HY247 työehtosopimus
HY247 työehtosopimus
6.4.2023 - 31.3.2025
HY247 (HELSINGIN YLIOPISTON KIINTEISTÖPALVELUT OY) TYÖEHTOSOPIMUS 1
2 § Viittaukset muuhun lainsäädäntöön 4
6 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 5
7 § Erimielisyysasioihin liittyvät menettelytavat ja määräajat 5
9 § Keskusjärjestösopimukset ja hyvityssakko 6
3 § Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot 7
6 § Päiväpalkka ja osa-aikatyön palkka 8
4 § Päivittäinen lepoaika ja tauot 10
9 § Ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi 13
10 § Vuorotyö sekä jaksotyön yövuorot 13
11 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset 13
15 § Matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen 14
16 § Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset 15
17 § Eräiden päivien vaikutus työaikaan 15
21 § Kesäaikaan siirtyminen 17
23 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 17
1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet 18
5 § Tehtäväkohtainen palkanosa 18
6 § Henkilökohtainen palkanosa 19
7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo 21
10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 21
12 § Henkilöstön edustajien palkka 22
1 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 23
2 § Sairausajan palkanmaksun edellytykset 23
3 § Sairausajan palkallisen jakson pituus 23
5 § Sairausajan palkan määrä 24
6 § Saman sairauden uusiutuminen 25
12 § Muu tilapäinen poissaolo 28
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta 30
5§ Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka 31
6§ Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana 32
7§ Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkan maksaminen 32
8§ Lomakorvauksen määräytyminen 32
9§ Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka 32
10§ Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta 33
13§ Lomarahasta toisin sopiminen ja vaihtaminen vapaaksi 34
7 LUKU HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT 35
5§ Luottamusmiehen valitseminen 35
6§ Luottamusmiehen tehtävät 36
7§ Henkilöstön edustajan velvollisuudet 36
8§ Henkilöstön edustajan ajankäyttö 37
9§ Ansion menetyksen korvaaminen 37
10§ Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot 38
11§ Luottamusmiehelle annettavat tiedot 38
12§ Tilastotiedot palkkausjärjestelmästä 38
13§ Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaantioikeus 39
17§ Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu 40
19§ Ehdokassuoja ja jälkisuoja 41
20§ Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 41
8 LUKU AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS 42
1§ Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 42
10 LUKU PAIKALLINEN SOPIMINEN 44
1§ Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen 44
2§ Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen 44
3§ Sopimuksen muodosta ja sisällöstä 44
4§ Paikallisen sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 44
5§ Palkasta ja muista taloudellisista etuuksista koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeaminen 45
6§ Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja tiedoksianto 46
7§ Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet 46
11 LUKU SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 47
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
HY247 (HELSINGIN YLIOPISTON KIINTEISTÖPALVELUT OY) TYÖEHTOSOPI- MUS
Allekirjoittaneet järjestöt Sivista, JHL ja Pro ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevan HY247:n palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:
1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus tulee voimaan 6.4.2023 ja se on voimassa 31.3.2025 asti.
Sopimus jatkuu 1.4.2025 jälkeen vuoden aina kerrallaan, ellei viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Irtisanomisesta huolimatta sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uudesta työ- ehtosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvotteluosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.
2. Palkantarkistukset sopimuskaudella
Korotukset tulevat voimaan korotuspäivästä tai sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta.
2.1. Kertaerä
Kokoaikaisille työntekijöille maksetaan kertaeränä 12,5 % maaliskuun 2023 kuukausipalkasta (TES 2 luku 5 § 7 mom.). Kertaerän suuruus on kuitenkin vähintään 400 euroa. Kertaerä maksetaan toukokuun palkanmaksun yhtey- dessä.
Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut viimeis- tään 1.2.2023 ja ollut keskeytyksettä voimassa 30.4.2023 asti ja että henki- lölle maksetaan palkkaa (ml. sairausajan palkka) toukokuussa 2023.
Kertaerä maksetaan kuitenkin niille palkattomalla vapailla oleville, joiden poissaolon perusteena toukokuussa 2023 on raskaus-, erityisraskaus-, van- hempain- tai hoitovapaa.
Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa (mm. vuosiloma- palkka, ylityökorvaus jne.)
Kertaerä maksetaan osa-aikaisessa työsuhteessa oleville työsopimuksen mukaisen osa-aikaisuuden suhteessa.
2.2. Yleiskorotus 1.9.2023 lukien 3,0 %
2.3. Paikallinen erä 1.12.2023 lukien 0,5 %
Paikallisen erän jakamisesta sovitaan luottamusmiesten kanssa. Jos paikalli- sen erän jakamisesta sovitaan paikallisesti, on kohtien 2.4. ja 2.6. vuoden 2024 korotusajankohta 1.5.2024.
Mikäli paikallisen erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, jae- taan se yleiskorotuksena. Tällöin kohtien 2.4. ja 2.6. vuoden 2024 korotus- ajankohta on 1.6.2024.
Paikallisen erän 1.12.2023 suuruus määräytyy syyskuun 2023 palkkasumman mukaan.
2.4. Yleiskorotus 1.6.2024 lukien 2,0 %
Jos kohdan 2.3. mukaisesti on sovittu paikallisen erän jakamisesta, on tämän kohdan 2.4. korotusajankohta 1.5.2024.
2.5. Paikallinen erä 1.12.2024 lukien 0,5 %
Paikallinen erä käytetään työnantajan päättämällä tavalla tehtäväkohtaiseen palkanosaan tai henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallisen erän 1.12.2024 suuruus määräytyy syyskuun 2024 palkkasumman mukaan.
Työnantaja keskustelee luottamusmiesten kanssa paikallisen erän käyttö- ja jakoperusteista ennen päätöksen tekoa.
Paikallisen erän jakamisen jälkeen luottamusmiehille annetaan tieto, miten erä on kohdennettu tehtävän vaativuustasoihin ja henkilökohtaiseen palkanosaan. Lisäksi annetaan tieto erän kohdentumisesta vaativuustasoittain sekä luku- määrä, kuinka monelle henkilölle erä on kohdennettu.
Paikallisesta erästä voidaan sopia paikallisesti toisin luottamusmiesten kanssa. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti.
2.6. Euromääräisiä palkkoja korotetaan 1.9.2023 lukien 3,0 % ja 1.6.2024 lukien 2,0 %.
Jos kohdan 2.3. mukaisesti on sovittu paikallisen erän jakamisesta, on tämän kohdan 2.6. vuoden 2024 korotusajankohta 1.5.2024.
2.7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.9.2023 lukien 6,0 %.
3. Lainsäädäntömuutosten huomioiminen
Osapuolet ovat kirjoittaneet 1.8.2022 voimaan tulleeseen perhevapaauudis- tukseen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakottavaa lainsäädäntöä ja kohtelevat työntekijöitä ja heidän erilaisia perheitään yhden- vertaisesti ja tasa-arvoisesti. Mikäli osapuolten arvio osoittautuisi myöhemmin virheelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuksen tekstit si- ten, etteivät työehtosopimuksen kustannukset nouse.
4. Työehtosopimukseen tehtävät muutokset
Työehtosopimuksen tekstejä ei muutettu.
Helsingissä, 6.4.2023
SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
AMMATTILIITTO PRO RY
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Tässä työehtosopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevan Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:n työntekijöiden työehdot.
Sopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin hen- kilöihin eikä työnantajan edustajina työsuhdeasioita hoitaviin henkilöihin.
2 § Viittaukset muuhun lainsäädäntöön
Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa on viitattu työ- tai muuhun lainsää- däntöön, eivät nämä määräykset tule osaksi tätä työehtosopimusta. Viittauksella tarkoitetaan sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella allekirjoittajajärjestöjen jä- senmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
Työmatkalla tarkoitetaan työnantajan määräyksestä tehtävää matkaa yrityksen vakiintuneen toimipaikkakunnan ulkopuolelle.
Matkustusajasta ja -tavasta on sovittava ennen matkalle lähtöä, mikä on myös matkakustannusten korvaamisen edellytys.
Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset noudattaen verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa pää- töstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Jos työntekijä on työnantajan määräyksestä määrätty matkustamaan sellaisena lauantaina, sunnuntaina, tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuna arkipyhänä tai muuna työntekijän vapaapäivänä siten, että yksinomaan matkustamiseen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan hänelle matkapäiväkorvauk- sena 55 euroa. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suoja- ja työasut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta yhteisesti sovituin väliajoin.
Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijän käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat esi- merkiksi jalkineet, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut. Suojapukujen ja suo- javaatetuksen tarpeellisuuden määrittävät esihenkilö ja työntekijä yhdessä.
6 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvotella tä- män pykälän mukaisesti.
Työyksikkötason neuvonpito
Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvotteluissa esihenkilön tai työnantajan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan välillä.
Paikallisneuvottelut
Jos asiaa ei työyksikkötason neuvottelussa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmie- hen välillä.
Liittotason neuvottelut
Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liittotason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittajajärjestöjen välillä.
Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltäväksi liittotason neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä. Ellei järjestöjen väli- sissä neuvotteluissa saavuteta yksimielisyyttä, voidaan asia saattaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.
7 § Erimielisyysasioihin liittyvät menettelytavat ja määräajat
Paikallisneuvotteluja ja liittotason neuvotteluja on vaadittava kirjallisesti ja vaati- muksessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.
Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon kulu- essa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.
Liittotason neuvotteluja tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneuvot- teluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.
Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvotte- luosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.
Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkaste- taan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä työnantajan tai liiton edustajan ja luottamusmiehen tai liiton edustajan toimesta.
Xxxxxxx vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liitto- tason erimielisyysneuvotteluja. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan me- nettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvot- teluiden pöytäkirjan allekirjoituksesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa neuvotteluiden päättymisestä.
Kaikki tähän työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä työehtosopimuksen voimassaoloaikana.
9 § Keskusjärjestösopimukset ja hyvityssakko
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia:
Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoi- toonohjauskirjauksesta työpaikoilla
Ryhmähenkivakuutussopimus
Jos keskusjärjestösopimuksiin tehdään muutoksia, tulevat muutokset osaksi tä- män työehtosopimuksen määräyksiä ilman eri vahvistusta keskusjärjestösopi- muksen voimaantuloajankohdasta lukien, ellei jokin tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöistä esitä erikseen neuvottelujen käymistä muutoksen voi- maantulosta. Neuvotteluja on esitettävä mahdollisimman pian, viimeistään kuu- kauden kuluessa keskusjärjestösopimuksen voimaantulosta lukien, jolloin kes- kusjärjestösopimuksen muutokset eivät tule voimaan vaan sopimuksen sisältö ja voimaantulon ajankohta määräytyvät neuvottelujen perusteella.
Työehtosopimuslain (436/1946) 7-9 §: ien mukaisen työnantajalle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2 590 euroa.
Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjallisesti irtisanonut.
Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut neuvotteluosapuolen toimesta on todettu kirjallisella ilmoituksella päättyneiksi.
2 LUKU TYÖSUHDE
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä.
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot
Työsopimus tehdään kirjallisesti ottaen huomioon työsopimuslain 1 luvun 3 §:n ja 2 luvun 4§:n määräykset.
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti | Irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän irtisanoutuessa työsopimuksen irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Työsuhteen päättämiseen noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista me- nettelyä.
Irtisanomis- ja lomautusperusteet ja -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.
Työntekijän palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen 4 luvun palkkausjärjes- telmän määräysten mukaan.
Palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä työntekijän nostettavissa.
Jos työntekijän palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka makse- taan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.
Sellaiset lisät ja etuudet, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden lop- puun mennessä.
Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voimaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien, ellei tämän sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.
Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän pank- kitilille seuraavana, teknisesti mahdollisena yrityksen yleisenä palkanmaksupäi- vänä.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan luetaan tehtävän vaativuuteen perus- tuva palkanosa, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, vaati- vuuslisä, palkan takuuosuus tai euromääräinen palkka. Lisäksi palkkaan luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.
6 § Päiväpalkka ja osa-aikatyön palkka
Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukau- den kalenteripäivien lukumäärää.
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan ja enim- mäistyöajan suhteessa.
3 LUKU TYÖAIKA
Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia ja 15 minuuttia vuorokau- dessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on enintään 10 tuntia vuo- rokaudessa ja 50 tuntia viikossa.
Työajan on tasoituttava 1 momentissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäis- määrään enintään 26 viikon pituisen ajanjakson kuluessa (paikallisesti sopien 52 viikkoa).
Vuosilomien ja muiden vapaapäivien aikana vapaan lasketaan kuluttavan työai- kaa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Meneillään olevan tasoittumisjakson mahdollisesti edellyttämät työajan tasoitukset toteute- taan työssäoloaikana.
Työvuorojen sijoittelussa on pyrittävä välttämään turhan lyhyitä työvuoroja sekä työvuorojen jakamista. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tulisi teettää, elleivät töi- den järjestelyihin liittyvät perustellut syyt sitä edellytä.
Työvuoroluettelo laaditaan niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahdeksi viikoksi ja se annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään viik- koa ennen työvuoroluettelon voimaantuloa.
Mikäli työvuoroluetteloa ei ole laadittu koko työajan tasoittumisjakson pituiseksi, tulee työnantajan ennakolta laatia työaikalain 29 §:ssä tarkoitettu tasoittumis- suunnitelma.
Työnantaja voi muuttaa tasoittumissuunnitelmaa työnjärjestelyllisistä syistä.
Jaksotyötä voidaan työaikalain 7 §:ssä mainittujen töiden tai työpaikkojen lisäksi, jos se on töiden sujuvan järjestelyn kannalta tarpeen ja siitä paikallisesti sovitaan tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten 2 §:n mu- kaisesti, käyttää 1§:ssä tarkoitetun säännöllisen työajan sijasta.
Jaksotyön työaika on keskimäärin enintään 108 tuntia 45 minuuttia kahden pe- rättäisen kolmen viikon pituisen (yhteensä 2 * 3 viikkoa) työjakson aikana. Työ- aika voi kuitenkin olla enintään 120 tuntia työjaksossa.
Työaika voidaan myös järjestää siten, että se on keskimäärin enintään 72 tuntia 30 minuuttia kolmen perättäisen kahden viikon pituisen (yhteensä 3 * 2 viikkoa) työjakson aikana. Työaika voi kuitenkin olla enintään 80 tuntia työjaksossa.
Yrityksessä voidaan työaikalain 12 §:n mukaisesti sopia otettavaksi käyttöön sen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä työaika- lain 12 §:ssä määriteltyjen vuorokautisen liukuma-ajan, työajan alitusten ja yli- tysten enimmäiskertymän tai seurantajakson estämättä.
Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoitta- misesta järjestelmän puitteissa tasoitusjakson kuluessa. Vapaan pitämisestä täysinä työvuoroina on sovittava työnantajan kanssa.
Soveltamisohje: Liukuvan työajan järjestelmässä lisä- ja ylityö lasketaan siten, että kyseisenä vuorokautena otetaan huomioon vain vuorokauden todellinen tehty työaika. Ylityötä on vain säännöllisen vuorokautisen työajan ja lisätyön ylit- tävä työ. Kyseiseltä vuorokaudelta ei liukuvan työajan saldo muutu. Viikoittaisena vapaapäivänä työnantajan aloitteesta tehtävä työ on joko lisä- tai ylityötä.
4 § Päivittäinen lepoaika ja tauot
Työntekijälle on annettava työaikalain 24 §:n mukaisesti työvuoron aikana sään- nöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettö- mästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.
Jaksotyössä sekä yöaikana ja vuorotyössä voidaan edellä olevasta poiketen jär- jestää tilaisuus aterioida työn aikana.
Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäiset lepoajat osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjestelyjen yh- teydessä.
Teetettäessä ylityötä jaksotyössä työntekijälle on lisäksi annettava heti säännöl- lisen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähin- tään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.
Vuorokausilevosta ja viikkolevosta säädetään työaikalain 6 luvussa.
Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta.
Lisätyötä on esihenkilön aloitteesta 1 §:n mukaisen säännöllisen työajan, osa- aikaisen työajan ja 17 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisesti lyhennetyn työajan li- säksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Ylityötä on vuorokaudessa 8 tunnin ja viikossa 40 tunnin lisäksi sekä jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esihenkilön aloitteesta tehty työ.
Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on 32 tunnin lisäksi ja jaksotyössä 3 viikon jaksossa 112 tunnin ja 2 viikon jaksossa 74 tunnin 40 minuutin lisäksi tehty työ.
Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on esihenkilön aloitteesta tehty 2 momentissa tarkoitetun vuorokautisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittävä työ.
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika siten, ettei yrityksen toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrittävä antamaan täysinä työ- päivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan ka- lenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä.
Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisätyö- tunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
Jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tuntipalkka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa-aika.
Huomautus: Jaksotyössä noudatetaan lisätyökorvauksen antamisessa vapaa-ai- kana työaikalain 21 §:ää.
8 § Ylityökorvaukset Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityö- korvausta.
Viikoittainen ylityö
Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 8 tunnin osalta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuoro- kautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Viikoittainen ylityö jaksotyössä
Jaksotyössä maksetaan ylityön 21 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja, maksetaan ylityön
14 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtun- neilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityöt arkipyhäviikolla
Edellä sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä vii- kolla tai työjaksossa maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja, mak- setaan ylityön 20 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seu- raavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Laskentaesimerkki (ylityö keskimääräisessä työajassa):
Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, joka tehdään työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi. Jos työvuorolistan mukainen työvuoro on lyhyempi kuin 7 tuntia 15 minuuttia, mahdollinen ”ylityö” on lisätyötä 8 tuntiin asti, kuitenkin enintään 3 tuntia 45 minuuttia viikossa.
työvuorot viikolla (h,min) 7,30 | 7,30 | 7,30 | 6,30 | 7,30 | 36,30 |
toteutuma 7,30 | 7,30 | 10,00 | 8,00 | 7,30 | 40,30 |
ma | ti | ke | to | pe | yht. |
yli listan tehty 0,00 | 0,00 | 2,30 | 1,30 | 0,00 | |
josta lisätyötä --> 8 h asti | 0,30 | 1,30 | 2,00 | ||
vuorokautinen 50 % ylityö max 2 h/pv | 2,00 | 0,00 | 2,00 | ||
muu ylityö 100 % korotettua | 0,00 | 0,00 |
Jos ylityötä tehdään viikoittaisena vapaapäivänä, tällöin ensimmäiset 3 tuntia 45 minuuttia on lisätyötä, sillä työ on ylityötä vasta, kun viikossa on tehty työtä yh- teensä 40 tuntia. Sen jälkeen tehdyt tunnit ovat ylityötä ja siitä ensimmäiset 8 tuntia 50 % korotettua viikkoylityötä, ja sen jälkeen 100 % korotettua viikkoyli- työtä.
työvuorot viikko (h,min) | 36,15 | 0,00 | 0,00 | |
toteutuma | 36,15 | 10,00 | 4,00 | yhteensä |
vko yht. la su | ||||
yli listan tehty | 0,00 | 10,00 | 4,00 | 14,00 |
lisätyötä ensimm. 3,45 | 0 | 3,45 | 0,00 | 3,45 |
viikoitt. ylityö 50 % -> 8h | 0 | 6,15 | 1,45 | 8,00 |
viikoittainen 100 % ylityö | 0 | 0,00 | 2,15 | 2,15 |
9 § Ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi
Ylityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työnteki- jän säännöllisenä työaikana.
10 § Vuorotyö sekä jaksotyön yövuorot
Vuorotyössä vuorojen ei tarvitse säännöllisesti vaihtua, mutta niiden tulee muut- tua ennakolta vahvistetuin ajanjaksoin.
Työnantajan toimivaltaan kuuluu säännöllisen työajan kohdentaminen ja sijoit- telu toiminnan edellyttämällä tavalla, kuten työvuoroista ja niiden pituuksista päättäminen sekä työvuoroluetteloiden laatiminen sopimusmääräysten ja työai- kalain puitteissa. Koska työvuorojärjestelyt ovat erityisen merkittäviä myös hen- kilöstön kannalta, seuraavat asiat on myös otettava huomioon:
• Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Erityisesti yövuorojen tarpeetonta jakamista on vältettävä.
• Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehellä tai muulla henkilös- tön edustajalla oikeus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.
• Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Jaksotyötä tekevien työntekijöiden osalta sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on toiminnan kannalta perusteltua syytä.
• Jos työvuoro joudutaan peruuttamaan kokonaan, lyhentämään alusta tai siirtämään myöhemmäksi, on siitä ilmoitettava asianomaiselle työvuoroa lähinnä edeltävänä päivänä taikka poikkeustapauksessa viimeistään en- nen hänen lähtöään työvuorolle.
• Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan asianomaiselle hänen jo saavut- tuaan työpaikalle, luetaan hänelle tästä työajaksi vähintään yksi tunti. Työ- ajaksi luettavan ajan enimmäismäärä riippuu kotimatkan pituudesta, vuo- rokaudenajasta ym. seikoista.
11 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset
Kello klo 18-22 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena tunnilta 12 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauk- sena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan jakso- työssä yötyökorvausta myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
Kaksi- tai kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan edellä sovitun sijasta vastaavan suuruisia vuorotyökorvauksia.
