SUOMEN KANSALLISTEATTERIN TEKNIIKKAA JA VASTAAVIA
1.2.2018-
31.1.2020
SUOMEN KANSALLISTEATTERIN TEKNIIKKAA JA VASTAAVIA KOSKEVATYÖEHTOSOPIMUS
SUOMEN KANSALLISTEATTERIN TEKNIIKKAA JA VASTAAVIA
koskeva työehtosopimus
1.2.2018–31.1.2020
Sisältö
6 § Muut työsuhdetta koskevat säännöt 3
10 § Viikoittaiset vapaapäivät 8
12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 10
13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika 10
14 § Muu henkilökohtainen lisä 11
18 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus 14
21 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen 15
22 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen 15
26 § Sunnuntaityö ja lepoaikaa lyhentävä työ 17
27 § Ylimääräiset vapaapäivät 18
30 § Matkustaminen, kiertue- ja ulkomailla tapahtuva työ 19
31 § Työntekijän siirto muuhun työhön 20
34 § Työntekijän oikeus vapaaseen 22
35 § Työssäolopäivien ja -tuntien veroiset päivät ja tunnit 22
37 § Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana 26
40 § Lomakorvaus 34 §:n mukaisen vapaan perusteella 28
41 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä 28
43 § Sairausloma-ajan palkka 30
44 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 32
45 § Työtapaturma ja ammattitauti 32
46 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus 33
47 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 35
48 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin 36
52 § Työpuku ja suojavaatetus 40
56 § Jäsenmaksujen periminen 41
57 § Järjestötoimintaan osallistuminen 42
60 § Varallaolo- ja päivystystehtävät 42
62 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 43
63 § Luottamusmiehen valinta 43
64 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 43
65 § Tietojen ja selvitysten saanti 43
66 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutusoikeudet 44
X SOPIMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 44
68 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 44
69 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen 44
70 § Sopimuksen voimassaoloaika 45
LIITE 1: KANSALLISTEATTERIN TEHTÄVÄNIMIKKEET JA PALKKARYHMITTELY 46
LIITE 2: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS 49
LIITE 3: KOKONAISPALKKAUS/KOKONAISTYÖAIKA 50
LIITE 4: TUNTIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 52
LIITE 5: PAIKALLINEN SOPIMINEN 56
SUOMEN KANSALLISTEATTERIN TEKNIIKKAA JA VASTAAVIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 2018–2020
I YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 § Soveltamisala
Tällä sopimuksella on sovittu Suomen Kansallisteatterin työsuhteessa olevien teknisen ja toimistohenkilökunnan tai heihin verrattavan henkilökunnan työ- ja palkkaehdoista jäljempänä ilmenevällä tavalla.
Suomen Kansallisteatterista käytetään tässä sopimuksessa nimitystä teatteri. Työsuhteessa Suomen Kansallisteatteriin olevasta henkilöstä käytetään nimi- tystä työntekijä.
2 § Yleiset sopimukset
Tämän sopimuksen osana noudatetaan soveltuvin osin seuraavia TT:n ja SAK:n välisiä yleisiä sopimuksia sellaisina, kuin ne ovat olleet vuonna 2017 voimassa ollessaan:
• Yleissopimus vuodelta 1997
• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamis-ohjeineen vuodelta 2001
II TYÖSUHDE
3 § Työsuhteen syntyminen
Työsopimus
Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti ja se on voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.
Soveltamisohje
Työntekijällä on oikeus olla antamatta luottamusmiehelle työsopimustaan koskevia tietoja.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisin edellytyksin.
Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen.
Ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu, katsotaan työsopimus työsuhteen al- kaessa tehdyksi neljän kuukauden koeajalla, jonka kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa.
Pöytäkirjamerkintä
Teatteri ilmoittaa koeajasta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
4 § Työsuhteen päättyminen
1. Työsuhteen irtisanominen
Irtisanominen on aina suoritettava kirjallisesti.
Soveltamisohje
Työnantajan ja työntekijän irtisanomiseen sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 6 lu- vun mukaisia irtisanomisaikoja:
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua kes- keytyksettä, ellei muusta ole sovittu,
1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta;
3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta;
5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Pöytäkirjamerkintä
Teatteri ilmoittaa ao. luottamusmiehelle mahdollisista työntekijöiden irtisanomisista ja lomautuksista kaksi viikkoa ennen päätöksen toimeenpanoa, jotta liittoa voidaan kuulla.
2. Työsuhteen purkaminen on aina suoritettava kirjallisesti ja siitä on ilmoitettava luottamusmiehelle.
Soveltamisohje
Työsuhde voidaan purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä mainituissa tapauksissa.
5 § Työnjohto ja valvonta
Teatterilla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.
6 § Muut työsuhdetta koskevat säännöt
Aikaisemmin voimassa olleet edut
Jos teatteri on antanut työntekijälle taikka teatteri ja työntekijä ovat sopineet paremmista eduista kuin tämä työehtosopimus edellyttää, ei näitä etuja tämän sopimuksen perusteella huononneta.
Teatterin ja työntekijän yleiset velvollisuudet
Teatterin tulee
• selvittää uudelle työntekijälle, mitä työehtosopimusta ja mitä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää hänen työsuhteeseensa sovelletaan ja kuka toimii työnte- kijöiden luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna ja mistä heidät tavoittaa.
• suhtautua luottamuksella työntekijään, tiedottaa hänelle häntä koskevista päätöksistä;
• neuvotella luottamuksella työntekijän kanssa tämän tehtäviä koskevissa teatterin asioissa; sekä
• selvittää työntekijälle tämän asema, tehtävät ja vastuut teatterin organisaatiossa ja niissä tapahtuneet muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä edistää muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla työntekijän pyrkimyksiä, jotka tarkoit- tavat teatterin toiminnan kehittämistä.
• suorittaa hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, mitä teatteri työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa; ja
• välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työnteki- jältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä olisi omiaan tuottamaan vahinkoa teatterille.
Työntekijän tehtäviin kuuluvat teatterin toimintaa palvelevat työsopimuksen mukaiset tekniset ja esitystoimintaan liittyvät työt.
III TYÖAIKA
7 § Säännöllinen työaika
Työaikamuodot
Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuo- don mukaan siten kuin tässä työaikaluvussa on tarkemmin määrätty.
Näytäntötyöntekijät
Näytäntötyöntekijöiden työaika järjestetään siten, että näytäntövuotena työtun- timäärä tasoittuu keskimäärin 38,25 tuntiin viikossa jäljempänä olevin edelly- tyksin. Työviikko alkaa maanantaina kello 8.00.
Työvuoron pituus on vähintään 4,5 tuntia ja enintään 13 tuntia. Enimmäispituisia työvuoroja voidaan teettää teoskohtaisilla runkoryhmillä tilapäisesti uuden näy- telmän harjoituspäivinä ja niitä voidaan teettää yhteensä näytäntövuoden aika- na 32 samalla henkilöllä. Työviikon enimmäispituus voi harjoitusviikkoina olla enintään 60 tuntia.
Jos lauantain tai sunnuntain työaika ylittää 8 tuntia, seuraavalla työviikolla työn- tekijälle taataan yksi enintään 6,5 tunnin työpäivä.
Soveltamisohje
Tämäsääntö eipoistatyöntekijänoikeutta 25 §:nmukaiseenpitkänvuoronkorvaukseen.
Vuosittainen työaika
Työntekijän vuosittaisten työpäivien ja -tuntien lukumäärä on vuosilomaoikeu- den ollessa:
2 pv 219 työpäivää ja 1752 tuntia
2,5 pv 216 työpäivää ja 1728 tuntia
3 pv 210 työpäivää ja 1680 tuntia.
Huomautus
Työajan lyhennys on otettu huomioon työpäivien määrässä. Näytäntövuosi on aina 1.8.
– seuraavan vuoden 31.7. välinen aika. Työnantaja laatii näytäntövuoden alussa alusta- van suunnitelman näytäntövuoden työ- ja vapaapäivien sijoittumisesta.
Työajan tasoittumiseksi annetut vapaat katsotaan työpäiviksi. Edellä mainitussa suun- nitelmassa näytäntövuoden ajalle sijoitetut vapaapäivät eivät ole työpäiviä.
Päivätyöntekijät
Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu siihen saakka, kun näyttelijöiden harjoitus- ja esitystoiminta alkaa, säännöllinen työaika on kuitenkin 6,5 tuntia vuorokaudessa ja 32,5 tuntia viikossa. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.
Toimisto
Säännöllinentyöaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Senviikonalusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu siihen saakka, kun näyttelijöiden harjoitus- ja esitystoi- minta alkaa, säännöllinen työaika on kuitenkin 6 tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia viikossa. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.
Lipunmyyjät
Lipunmyyjien säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 9 tuntia. Yhdeksän tunnin enimmäispituisia työpäiviä voidaan teettää enintään 4 kahdessa viikossa. Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 35 tuntia. Työajan tasoittumisjak- soonnäytäntövuosi. Viikoittainentyöaikavoidaanjärjestääviisi- taikuusipäiväiseksi. Kuusipäiväisillä viikoilla ja pitkillä työvuoroilla kerrytetäänkesävapaata tasaisesti ko- ko näytäntövuoden aikana. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.
Vuosittainen työaika on vuosilomaoikeuden ollessa:
2 pv 228 työpäivää ja 1596 tuntia;
2,5 pv 225 työpäivää ja 1575 tuntia; ja
3 pv 219 työpäivää ja 1533 tuntia.
Työnantaja laatii näytäntövuoden alussa alustavan suunnitelman näytäntövuo- den työ- ja vapaapäivien sijoittamisesta.
Keittiötyö
Säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa. Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 35 tuntia. Työajan tasoittumisjakso on näytäntövuosi. Ruokatauko ei sisälly työaikaan.
Keittiöhenkilökunnan vuosittaisten työpäivien ja työtuntien lukumäärä on vuo- silomaoikeuden ollessa:
2 pv 228 työpäivää ja 1596 tuntia;
2,5 pv 225 työpäivää ja 1575 tuntia;
3 pv 219 työpäivää ja 1533 tuntia.
Muut työntekijät
Muitten työntekijäin työaikajärjestelyssä noudatetaan teatterissa vallitsevaa käytäntöä, ellei siitä erikseen toisin sovita.
Kaksiosaista työpäivää tekevälle kuiskaajalle ja järjestäjälle taataan ensi-illan jälkeen viisi seuraavaa aamupäivää vapaata.
8 § Työvuoroluettelo
a) Säännöllinen päivätyö
Päivätyöntekijöiden työaika sijoitetaan säännöllisesti toistuviksi vuoroiksi.
b) Näytäntötyö
Näytäntöihin osallistuvia työntekijöitä varten on työnantajan laadittava työ- vuoroluettelo, jossa mainitaan milloin työntekijän säännöllinen työaika alkaa ja päättyy, sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat.
