Sisällys
MMM: VN/28033/2020 Ruokavirasto 6731/00.00.00.00/0000
Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston välinen tulossopimus 2021 – 2025
Sisällys
1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA HALLINNONALAN VIRASTOJEN TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS JA VOIMAVAROJEN HALLINTA SEKÄ RUOKAVIRASTON TAVOITELINJAUKSET 3
1.1 Ruokaviraston toimintaan liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus (TA 2021) 3
1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus (TA 2021) 3
1.3 Voimavarojen hallinta (TA 2021) 3
1.4 Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila 4
2. RUOKAVIRASTON VUODEN 2021 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025 6
2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet 6
2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 9
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet 13
LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat 17
LIITE 2. Ruokaviraston talouden suunnitteluun liittyviä tietoja: Maksullisen, yhteisrahoitteisen ja yhteistoiminnan tiedot, rahoituslaskelma, tuotto- ja kululaskelma sekä tietohallinnon kulut ja muut investoinnit 30
LIITE 3. Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus 34
1.1 Ruokaviraston toimintaan liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus (TA 2021)
Ruokavirasto tukee toiminnallaan seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita: A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee.
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumat- tomien raaka-aineiden ja energian käyttöä.
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkos- tot vahvistavat yhteiskuntaa.
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2022–2025, ellei muusta päätetä.
Lisäksi Ruokavirasto toteuttaa osaltaan erityisesti seuraavia Xxxxxxx hallitusohjelman strate- gisia kokonaisuuksia (liitteessä 1 merkinnällä HO):
- Kestävän talouden Suomi
- Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
- Suomi kokoaan suurempi maailmalla
- Turvallinen oikeusvaltio Suomi
- Elinvoimainen Suomi
- Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.
1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus (TA 2021)
Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden saavuttamiseksi.
B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa.
B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme on verkostoitunutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailukykyä.
B3. Digitaaliset ratkaisumme ovat käyttäjälähtöisiä ja tietovarantomme ovat yhteenso- pivia ja luotettavia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti.
B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin.
1.3 Voimavarojen hallinta (TA 2021)
Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin.
Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut.
C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin. C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty.
C2. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita. C4. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista.
Näitä toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteita (kohdat 1.2-1.3) sovelletaan myös vuosina 2022–2025, ellei muusta päätetä.
1.4 Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila
Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Näihin teh- täviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa alue- ja paikallis- hallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä labo- ratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnistumisena.
Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa (Maaseu- tuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
Ruokaviraston strategian (kuva 1.) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisukes- keisyys.
Kuva 1. Ruokaviraston strategia.
Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat:
- Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia
- Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia
- Ruoka on turvallista ja terveellistä
Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää:
- Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä
- Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää
- Opimme ja uudistumme yhdessä
Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG [nro] keskeisimpien toimenpiteiden osalta):
SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maa- taloutta. | |
SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. | |
SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. | |
SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. | |
SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. | |
SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Pysäyt- tää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. |
Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus ja asiakkaan kohtaa- minen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ra- vintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus.
Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja operatiivisesta johtami- sesta. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille.
2. RUOKAVIRASTON VUODEN 2021 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
Ruokavirasto tukee toiminnallaan vuoden 2021 talousarvion pääluokkaperusteluissa ja luvun
30.01 (Hallinto ja tutkimus) sekä lukujen 30.10 (Maaseudun kehittäminen) ja 30.20 (Maa- ja elintarviketalous) yhteisessä selvitysosassa sekä luvun 30.40 (Luonnonvaratalous) selvitys- osassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden saavuttamista.
2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
Ruokavirasto tukee toiminnallaan laajasti edellä kohdassa 1.1 todettuja yhteiskunnallisia vai- kuttavuuden tavoitteita. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti seuraavalla tavalla:
A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee A11. Kaikille on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa
• Ruokavirasto ohjaa koko elintarvikeketjun turvallisuuden valvontaa ja uusien elintarviketurvallisuussäädösten soveltamista sekä tuottaa tietoa turvallisesta ravitsemuksesta ja edistää ravitsemussuositusten toteuttamista.
• Ruokavirasto varmistaa kansallisten toimien ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien tuloksellisella toimeenpanolla ruoantuotannon kannattavuutta, ruokaketjun tuotannon ja yrittäjyyden moni- puolisuutta ja ympäristön kannalta kestävien tuotantotapojen yleistymistä.
A12. Suomalaisen ruoan kysyntä ja vienti kasvavat
• Ruokavirasto maksajavirastona luo edellytyksiä maatilojen ja maaseudun ruoka-alan yritysten kannattavalle ja kestävälle tuotannolle sekä tuotantoedel- lytysten kehittymiselle.
• Ruokavirasto edistää uusien vientimarkkinoiden avaamista ja olemassa ole- vien säilyttämistä mm. huolehtimalla elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuu- desta ja eläintautien torjunnasta.
• Ruokavirasto luo edellytyksiä kotimaisen ruoan kysynnälle sekä tuottaa ja jul- kaisee avoimena datana tietoa suomalaisesta ruuasta (mm. puhtaus, alku- perä).
A13. Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen
• Ruokavirasto suunnittelee ja kehittää toimintaansa ja kuluttajaviestintää yh- dessä asiakkaittensa ja sidosryhmien kanssa.
• Ruokavirasto viestii aktiivisesti maatilojen tuotannon ja maaseudun monipuo- lisesta kehittämisestä luoden edellytyksiä kotimaisen tuotannon ja tarjonnan tunnettuudelle.
A14. Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti
• Ruokavirasto varmistaa yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja maa- seudun kehittämistoimien ja maatalouden markkinatukien maksamisesta oi- kein ja ajallaan.
A15. Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti
• Ruokavirasto mahdollistaa ruokajärjestelmän tuotannon kasvua ja uusien in- novaatioiden tuottamista.
• Ruokavirasto varmistaa toimialan yritysten valvonnalla, etteivät lainsäädän- nön vastaisesti toimivat saa epäreilua kilpailuetua.
A16. Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat
• Rakennetukien, yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden tuloksellisen toi- meenpanon avulla Ruokavirasto mahdollistaa maatilojen rakenteellisen kehit- tymisen ja tuottavuuden kasvun.
A17. Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina
• Ruokavirasto varmistaa uusien tuotantopanoksia koskevien säädösten toi- meenpanon sekä ohjaa siementen, taimiaineiston, lannoitteiden ja rehujen turvallisuuden ja laadun valvontaa.
A18. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa
• Ruokavirasto varmistaa eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnan ja valvonnan sekä niihin liittyvät valmius- ja varautumistoimet.
• Ajallisesti ja maantieteellisesti kattavat seurantaohjelmat sekä tarjottavat ana- lytiikan ja diagnostiikan palvelut tuottavat tiedon tilanteesta ja mahdollistavat nopean reagoinnin.
A19. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hal- linnassa
• Ruokavirasto ohjaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.
• Ruokavirasto ohjaa eläinten lääkitsemisen valvontaa ja hallittua mikrobi- lääkkeiden käyttöä ja seuraa mikrobilääkeresistenssin esiintymistä.
A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumat- tomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
Ruokavirasto mahdollistaa luonnonvara-alan toimintaympäristön kilpailukykyä ja kas- vua sekä edistää luonnonvarojen elinvoimaisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa luomalla edellytyksiä kannattavalle tuotannolle, ympäristökuor- man pienentämiselle ja uusille innovaatioille mm. tukien ja maaseutuohjelman avulla (A21, A22, A23, A24).
Tukia kohdentamalla, tieteellisellä tutkimuksella ja riskinarvioinnilla sekä ruokahävikin vähentämistoimilla hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, ma- teriaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja. Toiminnassa otetaan huomioon myös keskipit- kän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (Kaisu) sekä energia- ja ilmastostrategia (A25). Ilmastonmuutokseen varautumisessa virastolla on rooli vaikuttaa eläintauteihin, kasvintuhoojiin, elintarvikeuhkiin sekä kasvinjalostustoimintaan (A26).
Ruokavirasto luo edellytyksiä aktiiviselle luonnonvara-alan toimijoiden verkostoitumi- selle, yhteistyölle ja kumppanuuksille (A27).
A21. Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
A22. Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
A23. Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö li- sääntyy
A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
A25. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaali- tehokkuutta ja suljettuja kiertoja
A26. Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskei- hin
A27. Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat
A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkos- tot vahvistavat yhteiskuntaa
Xxxxxxxxxxxxx rooli on tukea yritystoiminnan monipuolistumista, maaseudun menesty- mistä sekä verkostojen syntymistä maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyillä yritys- rahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä rakennetukien toimenpiteiden tuloksellisen toimeenpanon avulla, kysyntää vastaavalla koulutustarjonnalla sekä maaseutuverkos- totyöllä. Tavoitteena on alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittyminen, yritystoimin- nan kehittämiseen kannustaminen sekä täsmällinen ja aktiivinen raportointi tavoittei- den toteutumisesta päätöksentekijöille ja kansalaisille. (Tavoitteet A31-A36).
A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä kilpailukyky pa- ranee
A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita
A33. Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvin- voinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla
A34. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehit- täminen vahvistuvat
A35. Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle
A36. Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii
A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta
A44. Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollista- vat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa
Kohtaan A4 liittyvät toimenpiteet kytkeytyvät Ruokaviraston kehitystoiminnassa koh- taan B3 ja tavoitteena on edistää Ruokaviraston tuottamien paikkatietojen käyttöä jul- kistamalla aineistoja ja kehittämällä sähköisiä palveluita sidosryhmien tarpeet huomi- oiden.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden ai- kataulutus on kuvattu liitteessä 1 ja strategisten tavoitteiden keskeiset Ruokaviraston tun- nusluvut on esitetty taulukossa 1.
Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2022–2025 ellei muusta päätetä.
Taulukko 1. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevien strategisten tavoitteiden keskeiset tunnusluvut Ruokaviraston toimialalla (toteuma, ennuste ja alustavat tavoitteet).
Tunnusluku | Toteuma 20191 | Tavoite 20201 | Tavoite 20211 | Alustava tavoite 2022-25 |
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi) 2 | 15 800 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta - liha yhteensä - maitotuotteet yhteensä | 80 67 | kasvaa kasvaa | kasvaa kasvaa | kasvaa kasvaa |
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa) 3 | 3 702 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa) 4 | 29 713 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) 5 | 1 751 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläinti- loista (%) | 58 | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Tukivuonna maksettujen viljelijätukien osuus (%) myönnetystä koko- naistuesta | 86 | 80 | 80 | 80 |
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl) 6 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl) | 0 | 0 | 0 | 0 |
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) - niissä sairastuneiden määrä (kpl) | 42 708 | alle 45 alle 1 000 | alle 45 alle 1 000 | alle 45 alle 1 000 |
Salmonellan esiintyvyys (%) - elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa - elintarviketuotantoeläinten rehuissa | alle 1 0 | alle 1 0 | alle 1 0 | alle 1 0 |
OIVA-tarkastuksissa parhaimmat tulokset saavuttaneet kohteet (%) | 87 | yli 85 | yli 85 | yli 85 |
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%) - maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kas- vinsuojeluaineet ja rehut) - luonnonmukainen elintarvikeketju - otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta | 93 98 70 | yli 95 yli 95 yli 85 | yli 95 yli 95 yli 85 | yli 95 yli 95 yli 85 |
2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.2. todettujen toiminnallisten tuloksellisuuden tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet:
B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa
Ruokaviraston palvelulupaus
• Ruokaviraston toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Asiakkaat ja kumppanit otetaan mukaan strategiapro- sessiin, palvelumuotoiluun, valvonnan yleiseen suunnitteluun, toiminnan tu- losten tarkasteluun ja keskeisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
• Ruokavirasto yhtenäistää ruokaketjun valvontaa ja huolehtii valvontaketjun ammattitaidosta.
