SUOMENKIELINEN TEKSTI ON KÄÄNNÖS – VIRALLINEN VERSIO ON RUOTSINKIELINEN
Perussopimus Kårkulla samkommun
SUOMENKIELINEN TEKSTI ON KÄÄNNÖS – VIRALLINEN VERSIO ON RUOTSINKIELINEN
1 LUKU KUNTAYHTYMÄ
1 §
Nimi, kotipaikka ja kieli
Kuntayhtymän nimi on Kårkulla samkommun ja sen kotipaikka on Paraisten kaupunki. Kuntayhtymä on kaksikielinen. Kuntayhtymän pöytäkirja- ja työkieli on ruotsi.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Porvoo, Espoo, Kauniainen, Hanko, Helsinki, Inkoo, Pietarsaari, Kokkola, Kaskinen, Kemiönsaari, Mustasaari, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Luoto, Lohja, Loviisa, Maalahti, Myrskylä, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Pyhtää, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Vantaa, Vaasa, Vöyri ja Turku.
3 §
Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien ruotsinkielisen väestön erityishuoltoa kehitysvammalain (519/1977) 6 §:n 5 momentin mukaisesti.
Kuntayhtymä voi myös järjestää jäsenkuntiensa asukkaille muita ruotsinkielisiä palveluja. Kuntayhtymä voi myös järjestää yllä mainittuja palveluja muille kuin jäsenkuntien asukkaille.
Kuntayhtymän järjestämien, kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen järjestämisvastuu ei siirry kuntayhtymälle.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana yhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä ja säätiöissä.
4 §
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka kehitysvammalain 6 §:n mukaisesti haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Korvaukselle ei makseta korkoa.
2 LUKU YHTYMÄVALTUUSTO
5 §
Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
6 §
Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkunnat valitsevat jäsenet yhtymävaltuustoon seuraavasti:
Kunnan ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä | Jäsenten lukumäärä |
Enintään 8 000 | 1 |
8 001 - 25 000 | 2 |
Vähintään 25 001 | 3 |
Ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä määräytyy viimeisimpiä kuntavaaleja edeltävän joulukuun 31. päivän Tilastokeskuksen virallisten tietojen mukaan.
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu ja järjestäytynyt.
Hallintosäännössä määrätään yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinnasta.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. Kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 §
Jäsenten äänivalta
Yhtymävaltuustossa jäsenkunnalla on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta ruotsinkielistä asukasta kohti.
Ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä määräytyy tämän perussopimuksen 6 §:n mukaan. Mikäli kaksi tai useampi jäsenkunta ovat siinä tarkoitetun päivämäärän jälkeen liittyneet yhteen, perustuu uuden kunnan äänimäärä niiden yhteenlaskettuun ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärään.
Jäsenkunnan äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
8 §
Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä ovat läsnä ja läsnä olevat jäsenet edustavat vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä.
Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään hallintosäännössä.
9 §
Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa. Lisäksi yhtymävaltuuston on viimeistään kesäkuussa
1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; ja
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta.
Yhtymävaltuuston on viimeistään 15. lokakuuta hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvion sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma.
Hallintosäännössä yhtymävaltuusto voi delegoida päätösvaltaa kuntayhtymän muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
3 LUKU
YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
10 §
Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen, johon kuuluu vähintään seitsemän ja enintään yksitoista jäsentä, sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen.
Yhtymähallitus valitaan yhtymävaltuuston toimikaudeksi, jollei yhtymävaltuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta.
Yhtymävaltuusto nimeää yhtymähallituksen jäsenistä puheenjohtajan ja yhden tai useamman varapuheenjohtajan sen mukaan, mitä hallintosäännössä määrätään.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
11 §
Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen laissa säädetty tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 §
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 §
Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4 LUKU
MUUT TOIMIELIMET
14 § Lautakunnat
Yhtymävaltuusto valitsee seuraavat aluelautakunnat yhtymävaltuuston toimikaudeksi, jollei yhtymävaltuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta:
Uudenmaan aluelautakunta, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Porvoo, Espoo, Kauniainen, Hanko, Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Pyhtää, Raasepori, Siuntio ja Vantaa.
Turunmaan aluelautakunta, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Kemiönsaari, Parainen ja Turku.
Pohjanmaan aluelautakunta, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Pietarsaari, Kokkola, Kaskinen, Mustasaari, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Uusikaarlepyy, Närpiö, Pedersöre, Vaasa ja Vöyri.
Aluelautakuntien asettamisesta ja tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
15 §
Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
5 LUKU OMISTAJAOHJAUS
16 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista.
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
17 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy.
6 LUKU TALOUS
18 §
Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan myös korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto.
Uusien tai korotettujen peruspääomaosuuksien yhteydessä yhtymävaltuusto päättää tarvittavasta pääomasijoituksesta ja maksuajankohdasta.
Kuntayhtymä suorittaa yhtymävaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Korko maksetaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä.
19 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
20 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus viimeistään talousarviovuotta edeltävän vuoden helmikuun loppuun mennessä tehdä esityksiä kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Alustava ehdotus seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä vähintään kolmen seuraavan vuoden taloussuunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille toukokuun loppuun mennessä.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle viimeistään lokakuun 5. päivänä.
Yhtymävaltuuston tulee viimeistään lokakuun 15. päivänä hyväksyä talousarvio ja - suunnitelma.
Mikäli jäsenkunta arvioi, että sen tarve kuntayhtymän palveluille tulee poikkeamaan oleellisesti talousarvion perusteena olevista laskelmista, tulee sen ilmoittaa siitä kuntayhtymälle viimeistään kolme kuukautta etukäteen.
Yhtymävaltuuston on hyväksyttävä talousarvion muutokset talousarviovuoden aikana.
21 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi vähintään kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja syyskuun loppuun mennessä, jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
22 §
Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.
23 §
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:ssä tarkoitetun selvityshenkilön tekemää ehdotusta kuntayhtymän talouden tasapainottamiseksi, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta tämän perussopimuksen 19 §:n mukaisesti.
24 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
25 §
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.
7 LUKU
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
26 §
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntien maksuosuudet perustuvat rahoitusmalliin, jossa kunkin kunnan osuus määräytyy kuntayhtymän palvelujen käytön perusteella.
Isot yli- tai alijäämät huomioidaan seuraavan talousarviovuoden hinnoittelussa. Kuntayhtymällä on yhtymävaltuuston hyväksymä rahoitusstrategia.
27 §
Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitusstrategian mukaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
28 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
29 § Viivästyskorko
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain mukaisen viivästyskoron.
30 § Rahastot
Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta ja säännöistä.
8 LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
31 § Tarkastuslautakunta
Yhtymävaltuusto nimeää kuntayhtymän tarkastuslautakunnan, joka koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kolmesta muusta jäsenestä, sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan pitää olla yhtymävaltuuston jäseniä. Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
32 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
33 §
Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
9 LUKU
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
34 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääoman
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
35 §
Perussopimuksen muuttaminen
Tätä perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden yhteenlaskettu ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärästä, tämän perussopimuksen 6 §:n mukaan laskettuna.
36 §
Perussopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Tästä perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina, ensimmäisenä oikeusasteena kuntayhtymän kotipaikan hallinto-oikeus.
10 LUKU VOIMAANTULO
37 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan, kun yhtymävaltuusto toteaa että 35 §:n mukainen riittävä määrä jäsenkuntia on sen hyväksynyt, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2021.