Pöytäkirjamerkintä
Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työaikaa, jonka sijoittamisesta työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työvuoroluetteloon saa sisällyttää ainoastaan sään- nölliseen työaikaan kuuluvaa työaikaa.
Työvuoroluetteloa laadittaessa pyritään mahdollisimman suureen suunnitelmallisuuteen.
Pöytäkirjamerkintä
Työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi voidaan työtä teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella.
Työvuoroluettelo on laadittava kaksiviikkoiskausittain siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja yhdeltä viikolta alustavasti sekä vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti. Työvuoroluettelo on annettava työnteki- jälle viimeistään torstaina ennen asianomaisen kaksiviikkoisjakson alkua.
c) Lipunmyyjät
Työvuoroluettelo laaditaan kaksiviikkoiskausittain etukäteen.
d) Keittiötyö
Työvuorolista laaditaan kolmen viikon jaksoissa. Uusi lista annetaan tiedoksi viikkoa ennen edellisen listan päättymistä.
e) Muut työt
Työ tapahtuu tehtävä- ja aluekohtaisen tarpeen mukaisesti sovittuna aikana.
Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kaksiviikkoiskausittain siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja muilta viikoilta alus- tavasti sekä vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti. Työvuoroluettelo on annetta- va työntekijälle viimeistään torstaina ennen asianomaisen kaksiviikkoisjakson alkua.
Päivittäiset lepoajat
Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, jota ei lueta työaikaan. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia työntekijöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätön- tä. Lepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivaiheille. Työntekijälle annetaan päivittäin 10 minuutin pituinen kahvitauko, joka järjes- tetään tarvittaessa vuorottain ja muutenkin siten, ettei siitä aiheudu häiriöitä työn kululle.
Alle seitsemän tunnin työvuoroon, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruoka- taukoa, tulee sisältyä vähintään yksi 15 minuutin pituinen virkistystauko.
Soveltamisohje
Jollei ruokailutaukoa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää edellä säädetyn mukai- sesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.
Alle 18-vuotiaiden työtekijöiden lepoaikojen suhteen noudatetaan lisäksi, mitä nuoria työntekijöitä koskevassa laissa (998/93) on säädetty.
Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vä- hintään 10 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika.
Pöytäkirjamerkintä
Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (605/96) 29 §:n mukaisesti.
10 § Viikoittaiset vapaapäivät
Viikoittainen vapaa-aika
Viikon aikana annetaan työntekijälle vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan pääsään- töisesti samoina viikonpäivinä. Päivätyöntekijöillä lauantai on vapaapäivä.
Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.
Viikon toinen vapaapäivä
Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, pyritään se mahdol- lisuuksien mukaan sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen.
Pöytäkirjamerkintä
Työntekijän kanssa voidaan sopia viikon toisen vapaapäivän sijoittamisesta muuhun- kin ajankohtaan, esim. vuosiloman yhteyteen tai talvivapaaksi sellaiseen ajankohtaan, joka muutoin ei olisi vapaa.
Edellä 7 §:n mukaisesti vahvistetun näytäntövuoden työpäivien ulkopuoliset päi- vät ovat työntekijän vapaapäiviä.
Soveltamisohje
Vapaapäivien laskeminen vuosityöaikaa noudattavilla työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden:
Kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken näytäntövuoden tai kun työnteko keskeytyy sairausloman, äitiysvapaan tai muun sellaisen syyn vuoksi kesken näytäntövuoden, lasketaan keskeytyksen ulkopuoliseen aikaan sisältyvät työ- ja vapaapäivät uudelleen siten, että työaika tasaantuu kyseisen työaikamuodon viikoittaiseen työaikaan ja vii- sipäiväiseen työviikkoon.
Saamatta jääneet vapaapäivät tulee ensisijaisesti antaa vapaana. Mikäli se ei ole mah- dollista, ne korvataan maksamalla jokaista saamatta jäänyttä vapaapäivää kohden yk- sinkertaiseen tuntipalkkaan perustuva päiväpalkka. Näytäntövuosittaista ylityötä ei muodostu, koska näytäntövuotisten työpäivien lukumäärä ei täyty.
On huomattava, että vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuosittain eli 1.4. – 31.3. Kun vapaapäivät määräytyvät näytäntövuosittain eli 1.8. – 31.7., tulee vuosiloma- ja vapaapäivät laskea erikseen.
11 § Peruspalkka
Työntekijälle maksetaan tämän sopimuksen liitteenä 1 olevasta palkkaryh- mittelystä ilmenevä, asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen peruspalkka. Teatteri käyttää tehtäväkohtaisena palkkana hyvän ja erittäin hyvän ammattitaidon perusteella sekä poikkeuksellisen hyvien työtu- losten vuoksi kaikkia palkkaryhmittelyn nimikkeitten peruspalkkoja. Jos asian- omaisen työntekijän tehtäviä vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin työntekijälle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen peruspalkka.
Pöytäkirjamerkintä
Viimeksi mainitun työntekijän peruspalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon hänen tehtäviensä ja koulutuksensa lisäksi hänen asemansa verrattuna palkkahinnoittelussa mainittujen työntekijäin ja vastaavia tehtäviä suorittavien työntekijäin asemaan ja/tai peruspalkkaan sijoittamisperusteisiin. Mikäli työntekijä suorittaa useampia tehtäviä ja tämän vuoksi mikään hinnoittelussa mainittu nimike ei vastaa hänen tehtäviään, peruspalkka määritellään eri tehtäviin käytettävien työaikojen perusteella tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen.
12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta tai vähintään 10 % peruspalkasta, kun työntekijä on ollut vä- hintään 10 vuotta työsuhteessa.
13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika
1. Oman tai muun ammattiteatterin palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä ko. tehtävässä.
Soveltamisohje
Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva palvelussuhde, joten esim. pelkkä omis- tussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava olevan aina olennaista hyötyä. Muutoin olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Jokainen tapaus ratkaistaan tapaus- kohtaisesti siten, että samankaltaisissa tapauksissa on pyrittävä mahdollisimman yh- tenäiseen käytäntöön
Lisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestänyt palvelussuhde. Lisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalenteripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.
Työntekijän saman ajankohdan eri palveluksista otetaan huomioon ainoastaan yksi palvelussuhde palvelusaikaa määrättäessä. Jos työntekijällä on samana ajankohtana ollut useita osa-aikaisia em. lisään sinänsä oikeuttavia palvelussuhteita, niiden työajat lasketaan yhteen kuitenkin enintään täyden työajan enimmäismäärään asti.
2. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa maksetaan palvelusajan täyt- tymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teat- terin palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takau- tuvasti selvityksen esittämisestä.
Soveltamisohje
Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa ei tarvitse hakea, mutta työntekijä on velvollinen esittämään em. luotettavat kirjalliset selvitykset muun työnantajan pal- velusajoista, muusta alalla oloajasta tai koulutuksesta.
3. Osa-aikatyöstä luetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi sen suhteellinen osuus ko. tehtävän säännöllisestä työ- ajasta.
4. Lisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.
5. Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä vuosiloma-aika, vanhempainva- paat, eikä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän työloma tai muu luvallinen poissaoloaika kalenterivuodessa.
14 § Muu henkilökohtainen lisä
Työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on ensisijaisesti työntekijän henkilö- kohtainen osaaminen, henkilökohtaiset tulokset ja koulutus.
Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henki- löstön tai sen edustajien kanssa. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työn- tekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Työntekijälle on pyydettäessä ilmoitetta- va häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.
Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.
Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhtei- sössä, tai muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Em. tekijöitä voivat olla esim. yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Myös palvelusai- kana hankittu koulutus, esim. suoritettu ammattitutkinto, johtaa muun henkilökoh- taisen lisän uudelleen arvioimiseen.
Uusia työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henki- lökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset.
Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräai- kainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttami- sen pitäisi perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.
Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyk- sessä on työntekijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheutuva palkkaus- perusteiden uudelleen arviointi tai työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huo- mattava huonontuminen.
Paikallinen sopiminen
Henkilöiden arvioiminen ja muun henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti. Tavoitteena on, että muun henkilökohtaisen lisän perusteis- ta on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.
14a § Operaattorilisä
Mikäli valaistus-, tehoste- tai näyttämömies suorittaa operaattoritehtäviä, maksetaan hänelle siitä erillinen korvaus Kansallisteatterin käytännön mu- kaisesti. Operaattorilisä on suuruudeltaan 1.5.2018 alkaen 107,32 euroa / kuu- kausi, ja 1.4.2019 alkaen 108,88 euroa / kuukausi. Lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
Työnantajan määräyksestä oman työtehtävän ohessa suoritetusta taiteellisesta suunnittelutehtävästä maksetaan Kansallisteatterin käytännön mukainen suun- nittelulisä, ja huomioidaan suunnitteluun tarvittava työaika. Lisän maksamisen edellytyksenä on kirjallinen työsuunnitelma.
15 § Kannustinpalkkio
Työntekijälle voidaan maksaa erillistä kannustinpalkkiota, joka perustuu teat- terin tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen.
Kannustinpalkkiona voidaan maksaa työntekijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Kannustinpalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta.
Tuloksen aikaansaamiseen vaikuttaneelle työntekijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen kannustinpalkkio.
Kannustinpalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnte- on keskeytysaika vuosilomaa ja vuosivapaata lukuun ottamatta vähentää vastaa- vassa suhteessa kannustinpalkkion määrää, jollei työnantaja toisin päätä.
Soveltamisohje
Kannustinpalkkion käyttöönoton yhteydessä tehdään sitä koskeva paikallinen sopimus liitteen 5 mukaisesti.
Kannustinpalkkion perusteeksi valitaan yksikössä tavoitteita, jotka kuvaavat toimin- nan onnistumista mahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perusteeksi va- littujen tavoitteiden ylittämisestä riippuu kannustinpalkkion maksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta päätetty.
16 § Palkan tarkistaminen
Työntekijälle maksettavaa palkkaa voidaan tarkistaa, mikäli työmäärä ja työ- aika vähentyvät oleellisesti. Työnantaja on tällöin velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa.
Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, lasketaan jokais- ta kalenteripäivää kohden niin mones osa kuukausipalkasta kuin siinä kuukau- dessa on päiviä.