• Vuoden 2020 viljelijätuet on maksettu pääosin 30.6.2021 mennessä. Joulu- kuun 2021 loppuun mennessä on maksettu 80 prosenttia tukivuoden tuista. Vuoden 2021 tukihaku avautuu toukokuussa.
1 Toteuma 2019 sekä vuosien 2020-2021 ennuste/tavoite on kirjattu TA 2021 mukaisesti.
2 FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,85 henkilöä tilaa kohti vuonna 2018). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yrittäjää kohti saatua tuloa vuodessa. Lähde: Xxxx.
3 Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuu- tokset. Lähde: Xxxx.
4 Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Lähde: Tilasto- keskus. Kansantalouden tilinpito.
5 Luvut eivät sisällä rehuja. Lähde: Xxxxx/ETL.
6 Sisältää myös eläintautitapaukset luonnonvaraisilla eläimillä.
• Maaseuturahaston yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä rakenne- tukien hallinnointijärjestelmän toiminnot ovat asiakkaiden ja hallinnon käytet- tävissä. Toimijat saavat tarvitsemansa luotettavan ja ajantasaisen seuranta- tiedon kohtuullisessa ajassa.
• Virasto tuottaa riittävästi eläintautien ja kasvintuhoojien diagnostiikkapalveluja ja keskeisistä laboratoriotutkimuksista 85 % on suoritettu tavoiteajassa.
B11. Johtamisemme on yhtenäistä, sitoutunutta ja vuorovaikutteista Ruokaviraston johtamisessa keskitytään viraston strategian toteuttamiseen toi- meenpanemalla vahvistettuja vaikuttavuus- ja mahdollistajapäämääriä. Tär- keitä painopisteitä ovat edelleen asiakkuuksien, tiedon ja henkilöstön johtami- nen. Lisäksi vahvistetaan johtoryhmätyöskentelyä ja yhteisiä johtamisen käy- täntöjä sekä edistetään edelleen valmentavaa ja luottamukseen perustuvaa johtamista.
B12. Viestintämme on suunniteltua, oikea-aikaista ja osa kaikkea toimintaa Viestintä on ennakoivaa ja ottaa huomioon eri kohderyhmien tiedontarpeet. Viestinnän toimintatapoja ja välineitä kehitetään aktiivisesti. Sisällöt ovat sel- keitä ja ymmärrettäviä.
B13. Kansainvälinen vaikuttamisemme on ennakoivaa ja aktiivista Ruokavirasto osallistuu alansa kansainväliseen yhteistyöhön ja panostaa siinä niihin asioihin, jotka ovat Suomelle tärkeitä ja joiden merkitys kasvaa. Tähän erityisesti liittyvät toimenpiteet on merkitty liitteeseen 1 (KV).
B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme sekä neuvonta on verkostoitu- nutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailuky- kyä
Ruokaviraston yhteiskunnalliseen tehtävään ja vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta teh- dään yhteistyössä yliopisto- ja sektoritutkimuslaitosten kanssa viraston strategisten ta- voitteiden mukaisilla alueilla. Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusinfrastruktuuriyh- teistyön avulla parannetaan toimialan mahdollisuuksia päästä entistä paremmin mu- kaan tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen.
Työssä noudatetaan Ruokaviraston tutkimusohjelmaa vuosille 2020-2024. Ruokavi- rasto tukee Neuvo2020-järjestelmän toimeenpanon avulla maataloustuotannon kilpai- lukykyä.
B3. Digitaaliset ratkaisumme ovat käyttäjälähtöisiä ja tietovarantomme ovat yhteenso- pivia, luotettavia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti
Ruokaviraston toimintojen digitalisointia edistetään digitalisaatiosuunnitelman ja -tie- kartan mukaisesti. Lähtökohtana on tuottaa julkishallinnon linjausten mukaiset, help- pokäyttöiset, asiakaslähtöiset ja nykyaikaista teknologiaa hyödyntävät järjestelmät kustannustehokkaasti ja niin, että ruokajärjestelmän tietopääoma on sisällöllisesti ja laadullisesti hallittua sekä helposti hyödynnettävissä.
Ruokavirasto avaa tietoa suunnitelmallisesti yhteiskunnan käyttöön tietosuojavaati- mukset huomioiden. Paikkatieto on Ruokaviraston toiminnassa (esim. valvonnassa) osa arkipäivää ja digitaalisesti saatavilla. Lisäksi manuaalisesta ja kertaluonteisesta tiedon tuottamisesta eri tarpeisiin siirrytään automatisoituun ja yhtenäiseen malliin.
Ruokavirasto sitoutuu tuottamaan ne IT-palvelut, joista se sopii asiakasvirastojen kanssa solmittavissa palvelusopimuksissa. Asiakasvirastojen tietojärjestelmien toimi- vuus, tietoturva ja tietosuoja varmistetaan palvelusopimusten mukaisesti.
B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin
Ruokavirasto varautuu elintarvikeketjun kriiseihin ja erityistilanteisiin valmiussuunnitel- miensa mukaisesti. Viraston varautuminen perustuu jatkuvaan aktiiviseen riskienhal- lintaan ja riskien arviointiin kattaen Ruokaviraston asiakkaiden toimintaan kohdistuvat riskit ja omaan toimintaan kohdistuvat riskit.
Riskinarviointien perusteella tehdään tarvittavat suunnitelmat (kuten eläintauti- ja kas- vintuhoojakohtaiset suunnitelmat, valmiussuunnitelma). Suunnitelmien toimivuus var- mistetaan osallistumalla harjoituksiin ja järjestämällä harjoituksia säännöllisesti. Tavoit- teena on häiriötilanteissakin toimiva turvallinen ruokaketju, kasviterveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin säilyminen sekä hyvä häiriöistä toipumiskyky.
Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2022–2025, ellei muusta päätetä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aika- taulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat keskeiset tunnusluvut on esitetty taulukossa 2. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut on esitetty taulukossa 3. Sähköisen tukihaun kehitykseen ja laadunhal- lintaan liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopimusten toteuma on esitetty taulukossa 4.
Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä henkilötyövuodet on kuvattu liitteessä 1.
Taulukko 2. Päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet.
Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Tavoite 2021 | |||||||
Kust. 1 000 € | Tuotot 1 000 € | Htv | Kust. 1 000 € | Tuotot 1 000 € | Htv | Kust. 1 000 € | Tuotot 1 000 € | Htv | |
Maatalous | 16 000 | 000 | 000 | 16 613 | 490 | 127 | 20 641 | 498 | 126 |
Maaseudun kehittäminen | 7 802 | 1 686 | 69 | 7 802 | 1 610 | 69 | 8 816 | 1 638 | 68 |
Metsätalous | 536 | 9 | 6 | 536 | 9 | 6 | 520 | 9 | 6 |
Xxxxxxxxxxxxx-, riista- ja porotalous | 889 | 252 | 9 | 889 | 241 | 9 | 861 | 250 | 9 |
Elintarviketurvallisuuden valvonta | 26 639 | 15 340 | 239 | 28 069 | 14 647 | 237 | 29 224 | 14 898 | 235 |
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 10 521 | 349 | 116 | 10 521 | 333 | 115 | 10 583 | 339 | 115 |
—tieteellinen tutkimus | 151 | 59 | 2 | 151 | 56 | 2 | 146 | 57 | 2 |
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta | 10 490 | 2 794 | 79 | 10 490 | 2 668 | 78 | 11 788 | 2 714 | 78 |
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 12 091 | 1 165 | 128 | 12 091 | 1 112 | 127 | 12 585 | 1 131 | 126 |
—tieteellinen tutkimus | 1 225 | 386 | 12 | 1 225 | 369 | 12 | 1 186 | 375 | 12 |
Kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonta | 8 106 | 3 099 | 77 | 8 106 | 2 959 | 77 | 8 296 | 3 010 | 76 |
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 4 343 | 1 044 | 50 | 4 343 | 997 | 50 | 4 207 | 1 014 | 49 |
—tieteellinen tutkimus | 143 | 138 | 1 | 143 | 132 | 1 | 138 | 134 | 1 |
XXXX vähävaraisten apu | 4 491 | 4 384 | 4 | 4 491 | 4 186 | 4 | 4 339 | 4 258 | 4 |
Ulkoiset IT-palvelut | 2 886 | 2 730 | 47 | 2 886 | 2 607 | 47 | 2 789 | 2 652 | 46 |
Yhteensä7 | 106 981 | 33 948 | 967 | 108 856 | 32 416 | 961 | 116 619 | 32 977 | 953 |
7 Ei sisällä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistoa (0,500 milj. euroa ja 4 HTV Tae 2021) eikä IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutusta
Taulukko 3. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut.
