi työaikalain 12 §:n mukai- sesti sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen aloittamis- ja päättä- misajankohdan.

Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukumasaldon seuranta ja tasaaminen

Työnantajan tulee seurata liukumasaldon kertymää ja liukumasaldon ylitty- essä 50 tuntia, neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta. Mi- käli osapuolet eivät saa sovittua liukumasaldon pitämisestä, työnantajalla on oikeus määrätä 40 tuntia ylittävä liukumasaldo pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seurantajakson aikana vapaapäivinä. Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vapaan ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on mää- rännyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenkilön kanssa.

Liukumasaldon tulee tasoittua 50 tuntiin vuoden loppuun mennessä, ellei paikallisesti muuta sovita. Jos työnantaja ja toimihenkilö eivät pääse sopi- mukseen toimihenkilön esittämän vapaan pitämisen ajankohdasta kalente- rivuoden tai työnantajan muun etukäteen ennen jakson alkamista vahvista- man 12 kuukauden ajanjakson loppuun mennessä, koko positiivinen saldo maksetaan toimihenkilölle 2 kuukauden kuluessa liukumajakson päättymi- sestä, ellei paikallisesti muuta sovita. Työsuhteen päättyessä liukumasaldo maksetaan tai vähennetään tunti tunnista.

Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon kertymän pitämi- sestä ensisijaisesti kokonaisina vapaapäivinä ja samalla on tarkoituksen- mukaista keskustella töiden järjestelystä vapaan aikana.

Sairastuminen

Jos toimihenkilö on saldovapaan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimihen- kilön pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli kolme työpäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vapaajaksolle ajoittu- vasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä saldovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

7. Tauot ja vapaapäivät

Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla ta- valla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

Kalenteriviikon aikana toimihenkilöllä on oikeus vähintään kahteen kalen- terivuorokauden mittaiseen vapaaseen. Vapaapäivät ovat pääsääntöisesti lauantai ja sunnuntai.

Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä.

Jos vapaapäivistä sovitaan paikallisesti noudattaen tämän työehtosopi- muksen 26 §:n säännöstä, on toimihenkilöllä oikeus kutakin kalenteriviik- koa kohti vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoiseen viikkolepoon TES 10 §:n mukaisesti. Tästä määräyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.

7 § Säännöllinen keskimääräinen työaika ‌

1. Keskimääräinen työaika ja tauot

Säännöllistä keskimääräistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön sään- nöllisen työajan on tasoituttava keskimääräiseen 37,5 tunnin viikoittaiseen työaikaan viimeistään 52 viikon kuluessa. Tästä määräyksestä ei voi pai- kallisesti muuta sopia.

Työaika tasoitetaan keskimäärin 37,5 tuntiin tasoittumisjakson aikana pää- sääntöisesti kokonaisina vapaapäivinä. Toimihenkilön vuorokautinen

työaika voi olla keskimääräistä työaikaa noudattaen enintään 13 tuntia ja viikkotyöaika enintään 55 tuntia.

Jos vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia, työ on järjestettävä niin, että toimihenkilöllä on ruokailutauon lisäksi oikeus halutessaan pitää enintään 0,5 tuntia kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Tästä määräyk- sestä ei voi paikallisesti muuta sopia.

Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla ta- valla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

2. Vapaapäivät tasoittumisjakson aikana

Toimihenkilöllä on oikeus tasoittumisjakson aikana keskimäärin kahteen kalenterivuorokauden mittaiseen vapaapäivään kalenteriviikkoa kohti. Ku- takin kalenteriviikkoa kohti on toimihenkilöllä oikeus vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoiseen viikkolepoon TES 10 §:n mukaisesti. Tästä mää- räyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.

Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä.

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti viikkoa ennen tasoittumis- jakson alkamista työnantajaa sitovat vapaapäivien ajankohdat koko tasoit- tumisjaksolle tai kuitenkin vähintään 8 viikon pituiselle ajanjaksolle kerral- laan. Näin ilmoitetuista vapaapäivistä voidaan poiketa vain töiden järjeste- lyihin liittyvästä painavasta syystä.

3. Työtuntijärjestelmä

Työnantajan on laadittava tasoittumisjakson aikana kutakin kahta kalente- riviikkoa kohti työtuntijärjestelmä.