Työntekijälle kalenterikuukauden osalta työssäolon ajalta maksettava palkka las- ketaan kuitenkin tuntipalkan mukaan jakamalla hänen kuukausipalkkansa 19
§:ssä mainitulla asianomaisella jakajaluvulla, jos
1) työsuhde on kestänyt enintään 12 kalenteripäivää;
2) työsuhde on kestänyt yli 12 kalenteripäivää ja kuukausipalkka muuttuu työsuh- teen kestäessä siten, että eri palkkausperusteen mukaan määräytyvät työsuhteen peräkkäiset osat ovat enintään 12 kalenteripäivän pituisia; tai
3) palkka on laskettava enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden osalta palkanmaksun keskeytyessä työnsuorituksen työntekijästä riippumattoman es- tymisen vuoksi.
Jos työpäivä työntekijän pyynnöstä tai muutoin työntekijästä johtuvasta syystä jää tilapäisesti vajaaksi vähennetään kuukausipalkasta edellä tarkoitettu tunti- palkka kultakin poissaolotunnilta.
18 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus
Näytäntötyöntekijälle, joka työtä suorittaessaan osallistuu näytelmän drama- turgiaan, suoritetaan ennen ensimmäistä valmistavaa harjoitusta tiedossa oleva erillinen korvaus Suomen Kansallisteatterin käytännön mukaisesti.
Soveltamisohje
Normaali tekninen vaihto ei oikeuta korvaukseen.
19 § Kuukausipalkan jakaja
Tuntipalkka saadaan jakamalla sopimuksen mukainen kuukausipalkka sään- nölliseen työhön käytetyllä tuntimäärällä kuitenkin siten, että täyttä työaikaa tekevien työntekijäin osalta käytetään jakajana lukua 163.
Täyttä työaikaa tekevien lipunmyyjien osalta, toimistotyössä, keittiössä ja kes- kusvahtimestareilla käytetään jakajana kuitenkin lukua 152.
Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä.
Palkantuleeollatyöntekijännostettavissahänenmääräämässäänrahalaitoksessa.
Mikäli palkanmaksupäivä ei ole rahalaitoksen aukiolopäivä, palkan on oltava työntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä tällaisena työ- tai aukiolopäivänä.
V ERILLISET KORVAUKSET
21 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen
Lisätyöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Lisätyön tekemisestä voidaan sopia työntekijän kanssa pysyväismääräyksellä toistai- seksi, esimerkiksi työsopimuksella.
Lisätyö korvataan joko antamalla työntekijälle vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden tai rahakorvauksena maksa- malla yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta.
22 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
Ylityöllä tarkoitetaan esimiehen määräyksestä tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotettavasti selvitetty.
Soveltamisohje
Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työaikalain (605/96) mukaisen sään- nöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärän lisäksi.
Näytäntötyöntekijöiden säännöllinen työaika on työvuoroluetteloon merkitty työvuoro.
Vuorokautisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puoli- toistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukau- sipalkan lisäksi.
Viikoittainen ylityö
Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään 7 §:ssä mainittujen säännöllisten vii- koittaisten työaikojen lisäksi.
Pöytäkirjamerkintä
Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt eivät muuta ylityörajoja.
Viikoittaisesta ylityöstä suoritetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta puolitoista- kertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.
Näytäntövuosittainen ylityö
Vuosittaista ylityötä on työ, jota tehdään 7 §:ssä mainittujen vuosittaisten työpäi- vien ja vuosittaisten työtuntien lisäksi.
Vuosiylityöstä maksetaan työpäivän viideltä ensimmäiseltä tunnilta puolitoista- kertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.
Ylityön korvaaminen vapaana
Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-ai- kaan säännöllisenä työaikana. Ylityöstä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.
Ylityön teettämistä koskevat rajoitukset
Työaikalaissa (605/96) tarkoitettua ylityötä saadaan teettää siten, että kuuden kuukauden aikana ylityön enimmäismäärä tasoittuu keskimäärin 138 tuntiin neljässä kuukaudessa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.
Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.
Iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana. Iltatyöstä mak- setaan 15 %:n erillinen lisä perustuntipalkkaan. Korvaus voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaaseen.
24 § Yötyö ja -korvaus
Yötyötä on työ, jota tehdään kello 22.00 – 07.00 välisenä aikana. Yötyöstä makse- taan 30 %:n erillinen lisä perustuntipalkkaan. Korvaus voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavaan vapaaseen.
Pöytäkirjamerkintä
Työntekijöillä voidaan teettää yötyötä klo 23.00 – 06.00 välisenä aikana. Yötyön teet- tämisen perusteena voi olla lavastuksen purkaminen, vierailu- ja kiertuetoiminta sekä muu, teatterin toiminnan kannalta pienehkö työ. Poikkeuksista voidaan sopia paikallisesti.
25 § Pitkän vuoron korvaus
Näytäntötyöntekijöiden työvuorolistan mukaisilta 8 – 13 -tuntisilta päiviltä mak- setaan kahdeksan tunnin ylittäviltä tunneilta pitkän vuoron korvausta kuten vuorokautisesta ylityöstä.
26 § Sunnuntaityö ja lepoaikaa lyhentävä työ
Sunnuntaina tai muuna kirkollisen juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivä- nä tehdystä työstä maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalk- ka jokaiselta tunnilta. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi suoritettava ylityökorva- us, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.
Pöytäkirjamerkintä
Kansallisteatterissa voidaan työn luonteesta johtuen teettää näytäntötyötä tai siihen liittyvää työtä viikon kaikkina päivinä.
Sunnuntaita ja edellisessä kappaleessa tarkoitettuja juhlapäiviä edeltävinä päivi- nä kello 18.00 – 24.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 %:n suuruinen erilli- nen rahakorvaus, joka lasketaan työntekijän yksinkertaisesta perustuntipalkasta.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sat- tuvana jouluaattona klo 00.00 – 18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokor- vauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton perustuntipalkka.
Lepoaikaa lyhentävä työ
Viikoittaisena vapaapäivänä tehdystä ja lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopi- muksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Lepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää 9 §:ssä tarkoitettua lepoaikaa.
Tässä pykälässä tarkoitetusta työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vastaavan vapaa-ajan laskennassa noudatetaan tämän pykälän säännöksiä.
Näytäntötyöntekijän vahvistetussa työvuoroluettelossa vapaapäiväksi merkitty- nä päivänä tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö.
27 § Ylimääräiset vapaapäivät
Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto, loppiainen, helatorstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itse- näisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäi- viä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman vii- kon, työjakson tai tasoituskauden aikana.
Siitä riippumatta, onko edellä tarkoitettu ylimääräinen vapaapäivä voitu antaa vai ei, maksetaan ko. viikolla tai työjaksolla erillisenä lisätyökorvauksena korot- tamaton tuntipalkka sen työajan ylittävältä ajalta, mikä saadaan, kun työajas- ta vähennetään kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden viidesosa säännöllisestä viikkotyöajasta.
28 § Hälytysraha
Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 10 euron hälytysraha, mikäli työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa- aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää enintään 5 tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työ-
hön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Työntekijälle maksetaan vähimmäiskorva- us hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.
29 § Hätätyö
Mikäli työntekijä joutuu olemaan työssä, jonka on aiheuttanut luonnontapahtu- ma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ennakolta ole voitu tietää, ja tämä on saanut aikaan keskeytyksen teatterin säännöllisessä toiminnassa, tai vakavasti uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi, pidetään työtä hätätyönä. Tällaisen työn tekemisestä ei ole oikeutta kieltäytyä.
30 § Matkustaminen, kiertue- ja ulkomailla tapahtuva työ
Kiertuetyö ja matka-aika
Kiertuetyötä on kiertueen aikana tehtävä konkreettinen työ, kuten esityksen rakentaminen, harjoitteleminen, esittäminen tai purkaminen. Myös matkus- tamisen yhteydessä henkilöiden kuljettaminen työn suorituspaikkaan tai sieltä takaisin voi olla kiertuetyötä. Kiertuetyöstä maksetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.
Matka-aikaa on aika, jonka aikana matkustetaan. Matka-aika merkitään työvuo- roluetteloon, mutta ei ole konkreettista työaikaa, ellei matka-ajalle ole määrätty työtehtäviä.
Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan ku- lu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii. Matka pyritään järjestämään niin, että kiertuetyö al- kaa vasta matkaa seuraavana päivänä, eikä sunnuntai olisi matkustuspäivä. Matkasuunnitelmasta käydään keskustelu niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Erityisesti pitkäkestoisen matkan suunnittelussa on huomioitava riittävä palautumisaika.
Muuta kuin edellä tarkoitettua matkustamista ei lueta työaikaan.
Pöytäkirjamerkintä
Työvuoroluetteloon tulee merkitä matkustusvuorokaudelle matkatyövuoro, mikäli matka on työvuoroluetteloa laadittaessa tiedossa. Matka-ajaksi työvuorolistaan mer- kitty työvuoro ei kerrytä lisiä silloin, kun kyse ei ole konkreettisesta työn tekemisestä.
Kiertuetyö ja siitä maksettavat korvaukset
Kiertuetyötä on muualla kuin teatterin vakinaisissa tiloissa tapahtuva työ.
1. Kotimaankiertuetyötä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella suoritettava työ, josta maksetaan 15 %:n suuruinen erillinen lisä perustuntipalkkaan.
2. Ulkomaankiertuetyötä on ulkomailla tapahtuva työ, josta maksetaan 25%:n suuruinen erillinen lisä perustuntipalkkaan.
Asuminen
Teatteri on velvollinen järjestämään työntekijälle hotelli- tai muun asialli- sen majoituksen olosuhteet huomioon ottaen kiertue- ja matkatyön ajaksi. Majoituspaikan tulee sijaita kohtuullisen lähellä työn suorittamispaikkaa.
Matka- ja majoituskustannusten korvaukset
Tässä sopimuksessa mainitun lisäksi matka- ja majoituskustannusten korvauk- set määräytyvät verohallinnon vuosittain vahvistamien tariffien mukaisesti.
Päiväraha
Päiväraha suoritetaan osa- ja kokopäivärahana, verohallinnon vuosittain vahvis- tamien tariffien mukaisesti.
Matkalasku
Matkalasku on laadittava teatterin hyväksymälle matkalaskulomakkeelle. Laskun tulee sisältää selvitys matkan tarkoituksesta, matkustustavasta, mat- kareitistä sekä saapumis- ja lähtemispäivämääristä kellonaikoineen kunkin paikkakunnan osalta. Laskussa on lisäksi mainittava, kenen määräyksestä mat- ka on tehty. Matkalaskuun on liitettävä tarvittavat tositteet. Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on niistä ollut saatavilla.
Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen
Matkalasku on esitettävä viivytyksettä matkan päätyttyä. Kun matkasta on saatu selvitys, korvaus pyritään maksamaan seuraavan mahdollisen tilityksen yhteydessä.