Tunnusluku | Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite (tai arvio) 2022 | Tavoite (tai arvio) 2023 | Tavoite (tai arvio) 2024 | Tavoite (tai arvio) 2025 |
Kokonaistuottavuus (taloudellisuusindeksi) 8 | 100 | 100 | 100,5 | 101 | 101,5 | 102 | 102,5 |
Työn tuottavuus (tuottavuusindeksi) 12 | 100 | 100 | 100,5 | 101 | 101,5 | 102 | 102,5 |
Maatalous (htv) | 128 | (128) | (128) | (128) | (128) | (128) | (128) |
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seu- ranta (htv) | 96 | (96) | (96) | (96) | (96) | (96) | (96) |
Tukien valvonta ja tarkastus (htv) | 32 | (32) | (32) | (32) | (32) | (32) | (32) |
Maaseudun kehittäminen (htv) | 60 | (60) | (60) | (60) | (60) | (60) | (60) |
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seu- ranta (htv) | 49 | (49) | (49) | (49) | (49) | (49) | (49) |
Tukien valvonta ja tarkastus (htv) | 11 | (11) | (11) | (11) | (11) | (11) | (11) |
Maaseutuverkostoyhteistyö (htv) | 9 | (9) | (9) | (9) | (9) | (9) | (9) |
Metsätalous (htv) | 6 | (6) | (6) | (6) | (6) | (6) | (6) |
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seu- ranta (htv) | 3 | (3) | (3) | (3) | (3) | (3) | (3) |
Tukien valvonta ja tarkastus (htv) | 3 | (3) | (3) | (3) | (3) | (3) | (3) |
Elinkeinokala-, riista- ja porotalous (htv) | 9 | (9) | (9) | (9) | (9) | (9) | (9) |
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seu- ranta (htv) | 7 | (7) | (7) | (7) | (7) | (7) | (7) |
Tukien valvonta ja tarkastus (htv) | 2 | (2) | (2) | (2) | (2) | (2) | (2) |
Elintarvikkeet ja rehut | |||||||
Laboratoriotutkimukset (kpl) | 149 832 | (150 000) | (150 000) | (150 000) | (150 000) | (150 000) | (150 000) |
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) | n/a | (75) | (75) | (75) | (75) | (75) | (75) |
Valvonnan toimenpiteet (kpl) | 2 890 | 2 500 | 2 500 | 2 500 | 2 500 | 2 500 | 2 500 |
- Rehualan toimijoiden valvonta | 1 637 | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) |
- Luonnonmukainen tuotanto | 1 113 | (900) | (900) | (900) | (900) | (900) | (900) |
- Kasvisten kauppanormit ja ESP | 46 | - | - | - | - | - | - |
Lihantarkastus (1 000 kg) | 388 361 | (380 000) | (380 000) | (380 000) | (380 000) | (380 000) | (380 000) |
Eläinten terveys ja hyvinvointi | |||||||
Laboratoriotutkimukset (kpl) | 181 016 | (185 000) | (200 000) | (200 000) | (200 000) | (200 000) | (200 000) |
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) | n/a | (56) | (56) | (56) | (56) | (56) | (56) |
Valvonnan toimenpiteet | 2 035 | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) |
- Eläinlääkinnällinen rajatarkastus (lkm) | 2 035 | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) | (1 600) |
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys | |||||||
Laboratoriotutkimukset (kpl) | 47 742 | (51 200) | (51 200) | (51 200) | (51 200) | (51 200) | (51 200) |
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) | n/a | (47) | (47) | (47) | (47) | (47) | (47) |
Valvonnan toimenpiteet (kpl) | 5 212 | (6 735) | (6 735) | (6 735) | (6 735) | (6 735) | (6 735) |
Lannoitevalmisteet | 380 | (400) | (300) | (300) | (300) | (300) | (300) |
Siementuotanto | 1 523 | (1 500) | (1 500) | (1 500) | (1 500) | (1 500) | (1 500) |
Kasvinterveys, metsänviljelyaineiston taimitar- hat ja varastot sekä Venäjän tuontipuu | 3 309 | (3 736) | (3 736) | (3 736) | (3 736) | (3 736) | (3 736) |
Tieteellinen tutkimus | |||||||
Tieteelliset referoidut julkaisut (kpl) | 29 | 30 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 |
Muut tieteelliset julkaisut (kpl) | 5 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |
Muut julkaisut (kpl) | 52 | 35 | 40 | 40 | 40 | 40 | 40 |
Avoimesti saatavilla olevien (OA) julkaisujen osuus (%) | 70 | 70 | 70 | 75 | 75 | 80 | |
Ulkoiset IT-palvelut (htv) | 47 | 47 | (46) | (46) | (46) | (46) | (46) |
8 Viraston ensimmäisen toimintavuoden osalta laskentaa tuottavuuden ja taloudellisuuden osalta ei voitu tehdä, koska virastolla ei ollut vertailu- vuotta edelliseen vuoteen. 2019 = 100.
Taulukko 4. Sähköisen tukihaun kehitykseen, laadunhallintaan ja viestintään liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopimusten ja ulkopuolisen hankerahoituksen toteuma.
Tunnusluku | Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Maatalous ja maaseudun kehittäminen | |||||||
Sähköinen tukihakuprosentti | |||||||
- Pinta-alaperusteiset tuet | 94 | 94 | 95 | 96 | 96 | 96 | 96 |
- Yritys-, hanke- ja rakennetuet | 93 | 94 | 95 | 95 | 95 | 100 | 100 |
Yritys-, hanke- ja rakennetukivarojen sidonnat ja maksut | |||||||
Ohjelmakausi 2014-2020 | |||||||
- Sidontaprosentti | 89 | 100 | |||||
- Maksuprosentti sidonnoista | 65 | 80 | 90 | 95 | 100 | ||
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta | 49 | 70 | 80 | 90 | 100 | ||
Siirtymäkausi (2021-2022) | |||||||
- Sidontaprosentti | 40 | 100 | |||||
- Maksuprosentti sidonnoista | 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | ||
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta | 8 | 40 | 60 | 80 | 100 | ||
Elvytysväline | |||||||
-Sidontaprosentti | 30 | 100 | |||||
-Maksuprosentti sidonnoista | 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | ||
Laadunhallinta ja sen kehitys | |||||||
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys, % 9 | |||||||
- Xxxxxxxxxxxx.xx | 100 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
- Eläintietojärjestelmä | 100 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
- Oiva | 100 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
- Vipu | 100 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 |
- Hyrrä | 100 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 |
- ELMO | 100 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 | 95 |
Puimuri-yhteydenottohallintajärjestel- mään tulleet tapaukset (ja yhteydenotot) | 10 361 (15 503) | ||||||
Palvelusopimusten toteuma (%) 10 | 93 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
Ulkopuolisen rahoituksen hankeha- kemukset (kpl) 11 | 13 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 |
- joista hyväksytyt rahoituspäätökset (%) | 77 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 |
Viestintään liittyviä tunnuslukuja | |||||||
Vuorovaikutus ja viestintä (VMBaro) | 3,27 | 3,28 | 3,28 | 3,28 | 3,28 | 3,28 | 3,28 |
Ruokavirasto.fi-sivusto | |||||||
- Saavutettavuusarvosana (max 100) | 97,2 | 97,2 | 97,5 | 98 | 98 | 98,3 | 98,5 |
- Sivustolla kävijä saa tarvitsemansa tiedon kokonaan tai osittain (%) | 64 | 64 | 64 | 67 | 69 | 70 | 72 |
PR Barometer -viestintätutkimus 12 | |||||||
- Median yleinen tyytyväisyys yhteistyöhön (1–10) | 7,70 | 7,72 | 7,75 | 7,75 | |||
- Organisaation maine (1–10) | 7,72 | 7,80 | 7,90 | 8,00 | |||
- Luotettavuus (1–10) | 8,57 | 8,57 | 8,57 | 8,57 | |||
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet
Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.3 todettujen voimavarojen hallintaa koskevien tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet.
9 Tarkoitetaan taulukossa lueteltujen sähköisten palveluiden todellista, teknistä käytössä oloaikaa suhteessa tavoiteltuun käytössä oloaikaan (%).
10 Ulkoisten asiakasvirastojen palvelusopimuksissa suunniteltu Ruokaviraston tuottaman htv-määrä verrattuna toteumaan
11. Tunnusluku koskee tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätöksiä
12 PR Barometer on Taloustutkimus Oy:n toteuttama tutkimus järjestöjen ja julkishallinnon organisaatioiden viestinnästä. Tutkimus selvittää toimit- tajien käsityksiä yksittäisten organisaatioiden maineesta ja menettelytavoista mediasuhteiden hoitamisessa.
C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin
Jatketaan osaamisen hallintaa, kartoittamista, kehittämistä ja liikuteltavuutta tukevia toimenpiteitä. Tuetaan osaamisen ylläpitoa ja sitouttamista yhteisen palkkausjärjestel- män käyttöönotolla, soveltamisella ja kehittämisellä. Tuetaan kokemusta ja havaintoa keskinäisestä arvostuksesta varmistamalla viraston arvojen toteutumista. Viestitään asiantuntemuksesta sidosryhmätyössä ja osana työnantajakuvaviestintää. Jatketaan työkykyjohtamisen kentän ohjelmien, prosessien ja mallien soveltamista ja kehittä- mistä.
Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut
C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin
Jatketaan viraston toiminnan ja talouden sopeuttamissuunnitelman toteuttamista, jotta viraston toiminta voidaan sopeuttaa virastolle asetettujen määrärahakehysten mu- kaiseksi. Uusien sopeuttamistoimien suunnittelua ja käyttöönottoa jatketaan viraston kaikilla toimialoilla.
C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty
Kehitetään toimintatapoja tutkimuksen ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja hyö- dyntämiseen yhdessä kansainvälisten ja kansallisten kumppanien kanssa. Maksajavi- rastotoiminnalla pyritään hyödyntämään täysimääräisesti EU:n myöntämät viljelijä- ja maaseudun kehittämistuet sekä markkinatuet. Tieteellisen tutkimuksen rahoitukseen liittyvät tavoitteet on esitetty taulukossa 4.
C4. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita
Ruokavirasto jatkaa tilankäytön tehostamista ja hakee aiempaa laajempaa yhteistyötä toimitilojen suhteen. Toimitilatehokkuuden tunnusluku on taulukossa 5.
Viraston hankintatointa ja -prosesseja kehitetään ja yhtenäistetään huomioiden valti- onhallinnon yhteiset vaatimukset ja tavoitteet. Viraston toiminnassa huomioidaan li- säksi kestävän kehityksen periaatteet.
C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista
Kehitetään organisaation rakenteita ja viraston prosesseja viraston strategisten tavoit- teiden toteuttamiseksi toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Prosessien uu- distamisen lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja olosuhteet sekä palvelujen ja toi- mintamallien korkea laatu.
Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2022–2025, ellei muusta päätetä.
Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden ai- kataulutus ovat liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty taulukossa 5.
Ruokaviraston rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 1.
Taulukko 5. Henkilöstön rakennetta, hyvinvointia ja osaamista sekä toimitilatehokkuutta koskevat tun- nusluvut (ennuste sekä tavoite tai arvio kehityssuunnasta).
Tunnusluku | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Alustava tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Henkilöstön rakenne | |||||||
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta | 967 | 964 | 957 | 947 | 937 | 927 | 917 |
- toimintamenomomentilta palkatut (htv) | 945 | 937 | 934 | 924 | 914 | 904 | 894 |
- Muilta TA-momenteilta palkattu 13 | 22 | 27 | 23 | 23 | 23 | 23 | 23 |
Henkilöstömäärä, naiset / miehet (%) | 70 /30 | (70 /30) | (70 /30) | (70 /30) | (70 /30) | (70 /30) | (70/30) |
Osa-aikaisen henkilöstön osuus (%) 14 | 6,5 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 |
Hyvinvointi ja osaaminen | |||||||
- Työtyytyväisyysindeksi, indeksiluku (1-5) 15 | 3,44 | 3,5 | 3,55 | 3,6 | 3,65 | 3,7 | 3,75 |
- Työyhteisöindeksi 17 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 4,0 |
- Johtajuusindeksi 17 | 3,3 | 3,4 | 3,5 | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,7 |
- Innovointikyvykkyys 17 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,7 | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
- Työnantajakuva ja arvot 17 | 3,43 | 3,4 | 3,4 | 3,4 | 3,5 | 3,5 | 3,6 |
- Sairauspoissaolot, tpv/htv | 9,8 | 10,0 | 9,0 | 9,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
- Terveyspäiväprosentti (%) 16 | 96,1 | (95,9) | (95,9) | (95,9) | (95,9) | (95,9) | (95,9) |
- Koulutustaso, indeksiluku (1-8)17, | 5,9 | 5,9 | 6,0 | 6,0 | 6,0 | 6,1 | 6,1 |
- "Voin oppia ja uudistua työssäni" 17 | 3,71 | 3,78 | 3,8 | 3,85 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
- Koulutukseen osallistuneiden osuus hen- kilöstöstä (%) 17 | 42 | 50 | 52 | 54 | 56 | 58 | 60 |
Henkilökierto (lähtö + tulo) 18 | .. | ||||||
Muut | |||||||
Toimitilatehokkuus [tsto] 19 | 15,9 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 |
13 Teknisen avun resurssit vuonna 2021: verkostopalvelut 8 htv, Maaseutulinjan omat 13 htv, Fead 3 htv, kalatalous 2 htv. Rahoituskauden 2021- 2027 teknisen avun määrästä ja jakautumisesta eri toimijoiden kesken ei ole vielä päätöksiä.