Työtuntijärjestelmässä ilmoitetaan työnantajaa sitovasti työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä ruokailu- ja muut tauot. Siihen on kirjattava myös 7 §:n 2. kohdassa tarkoitetut vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmä annetaan kirjallisesti toimihenkilölle tiedoksi 7 kalente- ripäivää ennen kunkin kaksiviikkojakson alkamista. Työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa työaikalain tarkoittamalla tavalla.

4. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun vuorokautisen työajan lisäksi tehtävä työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seu- raavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

5. Viikkoylityö

Viikkoylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun viikkotyöajan lisäksi teh- tävä työ.

Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tun- neilta 100 % korotettua palkkaa.

8 § Työaika arkipyhän sisältävinä viikkoina ‌

Tässä työehtosopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan:

• pitkäperjantaita,

• toista pääsiäispäivää,

• helatorstaita,

• juhannusaattoa ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvaa uudenvuoden päivää, lop- piaista, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää ja tapanin- päivää.

Noudatettaessa 6 §:ssä tarkoitettua säännöllistä työaikaa, toimihenkilön viikko- työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla säännöllistä vuorokautista työaikaa vas- taavasti kutakin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.

Noudatettaessa 7 §:ssä tarkoitettua keskimääräistä säännöllistä työaikaa, toi- mihenkilön viikkotyöaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 7 tuntia 30 minuuttia ku- takin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.

9 § Pyhätyö ‌

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 % korotettua palkkaa.

10 § Viikkolepo ‌

Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viik- koon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

11 § Joustotyöaika ‌

Joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

12 § Koulutus ja kehittämistilaisuudet ‌

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulu- tusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa jär- jestettävien koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuo- dessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava (ns. yksi yh- teen) palkka. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäi- vänä.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä koulutus- ja kehittämistilaisuudesta tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydel- liset syyt, lasten tai omaisten hoito).

IV PALKKAUS ‌

Toimihenkilöiden palkkaus muodostuu seuraavista palkanosista:

• Vaativuustason vähimmäispalkka 13 §

• Henkilökohtaiseen pätevyyteen ja kokemukseen perustuva palkanosa 14 § Toimihenkilön palkkaan voi sisältyä muitakin palkanosia, kuten esimerkiksi:

• työnantajakohtaisesti määritettävä suoriutumiseen tai tuloksellisuuteen pe- rustuva palkanosa

Työnantajalla voi olla käytössään muunkinlainen paikallisesti määritetty tai sovittu palkkausjärjestelmä, jonka tulee kuitenkin olla tasoltaan vähintään TES 13-14 §:ien tasoinen.

13 § Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat ‌

1. Kalleusryhmittely

Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat on jaettu kahteen kal- leusryhmään seuraavasti:

a) pääkaupunkiseutu:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

b) muu Suomi

2. Vaatimustason määrittäminen

Vaativuustaso määritellään työnantajan ja toimihenkilön välillä työsopi- musta solmittaessa tai työsuhteen kestäessä työtehtävien muuttuessa. Vaativuustason vastaavuus suhteessa työtehtäviin tarkastetaan työnanta- jan ja toimihenkilön välillä aina työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähin- tään kerran kalenterivuodessa. Vaativuustasoa määriteltäessä voidaan käyttää apuna toimenkuvauslomaketta, joka on ryhmittelyn liitteenä.

1. Määriteltäessä vaativuustasoa on tehtävän sisältö nimikkeestä riippu- matta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustason yleismääritelmän perusteella, minkä tason yleistä vaativuustasoa teh- tävä vastaa.

2. Toimihenkilön vaativuustaso määräytyy sen mukaisesti mihin vaati- vuustasoon työtehtävät pääosiltaan kuuluvat.

3. Jos toimihenkilön työn sisällön tilapäisestä muuttamisesta sovitaan etukäteen (sijaisuus) niin, että työtehtävät pääosin kuuluvat ylempään vaativuustasoon, maksetaan tältä sijaisuusajalta palkanlisää vähin- tään vaativuusluokkien minimipalkan erotuksen verran, ei kuitenkaan enempää kuin tehtävän varsinaisen toimihenkilön palkka on, ellei muusta ole sovittu.

