SUOMEN ORTODOKSISEN
SUOMEN ORTODOKSISEN
KIRKON TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2022-31.1.2024
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..> <.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, clipart-kuva Xxxxxx luotu automaattisesti) removed ..>
KIRKON ALAT RY JA PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUS 4
3 § Työnjohto-oikeus, työsuhteen alkaminen ja päättyminen 4
9 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 8
10 § Liukuva työaika ja työaikapankki 9
24 § Muut koulutus-, kehittämis- ja työtehtävät 17
26 § Työkyvyttömyysajan palkka 19
28 § Vaikeasti sairaan lapsen hoito 21
29 § Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa 21
33 § Jäsenmaksujen periminen 22
34 § Ammatillinen osaaminen ja koulutus 22
36 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke) 24
37 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 25
3 § Peruspalkka ja vaativuusryhmät 26
5 § Suoritusperusteinen palkanosa 29
10 § Työehtosopimuksen palkkaratkaisu 31
Esimerkkejä palkkausjärjestelmän soveltamisesta 32
SOPIMUS LUOTTAMUSMIEHISTÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUISTA 34
SOPIMUS PAPPIEN JA KANTTORIEN TOIMITUSPALKKIOISTA 39
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY KIRKON ALAT RY
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUS Aika 4.2.2022
Allekirjoittaneiden liittojen välillä saavutettiin 31.1.2022 Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksen uudistamiseksi neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 4.2.2022 mennessä liittojen hallinnoissa sitovaksi työehtosopimukseksi.
1. Sopimuskausi
Uusi sopimuskausi päättyy 31.1.2024. Uuden työehtosopimuksen voimaantu- loon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Jollei työehtosopi- musta irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä, se jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan.
Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen lokakuun 2022 loppuun mennessä, kukin sopijaliitto voi irtisanoa työehtosopimuksen 31 12.2022 mennessä päättymään 31.1.2023.
2. Palkankorotukset
2.1 Palkankorotukset vuonna 2022
Palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin erällä, jonka käyttämisestä työnantaja päättää. Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työn- tekijöiden tammikuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen.
Taloudellisissa ongelmissa olevien seurakuntien osalta palkkaratkaisusta voi- daan sopia paikallisesti toisin luottamusmiehen kanssa seurakunnan tilanne ja olosuhteet huomioiden. Tällöin tavoitteena on estää palkankorotuksista johtu- viin mahdollisiin sopeutumistoimiin turvautuminen.
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa, ajankohta ja suuruus. Paikallisesti ei kuitenkaan voida sopia, että pal- kankorotuksen suuruus on 0 %. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.4.2022 men- nessä.
Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain neuvoteltaessa paikallisesta palkkaratkaisusta.
Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa vuonna 2022:
Paikallista erää voidaan käyttää työnantajan päättämällä tavalla oikaisemaan mahdollisia palkkavinoumia. Ennen kuin työnantaja päättää erän jakamisesta ja kohdentamisesta, työnantaja keskustelee luottamusmiehen kanssa, onko palkkavinoumia olemassa sekä paikallisen erän kohdentamisesta.
Jos seurakunnassa ei ole edellä mainittuja palkkavinoumia, paikallinen erä jae- taan yleiskorotuksena.
2.2 Taulukkopalkkojen ja luottamusmieskorvausten korotukset
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 lukien 1,3 prosentilla.
Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.5.2022 lukien 1,9 prosentilla pyöristäen ylöspäin seuraavaan täyteen euroon.
Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien:
Vaativuusryhmä | |
I | 1 852,50 – 1 994,89 |
II | 2 219,98 – 2 309,33 |
III | 2 449,16 – 2 716,04 |
IV | 2 998,15 – 3 300,67 |
V | 3 634,40 – 4 857,06 |
3. Tekstimuutokset
Muutetaan työehtosopimuksen kohtia seuraavasti: 31 § Matkustaminen
Muutetaan sana ”verohallitus” muotoon ”verohallinto”.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ: 5 § Suoritusperusteinen palkanosa Lisätään 3 kohtaan (lihavoitu):
Suoritusperusteinen palkanosa määritellään neljän kuukauden kuluessa työ- suhteen alkamisesta, mutta ei kuitenkaan ennen koeajan päättymistä, jol- loin se määritellään kuukauden kuluessa koeajan päättymisestä. Suoritus- arviointi tehdään kerran vuodessa kehityskeskustelujenyhteydessä
SOPIMUS LUOTTAMUSMIEHISTÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUISTA:
Alaotsikko ”Luottamusmiehenvalinta”
Poistetaan 2 kohta (yliviivattu): Luottamusmiehen toimikausi on kolme vuotta kerrallaan.
SOPIMUS PAPPIEN JA KANTTORIEN TOIMITUSPALKKIOISTA:
1 § Toimituspalkkioon oikeutetut sekä toimituspalkkion maksamisen edellytykset
Korjataan viittaukset 3 §:ään viittaukseksi 2 §:ään (2 § Toimituspalkkioiden määräytyminen)
4. Allekirjoituspöytäkirjaan:
Sopimusosapuolet kiinnittävät huomiota siihen, että työehtosopimuksen 11 § 2 kohdan mukaan työnantajan harkinnan mukaisesti viikonloppuleiristä on mahdollisuus saada leirityöaikahyvityksenä yksi vapaapäivä, jos viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työs- kentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat.
Perhevapaatyöryhmä:
Perustetaan sopimusosapuolten välinen työryhmä liittyen 1.8.2022 voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä työ- markkinoilla ja valmistelee sopimuskauden aikana yhdessä sovittavalla ja kustannus- neutraalilla tavalla uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimuk- seen.
Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
KIRKON ALAT RY
Xxxxx Xxxxxxxx
SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Soveltamisala
1. Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimuksesta neuvottelevat Palvelu- alojen työnantajat PALTA ry työnantajan edustajana ja Kirkon alat ry työn- tekijöiden edustajana. Työehtosopimuksesta neuvotellaan pääneuvotteli- joiden muodostamassa pääryhmässä, joka myös johtaa sopimustyösken- telyä ja muuta palvelussuhteen ehtojen kehittämiseen liittyvää työskente- lyä.
2. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen ortodoksisen kirkon ja seura- kuntien henkilökuntaan, Ortodoksisen seminaarin henkilökuntaan sekä so- veltuvin osin ortodoksisen kirkon piirissä toimiviin organisaatioihin.
3. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta arkkipiispaan, hiippakuntien piispoihin, palvelukeskuksen johtajaan, lakimieheen, eikä henkilöön, joka toimii kirkol- lishallituksen johtamistehtäviin rinnastettavissa tehtävissä. Tätä sopimusta ei sovelleta uskonnonopettajan tehtävissä toimiviin.
2 § Voimassaolo
1. Tämä työehtosopimus tulee voimaan 4.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Sopi- mus on voimassa sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä irtisanota kirjallisesti.
3 § Työnjohto-oikeus, työsuhteen alkaminen ja päättyminen
1. Työnantajan edustajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työ- suhde sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnantajan edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on toimivalta edustaa työnantajaa työsuhdeasioissa ja henkilöstöhallinnossa. Seurakunnassa työnantajan edustaja on kirkkoherra.
2. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkosta.
3. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Työehtosopimuksen liitteenä on työsopi- musmalli.
4. Koeajan pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mu- kaan. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän työehtosopimuksen tekohetkellä koeajan enimmäispituus on kuusi kuukautta. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kes- tosta.
5. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja, ellei toisin sovita:
Työsuhteen keskeytyksetön kesto | Irtisanomisaika |
0 - 1 vuosi | 14 päivää |
yli 1 – enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4 vuotta – enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 vuotta – enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
6. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja, ellei toisin sovita:
Työsuhteen keskeytyksetön kesto | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
4 § Palkkaus
1. Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän työehtosopimuksen palk- kausjärjestelmän perusteella.
2. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa ennalta ilmoitettuna kiinteänä pal- kanmaksupäivänä työntekijän osoittamaan rahalaitokseen.
Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, kuitenkin siten, että työnan- tajalla on aina vähintään 10 kalenteripäivää aikaa maksaa loppupalkka työ- suhteen päättymisestä.
5 § Osa-ajan palkka
1. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika määrätään tai sovitaan työ- tehtävien määrän perusteella. Osa-aikatyö voidaan toteuttaa tarkoituksen- mukaisella tavalla joko sijoittamalla työaika eri päiville tai vain joillekin päi- ville noudattaen työehtosopimuksen mukaisia tuntimääriä.
2. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivä- palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
3. Kuukausipalkkaisen toimistotyöntekijän tuntipalkkajakaja on 152.
4. Yleistä työaikaa noudattavien ja työaikalain piiriin kuulumattomien osalta tuntipalkkajakajana käytetään lukua 163.
6 § Työajan määräytyminen
A. Työaikalain soveltamisalaan kuuluvat työntekijät
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työehtosopimuksen 7-23 §:n työaika- määräykset koskevat työaikalain soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä.
Soveltamisohje:
Työaikaa on myös muualla kuin työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän määräyksestä tehtävä työ.
Erityistilanteita työajan määrittelyssä:
1. Lepoajat: Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta.
2. Matka-aika: Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena.
3. Koulutustilaisuudet ja seminaarit: Koulutukseen käytetty aika luetaan työ- ajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä perehdyttämis- koulutusta ja työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen. Täy- dennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Täydennyskoulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, mu- kaan lukien matka-aika, kuitenkin yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyö- aikaa noudatettaessa 8 tunnilta sekä virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tun- nilta 15 minuutilta.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen, jossa hän toimii osan aikaa opetus- tai muissa työtehtävissä ja osan aikaa kou- lutettavana, luetaan työajaksi vain opetus- tai muihin tehtäviin käytetty aika.
Täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Kuitenkin siinä tapauksessa, että työntekijän viikoittainen työaika tehdään täytenä ja hän osallistuu sen lisäksi vapaapäivänään täydennys- koulutukseen, maksetaan hänelle siltä ajalta korottamatonta palkkaa, kuitenkin enintään yhden säännönmukaisen työpäivän pituiselta ajalta kutakin koulutukseen käytettyä vapaapäivää kohden (yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyöaikaa noudatet- taessa 8 tunnilta sekä virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta).
Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyt- tää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen.
Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, koulutustilaisuu- den yhteydessä tai muutoin, ei yleensä lueta työajaksi, poik- keuksena aika, jona työntekijä tekee työnantajan määräämiä ta- pahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä työtehtäviä.
Jos työntekijä on määrätty olemaan läsnä seminaarissa työnan- tajan edustajana esimerkiksi paneelissa tai muussa siihen ver- rattavassa tehtävässä, luetaan tällainen työnantajan edustami- seen käytetty aika työajaksi. Muissa tapauksissa seminaariin osallistuminen katsotaan koulutukseen rinnastettavaksi ajaksi, joka ei pääsääntöisesti ole työaikaa. Työaikaa on vain seminaa- rissa suoritettuihin nimenomaisiin työtehtäviin käytetty aika.
B. Työaikalain piiriin kuulumattomat työntekijät
Hengellistä työtä tekeville (pappi, diakoni ja kanttori) annetaan kaksi vapaapäi- vää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät eivät sitä estä.
Vapaapäivät eivät kuitenkaan voi olla lauantai tai sunnuntai eivätkä kirkolliset juhlapäivät, ellei tämä poikkeuksellisesti ole mahdollista.
Kahdeksan viikon jakso on se aika, jonka kuluessa vapaapäivät tulee tasoittaa. Mikäli välttämättömät ja kiireelliset työtehtävät tai muu painava syy estää va- paapäivien pitämisen joko ennalta arvaamattomasta syystä tai yllättäen, niin menetetty vapaapäivä on pidettävä viimeistään kahdeksannen menetettyä va- paata seuraavan kalenteriviikon aikana.
Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat maksetaan palkkana.
Suositus:
1. Edellä mainitusta huolimatta suositellaan, että pappien, diako- nien ja kanttoreiden viikkovapaat sijoitetaan viikonloppuun (lau- antaille ja sunnuntaille) vähintään kerran puolessa vuodessa. Tämän lisäksi ei tällöin tule muita viikkovapaita, jolloin viikkova- paiden määrä näinäkin viikkoina on kaksi.
2. Muilta osin kahden viikoittaisen vapaapäivän osalta on tarkoi- tuksenmukaista, että ne annettaisiin perättäisinä päivinä. Työn- tekijän lepo sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen to- teutuu parhaiten kahden peräkkäisen vapaapäivän järjestel- mässä. Toisaalta juuri riittävä lepo sekä työ- ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen takaavat työntekijän jaksamisen sekä jaksavan ja motivoituneen työntekijän. Poikkeuksellisesti vapaapäiviä voidaan antaa useampia yhdenjaksoisesti peräk- käin, kuitenkin enintään kuusi päivää kerrallaan.
3. Vapaapäiväjärjestelyjen aikana on myös huolehdittava siitä, että seurakuntalaiset tavoittavat seurakunnan työntekijät kiireel- lisissä tapauksissa.
4. Kanttorit, diakonit ja papit laativat vapaapäivien sijoittelusta 8 viikon suunnitelman yhdessä kirkkoherran kanssa. Kirkkoherra toimittaa omalta osaltaan vastaavan suunnitelman piispalle.
7 § Säännöllinen työaika
1. Työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, ja 6-8 tuntia vuorokaudessa, jollei työaikaa ole järjestetty jaksotyöajan tai virastotyöajan mukaisesti.
2. Toimistotyössä toimivan työntekijän säännöllinen työaika on pääsääntöi- sesti 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa.
3. Vuorokautinen työaika voidaan tasoittumisjaksoa käyttämällä pidentää enintään 10 tuntiin ja viikkotyöaika enintään 50 tuntiin.
4. Työpäivä on pyrittävä järjestämään, lepotaukoja lukuun ottamatta, niin, että se jakautuu enintään kahteen jaksoon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun eri- tyisen syyn vuoksi välttämätöntä.
8 § Jaksotyöaika
1. Jaksotyöajan käyttäminen edellyttää työaikalain 7 §:n edellytysten voimas- saoloa.
2. Jaksotyössä työaika voidaan järjestää siten, että se on kahden viikon pitui- sena ajanjaksona 76 tuntia 30 minuuttia tai kolmen viikon pituisena ajan- jaksona 114 tuntia 45 minuuttia.
3. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjes- telmään, joka laaditaan vähintään tarkoitetun tasoittumisjakson pituiseksi.
9 § Työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään, ellei toi- sin sovita.
2. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle tai jollei tällaista seurakun- nassa ole työsuojeluvaltuutetulle, tai jollei tällaistakaan ole, työntekijöille ti- laisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava
riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.
10 § Liukuva työaika ja työaikapankki
1. Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoi- tuksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä. Liukuvan työajan käyttöön- oton edellytyksenä on luotettava työajan seurantajärjestelmä.
2. Työntekijälle määritetään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla. Työntekijä päättää itse työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat.
3. Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään - 40/+60 tuntia. Työnantaja seuraa saldoja ja saldon alittaessa -20 tuntia työnantaja neuvottelee työntekijän kanssa, mistä asia johtuu. Samoin jos saldo ylittää +30 tuntia, työnantaja neuvottelee työntekijän kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamisesta. Jos työntekijän työtehtäviin kuuluu kausivaihteluja, + 60 tunnista voidaan sopia työntekijän kanssa myös ylöspäin enintään +80 tuntiin asti.
Liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 12 kk. Työpaikalla käy- tössä olevassa liukuvan työajan ohjeistuksessa määritellään jakson pituus sekä se, voiko saldotunnit seurantajakson aikana ylittää enimmäiskerty- män.
4. Säännöllinen vuorokautinen enimmäistyöaika liukuman puitteissa voi olla enintään 13 tuntia.
Soveltamisohje:
Päivältä ei voi liukuman puitteissa kirjata enempää työaikaa kuin 13 tuntia, jonka täyttyessä työntekijä on velvoitettu lopettamaan työnteon. Tämä rajaus ei koske tilannetta, jossa sovitaan lisä- tai ylityöstä.
5. Lisä- ja ylityön korvaaminen määräytyy työehtosopimuksen 12 ja 13 §:n mukaan. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon laskettaessa työaika- saldoa.
6. Liukuman puitteissa kertyneiden säännönmukaisen työajan ylittävien työ- tuntien määrää voidaan vähentää antamalla työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana, jos siitä työnantajan kanssa niin sovitaan. Vapaa- aika annetaan pääsääntöisesti kokonaisina päivinä.
7. Palvelussuhteen päättyessä liukuman osoittamat tunnit tasataan. Säännöl- lisen työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä määräyksestä tehdyillä lisä- tai ylityötyötunneilla, joista vielä ei ole suoritettu työaikahyvitystä tai - korvausta.
8. Milloin seurakunnan tai sen työpisteen häiriötön toiminta niin vaatii, voidaan nimettyjen työntekijöiden tai työntekijäryhmien kiinteä työaika ja liukumat määrittää eri tavalla.
9. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työaikapankin käyttöönottamisesta.
11 § Leirityöaika
1. Työntekijän osallistuessa työtehtävissä kursseille, leireille tai vastaaviin ti- laisuuksiin, tulee tilaisuuden osalta vahvistaa etukäteen työtehtävät ja tilai- suudesta suoritettava korvaus sekä vahvistaa etukäteen työajaksi luettava aika.
Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu ta- pahtuma-, kilpailu- tai leiritoimintaan. Em. tilaisuuksien työaikajär- jestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopies- saan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäistyö- aikaa vastaava suoja myös tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoiminnan osalta. Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia toisin lepoajoista, niiden mahdollisesta korvaamisesta tai antamisesta ta- pahtuma-, kilpailu- tai leiritoiminnan niin edellyttäessä.
Korvauksesta voidaan sopia etukäteen paikallisesti toisin kuin mitä tässä työehtosopimuksessa määrätään. Jos muuta ei ole sovittu, tilaisuuteen osallistuvalle suoritetaan korvaus seuraavasti:
Seurakuntaan tai järjestöön työsopimussuhteessa olevalle henkilölle taikka muuten kirkon piirissä toimivalle henkilölle annetaan leirillä tehdystä työstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika.
Xxxxxx kanssa samanaikaisesti sijoittuvasta menetetystä vapaapäivästä työntekijälle annetaan korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta.
Leirityöaikahyvityksenä työntekijälle annetaan kutakin leirityöaikahyvitys- päivää kohti laskennallinen päiväpalkka tai vastaava vapaa-aika. Leirityö- aikahyvityspäivät määräytyvät seuraavasti:
Täydet leirivuorokaudet | Vapaapäivät |
3 vähintään | 1 |
7 vähintään | 2 |
9 vähintään | 3 |
11 vähintään | 4 |
13 vähintään | 5 |
Työajattomien hengellisen työn tekijöihin noudatetaan heitä koskevia työ- ehtosopimuksen 6 b §:n määräyksiä.