Lauantaivuorokauden aikana kello 06.00–21.00 välillä tehdystä työstä makse- taan lauantaityökorvauksena tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta ja kello 21-24 välillä tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 35 % yksinker- taisesta tuntipalkasta. Tältä ajalta ei makseta erillistä yötyökorvausta.
Lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan työtunneilta työnte- kijälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu edellä so- vituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena 100% korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä, josta ei mak- seta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena tehdyltä työ- tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
15 § Matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen
Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittami- seen, kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.
Jos työntekijä on työmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vä- hemmän kuin säännöllisen työaikansa, lasketaan matkustamiseen kulunut aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokauti- nen säännöllinen työaika.
Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen työmat- kan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä työn suorituspaikalta toiselle.
Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnun- taityökorvausta.
16 § Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset
Edellä 7,8,11,13 ja 14 §:ssä sovittuja korvauksia sekä työaikalain tarkoittamaa sunnuntaikorotusta ei suoriteta vaativuustasolla 11 tai sitä korkeammilla tasoilla oleville työntekijöille.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuille työntekijöille, jotka eivät ole johtavassa ase- massa, suoritetaan työaikakorvauksia seuraavasti:
• Lisätyötä on esihenkilön määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työajan, osa- aikatyön viikoittaisen työajan taikka 17 §:n 1 tai 2 momentin mukai- sen viikoittaisen työajan lisäksi tehty työ.
• Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa- aika tai rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksin- kertainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn teke- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko li- sätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Va- paa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukau- den aikana.
• Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 50 % yksinkertaisesta tuntipal- kasta.
• Tämän pykälän mukaisten työaikakorvausten asemesta voidaan suorittaa erillistä euromääräistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuukausikorvauksesta sovitaan mää- räajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimäärää vastaava kuukausikorvaus.
Tämän pykälän tai 1 momentissa mainittujen muiden pykälien määräykset eivät koske johtavia työntekijöitä. Yritys määrittelee ketkä ovat tässä tarkoitettuja joh- tavia työntekijöitä.
Soveltamisohje: Mikäli työaikakorvausrajasta taikka johtavien työntekijöiden ra- jasta ei ole sovittu työehtosopimuksella, määritellään korvaukseen oikeutetut yri- tyksen päätöksellä ottaen huomioon tehtävien luonne ja niiden hoitajien asema sekä korvausoikeuden aikaisempi määräytyminen.
17 § Eräiden päivien vaikutus työaikaan
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, va- punpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin ky- seisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuutilla.
Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuu- tilla. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.
Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Näillä viikoilla tai työjaksoilla työskentelevän osa-aikaisen työntekijän työ- aika on pyrittävä lyhentämään samassa suhteessa kuin kokoaikaisten työaika.
Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 7 - 14 § ja 16 §:ssä on sovittu. Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.
Huomautus: Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä eikä niissä jatkuvissa (keskeytymättömissä) työaikamuodoissa, joissa vuosityö- aika on yli 8 tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhyempi.
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamatto- masta syystä asianomaisen esihenkilön määräyksestä yllättäen kutsutaan va- paa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan.
Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kysymyksessä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumi- sesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta.
Kuitenkin kutsun tapahtuessa klo 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100
%:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään klo 06.00 saakka ja hälytys- luonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.
Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.
Varallaolosta sovitaan kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä enintään kolmen kuu- kauden pituiseksi määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi siten, että se on kumman tahansa osapuolen irtisanottavissa noudattaen kuuden viikon irtisano- misaikaa.
Varallaoleva työntekijä on velvollinen tarvittaessa tulemaan työhön. Varallaolo- aikana tehdään päivystysluonteiset työt sekä sellaiset työt, joita ei voida vaaratta siirtää tehtäväksi myöhemmin säännöllisenä työaikana. Varallaoloaika ei ole työ- aikaa.
Yksinkertainen tuntipalkka on 1/153 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta palkasta.
Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalkan perusteella.
Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkka kesken viikon tai työjakson muuttuu, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä maksetta- vien korvausten perusteena keskimääräinen yksinkertainen tuntipalkka.
Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois, työaikakor- vauksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen välisenä aikana.
Ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kel- lonaikojen mukaan ja kestoltaan todellisena.
Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain määräysten piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta. Työaikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työ- aikapankki-järjestelmää koskevassa sopimuksessa.
23 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
Korvauksen maksamisen perusteena oleva aika lasketaan tosiasiallisen työajan mukaan minuutin tarkkuudella.
4 LUKU PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet
Yrityksen palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää palkkauksen oikeuden- mukaisuutta, parantaa yrityksen palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeutu- mista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja parantaa esihenkilötyötä ja johtamista.
Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yrityksen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.
Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön.
Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jonkun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromää- räiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palk- koja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä.
Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.
Yrityksessä on käytössä vaativuuden arviointijärjestelmä ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä.
Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustu- vasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta lisästä.
5 § Tehtäväkohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.
Arviointijärjestelmässä päävaativuustekijöitä ovat osaaminen, ongelmanrat- kaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot ja vastuu.
5.1 Tehtävien arviointi työsuhteen alussa
Työsuhteen alussa työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuustason. Mikäli ky- seessä on uusi tehtävä, asia käsitellään arviointiryhmässä ennen vaativuustason vahvistamista.
5.2 Tehtävien arviointi muuttuneessa tehtävässä
Tehtävän vaativuus otetaan arvioitavaksi, jos esihenkilö, työntekijä tai häntä edustava luottamusmies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen.
Arviointia pyydetään kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso on ensimmäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.
Esihenkilö tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaa- tivuustasosta viimeistään kahden kuukauden kuluessa arviointipyynnön esittä- misestä.
Esihenkilön ehdotus vaativuustason muuttamisesta käsitellään arviointiryh- mässä. Tämän jälkeen työnantaja vahvistaa vaativuustason.
5.3 Arviointiryhmä
Yritys nimeää arviointiryhmään työnantajan edustajat ja näille varaedustajat. Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet nimeävät edustajansa ja näille varaedustajat. Ryhmän puheenjohtajana toimii yrityksen nimeämä työnantajan edustaja.
Työnantaja määrittää arviointiryhmän koon. Järjestöjen nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnantajan nimeämiä edustajia. Arviointiryhmien kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tasa-arvonäkö- kulma.
Arviointiryhmänä voi toimia yhteistoimintalain 9 §:n mukainen neuvottelukunta.
6 § Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön työstä suoriutumisen perus- teella. Arviointijärjestelmässä henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikriteerit ovat ammatinhallinta, tuloksellisuus ja laatu sekä vastuullisuus ja yhteistyökyky.
Työsuhteen alussa, työntekijän siirtyessä uusiin tehtäviin tai tehtävän vaativuus- tason muuttuessa, työnantaja määrittää työntekijän henkilökohtaisen suoritusta- son ja -prosentin, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemus- taan ja aiempaa suoritustasoaan. Tehtävän vaativuustason noustessa työnteki- jän kokonaispalkka ei saa laskea.
6.1 Arviointikeskustelu
Työsuhteen aikana henkilökohtaista suoriutumista, suoritustasoa ja -prosenttia arvioidaan työntekijän ja esihenkilön välisessä arviointikeskustelussa. Arviointi- keskustelun tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työntekijän ammatillista osaa- mista ja työstä suoriutumista.
Arviointikeskustelu käydään esihenkilön aloitteesta tai työntekijän sitä pyytä- essä.
Arviointikeskustelu käydään viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Työntekijällä on oikeus pyytää arviointikeskustelua vuoden kulut- tua edellisestä arvioinnista. Työsuhteen alussa tai työtehtävien muuttuessa työn- tekijä voi pyytää arviointikeskustelua em. määräajan sitomatta. Työnantajan tu- lee huolehtia siitä, että kaikkien työntekijöiden kanssa käydään arviointikeskus- telut kolmen vuoden välein.
Arviointikeskustelut voidaan käydä myös tiimikeskusteluina. Tiimikeskusteluiden periaatteista keskustellaan henkilöstön edustajien kanssa. Työntekijällä on kui- tenkin oikeus henkilökohtaiseen arviointikeskusteluun sitä pyytäessään.
Suoritusprosentin nostaminen edellyttää työnantajapäätöstä.
6.2. Henkilökohtaisen suoritustason alentuminen samassa tehtävässä
Mikäli arviointikeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista.
Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkis- tetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.
Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellä tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai lapsen synty- män tai hoidon vuoksi työsopimuslain 4 luvun mukaisella vapaalla, voidaan suo- rittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arvioin- tia vastaavaksi.
Jos molemmissa uudelleenarvioinneissa suoritustason alenemisen voidaan kat- soa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henki- lökohtaista palkanosaa ei kuitenkaan sen johdosta tarkisteta. Tällöin työnantaja voi suorittaa uudelleen arvioinnin kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua työhön paluusta.
6.3 Henkilökohtainen lisä
Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää työnantajan päättämällä ta- valla. Lisä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista lisää sen ajan, kun sen myöntämisen perusteet ovat voimassa. Henkilökohtaisen lisän periaatteista keskustellaan henkilöstön edus- tajien kanssa ja maksamisen perusteet selvitetään henkilöstölle.
Henkilökohtainen lisä ei korvaa henkilökohtaista palkanosaa.
7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo
Vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvistaman vaati- vuusarvioinnin perusteella esihenkilön tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kuukauden alusta lukien.
Työntekijän suoritustason muuttuessa muuttunutta palkkaa maksetaan arviointi- keskustelupäivää seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
Työntekijä, jolla on 31.12.2009 ollut aikaisemmin voimassa olleen valtion virka- ja työehtosopimuksen mukainen siirtymälisä (Tarkentava virka- ja työehtosopi- mus 21.6.2006 palkkausjärjestelmän käyttöönotto Liite 1, 6 §), säilyttää oikeuden ko. lisään em. sopimuksen mukaisesti.
Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henki- lökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtä- väkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tä- män sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista.
10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai hen- kilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjal- lisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnös- tään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esihenkilön tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään hen- kilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esihenkilön tai esihenkilön käsiteltyä asian ylemmän esihenkilön tai muun työnantajan edustajan kanssa.
Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, erimielisyys voidaan saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.
Soveltamisohje: Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia on tarkoituksenmu- kaista käsitellä liittotason erimielisyysmenettelyssä vain siltä osin, kun se ei koske esihenkilön suorittaman arvioinnin oikeellisuutta.
Tehtävän vaativuuden arviointiin liittyvä kriteeristö on tämän työehtosopimuksen liitteessä
1. Henkilökohtaisen suoriutumisen kriteeristö, prosentit ja suorituskategoriat ovat liitteessä
2. Palkkataulukot ovat liitteessä 3.
12 § Henkilöstön edustajien palkka
Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan henkilön osalta noudate- taan tämän sopimuksen lisäksi luottamusmiessopimuksessa sovittuja määräyk- siä.