3. Vaativuustasot ja vähimmäispalkat

Luokittelussa voidaan käyttää apuna liittojen laatimaa yhteistä toimenku- vauslomaketta (liite 1).

Vaativuustaso 4: Avustavat tehtävät

Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta. Tehtävät ovat avus- tavia tehtäviä. Tämän vaativuustason tehtävissä työ tehdään esimiehen oh- jauksessa. Tyypillisiä työtehtäviä ovat annettujen ohjeiden ja selvästi mää- riteltyjen menettelytapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastami- nen, tositteiden järjestely ja maksu- sekä tositeliikenteen käsittely.

Palkanlaskennassa tyypillisiä työtehtäviä ovat palkkatapahtumien käsittely, tekninen tarkastaminen ja erilaiset arkistointi- ja toimistotehtävät. Työtehtä- vät tehdään epäitsenäisesti toisen henkilön ohjauksessa.

Vaativuustaso 3: Ammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät aikaisempaa alan kokemusta tai ammatillista koulu- tusta sekä kykyä itsenäiseen harkintaan annettujen ohjeiden perusteella. Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen, suoriteperusteisen ja säännöllisesti täsmäytyvän kirjanpidon ja tilinpäätösehdotuksen laatiminen pienyrityksille sekä laajojen tilinpäätöksien määriteltyjen osien valmisteleminen.

Palkanlaskennassa tyypillisiä työtehtäviä voivat olla annettujen ohjeiden mukainen palkanlaskenta. Työ edellyttää muun muassa käytettävän pal- kanlaskentaohjelmiston tuntemusta. Työ edellyttää työehtosopimuksiin ja palkkahallinnon tehtäviin kuuluvien lakien (esim. vuosilomalaki) perusasioi- den tuntemusta ja soveltamista.

Vaativuustaso 2: Erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti-, jatko- ja täydennyskoulutuksella tai it- seopiskelulla ja työkokemuksella hankittuja erityistietoja ja taitoja sekä työ- hön liittyvien laajojen asiayhteyksien ja työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan.

Tyypillisiä töitä voivat olla eri yhtiömuotoisten yritysten tilinpäätösten itse- näinen kokonaisvaltainen laadinta, asiakkaan neuvonta verotuksen ja yri- tystalouden asioissa tai lisäksi muiden tekemien tilinpäätösten oikeellisuu- den tarkastaminen tai työehtosopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden neu- vonta.

Palkanlaskijan tehtäviin kuuluu asiakkaiden kokonaisvaltainen palkanlas- kenta. Työ edellyttää asiakkaiden työehtosopimusten ja/tai palkanlasken- taan liittyvien lakien tuntemusta ja soveltamista. Työhön voi liittyä asiakkai- den tai oman organisaation tukemista palkanlaskentaan liittyvissä kysy- myksissä.

Vaativuustaso 1: Vaativat erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti- jatko-, täydennyskoulutuksella tai itse- opiskelulla ja työkokemuksella hankittua laaja-alaista asiantuntijuutta sekä työhön liittyvien laajojen asiayhteyksien hallintaa, kykyä toimia muiden työntekijöiden kouluttajana sekä laaja-alaista työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan. Työtehtäviin voi liittyä esimiestehtäviä.

Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen vastuu konsernitilinpäätöksistä, suur- ten tai muuten erityisluonteisen vaativien tilinpäätösten itsenäinen laadinta, asiakkaan neuvonta verotukseen, yritystalouteen tai yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, työehtosopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden vaativa neuvonta. Vastuu muiden tekemien tilinpäätösten tai tulkintojen oikeellisuudesta. Vas- tuu muiden työntekijöiden osaamisesta ja sen kehittämisestä, vastuu usei- den henkilöiden tuottamasta asiakastyytyväisyydestä, esimiestehtävät.

Palkkahallinnossa tyypillisiä työtehtäviä voivat olla vaativat asiantuntijateh- tävät, jotka usein edellyttävät työehtosopimusten tai lainsäädännön sovel- tamista, asiakkaiden konsultointia ja neuvontaa työsuhdeasioissa sekä yh- den tai useamman osa-alueen (esim. ulkomaantyö, eläkkeet, vakuutus, etuudet, verotus) tuntemista. Työtehtävät voivat sisältää myös oman orga- nisaation tukemista ja kouluttamista sekä vastuita toimintamallien ja pro- sessien kehittämiseen liittyen. Työtehtäviin voi kuulua myös esimiestehtä- vät.