14 Osuudet aktiivisista sopimuksista
15 VM/Baro
16 Laskenta: Mittari on niiden työpäivien % -osuus kokonaistyöpäivämäärästä, jotka eivät ole sairauspäiviä. Mittari on: 100,0 % - (sairauspäivien lkm: kaikkien työpäivien lkm)
17 Vuoden 2019 lukuun on laskettu koulutuskorvauksen saaneet, eikä mukana ole e-oppiva-kurssien suorittaneita. Jatkossa e-oppiva-kurssien suorit- tamiseen kannustetaan ja tiedon mukaan ottamisen odotetaan kasvattavan koulutuksiin osallistuneiden osuutta.
18 Henkilökiertoon osallistuneiden määrästä ei ole tietoja saatavissa, mutta tavoitteen toteumaa arvioidaan sanallisesti tilinpäätöksessä.
19 Senaatin HTH-järjestelmän tieto toimistotiloja koskien.
Ruokavirasto toimittaa ministeriölle vuoden 2021 tulostavoitteiden toteutumista koskevan väliraportin 31.8.2021 mennessä. Merkittävien poikkeamien osalta Ruokaviraston tulee olla yhteydessä ministeriöön mahdollisimman pikaisesti. Tulostavoitteiden lopullinen to- teuma raportoidaan osana tilinpäätöstä.
Tulostavoitteiden toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostietojärjestelmän (Netra) ar- vosana-asteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Tavoite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty. Asteikko on Val- tiokonttorin suosituksen mukainen.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus toimitetaan ministeriöön 28.2.2022 mennessä täydennettynä mahdollisilla tulosohjauksessa mainituilla lisätiedoilla.
Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavien toimintaympäristön muutosten kuvaus (liite 2) sekä tulostavoitteet, niihin liittyvät toimenpiteet, tunnusluvut ja laskelmat päivitetään vuo- sittain.
Helsingissä 29. päivänä tammikuuta 2021 Seinäjoella 20. päivänä tammikuuta 2021
Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx Pääjohtaja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx Xxx- ja metsätalousministeriön puolesta Xxxxxxxxxxxxx puolesta
Ruokaviraston tulossopimus 2021–2025
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:
Tavoitteet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
A11, A12, A18 | 1. Torjutaan koronaepidemian aiheuttamia vaikutuksia - Ruokaviraston toiminnassa ja toimialan ohjauksella varmistetaan, ettei koronaepi- demia heikennä ruokajärjestelmän ja maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä, turval- lisuutta eikä ruuan saatavuutta. - Seurataan koronavirukseen (SARS-Cov-2) liittyvää tutkimusta ja viruksen aiheutta- mia vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen ja eläinten terveyteen sekä välitetään tietoa MMM:lle ennakointitarpeisiin. - Osallistutaan koronatilanteen aiheuttamien vaikutuksien torjuntaan kansainväli- sessä kaupassa. | x | |||||
A18 | 2. Edistetään laboratoriopohjaisen tiedon hyödyntämistä zoonoosiriskien seurannassa. | x | x | x | |||
A11 | 3. Viestitään ravitsemusturvallisuudesta ja osallistutaan ravitsemus – ja ruokasuositusten laatimiseen. | x | x | ||||
A11 | 4. Ylläpidetään koostumusanalytiikkaosaamista osallistumalla aktiivisesti menetelmien so- veltamiseen liittyvään kansalliseen sekä EU- ja kansainväliseen työhön. | x | |||||
A11 | 5. Ruokavirasto osallistuu ESR+ -mukaisen ruoka-avun toimeenpanon valmisteluun yhteis- työssä MMM:n, STM:n ja TEM:in kanssa. | x | x | ||||
A11, A18, A19 | SDG3 HO | 6. Tehostetaan vakavien eläintautien, erityisesti afrikkalaisen sikaruton, torjuntaa ja jatke- taan salmonellaerivapauden ylläpitämistä: - Tehostetaan salmonellavalvonnan ohjausta sekä tutkimusta ja laboratoriotyötä. - Selvitetään salmonellan tartuntalähteitä ja torjuntakeinoja salmonellatilanteen heiken- tymisen estämiseksi. | x | x | x | ||
A11, A18, A19 | 7. Varmistetaan elintarvike-, rehu- ja eläintautivalvonnan, tutkimuksen ja seurannan tieto- jen hallinta ja raportointi mm. EFSA:lle. | x | x | ||||
A11, A18, A19 | 8. Kehitetään menettelyitä hallinnonalan toimintaa tukevien nopeiden asiantuntija-arvioi- den tuottamiseen. | x | |||||
A11, A18, A19 | SDG12 | 9. Parannetaan rikollisuuden torjunnan ja etämyynnin valvonnan organisointia sisäisesti ja jatketaan yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. | x | x |
Tavoitteet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
A11, A18, A19 | 10. Toimeenpannaan uudistuvaa elintarvikelainsäädäntöä ja EU:n uutta valvonta-asetusta sekä ohjeistetaan erityisesti uusien soveltamisalueiden osalta. | x | x | ||||
A11-A19 | 11. Vaikutetaan EU- ja kansallisen lainsäädännön valmisteluun erityisesti toimeenpanoa koskevissa asioissa. | x | x | ||||
A12, A14 | 12. Ruokavirasto hyödyntää elintarvikealan pk-yrityshankkeen tuloksia yritysten neuvon- nassa. | x | x | ||||
A12 | 13. Ruokavirasto on aktiivisesti mukana miettimässä komission vuoden lopussa julkaista- van menekinedistämispolitiikan evaluointia koskevan kertomuksen perusteella nykyi- seen asetukseen tarvittavia muutoksia. | x | |||||
A12 | 14. Ruokavirasto luo osaltaan edellytyksiä vastuullisten ja kestävien elintarvike- ja ruoka- palveluhankintojen edistämiseksi Suomen kansallisen hankintastrategian mukaisesti. | x | |||||
A12 | KV | 15. Ruokavirasto varmistaa osaltaan Brexitin myötä viennin ja tuonnin virroille aiheutta- mien muutosten hallintaa. | x | x | |||
A12 | SDG8, KV | 16. Tuotetaan tietoa kotimaisesta elintarviketuotannosta ja sen vahvuuksista kysynnän li- säämiseksi ja viennin edistämiseksi. | x | x | |||
A12 | SDG8, KV | 17. Parannetaan yritysten vientiosaamista ja -mahdollisuuksia neuvonnan, markkinoille- pääsyselvitysten, vientivalvonnan ja muiden toimenpiteiden avulla uusien vientimarkki- noiden avaamiseksi ja nykyisten säilyttämiseksi. | x | x | |||
A13, A15 | 18. Ruokavirasto viestii aktiivisesti viljelijöiden ja maaseudun muiden toimijoiden suun- taan, jotta elvytykseen ja siirtymäkauteen liittyvät rahoitusmahdollisuudet hyödynne- tään mahdollisimman täysimääräisesti. | x | x | ||||
A15 | 19. Luomukeruun sertifiointijärjestelmän tunnetuksi tekeminen ja oman erillisen ohjeis- tuksen luominen. | x | |||||
A16, A21, A22 | 20. Ruokavirasto tehostaa edelleen yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten jäljitettävyys- sääntöjen valvonnan täytäntöönpanoa. | x | |||||
A16, A21, A22 | 21. Ruokavirasto tehostaa yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten seuraamusten määrää- mistä ja kehittää soveltamislinjauksia seuraamusten vaikuttavuuden ja toimijoiden yh- denvertaisen kohtelun varmistamiseksi. | x | |||||
A17 | SDG12 ja 15 | 22. Varmistetaan tuotantopanoksia koskevien säädösten toimeenpano, ohjataan siemen- ten, taimiaineiston, rehujen ja lannoitteiden turvallisuuden ja laadun valvontaa sekä toimeenpannaan EU:n uutta lääkerehuasetusta ja hukkakaura-asetusta. | x | ||||
A18 | SDG15 | 23. Toimeenpannaan EU:n kasvinterveys- ja valvonta-asetusta. Jatketaan edelleen työtä kasvinterveystietoisuuden lisäämiseksi. | x | ||||
A18 | 24. Toimeenpannaan EU:n eläinterveyssäännöstö ja uusi eläintautilaki. | x |
Tavoitteet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
A18 | 25. Selvitetään perusteet maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen ottaen huomioon talousarvioon tehty kirjaus ja vaikutukset kilpailuneutraliteettiin. | x | |||||
A18, A19 | SDG12 | 26. Viestitään kansalaisille ajantasaisesti eläintauti- ja mikrobilääkeresistenssitilanteesta. Julkaistaan verkkosivuilla avointa tietoa tuotanto- ja villieläinten tautitilanteesta ja tut- kimustuloksista. | x | x | |||
A18, A21, A26 | 27. Ruokavirasto osallistuu metsänviljelyaineiston kaupasta annetun direktiivin uudista- mistyöhön ja uuden metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelman valmisteluun. | x | x | ||||
A19 | SDG12 | 28. Ruokavirasto ohjaa eläinsuojelulain toimeenpanoa ja valvontaa perustuen uusimpaan tutkittuun tietoon, esim. eläinten jalostuksesta, edistää eläinten hyvinvointia eri kei- noin, sekä kehittää eläinten hyvinvoinnin valvontajärjestelmää paikallistasolla (ml. lu- van- ja ilmoituksenvaraisten toimijoiden valvonnan raportointi). | x | ||||
A11, A19 | SDG3, HO | 29. Jatketaan antibioottien vähäisen käytön kehittämistä: jatketaan mikrobilääkeresistens- sin torjunnan kansallisen toimintaohjelman (AMR-NAP) toimeenpanoa ja kehittämistä, kehitetään mikrobilääkkeiden eläinlajikohtaisen käyttötiedon keruuta, päivitetään mik- robilääkkeiden käyttösuosituksia ja tuetaan aktiivisesti metafylaksiaan liittyvien ohjei- den kehittämistä ja soveltamista. | x | ||||
A11, A14, A16, A21- A27, A35,44 | 30. Ruokavirasto osallistuu maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden ja ilmastosuun- nitelman valmisteluun ja toimeenpanoon kehittämällä tietovarantoja ja osallistumalla tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja niiden ohjaamiseen sekä ministeriön työryhmiin (esim. maankäytön muutoksen seuranta ja maaperätiedon kehittäminen). | x | x | x | |||
A21 | 31. Ruokavirasto huolehtii lakisääteisten aikataulujen puitteissa Kemera-lainsäädännön mukaisista seuraamustoimenpiteistä. | x | |||||
A1, A2 | 32. Ruokavirasto ohjaa toimialallaan ja edistää yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueel- listen ja paikallisten ruuantuotannon riskienhallintaan keskittyvien yhteistyöverkosto- jen syntymistä. | x | |||||
A25 | SDG12 ja 13 | 33. Edistetään materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja tulkintojen ja ohjeistuksen kautta. | x | x | |||
A25 | SDG12 | 34. Osallistutaan muovitiekartan toimenpiteiden toteuttamiseen Xxxxxxxxxxxxx vastuualu- een osalta. | x | x | |||
A27, B3 | HO | 35. Ruokavirasto on aktiivisesti mukana rakentamassa ja pilotoimassa bio- ja luonnonvara- alan viranomaisten uudenlaista kumppanuusmallia ja yhteisiä valmennuspalveluja, esi- merkkinä Tunnustelupalvelu/yhteinen valtakunnallinen valmennusympäristö. | x | x |
Tavoitteet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
A14, A16, A32, A33, A34 | 36. Ruokavirasto varmistaa, että tietojärjestelmien tekniset mahdollisuudet ja sisältö täyt- tävät EU:n edellyttämät vaatimukset hallinnoinnin, seurannan, raportoinnin ja valvon- nan osalta rahoituskaudella 2014-2020, siirtymäkaudella 2021-2022 (huomioiden erik- seen siirtymäkauden varat ja elvytysvarat) sekä CAP-suunnitelman toimeenpanon alka- essa 2023. | x | x | ||||
A32, A33, A34 | 37. Ruokavirasto varmistaa ajantasaisella rahoituksen ja valtuuden käytön seurannalla maaseutuohjelman täysimääräisen toteutumisen siirtymäkauden loppuun asti. | x | x | ||||
A36 | 38. Ruokavirasto toimii kyläkauppa-avustuksen toimeenpanevana viranomaisena | x | x | ||||
A13-16, A19, A21- 27, A31-A34 ja A36 | 39. Huolehditaan toimeenpanon muutoksiin liittyvien asioiden koulutuksesta ja tiedotta- misesta asiakkaille, hallintokumppaneille ja muille sidosryhmille. | x | x | ||||
A13-16, A19, A21- 27, A31-A34 ja A36 | SDG15 | 40. Valmistellaan EU:n CAP27 -strategiasuunnitelmaa ja sen toimenpiteiden toimeenpa- noa. | x | x |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
B1 | 39. Asiakas- ja palvelulähtöisyyden kehittäminen kootaan ns. Asiakkuuden askeleet 2.0 -xxxx- xxxxxxx. Vuonna 2021: - Aloitetaan Xxxxxxxxxxxx.xx -sivuston kehittämisprojekti; ja - Toteutetaan asiakaspalvelun sekä asiakkuudenhallinnan kehittämisen esiselvitys | x x x | x x | x x | x | x | |
B11 | 40. Ruokaviraston yhtenäisyyttä vahvistetaan: - panostamalla johtoryhmätyöskentelyssä näkemyksellisen, yhtenäisen ja innostavan pe- rustan luomiseen viraston johtamiselle - varmistamalla johtamisen käytäntöjen yhtenäisyys ja vuorovaikutteisuus - kasvattamalla valmentavan ja luottamukseen perustuvan johtamisen osaamista - jatkamalla johtamis- ja esimiestehtävissä toimivien sekä koko henkilöstön valmennusta yhteisen ruokavirastolaisen kulttuurin jalostamiseksi - tukemalla yhteisiä toimintatapoja ja yhteisen toimintakulttuurin rakentamista - vahvistamalla tiedon elinkaaren hallintaa kokonaisuutena - vahvistamalla digitalisaation kehittämisen johtamista ja kytkemistä linjojen ja talouden johtamiseen vakiinnuttamalla uusi toiminnan organisoinnin malli. | x | |||||
B12 | 41. Suunnitellaan ja toteutetaan viestintää kiinteässä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Tehdään viestintäyhteistyötä hallinnon työryhmissä ja osallistutaan yhteisiin hankkeisiin, kehitetään verkkopalvelujen sisältöjä ja parannetaan tiedon löydettävyyttä ottaen huomi- oon eri kohderyhmien tiedontarpeet. | x | x | ||||
B2 | 42. Yhteistyössä Tulanet-kumppanien ja yliopistojen kanssa kehitetään tutkimustoimintaa sekä tarjotaan tutkimuspalveluja elinkeinolle ja riskinarviointiin. Edistetään tutkimustulos- ten ja tiedon julkaisua avoimena datana. | x | x |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
B3 | 43. Huomioidaan tiedonhallintalain tuomat vaatimukset ja muutostarpeet Ruokaviraston toi- minnassa. | x | |||||
44. Jalkautetaan digitalisaation edistämistä tukevat yhteiset toimintamallit Ruokavirastossa. | x | ||||||
45. Edistetään digitalisaatiota sekä päivitetään ja kehitetään tietojärjestelmiä Ruokaviraston digitalisaatiosuunnitelman periaatteiden mukaisesti. | x | x | x | x | |||
46. Tarkennetaan tiekartan suunnitelmaa vuonna 2022 aloitettavien kehittämishankkeiden osalta. Tehdään tiedonhallintalain mukaisesti kehittämishankkeiden aiheuttamien muu- tosvaikutusten arviointi ja valmistellaan lausuntopyynnöt sekä tuottavuusmäärärahan ha- kemisen edellyttämät selvitykset siten, että määrärahat voidaan sisällyttää vuoden 2022 talousarvioon ja/tai lisätalousarvioihin. | x | ||||||
B3 | Keskeisten käynnissä olevien tietojärjestelmähankkeiden puolivuotis- ja vuositavoitteet | ||||||
VM:n tuottavuusrahaa saaneet hankkeet | |||||||
47. Hanke 1: Eläinten terveydenhallinta (ELTE) - Eläintautien hallinnan tietojärjestelmän (ELTE1) pilotointi on suoritettu onnistuneesti; jatkotoimenpiteet järjestelmän valtakunnalliseen käyttöönottoon on tunnistettu. - Eläinten lääkitsemisen tietojärjestelmässä (ELTE2) on valmius mikrobilääkkeiden tiedon- keruuseen praktisoivilta eläinlääkäreiltä. | x 30.6. | x | x | x | |||
- ELTE1 tietojärjestelmä on valtakunnallisesti käyttöönotettavissa eläintautien hallintaan. ELTE1 tukee eläinten merkinnän ja rekisteröinnin vakavien puutteiden vuoksi määrätty- jen siirtokieltojen luontia, hallintaa ja purkua. - Eläinten lääkitsemisen tietojärjestelmään (ELTE2) on kehitetty tuki eläinlääkärien lääke- käytön seurantaan ja valvontaan. Järjestelmä tukee ilmoitettavien eläintautien ilmoitta- mista ja raportointia. Mikrobilääkkeiden tiedonkeruun praktisoivilta eläinlääkäreiltä on pilotoitu ja tiedonkeruu voidaan aloittaa vuoden 2022 alussa. | 31.12. | ||||||
48. Hanke 2: Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen - Merkinnän ja rekisteröinnin yksilöeläinvalvonnan ja tukieläinvalvonnan prosessit on yh- distetty ja myös ID-valvonnan jälkitarkastusprosessit ovat tuotannossa. - Tukivalvonnan takautuvat seuraamukset on mahdollista tallentaa vuoden 2021 valvon- nan havaintojen pohjalta. - Merkinnän ja rekisteröinnin täydentävien ehtojen käsittely yksilöeläimille on tuotan- nossa. - Mobiilivalvonnan Offline-toiminnallisuudet on testattu ja otettu käyttöön. | x 30.6 | x |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
- ID valvonnan ryhmäeläinten valvonta, mukaan lukien täydentävien ehtojen valvonta, on valmis otettavaksi käyttöön 2022 vuoden alusta. - Offline-toiminnallisuuksien jatkokehitys - Ohjelmakauden muutosten valmistelu | x 31.12 | x | |||||
49. Hanke 3: Maaseudun Hyrrä-tukien sähköisen käsittelyketjun kehittäminen - Uudistetun asiointipalvelun hakemustietojen toteutus - Hyrrä viestien automatisointi - Yhteisen takaisinperintäjärjestelmän esiselvitys ja toteutus | x 30.6. | ||||||
- VM-hankesalkun loppuraportti ja hyötyjen jälkiseuranta | 31.12. | ||||||
50. Hanke 4: Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämishanke, YTVK - Vati-järjestelmää on jatkokehitetty käyttäjäkeskeisesti priorisoidun kehitysjonon mukai- sesti ja keväälle aikataulutettuja uusi työkokonaisuuksia, kuten juomavesidirektiivi ja häi- riötilanneilmoitukset, on toteutettu. - Eläinsuojelulain mukaisen luvan- ja ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonnan sekä epäi- lyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten toteutus on käynnistynyt ELSU-projektissa aiemmin tehdyn määrittelyn mukaisesti ja ensimmäiset toiminnallisuudet on toteutettu sovellukseen. | x 30.6. | x | |||||
- Vati-järjestelmää on jatkokehitetty käyttäjäkeskeisesti priorisoidun kehitysjonon mukai- sesti. - Toteutetut työkokonaisuudet on siirretty hallitusti Vati-järjestelmän ylläpitoon. - Eläinsuojelulain mukaisen luvan- ja ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonnan sekä epäi- lyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten toiminnallisuuksien toteutustyötä on jatkettu ELSU-projektissa priorisoidun kehitysjonon mukaisesti. - ELSU-projektin kehittämän sovelluksen 2022/Q2 aikana tapahtuvaa käyttöönottoa on valmisteltu. Lisäksi on valmisteltu tarvittavaa ohjeistusta ja koulutusta sekä käyttöönot- toon liittyvää tarvittavaa sidosryhmäviestintää. | 31.12. |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
51. Hanke 5: CAP27, sisältää seuraavat alahankkeet 1. Tukisovellus ja monitorointi - Toteutetaan 2020 pilotoinnin pohjalta selvityspyyntö applikaatio viljelijöille sekä luodaan tukisovellukseen käsittelyosio selvityspyyntöjen luontiin, käsittelyyn ja selailuun. 2. Hyrrä-verkkopalvelu - CAP27 Tietorakenteiden luonti ja suunnittelu - Hakemustyyppien vaatimien toteutusten suunnittelu ja toteutus Hyrrä käyttöliittymään. Toteutetaan toimintoja, joiden tekemiseen ei oleteta tulevan vaikutuksia/vaatimuksia lainsäädännöstä. - Järjestelmän prosessinosien sähköistäminen. Mm. neuvonta toimenpiteen (Neuvo2020) neuvojien sähköinen haku ja hyväksyminen - Paikkatiedon (Xxxxx.xx -kartat) käyttöönotto tukihaussa - Viranomaispuolen käyttöliittymäuudistuksen aloittaminen - Verkkopalvelun vanhimpien osien muutostyöt Hyrrän uuden käyttöliittymän vaatimus- ten mukaiseksi 3. Markkinajärjestelmät - Tietojärjestelmäuudistuksen tekninen valmistelu ja hanketyyppisten tukien määrittely- jen aloitus | x 30.6. | x | x | ||||
1. Tukisovellus ja monitorointi - Testataan eri menetelmin toteutettu koko maan kattava kasvukauden aikainen analyysi koskien viljelytoimenpiteitä (muokkaus, niitto), kasvin tunnistusta sekä kasvipeitteisyy- den tunnistusta. Analysoidaan monitoroinnin tulokset. - Suorien pinta-alaperusteisten tukien vaatimusten määrittelyn aloitus - CAP27 vihreän arkkitehtuurin määrittelyn aloitus (ekojärjestelmä, ehdollisuus, ympäris- tökorvaus) - EU eläinpalkkioiden määrittelyn aloitus 2. Hyrrä-verkkopalvelu - CAP27 Tietorakenteiden luonti ja suunnittelu - Hakemustyyppien vaatimien toteutusten suunnittelu ja toteutus Hyrrä-käyttöliittymään. | 31.12. |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
- Uuden rahoituskauden aiheuttamien muutosten määrittelytyön käynnistys (Hyrrä-viran- omaispalvelu) - CAP27 tuottavuus- ja tuloksellisuusraportoinnin sekä uuden toimeenpanomallin (NDM) valmistelu - Kumppaneiden ja sidosryhmien palvelurajapintojen tarjoaminen ja hyödyntäminen, suomi.fi-palveluiden hyödyntäminen - Verkkopalvelun vanhimpien osien muutostyöt Hyrrän uuden käyttöliittymän vaatimus- ten mukaiseksi 3. Markkinajärjestelmät Hanketyyppisten tukimuotojen ratkaisu valmis. Todistus- ja varastointiosioiden määritte- lyjen aloitus. | |||||||
52. Hanke 6: Teknologiaympäristöjen uudistaminen (ml. hallinnonalan META III -koordinaa- tio) - Sopimus suunnittelusta käyttöpalvelutoimittajan kanssa - Siirtojen suunnittelu käyttöpalvelutoimittajan kanssa käynnistynyt - Pilvipalveluiden sopimusvalmistelu käynnistynyt | x 30.6. | x | x | x | |||
- Sopimus käyttöpalveluista valmis - Sopimus pilvipalveluista valmis (oletus Hansel kilpailutuksen soveltuvuus) - Siirtojen toteutus käyttöpalvelutoimittajan kanssa käynnistynyt | 31.12. | ||||||
Keskeiset MMM:n tuottavuusrahaa saaneet hankkeet | |||||||
53. Hanke 7: Nautarekisterin loppuun saattaminen - Palveluväylän palvelut ja nautarekisterin käyttöliittymä on toteutettu kokonaisuudessaan. Järjestelmä on valmiina laajamittaiseen testaukseen sidosryhmien kanssa ja vakautusvai- heeseen. Konversio on ajettu testiympäristöön ja kokonaisuuden testaus voi alkaa. | x 30.6. | ||||||
- Nautarekisterin käyttöönotto ja projektin päättäminen. | 31.12. |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
B3 | Keskeiset hallitusohjelmarahoitusta saaneet hankkeet | ||||||
54. Hanke 8: Tietojärjestelmien kehittäminen (CAP-uudistus) Siirtymäkauden 2021-2022 tietojärjestelmämuutokset ja CAP27 toimenpiteiden valmistelu - Markkinajärjestelmien esiselvitys ja hankkeen valmistelu - Sampo-esiselvitys ja hankkeen valmistelu - Tukisovellus: - Siirtymäkauden muutosten toteutus - Uudistetaan päätukihaun tekninen toteutus CAP27 varten. Peruslohkojen il- moittaminen, tukien haku ja tietojen ilmoittaminen osiot. - Hyrrä-verkkopalvelu: - Siirtymäkauden tukien toimeenpano (tukihaku, myöntö, maksu, seuranta, rapor- tointi) - Elvytysvälineen toimeenpanon valmistelu ja toteutus maaseudun kehittämisen tuissa (tukihaku, myöntö, maksu, seuranta, raportointi) - Verkkopalvelun vanhimpien osien muutostyöt Hyrrän uuden käyttöliittymän vaatimusten mukaiseksi siirtymäkauden ja elvytysvälineen toimeenpanon vaati- musten osalta - Ei-tuotannollisten investointien tuen hakemisen toimeenpano Hyrrä-verkkopal- veluun - Uuden käyttöliittymän käyttöönoton pilotointi kehittämishankkeiden tukihaussa ja käyttöliittymäuudistuksen kehitystyön jatkaminen | x 30.6. | x | |||||
- Tukisovellus: - Sähköisen arkiston uudistaminen CAP27 -vaatimukset huomioiden. Uudistetaan käyttöliittymä ja kehitetään uusi toiminnallisuus, jotta voidaan näyttää asiakirjat Vipussa. - Mobiilivalvonnan karttatoiminnallisuuksien kehittäminen (luodaan paremmat edellytykset uuden kauden valvonnalle). - Valvonnan prosessin sähköistäminen monitorointia varten. Valvonta-asiakirjojen näyttäminen Vipussa. | 31.12. |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
- Hyrrä-verkkopalvelu: - Päivittäistavarakauppapalveluavustuksen ja maaseudun yritysten ja maatalouden väliaikaistukien jälkiseurannan toteutus - Ei-tuotannollisten investointien maksujen toteutus Hyrrä-verkkopalveluun - Asuntorakentamisen tuen sähköistäminen - Kansallisen yritystukirekisterin (Y-ATV) integraation laajentaminen rekisteritieto- jen hyödyntämiseksi Hyrrä-verkkopalvelussa - Verkkopalvelun vanhimpien osien muutostyöt Hyrrän uuden käyttöliittymän vaa- timusten mukaiseksi siirtymäkauden ja elvytysvälineen toimeenpanon vaatimus- ten osalta - Käyttöliittymäuudistuksen kehitystyön jatkaminen - Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmien CAP-valmistelu - eläinvalvonnan mobiilivalvontaa tukevien laitteiden yhteensovitus valvonta- osioon | 31.12. | ||||||
55. Hanke 9: Valmistellaan koirarekisteri vuoden 2023 alkuun mennessä (HO) - Suunnitelman laatiminen - Rekisterin valmistelu | x 31.12. | x x | |||||
B4, A18 | 56. Valmiussuunnitelmien toimivuus varmistetaan siten, että - jokainen linja/toimintakokonaisuus osallistuu vähintään yhteen harjoitukseen vuosittain. | x | x | x | x | x | |
B4 | 57. Yhtenäistetään viraston riskienhallinnan menettelyt ja dokumentointi. | x |
Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
C1 | 58. Parannetaan henkilöstön osaamista, arvostusta ja hyvinvointia: - Määritellään viraston osaamiset, toteutetaan osaamiskartoituksia ja tuetaan sisäistä osaa- misen siirtoa. - Kehitetään virastotasoista osaamisen kehittämisen prosessia ja koulutustarjonnan koordi- nointia. - Tuetaan sekä keskinäistä arvostusta että asiantuntijuuden arvostusta osana toimintakulttuu- ria muovaavia toimenpiteitä ja työyhteisöviestintää. - Jatketaan ennalta ehkäisevää toimintaa työkykyjohtamisessa. - Tuetaan työhyvinvointia työkykyjohtamisen palveluilla, yhteisöllisyyden toimenpiteillä ja esi- miestyön kehittämisellä. - Jatketaan ja kehitetään joustotyötä tavoitteena työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja henkilöstön parempi jaksaminen. - Tuetaan ja vahvistetaan luottamuskulttuuria huomioimalla se henkilöstöjohtamisen linjauk- sissa ja soveltamalla sitä esimiestyössä. | x | x | ||||
C2 | 59. Toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan määrärahaan: Virasto jatkaa vuonna 2019 aloitettuja sopeutustoimenpiteitä suunnitelmallisesti. Sopimuskaudella toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - Henkilöstökulujen säästöt - Vuokramenojen säästöt - Muut toimenpiteet - Tulojen muutos - Maksuasetusmuutokset, hintojen korotusten vaihtoehtojen sekä maksuttoman toi- minnan tarkastelu. Tavoitteena on, että suunnittelukaudella 2021-2025 sitomattoman siirtyvän määrärahan ta- soksi tulee 10 milj. euroa. Arvio siirtyvän erän määrästä on esitetty Ruokaviraston rahoituslas- kelmassa (liite 2). | x | x | x | x | x | |
60. Kehyksen ylittävistä tarpeista ja mahdollisten uusien tehtävien johdota tarvittavista priori- soinnista haetaan yhteistä näkemystä MMM:n ja viraston kesken. | x | ||||||
61. Suunnataan toimintaa strategiseen kehittämiseen niin, että turhasta/vanhasta luovutaan rohkeasti ja rutiinit automatisoidaan. Toiminnan prosesseja tehostetaan ja yksinkertaiste- taan. | x | x |
Tavoit- teet | HO- ja SDG- ta- voitteet | Toimenpide | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
C3 | 62. Tutkimustoiminnassa hyödynnetään Horisontti Eurooppa 2021-2027 -rahoitusta yhdessä kansainvälisten ja kansallisten kumppanien kanssa. | x | x | x | x | x | |
63. Kehitetään toimintatapoja tutkimuksen ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen (kansallinen ja kansainvälinen). | x | ||||||
C4 | 64. Jatketaan tilankäytön tehostamista ja haetaan vielä aiempaa laajempaa yhteistyötä toi- mitilojen suhteen muiden virastojen, kuten Xxxxx ja Xxxxx, kanssa. | x | |||||
65. Laaditaan hankintastrategia osana KEINO-akatemian työtä ja päivitetään ohjeistus. | x | x | |||||
66. Nostetaan hankintatietoisuutta ja syvennetään yhteistyötä substanssin kanssa. | x | x | x | ||||
67. Edistetään innovatiivisia hankintoja virastossa. | x | x | |||||
C5 | 68. Kehitetään organisaation rakenteita viraston strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja uudistetaan prosesseja lähtökohtana asiakkaiden tarpeet ja olosuhteet sekä palvelujen ja toimintamallien korkea laatu. | x |
Ruokaviraston maksullista-, yhteisrahoitteista- ja yhteistoimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut.
Tunnusluku (1 000€) | Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Alustava tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Maksullinen toiminta | |||||||
- Julkisoikeudelliset tuotot yhteensä | 19 767 | 20 190 | 20 666 | 20 666 | 20 666 | 20 666 | 20 666 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 21 069 | 20 190 | 20 666 | 20 666 | 20 666 | 20 666 | 20 666 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 302 | - | - | - | - | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 94 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
- Liiketaloudelliset tuotot yhteensä | 3 743 | 3 645 | 3 730 | 3 730 | 3 730 | 3 730 | 3 730 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 5 742 | 4 645 | 4 730 | 4 730 | 4 730 | 4 730 | 4 730 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - 2 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 | -1 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 65 | 78 | 79 | 79 | 79 | 79 | 79 |
Hintatuki*) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 83 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||||||
- Tuotot yhteensä, josta | 1 099 | 800 | 800 | 800 | 800 | 800 | 800 |
- muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 383 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 |
- EU:lta saatava rahoitus | 61 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
- muu valtiontalouden ulkopuolinen rahoitus | 655 | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 |
- Kokonaiskustannukset | 2 386 | 3 240 | 3 240 | 3 240 | 3 240 | 3 240 | 3 240 |
- Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) | -1 287 | -2 440 | -2 440 | -2 440 | -2 440 | -2 440 | -2 440 |
Kustannusvastaavuus, % | 46 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 |
Yhteistoiminta 20 | |||||||
- tuotot yhteensä | 2 730 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 2 886 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -156 | - | - | - | - | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 95 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
20 Yhteistoiminnassa ei ole huomioitu ulkoisten IT-palveluiden läpilaskutuksen osuutta (3 milj. euroa).
Ruokaviraston rahoituslaskelma, 1000 €.
Rahoituslähde | TOTEUMA 2019 | ARVIO 2020 21 | TAVOITE 202121 | Arvio 2022 21 | Arvio 2023 21 | Arvio 2024 21 | Arvio 2025 21 |
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta | 106 704 | 114 349 | 119 055 | 97 499 | 94 423 | 94 523 | 94 603 |
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta | 104 589 | 114 299 | 119 005 | 97 499 | 94 423 | 94 523 | 94 603 |
- Nettomääräraha / nettokäyttö | 70 901 | 78 083 | 85 228 | 68 083 | 65 007 | 65 107 | 65 187 |
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978) | 383 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 |
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971) | 61 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979) | 655 | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 | 640 |
- Maksullinen toiminta (LKP 30 -alk.) | 23 451 | 23 835 | 24 396 | 24 396 | 24 396 | 24 396 | 24 396 |
- Muut tulot (mm. muut 3-alk. sekä 50-, 60 ja 80-alk. LKP:t) | 9 138 | 11 581 | 8 581 | 4 220 | 4 220 | 4 220 | 4 220 |
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat) | 2 115 | 50 | 50 | ||||
Toimintamenomomentin rahoitus | |||||||
Nettokäyttö/ -käyttöarvio | 70 901 | 78 083 | 85 228 | 68 083 | 65 007 | 65 107 | 65 187 |
TP/Budjetoitu/TAE | 73 362 | 76 985 | 83 642 | 66 477 | 65 807 | 65 907 | 65 987 |
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio) | 9 429 | 11 890 | 10 792 | 9 206 | 7 600 | 8 400 | 9 200 |
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) | 11 890 | 10 792 | 9 206 | 7 600 | 8 400 | 9 200 | 10 000 |
, josta sitomatonta | 6 990 | 6 000 | 6 800 | 7 600 | 8 400 | 9 200 | 10 000 |
, josta sidottua | 4 900 | 4 792 | 2 406 |
21 Tiedossa olevan rahoituksen mahdollistama taso.
Ruokaviraston tuotto- ja kululaskelma, 1 000 €.
Arvio 2019 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 22 | Alustava ta- voite 202223 | Alustava ta- voite 202323 | Alustava ta- voite 202423 | Alustava ta- voite 202523 | |
TOIMINNAN TUOTOT | |||||||
Maksullisen toiminnan tuotot | 23 451 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 | 23 835 |
Vuokrat ja käyttökorvaukset | 47 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 | 50 |
Muut toiminnan tuotot | 6 042 | 11 531 | 11 531 | 11 531 | 11 531 | 11 531 | 11 531 |
TOIMINNAN KULUT | |||||||
Aineet, tarvikkeet, tavarat | 3 316 | 2 942 | 2 909 | 2 909 | 2 909 | 2 909 | 2 909 |
- Ostot tilikauden aikana | 3 316 | 2 942 | 2 909 | 2 909 | 2 909 | 2 909 | 2 909 |
- Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) | |||||||
Henkilöstökulut | 61 942 | 58 900 | 58 200 | 57 575 | 56 875 | 56 175 | 56 175 |
Vuokrat | 7 771 | 7 702 | 7 573 | 7 724 | 7 879 | 8 036 | 8 036 |
Palvelujen ostot | 23 625 | 30 018 | 25 500 | 25 500 | 24 000 | 24 000 | 24 000 |
Muut kulut | 2 543 | 2 520 | 2 520 | 2 520 | 2 520 | 2 520 | 2 520 |
Valmistus omaan käyttöön (-) | -1 692 | -4 500 | -4 500 | -4 500 | -4 500 | -4 500 | -4 500 |
Poistot | 5 780 | 6 000 | 6 000 | 5 000 | 5 000 | 5 000 | 5 000 |
Sisäiset kulut | -4 | ||||||
JÄÄMÄ I | -73 741 | -68 166 | -62 786 | -61 312 | -59 267 | -58 724 | -58 724 |
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | -23 | ||||||
SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT | 0 | ||||||
JÄÄMÄ II | -73 718 | -68 166 | -62 786 | -61 312 | -59 192 | -58 724 | -58 724 |
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT | |||||||
Siirtotalouden tuotot | 4 116 | 3 900 | 3 000 | 000 | 000 | 100 | 100 |
Siirtotalouden kulut 23 | 9 743 | 9 200 | 9200 | 5 400 | 5 400 | 5 400 | 5 400 |
22 Tiedossa olevan rahoituksen mahdollistama taso
23 Siirtotalouden tuotoissa ja kuluissa ei ole vielä voitu ottaa valmistelun keskeneräisyyden takia huomioon ESR+ mukaista ruoka-apua vuodesta 2022 lähtien. Vuosien 2019-2021 lukuihin sisältyy ohjelmakauden 2014-2020 FEAD-rahastosta maksetun ruoka-avun tuotot ja kulut.
Ruokaviraston tietohallinnon ja muiden perusrakenteiden investointitarpeet.
Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | |
1 000 € | |||||||
Tietotekniikan käyttökulut 24 (LKP mm. 4204, 4304, 4322x, 4323x, 4325x, 4327x) | 13 911 | 12 250 | 16 680 | 17 369 | 17 651 | 17 029 | 17 029 |
Tietotekniikkainvestoinnit 25 (LKP 1120, 1140, 11490 tietovarastot, 1255) | 7 132 | 9 282 | 17 371 | 12 514 | 8 103 | 243 | |
Investointitarpeet toimitiloihin26 | - | 200 | - | 50 | 150 | 150 | .. |
Muut merkittävät investoinnit (LKP 11xx, ei 1120, 1140) | 304 | 520 | 400 | 400 | 400 | 400 | 400 |
24 Viraston kehysrahoitus ei riitä olemassa olevien ja uusien järjestelmien ylläpitoon.
25 Tiedossa olevan rahoituksen mahdollistama taso. Luvut eivät sisällä tulevien vuosien investointitarpeita, jotka esitetty viraston digitalisaatiosuunnitelmassa ja kehittämisen tiekartassa.
26 Senaatti toteuttaa; virastolle vuokravaikutus. Edellyttää Senaatin investointivaltuuksista sopimista VM:n ja Senaatin kanssa.
LIITE 3. Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus
Toimintaympäristöanalyysin muutostekijöiden taustoitus
Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
1. Asiakkaiden palvelu- tarpeet muuttuvat ja monipuolistuvat | - Palveluiden sähköistäminen merkitsee uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja opettelua kuluttajilta, yrittäjiltä ja viranomaisilta markkinoille tulevien uusien helppokäyttöisten sovellusten/digituotteiden myötä. - Teknologinen kehitys ja viestinnän murros mahdollistavat mm. yritystoiminnan, tuotevalikoiman ja palvelumuotojen nopeat muutok- set sekä asiakkaan osallistamisen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. Vaatimukset ja odotukset muuttuvat muun muassa väestön ikääntymisen ja nuorten mukanaan tuomien uusien toimintatapojen myötä. - Kilpailun koveneminen voi muuttaa yritystoimintaa (yrityskoon kasvaminen, kansainvälistyminen, tuotevalikoiman muuttuminen, teknologian hyödyntäminen, laboratoriokentän muutokset, maatalouden muuttuminen yhä enemmän yrittäjämäisemmäksi ja yhtiö- muotoisemmaksi jne.) ja yritysten vastuullisuus- ja turvallisuusajattelua (heikentää tai vahvistaa). - Yritystoiminnan polarisoituminen (esim. toimintaansa kehittävät - taantuvat; vastuulliset - piittaamattomat; isot - pienet) edellyttää erilaisia palveluita viranomaisilta sekä viranomaisyhteistyön lisääntymistä. - Kuluttajien tietoisuus ja kriittisyys ovat lisääntyneet ja ruokaan ja ruuantuotantoon liittyvät trendit kulkevat nopeasti maailmalta (ur- baaniviljely, ekologisuus, eettisyys, terveystrendit, erikoistuminen, lähiruoka, luomu, kasviperäisen ruuan arvostus, uudet raaka-ai- neet ja ruuanvalmistustavat) - Viranomaispalvelujen saavutettavuuden varmistaminen eri väestöryhmille muutoksessa. - Tarve tukea vienti- ja tuontitoimintaa tuo uusia osaamisvaatimuksia myös viranomaisille |
2. Elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kes- tävyys | - Kasvi- ja eläintautitilanteen heikkeneminen - Ravitsemuksellisten ja elintarviketurvallisuusriskien lisääntyminen - Globalisaatio - kansainvälistyminen – tavarat, ihmiset, trendit, kasvit, eläimet, vierastyövoima, kulttuurit, tieto ja myös esim. tau- dit/tuhoojat ja kriisit liikkuvat nopeasti, jolloin varautumisen merkitys lisääntyy. - Puhtaan veden saatavuus paikallisesti tai globaalisti - Mikrobilääkeresistenssitilanteen (AMR) heikkeneminen vaikeuttaa eläinten sairauksien hoitoa sekä vaarantaa ihmisten tervey- den eläinten, ympäristön ja elintarvikkeiden välityksellä. - Lääkkeiden saatavuusongelmat - Ymmärrys eläinten hyvinvoinnin merkityksestä kestävän ja turvallisen eläintuotannon oleellisena osatekijänä vahvistuu - Eläinten hoidon laiminlyönti, merkintä- ja rekisteröintipuutteet - Virheravitsemuksesta johtuvien elintapasairauksien ennaltaehkäisyn korostuminen (lihavuus, 2. tyypin diabetes jne.) |
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
3. Muutokset ruokajär- jestelmässä ja maa- seutualueilla | - Hallitusohjelma(t) sekä rahoituskausi 2021-2027 aiheuttavat muutoksia säädöksiin, toimeenpanoon ja kehittämisen resursseihin - Uuden kauden CAP-suunnitelma– ennakoiva vaikuttaminen ja aktiivinen toimiminen valmistelussa. Uusien vaatimusten huomioimi- nen resursoinnissa. Rahoituskorjausriskiin varautuminen edellyttää riittäviä valvontaresursseja. - Hallinnon yksinkertaistaminen ja byrokratian purku hallintoa keventämällä ja tukijärjestelmiä yksinkertaistamalla. - Maatalouden kannattavuuden ja tilaluvun laskun vaikutukset maaseudun kehittämisen mahdollisuuksiin. Maaseutu monipuolistuu, mikä lisää säädösympäristön reagointiherkkyyden ja yksinkertaistamisen haasteita. - Nuorten kiinnostuksen herättäminen maatalous- ja elintarviketuotantoon esimerkiksi brändäämällä tuotannon eettisyys ja puhdas ruoka. Uudenlaisen yritystoiminnan mahdollistaminen ja tukeminen. - Digitalisaatio ja uudet teknologiat (kuten automaattiohjaus, satelliittipaikannus jne) lisäävät nuorten kiinnostusta maatalouteen, maa- seutuun ja yrittämiseen siellä. Lisäksi ne parantavat tuotannon tehokkuutta ympäristöasioiden tarkempaa huomioimista. - Poliittisen ilmapiirin muuttuminen lyhytjänteisemmäksi ja tahtotilojen polarisoituminen. Huoltovarmuuden ja omavaraisen maata- lous- ja elintarviketuotannon merkitys kasvaa esim. pandemioiden seurauksena. - Kauppapoliittiset muutokset (ml. protektionismi) vaikuttavat globaaliin kauppaan ja heikentävät sopimuspohjaisia järjestelmiä. |