Henkilöstön henkilökohtainen palkanosa määräytyy muutetun palkkausjärjestel- män mukaisesti 1.4.2019 alkaen. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yh- teydessä kenenkään palkka ei laske muutetun palkkausjärjestelmän käyttöön- oton johdosta.
Mikäli työntekijälle on maksettu 31.3.2019 voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukaista suorituskorotusta, muuttuu se 1.4.2019 alkaen osaksi työntekijän hen- kilökohtaista palkanosaa.
Työntekijöillä, joille on maksettu 31.3.2019 voimassa olleen palkkausjärjestel- män mukaista vaativuuslisää, säilyy em. lisä niin kauan kuin 31.3.2019 voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukainen maksamisperuste on olemassa.
5 LUKU POISSAOLOT
1 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta. Paikallisesti voidaan sopia menettelytavoista, että lyhytkes- toisen sairastumisen aiheuttamasta 1-3 päivän poissaolosta riittää työntekijän antama ilmoitus.
Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijän edellytetään käyttä- vän työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
2 § Sairausajan palkanmaksun edellytykset
Sairausajan palkka maksetaan työntekijän ollessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahalli- sesti tai törkeällä tuottamuksella.
3 § Sairausajan palkallisen jakson pituus
Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | Sairausajan palkan kesto |
alle kuukausi | enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta 1+9 karenssiajalta |
vähintään 1 kuukausi, ei kuitenkaan 3 vuotta | enintään 28 kalenteripäivältä (4 viikkoa) |
vähintään 3 vuotta, ei kui- tenkaan 5 vuotta | enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa) |
vähintään 5 vuotta, ei kui- tenkaan 10 vuotta | enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa) |
vähintään 10 vuotta | enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa) |
Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron tai -työpäivän, maksetaan palkka työvuoron tai - päivän loppuun.
Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työn- tekijän työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, maksetaan sairaus- ajan palkkaa 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).
Siirtymämääräys: Työntekijällä, jonka työsuhteen yhdenjaksoinen kesto on 31.1.2018 vähintään seitsemän vuotta, on oikeus enintään 56 kalenteripäivän ajalta (8 viikkoa) sairausajan palkkaan.
Työntekijän oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairauspäi- värahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.
Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairaus- päiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.
Osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osasairausva- paalta sairauslomalle palaavan sairausajan palkan laskemista jatketaan siitä ti- lanteesta, jossa asianomainen oli osasairausvapaan alkaessa.
Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai lomarahavapaata, maksetaan siltä ajalta palkka kokoaikaisen työsuhteen mukaisesti.
Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sairausajan palkan laskemisessa. Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella.
Ilta-, yö- ja vuorotyölisät maksetaan sairausajan palkassa. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksu- kauden palkasta.
Työnantajan maksamasta sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyt- tömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava kor- vaus, joka maksetaan:
- lain perusteella,
- työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perus- teella
Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähe- nee maksamatta jääneellä määrällä.
Jollei työntekijä ole lainkaan oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivära- haan, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa työehtoso- pimuksen mukaisesti.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
6 § Saman sairauden uusiutuminen
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin ky- seessä olisi yksi sairastumisjakso
• palkan maksaminen alkaa heti ensimmäisestä sairastumispäivästä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Mukautetulla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapa- turman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kyke- nee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Mukautettu työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa yl- läpitävää ja kehittävää.
Mukautettu työ perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, joka on laadittu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Käytettäessä mahdollisuutta mu- kautettuun työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon osapuolten yhteisesti laa- tima suositus mukautetun työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja nou- datettavista menettelytavoista.
Mukautetun työn menettelytapasäännöt tulee käsitellä työpaikan yhteistoimin- nassa.
Työntekijällä on oikeus käydä tarkastuksissa ja tutkimuksissa ansiota menettä- mättä seuraavissa tapauksissa, mikäli lääkärintarkastukset ja tutkimukset on jär- jestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Em. toimenpiteistä on ilmoitet- tava, mikäli mahdollista etukäteen työnantajalle. Palkkaa ei kuitenkaan makseta, kun lääkärissäkäynti johtuu omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.
• Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulko- puolelta.
• Syöpäsairaus
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ajalta, jos aikaa ei ole saatu työ- ajan ulkopuolelta. Hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys korvataan 2 lu- vun 5 §:n 7 momentin mukaan.
• Äkillinen hammassairaus
Äkillisen, työkyvyttömyyden aiheuttavan hammassairauden hoitaminen,
jos sairaus vaatii hoitoa samana päivänä. Edellytyksenä on, että hammaslääkäri antaa todistuksen työkyvyttömyydestä ja hoidon kiireellisyydestä.
• Raskaus
Työntekijä käy tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuk- sissa.
• Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa käyminen
• nuorista työntekijöistä annetun lain 11 §:n mukaisessa tarkastuksessa käyminen Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustan- nukset kohdan
• mukaisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin. Päivärahat maksetaan tämän työ- ehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n mukaan.
Siirtymäsäännös: 1.8.2022 voimaan tulevan 9 §:n tekstejä noudatetaan niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, nouda- tetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta työehtosopimuksen 9 §:ä.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, hoitovapaa sekä osittainen hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain mukaan.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen äitiys- vapaaseen, maksetaan 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukainen säännöllisen työajan palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta, edellyttäen, että hänellä muutoin olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen isyys- vapaaseen, maksetaan 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukainen säännöllisen työajan palkka isyysvapaan alusta lukien kuuden arkipäivän ajalta, edellyttäen, että hä- nellä muutoin olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Adoptiovanhemmalle maksetaan adoptiovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 arkipäivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainit- tujen perusteiden mukaisesti. Jos adoptiovanhemmat jakavat sanotun
vanhempainrahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus äitiys-, isyys-, tai vanhempainpäivärahaan ja hän noudattaa sairausvakuutuslain mukaisia päivä- rahan hakemista koskevia säännöksiä.
1.8.2022 lukien:
Oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen, hoitovapaaseen sekä osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain mukaan.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (28/2022) mukai- seen raskausrahaan, maksetaan työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukainen säännöllisen työajan palkka raskausrahakauden alusta lukien 40 arki- päivän ajalta.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momenttien tai 9 luvun 9 §:n (28/2022) mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan työehto- sopimuksen 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukainen säännöllisen työajan palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.
Raskaus- ja vanhempainvapaan palkanmaksun edellytyksenä on, että:
• työntekijällä muutoin olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa,
• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista,
• työntekijällä on oikeus raskaus- tai vanhempainpäivärahaan ja hän noudattaa sairausvakuutuslain mukaisia päivärahan hakemista koskevia säännöksiä.
Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairas- tuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 2 lu- vun 5 §:n 7 momentin mukaan, jos:
- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi,
- hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 päivää,
- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kes- tosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.
Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa talou- dessa.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että
- molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai
- toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittami- sen tai reservin harjoitusten vuoksi ja
- toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys
- yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan
Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan
Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus saada palkatonta työstä vapautusta osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 lu- vun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeuttamisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.
Seuraavat työpäiviksi sattuvat päivät ovat palkallisia vapaapäiviä:
- työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät
- työntekijän avioliittoon vihkimispäivä
- työntekijän puolison, oman tai puolison lapsen, sisarusten tai omien tai puo- lison vanhempien hautajaispäivä
- kutsuntapäivä
Työntekijältä, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suo- riteta.
Kunnanvaltuuston tai -hallituksen, valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä olevalle työnteki- jälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus, mikäli edellä mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Kokoukseen osallistuminen ei vähennä vuosi- lomaetuja.
Poissaolosta on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin.
Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta hänen osallistuessaan Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin (liitto- ja edustajakokous, edustajisto ja halli- tus) taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelun neuvottelukunnan kokouksiin, maksetaan palkkaa 2 luvun 5 § 7 momentin mukaisesti.
6 LUKU VUOSILOMA
Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät kulloinkin voimassa olevan vuosilo- malain (162/2005) ja tämän työehtosopimuksen mukaan, ellei jäljempänä ole- vista määräyksistä muuta johdu.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9 päättyvä ajanjakso.
Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lau- antaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapyhiä, jouluaattoa, vapunpäivää, juhannus- aattoa, itsenäisyyspäivää.
Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Niissä vuosiloma- lain kohdissa, joissa käytetään 12, 18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi, joka määräytyy vuosilomalain mukaan.
Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty lo- man osa.
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta Vuosiloman pituus
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulu- kon mukainen:
Täydet lomanmääräytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 2 | 4 | 5 | 8 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, vuosiloma- päivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraa- van taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 20 | 21 | 24 | 25 |
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 6 vuotta, vuosiloma- päivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraa- van taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 7 | 10 | 13 | 16 | 19 | 21 | 24 | 26 | 28 | 30 |
Työntekijän todellinen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama mikä se olisi vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkka tai lomakorvaus lasketaan kuiten- kin aina tämän luvun taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta kos- kevien määräysten mukaan.
Siirtymämääräys: Työntekijällä, jolla on 31.1.2018 mennessä oikeus yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaiseen 24, 30 tai 38 päivän mukaiseen lomaoi- keuteen, säilyttää em. oikeuteen perustuvan ansaintansa lomanmääräytymis- vuoden 2021 (31.3.2021) loppuun.
Tämän jälkeen xxxxxxxxxx määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.
Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin. Täydellä kalenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.
Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keskimää- räisen päivittäisen tuntimäärän verran.
Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle työntekijälle, joka työskentelee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää kalenteriviikossa, annetaan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suu- riksi.
5§ Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka
Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukainen kuukausipalkka.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työai- kana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö-, vuoro-, tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Varallaolokorvaus ei ole työajalta maksettavaa korvausta eikä sitä huomioida vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta laskettaessa.
6§ Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräyty- misvuoden aikana
Vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet loman- määräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.
Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen vuosilomapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:
- 3 § 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,
- 3 § 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 11,5 prosenttia
- 3 § 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia
Siirtymämääräys: Työntekijällä, jolla on oikeus tämän työehtosopimuksen 6 lu- vun 3 §:n siirtymämääräyksen mukaiseen 24, 30 tai 38 päivän lomaoikeuteen, maksetaan kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen vuosiloma- palkka siirtymäkauden ajan yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 31.1.2018 voimassa olleiden määräysten mukaan.
Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka lasketaan loman- määräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
5 §:n mukaiset työaikakorvaukset maksetaan kesä- tai heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.
8§ Lomakorvauksen määräytyminen
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta. Lisäksi maksetaan 5 §:n mukaiset työaikakorvaukset.