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.3.2022 lukien seuraa- vat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 957	1 887
3	2 152	2 007
2	2 414	2 194
1	2 806	2 535

14 § Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus ‌

Alalle soveltuvasta jatkotutkinnosta (esimerkiksi KLT- tai PHT -tutkinto) tai säännöllistä erityisosaamista edellyttävistä tehtävistä (esimerkiksi konsernitilin- päätöksen laatiminen) maksetaan erillinen euromääräinen lisä tai otetaan muu- toin huomioon palkkauksessa.

Samalla tavalla palkan määräytymisessä tulee ottaa huomioon toimihenkilön työkokemus vastaavissa tehtävissä. Jos toimihenkilö on työskennellyt samalla alalla tai muualla vastaavissa vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä viisi vuotta, on toimihenkilön vähimmäispalkka 5 prosenttia yli asianomaisen vaati- vuustason palkan.

15 § Harjoittelijat ‌

Toimihenkilön tullessa ensimmäistä kertaa tässä työehtosopimuksessa tarkoi- tetun toimialan työtehtäviin, voidaan työsuhteen alkaessa sopia enintään 6 kuu- kauden pituisesta harjoitteluajasta. Harjoitteluajan pituutta määriteltäessä työs- kentely vastaavissa tehtävissä muilla toimialoilla otetaan huomioon harjoittelu- aikaa lyhentävänä tekijänä.

Harjoitteluaikana toimihenkilölle on maksettava vähintään 85 % kyseisen tehtä- väryhmän mukaisesta vähimmäispalkasta.

Harjoitteluajasta on sovittava kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.

16 § Kuukausipalkan osittaminen ‌

Muutettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi käytetään jakajana joko lukua 21 tai kyseisen kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää. Päiväpalkan ja- kajasta on sovittava paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 26 §:n määräystä.

Muutettaessa kuukausipalkkaa tuntipalkaksi käytetään jakajana lukua 159.

17 § Sairausajan palkka ‌

1. Työkyvyttömyys

Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumisesta tai tapaturmasta.

Toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja edellyttää lääkärintodis- tusta, työnantaja maksaa tästä aiheutuvat kustannukset.

Toimihenkilön tullessa työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi, työnantaja maksaa palkkaa työkyvyttömyysajalta seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle 1 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 %
1 kk ja alle 4 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkka
4 kk ja alle 3 v	4 viikon palkka
3 v ja alle 5 v	5 viikon palkka
5 v ja alle 10 v	6 viikon palkka
10 v	8 viikon palkka

Mikäli sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itses- tään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mi- hin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sai- rausajan palkasta se osa, joka näin on jäänyt suorittamatta.

Työnantajalla on oikeus hakea itselleen toimihenkilölle kuuluvaa sairaus- päivärahaa tai muun lain mukaan maksettavaa päivärahaa tai korvausta siltä ajalta, jolta se on maksanut toimihenkilölle sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden johdosta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluustaan maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti: Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairas- tumisjakso. Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

3. Lääkärintarkastukset

Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tutkimuksen ajalta.

Xxxxxx palkkaan edellyttää kuitenkin, että tarkastuksesta tai tutkimuksesta on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettu työnantajalle etukäteen, tarkastusta tai tutkimusta ei ole voitu toteuttaa työajan ulkopuolella ja tarkastus tai tut- kimus on toteutettu työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

4. Raskaus

Raskaana olevalla toimihenkilöllä on oikeus palkkaan työsopimuslain 4 lu- vun 8.2 §:ssä tarkoitettujen synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutki- musten ajalta.

18 § Tilapäinen poissaolo Sairaus ‌

1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauk- sen johdosta. Tällöin ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huolta- jalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellai- sen enintään 3 päivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksinhuoltajalle on se, että toisella huolta- jista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun tosiasiallisen esteen vuoksi mah- dollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Kuolema ja hautajaiset

3. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa (avio- ja avopuoliso ja re- kisteröity parisuhde), vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, sisa- xxx ja puolison samassa taloudessa asuvia lapsia.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

5. Toimihenkilö, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

Yhteiskunnallinen toiminta

6. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai laki- sääteisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan taikka lakisääteisen tarkastuslautakunnan työskentelyyn. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vä- hennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

Järjestötoiminta

7. Toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi-, ja hallituksen kokouksiin.

Kertausharjoitukset

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Sopimusehto ei koske vapaaehtoisia kertausharjoituksia.