4. Ilmastonmuutos ja luonnonmonimuo- toisuus | - Uusia toimenpiteitä edellytetään hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, joista sovittava poikkihallinnollisesti - Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vaikutukset maataloustuotantoon edellyttävät uusia reagointitapoja - Tuotannon sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin. - Uudet kasvintuhoojat, eläintaudit sekä vieras- ja tulokaslajit voivat rantautua Suomeen - Bio- ja kiertotalous ovat toimenpiteiden keskiössä ja niillä vaikutetaan ympäristön tilaan. Ruoka ymmärretään osaksi biotaloutta - Kilpailu luonnonvaroista (mm. puhdas vesi, lannoitteiden raaka-aineet jne.) globaalilla tasolla lisääntyy ja hinnat nousevat - Resurssitehokkuus ja sivuainevirtojen tehokas hyödyntäminen edellyttävät toimenpiteitä - Ruokahävikki ja sen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet osana resurssitehokkuuden kokonaisuutta - Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi |
5. Petoksellisen ja rikol- lisen toiminnan li- sääntyminen | - Talousrikollisuus ja petoksellisuus levinneet elintarvikeketjuun sekä lemmikkieläinkauppaan. Samalla turvallisuusriskit elintarvikeket- jussa kasvavat. Suomessa nousee kasvavassa määrin esiin elintarvikeketjuun liittyvää rikollisuutta ja petoksia, joihin kuntien viran- omaiset tarvitsevat Ruokaviraston tukea. - Viranomaisyhteistyö esim. poliisi-, tulli- ja veroviranomaisten kanssa - Bioterrorismin uhka tiedostettu - Kyberturvallisuus uhkiin valmistautuminen ennakoimalla ml. perusinfrastruktuuriin (energia, vesi jne.) kohdistuvat kyberhyökkäykset - Tukien väärinkäyttö ja tukiehtojen tahallinen laiminlyönti - Markkinoiden kansainvälistyminen tuo haasteita - Verkko- ja etäkauppa ovat voimakkaasti lisääntyneet koronaepidemian aikana, osa muutoksesta jää pysyväksi. - Verkkokaupan valvonta edellyttää uudenlaista osaamista, uusien työkalujen käyttöönottoa sekä kansainvälistä yhteistyötä |
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
6. Hallinnonalojen väli- sen yhteistyön ja toi- mintatapojen kehit- tämisen merkitys kasvaa resurssien niukentuessa | - Hallinnollisten rakenteiden muutokset johtavat isompiin kokonaisuuksiin – muutosten vaikutus työn ja toiminnan tehokkuuteen. Ris- kinä rakenteiden ja ohjauksen monimutkaistuminen. - Hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö korostuu - Paikkariippumattomien toimintojen ja monipaikkaisuuden lisääntyminen koronakauden digiloikan myötä. Etävalvonnan kehittäminen etenee. - Digitalisaatiota hyödyntämällä ja edistämällä voidaan tehostaa hallinnon toimintaa - Hallinnollisen taakan keventämiseen tähtäävä työ - Taloudellisten ja henkilöresurssien vähenemisen takia tehtäviä järjestellään uudelleen, toiminnan vaarantumatta - Maksajavirastotehtävien hallinnoinnin ja valvonnan vastuutahojen mahdolliset muutokset sekä viranomaisten osaamisen varmista- minen - Organisaatioiden ja roolien mahdolliset muutokset kasvattavat maaseudun kehittämisen osaamispotentiaalia ja verkostomaisen si- dosryhmätyön merkittävyyttä. - Julkishallinnon yhteentoimivuuden parantaminen ja yhdessä tekemisen lisääntyminen - Tiedonhallinnan lainsäädäntökehitys edistää tiedonvaihtoa toimijoiden välillä - Julkisen hallinnon palveluiden integroituminen toisiinsa syvenee ja konsernipalvelut laajenevat (Xxxxx.xx ja Valtori, Hansel, Palkeet, Senaatti, Valtiokonttori/Tietokiri) - Yhteistyötarpeen lisääntyminen tutkimustiedon tuottamisessa ja yhteisen tutkimusinfrastruktuurin luomisessa - Riskinhallinnan, varautumissuunnitelmien ja valvonnan resurssien riittävyys - Viranomaisilla on oltava valmius nopeiden muutosten toimeenpanoon lyhyelläkin aikavälillä - Ruokaviraston merkitys viennin edistämisen tukemisessa ja yritysten valmentamisessa kv-markkinoille kasvaa entisestään |
7. Osaamis- ja kyvyk- kyysvaatimus- ten muuttuminen sekä viranomaisilla että asiakkailla | - Asiakkaan onnistumista tukeva ajattelutapa edellyttää muutoksia viranomaistyöhön ja asenteisiin ja palveluihin (yksisuuntaisesta viestimisestä vuoropuheluksi - valvojasta valmentajaksi) - Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisia työskentelytapoja, viestintää ja vuorovaikutusta sekä tiedon analysoimista ja jakamista. Di- gitalisaatio muuttaa sekä viranomaisten että asiakkaiden osaamistarpeita ja työskentelytapoja. - Substanssiosaamisen lisäksi henkilöstön on välttämätöntä laajentaa osaamistaan siten, että kyvykkyys digitalisaation hyödyntämiseen kasvaa esim. tietojärjestelmäkehitys, projektityöskentely, viestintätaidot ja verkostoituminen - Tuotettujen tietoaineistojen laajempi ja tehokkaampi käyttö. - Jatkuvan oppimisen ja muuntumisen sekä reaktiokyvyn nopeutumisen vaatimus - Kustomointi oppijan ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti: verkko-opiskelu, oppimispolut, urapolut, ilmiöoppiminen, mentorointi, ver- taisoppiminen, coaching, jatkuva oppiminen ja kokeilu |
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
Osaamis- ja kyvyk- kyysvaatimus- ten muuttuminen sekä viranomaisilla että asiakkailla | - Verkostojen hallinta, sosiaaliset ja kulttuuriset taidot - Resurssien vähetessä asiantuntemuksen ja ammattimaisuuden vaatimus korostuu. Resurssien ja asiantuntemuksen haavoittuvuus on huomioitava rekrytoinneissa sekä muutos- ja häiriötilanteissa. - Kasvavat haasteet mm. it-työvoiman saatavuudessa omissa rekrytoinneissa sekä lisääntyvä kilpailu ulkoisten palveluntarjoajien re- sursseista - Ison organisaation johtaminen edellyttää uusia johtamistapoja ja aiempaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa - Hyvä henkilöstö- ja palkkapolitiikka parantaa työmotivaatiota ja uuden oppimista - Uusien työskentelytapojen haltuunotto (monipaikkainen, joustava työ on nykypäivää). Useilla paikkakunnilla toimittaessa tulee huo- lehtia tiedonkulusta, tasapuolisuudesta, sijainnista riippumattoman työskentelyn toimintatavoista - Tehtäväalueiden laajentuminen esim. EU:ta laajemmalle alueelle |
8. Vaikeasti ennakoita- vat tilanteet lisäänty- vät yhteiskunnassa ja markkinoilla | - Varautumisen merkitys lisääntyy; ruokaturva ja huoltovarmuus - Elintarvikeketjun yritysten ja viranomaisten yhteistyön sekä osaamisen ja resilienssin merkitys varautumisessa kasvaa entisestään - Pandemiat ja muut terveysuhat sekä varautuminen ’mustaan joutseneen’ voivat vaikuttaa valmiustoiminnan vaatimusten kasvami- seen - Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ennakoimattomuus - Nopeat ja ennakoimattomat markkinahäiriöt vaikuttavat resurssitarpeisiin - Maataloustuotemarkkinoiden häiriöitä vaikeampi ennakoida ja sen myötä EU:n markkinatukitoimia käytetään epäsäännöllisesti |
9. Mediaympäristön muuttuminen, kansa- laisaktiivisuuden li- sääntyminen, asian- tuntijuuden haasta- minen | - Ajantasainen viestintästrategia, nettisivut ja median monipuolinen hyödyntäminen edesauttavat asiantuntijatiedon ja hyvien toimin- tatapojen levittämistä - Vaihtoehtoiset totuudet haastavat tutkimustiedon. Asiantuntijatiedon arvostus pienenee kokemusasiantuntijuuden vaikutuksen li- sääntyessä. - Sosiaalinen media edellyttää viranomaisilta viestintätaitoja ja osallistumista. - Viranomaisten toiminta on tarkan julkisen seurannan kohteena ja yksittäistapaukset nousevat helposti julkisuuteen ja poliittisten päättäjien mielenkiinnon kohteeksi - Asioiden henkilöityminen some –kanavissa ja siitä johtuva aggressiivinen palaute |
Toimintaympäristön muutostekijät | Muutostekijöiden taustoitus |
10. Toimintatapojen ja palvelujen paranta- miseksi hyödynne- tään teknolo- giaa ja digitalisaa- tiota | - Teknologian kehittyminen antaa uusia mahdollisuuksia sekä hallinnon sisäisten toimintatapojen, että asiakkaisiin ja kumppanei- hin päin suuntautuvan yhteydenpidon, valvonnan, palveluiden ja viestinnän kehittämiseen - Yhteiskunta hyödyntää teknologiaa ja digitalisaation mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla – hallinnon ja asiakkaiden yhteinen intressi - Yhteiskunta digitalisoituu - Digitaalisia palveluita koskeva lainsäädäntö muuttuu ja kehittyy, usein eri tahtia uusien palveluiden kanssa - Mahdollistaa kekseliäisyyttä tuotantoon, tuotteisiin, logistiikkaan sekä tiedon ja avoimen datan hyödyntämiseen - Sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden lisääntyminen tehostavat toimintaa ja korvaavat nykyisiä menettelyitä - Automaation, digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen lisääntyessä tehtävät profiloituvat uudella tavalla; kaikki prosessit käytävä läpi ennen niiden digitalisointia. - Teknologiariippuvaisuuden lisääntyessä alttius mm. häiriötilanteiden esiintymiselle kasvaa - Tietosuojan merkityksen kasvu julkisen hallinnon toiminnassa (rekisteritietojen suojaaminen, tiedonluovutusten hallinnointi) - Tietoturvan ja kyberuhkien uudenlainen huomioon ottaminen |