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan määräytyessä 6 §:n prosentti- perusteisen laskennan mukaan, lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on vuosilo- mapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lu- kumäärällä.
9§ Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka
Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilomapalkka määräy- tyy vuosilomalain 12 §:n mukaan (prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 9 % tai 11,5 %).
10§ Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta
Työntekijän oikeus siirtää vuosiloma määräytyy vuosilomalain 25 §:n mukaan. Soveltamisohje:
Siirto-oikeus koskee tämän luvun 3 §:n mukaisia vuosilomia.
Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työkyvyttömyydestään lää- kärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvitys.
Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on
• §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
• §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia
lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Siirtymämääräys: Työntekijällä, jolla on oikeus tämän työehtosopimuksen 6 lu- vun 3 §:n siirtymämääräyksen mukaiseen 24, 30 tai 38 päivän lomaoikeuteen, maksetaan lomaraha siirtymäkauden ajan yliopistojen yleisen työehtosopimuk- sen 31.1.2018 voimassa olleiden määräysten mukaan.
Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 10 §:n 4 momentin perusteella prosenttiperusteisesti, maksetaan lomaraha kui- tenkin yllä olevien määräysten mukaisesti.
Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia 9 §:n mukai- sesta vuosilomapalkasta.
Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Jos lomarahan maksamisajankohdasta on sovittu pääsäännöstä poiketen, lomaraha määräytyy maksukuukautta edeltävä palkan mukaan.
31.7.2022 asti: Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.
1.8.2022 alkaen:
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtumattomista syistä. Em. lomarahasta maksetaan työsuhteen päättyessä puolet, mikäli työ- suhde päättyy:
• työntekijän itsensä suorittaman koeaikapurun johdosta
• työntekijän itse irtisanoutuessa muun kuin eläköitymisen vuoksi
• työsopimuksen purkautuneena pitämiseen (TSL 8:3 §) tai
• työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla (TSL 7:1–2 §, TSL 8:1 §), ei kuitenkaan irtisanomisperusteen joh- tuessa työntekijän olennaisesta ja pitkäaikaisesta työkyvyn heikkenemisestä (TSL 7:2 § 2 mom. 1.kohta).
Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta työntekijällä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.
13§ Lomarahasta toisin sopiminen ja vaihtaminen vapaaksi
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.
Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää koh- den lomarahaa vähennetään 4,4 % laskettuna kuukausipalkasta.
Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Xxxxxxxxxxxxx voidaan muuntaa takaisin rahaksi, jos vapaan käyttämi- nen estyy painavasta syystä, kuten jos työntekijä sitä pyytää esim. sairauden johdosta.
Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräys- ten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän vä- listä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enim- mäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä. Säästövapaa on annettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty.
Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.
Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työnte- kijällä on kuitenkin oikeus säästää 20 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työnantajan toiminnalle merkittävää haittaa.
Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.
Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta makset- tava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.
7 LUKU HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT
Tämän sopimuksen määräykset koskevat luottamusmiestä, työsuojelun valvon- nasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (työsuojelun valvontalaki) anne- tussa laissa (44/2006) tarkoitettua työsuojeluvaltuutettua, työsuojeluasiamiestä sekä muuta yhteistoimintalain (1333/2021) 5 §:ssä tarkoitettua lain mukaisiin yh- teistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön yhteistoiminta-edustajaa.
Näitä määräyksiä sovelletaan myös kaikkien edellä todettujen luottamusmiesten ja kaikkien työsuojeluvaltuutettujen varamiehiin heidän hoitaessaan yhteistoimin- tatehtävää.
Määräykset koskevat kaikkia edellä mainittuja henkilöstön edustajia, jollei muuta ole erikseen sovittu.
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuol- ten välillä solmittujen sopimusten noudattamista ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Edelleen luottamusmiesjärjestelmä edistää työnantajan ja henkilös- tön välillä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeu- denmukaista ja nopeaa selvittämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien kysymysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä.
Näiden määräysten mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään yrityksessä si- ten, kuin sen yksityiskohdista tarkemmin sovitaan yrityksen ja asianomaisten henkilöstöä edustavien järjestöjen (jäljempänä henkilöstöjärjestö) välillä. Henki- löstöä edustavat työehtosopimusosapuolet ja niitä edustavat järjestöt.
Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjär- jestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä.
Luottamusmiehen tulee olla yrityksen palveluksessa oleva henkilö sekä perehty- nyt toimialueensa olosuhteisiin. Jokaisella henkilöstöjärjestöllä on oikeus valita yksi luottamusmies.
5§ Luottamusmiehen valitseminen
Kukin henkilöstöjärjestö ilmoittaa valituista luottamusmiehestä ja varaluottamus- miehestä kirjallisesti yritykselle. Varaluottamusmiehestä on lisäksi kirjallisesti il- moitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
Soveltamisohje: Jos kyse ei ole luottamusmieskorvaukseen tai luottamusmiehen suojaan oikeuttavasta luottamusmiesaseman siirrosta, vaan yksittäisen asian hoitamisesta tai vastaavasta lyhytaikaisemmasta valtuutuksesta, asianomainen luottamusmies voi ilmoittaa asiasta työnantajalle.
Milloin henkilöstöjärjestö toimittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on työn- tekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittami- nen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista.
Milloin luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmisteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työ- ajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.
Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden sekä henkilöstöjärjestön edustajana työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa ja sovelta- mista koskevissa asioissa sekä muissa työnantajan ja työntekijän välisiin suhtei- siin liittyvissä asioissa.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, järjestöjen ja henkilöstön välillä.
Luottamusmiehen tehtävistä on säädetty myös eräissä laeissa kuten yhteistoi- mintalaissa (1333/2021) ja työaikalaissa (872/2019).
Soveltamisohje: Koska yhteistoimintamenettely sekä neuvottelu- ja sopimusjär- jestelmät on tarkoitettu täydentämään toisiaan, on tarkoituksenmukaista huoleh- tia yhteistoimintaelinten sekä luottamusmiehen hyvästä yhteistyöstä ja tiedonku- lusta. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä toimivat päätösvaltaisina työnantajan edustajina.
Yhteistoimintaa koskeva koulutus, tiedotus ja välitön yhteistoiminta ovat erittäin tärkeitä. Toimiva yhteistoimintajärjestelmä tukee muutostilanteiden hallintaa ja sujuvuutta sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, työelämän laatua ja henki- löstön työhyvinvointia.
7§ Henkilöstön edustajan velvollisuudet
Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan työsuhdettaan koskevia mää- räyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esihenkilöidensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii henkilös- tön edustajana.
8§ Henkilöstön edustajan ajankäyttö Vapautus työstä
Tehtäviensä hoitamista varten henkilöstön edustajalla on oikeus saada riittävästi vapautusta työsuhteeseensa kuuluvien tehtäviensä hoitamisesta.
Järjestäessään edellä tarkoitettua vapautusta yrityksen tulee ottaa huomioon tehtävien laatu, laajuus ja työskentelypaikkojen lukumäärä, palkkausjärjestelmä, henkilökunnan lukumäärä, yhteydensaantimahdollisuudet ja muut vastaavat sei- kat sekä näistä tekijöistä johtuva yhteistoimintatehtävissä toimivan tehtävien määrä.
Henkilöstön edustajan tehtäviin varatun ajan tulee vastata edustajantoimen edel- lyttämiä tehtäviä.
Mikäli henkilöstön edustajalle on myönnetty työstään säännönmukaisesti toistu- vaa vapaata, voidaan hänelle kiireellisissä tapauksissa myöntää vapaata muu- nakin työtehtävien kannalta sopivana aikana.
Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda työntekijälle mahdol- lisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle henkilöstön edusta- jana kuuluvissa tehtävissä.
Työsuojeluvaltuutetun osalta ajankäyttö määräytyy työsuojelun valvontalain 34
§:n mukaan. Tehtävien järjestely
Työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies ja työ- suojeluvaltuutettu voivat sopia, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään siksi ajaksi, kun asianomainen on valittu henkilöstöä edustamaan. Tämä voi olla pe- rusteltua edustajan tehtäviin tarvittavan ajankäytön määrän vuoksi tai silloin, kun asianomaisen varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa edustajan tehtävien hoita- mista.
Työajan ulkopuoliset tehtävät
Henkilöstön edustajan tulee ennalta sopia työnantajan edustajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavaksi määrättävistä tai sovittavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu viranomaisen määräyksestä.
9§ Ansion menetyksen korvaaminen
Jos osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettu henkilöstön edustaja suorit- taa työaikana yhteistoimintatehtäviä, luetaan tähän käytetty aika työajaksi.
Jos muut edustajat suorittavat vapaa-aikanaan työnantajan edustajan kanssa sovittuja yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.
Xxxxxxx henkilöstön edustaja joutuu yrityksen erikseen antaman matkamääräyk- sen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen yhteistoimin- tatehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta kustannus- ten korvausta matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten mukaisesti.
10§ Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot
Luottamusmiehenä toimivan henkilöiden palkkiosta on sovittu seuraavaa: Luot- tamusmiehen palkkio on 1.9.2023 alkaen 94,76 euroa kuukaudessa.
Palkkio luetaan työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukaiseen palk- kaan.
Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla, luottamusmie- hen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseisen kuukauden ajalta varaluottamusmiehelle.
Työsuojeluvaltuutetun palkkio on 1.9.2023 alkaen 94,76 euroa kuukaudessa.
Palkkio luetaan työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 7 momentin mukaiseen palk- kaan.
Xxxxxxx työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kah- den viikon jakson, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.
11§ Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien säädösten, määräysten tai sopimusten soveltamisesta, on luottamus- miehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot ja tarvitta- vat asiakirjat. Yritys toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt työehtosopi- mukset, erillispöytäkirjat ja muut sopimukset sekä niiden soveltamisohjeet.
Luottamusmiehellä on oikeus vähintään kerran vuodessa saada tietoja yrityksen henkilöstön lukumäärästä ja sen muutoksista sekä määrä- ja osa-aikaisten luku- määrästä. Sama oikeus on työnantajan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden lukumääristä, koulutussopimuksista ja niiden mahdollisista muutoksista.
Luottamusmiehellä on vähintään kaksi kertaa vuodessa oikeus saada edusta- mistaan yrityksen määräaikaisista työsuhteista seuraavat tiedot: nimi, tehtävä, osasto, työsuhteen alkamisaika, työnantajan tiedossa oleva työsuhteen kesto- aika sekä määräaikaisuuden peruste.
12§ Tilastotiedot palkkausjärjestelmästä
Luottamusmiehillä on oikeus vuosittain luottamuksellisesti saada tilastotiedot henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä kokonaispalkasta ja sen kehi- tyksestä vaativuustasoittain, suorituskategorioittain, suoritusprosenttiluokittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltynä. Lisäksi luottamusmiehillä on oikeus saada tieto 4 luvun 6.3 §:n mukaisien henkilökohtaista lisää saavien henkilöiden luku- määrästä sekä lisän keskimääräisestä tasosta ja hajonnasta sukupuolen mu- kaan ryhmiteltynä.
Luottamusmiehellä on lisäksi tässä tarkoitetussa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioin- neista ja –tasoista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita ja määrää sekä ko- konaispalkkaa koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuo- javaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta.
13§ Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaantioikeus
Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tie- dot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.
Huomautus: Henkilöstön edustajille annettavista tiedoista on säädetty työsuoje- lun valvontalain 32 §:ssä, yhteistoimintalain 10 §:ssä, 11.3 §:ssä ja 19 §:ssä sekä laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käy- tettäessä 6 §:ssä.
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle on järjestettävä sopiva tila, missä hän voi säilyttää yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten tarvittavia asiakir- joja ja toimistovälineitä. Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle osoitetaan lisäksi paikka, missä hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat käyttää tehtäviensä suorittamisessa yrityksen tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimisto- välineitä. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat työnantajan edustajan kanssa tässä pykälässä tarkoitetuista käytännön järjestelyistä.
Yhteistoimintatehtävään valitun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää yhteistoimintatehtävien takia. Työnantajan ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös asianomaisen yhteistoimintatehtä- vän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vas- taavaan työhön sellaisen koulutuksen tarjoamista, jota järjestetään
myös muulle henkilöstölle. Myös muulla yhteistoimintatehtävään osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus muun henkilöstön kanssa osallistua ammattitaitoa ylläpitävään ja edistävään koulutukseen.
Yhteistoimintatehtäviä hoitavalle henkilöstön edustajalle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen osaamistaan yhteistoimintatehtävien hoitamisessa. Koulutuk- sessa noudatetaan muutoin ammattiyhdistyskoulutusta koskevia sopimusmää- räyksiä. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Työnantaja jär- jestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, yhteistoimintatehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Soveltamisohje: Työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnantajan kutsua luottamusmiehet esihenkilöiden kanssa yhteisiin tilaisuuksiin, joissa sel- vitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtä- vien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä.
17§ Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu
Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saat- taa muita työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai pai- nostaa.
Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toimi- van työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jossa yhteistoimintateh- tävien hoito olennaisesti vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellaisiin teh- täviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkausjärjestel- män palkkatekijät ovat hänen aikaisempia palkkatekijöitään huonompia. Mikäli henkilöstöä joudutaan siirtämään, on pyrittävä siirtämään viimeisenä työsuojelu- valtuutettuna toimiva työntekijä.
Liikkeen luovutus
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutustilan- teissa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus 19 §:n mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Taloudelliset ja tuotannolliset vähentämisperusteet
Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa ir- tisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
19§ Ehdokassuoja ja jälkisuoja
Tämän sopimuksen 17 ja 18 §:ien määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosasto tai -yhdistys on aset- tanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto tai -yhdistys on kirjallisesti työnanta- jalle ilmoittanut sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle.
Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan edustajan toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi. Näitä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen kahdeksan kuu- kautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.
20§ Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopi- muksen päättämisestä
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty näiden määräysten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on lou- kattu. Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.
8 LUKU AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS
1§ Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja heidän varahenkilöinään toimiville sekä työsuojelutoimikunnan jäsenenä toimivalle annetaan työsuhteen katkea- matta tilaisuus osallistua neuvotteluosapuolten yhteisesti hyväksymille kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työn- tekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yrityk- selle tuntuvaa haittaa. Koulutuksien kesto voi olla enintään 15 työpäivää kalen- terivuodessa.
Neuvotteluosapuolet hyväksyvät kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kurssien tavoitteista, sisällöstä, ajankohdasta, paikasta, kohderyhmästä ja muista mah- dollisesti pyydetyistä seikoista annetaan neuvotteluosapuolille tieto ennen kurs- sin hyväksymistä.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain kuitenkin vähintään kuukautta aikaisemmin.
Mikäli vapaan antaminen ei ole mahdollista, luottamusmiehelle ilmoitetaan vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua 1
§:ssä mainituille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.
Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja kurssi on tällaiseksi to- dettu työnantajan ja osallistujan välillä.
Osallistuminen 1 §:ssä mainittuun koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
9 LUKU MUU KOULUTUS
Työnantajan tarjotessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessään työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen työajalla, koulutuk- sen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan. Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.
Sopimusosapuolet suosittelevat, että alan ammattitaitoisen työvoiman turvaa- miseksi ja lisäämiseksi työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua ammatti- taitoa tukeviin ja kehittäviin koulutuksiin. Sopimusosapuolet suosittelevat lisäksi, että työnantaja osallistuu työntekijälle koulutusajalta syntyviin kustannuksiin, mi- käli koulutuksen tarkoituksenmukaisuudesta päästään yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijän välillä.
Yhteisesti sopien työnantaja voi järjestää myös yhteistoimintasopimuksen edel- lyttämää yhteistä koulutusta, ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista yritys- ten tai Työturvallisuuskeskuksen järjestämiä perus- ja erikoiskursseja. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kesken tai muulla työpaikkakohtaisesti sovittavalla tavalla. Koulutukseen osallistuminen korvataan samalla tavalla kuin 1 momentin mukai- nen koulutus.
10 LUKU PAIKALLINEN SOPIMINEN
1§ Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen
Tätä pykälää sovelletaan niiden määräysten osalta, joissa työehtosopimus sallii paikallisen sopimisen työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa.
Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevassa asiassa ovat luottamus- mies ja työnantajan edustaja, jollei työehtosopimuksessa ole kyseisen määräyk- sen osalta toisin todettu.
2§ Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen
Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa. Paikalli- sesti ei kuitenkaan saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä ellei työehtosopimuksessa ole tästä erikseen sovittu (kuten 4 luku 2 § 4 palkkausjärjestelmää koskien).
Sopijaosapuolina ovat työnantaja sekä luottamusmies, joiden edustettavia asia koskee taikka työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön alainen rekiste- röity paikallinen yhdistys, jota asia koskee.
Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu poikkeamiselle.
3§ Sopimuksen muodosta ja sisällöstä Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti.
Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
• sopimuksen tarkoitus
• sopimuksen osapuolet
• kohteena oleva työehtosopimuksen määräys
• perusteet määräyksestä poikkeamiselle
• sopimuksen yksityiskohtainen sisältö
• sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot
• päiväys ja allekirjoitukset
4§ Paikallisen sopimuksen voimassaolo ja päättyminen
Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.
Tämän sopimuksen 5 §:n mukainen sopimus voidaan tehdä vuoden määräajaksi ja se voidaan uudistaa vuodeksi kerrallaan, jos sen tekemisen edellytykset ovat määräajan päätyttyä edelleen olemassa ja sopijapuolet tämän yhteisesti
toteavat. Sopimuksen voimassaoloaikana työnantaja ei voi työsopimuslain 7 lu- vun 3 §:n nojalla päättää tai työsopimuslain 5 luvun 2 §:n nojalla lomauttaa työ- suhteita yrityksessä.
Mikäli osapuolet 5 §:n mukaisen sopimuksen voimassa ollessa yhteisesti totea- vat, että sopimuksen edellytyksenä oleva taloudellinen kriisitilanne on väistynyt eikä sopimukselle enää ole taloudellista tarvetta, sopimus voidaan päättää kes- ken määräajan ja taloudelliset etuudet palaavat tällöin työehtosopimuksen mu- kaisiksi 3 §:n mukaisen sopimuksen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Muu kuin 5 §:ssä tarkoitettu yli kolmeksi vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on kolmen vuoden jälkeen irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva so- pimus.
Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia työehtosopimuksen määräyksiä ja lainsäädäntöä.
5§ Palkasta ja muista taloudellisista etuuksista koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeaminen
Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa siten, kuin tässä pykä- lässä on sovittu.
Sopimuksen edellytyksenä on taloudellinen kriisitilanne, joka voi johtaa työvoi- man käytön vähentämiseen. Sopiminen voi tulla kyseeseen, jos yrityksen toi- minta tehtävien hoito vaarantuvat yrityksen taloudellisen tilanteen heikkenemi- sen vuoksi uhaten yrityksen toimintaa ja työpaikkojen säilymistä. Paikalliset so- pijapuolet toteavat yksimielisesti neuvottelujen aluksi tilanteen, jonka johdosta neuvottelut paikallisen sopimuksen saavuttamiseksi aloitetaan.
Tämän pykälän mukaisen paikallisen sopimuksen tulee koskea koko työehtoso- pimuksen soveltamisalan piirissä olevaa henkilöstöä.
Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja noudat- taa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvitta- essa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita. Henkilöstön edustajille an- netaan ajankohtaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, muun muassa tilinpäätös, talousarvio, investointisuunnitelma ja tarvittavassa laajuudessa muita työnantajan taloudellista tilannetta kuvaavia asiakirjoja.
Tämän pykälän mukaisten neuvottelujen ajaksi sovitaan paikallisesti neuvottelui- hin osallistuvien henkilöstön edustajien työstä vapautuksen määrästä ja muista heidän asemaansa liittyvistä seikoista ottaen huomioon neuvottelujen aiheut- tama luottamusmiestehtävien työmäärän lisäys. Henkilöstön edustajilla tulee olla riittävät mahdollisuudet osallistua neuvotteluihin ottaen huomioon
neuvoteltavana oleva sopimuskokonaisuus ja sen asettamat vaatimukset neu- vottelujen sisältöön.
6§ Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja tiedoksianto
Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.
Tämän sopimuksen 2 §:n ja 5 §:ien tarkoittama paikallinen sopimus on annettava tiedoksi työehtosopimuksen sopijajärjestöille ja 5 §:n mukainen sopimus myös työvoimahallinnolle.
7§ Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet
Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimieli- syydet.
Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin työehtosopimus, jonka perusteella se on tehty.
Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kui- tenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.
11 LUKU SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA
Tämän sopimuksen mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain ja tämän työehtosopimuksen yleistä työaikaa koskevien määräysten piiriin kuu- luvien työntekijöiden osalta.
Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja.
Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaikapankkiin voi- daan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä alustava suunnitelma vapaan käyttöajankohdasta, jos se on mahdollista.
Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että sopimus teh- dään osapuolten yhteisesti laatiman sopimusmallin muodossa.
Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien kor- vauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauksia, aattopäiväkorvauksia ja viikkolepokorvauksia. Työaikapankkituntien enimmäis- määrä voi olla korkeintaan 300 tuntia / työntekijä.
Huomautus: Liitteenä on työaikakorvausten muuntotaulukko.
Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.
Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi.
Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka määräy- tyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jollei va- paan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.
Pöytäkirjamerkintä: Jos työntekijän palkka muuttuu esim. työehtosopimuksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan edellä mainitun sopi- muksen mukaisesti.
Pankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivinä.
Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla helposti työntekijän tarkistettavissa.
Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella. Jos työntekijä sairas- tuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäi- vän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myö- hemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.
Pöytäkirjamerkintä: Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei
ilmoitusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttö- myydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.
31.7.2022 asti:
Jos työntekijän oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen tai adoptiovanhempainvapaa- seen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyys- vapaaksi tai adoptiovanhempainvapaaksi.
1.8.2022 alkaen:
Jos työntekijän oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sovitun työai- kapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu raskaus- tai vanhempainvapaaksi
Vapaana annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjakson työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.
Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuutokset on teh- tävä kirjallisesti.
Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisanomi- nen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.
Työntekijän tai työnantajan irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on neljä kuukautta.
Työaikapankissa oleva aika voidaan, jos siitä yhteisesti sovitaan, käyttää tämän työaikapankkisopimuksen irtisanomisaikana tai siirtää myöhäisempään ajankoh- taan. Jos osapuolet eivät muuta sovi, käyttämättä jäänyt työaikapankkiin kertynyt työaika maksetaan rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana sa- massa aikataulussa, kuin mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten lomakor- vausten maksamisesta.
Työaikakorvausten muuttaminen aikakorvauksiksi | ||
Työaikakorvaus | Korvauksen | Minuuttia |
suuruus | työaikana | |
Lisä- ja ylityötuntien perusosat | 1 tunti | 60 min |
Ylityön korotusosa | 50 % | 30 |
Ylityön korotusosa | 100 % | 60 |
Iltatyökorvaus | 15 % | 9 |
Yötyökorvaus | 35 % | 21 |
Lauantaityökorvaus | 20 % | 12 |
Sunnuntaityökorvaus yleinen | 100 % | 60 |
Sunnuntaityökorvaus 16 § | 50 % | 30 |
Aattopäivänkorvaus | 100 % | 60 |
Viikkolepokorvaus | 1 tunti | 60 |
LIITE 1
TASO | |||
2 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat ohjeistettuja käytännön teh- täviä, jotka opitaan perehdyttämisellä. Tehtävän osaaminen hankitaan käy- tännön työssä. | Työtehtävät hoidetaan annettujen oh- jeiden ja annetun tärkeysjärjestyksen mukaan. Ohjeet ja toimintatavat ovat vakiintuneita. | Työ vaatii tavanomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja työyhteisön jäse- nenä. | Työhön sisältyy vastuu oman työn asi- anmukaisesta hoitamisesta. |
3 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat eri tehtäväalueiden käytän- nön tehtäviä. Tehtävässä edellytetään oman tehtä- väalueen hallintaa ja alan työvälinei- den käyttötaitoja tai alan vakiintunei- den työmenetelmien tuntemusta. Tehtävän osaaminen voidaan hankkia ammatillisella peruskoulutuksella tai työkokemuksella. | Työtehtävät hoidetaan annettujen oh- jeiden mukaan. Työssä esiintyvistä tavanomaisista ti- lanteista ja ongelmista tulee selviytyä pääsääntöisesti itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti use- ampia työtehtäviä, joiden aikataulut tu- lee tuntea. | Työ vaatii tavanomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja työyhteisön jäse- nenä. | Työhön sisältyy vastuuta omien työs- kentelytapojen ja -menetelmien kehittä- misestä. |
4 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat eri tehtäväalueiden ohjeistet- tuja ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan vakiintuneiden työmenetelmien hallintaa. Tehtävän ammatillinen osaaminen hankitaan tyypillisesti soveltuvalla am- matillisella koulutuksella tai ammat- tialan työkokemuksella. | Työtehtävät hoidetaan annettujen oh- jeiden ja säännösten mukaan. Työssä esiintyvistä tavanomaisista ti- lanteista ja ongelmista tulee selviytyä itsenäisesti. | Työ vaatii vuorovaikutustaitoja esimer- kiksi asiakaspalvelussa tai neuvonta- tehtävissä. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä. | Työhön sisältyy vastuuta toimintojen tai palvelujen sujumisesta osana kokonai- suutta. Vastuu voi koskea esimerkiksi käytet- tävien aineiden, työvälineiden tai työta- pojen soveltuvuutta |
Työssä on samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset aikataulut tulee tuntea. | Työ edellyttää oma-aloitteista tietojen ja taitojen ylläpitämistä. | ||
5 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat eri tehtäväalueiden ammatti- tehtäviä, jotka edellyttävät alan työme- netelmien hallintaa. Tehtävän ammatillinen osaaminen hankitaan tyypillisesti tehtäväaluee- seen liittyvällä ammatillisella koulutuk- sella tai pitkällä ammattialan työkoke- muksella. | Työtehtävät hoidetaan annettujen oh- jeiden ja säännösten mukaan, joita so- velletaan vaihtelevissa tilanteissa. Työssä on useita erilaisia tehtäviä, jotka tulee asettaa tärkeysjärjestyk- seen. | Työ vaatii vuorovaikutustaitoja esimer- kiksi asiakaspalvelu-, neuvonta- tai oh- jaustilanteissa sekä asiakokonaisuuk- sien suullisessa tai kirjallisessa esittä- misessä. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyt- tämistä. | Työhön sisältyy vastuuta oman tehtä- väalueen ja työympäristön kehittämi- sestä sekä tehtävien asianmukaisesta ja laadukkaasta hoitamisesta. Vastuu voi koskea esimerkiksi käytet- tävien aineiden, työvälineiden tai työta- pojen soveltuvuutta. Tehtäviin voi sisältyä taloudellista vas- tuuta. Työ edellyttää oma-aloitteista tietojen ja taitojen ylläpitämistä. |
6 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat luonteeltaan eri tehtäväaluei- den vaativia ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien itse- näistä hallintaa. Tehtävän ammatillinen osaaminen hankitaan tyypillisesti tehtäväaluee- seen soveltuvalla ammatillisella koulu- tuksella tai ammattikorkeakoulututkin- nolla. Lisäksi voidaan edellyttää työkoke- musta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä. | Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asi- aan liittyvää tietoa, säännöksiä, toimin- tatapoja ja työmenetelmiä soveltaen. Tehtävässä on ymmärrettävä oman työn vaikutukset toisten työtehtäviin ja osana kokonaisuutta. | Työ vaatii vuorovaikutustaitoja esimer- kiksi • erilaisten näkökantojen sovitte- lussa • tehtäväkokonaisuuksien val- mistelussa tai kokoamisessa, • verkostomaisessa työskente- lyssä ammattialalla • ryhmän töiden järjestelyssä ta- sapuolisesti ja tarkoituksenmu- kaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä. | Työhön sisältyy esimerkiksi • suunnittelu- tai kehittämisvas- tuuta • taloudellista vastuuta • vastuuta toiminnan asianmu- kaisuudesta, oikeellisuudesta ja laadusta. Työhön voi sisältyä käytännön lä- hiesimies- tai työnjohtovastuuta. Työ edellyttää oma-aloitteista osaami- sen ylläpitämistä ja kehittämistä. |
7 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat eri tehtäväalueiden erityis- ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Tehtävän ammatillinen osaaminen hankitaan tyypillisesti soveltuvalla am- mattikorkeakoulututkinnolla. Lisäksi voidaan edellyttää työkoke- musta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä. | Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti tie- toa, säännöksiä ja toimintatapoja so- veltaen ja ammatillisesti erikoistuneita menetelmiä käyttäen. Työtehtävissä ilmenevien ongelmien ratkaiseminen voi edellyttää selvitys- työtä. | Työ vaatii vuorovaikutustaitoja esimer- kiksi • itse valmisteltujen asiakoko- naisuuksien kokoamisessa tai esittämisessä suullisesti tai kir- jallisesti, • verkostomaisessa työskente- lyssä • ryhmän töiden järjestelyssä ta- sapuolisesti ja tarkoituksenmu- kaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyt- tämistä. | Työhön sisältyy vastuuta esimerkiksi: tehtäväkokonaisuuden • suunnittelemisesta tai kehittä- misestä • seurannasta ja raportoinnista • taloudesta • päivittäisestä toiminnasta. Työhön voi sisältyä käytännön lä- hiesimies- tai työnjohtovastuuta. Työ edellyttää oma-aloitteista osaa-mi- sen ylläpitämistä ja kehittämistä. |