2. Työnantajan harkinnan mukaisesti viikonloppuleiristä on mahdollisuus saada leirityöaikahyvityksenä yksi vapaapäivä, jos viikonloppuleirin
olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat.
3. Leirityöaikahyvitykseen oikeuttavaksi täydeksi leirivuorokaudeksi laske- taan sellainen leirillä vietetty vuorokausi, jolloin työntekijä on yöpynyt leiri-, retki- tai internaattia vastaavissa olosuhteissa. Sellaista viimeisen täyden leirivuorokauden ylittänyttä vuorokauden osaa, joka on pituudeltaan yli 12 tuntia, pidetään leirityöaikahyvitykseen oikeuttavana täytenä leirivuorokau- tena.
Leirivuorokausi lasketaan työntekopaikasta tai asunnosta tapahtuvan lei- rille lähdön ja sieltä paluun välisen ajan mukaisesti.
Leirityöaikahyvityksen perusteella annettavat vapaapäivät on annettava lei- rin päättymisen jälkeen niin pian kuin mahdollista. Mikäli vapaapäiviä ei ole pystytty antamaan perustellusta syystä johtuen leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden loppuun mennessä, korvataan ne rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) kokonaispalkasta.
Leirityöaikahyvityksen lisäksi ei makseta muita lisiä tai korvauksia. Kuiten- kin työehtosopimuksen 30 §:n mukaiset matkakustannusten korvaukset maksetaan.
Mitä edellä on todettu leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakun- nan järjestämän retken osalta.
12 § Lisätyö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostu- muksella.
2. Lisätyö tulee kysymykseen lähinnä osa-aikatyön ja arkipyhäviikkojen koh- dalla. Lisätyössä on kysymys siitä, että vajaata työaikaa tekevän työnteki- jän työaikaa lisätään siten, että säännöllinen työaika täyttyy.
3. Työntekijälle korvataan lisätyö maksamalla yksi korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta.
4. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia lisätyön korvaami- sesta vastaavana vapaana.
13 § Ylityö
1. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostu- muksella.
2. Ylityötä tehdään vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lähtökohtana on, että työmäärä ja työntekijämäärä pyritään mitoittamaan siten, ettei muodostu tarvetta ylityöhön.
3. Yleisessä säännöllisessä työajassa ja toimistotyössä vuorokautinen ylityö- kynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika, kui- tenkin enintään 8 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia.
4. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.
5. Työnantaja antaa etukäteen määräyksen säännöllisen työajan ylittävään työhön, muutoin ylityökorvauksia ei makseta. Ylityöhön käytetty aika on sel- vitettävä luotettavasti.
6. Ylityökorvauksia ei makseta työntekijälle:
a) Joka on työaikalain 2 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetussa johtavassa tai itsenäisessä asemassa
b) Xxxxx kanssa on sovittu muiden tehtävien hoitamisesta omien työteh- tävien ohella ja joka saa siitä erillisen korvauksen
7. Ylityö korvataan pääsääntöisesti rahana:
a) Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
b) Viikoittaisesta ylityötä maksetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
c) Jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ja kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta.
8. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia ylityön korvaami- sesta vastaavana korotettuna vapaana.
14 § Tauot ja lepoajat
1. Tauot:
Jos työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työ- paikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle xxxx- xxxx työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan.
Työpäivään kuuluu yksi 10 minuutin kahvitauko, joka luetaan työaikaan.
2. Vuorokausilepo:
Vuorokausilepo annetaan työaikalain 25 §:n mukaisesti.
3. Viikkolepo:
Viikkolepo järjestetään työaikalain mukaisesti. Viikkolepo voidaan järjestää vaihtoehtoisesti myös niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voi- daan kuitenkin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon ai- kana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa. Viik- kolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikko- levosta on kysymys.
Edellä tarkoitettu 24 tunnin vähimmäismäärä koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä viikkoja erikseen, ei koko 14 vuorokauden jaksoa. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tu- lee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla vähintään 70 tuntia.
Edellä määrätystä voidaan poiketa työaikalain mukaisesti:
1) Jos työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia
2) Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä
3) Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön, hänen vapaa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai
4) Jos työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaa-ajan aikana.
Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön edellä kohdissa 2-4 tarkoite- tuissa tapauksissa, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Xxxxxxxx toteutetaan jaksotyössä viimeistään kahden seuraavan työaikajakson aikana sekä muussa työssä seuraavan kalenteri- kuukauden aikana. Mikäli vähennystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta.
Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. vuosiloman, sairaus- loman tai muun virkavapauden tai työvapaan vuoksi siten että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa- aika annetuksi.
Jos työntekijä kutsutaan työskentelemään viikoittaisen vapaa-ajan (1 pv/vko) aikana, maksetaan hänelle tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan
menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työ- tunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
Jos menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvausta ei voida antaa vapaa-ai- kana, maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava yksinkertaisen tuntipalkan mukaan määräytyvä raha- korvaus.
Jos seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toi- mivuuden turvaaminen eivät edellytä työskentelyä, työntekijälle annetaan viikon aikana edellä mainitun vapaa-ajan lisäksi ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika.
15 § Arkipyhäviikot
1. Työaikaa vähennetään jäljempänä mainittujen arkipyhien johdosta. Työ- ajan vähennys on yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä 7 tun- tia 39 minuuttia jokaista arkipyhää kohden.
2. Toimistotyöaikaa noudatettaessa vähennetään kyseiselle arkipyhäpäivälle vahvistettu työaika.
3. Osatyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon tai muun työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin työntekijän osa- aikatyö on täydestä työajasta. Jos kuitenkin päivittäiset työajat on vahvis- tettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vähennetään se tuntimäärä, joka arki- pyhäpäivälle oli arkipyhättömällä viikolla vahvistettu.
4. Työaikaa lyhentävät työviikolle sattuessaan: uudenvuodenpäivä,
teofania,
suuri perjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja
toinen joulupäivä
16 § Ilta- ja yötyö
1. Iltatyökorvaus maksetaan klo 18-23 välisiltä työtunneilta. Iltatyökorvauksen määrä on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
2. Yötyökorvaus maksetaan klo 23-07 tehdyiltä työtunneilta. Yötyökorvauksen määrä on 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
3. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia ilta- ja yötyön kor- vaamisesta vastaavana korotettuna vapaana.
17 § Lauantaityö
1. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, klo 06.00-18.00 tehdystä työstä maksetaan 20 % korottamat- tomasta tuntipalkasta. Lauantaina ja juhlapäivän aattona klo 18 jälkeen teh- dystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
2. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia lauantaityön kor- vaamisesta vastaavana korotettuna vapaana.
18 § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaityöstä ja työehtosopimuksen 15.4 §:n päivinä työskentelystä maksetaan sunnuntaityökorvauksena 100 %:lla korotettu palkka.
2. Lisäksi klo 00-18 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan em. sunnun- taityökorvaus seuraavilta päiviltä:
- suuri lauantai
- juhannusaatto
- jouluaatto
3. Työntekijä ja työnantaja voivat tapauskohtaisesti sopia sunnuntaityökor- vauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen tai perustellusta syystä työnantaja voi antaa korvauksen vastaavana vapaana.
19 § Varallaolo
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä on tarvittaessa työsuo- ritusta varten varalla, jolloin hänet voidaan kutsua työhön.
2. Varallaoloa ei lueta työaikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
Soveltamisohje:
Varallaoloon ei sisälly työntekoa. Jos työntekijä kutsutaan varal- laolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi. Tältä ajalta ei suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi. Se luetaan kuitenkin varallaoloajaksi.
3. Jos työntekijän on oltava varalla niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön (vapaamuotoinen varallaolo) hänelle maksetaan korvauksena
kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa yksinkertaisesta tuntipalkasta. Kor- vauksen suuruus sovitaan varallaoloon liittyvän sidonnaisuuden mukai- sesti.
Soveltamisohje:
Vapaamuotoisessa varallaolossa työntekijän tulee olla kutsutta- vissa työhön puhelimitse. Työntekijän tulee olla tavoitettavissa paikasta, joka ei ole olennaisesti kauempana työpisteestä kuin hänen asuntonsa tai josta saapuminen työpisteeseen ei kestä olennaisesti kauempaa kuin matka asunnosta työpisteeseen. Korvauksen suuruudesta sovittaessa tulee ottaa huomioon va- rallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle sekä työpaikalle saapumisen enimmäisaika.
4. Mikäli työntekijän kanssa erikseen sovitaan, varallaolokorvaus on mahdol- lista antaa palkallisena vapaana.
20 § Hälytystyö
1. Hälytystyöllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa- aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Jos kysymyksessä on työaika- lain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytystyö.
2. Hälytystyöstä maksetaan vähintään yhden tunnin palkka tai sitä pitemmän hälytystyön keston palkka mahdollisine ylityökorvauksineen:
a) Hälytystyön alkaessa klo 06-18 välisenä aikana maksetaan yksinker- tainen tuntipalkka
b) Hälytystyön alkaessa klo 18-06 välisenä aikana maksetaan yksinker- tainen tuntipalkka korotettuna 100 prosentilla
3. Hälytystyön tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.
21 § Työvuoroluettelo
1. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käy ilmi työntekijän säännölli- sen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työ- vuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjes- telmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsään- nöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo kuitenkin laadi- taan niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laaditta- essa on noudatettava vastaavasti, mitä työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on määrätty työehtosopimuksen 9.2 §:ssä.