V MUUT YKSITTÄISTÄ TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

19 § Perhevapaat ‌

Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Vähintään 6 kuukautta työsuhteessa olleelle toimihenkilölle maksetaan työnan- tajan toimesta sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan ja toimihenkilön pal- kan välinen erotus 3 kuukaudelta äitiysvapaan alkamisajankohdasta lukien. Tätä erotusta ei makseta, jos toimihenkilö saa muun järjestelyn kautta vastaa- vaa tai parempaa etuutta.

Edellisessä kappaleessa mainituilla edellytyksillä maksetaan toimihenkilölle palkkaa isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän pituisen ajan.

20 § Matkakustannusten korvaus ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen määräytymisperusteiden sekä tason osalta noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevaa päätöstä.

20a § Matka-ajan korvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä yrityksen toimipisteen normaalin toimialueen ulkopuolelle työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aika- naan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta, siltä osin kuin se ylittää toi- mihenkilön normaaliin työmatkaan kuluvan ajan, korvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Sovittaessa korvaus matka-ajasta voidaan vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.

Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä ta- pauksissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toi- mihenkilön palkan määrittelyssä, ellei sitä ole jo huomioitu.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa palveluksessaan olevan henkilöstön osalta ryhmähenki- vakuutuksen keskusjärjestöjen välillä sovitulla tavalla.

22 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja perii toimihenkilön valtuutuksella Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittaman jäsenmaksun toimihenkilön palkasta, tilittää

pidätetyn summan liitolle annettujen ohjeiden mukaisesti ja antaa toimihenki- lölle kunkin vuoden verotusta varten todistuksen pidätetystä jäsenmaksusta.

23 § Työsuhteen voimassa olevat ehdot ‌

Toimihenkilön ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa voimassa olleet työsopimuksen mukaiset työsuhteen ehdot ovat voimassa tämän työehtosopi- muksen voimaantulon jälkeenkin.

24 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Vuosiloma

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Paikallisesti, noudattaen 26 §:n mukaista menettelyä, voidaan kuitenkin so- pia vuosiloman jakamisesta vuosilomalaista poikkeavasti.

2. Lomaraha

Toimihenkilölle, joka aloittaa ja päättää vuosilomansa sovitun mukaisesti, maksetaan lomarahana 50 % lomapalkasta viimeistään lomaltapaluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Paikallisesti, noudattaen 26 §:n mu- kaista menettelyä, voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta edellä sa- notusta poiketen.

Toimihenkilöllä on oikeus lomarahaan, jos loman alkaminen tai päättymi- nen poikkeaa sovitusta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

Xxxxxx xxxxxxxxxx on myös toimihenkilöllä, joka siirtyy eläkkeelle tai ase- velvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön.

Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenki- löstä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmää- räytymisvuoden lomakorvauksesta.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

25 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies ja tämän vara- henkilö toimimaan liittojen välisen luottamusmiessopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

Luottamusmiehen valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajan edustajalle. Kaikki työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat voivat osallistua luot- tamusmiehen valintaan. Luottamusmieheksi voidaan kuitenkin valita vain alle- kirjoittajajärjestön jäsen.

Luottamusmiehelle on varattava riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoita- mista varten. Työnantajan kanssa sovitut, työajan ulkopuolella suoritetut luotta- musmiestehtävät korvataan erikseen.

Luottamusmiehen toimintaoikeudet ja tehtävään liittyvät velvoitteet on määri- telty liittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa.

Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lu- kien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2022
5-19	33
20–50	62
51–99	70
100-	82
200-	100

Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään vuosiloman, perhe- vapaiden, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun palkattoman poissaolon ajan. Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään myös yli kaksi viikkoa kestävän sairauspoissaolon ajan. Mikäli luottamusmies on estynyt hoi- tamasta tehtävänsä, hoitaa hänen tehtäviään tuon ajan varaluottamusmies.

Työnantajalle on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä kirjallinen ilmoitus luotta- musmiehen estyneenä olemisesta. Ilmoituksen voi tehdä luottamusmies, vara- luottamusmies tai muu ammattiliiton edustaja.

Jos luottamusmiehen estyneenä oleminen kestää yli puolet kalenterikuukauden työpäivistä, ei hänelle makseta luottamusmieskorvausta koko kyseiseltä kalen- terikuukaudelta. Tällöin korvaus maksetaan varaluottamusmiehelle, mikäli hän on hoitanut luottamusmiehen tehtäviä.

Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varaval- tuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vä- hintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita. Valin- nasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetyn lain 31 §:n mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuu- tettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvolli- suudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen joh- dosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä am- matissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa vain työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mu- kaisin perustein ja lomauttaa vain työsopimuslain 5 luvun 2 § 4. momentin mu- kaisin perustein. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työ- sopimuslain 8 luvun säännöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu saa vapautusta työstä sekä käyttöönsä tilat ja laitteet ku- ten luottamusmies (luottamusmiessopimus 8 § ja 10 §). Jos työsuojeluvaltuu- tettu saa vapautusta työstä joko kokonaan tai osittain, ei hänen ansionsa saa tämän järjestelyn johdosta alentua.

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2022
10–19	33
20–50	62
51-	70

Henkilöstön edustajan matkustaessa tehtäviensä edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvauk- set kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

26 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisen sopimisen rajoista, sopimisen menettelytavoista, sopimuksen voi- massaolosta ja oikeusvaikutuksista on sovittu työehtosopimuksen liitteessä.

27 § Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

28 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ‌

Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää mak- sutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ul- kopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toi- mialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle. Lisäksi työntekijät ja työntekijöitä edustavat yhdistykset saavat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja ja tiedotteita.

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmie- hen välillä.

Paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtosopimuksen sopija- puolten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnistettävä viikon kuluessa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.

30 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäi- seen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat tämän työehtosopi- muksen sovitun voimassaoloajan aikana kiellettyjä.

Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat lisäksi pidättäytymään työtais- telutoimenpiteistä, jotka perustuvat muiden työmarkkinaosapuolten välisiin työ- riitoihin.

31 § Voimassaoloaika ‌

Työehtosopimus on voimassa 8.2.2023 – 30.11.2023. Sopimus jatkuu 30.11.2023 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota vii- meistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.11.2022, ellei vuoden 2023 palkan- tarkistuksista sovita 28.10.2022 mennessä

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Toimenkuvauslomake (liite 1)‌

Tehtävänimike	Työntekopaikka
Toimihenkilö	Esimies
Toimihenkilön sijaisena toimii
Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Keskeiset työtehtävät

Tehtävän hoitamisen perusvaatimukset

Koulutus ja kokemus Erityisvaatimukset

Vaativuustason määrittely: Vaativuustaso: 1, 2, 3, 4

Päivämäärä ja allekirjoitukset

Toimihenkilö Työnantaja

Tehtävänkuvaus tarkistetaan seuraavan kerran viimeistään 202

(Tehtävänkuvaus tarkistetaan työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran ka- lenterivuodessa.)

Työsopimuslomake (liite 2)‌

1. TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET	Työnantaja	Y-tunnus
	Toimihenkilö	Syntymäaika
	Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste:
3. KOEAIKA	Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa työsuhteen alkamispäivästä lukien. Koeajan kuluessa tämä työsopi- mus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on:
4. TYÖAIKA	kokoaikainen; säännöllinen työaika on tuntia/ vuorokausi ja tuntia / viikko osa-aikainen; viikkotyöaika on tuntia/ viikko muu työaika (esim. keskimääräinen työaika):
5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖNTEKOPAIKKA	Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa Työntekopaikka työsuhteen alkaessa Toimenkuvauslomake on tehty työsopimuksen liitteeksi Työsuhteen alussa vaativuusryhmä on: Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
6. PALKKA	Työsuhteen alussa palkka on Palkkaan sisältyy henkilökohtaisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella maksettava(t) lisä(t): KLT euroa PHT euroa Muu euroa Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus on muuten huomioitu palkkauksessa Palkanmaksupäivä on Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan yrityksen ta- vanomaisen palkanmaksun yhteydessä.
7. IRTISANOMISAIKA	Työehtosopimuksen mukaan muu:
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan taloushallintoalan työehtosopimusta.
9. MUUT EHDOT	(Tarvittaessa eri liitteellä esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto)
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus

Luottamusmiessopimus (liite 3)‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tilitoimistojen Työnantajayhdistykseen kuuluvia jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toi- mihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen toimihenkilöliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamus- miestä.

2. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan sopia suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen valittavaksi tämän sopimuksen tarkoittamia useam- pia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksi- köihin. Myös pääluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti.

3. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamus- miehen oikeudet ja velvollisuudet.

4. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työeh- tosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin.

5. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorga- nisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttu- nutta tilannetta. Luottamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työ- ehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville toimihenkilöille on varat- tava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä työpaikkaosasto ja/tai luottamusmies tai hänen estyneenä

ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi. Vaali voidaan suorittaa myös sähköisesti.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroa- misesta tai erottamisesta tehtävästään tulee ilmoittaa kirjallisesti työnanta- jalle. Ilmoittamisesta huolehtii työpaikkaosasto tai työntekijäliitto.

4 § Xxxxxxxxx toimimaan luottamusmiehenä

Luottamusmiehen tehtävään siirtyy hänen varahenkilönsä tai valittava uusi luot- tamushenkilö, jos hän lakkaa olemasta ERTO ry:n tai PRO ry:n alaisen yhdis- tyksen jäsen, eroaa työnantajan palveluksesta tai pyytää eron itse tehtäväs- tään.

Luottamusmies voidaan erottaa luottamushenkilötehtävästään, jos hän tahalli- sesti jättää noudattamatta liiton edustajiston tai hallituksen antamia ohjeita taikka päätöksiä tai jos ¾ hänen työehtosopimuksen mukaan edustamistaan työntekijöistä sitä kirjallisesti vaatii. Jos erottamisesta ei olla yksimielisiä, asi- asta voidaan pyytää liittohallituksen lausunto.

5 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen pa- laaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmie- helle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet

on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enem- mistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena ole- van toimihenkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §: ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin näh- den.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekun- nalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä sa- mojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat ole- massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa pur- kamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työ- sopimuksen purkamisesta.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luot- tamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikutta- vat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta- valla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

1) Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista toimihenkilöistä.

3) Vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuu- luu. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoonsa ryhmän vaativuusta- son keskipalkka. Luottamushenkilöiden tulee saada ryhmän vaativuus- tason palkkatiedot jaoteltuina myös sukupuolen perusteella. Tiedot an- netaan ryhmistä vain, jos ryhmässä on vähintään 5 toimihenkilöä.

4) Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika.

3. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

4. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi työaikaa ja saada vapaata työstä luottamustehtävien hoitamiseksi.

2. Työstä vapautus annetaan säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmies- tehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjes- telyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

9 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että yritystasolla määritettäisiin, miten mahdolliset työehtosopimuksessa määrittelemättömät pal- kanosat, esimerkiksi tulospalkkio, huomioidaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvausta tai so- vitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies joutuu työantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvaus työehtosopimuksen mukaan.

10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat ja laitteiden käyttöoikeus

Luottamusmiehellä on oikeus saada lukollista säilytystilaa tehtävässään tarvit- taville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yksikkökohtaisella ja pääluottamusmie- hellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoi- tamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmie- hellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistoväli- neitä (mm. sähköpostia) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä liittojen välillä erikseen sovitaan voimassa olevassa koulutusso- pimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio. Muistio tehdään ja alle- kirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuo- lelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtoso- pimuksen sopijapuolten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnistettävä viikon kuluessa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai hen- kilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 8.2.2022 – 30.11.2023 osana allekirjoittajajär- jestöjen välistä taloushallintoalan työehtosopimusta.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toisille osapuolille kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Koulutussopimus (liite 4)‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulu- tustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryh- mälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusoh- jelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksy- misen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurs- silla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehit- tämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa. Työnantajan antaessa toimihenki- lölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuo- lella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä joh- tuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua kou- lutustyöryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhtei- sesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa hait- taa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mah- dollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin al- kua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- temmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edelly- tyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännönmukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamus- mieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen mää- rästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2013 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 30. päivänä lokakuuta 2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 5)‌

1 § Paikallisen sopimisen laajuus

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyk- sistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopi- muksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syr- jäyttämisestä.

2 § Neuvottelun osapuolet

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla PALTAn jäsenenä työehtosopi- mukseen sidottu työnantaja, työnantajan nimeämä edustaja tai edustajat sekä työehtosopimuksen perusteella valittu allekirjoittajaliiton jäsenenä oleva luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Toimihenkilöt voivat valita keskuudestaan useampia edustajia neuvotteluja varten. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

2. Jos työpaikalla ei ole valittuna luottamusmiestä, paikalliseen työnantajan tai toimihenkilöiden aloitteesta tapahtuvaan neuvotteluun on kutsuttava kaikki toimihenkilöt.

3. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § Esitys paikalliseksi sopimukseksi

1. Kirjallisen esityksen paikalliseksi sopimukseksi voi tehdä 2 §:ssä mainittu osapuoli.

2. Kirjallisessa esityksessä on yksilöitävä asia, josta halutaan sopia paikalli- sesti ja kuvattava yksilöidysti työehtosopimusmääräyksestä poikkeamisen sisältö sekä esitettävä perustelu, jonka vuoksi poikkeamisen katsotaan ole- van tarpeen.

4 § Paikallisen sopimuksen muoto

1. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen, siinä on oltava päiväys, siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee ja sopijapuolten allekirjoitettava se tai hyväksyttävä sähköisesti.

2. Sopimus voi olla joko voimassa toistaiseksi tai se voi olla määräaikainen.

3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen. Vähintään vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ir- tisanominen on tehtävä kirjallisesti ja annettava tiedoksi toiselle osapuo- lelle.

5 § Paikallisen sopimuksen rajoitukset

Paikallisesti voidaan sopia ainoastaan niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on erikseen kirjaus, että niistä voidaan paikallisesti sopia toisin. Muista kohdista ei ole mahdollista paikallisesti sopia toisin.

6 § Paikallisen sopimuksen voimaantulo

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa määriteltynä ajankoh- tana. Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimuk- sen allekirjoittajajärjestöille.

7 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutus

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuk- sen erimielisyydet.

9 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta, ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voi- massa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

Yhteistoiminta työpaikalla (liite 6)‌

Työpaikoilla tulee huolehtia työnantajien ja työntekijöiden välisestä yhteistyöstä sekä edistää tarvittavin toimenpitein yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveys- huolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista.

Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätök- sentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.

Yhteistoiminnassa tulee noudattaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sekä la- kia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön soveltamisalan mukaisesti. Lakiviittaukset ei- vät ole työehtosopimuksen osa. Yrityksissä voidaan lainsäädännön puitteissa myös paikallisesti sopia erilaisista yhteistoimintaelimistä ja täsmällisemmistä henkilöstön edustuksen muodoista. Henkilöstö voi paikallisesti sopimalla valita yhteistoimintamenettelyä varten lisäedustajan.

Yrityksen henkilöstömäärän ollessa alle 20 työnantajan on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa, työolosuhteissa, laitehan- kinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava olennaisista muutoksista päätöksenteon jälkeen.

Työnantajalla on työterveyshuoltolaissa säädetty velvollisuus järjestää työnte- kijöiden työterveyshuolto ja käsitellä työterveyshuoltoa koskevat asiat henkilös- tön kanssa työterveyshuoltolaissa tarkoitetulla tavalla. Lakiviittaus ei ole työeh- tosopimuksen osa.

Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida mahdollisuuksien mukaan osallistua työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen. Jos kehittämistoimenpiteistä aiheutuu olennaisia muutoksia työntekijöiden ase- maan, työtehtäviin, määrään tms., tulee ennen asioiden ratkaisemista mene- tellä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti. Lakiviittaus ei ole työehtosopimuksen osa. Myös niissä yrityksissä, joissa yt-lakia ei tarvitse nou- dattaa, kehittämistoimenpiteitä on tärkeää suunnitella ja seurata niiden toteutu- mista yhdessä henkilöstön kanssa.

Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvasta käyttöönottoon liittyvästä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastamisesta huolehtii työnantaja.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Toimihenkilöliitto ERTO ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

00520 Helsinki

Puh. 09 613 231

xxx.xxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Taloushallintoalan työehtosopimus 8.2.2022 – 30.11.2023

Document Metadata