31 § Työntekijän siirto muuhun työhön
Mikäli työntekijä siirretään hoitamaan tilapäisesti, enintään kahdeksan viikon ajaksi omaa tehtävätasoaan alemmin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta hänen oman tehtävätasonsa mukainen palkka.
Mikäli työntekijä siirretään tilapäisesti hoitamaan, vähintään kuuden työpäivän
ja enintään kahdeksan viikon ajaksi kerrallaan omaa tehtävätasoaan korkeammin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta tämän tehtävätason mukainen palkka.
VI VUOSILOMA
32 § Vuosiloma
Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän työehtosopi- muksen mukaisesti.
33 § Vuosiloman pituus
Vuosiloman pituus on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden
1) kolme arkipäivää,
jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa teatterissa välittömästi lomanmääräy- tymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusai- kaa yhteensä vähintään 15 vuotta,
2) 2,5 arkipäivää,
a) jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa teatterissa välittömästi lomanmää- räytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusai- kaa yhteensä vähintään viisi vuotta,
b) jos hänen palvelussuhteensa, asevelvollisuus- tai siviilipalvelusaikaa lukuun ottamatta, on omassa teatterissa xxxxxxxxxx edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut yhden vuoden,
3) kaksi arkipäivää muissa tapauksissa.
Soveltamisohje
Yhtäjaksoisesti jatkuneelta palvelussuhteelta ei edellytetä, että työntekijä on ollut koko ajan työssä.
Teatterin palvelukseen verrattavaksi ajaksi lasketaan palvelu teatterissa, palvelu vas- taavissa tehtävissä, radio-, TV- ja elokuvatuotannossa tai muussa tehtäväkuvaa vastaa- vassa työssä sekä asevelvollisuus- tai siviilipalvelusaika.
34 § Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työ- tä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus määräytyy jäljem- pänä 40 §:n mukaisesti.
35 § Työssäolopäivien ja -tuntien veroiset päivät ja tunnit
Työntekijät, joita koskee 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntö
Työssäolopäivien veroisina päivinä 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa pidetään
1) työntekijän vuosilomapäiviä ja vuosilomalain 8 §:n mukaista vapaata;
2) päiviä, joina työntekijä on työaikajärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa kes- kimääräisen viikkotyöajan tasaamiseksi laissa säädetyn enimmäismäärän. Ellei tässä tarkoitetussa tapauksessa ole annettu yli kuuden arkipäivän pituista yh- tenäistä vapaa-aikaa, luetaan vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi kuitenkin vain siltä osin kuin niiden määrä saman kuukauden aikana ylittää neljä päivää.
Soveltamisohje
Kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaapäivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään 14 työpäivän tai 35 tunnin ansainta- sääntöä sovellettaessa myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on palvelussuhteen kestäessä estynyt työtä suorittamasta.
3) sairauden tai tapaturman vuoksi enintään 75 päivältä ja lisäksi tämän ylittäväl- tä ajalta, mikäli työntekijälle on suoritettu tältä ajalta palkkaetuja;
4) sairauden tai tapaturman vuoksi, mikäli työntekijä on saanut palkan sijasta 43
§ – 45 §:ssä tarkoitetun tapaturma- tai muun korvauksen siltä työkyvyttömyys- ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan;
5) erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan sekä tilapäisen hoitovapaan, osittaisen hoitovapaan ja pakottavan perhesyyn vuoksi.
Soveltamisohje
Vanhempainvapaan aikana vuosiloma karttuu vain sille vanhemmalle, joka saa van- hempainrahaa. Työntekijän on selvitettävä työnantajalle kummalle vanhemmista ja miltä ajalta vanhempainrahaa maksetaan.
6) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyk- sestä viranomaisen hyväksymässä kuntoutuslaitoksessa tai muussa fysikaalises- sa tutkimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työ- kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajas- ta työssäolopäivien veroisena yhteensä enintään 75 työpäivää;
7) työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 luvussa tarkoitetun tai työnantajan määrää- män tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;
8) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi;
9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi, kuitenkin edellyt- täen, että työntekijä on palannut työhön välittömästi esteen lakattua;
10) sellaisen kunnallisen tai muun luottamustehtävän hoitamisen taikka todis- tajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen on sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.
Soveltamisohje
Kunnallisista luottamustehtävistä kieltäytymisen perusteista on säädetty kuntalain (365/95) 38 §:ssä.
Kansanedustajan toimi ei ole puheena olevassa kohdassa tarkoitettu luottamustehtävä.
11) työn edellyttämään koulutukseen osallistumiseksi myönnetyn työloman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin 30 työpäivää kerrallaan;
Soveltamisohje
Työnantajan pitää ennen koulutukseen osallistumista työlomaa myöntäessään määri- tellä, onko kysymyksessä sellainen työn edellyttämä koulutus, jota puheena olevassa määräyksessä tarkoitetaan. Lomanmääräytymisvuoteen saattaa sisältyä useampiakin tässä tarkoitettuja enintään 30 kalenteripäivän pituisia työssäolopäivien veroisiksi lu- ettavia työloma-aikoja.
12) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, kuitenkin enin- tään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos työntekijä on välittö- mästi opintovapaan tai sitä välittömästi seuranneen vuosiloman jälkeen palan- nut työnantajan hänelle osoittamaan työhön;
13) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistu- misen vuoksi;
14) muun työloman tai edellä 3) – 6) ja 11) – 13) kohdissa mainitut ajat ylittävien poissaoloaikojen vuoksi siltä osin, kuin ne eivät saman lomanmääräytymisvuo- den aikana ylitä 30 kalenteripäivää edellyttäen, että työntekijä on lomanmääräy- tymisvuoden aikana ollut omassa teatterissa työssä vähintään 30 kalenteripäivää;
Soveltamisohje
Muu työloma ei ole 30 kalenteripäivää ylittävältä osalta työssäolopäivien veroista aikaa, vaikka se olisi palkallista. Määräys ei koske perhevapaita.
15) muiden työntekijöiden vuosilomien vuoksi;
16) lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan; Soveltamisohje
Mikäli työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana useammin lomautettuna, esimerkiksi 1.7. – 14.8. ja 20. – 24.2., työssäolopäivien veroisia päiviä ovat ajanjaksolta
1.7. – 14.8. ne 30 päivää, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Loput tämän lomautusjakson päivistä eivät ole työssäolon veroisia päiviä. Toisesta lo- mautusjaksosta 20. – 24.2. ovat työssäolon veroisia kaikki ne päivät, jotka muutoin olisivat olleet työntekijän työpäiviä, sillä lomautuskertakohtaisten 30 päivän laskenta aloitetaan jälleen alusta.
17) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrat- tavan työaikajärjestelyn vuoksi, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan.
Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uusi kuuden kuukauden jakson laskeminen lo- manmääräytymisvuoden vaihtumisesta;
18) työnsä edellyttämän matkustamisen vuoksi, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen sekä
19) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksa- maan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan.
Soveltamisohje
Edellä olevat luettelot työssäolopäivien ja työssäolotuntien veroisista ajoista ovat tyhjentäviä.
36 § Vuosiloman antaminen
Työntekijän vuosiloman alkamispäiväksi ei saa määrätä päivää, jona henkilö muutoin olisi työstä vapaa. Työntekijälle on hänen lähtiessään lomalle ilmoitet- tava työvuoroluettelon mukainen ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä.
Näytäntötyöntekijät
Vuosiloma pyritään antamaan siten, että vuosiloma ja sen yhteyteen sijoitetut va- paapäivät muodostavat yhteensä vähintään 2,5 kuukauden yhtäjaksoisen vapaan.
Pöytäkirjamerkintä
Lomalistaan merkitään, mikä osa vapaasta on varsinaista vuosilomaa ja mille osalle kesävapaata sijoitetaan kertyneitä vapaapäiviä.
Vuosiloman pidennys
Silloin kun ns. päivätyössä työskentelevän työntekijän vuosiloma tai sen osa jär- jestetään pidettäväksi muuna kuin vuosilomalaissa määrättynä lomakautena, annetaan loma tältä osin pidennettynä puolella. Pidennys myönnetään kuitenkin enintään työntekijän koko loman puolesta määrästä niin, että suurin mahdolli- nen pidennys voi olla ¼ koko lomasta. Puolia päiviä ei oteta huomioon.
Mikäli tämän sopimuksen 33 § 1 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomas- ta pidetään enintään 30 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma vähin- tään 9 arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.
Mikäli tämän sopimuksen 33 § 2 a) kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään 24 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma vähintään 6 arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta sekä oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.
Mikäli työntekijällä, jonka työsuhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuo- silomasta osa jää pitämättä, on oikeus saada loman pidennystä, on ennen loma- kautta pidetyistä vuosilomapäivistä kolmannes pidennyspäiviä lomakorvausta laskettaessa.
Xxxxx pidennystä ei kuitenkaan myönnetä
a) työn kausiluontoisuuden vuoksi muuna kuin lomakautena pidettävään lomaan,
b) lomaan tai sen osaan joka lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen on työnte- kijän pyynnöstä siirretty pidettäväksi muuna kuin vuosilomalaissa määrättynä lomakautena; tai
c) jos työntekijä ei ole ollut työssä ko. lomavuoden lomakautena. Mikäli työnte- kijä on ollut vain osan lomakautta työssä, annetaan lomaan pidennys sikäli kuin vuosiloma olisi voitu sijoittaa lomakauteen keskeytyksen ulkopuoliseksi ajaksi.
37 § Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirret- tävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka ai- kana hän on työkyvytön.
Soveltamisohje
Työkyvyttömyys ei oikeuta lomakorvauksen maksamiseen, vaan ainoastaan vuosi- loman siirtämiseen. Jollei loman siirtoa pyydetä ̈ asianmukaisella tavalla, toteutuu vuosiloma lomajärjestyksen mukaisesti. Palkalliset sairauspäivät eivät tällöin kulu eikä ̈ työnantajalla ole oikeutta työntekijän sairausvakuutuspäivärahaan.
Vuosiloman siirtämistä ̈ koskevia määräyksiä noudatetaan myös siirrettyyn lomaan uuden työkyvyttömyyden sattuessa. Mikäli työntekijä ̈ sairastuu ensimmäisenä ̈ vuosilomapäivänään, hänen katsotaan sairastuneen vuosilomansa aikana (työneu- voston lausunto n:o 796/66).
Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yötyöstä ja sunnuntai-työstä maksettavat lisäkorvaukset.
Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomaa vastaava osuus peruskuukausipalkas- ta korotettuna em. lisäkorvausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lo- manmääräytymisvuoden peruskuukausipalkasta laskettuna.