2. Työvuoroluettelo saatetaan sähköisesti tai kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alka- mista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suos- tumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
22 § Työaikakirjanpito
Työpaikalla tulee työntekijöiden osalta pitää luotettavaa työaikakirjanpitoa kir- jallisesti tai sähköisesti.
23 § Etätyö
Etätyötä on mahdollista tehdä ja teettää silloin, kun työnantaja ja työntekijä so- pivat siitä yhdessä. Etätyön tulee olla tarkoituksenmukaista molempien osa- puolten kannalta.
24 § Muut koulutus-, kehittämis- ja työtehtävät
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle tämän normaalin työajan lisäksi 12 tuntia kalenterivuodessa koulutus-, kehittämis- ja/tai tavanomaisia työtehtäviä. Näistä tunneista enintään 8 tuntia voidaan käyttää tavanomaisiin työtehtäviin. Ko. tun- nit (12h) voidaan sijoittaa myös lauantaille ja sunnuntaille/pyhäpäivälle. Nämä tunnit korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla (ns. yksi yhteen), eikä niistä muo- dostu, eivätkä ne muodosta koskaan ylityötä.
Soveltamisohje:
Työnantaja voi normaalin työajan lisäksi osoittaa kalenterivuo- dessa esim. 6 tuntia koulutusta, joka sijoitetaan sunnuntaille, sekä 6 tuntia normaaleja työtehtäviä, jotka jaetaan esim. kahden tunnin jaksoihin normaalin työpäivän päätteeksi.
Työntekijällä on tapauskohtaisesti perustellusta henkilökohtaisesta syystä oi- keus kieltäytyä tässä pykälässä tarkoitetusta koulutus-, kehittämis- ja/tai tavan- omaisista työtehtävistä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä.
25 § Vuosiloma
1. Työntekijän vuosiloma määräytyy tässä määräyksessä sovitun mukaisesti ja lisäksi soveltuvin osin vuosilomalain mukaan. Vuosiloman päiväpalkan- jakajana käytetään lukua 20,83.
2. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
3. Vuosiloman ansainta:
A. Työsuhteen kestettyä alle lomanmääräytymisvuoden:
Lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien määrät | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 12 | 14 | 16 | 18 | 20 | 22 | 24 |
B. Työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.):
Lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Xxxxxxxxxxx määrät | 3 | 5 | 7 | 10 | 13 | 16 | 19 | 21 | 24 | 26 | 28 | 30 |
C. Kun kokemuslisään (palkkasopimuksen 4 §) oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta ennen lomakauden alkamista:
Lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Xxxxxxxxxxx määrät | 3 | 6 | 9 | 11 | 15 | 18 | 22 | 25 | 28 | 31 | 34 | 38 |
Milloin vuosilomaan oikeuttava työsuhde ei katkea, ei palkaton työnteon keskeytyminen katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palve- lusta.
4. Tilanteessa, jossa työntekijä on ollut vuosilomalla kokonaisen kalenterivii- kon, on viimeinen lomapäiväksi katsottava päivä perjantai. Tällaisen kalen- teriviikon lauantaina ja sunnuntaina työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta, jollei toisin sovita.
5. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä heinäkuussa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä, ellei muuta käytäntöä noudateta tai toisin sovita. Sovit- taessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin esimerkiksi 20 lomapäi- vää vastaavasta lomarahasta tulee 10 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.
6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää vuosilomas- taan joko kokonaan tai osittain 18 päivää ylittävän osan. Vapaiden pitämis- ajankohdat sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Muutoin säästöva- paaseen sovelletaan vuosilomalain 27 §:n määräyksiä.
7. Niissä tapauksissa, kun työntekijä siirtyy työskentelemään alan työpaikasta toiseen ja häneltä jää pitämättä aikaisemmassa työpaikassa ansaittua vuo- xxxxxxx, on suositeltavaa, että aikaisempi ja uusi työnantaja sopivat keske- nään siitä, että työntekijä voi niin halutessaan pitää lomansa uuden työn- antajan palveluksessa ikään kuin vanhana työntekijänä. Järjestely edellyt- tää asiasta sopimista työnantajien sekä uuden työnantajan ja työntekijän välillä.
8. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyk- sen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyyn- nöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä
joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnas- tettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työky- vyttömyydestään.
9. Kun kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttu- vat lomanmääräytymisvuoden aikana, määräytyy kyseiseltä lomanmääräy- tymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka lomanmääräytymisvuoden ai- kana käytetyn työajan mukaan määräytyneiden palkkausprosenttien kes- kiarvon perusteella.
Tällöin kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomapalkkaa, jonka perusteena on lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen palkkojen keskimääräinen palkkausprosentti. Lomapalkan määrässä tulee näin huo- mioon otetuksi työajan muuttuminen loman ansainta-aikana.
Mikäli työntekijä ei tässä tapauksessa ole saanut yhdeltä tai useammalta kuukaudelta lainkaan palkkaa, niin nämä kuukaudet täytyy kuitenkin huo- mioida, muutoin työntekijän loma-ajan palkka ei ole suhteessa ansioihin.
Soveltamisohje:
Määräys tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun täyttä työai- kaa tekevä jää osa-aikaeläkkeelle tai osittaisella työvapaalla ollut palaa tekemään täyttä työaikaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2013 alkaen ansaittuihin vuosi- lomiin.
26 § Työkyvyttömyysajan palkka
1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapatur- man aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkallinen jakso |
alle kuukausi | sairastumispäivä ja 9 seuraava arkipäivää (75 %) pal- kasta |
kuukausi - vuosi | 4 viikolta |
vuosi - 5 vuotta | 7 viikolta |
yli 5 vuotta | 10 viikolta |
2. Palkanmaksu edellyttää, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla tör- keällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmit- taessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan.
3. Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, niin työkyvyttömyyden palkal- linen jakso alkaa seuraavasta päivästä.
4. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvioidun päättymisajankohdan. Työkyvyttömyys todetaan lääkärin- todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityk- sellä. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärinto- distusta ja osoittaa työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnan- taja korvaa lääkärintodistuspalkkion.
5. Saman työkyvyttömyysperusteen uusiutuessa 30 kalenteripäivän kuluessa lasketaan palkallinen jakso yhdeksi.
6. Jos työkyvyttömyydet toistuvat ja niiden perusteet vaihtuvat, niin saadak- seen työkyvyttömyysajan palkan työntekijän on vuosikolmanneksittain ol- tava välillä työssä 30 kalenteripäivän aikana.
7. Palkanmaksujakson jo täytyttyä maksetaan kuitenkin palkka yhden päivän odotusajalta.
8. Erityisesti työkyvyttömyyksien toistuessa työntekijä voidaan ohjata työter- veyshuollon tarkempiin tukitoimiin ja mahdolliseen työkyvyn arviointiin.
27 § Lääkärintarkastukset
A. Lakisääteiset terveystarkastukset:
1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuk- sissa tai niihin liittyvissä matkoissa. Työaikana tapahtuvat tarkastukset lue- taan työajaksi.
2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkas- tuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle sekä maksaa myös päi- värahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkus- tamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan.
B. Muut terveystarkastukset:
1. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkas- tukseen.
Raskaana olevan työntekijän palkkaa ei vähennetä myöskään äitiysneuvo- lassa käyntien ajalta. Työaikana tehtävät raskaudesta johtuvat lääketieteel- liset tutkimukset luetaan työajaksi.
2. Muissa sairastumistapauksissa palkkaa ei vähennetä, jos aikaa lääkärin- tarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulko- puolella.
3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta,
xxxxxx- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.
28 § Vaikeasti sairaan lapsen hoito
Työntekijä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (1315/89) tarkoit- tamaa vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuu- tuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2) kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työn- antajan kanssa. Poissaoloajalta työnantaja ei maksa palkkaa.
29 § Lyhyt tilapäinen palkallinen vapaa
1. Työntekijä voi jäädä lyhyellä tilapäisellä palkallisella poissaololla enintään neljäksi työpäiväksi hoitamaan äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta las- taan. Vapaan palkallisuus edellyttää, että toinen huoltaja on ansiotyössä. Työnantajan pyynnöstä poissaolosta on esitettävä vastaava selvitys kuin työntekijän omasta työkyvyttömyydestä.
Soveltamisohje:
Palkallinen vapaa ei kulu sairastumispäivän osalta, jos lapsi sairas- tuu kesken työpäivän työntekijän jo saavuttua työpaikalle ja työnte- kijä joutuu tämän johdosta poistumaan työpaikalta.
2. Muun perheenjäsenen sairastumispäiväksi, työpäiviksi sattuvaksi 50- ja 60- vuotispäiväksi, omaan avioliittoon vihkimispäiväksi, lähiomaisen hautajais- päiväksi ja uurnanlaskupäiväksi sekä perheen jäsenen kuoleman johdosta yhdeksi päiväksi annetaan palkallista vapaata.
3. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän avio- tai avopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- tai avopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhempia, työntekijän veljiä ja sisaria sekä työntekijän isovanhempia.
4. Työntekijälle, joka toimii kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai
-toimikunnan jäsenenä, annetaan lyhyttä tilapäistä vapaata em. yhteiskun- nallisten luottamustehtävien hoitamista varten. Luottamustehtävässä toimi- van työntekijän kuukausipalkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä jul- kisyhteisöltä saamansa ansiomenetyskorvauksen kanssa saa kuukausi- palkkansa.
5. Lisäksi työntekijälle myönnetään vapaata hänen osallistuessaan Kirkon alat ry:n ortodoksisen kirkon neuvottelukunnan, työehtosopimusosapuo- lena olevan henkilöstöjärjestön tai sen keskusjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin.
6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalve- luksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilli- seen lääkärintarkastukseen. Kertausharjoitusajalta reserviläiselle makse- taan niin suuri osa palkasta, että huoltovelvollinen reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei-huoltovelvolli- nen 2/3 palkasta.
7. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.
30 § Perhevapaat
1. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työ- sopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
2. Äitiysvapaan ajalta työntekijälle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja että työnantaja saa sen sairaus- vakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan aikana.
31 § Matkustaminen
Työntekijöiden matkakustannusten korvausten maksuperusteiden osalta nou- datetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista mat- kakustannusten korvauksista.
32 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen.
33 § Jäsenmaksujen periminen
Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää työntekijän palkasta palkanmaksukausittain tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen lii- ton jäsenen jäsenmaksun ammattiliitolle. Työnantaja tilittää pidättämänsä jä- senmaksut yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.
34 § Ammatillinen osaaminen ja koulutus
Seurakunnissa tapahtuvan työn luonteen ja työtehtävien muuttuessa on suosi- teltavaa kiinnittää huomiota henkilöstön ammatilliseen osaamiseen ja sen
kehittämiseen. Näitä asioita tulisi arvioida henkilökunnan kanssa käytävissä keskusteluissa sekä laatia niiden pohjalta osaamiskartoituksia.
Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus:
Työnantaja voi talousarvionsa rajoissa järjestää työntekijöille koulutusta, joka edistää hänen työtehtäviensä suorittamista. Työnantaja korvaa palvelukses- saan olevalle työntekijälle järjestämästään henkilöstökoulutuksesta aiheutuvan ansionmenetyksen ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
Työntekijälle, jolle on myönnetty vapaata hänen työtehtäviensä suorittamista edistäviä opintoja varten, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa palk- kaa näiden opintojen ajalta osaksi tai kokonaan.
Yhteinen koulutus:
Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka jär- jestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti.
Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja maksaa peruspal- kan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden. Lisäksi työnantaja korvaa työntekijälle koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan esimiehen ja työntekijän kesken.
Ammattiyhdistyskoulutus:
Ammattiyhdistyskoulutus on työehtosopimusosapuolen jäsenkunnalleen järjes- tämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja henkilöstön yhteistyön ja sen edel- lytysten parantamiseen. Koulutustyöryhmä vahvistaa kurssit, joita pidetään ay- koulutuksena.
Työntekijän on hyvissä ajoin haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilai- suutta varten. Asianomaiselle työntekijälle ilmoitetaan päätös vapaasta viivytyk- settä.
Työnantaja korvaa luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoi- mikunnan jäsenille ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta ai- heutuneen ansionmenetyksen. Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korva- taan enintään yhden kuukauden ja muiden osalta enintään viikon ajalta koulu- tustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta peruspalkka.
Em. henkilöstön edustajille maksetaan palkkaa vain kerran samasta tai sisällöl- tään vastaavasta koulutustilaisuudesta. Koulutustilaisuuden on oltava tarpeelli- nen tehtävän hoitamisen kannalta, eikä se saa tuntuvasti haitata töiden järjes- tämistä.
Koulutustyöryhmä:
Osapuolten koulutustyöryhmä tarkastelee henkilöstön osaamiseen, ammatilli- seen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen liittyviä tarpeita ja tekee niihin
liittyviä esityksiä kirkollishallitukselle. Lisäksi koulutustyöryhmä vahvistaa kurs- sit, joita pidetään ay-koulutuksena.
Kirkollishallitus nimeää työryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja xxx- xxxxxx. Lisäksi Palvelualojen työnantajat Palta ry nimeää yhden edustajan sekä Kirkon alat ry kaksi edustajaa.
Esittäessään kurssin vahvistamista ammattiyhdistyskoulutukseksi Kirkon alat ry:n on annettava selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämis- paikasta, kohderyhmästä, osallistujista sekä muut työryhmän mahdollisesti pyy- tämät tiedot. Xxxxxxx hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulu- tustarve.
Kirkon alat ry esittää koulutustyöryhmän vahvistettavaksi suunnitellut ammatti- yhdistyskoulutuksena järjestettävät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
35 § Työrauha
1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.
2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu työehtosopimusosapuoli on velvollinen valvomaan, että sen alainen yhdistys ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimen- pidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
36 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)
Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikalli- sesti sopia toisin siten, kun jäljempänä on sovittu.
Sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja henkilöstön edus- taja (luottamusmies) tai tämän puuttuessa työntekijät.
Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun mukainen ta- loudellinen, tuotannollinen tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvä irtisano- misperuste. Erittäin painavista, poikkeuksellisista ja tilapäisistä syistä työnanta- jan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi osapuolet voivat tehdä sopimuksen myös silloin, kun paikallisesti yhdessä todetaan, että käsillä on irtisanomispe- rustetta vastaava poikkeuksellinen kriisitilanne. Sopimuksesta neuvoteltaessa työnantaja noudattaa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tar- vittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi, ellei paikallisesti toisin sovita
Muutoin noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimus- osapuolten välillä sovittu.
37 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esi- miehensä puoleen.
2. Jos työntekijä ei saa asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koske- van asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvot- teluissa. Seurakunnassa työnantajan edustajalla tarkoitetaan pääsääntöi- sesti seurakunnan kirkkoherraa.
3. Ellei erimielisyysasiaa ole saatu työpaikkatasolla selvitetyksi, asia voidaan siirtää sopijaliittojen ratkaistavaksi.
4. Edellä tarkoitetuista neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat al- lekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen.
5. Jos edellä kohdassa 3 tarkoitetut neuvottelut eivät johda tulokseen, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 § Tarkoitus
1. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on tukea Suomen ortodoksisen kirkon ja sen organisaatioiden tuloksellista toimintaa ja johtamista. Palkkausjär- jestelmän soveltaminen perustuu työnantajan edustajan kannanottoon, seurakunnassa työnantajan edustaja on yleensä kirkkoherra. Palkkausjär- jestelmä edistää oikeudenmukaisia palkkasuhteita ja vahvistaa henkilöstön osaamista sekä kannustaa työsuorituksia ja ammatissa kehittymistä.
2 § Palkanosat
Työntekijän kuukausipalkka määräytyy peruspalkan, mahdollisen kokemusli- sän (1.7.2015 lukien), suoritusperusteisen palkanosan sekä mahdollisen henki- lökohtaisen lisän perusteella.
3 § Peruspalkka ja vaativuusryhmät
1. Peruspalkka määräytyy työtehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuus- ryhmä ja peruspalkka määritellään työsuhteen alkaessa huomioiden seu- raavat:
a. Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö:
• Tehtävien edellyttämä kokemus, tieto ja taito
• Tehtävän vuorovaikutusympäristön haastavuus
b. Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö:
• Päätöksenteon luonne/ratkaisujen vaikeusaste
• Työssä tarvittava ohjaus/omatoimisuus
c. Vastuu ja rooli päätöksenteossa:
• Tehtävien vaikutus ja suhde organisaation toimintaan
2. Työnantajan edustaja arvioi tehtävän vaativuuden ja määrittää vaativuus- ryhmän.
Soveltamisohje:
Työn vaativuutta arvioidaan ottaen yleisesti huomioon esimerkiksi:
- Tehtävän laaja-alaisuus
- Työn itsenäisyys
- Tehtävän vastuut
- Erityiset taloudelliset tai ekumeeniset tehtävät
- Kulttuuriperinnön erityinen hoitaminen
- Kielitaitovaatimus
- Työpisteiden määrä ja välimatkat
Esimiestehtävien osalta huomioidaan lisäksi esimerkiksi:
- Työpaikan koko ja henkilöstön määrä
- Organisaation toiminnan monipuolisuus
- Organisaation tila ja kehitysnäkymät
- Seurakuntalaisten väestörakenne ja monikulttuurisuus
3. Vaativuusryhmät:
Vaativuus- ryhmä | Tehtävän vaativuuden kuvaus |
I | Työt opitaan pääasiassa työssä oppimalla sekä kokemuksen ja/tai ammatillisen koulutuksen kautta. Työt ovat perustehtäviä. Työssä tarvitaan käytännön kautta hankittua tietoa tavanomai- sista menettelytavoista. Työ voi vaatia ammatillista erityisosaamista ja sitä syventävää ammattikokemusta. Esimerkiksi: Kiinteistöhuolto, vahtimestarit, ruokahuolto, hautaus- maa |
II | Ammatillisella erityisosaamisella ja syvällisellä tiedolla alan pe- rustehtävistä hallitaan työ myös uusissa ja vaihtelevissa ongel- matilanteissa. Työ voi edellyttää syvällistä tietoa ja kykyä soveltaa ammatillista erityisosaamista oman alan perustehtävissä. Työtä ohjataan jos- sain määrin, vaativimmat työt voivat olla asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi: Virasto, asiakaspalvelu, toimisto |
III | Työssä tarvitaan syvää ammatillista osaamista ja usein sitä täy- dentäviä opintoja. Asiantuntijatyötä, johon voi sisältyä kirkon us- koon ja oppiin liittyviä osaamisvaatimuksia. Työ edellyttää usein syvällistä erikoistumista tiettyyn tietoaluee- seen. Työ vaikuttaa tyypillisesti paljon seurakuntalaisten ja sidos- ryhmien kokemukseen kirkon toiminnasta. Esimerkiksi: Kasvatus- ja diakoniatyö, erityistehtävät kuten kon- servaattori tai it-asiantuntija. |
IV | Asiantuntijatyö edellyttää tiettyyn osaamisalueeseen liittyvää teo- reettista koulutusta ja mahdollisesti harvinaista kompetenssia. Työ asettaa kirkon uskoon ja oppiin liittyviä merkittäviä osaamis- vaatimuksia. Tehtävässä usein vaikutetaan voimakkaasti seura- kunnan julkisuuskuvaan. Tehtävä voi olla myös esimiestehtävä. Työ voi olla johtavan asiantuntijan työtä. Tehtävässä voidaan vas- tata toiminnoista tai se voi olla projektien ja toimintakokonaisuuk- sien suunnittelua tai johtamista, myös kansainvälisissä yhteyk- sissä. Työssä korostuu kirkon opin ja perinteen syvällinen tunte- mus ja työhön liittyy yleensä syvä hengellinen ulottuvuus. Esimerkiksi: Papisto, kanttorit sekä hallinnon asiantuntijat |
V | Työ on kokonaisvastuullinen valtakunnallinen, alueellinen tai pai- kallinen johto- tai erityisasiantuntijatehtävä. Työssä johdetaan or- ganisaatiota, joka on valtakunnallisesti erityisen merkittävässä asemassa. Työssä korostuu kirkon opin ja perinteen erityisen sy- vällinen tuntemus ja ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen johtamistyöhön. Työhön liittyy erittäin syvä hengellinen ulottu- vuus. Esimerkiksi: Kirkkoherrat ja muut johtotehtävät |
4. Vaativuusryhmien peruspalkat:
Vaativuus- ryhmä | Peruspalkka 1.5.2022 lukien |
I | 1 852,50 – 1 994,89 |
II | 2 219,98 – 2 309,33 |
III | 2 449,16 – 2 716,04 |
IV | 2 998,15 – 3 300,67 |
V | 3 634,40 – 4 857,06 |
4 § Kokemuslisä
1. Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan työntekijän perus- palkan pohjalta seuraavasti:
Työskentelyvuosia | Kokemuslisä % |
4 | 4 |
8 | 8 |
10 | 12 |
2. Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on päätoiminen työskentely tämän työ- ehtosopimuksen tarkoittaman työnantajan palveluksessa. Jos työaika vii- kossa on alle 19 tuntia, otetaan ko. työskentelyajasta huomioon enintään puolet.
3. Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan työsopimusta tehtäessä huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa.
4. Oikeus kokemuslisään alkaa siihen oikeuttavan työskentelyajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.
5. Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta työntekijä on vuosilomalain mukaisesti työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai työstä poissaolopäi- vät ovat olleet vuosilomalain mukaisia työssäolon veroisia päiviä.
6. Kokemuslisän määrittäminen:
Pöytäkirjamerkintä:
Kokemuslisään hyväksi luettava työskentelyaika määritetään työsopimuksessa tai muutoin kirjallisesti työsuhteen aikana.
5 § Suoritusperusteinen palkanosa
1. Suoritusperusteinen palkanosa perustuu suoritusarviointiin, jonka tavoit- teena on oikeudenmukainen, kokemuksen ja työtehtävien monipuolisuu- den huomioon ottava yksilöllinen palkkaus ja joka antaa työntekijälle mah- dollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa ansiotasoonsa.
Suoritusarvioinnin perusteet:
a) Ammatinhallinta
b) Työn tuloksellisuus ja laatu
c) Toimintaympäristön hallinta
2. Suoritusperusteisen palkanosan määrä lasketaan peruspalkan pohjalta ja sen suuruus ennen kokemuslisän 1.7.2015 käyttöönottoa on enintään 28,8
%. Kokemuslisän käyttöönoton jälkeen suoritusperusteinen palkanosa on enintään 16,8 %.
3. Suoritusperusteinen palkanosa määritellään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, mutta ei kuitenkaan ennen koeajan päättymistä, jolloin se määritellään kuukauden kuluessa koeajan päättymisestä. Suori- tusarviointi tehdään kerran vuodessa kehityskeskustelujen yhteydessä.
4. Lisäkouluttautuminen omassa ammatissa saattaa lisätä henkilön käytettä- vyyttä erikoistumista tai laaja-alaisuutta tehtävän hallinnassa. Se kertoo työntekijän pyrkimyksestä kehittyä ammatissaan ja työtehtävissään.
5. Suoritusperusteisen palkanosan suuruuden ratkaisee työnantaja. Työnan- tajan päätös suoritusperusteisen palkanosan perusteista annetaan asian- omaiselle työntekijälle tiedoksi kirjallisesti.
6 § Henkilökohtainen lisä
Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista lisää, jos hänen yksilöllinen kokonais- palkkansa ylittää palkkausjärjestelmän edellä 3-5 §:ssä määritetyt palkanosat.
7 § Sijaisen palkka
Sijaisen, joka ei täytä tehtävän kelpoisuusehtoja, palkka on vähintään 80,05 % asianomaisen vaativuusryhmän peruspalkasta. Sijaisuuden vuoden ylittävältä osalta on määritettävä lisäksi suoritusperusteinen palkanosa.
8 § Harjoittelijan palkka
1. Harjoittelijan palkka on 61,20 – 80,05 % asianomaisen vaativuusryhmän peruspalkasta opintojen määrään tai muihin vastaaviin seikkoihin perus- tuen.
2. Kesäharjoittelijan palkka on 65,90 % alimman vaativuusryhmän peruspal- kasta.
3. Harjoittelijalle ja kesäharjoittelijalle ei makseta suoritusperusteista palkan- osaa.
9 § Palkan tarkistaminen
1. Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa siten, että työnantaja luokit- telee tehtävän kuuluvaksi eri vaativuusryhmään, tarkistetaan muutosten vaikutus palkkausperusteisiin. Tällöin tehtävien muutoksen tulee olla py- syvä. Tilapäisistä tehtävänmuutoksista sovitaan erikseen.
2. Työntekijän tehtävissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan vuosittaisessa kehityskeskustelussa ja mahdolliset muutokset kirjataan.
3. Peruspalkan tarkistaminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tehtä- vien vaativuuden muuttumisesta.
10 § Työehtosopimuksen palkkaratkaisu
1. Työehtosopimusosapuolet sopivat kulloinkin palkkaratkaisun sopimuskau- delle.
2. Peruspalkkojen korottamisella tarkoitetaan palkkausjärjestelmän 3 §:n vaa- tivuusryhmien peruspalkkojen korottamista.
3. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 4 §:n kokemuslisä ja 5 §:n suo- ritusperusteinen palkanosa lasketaan 3 §:n peruspalkan pohjalta.
4. Yleiskorotuksen toteuttaminen ja vaikutukset:
Esimerkiksi historiasyistä johtuen joidenkin työntekijöiden yksilöllinen koko- naispalkka voi olla korkeampi kuin työehtosopimuksen palkkausjärjestel- män 3-5 §:n perusteella määräytyvä palkka. Tällaisten työntekijöiden kor- keamman kokonaispalkan pohjalta tehdään ns. yleiskorotus, jotka kohden- netaan osaksi palkkausjärjestelmän 6 §:n henkilökohtaista lisää. Työnan- taja kulloinkin seuraa edellä mainittua yksilöllistä palkkaa saavien työnteki- jöiden osalta sitä, missä vaiheessa työehtosopimuksen määrittämä palk- kausjärjestelmä mahdollisesti tuottaa saman tai paremman palkan. Siinä tilanteessa työntekijän henkilökohtainen lisä lakkaa ja työntekijän reaali- palkka määräytyy työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 3-5 §:n mu- kaan
Esimerkkejä palkkausjärjestelmän soveltamisesta
A.
Työntekijä on 28.2.2014 saakka kuulunut palkkaryhmään 6. Palkkatakuuta on ollut 6,2
%. Henkilökohtaista palkanosaa on ollut 28,8 %. Työskentelyvuosia on 8. Hänen ko- konaispalkkansa on ollut 2909,12 euroa. Hänen vaativuusryhmä ja suoriutuminen säi- lyy vastaavan tasoisena nykyisellä työehtosopimuskaudella:
1.3.2014 | 1.7.2014 | 1.7.2015 |
Vaativuusryhmä 6 | Vaativuusryhmä III | Vaativuusryhmä III |
Tehtäväkohtainen palkka 2154,91 € | Peruspalkka 2308,51 € | Peruspalkka 2317,74 € |
Palkkatakuu 133,60 € | Palkkatakuuta ei tes:ssa | Palkkatakuuta ei tes:ssa |
Kokemuslisää ei tes:ssa | Kokemuslisää ei tes:ssa | Kokemuslisä 185,42 € (8 % peruspalkasta) |
Henkilökohtainen palkan- osa 620,61 € | Suoritusperusteinen pal- kanosa 620,61 € (26,88 % peruspalkasta) | Suoritusperusteinen pal- kanosa 437,68 € (18,88 % peruspalkasta) |
= 2909,12 € | = 2929,12 € | = 2940,84 € |
Oli lähtötilanne | Korotusta tuli yhteensä 20 € | Korotusta tuli yhteensä 0,4 % |
B.