8 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat asiantuntijatehtäviä tai tehtä- väkokonaisuuden vastuutehtäviä. Tehtävän ammatillinen osaaminen hankitaan tyypillisesti tehtäväaluee- seen soveltuvalla ammattikorkeakoulu- tutkinnolla tai ylemmällä korkeakoulu- tutkinnolla. Lisäksi voidaan edellyttää monipuolista työkokemusta tai alan asiantunte- musta. | Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti so- veltaen asiaan liittyvää tietoa ja sään- nöksiä tai asiantuntijuusalan menetel- miä. Tehtävä edellyttää kykyä tietojen ana- lysointiin ja asiakokonaisuuksien luo- miseen. | Työ vaatii vuorovaikutustaitoja esimer- kiksi: • itsenäisesti luotujen asiakoko- naisuuksien esittämisessä suullisesti tai kirjallisesti, • yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustilanteissa • verkostojen ylläpitämisessä ja hyödyntämisessä myös yrityk- sen ulkopuolella. Työtehtävät voivat edellyttää neuvotte- lutaitoja. Työtehtäviä voidaan edellyttää suori- tettavan vieraalla kielellä. | Työhön sisältyy vastuu esimerkiksi: • laajoista seuranta- ja rapor- tointitehtävistä • selvitystehtävistä • tehtäväkokonaisuuden, toimin- non, palvelun, asiakkuuspro- sessin tms. o suunnittelusta o kehittämisestä o koordinoinnista ja oh- jeistuksesta o markkinoinnista o hallinnasta o tietoaineistojen hallin- nasta • tietyn asiakokonaisuuden hal- linnasta omaa yksikköä laa- jemmin tai koko yrityksen |
tasolla. Työhön voi sisältyä esimies- tai työn- johtovastuuta. Työ edellyttää oma-aloitteista osaami- sen ylläpitämistä, laajentamista ja sy- ventämistä. | |||
9 Osaaminen | Ongelmanratkaisu- ja organisointi- taidot | Vuorovaikutustaidot | Vastuu |
Työt ovat vaativia asiantuntijatehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuutehtä- viä. Tehtävän edellyttämä osaaminen han- kitaan tyypillisesti soveltuvalla ylem- mällä korkeakoulututkinnolla. Lisäksi voidaan edellyttää monipuolista työkokemusta tai alan syvällistä asian- tuntemusta. | Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asi- antuntijuusalan erikoistuneita menetel- miä soveltaen. Tehtävä edellyttää kykyä analysoida tietoja kehittämistarpeet tunnistaen. | Työ vaatii vuorovaikutustaitoja esimer- kiksi: • itsenäisesti luotujen laajojen asiakokonaisuuksien esittämi- sessä suullisesti tai kirjalli- sesti, • yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustilanteissa • verkostojen ylläpitämisessä ja hyödyntämisessä myös yrityk- sen ulkopuolella. Työtehtävät edellyttävät neuvottelutai- toja. Työtehtäviä voidaan edellyttää suori- tettavan vieraalla kielellä. | Työhön sisältyy kokonaisvastuu esi- merkiksi: • laajoista seuranta- ja raportoin- titehtävistä • itsenäisistä selvitystehtävistä • laajojen tehtäväkokonaisuuk- sien, toimintojen, palvelujen, asiakkuusprosessien tms. o suunnittelusta o kehittämisestä o koordinoinnista ja oh- jeistuksesta o markkinoinnista o hallinnasta o tietoaineiston laajasta tai syvällisestä hallin- nasta • toiminnasta ja toimintojen ke- hittämisestä asiantuntemusalu- eella • tietyn asiakokonaisuuden hal- linnasta omaa yksikköä laa- jemmin tai koko yrityksen ta- solla. |
Työhön voi sisältyä esimies- tai työn- johtovastuuta tai taloudellista vastuuta kokonaistoiminnasta. Työ edellyttää jatkuvaa ja oma-aloit- teista osaamisen kehittämistä. |
LIITE 2
Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikriteerit
Henkilökohtaista työstä suoriutumista arvioidaan seuraavien kriteereiden perusteella
1. Ammatinhallinta
• Osaaminen ja käytettävyys
o hallitsee tehtäväalueen kokonaisuuden, tiedot, taidot, menetelmät ja välineet
o Ylläpitää ammattitaitoaan
o Henkilöllä on työyhteisöä hyödyttävää laajempaa osaamista/erityis- osaamista
• Kehittyminen
o Aktiivinen oman työn kehittämisessä
o Kehittää omaa osaamistaan
o Suhtautuu avoimesti haasteisiin, uusiin tehtäviin ja toimintatapoihin
2. Tuloksellisuus ja laatu
• Aikaansaavuus
o Suoriutuu tehtävistä aikataulutavoitteita noudattaen
o Saavuttaa vuosittain asetetut tavoitteet
o Työn laatu on hyvää suhteessa työtehtävien vaatimuksiin ja tavoit- teisiin
• Taloudellisuus
o Ymmärtää työskentelyssään taloudelliset näkökohdat
o On huolellinen resurssien käytössä
o Käyttää työajan tehokkaasti
3. Vastuullisuus ja yhteistyökyky
• Oma-aloitteisuus
o on oma-aloitteinen työssään
• Yhteistyö ja työyhteisötaidot
o Suhtautuu myönteisesti työhön ja työyhteisöön
o Noudattaa sovittuja toimintatapoja, annettuja ohjeita ja sääntöjä
o On yhteistyökykyinen, kommunikoi ja jakaa tietoa työyhteisön si- sällä
o Toimii luotettavasti
LIITE 3
Vaativuusryhmien mukaiset palkat 1.9.2023
Tehtävän vaativuustaso | Tehtäväkoht. palkanosa | Suorituskategoria I | Suorituskategoria II | Suorituskategoria III | ||||||
Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | |||||
4 % | - | 17 % | Yli 17 % | - | 31 % | Yli 31 % | - | 44 % | ||
2 | 1 800,56 € | 1 872,58 € | - | 2 106,66 € | 2 106,67 € | - | 2 358,73 € | 2 358,74 € | - | 2 592,81 € |
3 | 1 956,74 € | 2 035,01 € | - | 2 289,39 € | 2 289,40 € | - | 2 563,33 € | 2 563,34 € | - | 2 817,71 € |
4 | 2 056,94 € | 2 139,22 € | - | 2 406,62 € | 2 406,63 € | - | 2 694,59 € | 2 694,60 € | - | 2 961,99 € |
5 | 2 167,40 € | 2 254,10 € | - | 2 535,86 € | 2 535,87 € | - | 2 839,29 € | 2 839,30 € | - | 3 121,06 € |
6 | 2 289,54 € | 2 381,12 € | - | 2 678,76 € | 2 678,77 € | - | 2 999,30 € | 2 999,31 € | - | 3 296,94 € |
7 | 2 468,34 € | 2 567,07 € | - | 2 887,96 € | 2 887,97 € | - | 3 233,53 € | 3 233,54 € | - | 3 554,41 € |
8 | 2 785,87 € | 2 897,30 € | - | 3 259,47 € | 3 259,48 € | - | 3 649,49 € | 3 649,50 € | - | 4 011,65 € |
9 | 3 212,31 € | 3 340,80 € | - | 3 758,40 € | 3 758,41 € | - | 4 208,13 € | 4 208,14 € | - | 4 625,73 € |
10 | 3 704,91 € | 3 853,11 € | - | 4 334,74 € | 4 334,75 € | - | 4 853,43 € | 4 853,44 € | - | 5 335,07 € |
11 | 4 224,71 € | 4 393,70 € | - | 4 942,91 € | 4 942,92 € | - | 5 534,37 € | 5 534,38 € | - | 6 083,58 € |
12 | 4 784,60 € | 4 975,98 € | - | 5 597,98 € | 5 597,99 € | - | 6 267,83 € | 6 267,84 € | - | 6 889,82 € |
13 | 5 410,08 € | 5 626,48 € | - | 6 329,79 € | 6 329,80 € | - | 7 087,20 € | 7 087,21 € | - | 7 790,52 € |
14 | 6 180,47 € | 6 427,69 € | - | 7 231,15 € | 7 231,16 € | - | 8 096,42 € | 8 096,43 € | - | 8 899,88 € |
15 | 6 886,62 € | 7 162,08 € | - | 8 057,35 € | 8 057,36 € | - | 9 021,47 € | 9 021,48 € | - | 9 916,73 € |
Tehtävän vaativuustaso | Tehtäväkoht. palkanosa | Suoritus- kategoria | Henkilökohtaisen palkan- osan prosentti | |
2 | 1 800,56 € | |||
3 | 1 956,74 € | I | väh. 4 % - kork. 17 % | |
4 | 2 056,94 € | II | yli 17 % - kork. 31 % | |
5 | 2 167,40 € | III | yli 31 % - kork. 44 % | |
6 | 2 289,54 € | |||
7 | 2 468,34 € | |||
8 | 2 785,87 € | |||
9 | 3 212,31 € | |||
10 | 3 704,91 € | |||
11 | 4 224,71 € | |||
12 | 4 784,60 € | |||
13 | 5 410,08 € | |||
14 | 6 180,47 € | |||
15 | 6 886,62 € | |||
Vaativuusryhmien mukaiset palkat 1.5./1.6.2024
Tehtävän vaativuustaso | Tehtäväkoht. palkanosa | Suorituskategoria I | Suorituskategoria II | Suorituskategoria III | ||||||
Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxx | |||||
4 % | - | 17 % | Yli 17 % | - | 31 % | Yli 31 % | - | 44 % | ||
2 | 1 836,57 € | 1 910,03 € | - | 2 148,79 € | 2 148,80 € | - | 2 405,91 € | 2 405,92 € | - | 2 644,66 € |
3 | 1 995,87 € | 2 075,70 € | - | 2 335,17 € | 2 335,18 € | - | 2 614,59 € | 2 614,60 € | - | 2 874,05 € |
4 | 2 098,08 € | 2 182,00 € | - | 2 454,75 € | 2 454,76 € | - | 2 748,48 € | 2 748,49 € | - | 3 021,24 € |
5 | 2 210,75 € | 2 299,18 € | - | 2 586,58 € | 2 586,59 € | - | 2 896,08 € | 2 896,09 € | - | 3 183,48 € |
6 | 2 335,33 € | 2 428,74 € | - | 2 732,34 € | 2 732,35 € | - | 3 059,28 € | 3 059,29 € | - | 3 362,88 € |
7 | 2 517,71 € | 2 618,42 € | - | 2 945,72 € | 2 945,73 € | - | 3 298,20 € | 3 298,21 € | - | 3 625,50 € |
8 | 2 841,59 € | 2 955,25 € | - | 3 324,66 € | 3 324,67 € | - | 3 722,48 € | 3 722,49 € | - | 4 091,89 € |
9 | 3 276,56 € | 3 407,62 € | - | 3 833,58 € | 3 833,59 € | - | 4 292,29 € | 4 292,30 € | - | 4 718,25 € |
10 | 3 779,01 € | 3 930,17 € | - | 4 421,44 € | 4 421,45 € | - | 4 950,50 € | 4 950,51 € | - | 5 441,77 € |
11 | 4 309,20 € | 4 481,57 € | - | 5 041,76 € | 5 041,77 € | - | 5 645,05 € | 5 645,06 € | - | 6 205,25 € |
12 | 4 880,29 € | 5 075,50 € | - | 5 709,94 € | 5 709,95 € | - | 6 393,18 € | 6 393,19 € | - | 7 027,62 € |
13 | 5 518,28 € | 5 739,01 € | - | 6 456,39 € | 6 456,40 € | - | 7 228,95 € | 7 228,96 € | - | 7 946,32 € |
14 | 6 304,08 € | 6 556,24 € | - | 7 375,77 € | 7 375,78 € | - | 8 258,34 € | 8 258,35 € | - | 9 077,88 € |
15 | 7 024,35 € | 7 305,32 € | - | 8 218,49 € | 8 218,50 € | - | 9 201,90 € | 9 201,91 € | - | 10 115,06 € |
Tehtävän vaativuustaso | Tehtäväkoht. palkanosa | Suoritus- kategoria | Henkilökohtaisen palkan- osan prosentti | |
2 | 1 836,57 € | |||
3 | 1 995,87 € | I | väh. 4 % - kork. 17 % | |
4 | 2 098,08 € | II | yli 17 % - kork. 31 % | |
5 | 2 210,75 € | III | yli 31 % - kork. 44 % | |
6 | 2 335,33 € | |||
7 | 2 517,71 € | |||
8 | 2 841,59 € | |||
9 | 3 276,56 € | |||
10 | 3 779,01 € | |||
11 | 4 309,20 € | |||
12 | 4 880,29 € | |||
13 | 5 518,28 € | |||
14 | 6 304,08 € | |||
15 | 7 024,35 € | |||
Sivistystyönantajat • Xxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx
p. 09 1728 5700 • xxx.xxxxxxx.xx