ESIMERKKI
Jos vuosilomakauden (1.4. – 31.3.) palkka on 24 000 euroa ja lisäkorvaukset 4000 euroa, niin vuosilomalisäprosentti on 16,67 % (4000/24000).
Tällöin kk-palkka 2000 € : 25 = 80 € x vuosilomapäivät, esim. 36 = 2880 € x vuosilo- malisäprosentti 16,67 % = 480,10 € vuosilomalisä.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräyty- misvuoden aikana, lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan. Mikäli työntekijän lomakertymä on kolme päivää vuosilomalain mukaista lomanmää- räytymiskuukautta kohden, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan käyttäen 13,5 %:n kerrointa.
39 § Lomaraha
Työntekijälle suoritetaan lomarahana kultakin lomanmääräytymisvuonna an- saitulta lomapäivältä 50 prosenttia työntekijän lomanmääräytymisvuotta seu- raavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai, jos työntekijälle ei ole heinäkuun ajalta maksettu palkkaa, siitä kuukausipalkasta, jonka hän olisi heinäkuussa työssä ollessaan ansainnut.
ESIMERKKI
Heinäkuun palkka jaetaan luvulla 25, ja tulos jaetaan luvulla 2 ja kerrotaan ansai- tuilla vuosilomapäivillä. Jos palkka on 2.000 €, ja lomapäiviä 36, silloin 2000 €: 25 = 80 € : 2 = 40 € x 36 vuosilomapäivää = lomaraha on 1.440 €.
Mikäli työsuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, loma- raha lasketaan työsuhteen päättymistä edeltävän kalenterikuukauden varsinai- sesta kuukausipalkasta tai, jos työntekijälle ei ole tältä kuukaudelta maksettu varsinaista palkkaa, siitä varsinaisesta kuukausipalkasta, jonka hän olisi maini- tun kuukauden työssä ollessaan ansainnut.
Lomarahaa ei makseta ns. talviloman pidennyksen johdosta tai muulla perusteel- la annetun lomanpidennyksen osalta.
Lomaraha suoritetaan 1. kohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti ansaituil- ta lomapäiviltä maksettaviin lomakorvauksiin ja täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta maksettavaan lomakorvaukseen.
Xxxxxxxx suoritetaan yhdellä kertaa elokuun ensimmäisellä viikolla, jollei pai- kallisesti toisin sovita. Lomakorvauksiin lomaraha suoritetaan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.
Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi en- nen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Xxxxxxxxx ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää sovitun irtisanomisajan noudat- tamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai jonka työsopimuksen työnantaja on purkanut.
40 § Lomakorvaus 34 §:n mukaisen vapaan perusteella
Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
41 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä
1. Palvelussuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 35 §:n ja tämän pykälän 2. kohdan mukaisilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta 3. ja 4. kohdissa mai- nituin tavoin laskettu vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
2. Mikäli työntekijä on ollut niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde al- koi ja päättyi, työssä yhteensä vähintään 14 päivänä tai vähintään 35 tuntia, eikä hän tämän palvelussuhteen ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lomakorvausta laskettaessa.
3. Lomakorvauksen päiväpalkkaa laskettaessa käytetään perusteena palvelus- suhteen päättymiskuukauden varsinaista kuukausipalkkaa ja jakajana lukua 25.
4. Lomakorvauksen päiväpalkkaa korotetaan edellä 38 §:ssä tarkoitetulla lisä- yksellä käyttäen laskelmissa sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jonka aikana palvelussuhde päättyy.
5. Lomakorvausta ei makseta saamatta jääneestä loman pidennyksestä.
6. Vuosiloman pidennykseen oikeutetulle työntekijälle, jonka palvelussuhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuosilomasta osa jää pitämättä, suoritetaan lomakorvaus siten, että ennen lomakautta pidetyistä vuosilomapäivistä kolman- nes luetaan pidennyspäiviksi.
Soveltamisohje
Jos palvelussuhde päättyy jo ennen lomavuoden lomakautta, kaikki tätä ennen pidetyt vuosilomapäivät ovat varsinaisia lomapäiviä.
7. Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt niin lyhyen ajan, että siihen ei ole sisältynyt 14 työssäolopäivää tai 35 työssäolotuntia, maksetaan työsuhteen päät- tyessä lomakorvauksena 9 prosenttia hänelle työsuhteen aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi makset- tavaa korotusta.
VII TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT
42 § Oikeus sairaslomaan
Työntekijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta työtään.
Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä tavalla, esimerkiksi esimie- hen hyväksymällä suullisella selvityksellä tai työntekijän itse tai ulkopuolisen henkilön laatimalla selvityksellä enintään kolme päivää tai teatterin päätöksen perusteella pidemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei työn- antaja perustellusta syystä vaadi terveydenhuollon ammattilaisen, ensisijaisesti terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan, laatiman todistuksen esittämistä.
Soveltamisohje
Mikäli käy ilmi, ettei työntekijä todistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. työntekijä on ollut samankaltaisessa työssä ko. aikana, hänellä ei ole oikeutta pal- kalliseen sairauslomaan. Mikäli todistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.
1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta
1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta,
2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajal- ta, ja
3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsi- naisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuh- de on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää.
Soveltamisohje
Palkattoman työloman aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Hän saa kuitenkin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse.
3. Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palk- kaetuja ei suoriteta.
Soveltamisohje
Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.
Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jo alkanut, ts. että työn- tekijä on aloittanut työnteon.
Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mu- kaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mu- kaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen.
4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myön- netty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän
pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.
Soveltamisohje
Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esim. vuosiloma tai määräaikaisella kun- toutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssäolo.
5. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korote- taan sairausajan päiväpalkkaa korottamalla sitä prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon sunnuntaityön osuus.
Soveltamisohje
Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, em. ”sunnuntaityölisää” ei makseta sai- rausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua.
6. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttö- myyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
7. Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muu- alta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haitta- rahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuu- tuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työta- paturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.
Soveltamisohje
Mikäli työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkor- vauslain (412/1974) mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.
8. Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 6 luvun perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eris- tettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongel- maisella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 48 §:n määräyksiä.
44 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko
Sairausajan palkka voidaan maksaa 43 §:n 7. kohdan estämättä täysimääräise- nä, jos työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko, jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973, myöhempine muutoksineen) nojalla palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syytteen nostamista tai esittänyt asi- assa rangaistusvaatimuksen eikä tätä toimenpidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei työntekijän laiminlyönnin vuoksi makseta edellä mainitun lain mukaista korvausta.
Soveltamisohje
Työntekijällä on oikeus saada rikoksen johdosta aiheutuneesta työkyvyttömyydes- tä sairausvakuuslain mukaista päivärahaa ja rikosvahinkolain mukaista korvausta. Tämän vuoksi työnantajan tulee hakea korvauksia sekä kansaneläkelaitokselta että valtiokonttorilta (molemmat hakemukset voidaan jättää KELA:lle).
45 § Työtapaturma ja ammattitauti
Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturma-vakuutuslain- säädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, työntekijällä on oikeus saada
1) varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta,
2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalente- ripäivän ajalta ja
3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta pal- kasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.
Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan 43 §:n 5. ja 7. kohdan määräyksiä.
Teatteri voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakkona ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturma-vakuutuslainsää- dännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, oikeus sairaus-
ajan palkkaan määräytyy 43 §:n mukaan. Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi kuin ennakkona maksettu palkka, työntekijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla työntekijän palkasta työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukainen kuittaus.
Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä oikeutta 43
§:ssä mainittujen etujen saamiseen.
Soveltamisohje
Palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen. Kalenterivuoden vaihtuminen ei vaikuta tässä pykälässä tarkoitettuun sairausajan palkkaan.
Työntekijään ei sovelleta 60 päivän karenssia, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa.
46 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus
Työntekijälle, jolle on työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyt- tömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustukea, ei myönnetä sairauslomaa enää palkallisena siitä alkaen, kun hänen ehdoton oikeutensa palkan saamiseen saira- usloman ajalta on päättynyt. Ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun eläketapahtumaan johtaneen sairauden perusteella on myönnetty palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalenteripäivän ajalta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täy- teen palkkaan.
Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty työntekijälle siten, että se alkaa ennen kuin työntekijän ehdoton oikeus palkalli- seen sairauslomaan on 1 kohdan mukaan päättynyt, työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy 1. kohdasta poiketen työkyvyttömyyseläk- keen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.
Soveltamisohje
Määräaikainen kuntoutustuki
Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan työntekijä on palkattomalla työvapaalla eikä sairauslomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu. Määräaikaista kuntoutustukea ei siis
katsota sairausloma-ajaksi sovellettaessa 43 §:n 4. kohdan määräystä enintään 12 kuu- kauden jatkuvasta palkallisesta sairauslomasta. Kuntoutustukiaika otetaan huomioon palvelussuhteen kestoaikana laskettaessa 43 §:n 2. kohdassa mainittua karenssiaikaa. Kyseinen aika luetaan myös henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeutta- vaksi ajaksi siltä osin kuin palkaton virka-/työvapaa yleensäkin.
Jos määräaikaiselta kuntoutustuelta palannut sairastuu uudelleen muuhun kuin kun- toutustuen maksamiseen johtaneeseen sairauteen, sairausajan palkka maksetaan 43 §:n mukaisesti. Jos kysymyksessä on sama sairaus, joka on aikaisemmin johtanut määräaikaisen kuntoutustuen maksamiseen, sovelletaan 46 §:n määräyksiä, ellei ole kulunut vähintään vuosi virantoimituksen/työnteon alkamisesta määräaikaisen kun- toutustuen päättymisen jälkeen. Tällöin työkyvyttömyyden katsotaan aiheutuvan eri sairaudesta.
Mikäli eläkepäätös tai kuntoutustukipäätös viipyy ja hakemuksen perusteena olevan sairauden takia on jo myönnetty 180 kalenteripäivältä palkallista sairaus- lomaa, palkallista sairauslomaa voidaan myöntää harkinnan mukaan enintään 185 kalenteripäivän ajalta saman kalenterivuoden kuluessa, jolloin palkka on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta.
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta 45 §:ssä tarkoitetun sairausloman palkkaan.
Soveltamisohje
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osatyöky- vyttömyyseläkkeelle jäävään henkilöön.
Tässä soveltamisohjeessa eläkkeellä tarkoitetaan myös määräaikaista kuntoutustukea.
Määräyksiä sovelletaan kun työntekijälle on annettu ns. B-todistus eläkkeen hakemista varten tai kun eläkehakemus on pantu vireille. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle eläkehakemuksen vireillepanosta. Sen jälkeen, kun eläke on lainvoimaisella päätöksellä myönnetty, palkkaus on viimeistään korjattava tämän pykä- län määräysten mukaiseksi ja mahdollisesti liikaa maksettu palkka perittävä takaisin.