Työntekijä on 28.2.2014 saakka kuulunut vaativuusryhmään 3. Palkkatakuuta on ollut 6,2 %. Henkilökohtaista palkanosaa on ollut 28,8 %. Työskentelyvuosia on 4. Hänen kokonaispalkkansa on ollut 2258,29 euroa. Hänen vaativuusryhmä ja suoriutuminen säilyy vastaavan tasoisena nykyisellä työehtosopimuskaudella:
1.3.2014 | 1.7.2014 | 1.7.2015 |
Vaativuusryhmä 3 | Vaativuusryhmä I | Vaativuusryhmä I |
Tehtäväkohtainen palkka 1672,81 € | Peruspalkka 1796,52 € | Peruspalkka 1803,71 € |
Palkkatakuu 103,71 € | Palkkatakuuta ei tes:ssa | Palkkatakuuta ei tes:ssa |
Kokemuslisää ei tes:ssa | Kokemuslisää ei tes:ssa | Kokemuslisä 72,15 € (4 % peruspalkasta) |
Henkilökohtainen palkan- osa 481,77 € | Suoritusperusteinen pal- kanosa 481,77 € (26,82 % peruspalkasta) | Suoritusperusteinen pal- kanosa 411,54 € (22,82 % peruspalkasta) |
= 2258,29 € | = 2278,29 € | = 2287,40 € |
Oli lähtötilanne | Korotusta tuli yhteensä 20 € | Korotusta tuli yhteensä 0,4 % |
C.
Työntekijä on 28.2.2014 saakka kuulunut vaativuusryhmään 5. Palkkatakuuta on ollut 6,2 %. Henkilökohtaista palkanosaa on ollut 10 %. Työskentelyvuosia on 8. Hänen kokonaispalkkansa on ollut 2266,13 euroa. Hänen vaativuusryhmä ja suoriutuminen säilyy vastaavan tasoisena nykyisellä työehtosopimuskaudella:
1.3.2014 | 1.7.2014 | 1.7.2015 |
Vaativuusryhmä 3 | Vaativuusryhmä II | Vaativuusryhmä II |
Tehtäväkohtainen palkka 1950,20 | Peruspalkka 2091,11 | Peruspalkka 2099,47 |
Palkkatakuu 120,91 € | Palkkatakuuta ei tes:ssa | Palkkatakuuta ei tes:ssa |
Kokemuslisää ei tes:ssa | Kokemuslisää ei tes:ssa | Kokemuslisä 167,96 (8 % peruspalkasta) |
Henkilökohtainen palkan- osa 195,02 € | Suoritusperusteinen pal- kanosa 195,02 € (9,33 % peruspalkasta) | Suoritusperusteinen pal- kanosa 27,84 € (1,33 % peruspalkasta) |
= 2266,13 € | = 2286,13 | = 2295,27 |
Oli lähtötilanne | Korotusta tuli yhteensä 20 € | Korotusta tuli yhteensä 0,4 % |
SOPIMUS LUOTTAMUSMIEHISTÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUISTA
Luottamusmiehen valinta
1. Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies jokaiseen hiippakuntaan, Hel- singin seurakuntaan ja ortodoksiseen kirkollishallitukseen (edustaa myös järjestöjä). Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamus- miehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.
Luottamusmies valitaan ortodoksisen kirkon työntekijöiden keskuudesta ja hänen tulee olla tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön jä- sen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kirkon alat ry tekee luottamus- miehen valinnasta työpaikalla kirjallisen ilmoituksen kirkollishallitukselle.
2. Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Vaalin toimittaminen ja järjestäminen eivät saa häiritä työntekoa. Kaikille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan edustajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
3. Kirkollishallitukselle on ilmoitettava, milloin luottamusmiehelle valittu vara- luottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena.
Luottamusmiehen tehtävät ja oikeus saada tietoja
1. Luottamusmies toimii työntekijöitä yhteisesti koskevissa työsuhdeasioissa työntekijöiden edustajana ja ortodoksisen kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisena henkilöstöryhmän edustajana yhteistoiminta-asioissa.
2. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.
3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat toimialueensa työntekijöitä koskevat henkilötiedot:
- Työntekijän suku- ja etunimet
- Palvelukseen tuloaika
- Seurakunta, johon työntekijä kuuluu
- Työntekijän vaativuusryhmä ja työtehtävien mukainen toimen nimike
- Määräaikaisen työntekijän työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden pe- ruste
4. Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista työntekijöistä tie- dot annetaan joko kustakin työntekijästä erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.
5. Luottamusmiehen on pidettävä tehtävänsä hoitamista varten saamansa tie- dot luottamuksellisina.
Luottamusmiehen toimitilat
Työnantaja osoittaa luottamusmiehelle tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Luottamus- miehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtä- vien hoitamiseen.
Vapautus työstä
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa va- pautusta työstään.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä, jos hän neuvottelee työaikanaan työn- antajan edustajien kanssa tai jos hän toimii muuten työnantajan kanssa sovi- tuissa tehtävissä.
Kustannusten korvaaminen
1. Kirkollishallitus maksaa luottamusmiehen luottamusmiestehtävien hoitami- sesta aiheutuneet matkakustannukset sekä päivärahat kulloinkin voimas- saolevan verohallituksen päätöksen verovapaista matkakustannusten kor- vauksista mukaisesti.
2. Luottamusmieskorvauksena maksetaan tehtävien hoidosta 43 euroa kuu- kaudessa 1.5.2022 alkaen.
Luottamusmiehen palkka- ja siirtosuoja
1. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän hoitamisen takia.
2. Luottamusmiehenä toimivaa ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
3. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata ortodoksisessa kirkossa tapahtuvaa ansiokehitystä.
Työsuojeluvaltuutettu
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työnteki- jää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi va- ravaltuutettua.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanominen
1. Jos työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä hänelle voida järjestää muuta hänen ammattitai- toaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muu- hun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisesti.
2. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä häntä ei saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
3. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamusmie- henä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.
Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on 24.4.2020 lukien voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanot- tavissa kuten työehtosopimus.
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1. Tätä sopimusta sovelletaan tässä sopimuksessa määritettyyn ortodoksisen kirkon yhteistoimintaan, kun työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 4 työntekijää.
2. Yhteistoiminnan tarkoituksena on työpaikan toiminnan ja vuorovaikutuksen edistäminen. Yhteistoiminnan tarkoituksena on lisäksi antaa ortodoksisen kirkon palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työolosuhteitaan koskevien päätösten valmisteluun ja seuran- taan, edistää seurakunnan palvelukykyä ja sen toiminnan tuloksellisuutta. Työolosuhteisiin vaikuttamalla pyritään edistämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön työssä jaksamista.
3. Työpaikkakokous on työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintaelin, jossa käsitellään seuraavia asioita:
a) Työhönoton periaatteet, sen menetelmät, työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana kerättävät ja työhön tulijalle annettavat tiedot sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt.
b) Työterveyshuollon järjestämisen yleiset suuntaviivat ja toiminnan suunnittelu.
c) Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämis- ja laitehank- keet sekä muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden ja työtilo- jen järjestelyissä sekä siirrot työtehtävästä toiseen.
Soveltamisohje:
Mikäli muutokset vaativat irtisanomisperustetta, tulee ne käsitellä
4. kohdan mukaisesti.
d) Henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät.
e) Talousarvioehdotus sekä toiminta- ja taloussuunnitelma. Työnantaja antaa työntekijöille tai heidän edustajalleen hyvissä ajoin tiedot talous- arvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta.
Työpaikkakokouksen kutsuu koolle työnantajan edustaja, joka toimii myös kokouksen puheenjohtajana. Työpaikkakokous on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet työpaikan henkilöstöstä sitä esittää. Työpaikkakokouk- seen on oikeus osallistua jokaisella, jota asia koskee. Työpaikkakokouk- sessa voidaan tarpeen mukaan käsitellä myös työympäristöasioita.
4. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavista lomauttamisista, osa-aikaistamisista ja irtisanomisista sekä niihin liittyvistä koulutus- ja uu- delleensijoittamisratkaisuista neuvotellaan yhteistoimintamenettelyssä.
Yhteistoimintamenettelyssä työnantaja neuvottelee ennen tässä kohdassa tarkoitetun asian ratkaisemista valmisteilla olevan toimenpiteen
perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee tai heidän edustajiensa kanssa. Mikäli yhteistoimintame- nettelyn piiriin kuuluva asia koskee yksittäistä työntekijää, asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esimiehensä välillä ja tällöin työntekijä voi tarvittaessa pyytää luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua mu- kaansa. Työntekijöiden edustajana yhteistoimintamenettelyssä voi toimia luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.
Työnantajan on tiedotettava yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tekemästään ratkaisusta viivytyksettä asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen.
Suositus:
Jos seurakunnalla on edessään merkittäviä rakenteellisia muutok- sia tai uudistuksia, on suositeltavaa, että työnantaja tiedottaa tule- vista muutoksista tai uudistuksista jo hyvissä ajoin ennen muutok- sen tai uudistuksen toteutumista.
Merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia valmisteltaessa ja toimeenpantaessa seurakunta pyrkii kiinnittämään huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tulisi olla käytettävissä tarpeelliset resurssit ja toimenpiteet.
5. Ennen työpaikkakokouksen tai yhteistoimintamenettelyn aloittamista työn- antajan tulee mahdollisuuksien mukaan antaa asian käsittelyn kannalta tar- peelliset tiedot henkilöstölle tai sen edustajille.
6. Tämän sopimuksen soveltamista seuraavat ja sitä koskevia ohjeita antavat sopijapuolet yhteisesti neuvotellen. Sopimuksen soveltamisesta syntyvästä erimielisyydestä neuvotellaan sen mukaan, kun ortodoksien kirkon työeh- tosopimuksen 36 §:ssä on sovittu.
7. Tämä sopimus on 24.4.2020 lukien voimassa toistaiseksi. Sopimus on irti- sanottavissa kuten työehtosopimus.
SOPIMUS PAPPIEN JA KANTTORIEN TOIMITUSPALKKIOISTA
1 § Toimituspalkkioon oikeutetut sekä toimituspalkkion maksamisen edelly- tykset
Seurakunnat maksavat toimituspalkkiota papille ja kanttorille, jonka kanssa seurakunta on sopinut 2 §:ssä mainitun toimituksen tai tehtävän suorittami- sesta. Toimituspalkkiota ei makseta papille ja kanttorille, joka on kyseisen seu- rakunnan työntekijä.
Toimituspalkkion maksamisen edellytyksenä on, että toimituksen tai tehtävän suorittamisesta on sovittu etukäteen seurakunnan kanssa ja että seurakunnan omat työntekijät ovat estyneitä toimitusta tai tehtävää suorittamasta. Toimitus- palkkiota ei makseta, jos toimituksen tai tehtävän suorittaminen on perustunut yksinomaan yksityisen seurakuntalaisen pyyntöön.
Toimituspalkkiota voidaan maksaa myös, jos seurakunta sopii toimituksen tai tehtävän suorittamisesta papin tai kanttorin kanssa tämän vapaapäivänä, papin tai kanttorin tehtäviä on otettu hoitamaan kirkon eläkettä saava henkilö, tai jos papille tai kanttorille annetaan lyhyeksi ajaksi määräys hoitaa toista papin tai kanttorin tehtävää oman tehtävän ohella.
Toimituspalkkion sijasta voidaan myös maksaa päiväpalkkaa. Oman tehtävän ohella toisen papin tai kanttorin tehtävää hoidettaessa toimituspalkkion tai päi- väpalkan suuruus voi olla enintään 35 prosenttia 2 §:n mukaisesta toimituspalk- kiosta tai päiväpalkasta.
Toimituspalkkiota ei makseta seurakunnan tilaisuudessa vierailevalle papille tai kanttorille, joka saa palkkaa muulta työnantajalta, tai jos toimituksia suoritetaan vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen.
Toimituspalkkioon oikeutetut tulee aina asianmukaisesti vakuuttaa.
2 § Toimituspalkkioiden määräytyminen
Toimituspalkkiona maksetaan papille ja kanttorille tuntikorvaus toimitukseen tai tehtävään käytetyltä ajalta. Tuntikorvauksen suuruus on kyseisen tehtävän vaa- tivuusryhmän peruspalkasta laskettu tuntipalkka. Papille tai kanttorille, joka ei täytä Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 132 § tai 133 § mukaisia kelpoi- suusehtoja, maksetaan vähintään 80,05 % edellä mainitusta korvauksesta.
Kullekin toimitukselle annetaan tuntimääräsuositus, jonka mukaan toimituspalk- kio maksetaan. Yksittäistapauksissa voidaan sopia poikkeavasta käytännöstä esimerkiksi palveluksen pitkän keston vuoksi.
Seurakunnanneuvosto päättää toimitusten tuntimäärät.
Työmarkkinaosapuolten suositus tuntimääristä papeille ja kanttoreille on seu- raava:
Toimitus | Tunnit |
Kaste | 1 |
Vainajan muistopalvelus | 1 |
Kiitosrukouspalvelus | 1 |
Avioliittoon vihkiminen | 2 |
Hautaus ja muistotilaisuus | 2 |
Kodin pyhitys | 2 |
Sunnuntain ja kirkollisen juhlapäivän liturgia / vigilia | 3 |
Liturgia, hautaus ja muistotilaisuus | 4 |
Mikäli papin tai kanttorin kanssa sovitaan useamman toimituksen tai tehtävän suorittamisesta päivässä, voidaan toimituspalkkion sijasta maksaa päiväpalkka.
Määritetyt tuntimäärät kattavat toimituksen valmistelun mahdollisine etukäteis- keskusteluineen ja harjoituksineen, itse toimituksen sekä mahdollisen muun toi- mituksen jälkeiseen juhlaan osallistumisen, ellei poikkeuksellisesti muuta so- vita.
3 § Lasku
Toimituspalkkio ja mahdollinen korvaus matkakustannuksista maksetaan kirjal- lisen laskun perusteella. Lasku on esitettävä seurakunnalle kahden kuukauden kuluessa toimituksen suorittamisesta.
4 § Matkakustannukset
Toimituksen suorittajalle voidaan korvata kohtuulliset matkakustannukset Suo- men ortodoksisen kirkon työehtosopimuksen mukaisesti.
5 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 4.2.2022 lukien 31.1.2024 saakka. Sopimus on irtisanottavissa kuten työehtosopimus.
TYÖSOPIMUSMALLI
TYÖSOPIMUS | |
1. Osapuolet | Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Työntekijä, henkilötunnus ja osoite: Työntekijä tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. |
2. Voimassaolo | □ Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen 3 §:n mukaan. □ Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden perusteltu syy on: |
3. Työnteon alkamisajankohta | |
4. Koeaika | □ Koeajasta (työehtosopimuksen 3 §) on sovittu ja se päättyy päivämää- rällä: |
5. Työntekopaikka / -paikat | |
6. Pääasialliset työ- tehtävät | Työntekijä tekee tarvittaessa muutakin työpaikan tavanomaiseen toimin- taan kuuluvaa työnantajan osoittamaa työtä. |
7. Työaika | Työehtosopimuksen 7 §:n mukainen työntekijän säännöllinen työaika on: |
8. Palkkaus | Vaativuusryhmä (palkkasopimuksen I-V) on työsuhteen alkaessa: Kokemuslisään oikeuttava (palkkasopimuksen 4 §) aika työsuhteen alka- essa: Työsuhteen alkaessa kokonaispalkka on: |
9. Vuosiloma | Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 24 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan. |
10. Muut ehdot | |
11. Liitteet | |
12. TES | Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan kulloinkin sovellettavaa Suomen ortodoksisen kirkon työehtosopimusta (Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Kirkon alat ry) sekä työpaikan sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista eh- doista. |
13. Allekirjoitukset | Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin sopijalle. Aika ja paikka: Aika ja paikka: Työnantajan edustaja Työntekijä |
VAATIVUUSRYHMITTELYMALLI
VAATIVUUSRYHMITTELY SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAAN | |
Peruste | Vaativuusryhmittely suoritetaan Suomen ortodoksisen kirkon 1.3.2014 – 31.1.2017 työehtosopimuksen osana olevan palkkausjärjestelmää, erityisesti sen 3 §:ää noudattaen. Ryhmittelyn osana suoritetaan työnantajan edustajan ja työntekijän välinen keskustelu. |
Työnantaja | Työnantajan nimi: |
Työntekijä | Työntekijä, tehtävän nimike ja liitteeksi tehtävänkuvaus: |
Vaativuus- ryhmän asettaminen | Tässä määritellään: □ Uuden toimen vaativuusryhmä. □ Olemassa olevan toimen luokitus. Tällöin on huomioitava vanhasta, 2012-2014 työehtosopimuksesta seuraavaa: ryhmät 2-4 ovat uusi I, ryhmä 5 on uusi II, ryh- mät 6-7 ovat uusi III, 8-9 ryhmät ovat uusi IV sekä 10-13 ryhmät ovat uusi V vaativuusryhmä. |
Ryhmittelyn kriteerit | Ryhmittelyn kriteereinä käytetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 3 §:n määritelmiä. - Tehtävien edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö - Tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö - Vastuu ja rooli päätöksenteossa - Työn vaativuutta arvioidaan ottaen yleisesti huomioon esimerkiksi Lisäksi huomioidaan palkkausjärjestelmän 3 §:n soveltamisohje ja esimiestehtävät. |
Lisätietoja / selvityksiä | Mahdollisina lisätietoina / selvityksinä merkitään: |
Vertailu vaativuus- ryhmiin | Johtopäätökset tehtävän vaativuuden kuvauksesta: |
Päätös ryhmittelystä | Työnantajan edustajan arvio tehtävän vaativuudesta ja määritys vaativuusryhmäksi: Peruspalkan määrä: Vaativuusryhmittelyn aika ja paikka: Työnantajan edustajan nimenselvennys ja allekirjoitus |
Vaikutus | □ Uuden toimen luokitus. □ Vaativuusryhmittely säilyy samana kuin viimeksi. □ Vaativuusryhmittely nousi verrattuna edelliseen. □ Vaativuusryhmittely laskee. |
Tiedoksianto | Tämä vaativuusryhmittelylomake täytetään kahtena kappaleena, toinen työntekijälle. |
Seuraava ryhmittelykerta | Arvio seuraavan vaativuusryhmittelyn ajankohdasta: |