Mikäli eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä, sairausloma-ajan palkka maksetaan 43 §:n määräysten mukaisesti. Jos palkkaa on maksettu 46 §:n mukaan, mak- setaan jälkikäteen 43 § ja 46 §:n mukaisten palkkojen välinen erotus.
Mikäli eläkehakemus hylätään ja päätöksestä valitetaan, maksetaan palkkaus edelleen 46 §:n määräysten mukaisesti. Sen jälkeen, kun valitus on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, sairausajan palkkaus korjataan tarvittaessa päätöksen lopputuloksen edellyt- tämällä tavalla.
Mikäli eläkehakemus hylätään ja työntekijä panee välittömästi uudelleen vireille elä- kehakemuksen, palkka maksetaan edelleenkin 46 §:n määräysten mukaan. Mikäli tä- mäkin eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä eikä uutta eläkehakemusta enää tehdä, palkka korjataan 43 §:n mukaiseksi koko sairausloma-ajalta eli maksetaan 43 § ja 46 §:n mukaisten palkkojen erotus jälkikäteen. Mikäli taas eläke myönnetään, palkka maksetaan 46 §:n mukaan eläketapahtumaan johtaneen sairauden alusta lukien.
Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavissa sairaustapauksissa tarkistetaan lääkärintodis- tukset yleensä ainakin kulumassa olevalta ja sitä edeltävältä vuodelta sen seikan sel- vittämiseksi, onko kysymyksessä sama sairaus vai ei. Jos kuitenkin esimerkiksi jo mar- raskuussa 2007 alkanut sairausloma on jatkunut keskeytymättä vuoteen 2009 saakka, lääkärintodistukset tarkistetaan myös vuoden 2007 osalta.
47 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ja isyysvapaan 6 ensimmäiseltä ar- kipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että
1) työntekijä on ollut ao. teatteriin työsuhteessa välittömästi ja keskeytymättä ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;
2) äitiys- tai isyysvapaasta on ilmoitettu viimeistään kaksi kuukautta ennen äiti- ys- tai isyysvapaan alkamista;
3) työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nos- tamista koskevia määräyksiä.
Soveltamisohje
Työntekijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.
Äitiysvapaan osalta työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sai- rausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajas- ta. Isyysvapaan osalta työnantajalle toimitetaan esitäytettynä Kelalle toimitettava isän vanhempainetuushakemus (Kelan lomake SV 29).
Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiys- tai isyysvapaan palkkaetuihin.
Äitiys- ja isyysvapaan palkkaan sovelletaan 43 §:n 5 momentin määräyksiä.
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata koskevia määräyksiä sovelle- taan vastaavasti myös adoptio- ja ottolapsen vanhempiin.
Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 48 §:ssä.
Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia. Isyysvapaa on palkaton 6 pv ylittävältä osalta.
Kokonaissuunnitelman tekeminen
Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysvapaata haettaessa isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamises- ta, pituudesta ja jaksottamisesta.
Soveltamisohje
Työntekijän hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.
48 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin
Teatterilla on oikeus saada sairaus- ja äitiysvapaan ajalta maksettua palkkaa vas- taava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.
Soveltamisohje
Jos päivä- tai äitiysrahaa on jostakin syystä suoritettu työntekijälle samalta ajalta, jol- loin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkausta sairaus- tai äitiysrahan määrällä.
Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaetuja työntekijän on nou- datettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää työntekijän laiminlyönnin tai toi- menpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, vähennetään tämän työehto- sopimuksen mukaisia palkkaetuja menetystä vastaavalla määrällä.
Soveltamisohje
Jos vuosiloma on vahvistettu sairausloman ajalle, työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen päiväraha sekä vuosiloma-ajan palkka.
Työntekijällä on oikeus saada työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 10 vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan pysyvästi asuvan alle 10 vuoti- aan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työlomaa on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työ- päiväksi kerrallaan. Sama oikeus on myös sijaisvanhemmalla sekä sillä lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.
Soveltamisohje
On pyrittävä siihen, että pääharjoitus ja esitykset eivät vaarannu eivätkä poissaolot lisää harjoituskertoja.
Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 10-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vam- man vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lap- sia ovat ennen kaikkea kehitysvammaiset lapset, mutta myös vamman vaikeudesta riippuen muut aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaise- na, esim. vaikea sydänsairaus tai sokeritauti. Työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.
Työloman enimmäismäärä on neljä työpäivää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, hakemuksesta voidaan myöntää harkinnanvaraista (palkatonta) työlomaa.
Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sai- rastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalente- ripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on muun muassa oma sairaus, sairaalahoito, nostamisrajoitus, asevelvollisuuden suorittaminen, reservin kertausharjoituk- siin osallistuminen, aktiivimallin mukainen työ, yritystoiminta tai työllistä- mispalvelu, matkalla olosta tai opiskelusta johtuva toisella paikkakunnalla olo.
Soveltamisohje
Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkalli- nen päivä siitä riippumatta, onko lapsi sairastunut vapaapäivänä tai kesken työpäivän.
Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoi- tettu ensimmäinen palkallinen työlomapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää siitä riippumatta, ovatko nämä työpäiviä vai eivät.
Jos työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä, joka olisi työpäivä, saavu lainkaan työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen työlomapäivä.
Vanhemmalla tarkoitetaan aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa talou- dessa asuvia puolison lapsia.
Kodin ulkopuolisella työllä tarkoitetaan kodin ulkopuolella suoritettavaa työtä, josta asianomainen saa pääasiallisen toimeentulonsa. Esim. yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista työlomaa, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä.
Jos aviopuoliso opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta on lapsen sairastuessa kotona, esim. viikonloppuna, lomalla tms. syystä, toisella puolisolla ei ole oikeutta palkalliseen työlomaan. Sama koskee asevelvollista tms.
Jos muuta hoitajaa ei lapselle ole saatavana ja esim. puolisoiden työvuorot mahdollisi- ne matka-aikoineen menevät osaksi päällekkäin, kysymyksessä on tässä tarkoitettu palkallinen työloma. Samoin menetellään, jos esim. puolison työmatka tai sairaalassa hoidettavana olo estää häntä tosiasiallisesti hoitamasta lasta.
Teatterille on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen van- hemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.
Soveltamisohje
Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esim. terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Työntekijän oikeus poissaoloon pakottavista perhesyistä määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaan. Poissaolo on palkatonta.
50 § Opintovapaa
Opintovapaalakia sovellettaessa
1) palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keski- määrin vähintään 19 tuntia viikossa.
2) synnytyksen aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta tapahtuneen opintova- paan keskeytyksen katsotaan päättyvän kuuden viikon kuluttua synnytyksestä, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.
Soveltamisohje
Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa-asetuksessa (864/1979).
Seitsemän päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu.
Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuok- si myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin en- simmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodis- tuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä pal- kallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.
51 § Eräät työlomat
Reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitettuihin täyden- nyspäiviin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n 1 momentin nojalla väestönsuo- jelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten, täydennyspäivien tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reservi- läispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä.
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, aviopuolison, vanhemman, aviopuolison vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.
Soveltamisohje
Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saa- maan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.
Pöytäkirjamerkintä
Mitä tässä pykälässä säädetään aviopuolisosta, sovelletaan myös rekisteröidyssä pari- suhteessa ja avopuolisoon.
Teatteri harkitsee, maksetaanko muun kuin edellä tässä luvussa sanotun syyn vuoksi myönnetyn työloman ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä ver- ran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka työlomaa ei ole myönnetty.
Työnantajan pyynnöstä työntekijän on haettava lykkäystä reservin kertaushar- joituksista ja siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitetuilta täydennyspäiviltä, jos ker- tausharjoituksiin osallistuminen aiheuttaisi teatterin toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.
Tutkimukset ja tarkastukset
Kun työntekijä osallistuu työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutki- muksiin tai tarkastuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä ja niihin kulu- nut aika lasketaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu työntekijän vapaa-aikana.
Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäi- semiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimuk- set voidaan suorittaa työaikana, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esityksiä eikä lisätä harjoituskertoja.
Soveltamisohje
Harkinnanvaraisella työlomalla tarkoitetaan muita sellaisia työlomia, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään esim. sairau- den, tapaturman, raskauden tai synnytyksen vuoksi.
VIII ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
52 § Työpuku ja suojavaatetus
Teatteri hankkii työssä tarvittavien varusteiden ja suojavaatetuksen lisäksi työn- tekijälle henkilökohtaisen, tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisen työpuvun. Työpuvut uusitaan tarpeen mukaan.
Ammatillinen koulutus
Milloin työntekijä teatterin lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, teatteri maksaa kurssimaksun ja täysylläpi- tokorvauksen kurssin ajalta.
Työntekijän ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarpeesta on sovittava teatterin ja työntekijän edustajain kanssa.
Järjestökoulutus
Luottamusmies- ja työsuojelukoulutuksen lisäksi teatteri pyrkii järjestämään ammattiosastojen toimihenkilöille tilaisuuden Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n, Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n ja SAK:n järjestämään järjestökoulutukseen.
Virkistyspäivä
Työnantajan järjestämä virkistyspäivä on palkallista työaikaa.
54 § Kuntoutus
Työntekijöiden työkykyä ja sairastavuuttaseurataansäännöllisesti. Työntekijöiden kuntoutustarve selvitetään tarvittaessa vuosittain, ja kuntoutettavat työntekijät ohjataan Kelalta haettavaan työpaikkakohtaiseen kuntoutukseen tai Kelan muu- ten järjestämään kuntoutukseen.
Työnantaja maksaa Kansaneläkelaitoksen rahoittamaan kuntoutukseen hyväk- sytyille työntekijöille varsinaisen palkkansa kuntoutusajalta. Työntekijän oi- keus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaan siirtyy vastaavasti maksettavaksi työnantajalle.
55 § Järjestäytymisvapaus
Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.
56 § Jäsenmaksujen periminen
Xxxxxxxx pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, hänen pal- kastaan palkanmaksukuukausittain sopimuksen allekirjoittaneiden liittojen jäsenmaksut, jotka tilitetään ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.
57 § Järjestötoimintaan osallistuminen
Työntekijän työajasta ei vähennetä osallistumista Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n edustajiston, hallituksen tai sopimusalatoimikunnan kokouksiin sa- moin kuin Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n vastaavien toimielinten kokouksiin. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan em. kokouksiin, mikäli mahdol- lista viikkoa ennen kokousta.
Huomautus:
Liitot sitoutuvat ilmoittamaan teatterille tässä tarkoitettujen liiton hallintoelinten teatterin palveluksessa olevien jäsenten nimet ja kohtuulliset kokoontumisajat.
58 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
59 § Perehdytyskorvaus
Työnantajan nimeämälle työntekijälle, joka oman toimensa ohella perehdyttää tai kouluttaa uutta työntekijää työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan työhön opastuksesta erillistä, paikallisesti sovittavaa korvausta. Sopimus tehdään työn- antajan ja työntekijän kesken, ja asiassa kuullaan tarvittaessa luottamusmiestä. Työpaikalla sovitaan henkilöistä, joiden tehtävänä on toimia työpaikkaohjaajina opiskelijoille ja ottaa vastaan ammatillisia näyttöjä. Ohjaajan tehtävistä ja siihen liittyvästä korvauksesta sovitaan erikseen.
60 § Varallaolo- ja päivystystehtävät
Varallaolo- ja päivystystehtävistä sovitaan työntekijän kanssa irtisanottavis- sa olevalla erillisellä sopimuksella. Tehtävistä maksetaan erillistä, paikallisen sopimuskäytännön mukaista korvausta. Korvausta korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti.
61 § Häirintä työpaikalla
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaa- raa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
Kaikenlainen kiusaaminen ja seksuaalinen tai muu häirintä on kielletty koko työyhteisössä.
62 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitusonedistää Suomen Teatteritry:nja PAM ry:n sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n välillä solmitun Suomen Kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskevan työehtosopimuksen noudattamista, teatterin ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeuden- mukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.
Luottamusmies voi edustaa myös vuokratyöntekijää tilaajavastuulain (1233/2006) 6 §:ssä säädetyllä tavalla.
63 § Luottamusmiehen valinta
Luottamusmiehet valitaan kaksivuotiskausittain vuorovuosin työsuojelu-hen- kilöstön kanssa. Luottamusmiehen vaalissa valitaan kaksi luottamusmiestä ja kaksi varaluottamusmiestä.
Vaalit voidaan suorittaa myös työpaikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse teatterin toimintaa.
Valituista luottamusmiehistä on ilmoitettava kirjallisesti teatterille.
64 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan tehtävien hoitamisesta erilliskorvaus, jonka suuruus on 87 euroa kuukaudessa.
Korvaus maksetaan varaluottamusmiehelle ja -työsuojeluvaltuutetulle silloin, kun tämä hoitaa varsinaisen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtä- viä tämän sijaan.
65 § Tietojen ja selvitysten saanti
Henkilöstön edustajille annetaan neljännesvuosittain selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa palvelussuhteissa olevien määrästä sekä tiedot teatterin talou- dellisesta tilasta.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 5 luvun 32 §:ssä on säädetty työsuojeluvaltuutetun oikeudesta tie- don saantiin.
66 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutusoikeudet
Luottamus- sekä varaluottamusmiehelle varataan luottamustehtävän hoitami- seen liittyvän koulutuksen lisäksi mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luotta- musmiestehtävien hoitamisessa.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 5 luvun 33 §:ssä on säädetty työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuu- tetun oikeudesta saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikai- semmin saamansa koulutus työsuojeluasioissa.
X SOPIMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
67 § Työrauhavelvoite
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat kukin omalta osaltaan velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoin- kaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
68 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on en- sin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja työntekijän tai luottamusmiehen kesken ja ellei sovintoa synny, luottamusmiehen ja teatterin välillä. Jollei näin päästä yksimielisyyteen ja jos jompikumpi osapuolista haluaa viedä asian liit- tojen välillä käsiteltäväksi, laaditaan asiasta muistio, jonka perusteella käsittely liittotasolla tapahtuu. Liitot voivat kukin saattaa asian tarvittaessa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.
69 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen
Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.
Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut liittoneuvottelut.
Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittoneuvottelujen päättymisestä.
70 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.3.2020.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu sopimuskauden päättymisen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähin- tään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huoli- matta sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvot- telujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
LIITE 1: KANSALLISTEATTERIN TEHTÄVÄNIMIKKEET JA PALKKARYHMITTELY
Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Yläraja | |
1.2.2018 | 1.2.2018 | 1.4.2018 | 1.4.2018 | 1.4.2019 | 1.4.2019 | |
TUOTANTO | ||||||
-suunnittelija | 1913,54 | 2793,81 | 1938,42 | 2830,13 | 1966,53 | 2871,17 |
-sihteeri, -assistentti | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
Järjestäjä | 1848,73 | 2059,75 | 1872,76 | 2086,53 | 1899,92 | 2116,78 |
Kuiskaaja | 1780,39 | 1922,09 | 1804,39 | 1947,08 | 1830,55 | 1975,31 |
LAVASTAMO | ||||||
Lavastemestari/ Tarpeistonsuunnittelija | 1904,94 | 2247,31 | 1929,70 | 2276,53 | 1957,68 | 2309,54 |
Apulaislavastemestari | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Maalari | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Xxxxxxxx | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Huonekalujenhoitaja | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Verhoilija | 1889,60 | 2034,34 | 1914,16 | 2060,79 | 1941,92 | 2090,79 |
Tarpeistonvalmistaja | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Metallimies | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Erikoismetallimies | 1889,60 | 2034,34 | 1914,16 | 2060,79 | 1941,92 | 2090,67 |
Erikoispuuseppä | 1889,60 | 2034,34 | 1914,16 | 2060,79 | 1941,92 | 2090,67 |
PUVUSTO | ||||||
Puvustonhoitaja | 1904,94 | 2247,31 | 1929,70 | 2276,53 | 1957,68 | 2309,54 |
Assistentit | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Vaatturi | 1889,60 | 2034,34 | 1914,16 | 2060,79 | 1941,92 | 2090,67 |
Kaavoittaja, leikkaa- ja, värjäri, modisti | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Ompelija | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Pukuvarastonhoitaja | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Pukuhuoltaja | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
Pukija | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
Pukija-pukuhuoltaja | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
TEKNIIKKA | ||||||
Näytämömestari | 1904,94 | 2247,31 | 1929,70 | 2276,53 | 1957,68 | 2309,54 |
Apulaisnäyttämömestari | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Näyttämömies | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
Näyttämömies-puuseppä | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
Näyttämömies- metallimies | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
Valaistus-, tehostemestari | 1904,94 | 2349,28 | 1929,70 | 2379,82 | 1957,68 | 2414,33 |
Apulaisvalaistus- ja apulaistehostemestari | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Valaistusmies, tehostemies | 1774,80 | 1968,88 | 1798,80 | 1994,48 | 1824,88 | 2023,40 |
Tarpeistonhoitaja | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
NAAMIOINTI | ||||||
Peruukkimestari | 1904,94 | 2247,31 | 1929,70 | 2276,53 | 1957,68 | 2309,54 |
Xxxxxxxxxxxx | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Kampaaja | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
MYYNTI | ||||||
-sihteeri, -neuvot- telija, -assistentti | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
Lipunmyyjä | 1736,64 | 2075,14 | 1760,64 | 2102,12 | 1786,17 | 2132,60 |
MARKKINOINTI | ||||||
-suunnittelija | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
-sihteeri, -assistentti | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
RAVINTOLA | ||||||
Keittiömestari | 1889,60 | 2229,11 | 1914,16 | 2258,09 | 1941,92 | 2290,83 |
Kokki | 1726,97 | 1968,88 | 1750,97 | 1994,48 | 1776,36 | 2023,40 |
Vuorovastaava | 1726,97 | 1968,88 | 1750,97 | 1994,48 | 1776,36 | 2023,40 |
Ravintola- ja keittiötyöntekijä | 1613,20 | 1789,14 | 1637,20 | 1813,14 | 1660,94 | 1839,43 |
KIINTEISTÖ | ||||||
Laitosmies | 1843,12 | 1993,59 | 1867,12 | 2019,51 | 1894,19 | 2048,79 |
Siistijä | 1613,20 | 1789,14 | 1637,20 | 1813,14 | 1669,94 | 1839,43 |
Keskusvahtimestari | 1736,66 | 2075,14 | 1760,66 | 2102,12 | 1786,19 | 2132,60 |
Päävahtimestari | 1889,60 | 2229,11 | 1914,16 | 2258,09 | 1941,92 | 2290,83 |
Vahtimestari | 1618,68 | 1771,81 | 1642,68 | 1795,81 | 1666,50 | 1821,85 |
Naulakonhoitaja | 1618,68 | 1771,81 | 1642,68 | 1795,81 | 1666,50 | 1821,85 |
TALOUSHALLINTO JA TOIMISTO | ||||||
Xxxxxxxxxxxxxx | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
Palkkasihteeri, henkilöstöassistentti | 1848,02 | 2218,08 | 1872,04 | 2246,92 | 1899,18 | 2279,50 |
Toimistonhoitaja | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
Toimistosihteeri | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
TIEDOTUS | ||||||
-sihteeri, -assistentti | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
Tekstinsuunnittelija | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
Arkistonhoitaja | 1913,54 | 2794,93 | 1938,42 | 2831,26 | 1966,53 | 2872,31 |
LIITE 2: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS
1 § Henkilöstön edustus teatterin hallituksessa
Teatterin hallitukseen valitaan yksi teknisen ja heihin verrattavan henkilö- kunnan keskuudestaan valitsema teatteriin työsuhteessa oleva työntekijä. Henkilöstön edustaja nimetään teatterin valitsemien hallituksen jäsenten lisäk- si. Henkilöstön edustaja valitaan yhteisessä kokouksessa, johon osallistuu edus- taja kustakin työntekijäryhmästä.
Hallituksen henkilökuntaedustaja on hallitusta täydentävä neuvotteleva jäsen, jolla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Henkilöstön edustajalla ei ole kuitenkaan oikeutta ottaa osaa teatterin johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.
Henkilöstön edustus on järjestetty teatterin ja henkilöstön yhteistoiminnan ja tiedonkulun tehostamiseksi. Henkilöstön edustajan osalta noudatetaan, mitä hallituksen jäsenten salassapitovelvollisuudesta on erikseen säädetty ja muutoin, mitä salassapitovelvollisuudesta on laissa henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa säädetty.
2 § Neuvottelukunta
Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä henkilökuntaa ja teatterin käytännön työtä koskevat asiat.
Soveltamisohje
Tämä neuvottelukunta käsittelee YT-laissa neuvottelukunnan käsittelyä edellyttävät asiat.
Neuvottelukuntaan kuuluu teatterin työsuhteessa olevan johdon ja eri työnteki- järyhmien keskuudestaan valitsemia edustajia.
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja muulloinkin jos vähintään kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä niin vaatii. Xxxxxx on neuvottelukelpoinen, kun puheenjohtaja tai varapuheen- johtaja, ja kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä on läsnä.
Neuvottelukunnan kokousten päätökset tulee saattaa henkilökunnan tietoon.
LIITE 3: KOKONAISPALKKAUS/KOKONAISTYÖAIKA
1 § Sopiminen
Suomen Kansallisteatteri voi sopia työntekijän kanssa kokonaispalkkauksesta ja kokonaistyöajasta voimassa olevan tekniikkaa ja vastaavia koskevan työehtoso- pimuksen määräyksistä poiketen tämän liitteen määräyksiä noudattaen.
Sopimus tehdään teatterin ja työntekijän kesken kirjallisesti produktiokohtai- seksi tai näytäntövuoden mittaiseksi määräajaksi. Näytäntövuodeksi sovitun sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ole irtisanonut sitä sopimuksen mukaisesti.
Tehdyistä sopimuksista tiedotetaan luottamusmiehelle.
Teatterin on toimitettava tiedot sopimuksen kestosta ja sisällöstä salassa pidet- täviä palkkatietoja lukuun ottamatta Suomen Teatterit ry:lle, PAM ry:lle sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:lle.
2 § Poikkeavat työaikajärjestelyt
Sopimuksessa voidaan sopia poikettavaksi työehtosopimuksen työaikamäärä- yksistä siten, että työaika tasoittuu sopimuksessa sovittuun keskimäärään sovi- tun, enintään näytäntövuoden pituisen määräajan aikana. Mikäli työntekijä ja työnantajan edustaja toteavat että työajan tasoittaminen määräaikaan mennessä tuottaa ongelmia, on heidän välittömästi neuvoteltava ylityön teettämisestä ja sen korvaamisesta TES 22 §:n mukaisesti. Työajan tasoittumiseksi pidettävät va- paat katsotaan työssäolon veroisiksi.
Sopimuksella ei voida poiketa työaikalain (605/96) pakottavista määräyksistä.
Soveltamisohje
Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta voidaan poiketa vain työaikalain (605/96) edellytyksillä.
Työntekijän tehtävänä on osallistua työaikansa suunnitteluun siten, et- tä työaika tasaantuu sovittuun enimmäismäärään. Työnantajalla on vel- vollisuus riittävän usein tarkastella työaikakertymiä sekä arvioida työajan tasoittumismahdollisuuksia.
3 § Poikkeavat työtehtävät
Sopimuksessa voidaan sopia työntekijän tehtäväkuvasta tavanomaisesta poike- ten myös siten, että työntekijä tekee tarvittaessa useamman osa-alueen tehtäviä.
4 § Poikkeavat palkkausjärjestelyt
Sopimuksessa voidaan sopia poikettavaksi em. työehtosopimuksen erillisiä kor- vauksia koskevista palkkausmääräyksistä. Nämä korvataan erikseen sovittavalla tavalla työntekijän kuukausipalkassa, ns. kokonaispalkassa.
Soveltamisohje
Kokonaispalkasta sovittaessa otetaan huomioon mm:
• iltatyölisät,
• lauantai- tai aattopäivien korvaukset,
• yötyölisät,
• tehtävän vaativuusasteen nousu,
• lisääntyvä työajan jousto.
Sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ei voida sisällyttää kuukausipalkkaan.
Lisien vaikutusta määriteltäessä käytetään pohjana aikaisempaa pidemmän ajanjakson keskiarvoa.
Lisäksi otetaan huomioon työntekijän ennen kokonaispalkkaukseen siirtymistä muodostuneet ylityöt esim. edellisen 2 – 3 vuoden ajalta, kun niitä normaalia työehtosopimusta noudattaen edelleen olisi. Päivittäisen tai viikoittaisen ylityön korvausten perusosia ei voida sisällyttää kuukausipalkkaan, kun työaikajärjeste- lyllä vuosittainen työaika tasaantuu työehtosopimuksen mukaiseen keskimää- räiseen säännölliseen työaikaan.
LIITE 4: TUNTIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Kansallisteatterin tuntipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän työehtoso- pimuksen seuraavia määräyksiä:
3 § Työsuhteen syntyminen
6 § Muut työsuhdetta koskevat säännöt 8 § Työvuoroluettelo
9 § Vuorokautiset lepoajat
10 § Viikoittaiset vapaapäivät 19 § Kuukausipalkan jakaja 20 § Palkanmaksu
21 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen 22 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen 23 § Iltatyö ja -korvaus
24 § Yötyö ja -korvaus
26 § Sunnuntaityö ja lepoaikaa lyhentävä työ 50 § Opintovapaa
56 § Jäsenmaksujen periminen 67 § Työrauhavelvoite
68 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
69 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen sekä
soveltuvin osin tämän sopimuksen palkkausta, lomauttamista ja työsuhteen päättymistä sekä matkakustannusten korvauksia koskevia säännöksiä.
Soveltamisohje
Tämän liitteen määräykset eivät koske avustajan, iltanäyttelijän tai vastaavaan tehtä- vään palkattuja työntekijöitä.
2 § Tuntipalkan laskeminen
Tuntipalkka lasketaan tämän sopimuksen liitteen 1 nimikkeiden peruspalkasta ja mahdollisten henkilökohtaisten lisien mukaisesta palkasta jaettuna 19 §:n mu- kaisella tuntipalkan jakajalla.
3 § Sairaus- ja työtapaturma-ajan sekä äitiysvapaan palkka
Xxxxxxxxxxx, työtapaturma-ajan ja äitiysvapaan palkan laskemisessa noudatetaan tämän työehtosopimuksen VII luvun mukaisia kalenteriaikoja.
Palkka maksetaan näiden kalenteriaikojen puitteissa kuitenkin vain niiltä päi- viltä, jotka sairauden aikana olisivat olleet työpäiviä.
Mikäli työaika eri työpäivinä ja työviikkoina vaihtelee, arvioidaan keskimääräi- nen työaika sairautta edeltävän 60 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiarvon mukaan.
4 § Työaika
Työvuoron pituus on vähintään 2,5 tuntia. Enimmäisviikkotyöaika on 38 ¼ tuntia.
Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38 ¼ tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hy- vissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestel- mä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumis- jakson viikkona ylitä 48 tuntia. Tasoittumisjakso voi olla enintään neljän viikon pituinen.
Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan edellisestä poiketen pysyvästikin pidentää 9 tuntiin, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useam- pia päiviä ja että viikoittainen työaika enintään neljän viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan. Näin pidennettyä työaikaa sovellettaessa on siitä viimeistään edellisenä työssäolopäivänä sovittava työnte- kijän luottamusmiehen kanssa.
5 § Vuosiloma, vuosilomapalkka ja lomaraha
Vuosiloman pituus määräytyy tämän sopimuksen 33 §:n mukaisesti.
Tuntityöntekijöiden, joita koskee 14 päivän ansaintasääntö, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 11 §:n mukaisesti;
Tuntityöntekijöiden, joita koskee 35 tunnin ansaintasääntö, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti.
Työntekijän oikeus vapaaseen sekä lomakorvaukseen määräytyvät tämän sopi- muksen 34 § ja 40 §:n mukaisesti.
Xxxxxxxx määräytyy tämän sopimuksen 39 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje
Lomarahan määrä on 50 prosenttia ansaittujen vuosilomapäivien vuosilomapalkasta.
6 § Arkipyhäkorvaus
Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuo- denpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, jou- lupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvaus edellisen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaan riippumatta siitä, onko työnteki- jä ollut edellä mainittuina päivinä työssä vai vapaana. Vapunpäivälle sattuvalta helatorstailta ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Soveltamisohje
Keskituntiansio lasketaan edelliseltä palkanmaksukaudelta työssäolon ajalta makse- tun tai maksettavaksi erääntyneen palkan mukaan lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusosaa jakamalla se vastaavien työ- tuntien määrällä.
Työssäolon ajalta maksettavana palkkana ei pidetä esim. vuosiloma-, sairausloma- ja äitiysvapaan palkkaa.
Kun työntekijän työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä muuttuu itsenäisyys- päivän johdosta ylimääräiseksi vapaapäiväksi, maksetaan 1. kohdan mukainen korvaus työntekijälle edellyttäen, että hänen työsuhteeseensa sisältyy vähintään kuusi tosiasiallista työpäivää ennen itsenäisyyspäivää, eikä hän ole ollut poissa itsenäisyyspäivää edeltävänä ja sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä mainitusta poiketen arkipyhäkor- vaus sen tuntimäärän mukaan, mikä ilman 1. kohdassa mainittua päivää olisi ollut hänen säännöllistä työaikaansa.
Soveltamisohje
Mikäli kysymys on sellaisesta osa-aikaisesta tuntipalkkaisesta työntekijästä, joka so- pimuksensa mukaisesti säännöllisesti työskentelee kaikkina työviikkoina samoina viikonpäivinä, esimerkiksi keskiviikkona, torstaina tai perjantaina, maksetaan arkipy- häkorvaus, kun arkipyhäkorvaus sattuu tällaiselle yleensä työpäiväksi vahvistettavalla päivälle, jos kyseinen päivä annetaan vapaaksi.
Mikäli ko. työntekijä on ollut työssä myös näiksi päiviksi sattuvina arkipyhinä, ei ar- kipyhäkorvausta makseta.
Työaika määräytyy työsopimuksen ehtojen perusteella, tai mikäli näitä ei voida selvit- tää, sen mukaan millaisiksi nämä ehdot ovat tosiasiallisesti muodostuneet.
Jos kyseessä on esimerkiksi näytelmäkohtaisesti palkattu osa-aikainen työntekijä, jonka työpäivät eri viikkoina vaihtuvat ja muuttuvat, ei arkipyhäkorvausta makseta lainkaan.
Kuitenkin esimerkiksi työntekijän, joka näytäntövuonna on aloittanut työskentelynsä
1.9. ja jolle tämän jälkeen on vahvistettu työpäiviksi kolmea perjantaita lukuun otta- matta kaikki perjantait, katsotaan työskentelevän säännöllisesti perjantaisin ja hänel- le maksetaan arkipyhäkorvausta perjantaille sattuvalta jouluaatolta, jos se annetaan vapaapäiväksi.
Keskimääräinen työaika arvioidaan arkipyhää edeltävän 60 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiarvon mukaan.
Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on ollut arkipyhäkor- vauspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työ- päivänä työstä poissa luvatta tai työnantajan luvalla palkatta kummankin edellä mainituista päivistä.
LIITE 5: PAIKALLINEN SOPIMINEN
Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista seuraavasti:
1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä ja luottamusmies
2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luot- tamusmies edustaa
3. Sopimus on tehtävä kirjallisesti
4. Sopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan
5. Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on 6 viikkoa, ellei paikallisessa sopimuksessa ole muuta sovittu
6. Määräaikaisessa sopimuksessa voidaan sopia irtisanomisajasta
7. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä
8. Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta.