SÄHKÖALAN TES — ENERGIA — ICT —VERKOSTO‌‌‌

Työntekijöiden tuntipalkkoja ja kuukausipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilökoh- tainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 1,2 % suuruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2021

Työntekijöiden tuntipalkkoja ja kuukausipalkkoja (vaativuuden mukainen palkka + henkilökoh- tainen palkanosa ilman ammattitutkintolisää) korotetaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta 1,4 % suuruisella yleiskorotuksella.

Lisäksi 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,6 % laskettuna tunti- ja kuukausipalkoista.

2.2 Vaativuuden mukaiset palkat

Vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,48	1824
2	11,43	1989
3	12,41	2157
4	13,35	2320
5	14,27	2481
6	15,24	2649
7	16,17	2813
8	17,12	2977

Vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,63	1850
2	11,59	2017
3	12,58	2187
4	13,54	2352
5	14,47	2516
6	15,45	2686
7	16,40	2852
8	17,36	3019

2.3 Erilliset lisät

Erillisiä lisiä samoin kuin paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 1.9.2020 ja 1.8.2021 tai lähinnä niiden jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksen määrällä.

Erilliset lisät ovat 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

	€/h	€/kk
Ammattitutkintolisät
Ammattitutkinto	0,76	130,59
Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,43	244,61
Erittäin likaisen työn lisä	0,49

Korotettu	1,05
Kärkimieslisä, työryhmän koko
2	0,39
3-6	0,72
7 -	1,16
Lämpölisä Mastolisä	0,50
Yli 25m ja enintään 30m	1,91
Yli 30m ja enintään 70m	5,23
Yli 70m ja enintään 130m	6,25
Yli 130m	7,06
Luokkahitsaajan lisä Vuorotyölisä	0,50
Iltavuoro	2,00
Yövuoro	3,85
Tunnelilisä		108,82

Erilliset lisät ovat 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

	€/h	€/kk
Ammattitutkintolisät
Ammattitutkinto	0,77	132,42
Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,45	248,03
Erittäin likaisen työn lisä	0,50
Korotettu	1,06
Kärkimieslisä, työryhmän koko
2	0,40
3-6	0,73
7 -	1,18
Lämpölisä Mastolisä	0,51
Yli 25m ja enintään 30m	1,94
Yli 30m ja enintään 70m	5,30
Yli 70m ja enintään 130m	6,34
Yli 130m	7,16
Luokkahitsaajan lisä Vuorotyölisä	0,51
Iltavuoro	2,03
Yövuoro	3,90
Tunnelilisä		110,34

2.4 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset ovat 1.9.2020 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.9.2020 €/kk
5 - 9	68,87
10 - 24	107,61
25 – 50	142,02
51 - 100	200,95
101 - 200	237,04
201 - 400	279,75
401 - 600	315,62
601 -	370,20

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset ovat 1.8.2021 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.8.2021 €/kk
5 - 9	69,83
10 - 24	109,12
25 – 50	144,01
51 - 100	203,76
101 - 200	240,36
201 - 400	283,67
401 - 600	320,04
601 -	375,38

2.5 Urakkahinnat

Kiinteitä urakkahintoja ja keskeneräisiä urakoita jäljellä olevan työmäärän osalta korotetaan 1.9.2020 ja 1.8.2021 tai lähinnä niiden jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksen määrällä.

3 Sopimuskauden aikaiset työryhmät ja toimeksiannot

3.1. Palkkausjärjestelmän toimivuus vesiliiketoiminnassa

Työryhmän tehtävänä on selvittää palkkausjärjestelmän toimivuutta vesiliiketoiminnassa, miltä osin palkkausjärjestelmää tulisi mahdollisesti kehittää sekä miten palkkausjärjestel- mässä voidaan huomioida vesiliiketoiminnan erityispiirteet.

4 Siirtymäsäännöt

Vuosina 2007-2017 sovittuja siirtymäpöytäkirjoja noudatetaan jatkossa työehtosopimusvaiku- tuksin.

5 Keskeytymätön kolmivuorotyö

Työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 allekirjoituspöytäkirjan 4. kohdan mukainen kes- keytymättömän kolmivuorotyön määräyksiä uudistava työryhmä jatkaa toimintaansa, kunnes osapuolet yhdessä toteavat työryhmän työn päättyneen.

Allekirjoituspöytäkirjan (20.12.2011) 6.2 ja 6.3 kohdat ovat edelleen voimassa.

6 Paketoidut asiat

Sopijaosapuolten välisen työehtosopimuksen 20.12.2011 allekirjoituspöytäkirjan kohtia 10 (Erittäin likaisen työn lisä), 11 (Tunnelilisä), 12 (Ylitöiden pyöristyssääntö) ja 13 (Varallaolo) sovelletaan yrityksissä 20.12.2011 vallinneen tilanteen mukaisesti, kunnes sopijaosapuolet toisin sopivat.

7 Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

8 Tutustu työelämään ja tienaa-kesäharjoitteluohjelma

Todettiin, että osapuolten välillä on sovittu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluoh- jelman jatkamisesta vuosina 2020 ja 2021.

9 Palkkausjärjestelmä

9.1 Sopijaosapuolet korostavat, että palkkausjärjestelmän toimivuuden takia henkilökohtaisia palkanosia tarkistettaessa käytetään hyväksi pätevyydenarviointien tuloksia.

9.2 Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehtävän vaativuustason nousu johtaa palkan- korotukseen, jonka suuruus määräytyy uuden tehtävän vaativuuden sekä työntekijän päte- vyyden ja työsuorituksen arvioinnin perusteella.

9.3 Jos työntekijän pätevyys ja työsuoritus vaativammassa tehtävässä eivät vastaa tasoltaan aikaisemmassa tehtävässä saavutettua pätevyyttä ja työsuoritusta, yhdessä esimiehen kanssa tehdään suunnitelma pätevyyden kehittämiseksi. Esimies ja työntekijä arvioivat päte- vyyden kehittymistä kolmen - kuuden kuukauden kuluessa tehtävän vaativuuden muutok- sesta ja toteavat yhdessä ne alueet, joita työntekijän tulee kehittää, jotta pätevyys ja työsuo- ritus vaativammassa tehtävässä paranisivat ja johtaisivat palkan nousemiseen. Mikäli muuta ei sovita eikä suunnitelmaa työntekijän pyynnöstä huolimatta laadita, voidaan suunnitelman laatimatta jättäminen saattaa 89 kohdan mukaiseen käsittelyyn.

10 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

11 Selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimus- ratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

12 Jatkuvan neuvottelun periaate

Muilta osin osapuolet jatkavat vireillä olevien ja esille nousevien asioiden käsittelyä jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

13 Työajan pidentämisen siirtymäsäännös

Vuonna 2020 jo tehtyjen työajan pidentämistuntien osalta menetellään aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen 21 kohdan mukaisesti.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta siirrytään työajan lyhentymistä vastaavaan vuosi- työaikaan 1.1.2021 taikka yrityksessä / työpaikalla käytössä olevan tasoittumisjakson alusta. Osapuolet asettavat työryhmän sopimaan muutoksen teknisestä toteuttamisesta. Työryhmän määräaika päättyy 30.11.2020.

14 Työehtosopimuksen tekstimuutokset

Sovitut tekstimuutokset on sisällytetty työehtosopimukseen.

Tarkastettu ENERGIATEOLLISUUS RY.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 Sopimuksen soveltamisala ‌

1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Energiateollisuus ry:n jäsen- yritysten työntekijöiden työsuhteisiin.

1.2 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla.

1.3 Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuksen soveltamispii- riin tehdä rinnakkaissopimuksia.

2 Järjestäytymisvapaus ‌

2.1 Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään yhdistyk- seen ja toimia siinä. Yhdistymisvapaus määräytyy perustuslain ja työsopimuslain mukaan.

2.2. Sopijapuolet toteavat, että järjestäytymisen tarkoituksena on edistää työsuhde- asioiden hoitamista sekä työrauhan säilyttämistä, ja suhtautuvat sen vuoksi myönteisesti toisen sopijapuolen järjestäytymiseen.

3 Työrauhavelvoite ‌

3.1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet näiden yhdistysten jäseniä.

3.2 Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä työehtosopimuslain tarkoittamiin työtaistelutoimenpiteisiin.

3.3 Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisen kappaleen vastaisesti toimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3.4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuksien mu- kaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

4 Paikallinen sopiminen ‌

4.1 Sopimisen edellytykset

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhe- lua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omak- sua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaik- kansa menestyksestä.

4.2 Yrityskohtaiset tavoitteet

4.2.1 Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2.2 Kullakin työpaikalla määritellään yhteisesti tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava tarpeen mukaan uudelleen. Paikallisen sopimisen menettelytavoista ja keinoista sovitaan sen jälkeen, kun yrityskohtaiset tavoitteet ja päämäärät on yhteisesti selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä.

4.3 Paikallisen sopimisen menettelytavat

4.3.1 Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan lain sallimissa ra- joissa sopia paikallisesti toisin. Työntekijöitä yleisesti koskevissa asioissa paikal- linen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Yksittäistä työntekijää koskevasta asiasta sovitaan työnantajan ja asian- omaisen työntekijän kesken.

4.3.2 Paikallisen sopimisen kehittäminen edellyttää myös sopimisen laadun ja onnistu- misen arviointia. Osapuolten tulisikin menettelytavoista sopiessaan kiinnittää huomiota siihen, että sopimisen tuottamaa lisäarvoa tarkastellaan erilaisten pro- jektien tai kokonaisuuksien osalta jälkikäteen tai niiden aikana.

4.3.3 Paikallinen sopimus voidaan solmia joko määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus on sol- mittava kirjallisena, jos toinen sopijaosapuoli sitä pyytää.

4.4 Paikallisen sopimisen jälkivaikutus

4.4.1 Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulosta voidaan myös määräajaksi solmittu paikallinen sopimus irtisanoa.

4.5 Sopijaosapuolten (liittojen) sitoutuminen

Liitot sitoutuvat myötävaikuttamaan paikallisen sopimisen kehittymiseen ja tuke- vat yrityksiä / toimipaikkoja paikallisista tarpeista lähtevien ratkaisujen löytä- miseksi.

II TYÖSUHDE ‌

5 Yleiset määräykset ‌

5.1 Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tar- koitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kir- jallisesti työsuhteen alkaessa. Sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti.

Työnantaja antaa pyydettäessä selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4 §), elleivät ne käy ilmi työehtosopimuksesta.

5.2 Työsuhteen alkaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työ- suhteeseen liittyvistä asioista.

6 Varsinainen työpaikka ‌

6.1 Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, johon työntekijä on työhön otettu tai jossa työntekijä säännöllisesti tosiasiallisesti työskentelee. Yksinomaan määrättyä työtä varten työmaalle otetun työntekijän varsinainen työpaikka on ko. työmaa. Varsinainen työpaikka sovitaan työsopimuksessa.

6.2 Varsinaisen työpaikan muuttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut varsinaisen työpaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu:

• uusi varsinainen työpaikka

• siirron syy

• siirron päivämäärä

• muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat.

6.3 Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, se voidaan toteuttaa vain, jos siihen on lain mukaiset perusteet ja edellä mainittujen neuvottelujen päättymisestä on kulunut vähintään tämän sopimuksen edellyttämä irtisanomisaika.

6.4 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

7 Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

7.1 Muutokset työn tarjoamisen edellytyksissä

Paikallisesti voidaan sopia menettelytavoista, joilla voidaan joustavasti reagoida työn tarjoamisen edellytyksissä tapahtuviin muutoksiin. Sopimisen tavoitteena on edesauttaa työntekijöiden työllistymistä ja turvata yrityksen toimintamahdolli- suuksia. Sovittavat menettelytavat voivat liittyä esimerkiksi yhteistoimintamenet- telyyn ja -aikoihin sekä tilapäisen työn tarjoamiseen lomautustilanteissa.

Kilpailutilanteesta johtuen yrityksen työt saattavat siirtyä toiselle yritykselle. Pai- kallisesti voidaan sopia myös menettelystä, jolla selvitetään irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden mahdollisuudet työllistymiseen sen yrityksen palveluk- sessa, johon työt ovat siirtyneet, jos tämä yritys tarvitsee lisää työvoimaa.

7.2 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työnteki- jästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perusteella vain työsopimuslain tarkoittamalla asiallisella ja painavalla syyllä.

7.3 Työnantaja saa purkaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työso- pimuslain tarkoittamalla erittäin painavalla syyllä.

7.4 Irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijä taloudellisella tai tuotannollisella syyllä noudatetaan työsopimuslain (5 ja 9 luvut) mukaisia menettelytapoja. Lo- mautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

7.5 Lomauttamisesta, työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta ilmoitetaan työn- tekijälle kirjallisesti.

7.6 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruuttaa lomautuk- sen ennen sen alkamista.

7.7 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siir- tää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran ja enintään työn keston verran.

7.8 Mikäli tilapäistä työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, lomautuksen keskeyttä- misestä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä siten, että lomautus jat- kuu työn tekemisen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusta. Samassa yhteydessä tulee selvittää työn arvioitu kestoaika.

7.9 Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä am- mattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

7.10 Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

7.11 Kohdan 7 työehtosopimusmääräysten soveltamisalan ulkopuolella ovat työsopi- mus-lain 1 luvun 4 §:n 4 momentissa, 7 luvun 5, 7 ja 8 §:ssä sekä 8 luvun 3 §:ssä mainitut tapaukset (koeaikapurku, liikkeen luovutus, yrityssaneeraus, työnanta- jan konkurssi ja kuolema sekä työsopimuksen purkautuminen). Näitä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

7.12 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin lukuun ottamatta kohtia 7.2, 7.3, 7,4 ja 7.5

8 Irtisanomisajat ‌

8.1 Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, jollei työsuhteen päättämistilanteessa muusta sovita:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: Irtisanomisaika:

enintään yhden vuoden 14 päivää

yli vuoden, enintään 4 vuotta 1 kuukausi

yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

8.2 Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, jollei työsuhteen päättämistilanteessa muusta sovita:

	Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:	Irtisanomisaika:
	enintään 5 vuotta	14 päivää
	yli 5 vuotta	1 kuukausi
III ‌	TYÖAIKA

9 Yritysten ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen työajoista sovitta- essa ‌

Yritysten tuottavuus ja menestys sekä mahdollisuus tarjota työtä edellyttävät sitä, että työaikajärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Sovittaessa paikallisesti työai- kajärjestelyistä tulee kiinnittää huomiota mm. työn kausiluoteisuuteen, työajan si- joittamiseen työvuorokauden ja -viikon aikana, työvuorojen pituuteen sekä keski- määräisen työajan tasoittumisjaksoihin.

10 Työviikko ja työvuorokausi ‌

Työviikko alkaa maanantaina sekä työvuorokausi päivätyössä säännöllisen työ- ajan alkaessa ja kaksi- sekä kolmivuorotyössä aamuvuoron alkaessa, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

11 Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä ‌

11.1 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työvii- kossa, ellei työaikaa ole järjestetty keskimääräiseksi lain tai työehtosopimuksen mukaisesti.

11.2 Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enin- tään kahteentoista tuntiin. Työajan tulee enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittua samaan tuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana ajanjaksona.

11.3 Keskimääräisessä työajassa on työtä varten laadittava ennakolta työajan tasoit- tumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään, ellei paikallisesti toisin sovita.

11.4. Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakson pituus on enintään kaksitoista kuukautta. Paikallisesti voidaan sopia tasoittumisjaksosta toisin.

12 Työajan sijoitus ‌

12.1 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, säännöllinen työaika sijoitetaan päivätyössä klo 6 – 18 välille.

12.2 Työnantaja laatii työvuoroluettelon, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkami- sen ja päättymisen ajankohdat sekä päivittäiset lepoajat.

12.3 Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään seitsemän päivää aiemmin. Tilapäisestä muutok- sesta ilmoitetaan viimeistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoituspäivä että muu- toksen voimaantulopäivä luetaan em. määräaikaan.

12.4 Sairaustapauksissa, hätätyötilanteessa ja muissa näihin verrattavissa tilanteissa muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna niin nopeasti, kuin se käytännössä on mahdollista.

12.5 Kiireellisissä korjaus- ja kunnossapitotöissä sekä muissa merkitykseltään vastaa- vissa töissä voidaan työaikajärjestelyt toteuttaa 24 tunnin ennakkoilmoitusaikaa noudattaen.

12.6 Paikallisesti voidaan sopia myös em. lyhyemmistä ennakkoilmoitusajoista.

13 Yötyö ja liukuva työaika ‌

Paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain yötyötä koskevista määräyksistä ja työaikalain mukaisista liukuvan työajan rajoista sekä enimmäiskertymästä. Xxx- xxxxx työajan seurantajakso on enintään 12 kuukautta, ellei muusta sovita.

14 Päivittäiset lepoajat ‌

14.1 Päivittäisen lepoajan (ruokatauko) pituus on yksi tunti, ellei paikallisesti ole sovittu lyhyemmästä vähintään puolen tunnin lepoajasta.

14.2 Vuorotyössä on työntekijöille annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

14.3 Työntekijällä on oikeus työvuoronsa aikana pitää työaikaan luettavat kaksi virkis- tystaukoa.

14.4 Vähintään tunnin kestävässä ylityössä työntekijällä on oikeus pitää vastaava vir- kistystauko säännöllisen työajan päätyttyä ja sitä seuraavat tauot kahden tunnin välein.

15 Vuorokausilepo ‌

Työntekijälle on annettava työaikalain 25 §:n mukainen vuorokausilepo, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

16 Viikkolepo ‌

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollisuutta antaa työaikalain mukaista viikkolepoa, korvataan sinä aikana tehty työ maksamalla tuntipalkkai- selle työntekijälle varsinaisen palkan lisäksi ao. tunneilta keskituntiansion mukai- nen korvaus ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle kuukausipalkan lisäksi ao. tun- neilta tuntipalkka 100 prosentilla korotettuna tai antamalla vastaava määrä va- paata viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Tästä kohdasta voidaan sopia paikallisesti toisin.

Soveltamisohje: Tällä ei muuteta aiempia viikoittaisen vapaa-ajan käytäntöjä.

17 Vapaapäivät ‌

17.1 Päivätyössä joulu- ja juhannusaatot sekä lauantait ja sunnuntait ovat vapaapäi- viä. Mikäli työtä tehdään lauantaisin, on sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä maanantai.

17.2 Jos yrityksen toiminta työntekijän työn osalta jatkuu vähintään kuutena päivänä viikossa, voi sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä olla vaihtuva. Tällöinkin on pyrittävä siihen, että sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä on lauantai tai maanantai.

17.3 Jos yrityksen toiminta jatkuu työaikalain 33 §:n mukaisin perustein myös sunnun- taina, annetaan kaksi perättäistä vapaapäivää viikkoa kohden. Mahdolliset työ- päiviksi osuvat arkipyhät eivät sisälly tarkoitettuihin vapaapäiviin.

17.4 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

18 Keskeytymätön kolmivuorotyö ‌

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskeva pöytäkirja on työehtosopimuksen liit- teenä.

19 Yli- ja lisätyö ‌

19.1 Ylityönä korvataan työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi.

19.2 Osa-aikatyössä lisätyöstä maksetaan korottamaton palkka.

19.3 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä perusosana tuntipalkka (tp) mahdollisine erillisine lisineen. Korotusosa lasketaan keskituntiansiosta.

19.4 Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä perusosana tuntipalkka. Korotusosa lasketaan tuntipalkasta. Erilliset lisät maksetaan ylityössä korotet- tuina.

20 Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö ‌

20.1 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä makse- taan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

20.2 Paikallisesti voidaan sopia ylityöstä maksettavan palkan ja korotusosan vaihta- misesta joko kokonaan tai osittain työaikaan rinnastettavaan palkalliseen vapaa- aikaan.

20.3 Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta.

20.4 Ylityössä maksetaan yhden tunnin palkka ja ylityökorotus myös alkavalta tunnilta, jos työaika ylittää täyden työtunnin vähintään 10 minuutilla. Tämä pyöristys- sääntö ei saa johtaa perusteettomaan työajan pidentämiseen. (Soveltamisen osalta ks. allekirjoituspöytäkirjan kohta 6 ja 20.12.2011 allekirjoituspöytäkirjan kohta 12)

20.5 Ylityötä korvattaessa rinnastetaan tehtyyn työaikaan työajan lyhennysvapaat riip- pumatta siitä, annetaanko ne kokonaisina päivinä tai lyhennettynä päivittäisenä työaikana, sekä muut poissaolot, joista työnantaja maksaa palkan tai ansionme- netyksenkorvauksen.

20.6 Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

21 Työaikamääräyksistä poikkeaminen ‌

21.1 Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa työntekijälle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuo- lella enintään 8 tuntia työnantajan järjestämää työntekijän ammatillista tai työtur- vallisuusosaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulutusta. Edellä mainittuihin koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan tuntipalkan mukainen korvaus ja kuukausipalkkaiselle maksetaan ns. yksinkertainen tuntipalkka, joka saadaan työehtosopimuksen kohdan 45 jakajaa noudattaen. Koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin käytettyä aikaa ei lueta työaikaan ylityötä korvattaessa. Koulutus- ja kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös ko- konaisena päivänä. Koulutus voidaan järjestää myös verkkokoulutuksena.

Koulutus- ja/tai kehittämistilaisuudet järjestetään ensisijaisesti paikallisesti so- pien.

Ellei muuta sovita, koulutus voidaan järjestää syyskuun – toukokuun välisenä ai- kana, pois lukien arkipyhäviikot sekä sunnuntait. Koulutuksen ajankohdasta tulee työnantajan antaa ilmoitus vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin. Työnantaja korvaa aiheutuneet kulut työehtosopimuksen kohdan 70.2 mukaan.

21.2 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

22 Sunnuntaina ja juhlapäivänä tehty työ ‌

22.1 Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

22.2 Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäi- vänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona ja ensimmäisenä sekä toisena joulupäi- vänä tehdystä työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää mah- dollisen yli- ja sunnuntaityökorotuksen sekä hälytystyöstä maksettavan korotuk- sen.

22.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

23 Arkipyhäviikkojen lauantaina tehty työ ‌

23.1 Työntekijälle maksetaan pääsiäislauantaina tai pääsiäisen tai helatorstain jälkei- senä lauantaina sekä uudenvuodenpäivää, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää ja toista joulupäivää samalla kalenteriviikolla seuraavana lauantaina tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Palkka sisältää myös mahdollisen ylityökorvauksen.

23.2 Loppiaista samalla kalenteriviikolla seuraavana lauantaina tehty työ korvataan kuten viikkoylityö, mikäli sitä ei muutoin korvata ylityönä.

23.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

24 Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka ‌

24.1 Kuukausipalkalla olevalla työntekijällä on oikeus saada arkipyhiltä ja itsenäisyys- päivältä kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

24.2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pit- käperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannus- aatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäi- vältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin hänen henkilökoh- tainen aikatyö-palkkansa keskituntiansion mukaan laskettuna.

24.3 Korvaus maksetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaisilta säännöllisiltä työ- tunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittamispäiviään.

24.4 Keskimääräistä työaikaa tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus työ- sopimuksessa sovitun säännöllisen vuorokautisen työajan tuntimäärän perus- teella keskituntiansion mukaisesti.

24.5 Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut työssä työ- vuoroluettelon mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on joh- tunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältä- miin palkallisiin poissaoloihin.

24.6 Itsenäisyyspäivän osalta noudatetaan lakia itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä.

24.7 Arkipyhäkorvaus maksetaan muuten arkipyhäkorvaukseen oikeutetulle työnteki- jälle myös vuosiloman ja enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalta sekä työ- ajan lyhennyspäivien väliin sattuvilta arkipyhiltä.

24.8 Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta.

24.9 Mikäli työntekijä on arkipyhänä työssä, arkipyhäkorvausta ei makseta.

24.10 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

25 Hälytystyö ‌

25.1 Hälytystyötä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja jossa työntekijä joutuu työpaikalta jo poistuttuaan tulemaan takaisin työhön säännöllisen työai- kansa ulkopuolella ja ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista - kui- tenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

25.2 Hälytystyössä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus määräytyy kutsun antamis- ajankohdan mukaan seuraavasti:

Kutsu annettu Hälytysrahan suuruus

säännöllisellä työajalla tai ennen klo 21 Kahden tunnin tuntipalkka

klo 21 - 06 Neljän tunnin palkka

25.3 Saman tunnin aikana tulleista hälytyksistä maksetaan hälytysraha vain kerran.

25.4 Mikäli kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen, maksetaan työntekijälle työ- ajalta normaalin palkan lisäksi 100 prosentin korotus, joka sisältää mahdollisen ylityökorvauksen. Korotusta maksetaan enintään seuraavan työvuoron tai yrityk- sessä käytössä olevan säännöllisen työajan alkamiseen saakka.

25.5 Lyhyemmältä kuin tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

25.6 Matkustusaika luetaan työaikaan.

25.7 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

26 Varallaolo ‌

26.1 Varallaolo on järjestely, jossa työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen py- syttelemään sellaisessa valmiudessa, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työ- hön.

26.2 Varallaoloon liittyvistä keskeisistä asioista sovitaan paikallisesti työehtosopimuk- sen 4.3 kohdan mukaisia menettelytapoja noudattaen. Sovittavia asioita ovat esim. aika, jonka kuluessa työntekijän tulee kutsun saatuaan olla työnantajan käytettävissä, maksettava korvaus sekä käytettävä varallaolojärjestelmä. Sopi- mus laaditaan kirjallisena.

26.3 Varallaolotunneilta maksetaan korvauksena 30-50 prosenttia tunti- tai kuukausi- palkasta sidonnaisuusasteesta riippuen.

26.4 Paikallisesti voidaan sopia erilaisista varallaolojärjestelmistä, korvausperusteista ja varallaolokorvauksen vaihtamisesta palkalliseen työaikaan rinnastettavaan va- paaseen.

26.5 Varallaolijaan ei sovelleta hälytystyötä koskevia määräyksiä.

27 Työajan lyhennys

27.1 Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia vuorokaudessa / 40 tuntia vii- kossa tai keskimäärin edellinen edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 päi- vän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapy- hät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapun- päivä. Työajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa.

27.1.1 Jos työajan lyhennys on toteutettu lyhentämällä vuorokautista tai viikoittaista työ- aikaa, tulee näin lyhennetyn vuosityöajan vastata kohdassa 1 tarkoitettua työai- kaa.

Esimerkki: viikossa 38,25 tuntia tekevän työntekijän, jolla on vuosi- lomalain mukainen vuosiloma ilman ylimäärästä vapaata, työaikaa lyhennetään lisäksi 23 tuntia vuodessa.

27.1.2 Kohdan 27.1.1 määräystä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden vuosiloman pi- tuus määräytyy vuosilomalain mukaan ilman ylimääräistä vapaata.

27.2 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään vuosilomalakiin perustumattomat vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

27.2.1 Kohdan 27.2 määräys ei koske Energiayhteisöjen työehtosopimuksen tai kunnal- lisen työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamispiirissä olleiden työntekijöiden siirty- mäsäännösten perusteella saamaa lisävapaata.

27.3 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenteri- kuukaudelta, jona työskennelleelle työntekijälle on kertynyt vähintään 17 työssä- olopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvauksen. Lisäksi työssäolon veroisiksi luetaan koh- dassa 49 tarkoitettujen kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen. Edellä kuva- tulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan ly- hennyksestä.

27.4 Kertynyt vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana viimeistään seuraavan kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan ensisi- jaisesti kokonaisina työvuoroina. Paikallisesti voidaan sopia kertyneen vapaan antamisesta ja korvaamisesta toisin.

27.5 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, vapaan antamisesta ilmoitetaan viimeistään seitsemän päivää aiemmin. Jo ilmoitetun vapaan siirtämisestä ilmoitetaan vii- meistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoituspäivä että vapaan antamispäivä luetaan em. määräaikaan.

27.6 Mikäli jo ilmoitetun vapaan pitäminen estyy sellaisesta työntekijästä johtuvasta syystä, jonka ajalta työnantaja on lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi, mikäli este ilmenee ennen vapaan alkua.

27.7 Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetyksen kor- vaus keskituntiansion mukaan, ellei kyseinen korvaus ole aiemman työehtosopi- muskäytännön mukaisesti tehdyn työajan palkassa. Kuukausipalkkainen työnte- kijä saa vapaan ajalta kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

27.8 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

28 Yleiset vuosilomamääräykset ‌

28.1 Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti.

28.2. Paikallisesti voidaan sopia toisin vuosilomalain mukaisesta lomakaudesta.

28.3 Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalaissa tarkoitettujen lisäksi myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut työsuhteen kestäessä poissa työstä:

• työajan lyhennysvapaan takia

• työnantajan järjestämään tai ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin enintään yhden kuukauden rajaan asti

• työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovitun työryhmän työskentelyyn osallistumisen vuoksi

• alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisesta johtuvan poissaolon vuoksi

• työpäiviksi sattuvan työntekijän 50- tai 60-vuotispäivän vuoksi

• työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman johdosta annettavan lyhyen tilapäisen vapaan vuoksi

• palkalliseksi vapaaksi muutetun lomarahan vuoksi

• oman ammattiliiton liittokokouksen ja liittovaltuuston tai liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumisen vuoksi

• SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumisen vuoksi.

29 Vuosilomapalkka ‌

29.1 Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkassa otetaan vuosilomalain mu- kaisesti huomioon jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvat lisät ja korotukset sekä kiinteät korvaukset.

29.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä-olon ajalta henkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksetta- vaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keski- tuntiansionsa vuosilomalaissa tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	kerroin	Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0	16	116,0
3	23,5	17	123,6
4	31,0	18	131,2
5	37,8	19	138,8
6	44,5	20	146,4
7	51,1	21	154,4
8	57,6	22	162,4
9	64,8	23	170,0
10	72,0	24	177,6
11	79,2	25	185,2
12	86,4	26	192,8
13	94,0	27	200,0
14	101,6	28	207,2
15	108,8	29	214,8
		30	222,4

29.3 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

29.4 Mikäli lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

29.5 Vuosilomapalkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti toisin sovita.

29.6 Lomakorvausta kuukausipalkkaiselle laskettaessa käytetään kuukausipalkan ja- kajana lukua 25.

30 Lomaraha ‌

30.1 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia vuosiloma- palkasta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomarahan määrä on 50 prosenttia summasta, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka) luvulla 25 ja kertomalla lo- mapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti toisin sovita tai yrityksen aiemmasta käytännöstä muuta johdu.

30.2 Työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai aloittaessa va- rusmiespalveluksen maksetaan lomaraha myös lomakorvauksesta.

30.3 Paikallisesti voidaan sopia lomarahan tai sen osan antamisesta työssäolon ve- roisena palkallisena vapaana.

IV TYÖKYVYTTÖMYYS ‌

31 Sairaus tai tapaturma ‌

31.1 Työntekijälle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajanjakson sisältämiltä työpäiviltä tai vuorovapaapäiviltä seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

alle kuukauden 1 viikolta

vähintään kuukauden, mutta vähemmän kuin vuoden 4 viikolta

vuoden, mutta vähemmän kuin viisi vuotta 5 viikolta

viisi vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

31.2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Kuu- kausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei sairauden vuoksi vähennetä.

31.3 Työntekijän sairastuessa kesken työpäivän maksetaan sairausajan palkka myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta.

31.4 Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä valtuuttaa työnantajan nosta- maan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana, ja että työky- vyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella.

31.5 Mikäli työntekijä on toisen työsuhteen perusteella tehdyssä työssä sattuneen ta- paturman vuoksi estynyt tekemästä tämän työehtosopimuksen piirissä olevaa työtään, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.

31.6 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidusta kestosta työnantajalle.

31.7 Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä yrityksen työterveyslääkärin an- tama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvat kustannukset.

31.8 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palk- kaa tai sairauspäivärahaa, hän ei ole oikeutettu uuteen edellä tarkoitettuun sai- rausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enin- tään edellä mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

31.9 Jos työntekijä sairastuu komennuksen aikana, työnantaja maksaa hänelle työeh- tosopimuksen päivärahan sairausvakuutuslain karenssiajalta tai hoitaa hänen kuljetuksensa takaisin varsinaiseen työpaikkaan.

31.10 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

32 Lakisääteiset terveystarkastukset ‌

32.1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä laki- sääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liitty- vissä matkoissa.

32.2 Lakisääteisten terveystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehto- sopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

32.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

33 Muut lääkärintarkastukset ‌

33.1 Työnantaja korvaa ansionmenetyksen, jos kyseessä on sairastumis- tai tapatur- matapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

33.2 Muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa ansionmenetys korvataan, jos ai- kaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

33.3 Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja rönt- gentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairau- den hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

33.4 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka- ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

33.5 Ansionmenetyksen korvauksena maksettava palkka määräytyy sairausajan pal- kan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan.

33.6 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

34 Perhevapaat ‌

34.1 Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta, jos työsuhde on yh- täjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan ai- kana.

34.1.2 Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työ- ajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

34.2 Naispuolisen työntekijän adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

34.3 Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen van- hempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

34.4 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti kor- vaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta (1-4 päivää). Sama oikeus on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Maksamisen edellytys on, että molemmat vanhemmat käyvät työssä tai toinen on estynyt hoitamasta lasta sairauden, matkan tai toisella paikkakunnalla opiskelun vuoksi taikka kyseessä on yksinhuoltaja.

34.5 Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvussa tarkoitettua erityishoitorahaan oikeuttavaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sovit- tuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

V PALKKAUS ‌

35 Ansion määräytyminen ‌

35.1 Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta, päte- vyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista erillisistä lisistä.

35.2 Vaativuusluokitusta ja sen perusteella määräytyvää palkkaa ei sovelleta harjoit- telijoihin, kesätyöntekijöihin eikä uusiin alalle tuleviin oppisopimusoppilaisiin, ell- eivät he jo ole valmistuneet ammattiin ja työskentele koulutuksensa mukaisissa tehtävissä.

Oppisopimusoppilaalle maksetaan vähintään vaativuustason yksi (vmp1) mu- kaista palkkaa. Työaika määräytyy yrityksessä käytettävän tavanomaisen työai- kamuodon mukaisesti ja oppilaaseen noudatetaan työehtosopimuksen määräyk- siä sellaisenaan.

Työntekijän, joka on työsuhteessa työnantajaan ja aloittaa oppisopimiskoulutuk- sen esim. ammattitutkintoon, palkkaa ei alenneta.

36 Tehtävän vaativuuden mukainen palkka ‌

36.1 Tehtävän vaativuus arvioidaan työntekijöiden vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. Vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti:

Vaativuustaso	Pisteet
1	135 - 155
2	160 - 185
3	190 - 215
4	220 - 245
5	250 - 275
6	280 - 305
7	310 - 335
8	340 - 360

36.2 Vaativuus arvioidaan kirjallisten tehtäväkuvausten perusteella. Tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja työntekijän välisenä yhteistyönä vii- meistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjär- jestelmän mukaisesti.

36.3 Työntekijän ollessa eri mieltä tehtävän vaativuudesta voi hän saattaa asian työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet. Arvioinnin tulosta ei voida saattaa välimiesoikeuden eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

36.4 Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden tehtäväkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutok- sesta. Mahdollinen korotus työntekijän palkassa toteutetaan kuitenkin tehtävä- muutoksesta lukien.

36.5 Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan työnantajan ja työnte- kijöiden edustajien kesken tarvittaessa vuosittain.

36.6. Tehtävän vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,48	1824
2	11,43	1989
3	12,41	2157
4	13,35	2320
5	14,27	2481
6	15,24	2649
7	16,17	2813
8	17,12	2977

Tehtävän vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,63	1850
2	11,59	2017
3	12,58	2187
4	13,54	2352
5	14,47	2516
6	15,45	2686
7	16,40	2852
8	17,36	3019

36.7 Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden pituiselta ajalta palkkaa, joka on 85 prosenttia ao. vaativuus- tason mukaisesta palkasta. Edellytyksenä on, että työtehtävä on arvioitu aiemmin vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen.

36.8 Yleiskorotusten yhteydessä tehtävän vaativuuden mukaisia palkkoja korotetaan yleiskorotusprosentin määrällä.

36.9 Jos korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely liittyy olennaisena osana teh- tävään, otetaan se huomioon tehtävän vaativuuden arvioinnissa eikä makseta erillistä mastolisää.

36.10 Paikallisesti sovitaan, maksetaanko luokkahitsaajan pätevyydestä työehtosopi- muksen mukainen erillinen lisä vai otetaanko tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon tehtävän edellyttämä hitsaustaito.

36.11 Kärkimiehenä toimiminen otetaan huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa tai maksamalla siitä erillinen lisä.

36.12 Jos työntekijän tehtäviin kuuluu antaa työnopastusta etukäteen laaditun ohjelman mukaisesti oppisopimusoppilaille tai työssäoppimisjaksolla oleville toisen asteen ammatillisten oppilaitosten oppilaille, otetaan tämä huomioon tehtävän vaati- vuutta arvioitaessa.

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Yritys: Työtehtävä: Arviointipäivä:

TYÖTEHTÄVIEN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN

A1, TEHTÄVIEN MERKITYS TULOKSEEN / TOIMINTAAN

Tasot

Rajallinen

Merkittävä

Laaja

TASO 1

Tehtävä muodostuu muutamasta samankaltaisesta työstä

100

110

TASO 2

Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaamisalueen töistä

100

110

125

135

TASO 3

Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on

vaativa erityistehtävä

150

160

175

185

TASO 4

Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä

175

185

200

210

VAADITTAVA AMMATTIKOKEMUS

Tehtävien edellyttämä ammattikokemus

Enintään vuoden

1 – 5 vuotta

yli 5 vuotta

RASITTAVUUS

Näillä tarkoitetaan niitä työhön toistuvasti liittyviä erityistekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskau- desta, yksitoikkoisuudesta ja sidonnaisuudesta

Työn rasittavuus on tavanomainen

Työ on tavanomais- ta rasittavampaa

Työ on erittäin rasittavaa

VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS

Tällä mitataan oman yrityksen henkilöstöön

ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaati- vuutta

Rajallinen

Merkittävä

Laaja

Luokitustulos: pistettä

Ko. työtehtävässä oleva henkilö:

Luokituksessa otettu huomioon:

Korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely Luokkahitsaajan pätevyys

Kärkimiehenä toimiminen

Työnopastus

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS, TARVITTAVA OSAAMINEN

Taso 1

• Tehtävä muodostuu muutamasta saman- kaltaisesta työstä

• Selkeät ohjeet ohjaavat työtä

• Tehtävä ei edellytä ammattikoulutustasoi- sia tietoja

• Tehtävän sisältö ja yksittäiset työt ovat opittavissa lyhyen ammatillisen opastuk- sen avulla

Taso 3

• Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on vaativa eri- tyistehtävä

• Tehtävälle on tyypillistä ohjauksen yleis- luonteisuus

• Esimiehen kanssa sovitut tavoitteet ja yh- tiön toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaa

• Tehtävä edellyttää aina alan ammattikou- lun tietojen hallintaa

• Tehtävä edellyttää perusteellista tunte- musta ko. verkosta, laitteistosta tai pro- sessista

Taso 2

• Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaa- misalueen töistä

• Työnantajan yleiset ohjeet sekä vakiintu- neet toimintatavat ohjaavat työtä

• Tehtävä edellyttää yleensä ammattikoulun tietojen hallintaa

• Tehtävä edellyttää tuntemusta ko. tehtä- väalueen verkosta, laitteistoista tai pro- sesseista

Taso 4

• Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä

• Asetetut tavoitteet ja toimintatavat ohjaa- vat toimintaa enemmän kuin ohjeet

• Työntekijä päättää yleensä itse työjärjes- telyistä. Työ sisältää usein suunnittelua, vuorovaikutusta ja luovaa harkintaa

• Tehtävä edellyttää alan ammattikoulua laajempien tietojen hallintaa

• Tehtävä edellyttää laajaa tuntemusta yri- tyksen verkosta, laitteistoista tai proses- seista

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

TYÖTEHTÄVIEN VAIKUTUS TOIMINTAAN

VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS

1 Rajallinen

• Ratkaisutuloksella tai –ajalla on vain vä- hän merkitystä muiden työhön

• Tehtävien vaikutus kohdistuu pääasiassa oman tai suppean työryhmän työn tulok- seen

1 Rajallinen

• Yhteydet ovat tavanomaisia ja edellyttä- vät vuorovaikutusta lähipiirissä

2 Merkittävä

• Tehtävä vaatii jonkin verran uusien ideoi- den kehittämistä

• Tehtävän vaikutus kohdistuu pääasiassa toiminnon osa-alueen tuloksiin

2 Merkittävä

• Tehtävä edellyttää lähinnä sisäistä yhtey- denpitoa asiantuntijatasolla pääasiassa omassa toiminnossa

3 Laaja

• Ratkaisut joudutaan tekemään usein yh- distelemällä teoreettista tietoa, koke- musta ja vakiintuneita toimintatapoja

• Tehtävän vaikutus kohdistuu selkeästi koko toiminnon tuloksiin

3 Laaja

• Tehtävä edellyttää merkittävästi oma- aloitteista yhteydenpitoa asiakkaisiin, asi- antuntijoihin ja vaativiin sidosryhmiin

C RASITTAVUUS

1 Työn rasittavuus on tavanomainen

• Työn fyysinen rasitus on normaali eikä siinä esiinny erityistä henkistä kuormi- tusta

2 Työ on tavanomaista rasittavampi

• Työssä esiintyy keskiraskasta ponnis- tusta vaativia osia tai työ on kevyttä, mutta siinä esiintyy jonkin verran hen- kistä kuormitusta

3 Työ on erittäin rasittavaa

• Työ vaatii jatkuvaa keskiraskasta ponnis- tusta tai lyhytaikaisia, toistuvia raskaita ponnistuksia tai työn henkinen kuormitus on huomattava

37 Henkilökohtainen palkanosa ‌

37.1 Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon ne henki- lökohtaiset ominaisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle. Ar- viointi tapahtuu yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistä tu- kevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioitavia tekijöitä ovat ainakin työn määrä, työn laatu ja yhteistyökyky. Näiden lisäksi järjestelmä voi sisältää yrityksen har- kinnan mukaan muita edellä olevia tavoitteita tukevia tekijöitä. Arvioinnin tulosta käsitellään työntekijän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vä- hintään vuosittain.

37.2 Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkan- osan oltava vähintään 3 % tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

37.3 Mikäli työntekijä on oikeutettu kohdan 42.1.1 mukaiseen ammattitutkintolisään, muodostaa se henkilökohtaisen palkan osuuden, joka ei sisälly kohdan 37.2 mu- kaiseen vähimmäisosuuteen.

37.4 Esimerkki yksinkertaisesta pätevyydenarviointijärjestelmästä:

Oppimistaso Perustaso Tavoitetaso

Tekijät
Työn määrä		x
Työn laatu	x	o
Yhteistyökyky		x	o
Yrityskohtainen tekijä 1			x
Yrityskohtainen tekijä 2		x
Yrityskohtainen tekijä 3	x	o
x = henkilön arvioinnin tulos o = tavoite seuraavalle kaudelle

Oppimistaso = Tehtävän edellyttämää tasoa ei ole vielä saavutettu Perustaso = Tehtävän edellyttämä taso

Tavoitetaso = Tehtävän edellyttämä hyvä taso

38 Palkkakäsitteet ‌

Käsite Selitys

Vaativuuden mukainen palkka (VMP) Tehtävän vaativuustason mukainen palkka

Henkilökohtainen palkanosa (HPO)

Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella

maksettava palkanosa (sisältää ammattitutkintolisän)

Tuntipalkka (TP)	Vaativuuden	mukainen palkka	+	henkilökohtainen
Kuukausipalkka (KP)	palkanosa

Tuntiansio (TA) Kuukausiansio (KA)

Tuntipalkka + erilliset lisät Kuukausipalkka + erilliset lisät

Keskituntiansio (KTA) Tietyltä ajalta laskettu keskimääräinen tuntiansio

Peruspalkka

Kuukausipalkkaiselle tuntia kohden maksettava palkka, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen kuukausipalkan jakajalla

39 Palkkaustavat ‌

Palkkaustavat ovat aikapalkka ja suorituspalkka. Työstä käytetään vastaavasti nimityksiä aikatyö ja suorituspalkkatyö.

40 Aikatyö ‌

Aikatyössä maksetaan työntekijälle palkkamääräysten mukainen tuntipalkka mahdollisine erillisine lisineen.

41 Suorituspalkkatyö ‌

41.1 Paikallisesti voidaan sopia työn tekemisestä urakkapalkka- tai muuna suoritus- palkkatyönä.

41.2 Töissä, joissa suoran urakan soveltaminen on vaikeaa, työnantaja ja työntekijä voivat sopia muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä. Niiden suhteen noudate- taan soveltuvin osin urakkatyötä koskevia määräyksiä.

41.3 Suorituspalkkaan ei saa sisällyttää kohdassa 42 mainittuja erikoislisiä, vaan ne maksetaan erillisinä.

41.4 Urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että urakkapalkka nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vaativuuden mukaista palkkaa 30 % korkeammaksi ja kasvaa työsaavutuksen lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

41.5 Vaativuuden mukaisen palkan ylittävää urakkapalkan osaa kutsutaan urakkavoi- toksi.

41.6 Urakkatyössä on tuntipalkka +15 % taattu. Em. takuu ei kuitenkaan koske ta- pauksia, joissa työntekijä/työryhmä ei toistuvasti ole saavuttanut urakkatakuun mukaista urakkavoittoa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muita- kaan työn järjestelyistä tai urakan hinnoittelusta johtuvia haittoja ole esiintynyt.

41.7 Urakkatyössä on yleensä pyrittävä siihen, että urakkahinta pidetään ennallaan siihen vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

41.8 Jos työnantaja tai työntekijä ei ole työn harvinaisuuden, uutuuden tai ajan puut- teen takia pystynyt arvioimaan urakkahintaa oikein eikä työntekijä tästä johtuen ole normaalilla urakkatyövauhdilla saavuttanut 30 %:n urakkavoittoa, tai jos sa- moista syistä on syntynyt ylihintaa, voidaan urakkahinta tarkistaa.

41.9 Ellei urakkahinnasta päästä yksimielisyyteen paikallisissa neuvotteluissa, kysy- mys alistetaan liittojen ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Liittojen ratkaisu sitoo molempia osapuolia. Urakkatyövauhtia ei tule tämän perusteella hidastaa.

41.10 Urakkatyöstä, josta ei ole laadittu kiinteää urakkahinnastoa, sovitaan ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste ja välttämättömiä tieto- ja laskentaperusteista. Urakat on pyrittävä jakamaan mahdollisimman lyhyi- hin jaksoihin.

41.11 Urakkahintaan sisältyvät työt on määriteltävä etukäteen. Kaikki muutoksista ai- heutuneet lisätyöt sekä tarveaineiden varastosta otto, palautus ja kuljetus on kor- vattava erikseen.

41.12 Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Yllä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa vain, jos kaikki urakkaan osallistuneet työntekijät siitä keskenään sopivat.

41.13 Suoritettaessa yhteisurakan jakamista urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kesken ei ammattitutkintolisiä lasketa tuntipalkkoihin sisältyviksi, vaan ne makse- taan erillisinä urakan ulkopuolella.

41.14 Mikäli yrityksen työntekijät työskentelevät sellaisissa tehtävissä, joihin tämän työ- ehtosopimuksen suorituspalkkausta koskevat säännökset eivät sovellu, sovitaan muunlaisten suorituspalkkaustapojen käytöstä paikallisesti.

41.15 Paikallisesti voidaan myös sopia, että uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasen- nustöissä noudatetaan sähköasennusalan urakkahinnoittelua.

42 Erilliset lisät ‌

42.1 Ammattitutkintolisät

42.1.1 Ammattitutkintolisä maksetaan työntekijälle, joka on hyväksyttävästi suorittanut opetushallituksen vahvistaman tai valvoman ammattitutkinnon tai erikoisammat- titutkinnon ja toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Hyväksyttävästi suorite- tusta työteknikon tutkinnosta maksetaan erikoisammattitutkintolisä sillä edellytyk- sellä, että henkilö toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Lisää maksetaan yh- destä tutkinnosta.

42.1.2 Lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärää ensiksi seu- raavan palkanmaksukauden alusta lukien.

42.1.3 Työnantaja varaa työntekijälle mahdollisuuden osallistua kohdassa ”ammattitut- kintolisä” mainittuihin tutkintoihin.

42.1.4 Työntekijälle korvataan ammattitutkintojen suorittamistilaisuuteen osallistumi- sesta aiheutunut ansionmenetys ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on etukäteen sopinut osallistumisesta työnantajan kanssa ja tuo selvi- tyksen tutkinnossa saavuttamastaan tuloksesta. Edellä mainitut korvaukset suo- ritetaan yhden kerran tutkinnon tietopuolista koetta ja yhden kerran työkoetta kohti. Tutkinnon uusimiseen varataan työntekijälle mahdollisuus osallistua, kui- tenkin ilman edellä mainittuja korvauksia.

42.2 Erittäin likaisen työn lisä

42.2.1 Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysy- myksessä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa. (Kohdat 42.2.2 – 42.2.4.)

42.2.2 Erittäin likaiseksi katsotaan työ, joka voidaan likaisuudeltaan rinnastaa seuraaviin töihin (rajattu soveltaminen koskien luettelon kolmea alimmaista kohtaa, ks. alle- kirjoituspöytäkirja 20.12.2011 kohta 10):

• Kreosoottivaihe pylväiden kyllästyksessä

• Työskentely märissä kreosoottipylväissä

• Pylväiden raappaus ja maalaus

• Höyrykattiloiden sisäpuolinen korjaus

• Hiili- ja koksivarastoissa tehtävät työt

• Muuntajien ja öljykatkaisijoiden öljyn vaihto

• Sähkökoneiden harjalaitteiden huolto ja korjaus

• Tulipalopaikalla palon jälkeen tehtävät työt

• Vanhojen massa- tai mineraalivillaeristeisten putkien ja venttiilien korjaus

• Eläinsuojissa tehtävät asennus- ja huoltotyöt

• Kaapelikaivoissa, lämpö- tai kaapelikanavissa, vetisissä kaapeliojissa sekä valimoissa suoritettava työ

• Maakuopissa suoritettava kaapelinjatkaminen ja korjaaminen

• Varavoimalaitteiden varavoimakoneiden öljynvaihto.

42.2.3 Erittäin likaisen työn lisänä maksetaan korotettuna, kun työskennellään:

• höyryvoimalaitosten kattiloissa savukaasulämmönvaihtimien ja sähkösuodat- timien sekä rikinpoistolaitteiden sisällä (ei koske rakenteilla olevia eikä erik- seen puhdistettuja)

• vesivoimalaitosten vesiteissä ja pohjavesikaivoissa

• lämpövoimalaitosten jäähdytysvesitunneleiden ollessa tyhjänä niiden täys- puhdistustöissä

• turvevoimalaitoksissa turpeen vastaanottoon liittyvässä näytteenottotyössä ja turvekuljettimien tukkeumien poistotyössä

• Lifac -rikinpoistojärjestelmän lopputuotteen käsittelylaitteiston huolto- ja kor- jaustyössä, kun laitteistoa joudutaan avaamaan

• rasvakaapelin jatkamistyössä.

42.2.4 Erittäin likaisen työn lisä maksetaan aina vähintään neljältä tunnilta.

42.2.5 Työtuntikohtainen lisä voidaan korvata kiinteällä keskimääräisellä lisällä.

42.2.6 Paikallisesti sopien voidaan erittäin likaisiksi katsottavista töistä laatia yritys- tai toimipaikkakohtaisia luetteloita.

42.3 Lämpölisä

42.3.1 Jos ilman lämpötila sisätiloissa työskenneltäessä ylittää työpaikalla +37o C mak- setaan lämpölisää.

42.3.2 Jos ilman lämpötila höyryvoimalaitosten sisätiloissa työskenneltäessä on työpai- kalla vähintään +70oC, maksetaan edellisen kohdan lämpölisä kolminkertaisena.

42.4 Mastolisä

42.4.1 Työskenneltäessä mastoissa tai pylväissä maanpinnan tasosta laskien yli 25 m:n korkeudessa eikä tätä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa, maksetaan tältä ajalta mastolisää jäljempänä olevan taulukon mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

42.4.2 Työskenneltäessä katoilla sijaitsevissa mastoissa sovitaan korkeuslisän maksa- misesta kussakin tapauksessa erikseen.

42.4.3 Työskenneltäessä em. pylväissä tai mastoissa ei näiden lisien lisäksi makseta muita erillisiä olosuhdelisiä.

42.5 Vuorotyölisä sekä ilta- ja yötyölisä

42.5.1 Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan työntekijälle erillistä lisää.

42.5.2 Vuorotyössä maksettava lisä katsotaan myös täytetyksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroille muullakin tavoin jaettuna yhteensä nousee tässä sovittuihin euromääriin.

42.5.3 Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hälytysluontoista ja jota tehdään yrityksessä käytännössä olevasta yksivuoroisen päivätyön työajasta poikkeavana työaikana (ilta- ja yötyö), maksetaan niiltä tunneilta, jolloin työ suoritetaan, erillistä lisää seu- raavasti:

Iltatyölisä

Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello 18.00 ja kello 22.00 välisenä aikana, maksetaan iltavuorolisää.

Yötyölisä

Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello 22.00–6.00 välisenä aikana, maksetaan yövuorolisää.

42.6 Luokkahitsaajan lisä

42.6.1 Jos paikallisesti on sovittu luokkahitsaajan lisän maksamisesta erillisenä lisänä, maksetaan lisää hitsaajalle, jolta työnantaja edellyttää 4, 5 tai B vaativuusluokan hitsaustaitoa työnantajan määrittelemällä hitsausmenetelmällä ja jolla on päte- vyys ko. menetelmän käyttöön. Pätevyys tulee osoittaa voimassa olevalla, työhön vaadittavalla, standardin mukaisella tutkinnolla.

42.6.2 Luokkahitsaajan lisää maksetaan edellyttäen, että tutkinnon tarpeellisuudesta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa. Lisän maksaminen alkaa tutkinnon hyväk- symispäivää seuraavan palkanmaksukauden alusta ja lisän maksaminen päättyy tutkinnon voimassaolon päättyessä.

42.6.3 Työntekijälle korvataan tutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheu- tunut ansion menetys ja suoranaiset kustannukset. Korvaukset maksetaan vain hyväksytystä suorituksesta.

42.7 Kärkimieslisä

42.7.1 Mikäli kärkimiehenä toimimista ei ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvi- oitaessa, maksetaan työryhmään määrätylle kärkimiehelle, joka järjestää ja ohjaa ryhmän työt sekä vastaa niistä, kärkimieslisää. Kärkimies valvoo työntekijäin edustajana myös työryhmänsä työterveys- ja työturvallisuusolosuhteita.

42.7.2 Lisän maksaminen alkaa kärkimiestehtävän alkaessa ja päättyy työnantajan il- moittaessa kärkimiestehtävän päättyneen. Lisän suuruus riippuu työryhmässä olevien työntekijöiden ja työkoneen käyttäjien lukumäärästä.

42.8 Tunnelilisä

(Rajattu soveltaminen, ks. allekirjoituspöytäkirja 20.12.2011 kohta 11)

Työntekijälle, joka jatkuvasti työskentelee maanalaisissa kalliotunneleissa tai muissa niihin verrattavissa maanalaisissa laitesuojissa vähintään 6 tuntia päi- vässä ja vähintään 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan kuukausikoh- taista tunnelilisää.

Jos asianomaisen tehtävät muuttuvat niin, että hän ei enää työskentele edellä mainituissa olosuhteissa, lisä poistetaan.

42.9 Yhdistelmälisä

42.9.1 Paikallisesti sopien voidaan työehtosopimuksen kohtien 42.1 – 42.8 erillisiä lisiä korvata keskimääräisellä lisällä, jonka määrittelyssä otetaan huomioon korvatta- vat lisät ja se, missä määrin työntekijä työskentelee ko. olosuhteissa. Keskimää- räinen lisä maksetaan tehtyä työtuntia kohti.

42.9.2 Kun mainitun keskimääräisen lisän maksamisen perusteet muuttuvat, määritel- lään lisän suuruus uudelleen tai sen maksaminen lopetetaan.

42.10 Erilliset lisät

Erilliset lisät ovat 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

	€/h	€/kk
Ammattitutkintolisät
Ammattitutkinto	0,76	130,59
Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,43	244,61
Erittäin likaisen työn lisä	0,49
Korotettu	1,05
Kärkimieslisä, työryhmän koko
2	0,39
3-6	0,72
7 -	1,16
Lämpölisä Mastolisä	0,50
Yli 25m ja enintään 30m	1,91
Yli 30m ja enintään 70m	5,23
Yli 70m ja enintään 130m	6,25
Yli 130m	7,06
Luokkahitsaajan lisä Vuorotyölisä	0,50
Iltavuoro	2,00
Yövuoro	3,85

Tunnelilisä 108,82

Erilliset lisät ovat 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

		€/h	€/kk
	Ammattitutkintolisät
	Ammattitutkinto	0,77	132,42
	Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,45	248,03
	Erittäin likaisen työn lisä	0,50
	Korotettu	1,06
	Kärkimieslisä, työryhmän koko
	2	0,40
	3-6	0,73
	7 -	1,18
	Lämpölisä Mastolisä	0,51
	Yli 25m ja enintään 30m	1,94
	Yli 30m ja enintään 70m	5,30
	Yli 70m ja enintään 130m	6,34
	Yli 130m	7,16
	Luokkahitsaajan lisä Vuorotyölisä	0,51
	Iltavuoro	2,03
	Yövuoro	3,90
	Tunnelilisä		110,34
43 ‌	Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio

43.1 Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kolmen edellisen kuukau- den aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- ja sunnuntaityölisiä jaetaan hänen samana ajanjaksona tekemiensä työtuntien kokonaismäärällä.

43.2 Laskenta ajanjakso alkaa ja päättyy palkanmaksukausien mukaan.

43.3 Milloin keskituntiansio on tuntipalkkaa pienempi, maksetaan keskituntiansioon perustuva palkka kuitenkin tuntipalkan mukaan.

43.4 Pitkäaikaisesta, useammalle kuin yhdelle tilikaudelle jakaantuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa ko. tilikausien kesken tehtyjen työtuntien suhteessa.

43.5 Tuntipalkkaisen työntekijän kohtien 20.1, 22.1, 22.2, 23.1, 23.2 ja 25.4 mukaisten ylityön, sunnuntaina ja juhlapäivänä tehdyn työn, arkipyhäviikkojen lauantaina tehdyn työn ja hälytystyönä tehdyn työn korotusosat lasketaan keskituntiansion mukaan.

44 Kuukausipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvaus ‌

Korvattaessa kuukausipalkkaiselle ansionmenetystä maksetaan palkka sen suu- ruisena, kuin hän työssä ollessaan säännöllisenä työaikana olisi ansainnut. (= Sairausajan palkka, poissaolo lapsen sairauden takia, palkka äitiysvapaan ja isyysvapaan ajalta, koulutus.)

45 Kuukausipalkan jakaja ja peruspalkka ‌

Laskettaessa kuukausipalkkaiselle työntekijälle kohtien 20.1, 22.1, 22.2, 23.1,

23.2 ja 25.4 mukaisen ylityön, sunnuntaina ja juhlapäivänä tehdyn työn, arkipy- häviikkojen lauantaina tehdyn työn ja hälytystyönä tehdyn työn palkkaa lasketaan peruspalkka jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tai 38,25 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasialli- sesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

46 Kuukausipalkkaisten osa-ajan palkan laskenta ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan tunnilta makset- tava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä.

47 Tulos- ja voittopalkkiot ‌

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tu- lospalkkioilla, jonka perusteet ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuotta- vuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkiolla, jotka olennaisilta osiltaan perustuvat taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökattee- seen ja liiketulokseen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen kä- sitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Eläketurvakeskuksen ohjeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työntekijöiden vuosilo- mapalkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopi- muksen mukaan määrättyjä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voitto- palkkioihin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

48 Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisesti voidaan tämän luvun (V palkkaus) määräyksistä sopia toisin.

VI ERÄÄT KORVAUKSET ‌

49 Kunnalliset tehtävät ‌

49.1 Työnantaja korvaa kunnanvaltuuston tai hallituksen sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmenetyksen siten, että työnte- kijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täy- det palkkaedut.

49.2 Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvi- tyksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

50 Merkkipäivät ‌

Työntekijällä, jonka työsuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään kolme kuu- kautta, on oikeus 50- tai 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vas- taava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

51 Kutsunnat ‌

51.1 Työnantaja maksaa työntekijälle varusmiespalveluksen edellyttämältä kutsunta- päivältä 8 tunnin palkan. Jos työntekijä ehtii kutsuntapäivänään myös olla työssä, maksetaan hänelle työskentelyajaltaan lisäksi tavanmukainen palkka.

51.2 Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan an- sionmenetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tar- kastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

52 Reservin harjoitukset ‌

Työnantaja korvaa reservin harjoituksiin osallistuvalle ja reserviläisenä väes- tösuojelukoulutukseen kutsutulle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmene- tyksen siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täy- det palkkaedut.

53 Lähiomaisen sairaus tai kuolema ‌

Työntekijän vanhempien, puolison tai lasten kuolema sekä vanhempien tai puo- lison äkillinen vakava sairaus oikeuttaa hänet palkalliseen vapaapäivään.

54 Tuntipalkkaisen työntekijän korvausperuste ‌

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lasketaan kohdissa 49 – 53 tarkoitetut korvaukset keskituntiansion mukaan.

55 Työehtosopimusneuvottelut sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen ko- koukset ‌

Työntekijällä on oikeus osallistua liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Lisäksi työntekijällä on oikeus osallistua oman ammattiliittonsa sekä keskusjärjestönsä hallituksen, val- tuuston / edustajiston sekä vastaavien hallintoelinten kokouksiin, joissa käsitel- lään työehtosopimusasioita. Näitä päiviä ei lasketa poissaolopäiviksi työajan ly- hennystä määriteltäessä ja ne rinnastetaan säännöllisen työajan osalta työaikaan ylityökorvauksia laskettaessa.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan oman am-mattiliittonsa tai keskusjärjestönsä hallituksen, valtuuston / edustajiston kokoukseen. Tässä kappaleessa tarkoitettujen kokousten osalta tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus säännöllisen työajan mukaisilta työtunneilta.

VII TYÖOLOSUHTEET ‌

56 Työsuojelu ja työvälineet ‌

56.1 Työsuojelun varmistamiseksi otetaan työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla huomioon tarvittavat työsuojelutoimenpiteet työn suunnittelussa, sen valmiste- lussa ja työn johdossa sekä työn suorittamisessa. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin varmuustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty, ei ole pidettävä työstä kieltäytymisenä.

56.2 Mikäli yksin tehtävässä työssä esiintyy haitallisen yksintyöskentelyn tunnuspiir- teitä, on työsuojelutoimenpiteisiin ja työn turvallisen suorittamisen edellytyksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksin työskentelevä työntekijä on varustettava tarpeellisilla viestivälineillä silloin, kun muita viestiyhteyksiä ei ole käytettävissä esim., koska seutu on asumaton. Työntekijää ei saa lähettää yksinään asumat- tomalle seudulle lukuun ottamatta valoisana aikana tapahtuvaa maasta käsin suoritettavaa työtä, jota voidaan työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen suo- rittaa turvallisesti yksin.

56.3 Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai sopi- musten nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tar- peellista varovaisuutta.

56.4 Työsuhteessa oleville työntekijöille annetaan tarvittaessa omaksi tai käyttöön asi- anmukaiset työkäsineet sekä työskentelyolosuhteista riippuen asianmukainen suojavaatetus (esim. suojapuku, kumisaappaat, lämpöväliasu, lämpösuojapuku, sadevaatetus, valokaarivaarallisiin sähkötöihin hyväksytty suojavaate ja turvajal- kineet).

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

57 Kehittämistoiminta ‌

57.1 Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mu- kaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työ- tehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

57.2 Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisäl- lön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

57.3 Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotan- toa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tun- nusluvuista sovitaan paikallisesti.

58 Luottamusmies ‌

Yleistä

Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimuksen allekirjoittaneiden ammatti- liittojen ammattiosastoihin järjestäytyneiden työntekijöiden valitsemaa pääluotta- musmiestä, konsernin neuvottelevaa luottamusmiestä, alueellista pääluottamus- miestä ja yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittua luottamusmiestä sekä heidän varamiehiään silloin, kun he toimivat pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen sijaisina.

Valitseminen

58.1 Pääluottamusmies

Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan pääluottamusmies ja hänelle vara- mies.

58.2 Alueellinen pääluottamusmies

Yrityksen toimiessa valtakunnallisesti laajalla alueella voidaan paikallisesti sopia, että edellä mainitun pääluottamusmiehen sijaan valitaan alueellisesti tarkoituk- senmukaisissa kokonaisuuksissa toimivia pääluottamusmiehiä ja heille varamie- hiä.

58.3 Työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmies

Työntekijöiden esityksestä sovitaan paikallisesti yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittavasta luottamusmiehestä ja hänen varamie- hestään.

58.4 Konsernin neuvotteleva luottamusmies

Paikallisesti voidaan sopia konsernin neuvottelevan luottamusmiehen ja hänen varamiehensä valinnasta.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia, että konsernin neuvotteleva luottamusmies toi- mii joidenkin tai kaikkien kyseisen konsernin yhtiöiden pääluottamusmiehenä.

58.5 Toimialueet

Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmu- kainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaista asioiden käsittelyä.

Soveltamisohje 1: Luottamusmiehistä paikallisesti sovittaessa kiin- nitetään huomiota erityisesti luottamusmiesten määrään suhteessa edustettavien työntekijöiden määrään, alueelliseen tai maantieteelli- seen kattavuuteen, edustukseen erilaisissa liiketoimintakokonai- suuksissa sekä luottamusmiehen tosiasiallisiin toiminta- ja yhteyden- pitomahdollisuuksiin.

Jollei paikallisesti saavuteta yksimielisyyttä luottamusmiehen valin- nan tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, osapuolten tu- lee perustella kantansa ja toimittaa perustellut kantansa liittojen tie- toon. Liittojen tulee avustaa paikallisia osapuolia paikallisen ratkai- sun syntymiseksi.

Soveltamisohje 2: Mikäli yrityksen palveluksessa on molempien al- lekirjoittajaliittojen jäseniä, tulee osaston luottamusmiehen tarpeelli- suutta harkittaessa ottaa huomioon myös pääluottamusmiestä vaille jääneen liiton jäsenten asioiden hoitaminen. Tätä tarkoitusta varten voidaan tällöin valita osaston luottamusmies, mikäli todetaan sen ole-van tehtävien tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tehtävä- kentän mielekkyys huomioon ottaen perusteltua.

58.6 Ellei paikallisesti toisin sovita, tulee luottamusmiehen olla ao. yrityksen palveluk- sessa oleva työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työn- tekijänä. Alueellisen pääluottamusmiehen tulee lisäksi työskennellä ao. alueelli- sessa kokonaisuudessa ja osaston luottamusmiehen ao. työosastossa tai sitä vastaavassa yksikössä.

58.7 Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pää- luottamusmies tai alueellinen pääluottamusmies tai päinvastoin sekä siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

58.8 Työntekijöillä on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista.

58.9 Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden ja heidän järjestöjensä edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensäkin työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hänen tulee osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön väli- sen neuvottelu- ja yhteistoiminnan sekä paikallisen sopimisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

58.10 Suostumuksella luottamusmies voi edustaa vuokratyöntekijöitä käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välisissä asioissa.

59 Työsuojelu ‌

59.1 Työsuojeluvaltuutetun toimialue on sama kuin ao. pääluottamusmiehen, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

59.2 Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsit- telyyn ja toteutukseen.

59.3 Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta so- vitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin, mitä edellä on osaston luottamusmiehen osalta sovittu. Työsuojeluasiamiehen valitsevat ao. työntekijät keskuudestaan.

60 Ilmoitukset ‌

60.1 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen si- jaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamus- miestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ilmoi- tettava kirjallisesti työnantajalle.

60.2 Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuute- tun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

60.3 Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja heidän kanssaan.

61 Vapautus työstä ‌

61.1 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapau- tus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojelu- asiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

61.2 Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toimin- nan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

61.3 Ellei yrityksen käytännöstä muuta johdu tai paikallisesti muuta sovita, annetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, jonka toimipiiriin kuuluvien työn- tekijöiden lukumäärä on vähintään 10, sopimuksessa tarkoitettua vapaata vuosit- tain seuraavasti:

Työntekijöitä vuoden alussa	Tunteja vuodessa
10 - 25	120
26 - 75	240
76 - 100	360
101 - 150	480
151 - 200	600
201 - 250	720
251 - 300	840
301	960

61.4 Voimalaitoksilla työsuojeluvaltuutettujen vapautus on kuitenkin 70 prosenttia em. taulukosta, ellei paikallisesti muusta sovita.

61.5 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö tulee järjestää siten, että se jakaantuu riittävän tasaisesti eri viikoille vuoden aikana. Pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun tulee esittää ajankäyttösuunnitelmansa työnan- tajan hyväksyttäväksi. Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on va- pautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa teh- täväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista var- ten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muu-nakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

61.6 Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

62 Ansionmenetyksen korvaaminen ‌

62.1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edus- tajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Tuntipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvausperusteena on ko. työn- tekijän työehtosopimuksen mukainen keskituntiansio. Kuukausipalkkaisen työn- tekijän kuukausipalkkaa ei vähennetä.

62.2 Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työn-antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kans- saan muunlaisesta lisäkorvauksesta. Muilta osin noudatetaan sitä, mitä työehto- sopimuksen matkustusmääräyksissä on sovittu.

63 Muut korvaukset ‌

63.1 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta seuraa- vasti:

Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.9.2020 €/kk
5 - 9	68,87
10 - 24	107,61
25 – 50	142,02
51 - 100	200,95
101 - 200	237,04
201 - 400	279,75
401 - 600	315,62
601 -	370,20
Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.8.2021 €/kk
5 - 9	69,83
10 - 24	109,12
25 – 50	144,01
51 - 100	203,76
101 - 200	240,36
201 - 400	283,67
401 - 600	320,04
601 -	375,38

64 Asema ‌

64.1 Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Lisäksi työnantaja osoittaa säännönmukaista vapautusta saavalle pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtä- vien hoitamista varten välttämättömät ja luottamukselliset keskustelut.

64.2 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, joiksi katsotaan mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

64.3 Edellä tarkoitetut edellytykset järjestetään myös kohdan 58.5 soveltamisohjeessa tarkoitetulle luottamusmiehelle.

64.4 Pääluottamusmiehellä on oikeus asiasta työnantajan kanssa sovittuaan kutsua toimialueensa luottamusmiehet tarpeen mukaan yhteiseen neuvotteluun, kuiten- kin vähintään kerran sopimuskaudella.

64.5 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä am- matissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin, missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä.

64.6 Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olo-suhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällai- nen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä.

64.7 Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuk- sen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikau- den kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

65 Työsuhdeturva ‌

65.1 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai

lomauttaa, ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

65.2 Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työ- sopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

65.3 Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa ir- tisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnteki- jöiden suostumusta, joita hän edustaa.

65.4 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvel- voitteensa täyttämättä.

65.4.1 Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaltuute- tun 1. varavaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei muu- toinkaan ole luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisa- nomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työn- antaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

65.5 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös asian- mukaisesti asetettuun pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

65.6 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

65.7 Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otet- tava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotan- toyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien

työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu kor- vaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

65.8 Korvaus tämän sopimuksen mukaisesta perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

65.9 Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle hänelle muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mi- käli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkami- sesta.

65.10 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyy- tensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:ssä säädetty irtisa- nomissuoja kuusi kuukautta liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

65.11 Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojelu- valtuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

66 Tiedottaminen ‌

66.1 Ellei paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoi- toa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston val- mistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotiedot, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, kootaan yrityskohtaisesti yhteen. Jos työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palk- katiedoista sovittava erikseen.

66.2 Lisäksi annetaan pääluottamusmiehelle pyydettäessä kirjallinen tieto työntekijän palkasta ja sen rakenteesta asianomaisen työntekijän suostumuksella.

66.3 Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alka- misajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

66.4 Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettä- vien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

66.5 Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialu- eellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

66.6 Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten.

66.7 Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mu- kaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saa- daan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksi- löidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapi- toaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammatti- salaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

67 Henkilöstön keskinäinen toiminta ‌

67.1 Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen allekirjoittajaliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oi- keus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina- asioissa tai työpaikan työ-suhteita koskevista kysymyksistä siten, kuin keskusjär- jestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukai- sesti on sovittu.

67.2 Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työ- ajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päätty- misen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pu- kusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa ti- lassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

IX KOULUTUS ‌

68 Määräysten tarkoittama koulutus ‌

68.1 Tämä sopimus koskee työnantajan henkilöstölleen osoittamaa ammatillista kou- lutusta sekä työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen jäsenilleen järjestämää ammattiyhdistyskoulutusta.

68.2 Koulutuksen luonne ja korvattavuus todetaan ennen ilmoittautumista.

69 Ammatillinen koulutus ‌

69.1 Ammatillisen koulutuksen muotoja ovat oppisopimuskoulutus, täydennyskoulutus ja perehdyttäminen. Ammatillinen koulutus on henkilöstön kehittämisen keino, jolla henkilöstön ammatillisia valmiuksia työssä ja työyhteisössä ylläpidetään ja lisätään yritysten päämäärien ja palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

69.2 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen pyritään pitäen lähtökohtana yritysten toiminnan kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia sekä ottaen huomioon henki- löstön näkemykset osaamisensa kehittämisen tarpeista.

70 Täydennyskoulutus ‌

70.1 Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä työntekijän ammattitai- toa. Täydennyskoulutus liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täy- dennyskoulutustarvetta arvioitaessa ovat määräävänä yrityksen tavoitteet.

70.2 Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, voi työnantaja määrätä työntekijän osallistumaan koulutuk- seen. Tällöin työnantaja korvaa aiheutuneen ansionmenetyksen sekä matka- ja koulutuskustannukset. Matka-ajalta ei makseta palkkaa.

70.3 Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi työn- antaja siitä huolimatta oikeuttaa työntekijän osallistumaan koulutukseen ja osal- listua harkintansa mukaan ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvauksiin sekä muihin koulutuskustannuksiin.

71 Perehdyttäminen ‌

Työntekijä tutustutetaan työyhteisönsä tavoitteisiin perehdyttämällä hänet työym- päristöönsä ja työolosuhteisiin sekä valmennetaan hänet työtehtäviinsä. Pereh- dyttäminen tapahtuu työntekijän työtehtävien ohessa ja työajalla.

72 Ammattiyhdistyskoulutus ja osallistumisoikeus ‌

72.1 Ammattiyhdistyskoulutusta on SAK:n tai työehtosopimuksen allekirjoittajajärjes- töjen jäsenilleen järjestämä luottamusmies- tai työsuojelukoulutus sekä ko. taho- jen järjestämä muu koulutus.

72.2 Luottamusmies- tai työsuojelukoulutukseen osallistumista varten myönnetään työntekijälle työlomaa, mikäli työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöt ovat hy- väksynyt kurssin ja koulutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa yri- tyksen toiminnalle tai töiden hoidolle. Edellä mainituista koulutuksista sovitaan työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen kesken työehtosopimuskausi kerral- laan.

72.3 Kohdassa 72.1 tarkoitettuun muuhun koulutukseen osallistumiseen työlomaa myönnetään, mikäli kurssille osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle tai töiden hoidolle. Tältä ajalta ei makseta ansionmenetyksen kor- vausta.

72.4 Mikäli työntekijälle ei voida myöntää työlomaa ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, on asianomainen oikeutettu saamaan selvityksen kielteisen päätöksen perusteesta vähintään 10 päivään ennen koulutustilaisuuden alka- mista, mikäli se on osallistumispyynnön esittämisajankohta huomioon ottaen mahdollista. Tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuudet osallistua koulutuk- seen myöhempänä ajankohtana.

72.5 Työnantajan edustajalle varataan tilaisuus käyttää ammattiyhdistyskurssilla pu- heenvuoro.

73 Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset ‌

73.1 Mikäli työntekijälle on myönnetty työlomaa työehtosopimuksen allekirjoittajajär- jestöjen hyväksymään ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, kor- vataan tuntipalkkaiselle työntekijälle koulutukseen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaisen työnte- kijän palkkaa ei koulutukseen osallistumisen vuoksi vähennetä.

73.2 Edellä tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

73.3 Koulutuksen järjestäjälle maksetaan kulloinkin voimassa oleva ateriakorvaus kul- takin sellaiselta kurssipäivältä, jolta työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus.

73.4 Työntekijälle voidaan myöntää luottamusmieskoulutusta enintään 4 viikkoa ja työsuojelukoulutusta enintään 2 viikkoa kalenterivuodessa.

73.5 Vapautusta kurssille osallistumista varten on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin, mikäli mahdollista vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua.

74 Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt ‌

74.1 Luottamusmieskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan pääluottamusmies, alueellinen pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja osaston luottamusmies sekä allekirjoittajajärjestön ao. yrityksessä toimivan ammattiosaston puheenjoh- taja.

74.2 Työsuojelukoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunnan tai, jos sellaista ei ole, vastaavan paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen.

75 Sosiaaliset edut ‌

Osallistuminen tässä sopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen ei aiheuta yhden kuukauden rajaan asti vuosiloma- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähe- nemistä.

X ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ ‌

76 Ulkopuolisen työvoiman käyttö ‌

76.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään teke- mistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

76.2 Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies) tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

76.3 Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä ali- hankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä vuokratyövoimaksi.

76.4 Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

76.5 Työnantaja ilmoittaa tuotanto-, kunnossapito- ja rakentamistöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen joko pääluottamusmiehelle tai ao. luotta- musmiehelle. Ilmoituksesta tulee ilmetä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Pyydettäessä pääluottamusmie- hen kanssa käydään läpi ulkopuolisen työvoiman tehtävät ja mahdollisuudet teet- tää työ yrityksen omilla työntekijöillä.

76.6 Mikäli ulkopuolista työvoimaa käytettäessä syntyy perusteltua epäselvyyttä siitä, täyttääkö ulkopuolista työvoimaa toimittava yritys lakisääteiset tai työehtosopi- mukseen perustuvat velvoitteensa, tarkastellaan tilannetta yhdessä luottamus- miehen kanssa ja tarvittaessa ryhdytään yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin asian tarkemmaksi selvittämiseksi. Mahdollisten jatkotoimien tarve todetaan paikalli- sesti.

77 Alihankinta ‌

77.1 Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähen- tämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtä- viin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoi- maa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä enti- sin palkkaeduin.

77.2 Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asi- assa on työsopimus.

77.3 Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialu- eellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

78 Vuokratyövoima ‌

78.1 Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

78.2 Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vaki- naisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

78.3 Vuokratyövoiman käytöstä voidaan sopia paikallisesti tästä pykälästä poiketen.

78.4 Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamus- miehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

XI MATKUSTAMINEN ‌

79 Yleistä ‌

79.1 Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Mat- kaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään työntekijälle etukäteen.

79.2 Työnantaja maksaa kaikki todelliset matkustamisesta aiheutuneet kulut, joiksi katsotaan esimerkiksi rautatieliput mahdollisine makuuvaunupaikkoineen II luo- kassa ja lento-, laiva- ja linja-auto- tms. liput vastaavassa luokassa, kilometrikor- vaukset sekä muut kuljetus-kustannukset ja matkatavaramaksut.

79.3 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka al- kaa työntekijän lähtiessä työmatkalle joko varsinaisesta työpaikasta tai asunnol- taan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta varsinaiseen työpaikkaansa tai asunnolleen.

79.4 Käytettäessä työmatkoihin työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, on tästä sovittava kirjallisesti erikseen yksittäisiä ajokertoja lukuun ottamatta.

80 Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus ‌

80.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työnte- kemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai työntekijän asunnosta riippuen siitä, kummasta matka tehdään.

80.2 Jos erityinen työntekemispaikka sijaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumat- kan päässä varsinaisesta työpaikasta, eikä työntekijä työn vuoksi voi ruokailu- tauon aikana ruokailla tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ruokailukustannusten korvauksena ateriakorvaus. Ateriakorvaus maksetaan kak- sinkertaisena, mikäli työmatkalle lähdön ja siltä paluun välinen aika on yli 10 tun- tia.

80.3 Tavanomaisella ruokailupaikalla tarkoitetaan varsinaisen työpaikan tai erityisen työntekemispaikan yhteydessä olevaa henkilöstöruokalaa tai sopimusruokalaa tai tällaisen puuttuessa työntekijän varsinaista työpaikkaa. Tavanomainen ruokai- lupaikka varsinaisella työpaikalla ei ole käytettävissä, jos erityinen työntekemis- paikka sijaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumatkan päässä. Tällä määräyk- sellä ei muuteta paikallisesti sovittuja käytäntöjä.

Xxxxxx	Xxxxxxxxx	€ / 2020
Päiväraha	Matka vähintään 40 km ja yli 10 t	43,00
Päiväraha	Matka vähintään 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t	43,00
Osapäiväraha	Matka vähintään 40 km ja yli 6 t	20,00
Osapäiväraha	Matka vähintään 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 t	20,00
Ateriakorvaus	Matka vähintään 2 km ja alle 10 t	10,75
Kaksinkertainen ateriakorvaus	Matka vähintään 2 km ja yli 10 t	21,50
Päivärahan puolikas	Kaksi ilmaista ateriaa	21,50
Osapäivärahan puolikas	Yksi ilmainen ateria	10,00

80.4 Mikäli työpäivä yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan mukaan on päättynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, edellä oleva taulukko on voimassa jälkimmäisellä työjaksolla siten, että matkaa käsitellään uutena työ- matkana. Mikäli työ kestää vähintään neljä tuntia, ateriakorvaus maksetaan tuol- loin taulukon mukaisesti enintään verovapaiden matkakustannusten korvausten vuorokautisten enimmäismääriin saakka.

81 Kilometrikorvaukset ‌

Korvaus € / 2020

Kilometrikorvaus oman auton käytöstä 0,43

Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä 0,03

Korotus perävaunusta 0,07

82 Yöpymiskustannusten korvaaminen ‌

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäis- määrä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

Ei majoituslaskua: yöpymisraha 14 euroa (vuonna 2020).

83 Päivittäiset työmatkat ‌

83.1 Matkustaminen säännöllisenä työaikana lasketaan kuuluvaksi työaikaan ja kor- vataan tuntipalkan mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei vähen- netä.

83.2 Mikäli työaika alkaa suoraan erityisellä työntekemispaikalla, maksetaan kulkemi- sesta matka-ajan palkkaa laskettuna sen mukaan, että työmatkan oletettuna lähtö- ja paluupaikkana pidetään joko työntekijän varsinaista työpaikkaa tai asun- toa riippuen siitä, kummasta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle. Mikäli asunnolta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle kuin varsinai- seen työpaikkaan, ei matka-ajan palkkaa makseta.

83.3. Mikäli työmatkalle lähdetään varsinaiselta työpaikalta, maksetaan matka-ajan palkkaa säännöllisen työajan ulkopuoliselta ajalta matkaan käytetyn ajan perus- teella.

84 Komennustyöt ‌

84.1 Matkat komennuspaikkakunnalle

Yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan ulkopuoliselta matkan osalta maksetaan matka-ajankorvausta arkipäivänä enintään 8 tunnilta. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä sekä vapaapäivinä korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta. Mil- loin työntekijälle on kustannettu makuupaikka, ei korvausta makseta klo 22.00 -

07.00 väliseltä ajalta. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.

84.2 Matkat komennuspaikkakunnalla

Työntekijän ollessa komennuksella luetaan majoituspaikan ja työkohteen välillä tapahtuvasta matkustamisesta päivittäin yhden tunnin ylittävä osa työajaksi.

84.3 Kotona käynnit komennuksen kestäessä

84.3.1 Työntekijälle järjestetään ja kustannetaan työnantajan toimesta kotimaassa edestakainen matka kerran kuukaudessa komennuspaikkakunnalta työntekijän asuinpaikkakunnalle, ensimmäisen kerran kuitenkin aikaisintaan kuukauden ku- luttua komennusmatkan alkamisesta.

84.3.2 Työnantaja voi velvoittaa työntekijän toimittamaan matkan yhteydessä työhön liit- tyviä asioita. Edellä oleva pätee lisäksi sillä varauksella, että jos työntekijä joutuu työnsä puolesta käymään paikkakunnalla, jossa varsinainen työpaikka sijaitsee ja tällöin voi myös käydä kotonaan, katsotaan tällaisen käynnin vastaavan edelli- sessä kappaleessa tarkoitettua käyntiä. Edellä mainitut käynnit on tarkoitettu jär- jestettäväksi viikonloppuisin. Tällöin työntekijälle maksetaan matkakulut sekä päi- väraha tämän työehtosopimuksen mukaisesti, mutta ei matka-ajan korvausta.

84.3.3 Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on ollut työkomen- nuksella yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa, on hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnantaja maksaa hänelle tämän työehtosopi- muksen mukaan matkaliput varsinaiseen työpaikkaan ja takaisin erityiselle työn- tekemispaikalle. Lisäksi työntekijälle maksetaan päiväraha ja matkaan käytetyiltä tunneilta matka-ajan korvaus.

85 Työskentely ulkomailla ‌

85.1 Ulkomailla tehtävässä lyhytaikaisessa komennustyössä, joita ovat huolto- ja kor- jaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovel- letaan työehtosopimusta, mikäli asemamaan lainsäädäntö tai olosuhteet eivät muuta edellytä. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuolisilta matkatunneilta.

85.2 Pitempiaikaisesta ulkomaankomennuksesta solmitaan työnantajan ja työntekijän välinen kirjallinen komennussopimus. Siinä selvitetään palkkaukseen, työaikaan, majoitukseen, vakuutuksiin, sairastumisiin, verotukseen, kotona käynteihin, vuo- silomiin ja vastaaviin liittyvät asiat.

85.3 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.

86 Muita määräyksiä ‌

86.1 Työajan ulkopuolinen matka-aika lasketaan puolen tunnin tarkkuudella.

86.2 Työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetty aika voidaan sopia työntekijän kanssa joko kokonaan tai osittain korvattavaksi myös antamalla vastaava määrä palkallista vapaata.

86.3 Työntekijän joutuessa pidemmälle kuin kahden viikon työmatkalle, tulee työnan- tajan ilmoittaa matkasta vähintään viikkoa aiemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia.

86.4 Mikäli työntekijä kuljettaa työnantajan ajoneuvolla muita työntekijöitä tai auto on varustettu työssä tarvittavilla työvälineillä, luetaan säännöllisen työajan ulkopuo- linen matka-aika autoa kuljettavalle työntekijälle työajaksi työneuvoston lausun- non (TN 1396-04) mukaisesti.

86.5 Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan kul- loinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verottomaksi katsottavien mat- kakustannusten korvausten perusteista ja määristä.

86.6 Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työ- suhteen alkamispäivästä ja työtehtävien laadusta työsuhteen aikana.

87 Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen ‌

87.1 Henkilöstötilat

87.1.1 Olosuhteiden tai työmaan keston sitä edellyttäessä työntekijöiden käyttöön vara- taan asianmukaisesti varusteltu siirrettävä henkilöstötila.

87.1.2 Liikkuvassa työssä voidaan ruokailuun käyttää työryhmän autoa, mikäli siinä on ruokailuun soveltuva tila. Mikäli auton tilat ja varustelu eivät täytä ruokailupaikalle asetettavia vaatimuksia, sovitaan tapauskohtaisesti, kuinka ruokailu järjestetään.

87.2 Majoitustilat

87.2.1 Työkomennuksilla majoitustiloihin sijoitetaan samaan huoneeseen enintään kaksi henkilöä.

87.2.2 Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hengen huo- neessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioiden on mahdollista.

87.2.3 Majoitustilojen taso ei saa merkittävästi poiketa yleisten majoitustilojen tasosta. Käytännön järjestelyt sovitaan tarvittaessa paikallisesti ennen työn alkua.

88 Toisin sopiminen ‌

Matkustamiseen liittyvistä määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

XII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ‌

89 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen ‌

89.1 Jos työsuhteeseen tai työehtosopimukseen liittyvästä asiasta samoin kuin sen liitteenä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hä- nen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

89.2 Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pää- luottamusmies tai luottamusmies, jotka tarvittaessa voivat kutsua asiantuntija- apua. Luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen tarvitta- vat tiedot.

89.3 Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistiot, joissa osapuolen tulee esit- tää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä. Edellä mainitut muis- tiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisille osapuolille on annettava muistiosta omat kappaleensa.

89.4 Jos liitot eivät pääse sovintoon neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alis- taa työtuomioistuimen tai välimiesoikeuden ratkaistavaksi, niin kuin erillispöytä- kirjassa on sovittu.

90 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen ‌

90.1 Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekirjoit- taneiden työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestöjen ilmoittamille pankkitileille.

90.2 Osapuolet suosittelevat, että työnantajat toimittavat työntekijäkohtaisen selvityk- sen jäsenmaksutilityksistä sähköisesti kuukausittain tai kolmen kuukauden välein ammattiliitoille.

90.3 Pidättäminen suoritetaan siten, kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suo- men Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 13.1.1969 allekirjoitetussa pöytäkir- jassa on erikseen sovittu.

90.4 Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

90.5 Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun peruutusilmoitusta, on työnantajan huomautettava hänelle tästä.

91 Sopimuksen voimassaolo ‌

91.1 Tämä sopimus on voimassa 6.5.2020 lukien 31.3.2022 saakka. Tämänkin jäl- keen sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.

91.2 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvot- telut muuten päättyneet.

92 Sopimuskappaleet ‌

Tätä työehtosopimusta on laadittu neljä samanlaista kappaletta, joista yksi on annettu kullekin sopijapuolelle.

Helsingissä toukokuun 8. päivänä 2020.

ENERGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ LIITE

Johdanto:

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 kohdassa mainittu, keskeytymättömän kolmi- vuorotyön määräyksiä uudistava työryhmä jatkaa toimintaansa.

1. Työehtosopimuksen keskeytymätöntä 3-vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan sel- laisenaan vuorotyöhön palkattuun tuntipalkkaiseen työntekijään (myös nimettyihin vuorot- tajiin) sekä tuntipalkkaiseen työntekijään, joka on ollut vuorotyössä yhtäjaksoisesti vähin- tään yhden kuukauden. Työntekijän tehdessä tilapäisesti vuorotyötä, mikä kestää vähem- män kuin kuukauden, sovelletaan häneen ko. aikana päivätyötä koskevia työaika- ym. määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia viikossa. Niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuosityöaika on 1576 tuntia ja niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, vuosityöaika on 1600 tuntia.

3. Keskeytymättömän kolmivuorotyön nykykäytännön mukaisia vuosityöaikoja lyhennetään asteittain kohdassa 2 määriteltyihin vuosityöaikoihin lyhentämällä työaikaa kahdeksalla tunnilla vuodessa.

4. Vuosityöajan lyhennys toteutetaan antamalla tuntipalkkaiselle työntekijälle vuosina 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2016 yksi ylimääräinen kahdeksan tunnin pituinen palkallinen vuoro- vapaa, joka korvataan keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään kuukausipalkkaa alentamatta.

5. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuosi, jonka kuluessa työajan tulee tasoittua keski- määrin 2 tai 3 kohdan mukaiseen vuosityöaikaan. Mikäli työaika ei tasoittumisjakson päät- tyessä tasoitu tähän, työntekijä voi halutessaan pitää vapaana keskimääräisen vuosi- työajan ylittävän osuuden puolen vuoden kuluessa tasoittumisjakson päättymisestä. Täl- löin vapaata annetaan yksi tunti kustakin sellaisesta keskimääräisen vuosityöajan ylittä- västä työtunnista, jonka työntekijä haluaa vaihtaa vapaaseen. Tämän kohdan mukainen vapaa kerryttää vuorovapaita.

6. Tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee yhden palkallisen vuorovapaan jokaista keskeyty- mättömässä 3-vuorotyössä työskentelemäänsä täyttä 40 työtuntia kohden. Vuorotyötun- teihin rinnastetaan kohdan 4 mukaiset ylimääräiset vuorovapaat. Mikäli työntekijän vuoro- työ-tunnit ylittävät kalenterivuoden lopussa vuorovapaisiin oikeuttavat vähimmäismäärät, otetaan ne huomioon seuraavan kalenterivuoden vuorovapaita laskettaessa. Vuorova- paalla tarkoitetaan yhtä päivää, jolta maksetaan palkka 8 tunnilta keskituntiansion mu- kaan.

7. Vuorovapaiden pitämisen ja päivätyön (esim. klo 7.00 - 16.00) tekemisen aikana ei ansaita vuorovapaita lukuun ottamatta kohdassa 4 mainittua ylimääräistä vuorovapaata.

8. Mikäli työntekijä työskentelee vuorojärjestelmässä, johon sisältyy päiväjaksoja, rinnaste- taan ne vuorovapaisiin oikeuttaviksi säännöllisiksi työvuoroiksi.

9. Mikäli työntekijälle vuorovapaiden määräytymiskauden aikana työnantajasta johtuvista syistä ei ole voitu antaa kohdan 6 mukaisia vuorovapaita, korvataan ne maksamalla niistä keskituntiansion mukaan laskettu korvaus 50 %:lla korotettuna tai sovittaessa työntekijän kanssa, annetaan ne vapaana seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Pidettä- essä vuorovapaat seuraavan vuoden puolella oikeuttavat ne vuorovapaiden ansaintaan kuten säännölliset työvuorot.

10. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan niiltä maksettu korvaus periä ta- kaisin tai teettää ylimääräiset vuorovapaat jo saman vuorovapaiden määräytymiskauden aikana. Ne on kuitenkin teetettävä viimeistään seuraavan vuoden puolella huhtikuun lop- puun mennessä, elleivät paikalliset erityistarpeet huomioon ottaen ole sovittu myöhäisem- mästä ajankohdasta. Ylimääräisten vuorovapaiden teettämisestä tai antamisesta ilmoite- taan työntekijälle viimeistään kolmea työpäivää tai kolmea työvuoroa ennen lukuun otta- matta kiireellisiä esim. sairaus- tai korjaustapauksia.

11. Työntekijän siirtyessä pois keskeytymättömästä vuorotyöstä korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat maksamalla niistä keskituntiansion mukainen korvaus. Työntekijän kanssa voidaan sopia vuorovapaiden pitämisestä työaikaan rinnastettavana palkallisena va- paana.

12. Mikäli työntekijän kanssa on sovittu työhön tulosta kesken vuorovapaiden, vastaava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin, mikäli työntekijä ei ole pitänyt liikaa vuorovapaita.

13. Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta keskitunti- ansion mukainen korvaus. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuorovapailta maksettu korvaus lopputilistä.

14. Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oleva työntekijä on sairaana vuorovapaa- jaksona, vuorovapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Vastaavaa menettelyä sovelletaan myös siltä ajalta, jolta ansionmenetys korva- taan lapsen sairautta koskevan määräyksen mukaisesti.

15. Työvuoroluettelon mukaisia vuorovapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä.

16. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan. Työntekijän tehdessä keskeytymätöntä kolmivuo- rotyötä vain osan vuodesta, määräytyy vuosityöaika keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä ja päivätyössä tehdyn työajan suhteessa.

17. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeellisesta aloittamis- ja lo- pettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava ylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

18. Työntekijälle annetaan 5.5. – 21.9. välisenä aikana 30 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, joka on vuosilomaa kaikkien niiden päivien osalta, jotka vuosilomalain mukaan katsotaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun mennessä siten, että jaksoon sisältyy 14 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa. Paikallisesti voidaan sopia vuosilomien sijoittelusta toisin.

19. Jos ammatillista koulutusta järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva työntekijä joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava tuntipalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava palkallinen va- paa-aika. Mikäli koulutusta järjestetään työntekijän vuorovapaapäivänä, hänelle makse- taan tuntipalkan mukainen korvaus ja vuorovapaa siirtyy myöhemmin pidettäväksi.

Jos työntekijä joutuu ennen tai jälkeen työvuoronsa tulemaan työnantajan määräämään laitoksen tekniseen käyttöön tai kunnossapitoon liittyvään koulutukseen, maksetaan kou- lutusajalta ylityökorvaus, ellei paikallisesti toisin sovita.

20. Työvuoroluetteloita laadittaessa on otettava huomioon työntekijöiden tarve yhdenjak- soisiin vapaisiin.

21. Vähintään 12 tunnin, mutta enintään 72 tunnin ennakkoilmoitusajalla tehdystä vuoro- työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää mahdollisen ylityökorvauksen) vuoro-työn käynnistymisestä lukien 3 ensimmäisen työvuorokauden ajalta. Mikäli em. työ- vuorot puretaan 6 kuukauden kuluessa vuorojen kokoamisesta, maksetaan työntekijöille päivä-työssä tehdyiltä työtunneilta 20 %:lla korotettua palkkaa enintään 2 kuukautta päi- vätyöhön siirtymisestä. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

22. Näillä määräyksillä ei huononneta aiemmin sovittuja työpaikkakohtaisia järjestelyjä.

Energiateollisuus ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT ‌

Liittojen työryhmät päätyivät 22.2.2011 seuraavaan tulokseen:

1. Työehtosopimuksen 66.2 –kohdan tarkoittama suostumus palkkatietojen luovuttamiseen

Pääluottamusmiehelle annetaan pyydettäessä enintään kerran vuodessa kirjallinen tieto työntekijän palkasta ja sen rakenteesta asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työn- tekijän suostumus annetaan määrämuotoisella valtakirjalla tai määrämuotoisella sähkö- postiviestillä, joka toimitetaan pääluottamusmiehelle. Näin annettu suostumus on voi- massa toistaiseksi.

2. Suostumuksen sisältö

Suostumuksen tulee sisältää tieto siitä, mitä tarkoitusta varten tiedot annetaan ja kuka suostumuksen antaja on. Suostumuksen toimittamista varten työnantaja järjestää mahdol- lisuuden käyttää yhtiön sähköpostijärjestelmää tai antaa mahdollisuuden lähettää valta- kirja postitse yhtiön laskuun. Tarkemmat menettelytavat todetaan tarvittaessa paikallisesti.

3. Palkkatietojen sisältö

Palkkatietojen tarkemmalla sisällöllä tarkoitetaan tietoa työntekijän vaativuuden mukai- sesta palkasta (VMP) vaativuuspisteineen sekä henkilökohtaisesta palkanosasta (HPO). Työntekijä voi halutessaan sisällyttää suostumukseen pätevyyden arviointitulosta koske- van tiedon antamisen.

ENERGIATEOLLISUUS RY

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

PÖYTÄKIRJA VÄLIMIESOIKEUDEN PERUSTAMISESTA ‌

Todettiin, että sopijaosapuolina olevien liittojen tapauskohtaisesti erikseen sopiessa työehto- sopimukseen liittyvä erimielisyysasia voidaan saattaa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi, jos liitot eivät pääse sovintoon neuvottelujärjestystä käyttäen.

1. Allekirjoittaneet liitot sopivat siitä, että työehtosopimuksen 3.2 kohdan vastaiset työrauha- rikkomukset voidaan saattaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi yllä todetuin edellytyksin.

Välimiesoikeuden toimivaltaan kuuluvat yllä todetuin edellytyksin myös työehtosopimuk- sen määräysten tietensä rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevat ta- paukset niissä asioissa, jotka tämän pöytäkirjan mukaan kuuluvat välimiesoikeuden rat- kaistavaksi.

Työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet kuuluvat yllä tode- tuin edellytyksin välimiesoikeuden ratkaistavaksi seuraavin rajauksin:

Välimiesmenettelyn ulkopuolelle jäävät seuraavat työehtosopimuksen kohdat:

7 työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen (lukuun ottamatta kohtia 7.2 ja 7.3) 49 – 52 eräät korvaukset

89 erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 90 ay-jäsenmaksut

91 sopimuksen voimassaoloaika

Mikäli välimiesoikeuden mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia lukuun ottamatta edellä 1. kappaleessa mainittuja asioita, on tulkinnalliselta luonteeltaan niin laajavaikuttei- nen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianomaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

2. Asianomaiset järjestöt valitsevat välimiehet, Sähköliitto ja JHL kumpikin yhden ja ET kaksi, sekä jokaiselle yhden varamiehen. Välimiehenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesme- nettelystä annetun lain (23.10.1992/967) 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi. Välimiehet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Välimiehet valitsevat toimikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan ja hänelle varamiehen, joi- den tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtyneitä lainoppineita ja puolueettomia henkilöitä.

Jolleivät välimiehet voi sopia puheenjohtajasta tai hänen varamiehestään, määrää nämä sopijapuolen pyynnöstä valtakunnansovittelija.

Välimiehet kokoontuvat Helsingin kaupungissa, jolleivät he päätä kokoontua muualla.

3. Liiton halutessa saattaa asian välimiesten ratkaistavaksi, ilmoittakoon siitä kirjallisesti vas- tapuolelle sekä toimittakoon ilmoituksesta kappaleen välimiesten puheenjohtajalle taikka hänen varamiehelleen.

Työrauharikkomustapauksissa, joissa työtaistelutoimenpide ilmoituksen saapuessa on edelleen käynnissä tai ilmeisesti uhkaa uusiintua, on välimiesten puheenjohtajan kutsut- tava välimiehet sekä osapuolet koolle mahdollisimman pian ja viimeistään neljäntenä päi- vänä ilmoituksen saapumisen jälkeen ratkaisemaan välimiehille annettu työrauharikko- mus.

Kiireellisissä tulkintaerimielisyystapauksissa paikalliset ja liittotason neuvottelut on käy- tävä viivytyksettä ja välimiesoikeuden on kokoonnuttava viimeistään 10 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Jo päättyneet työrauharikkomukset on myös käsiteltävä 10 päi- vän kuluessa. Välimiesoikeudella on mahdollisuus käsitellä tässä kappaleessa mainittuja asioita yhdistettynä.

Muissa tulkintaerimielisyystapauksissa välimiesten tulee kokoontua viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus välimiesoikeuden käyttämisestä on tehty.

4. Välimiesten kansliakustannukset on jaettava tasan työnantaja- ja palkansaajapuolen kes- ken. Muut kustannukset, joita johtuu välimiesmenettelystä, on korvattava sen mukaan kuin välitystuomiossa määrätään.

5. Hyvityssakon tuomitsemisen osalta noudatetaan työehtosopimuslain periaatteita kuitenkin siten, että työrauharikkomuksissa hyvityssakko voidaan tuomita vain senkin perusteella, että työrauharikkomus on tapahtunut. Hyvityssakon suuruus on sidottu kulloinkin voi- massa olevaan työehtosopimuslakiin. Hyvityssakko voidaan toistaa, mikäli rikkomus jat- kuu annetusta tuomiosta huolimatta.

6. Välitystuomio on lopullinen, eikä siihen saa hakea muutosta.

7. Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan välimiehelle jätetyn riidan käsittelyssä ja ratkaisemisessa välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

8. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan edellä olevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenen- säkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPAS

PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPAS SISÄLLYSLUETTELO

YLEISTÄ TEHTÄVÄNKUVAUKSET

1 VAATIVUUDEN ARVIOINTI

1.1 Työtehtävän edellyttämä osaaminen (A)

1.2 Tehtävän merkitys tulokseen / toimintaan (A 1)

1.3 Vaadittava ammattikokemus (B)

1.4 Rasittavuus (C)

1.5 Vuorovaikutuksen merkitys (D)

1.6 Luokitustulos

2 HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA

2.1 Järjestelmän rakentamisvaiheet

2.1.1 Pätevyys- ja suoritustekijöiden valinta ja sisällön kuvaus

2.1.2 Arviointiasteikkojen laatiminen - tekijöiden porrastus

2.1.3 Tekijöiden painottaminen

2.1.4 Arviointituloksen käyttö palkkauksessa

2.1.5 Järjestelmän käytön suunnittelu

Tehtävänkuvauslomake Vaativuudenarviointilomake

YLEISTÄ

Tämä opas on tehty liittojen yhteistyönä käytettäväksi apuna työehtosopimuksessa sovitun palkkausjärjestelmän käyttöönotossa ja soveltamisessa.

TEHTÄVÄNKUVAUKSET

Ennen palkkausjärjestelmän käyttöönottoa jokaisesta tehtävästä laaditaan kirjallinen tehtä- vänkuvaus. Se kuvaa työn tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäviä työehtosopi- muksessa sovitun arviointijärjestelmän näkökulmasta. Tehtävän vaativuuden arviointi perus- tuu tähän tehtävänkuvaukseen.

Käyttöönottovaiheessa tehtävänkuvaukset voidaan tehdä työryhmissä, jotka koostuvat työ- paikalla nimetyistä henkilöistä. Työryhmän rungon muodostavat yleensä luottamusmiehet ja henkilöstöasioista vastaavat työnantajan edustajat. Ryhmissä pitää olla sekä työnantajan että työntekijöiden edustus. Myöhemmin tehtävänkuvaukset tehdään työehtosopimuksen palkka- määräysten mukaisesti esimiehen ja työntekijän välisenä yhteistyönä.

Tehtävänkuvausta varten voidaan laatia työpaikkakohtainen lomake. Työtehtävien vaativuu- den arvioinnin kannalta on tärkeää, että tehtävää kuvattaessa kiinnitetään huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

• Vastataan kysymykseen miksi tehtävä on olemassa ja kuvataan tehtävää työehtosopimuksen arviointijärjestelmän näkökulmasta.

• Mihin suurempaan tehtäväkokonaisuuteen tehtävä liittyy ja miten sen vaikutusta yksikön/toiminnon taloudelliseen menestymiseen voitaisiin kuvata?

• Mikä on päätehtävä?

• Mitä muita tehtäviä tai työalueita ko. työhön kuuluu?

• Xxxxxxxxx osaamista tehtävä edellyttää?

• Kuuluuko tehtävään työnjohtamis- tai/ja korostunutta turvallisuusvastuuta?

• Miten fyysinen tai/ja psyykkinen kuormitus työssä ilmenee?

Tämän oppaan lopussa on tehtävänkuvauksesta lomakemalli ja esimerkkikuvauksia.

1. VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Mikäli yrityksessä katsotaan tarpeelliseksi, voidaan palkkausjärjestelmän käyttöönottovaiheessa vaativuuden arviointi tehdä työryhmässä. Työryhmän kokoonpanossa voidaan noudattaa samoja periaatteita kuin tehtävänkuvauksia laativan työryhmän kokoonpanossa. Työryhmässä pyritään keskustellen yhteisymmärrykseen. Myöhemmin vaativuuden arviointi suoritetaan työehtosopi- muksen palkkamääräyksissä sovitulla tavalla esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Vaativuuden arviointi suoritetaan työehtosopimuksen ja tämän oppaan liitteenä olevalle lomakkeelle.

Tehtävän vaativuutta arvioitaessa on erityisen tärkeää huomioida seuraavia asioita:

• Arvioinnin kohteena tulee olla työ, ei henkilö

• Arvioinnin kohteena tulee olla työn sisältö, ei nimike tai titteli

• Arviointi tapahtuu hyväksyttyjen tehtäväkuvausten pohjalta, ei mielikuvien kautta

Vaativuuden arviointimallin käyttö:

Vaativuuden arviointimallin avulla määritellään ajan tasalla olevassa tehtävänkuvauksessa ku- vatun työn vaativuus.

1.1 Työtehtävän edellyttämä osaaminen (A)

Työntekijöiden työtehtävien vaativuuden arviointimallista valitaan ensin työtehtävän edellyttämän osaamisen taso. Valitaan neljästä määritellystä tasosta tehtävää parhaiten kuvaava taso. (Katso vaativuustekijöiden selitykset, kohta A)

Käsitteistöä:

Samankaltainen työ

Tehtävä, jota pystytään tekemään selkeiden ohjeiden perusteella ja tehtävään oppiminen kestää yleensä muu- tamia viikkoja.

Tehtävän hoitaminen ei myöskään edellytä ammattikoulutasoisia tietoja.

Osaamisalue

Osaamisalue on tehtäväkokonaisuus, jonka itsenäiseen hoitamiseen vaadittava taito on hankittu ammattikoulu- tuksessa tai/ja laajan kokemuksen avulla. Osaamisalueita ovat esimerkiksi: ilmajohtotyöt, maakaapelityöt, ve- silaitostyöt, kytkinlaitosten käyttö ja huolto, apukattilan hoito.

Vaativa erityistehtävä

Vaativa erityistehtävä edellyttää laajoja, monipuolisia tietoja, jotka on hankittu koulutuksen ja laajan kokemuksen avulla. Tehtävä saattaa edellyttää vaativia fyysisiä ominaisuuksia sekä valmiutta työskennellä poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa.

1.2 Tehtävän merkitys tulokseen / toimintaan (A 1)

Arvioidaan tehtävän merkitystä työryhmän tai mikäli mahdollista ylemmän organisaatioryhmän tulokseen. Saman yksikön/työryhmän työtehtävien vaikutusta arvioidaan yleensä saman koko- naisuuden tulokseen ja toimintaan.

Hyvin tehdyssä työtehtävän kuvauksessa työtehtävän tarkoitusta kuvattaessa on otettu kantaa tehtävän merkityksellisyyteen tuloksen kannalta.

Valitaan määritteistä: rajallinen, merkittävä tai laaja. Ruudukossa on kaksi numeroa joista va- litaan valitun osaamistason kohdalta, se kumpi paremmin kuvaa ko. tehtävän merkitystä. Luku- jen välissä olevia arvoja ei voida käyttää.

Esim. Tehtävän merkitys tuloksen kannalta on yleensä merkittävä; valitaan luku 100 (osaamis- taso 1). Tällöin on arvioitu, että tehtävän merkitys tuloksen kannalta on yleensä merkittävä, mutta se on lähempänä rajallista kuin laajaa.

Käsitteistöä:

Työtehtävän merkitys tulokseen / toimintaan on:

Rajallinen

Tehtävän vaikutus kohdistuu oman työryhmän tulokseen ja vaikutus muiden työhön on vähäistä.

Merkittävä

Tehtävän vaikutus kohdistuu toiminnon osa-alueen tuloksiin ja tehtävässä edellytetään ideointia ja oma-aloitteisuutta

Laaja

Tehtävän vaikutus kohdistuu koko toiminnon tulokseen ja edellyttää harkintaa

1.3 Vaadittava ammattikokemus (B)

Työtehtävän kuvauksessa on määritelty työtehtävän asettamat vaatimukset ammatilliselle osaamiselle. Arvioidaan minkälaista ammattikokemusta tehtävä edellyttää. Kokemusvuosia ei käsitellä kaavamaisesti, vaan arvioidaan miten pitkän ajan kuluessa työn vaatima teoreet- tinen tieto ja sen varaan rakennettu ammattitaito voidaan saavuttaa työssä tapahtuvan kou- lutusprosessin avulla.

Valitaan kolmesta annetusta vaihtoehdosta tehtävän edellyttämä vaihtoehto:

• Enintään vuoden ammattikokemus: Ei edellytä laajaa perehdyttämisprosessia. Ammatilli- sessa koulutuksessa saavutettu teoreettinen tieto ja työtaito riittävät tehtävässä selviyty- miseen tai tehtävä muodostuu yhden tai kahden osaamisalueen töistä.

• 1-5 vuoden ammattikokemus: Ammatillisessa koulutuksessa saavutetun teoreettisen tie- don varaan rakennettu vaativa ammattitehtävä, jonka edellyttämä osaaminen saavutetaan työssä tapahtuvan perehdyttämisen ja koulutuksen avulla.

• Yli 5 vuoden ammattikokemus: Ammatillisessa koulutuksessa saavutetun teoreettisen tie- don pohjalle työssä tapahtuvan koulutusprosessin avulla rakennettu erittäin vaativa am- mattitehtävä.

Käsitteistöä:

Ammattikokemus

Ammattikokemuksella arviointimallia käytettäessä, tarkoitetaan sellaista käytännön työssä hankittua pätevöitymistä ja harjaantumista työhön, mitä ei voida korvata suoritetulla ammattitutkinnolla tai muulla tutkinnolla.

1.4 Rasittavuus (C)

Tässä kohdassa arvioidaan työhön toistuvasti liittyvien rasitustekijöiden määrää ja laajuutta. Ra- sittavuus on monesti subjektiivinen ja henkilökohtainen kokemus. Kyky sietää henkistä ja fyysistä rasitusta vaihtelee ihmisten kesken. Siksi arvioiminen tulisi suorittaa mahdollisimman objektiivi- sesti ja pyrkiä toteamaan työn rasittavuuden ilmeneminen muulla tavalla kuin henkilökohtaisen tuntemuksen kautta.

Luokitellessa valitaan kolmesta vaihtoehdosta: (katso vaativuustekijöiden selitykset kohta C)

• Työn rasittavuus on tavanomainen kun se on fyysisesti kevyttä ja siinä ei esiinny henkistä kuormitusta

• Työ on tavanomaista rasittavampaa kun työssä esiintyy jonkin verran joko henkistä tai fyy- sistä kuormitusta

• Työ on erittäin rasittavaa kun fyysiset rasitustekijät tai henkinen kuormitus ovat huomatta- vasti tavanomaisesta poikkeavat.

Käsitteistöä:

Fyysinen rasitus

Tavanomaisesta poikkeavaa, jatkuvaa fyysistä rasitusta.

Henkinen kuormitus

Xxxxxxxx kuormitusta saattaa syntyä työn vaatiman tarkkaavaisuuden tai sidonnaisuuden kautta. Työpaikalta ei voi poistua, työhön sisältyy varallaolon luonteisuutta.

Työ saattaa olla yksitoikkoista, ja sosiaaliset yhteydet muuhun työyhteisöön ovat puutteelliset. Työpaine ja vaarati- lanteet lisäävät myös henkistä kuormitusta.

1.5 Vuorovaikutuksen merkitys (D)

Tässä kohdassa mitataan ihmisiin kohdistuvan vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen voi ta- pahtua omassa työyksikössä opetuksena, opastamisena tai neuvomisena. Se voi olla asiakkai- den palvelua, neuvottelua ja sopimista yhteisen työtehtävän hoitamiseksi. Normaali tietojen vä- littäminen ja vastaanottaminen ei ole tässä tarkoitettua vuorovaikutusta. Vaativuuden arviointi- mallissa arvioidaan vuorovaikutuksen laajuutta ja ulottuvuutta.(katso vaativuuden arviointitekijöi- den selitykset kohta D)

Käsitteistöä:

Rajallinen

Vuorovaikutus tapahtuu lähipiirissä, oman työryhmän sisällä.

Merkittävä

Vuorovaikutus tapahtuu omassa työyksikössä asiantuntijatasolla.

Laaja

Vuorovaikutus tapahtuu oman työtehtävän piirissä laajalti ja kohdistuu oman työyksikön ulkopuolelle esim. asiakkaisiin tai ison yrityksen toisiin yksiköihin. Vuorovaikutus on myös oma-aloitteista.

1.6 Luokitustulos

Luokituksen tulos saadaan laskemalla yhteen arvioitujen kohtien A, B, C, ja D pistemäärät. Minimi pistemäärä on 135 ja maksimi pistemäärä on 360. Arvioinnin pistemäärä osoittaa vaa- tivuustason ja sen mukaisen tuntipalkan.

2. HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA Pätevyys ja työsuoritus palkkaperusteena

Pätevyydellä ja työsuorituksella käsitetään kaikkia niitä työntekijän henkilökohtaisia ominai-

suuksia ja suorituksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä työn lopputuloksen tai työ- yhteisön onnistumisen kannalta. Pidetään luonnollisena ja oikeana, että samaa työtä tai sa- manarvoista työtä tekevien henkilöiden palkoissa on eroja, jotka johtuvat pätevyys- ja suori- tuseroista.

Pätevyyden ja työsuorituksen määritystä varten tarvitaan johdonmukainen menettelytapa, jotta palkkaeroja ei koeta mielivaltaisiksi. Jokaisen yrityksen on löydettävä sellaiset määritys- perusteet, jotka parhaiten toteuttavat sen tarpeet.

On tärkeätä, että perusteiden merkityksestä ja niiden määritystavasta vallitsee samansuun- tainen käsitys johdon ja henkilöstön välillä, muutoin palkkausjärjestelmästä ei saada motivoi- vaa.

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointia ei pidä nähdä pelkästään palkkauksen apuvälineenä, vaan se kuuluu oleellisena osana kehityskeskusteluihin, joissa tarkastellaan henkilön aikaan- saannoksia sekä asetetaan uudet tavoitteet.

Järjestelmää suunniteltaessa on huomioitava että:

• Pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan suhteessa henkilön tehtävään.

• Eroja pätevyydessä ja suorituksissa esiintyy kaikilla vaativuustasoilla.

• Arviointikriteerinä käytetään ainakin seuraavaa kolmea TES:n mukaista tekijää;

• työn määrä

• työn laatu

• yhteistyökyky

• Järjestelmästä laaditaan kirjallinen kuvaus

• Arvioinnin tulosta käsitellään työntekijän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain.

Helppokäyttöinen ja kannustava

Palkkausjärjestelmän on oltava riittävän helppokäyttöinen, jotta pätevyyden ja suorituksen ar- viointi toimisi esimiesten käyttökelpoisena työkaluna. Tärkeää on, että yrityksissä valitaan ar- vioitavat kriteerit siten, että yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä palkitaan

Oikean kannustavuuden aikaansaamiseksi yritys voi määrittää, millä painoarvolla kukin kri- teeri vaikuttaa arviointitulokseen.

Esimerkki 1:

Esimerkissä on katsottu että ”työn määrä” vaikuttaa kaksi kertaa niin voimakkaasti kuin ”työn laatu” tai ”yhteistyökyky”.

Tekijät	Ei vielä vastaa normaalitasoa	Vastaa normaalitasoa	Ylittää normaalitason
Työn määrä	2	4	6
Työn laatu	1	2	3
Yhteistyökyky	1	2	3
Yhteensä

Pienin pistemäärä on 4 ja suurin 12 pistettä.

2.1 Järjestelmän rakentamisvaiheet

Järjestelmän rakentamisessa kannattaa edetä seuraavasti:

• Pätevyys- ja suoritustekijöiden valinta ja sisällön kuvaus

• Arviointiasteikkojen laatiminen – tekijöiden porrastus

• Tekijöiden painottaminen

• Arviointituloksen käyttö palkkauksessa

• Järjestelmän käytön suunnittelu

2.1.1 Pätevyys- ja suoritustekijöiden valinta ja sisällön kuvaus

Valitaan työn tai toiminta-alueen kannalta merkitykselliset tekijät. Tarvittaessa tekijät painotetaan niiden tärkeyden perusteella.

Työehtosopimuksessa on sovittu että:

”Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon ne henkilökohtaiset omi- naisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle. Arviointi tapahtuu yrityksen toimin- taa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistä tukevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioitavia tekijöitä ovat ainakin työn määrä, työn laatu ja yhteistyökyky. Näiden lisäksi järjestelmä voi sisältää yrityksen harkinnan mukaan muita edellä olevia tavoitteita tukevia tekijöitä. Arvioinnin tulosta käsitellään työntekijän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain.”

Pätevyys- ja suoritustekijöitä on lukuisia. Niitä voidaan esimerkiksi ryhmitellä seuraaviin pääryh- miin ja alakohtiin:

Työteho

Vastuullisuus

Yhteistyötaito

• työtulos

• laatu

• monitaitoisuus

• erityisosaaminen

• kehityskyky

• harkintakyky

• näppäryys

• taloudellinen vastuu

• vastuu toisista ihmisistä

• viestintä vastuu

• säännöllisyys

• huolellisuus

• itsenäisyys

• ihmissuhdetaidot

• joustavuus

• kommunikointi

Lähtökohtana tekijöitä valittaessa ovat yrityksen tavoitteet, tarpeet ja kulttuuri. Toisen yrityksen järjestelmän kopiointi omaan käyttöön onnistuu harvoin, mutta muista järjestelmistä voidaan lai- nata hyviä ideoita ja muokata ne omaan käyttöön sopiviksi.

Montako tekijää

Käytäntö on osoittanut että 3 - 6 tekijää yleensä riittää hyvin.

Yrityskohtaisesti laaditaan usein yhteinen tekijävalikoima kuvauksineen ja asteikkoineen. Näistä tekijöistä valitaan kuhunkin tehtävään tai kohteeseen sopivat ja tarvittaessa niitä myös painote- taan erikseen.

Esimerkki 2:

Tekijä

Paino

Asteikko

Tulos

Työteho

Työn määrä Työn laatu Monipuolisuus Erityisosaaminen

Vastuullisuus Taloudellinen vastuu Johtamisvastuu

Huolellisuus

Itsenäisyys

Yhteistyötaito

Yhteistyökyky

Joustavuus

30%

20%

10%

20%

00-00-00-00-00

20 – 40 – 60

10 – 20 – 30

20 – 40 – 60

Valittujen tekijöiden lukumäärä sekä valitun tekijän painoarvo vaikuttavat myös asteikon valin- taan. Mitä enemmän tekijöitä tai pienempi painoarvo, sitä vähemmän arviointitasoja tarvitaan ja päin vastoin.

Jos päädytään tiettyyn rajoitettuun määrään tekijöitä, niitä yleensä myös painotetaan, mutta jos päädytään laajempaan tekijävalikoimaan, voidaan jättää painotus pois.

Esimerkki 3: Rajallinen määrä painotettuja tekijöitä

ESIMERKKI		paino	TASOT / PISTEET
ESIMERKKI		paino	1	2	3	4	5
1	Työn määrä	20 %	2	4	6	8	10
2	Työn laatu	20 %	2	4	6	8	10
3	Yhteistyökyky	10 %	1	2	3	4	5
4	Ammattitaito / monipuolisuus	30 %	3	6	9	12	15
5	Oma-aloitteisuus / aktiivisuus	20 %	2	4	6	8	10

Esimerkki 4: Paljon tekijöitä ilman erillistä painotusta

Toinen tapa, jota myös käytetään on, että valitaan 10 - 20 tekijää. Niitä ei ole painotettu erikseen ja kaikkien tekijöiden kohdalla käytetään samaa arvosteluasteikkoa.

ESIMERKKI TUOKSELLISUUS
1	Työn määrä	1	2	3
2	Työn laatu	1	2	3
3	Joustavuus	1	2	3
4	Omatoimisuus – itsenäisyys	1	2	3
YHTEISTOIMINTA
5	Yhteistyökyky	1	2	3
6	Työn opastus ja vuorovaikutus	1	2	3
OSAAMINEN
7	Ammattitaito	1	2	3
8	Monitaitoisuus, omassa työssään	1	2	3
9	Erikoisosaaminen, ylimääräiset taidot ja taidot	1	2	3
KEHITYSKYKY
10	Luovuus, aloitekyky, innovaatiokyky	1	2	3
11	kehityskyky, itsensä kehittäminen	1	2	3
12	Työympäristöstä, koneista ja laitteista	1	2	3
13	Luotettavuus, aikataulut ja sovitut asiat	1	2	3

Vaikka tässä esimerkissä ei ole painotettuja tekijöitä, niin pääryhmät painottuvat itse asiassa tekijöiden lukumäärän perusteella.

2.1.2 Arviointiasteikkojen laatiminen - tekijöiden porrastus

Arviointiasteikkoja on tyypiltään kahdenlaisia. Voidaan käyttää joko kaikille pätevyystekijöille yhteistä asteikkoa tai voidaan laatia jokaiselle tekijälle sen erikoispiirteitä kuvaava oma as- teikkonsa.

Montako tasoa?

Arviointitasoja tarvitaan yleensä 3 – 7. Esimerkkejä arviointiasteikoista

Kolmen tason kuvaus

Neljän tason kuvaus

Viiden tason kuvaus

1. Tavanomainen

2. Hyvä

3. Erinomainen

1. Perustaso

2. Perustason ylittävä

3. Hyvä taso

4. Erinomainen

1. Oppimistaso

2. Perustaso

3. Tavoitetaso

4. Erinomainen taso

5. Huipputaso

Esimerkki arviointiasteikosta, jossa oma kuvaus kullekin tekijälle

Käsitteistöä Oma-aloitteisuus

Oma-aloitteisuudella tarkoitetaan aktiivisuutta informoida ja tehdä aloitteita tai itse toteuttaa alueellaan toimen- piteitä (esimerkiksi korjauksia), jotka eivät kuulu tavanomaisiin työtehtäviin.

Taso 1, Näkee tehtävänsä suppeana eikä puutu asioihin tai tehtäviin

Taso 2, Informoi asioista, jotka kaipaavat toimenpiteitä, mutta ei ryhdy itse toimeen ilman kehotusta.

Taso 3, Xxxxxx itse pikkuviat ja informoi hyvin suuremmista vioista ja muista parannusta kaipaavista asioista

Taso 4, Valvoo valppaasti alueen kuntoa ja olosuhteita. Informoi hyvin ja tekee parannusehdotuksia.

Korjaa oma-aloitteisesti vikoja heti niiden ilmaantuessa

2.1.3 Tekijöiden painottaminen

Kuten jo aikaisemmin on todettu, valitut tekijät voidaan painottaa niiden tärkeyden / merkityk- sen mukaan. Painotus perustuu harkintaan eikä voi olla kovin tarkkaa. Tästä syystä on suo- siteltavaa, että eri tekijöille valittu painotus tulisi olla 10 % portain määritetty. Eli 10%, 20%, 30% jne. yhteenlaskettuna 100%. Tämä tarkoittaa että pienin painotus on 10%. Painotusta 5% tarkkuudella voidaan harkiten käyttää.

2.1.4 Arviointituloksen käyttö palkkauksessa

Arviointitulokset ovat palkkapolitiikan toteuttamisen lisäksi käyttökelpoisia apuvälineitä mo- neen muuhunkin henkilöstöhallinnon tarkoitukseen kuten esimerkiksi henkilöstön urakehityk- sen suunnitteluun.

Verrattaessa arviointituloksia käytännön palkkoihin voidaan päätellä, miten ja/tai kenelle mah- dolliset palkankorotukset tulee ohjata.

Mahdollisissa palkankorotustilanteissa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaisia menette- lytapoja:

Esimerkkejä:

• Palkkavertailun perusteella korjataan vääristymiä

• Arvioinnin tulos määrittää jako-osuuden palkankorotuspotista

• Palkankorotuspotti ohjataan henkilöille, joiden pätevyys ja suoritus on saavuttanut asetetut tavoitteet

• Henkilökohtaisen pätevyyden ja suorituksen positiivinen muutos mahdollistaa palkan- korotuksen

2.1.5 Järjestelmän käytön suunnittelu Yhdenmukainen käyttö

Esimiehellä tulisi olla selkeä kuva palkkarakenteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hän tarkas-

telee henkilöstönsä palkkoja säännöllisin välein, esimerkiksi kerran vuodessa.

Esimiehen on voitava perustella henkilön palkka sekä työn vaativuuden että henkilön pätevyyden ja työsuorituksen osalta. Samoin on alaiselle pystyttävä selvittämään, miten ja millä aikavälillä hän voi vaikuttaa palkkakehitykseensä.

Tämä vaativa tavoite edellyttää yritykseltä yhdenmukaisia toimintaohjeita, jotka perustuvat jär- jestelmälliseen palkka-asioiden hoitoon. Näin palkkauksesta vastaavat toimivat samalla tavalla ja voidaan välttää tilanne, jossa toisen esimiehen työntekijät saavat perusteettomasti korkeampia tai pienempiä palkkoja kuin toisen esimiehen työntekijät.

Jotta palkkaus toimii niin kuin pitää, oikeisiin tavoitteisiin ohjaavasti ja kannustavasti, tulee työn- tekijän tietää mistä tekijöistä palkka muodostuu ja miten hän voi omalla käyttäytymisellään ja toiminnallaan vaikuttaa omaan palkkakehitykseensä.

Pätevyys kehittyy - tarkastelun tiheys

Henkilön pätevyys suhteessa tehtävään kehittyy yleensä hitaasti. Sen vuoksi ei ole perusteltua säädellä palkkaa palkkajaksoittain pätevyyden perusteella. Yleisin pätevyyden tarkasteluväli on yksi vuosi.

Tehtävä muuttuu - pätevyys määritetään

Tehtävän muuttuessa niin, että vaativuustaso nousee, on työntekijän pätevyys uudessa tehtä- vässä usein ainakin alussa alhaisempi kuin hänen pätevyyteensä edellisessä tehtävässä. Tällöin hänen palkkansa nousee tehtävämuutoksen seurauksena vähemmän kuin uuden ja vanhan teh- tävän vaativuuden mukaisten palkkojen ero.

Jos pätevyys uudessa tehtävässä on sama kuin edellisessä, nousee palkka vaativuuden mukais- ten palkkojen eron verran.

Jos taas pätevyys uudessa tehtävässä on korkeampi kuin edellisessä, nousee palkka enemmän kuin vaativuuden mukaisten palkkojen ero.

Tehtävän vaativuuden muutoksen ollessa pieni, ei myöskään työntekijän pätevyys uudessa teh- tävässä voi poiketa paljoa pätevyydestä vanhassa tehtävässä.

Edellä olevat pitävät paikkansa silloin, kun työntekijän palkka ennen muutosta vastaa hänen pä- tevyyttään silloiseen tehtävään.

Tehtävän muuttuessa niin, että vaativuustaso laskee, pienenee myös vaativuuden mukainen palkka. Työnantaja ei voi kuitenkaan yksipuolisesti alentaa työntekijän palkkaa, vaan palkan henkilökohtainen osa kasvaa vaativuuden mukaisen palkan alenemisen verran.

Uudet henkilöt ja pätevyyden arvio

Uusien henkilöiden kohdalla on syytä odottaa esimerkiksi koeajan loppuun tai noin puoli vuotta ennen kuin suoritetaan ensimmäinen pätevyyden ja suorituksen arviointi. Tämän jälkeen siirry- tään normaaliin vuoden välein tapahtuvaan kehityskeskusteluun ja tarkasteluun.

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Päätehtävät:

Muut tehtävät:

Työnjohtotehtävät:

Tehtävän sisältämät erityisvastuut:(turvallisuus, ympäristö, aika, talous…)

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus:

Kokemus:

Muut vaatimukset ja erityisosaaminen (mm. rasitustekijät):

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Esimiehen tehtävän nimi: Xxxxxxxx hoitavan henkilön nimi:

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Voimalaitoksen kattila- ja rikinpoistolaitoksen ajon toteuttaminen käyttö- ja turvallisuusohjei- den mukaisesti siten, että voimalaitoksen käyttöyksikölle asetetut käytettävyys ja taloudelli- suustavoitteet pystytään saavuttamaan.

Päätehtävät:

Voimalaitoksen kattilalaitosten ja rikinpoistolaitoksen valvonta ja ohjaus.

Muut tehtävät:

Apukattilan hoitajan, lämmityksen hoitajan ja hiilimyllyjen käyttäjän työn ohjaus.

Työnjohtotehtävät:

Tehtävän sisältämät erityisvastuut:(turvallisuus, ympäristö, aika, talous…)

Tehtävän vastuuntuntoinen suorittaminen toteuttaa tulosyksikölle asetettua turvallisuus-, ym- päristö- ja talousvastuuta.

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus: Ammattitutkinto: Voimalaitoksen käyttäjä tai alikonemestari

Kokemus: 2 vuotta höyryvoimalaitoksella ja työnantajan suorittaman voimalaitostyös- kentelyn perehdytykseen osallistuminen.

Muut vaatimukset ja erityisosaaminen: valvomotyöskentelyyn sopeutuminen.

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Voimalaitoksen käyttöryhmä

Esimiehen tehtävän nimi: Vuoromestari

Tehtävää hoitavan henkilön nimi: N. N.

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Voimalaitoksen paikallisesti käytettävien laiteiden häiriöttömän toiminnan varmistaminen voi- malaitoksen käynnin aikana.

Päätehtävät:

Voimalaitoksen apukattilan, välppälaitoksen ja rikinpoistolaitoksen paikallisvalvonta.

Muut tehtävät:

Pienet huolto- ja korjaustyöt em. laitteistoissa.

Työnjohtotehtävät:

Tehtävän sisältämät erityisvastuut:(turvallisuus, ympäristö, aika, talous…)

Erityisesti kaasuvuotojen havainnointi.

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus: Peruskoulu

Kokemus: 4 kuukauden työhön opastukseen osallistuminen

Muut vaatimukset ja erityisosaaminen:

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Voimalaitoksen käyttöryhmä

Esimiehen tehtävän nimi: Vuoromestari

Tehtävää hoitavan henkilön nimi: N. N.

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Verkonrakennusyrityksen toimintatapoja ja periaatteita noudattaen suorittaa asiakkaan tilaa- man tai asiakkaalta saadun työ laadukkaasti annettuja normeja noudattaen.

Päätehtävät:

0,4-20 kV ilmajohto- ja maakaapeliverkon asennus- ja kunnossapitotyöt.

Muut tehtävät:

Vikakorjaukset asiakkaan 0,4 -20 kV verkoissa varallaoloon osallistuessa. Työryhmän auton ja työvälineiden toimintakunnosta huolehtiminen.

Työnjohtotehtävät:

Työryhmän kärkimies

Tehtävän sisältämät erityisvastuut:(turvallisuus, ympäristö, aika, talous…)

Vastuu työryhmän sähköturvallisuudesta. Sähköturvallisuusmääräysten tunteminen.

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus: Sähköasentaja, ammattikoulu

Kokemus: 4 vuoden kokemus vastaavissa tehtävissä. Työnantajan järjestämällä koulu- tuksella saavutettu ammattitaidon ajanmukaisuus.

Muut vaatimukset ja erityisosaaminen: Ajokortti ABCDe, kyky ja taito työskennellä korkeissa paikoissa. Asiakaslähtöisyys sekä taloudellinen ajattelukyky.

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Verkonrakennusosasto Esimiehen tehtävän nimi: Johtomestari Xxxxxxxx hoitavan henkilön nimi: N. N.

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Verkonrakennusurakointi sekä huolto- ja kunnossapitopalveluja tarjoavan yrityksen toiminta- tapoja ja periaatteita noudattaen suorittaa asiakkaan tilaaman tai asiakkaalta saadun työ laa- dukkaasti annettuja ohjeita ja normeja noudattaen.

Päätehtävät:

0,4 - 400 kV ulko- ja sisäkytkinasemien asennus-, huolto- ja kunnossapitotyöt.

Muut tehtävät:

Vikakorjaukset asiakkaan 0,4 -20 kV kytkinasemilla varallaoloon osallistuessa. Työryhmän auton ja työvälineiden toimintakunnosta huolehtiminen.

Työnjohtotehtävät:

Työryhmän kärkimies

Tehtävän sisältämät erityisvastuut:(turvallisuus, ympäristö, aika, talous…)

Vastuu työryhmän sähköturvallisuudesta. Sähköturvallisuusmääräysten tunteminen.

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus: Sähköasentaja, ammattikoulu

Kokemus: 5 vuoden kokemus vastaavissa tehtävissä. Työnantajan järjestämällä koulutuksella saavutettu ammattitaidon ajanmukaisuus sekä laitekohtainen erikois- osaaminen.

Muut vaatimukset ja erityisosaaminen: Ajokortti ABCDe, kyky ja taito työskennellä huolellisesti erityistä tarkkuutta noudattaen. 20 -110 kV katkasijahuolto ja suojarele- koestus. Asiakaslähtöisyys, kokonaisuuksien hahmottamiskyky.

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Verkonrakennus- ja huoltopalveluosasto

Esimiehen tehtävän nimi: Sähkömestari

Tehtävää hoitavan henkilön nimi: N. N.

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Tietoliikennealan yrityksen toimintatapoja ja periaatteita noudattaen suorittaa tele- ja tietolii- kenneverkkojen valvontaan ja hallintaan liittyvä työ laatujärjestelmän mukaisesti.

Päätehtävät:

Tele- ja tietoliikenne verkkojen valvonta ja hallinta. (Hälytysjärjestelmien seuraaminen, tiedot- taminen, liikennemittauksien määrittely ja niiden raportointi, toimiminen pääkäyttäjänä ja hä- lytys- ja liikennemittausjärjestelmät.)

Muut tehtävät:

Keskusoperointi ja osallistuminen yrityksen vikapäivystykseen.

Tehtävän sisältämät erityisvastuut: (turvallisuus, ympäristö, aika, talous…)

Korostunut taloudellinen vastuu vikatilanteiden selvittämisessä, oma-aloitteinen järjestelmän kehitystyö, jatkuva yhteistyö verkkoyhtiöiden ja muiden tietoliikenneoperaattoreiden kanssa.

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus: Xxxx ammatillinen perustutkinto (ammattikoulu) Kokemus: tehtävä vaatii yli 5 vuoden työkokemuksen Muut vaatimukset ja erityisosaaminen:

- tehtävä vaatii oma-aloitteista ja jatkuvaa tietojen ja osaamisen ”päivitystä” järjestelmien käytöstä

- kykyä ymmärtää vikatilanteiden vaikutus ja niiden merkitys verkossa.

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Esimiehen tehtävän nimi:

Tehtävää hoitavan henkilön nimi: N. N.

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖTEHTÄVÄN KUVAUS

Tehtävän nimi:

Tehtävän tarkoitus; miksi tehtävä on olemassa?

Verkonrakennusyrityksen toimintatapoja ja periaatteita noudattaen suorittaa asiakkaan ti- laama työ laatujärjestelmän mukaisesti.

Päätehtävät:

Matkapuhelinverkkoihin sekä virransyöttöjärjestelmiin liittyvät työt, lähiverkkojen rakentami- nen ja talokaapelointi.

Muut tehtävät:

Laitetilojen ylläpitotehtävät, verkkojen mittaukset, viankorjaukset asiakkaan televerkoissa. Työryhmän auton ja työvälineiden toimintakunnosta huolehtiminen.

Tehtävän sisältämät erityisvastuut: (turvallisuus, ympäristö, aika, talous…) Sähkötyöturvallisuusmääräysten (SFS 6002) tunteminen, kyky itsenäiseen työskentelyyn, vaitiolovelvollisuus.

Tehtävän asettamat vaatimukset:

Koulutus: Xxxx ammatillinen perustutkinto (ammattikoulu).

Kokemus: 3 vuoden kokemus vastaavissa tehtävissä.

Muut vaatimukset ja erityisosaaminen: Ajokortti ABE. Kyky ja taito työskennellä kor- keissa paikoissa. Asiakaslähtöisyys sekä taloudellinen ajattelukyky. Tulityökoulutus.

Tieturva 1-koulutus.

Organisaatio:

Yksikkö, tiimi, osasto…: Esimiehen tehtävän nimi:

Tehtävää hoitavan henkilön nimi: N. N.

Päiväys:

Tehtävän hoitajan allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Yritys: Työtehtävä: Arviointipäivä:

TYÖTEHTÄVIEN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN

A1, TEHTÄVIEN MERKITYS TULOKSEEN / TOIMINTAAN

Tasot

Rajallinen

Merkittävä

Laaja

TASO 1

Tehtävä muodostuu muutamasta samankaltaisesta työstä

100

110

TASO 2

Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaamisalueen töistä

100

110

125

135

TASO 3

Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on

vaativa erityistehtävä

150

160

175

185

TASO 4

Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä

175

185

200

210

VAADITTAVA AMMATTIKOKEMUS

Tehtävien edellyttämä ammattikokemus

Enintään vuoden

1 – 5 vuotta

yli 5 vuotta

RASITTAVUUS

Näillä tarkoitetaan niitä työhön toistuvasti liittyviä erityistekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskau- desta, yksitoikkoisuudesta ja sidonnaisuudesta

Työn rasittavuus on tavanomainen

Työ on tavanomais- ta rasittavampaa

Työ on erittäin rasittavaa

VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS

Tällä mitataan oman yrityksen henkilöstöön

ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaati- vuutta

Rajallinen

Merkittävä

Laaja

Luokitustulos: pistettä

Ko. työtehtävässä oleva henkilö:

Luokituksessa otettu huomioon:

Korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely Luokkahitsaajan pätevyys

Kärkimiehenä toimiminen

Työnopastus

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS, TARVITTAVA OSAAMINEN

Taso 1

• Tehtävä muodostuu muutamasta saman- kaltaisesta työstä

• Selkeät ohjeet ohjaavat työtä

• Tehtävä ei edellytä ammattikoulutustasoi- sia tietoja

• Tehtävän sisältö ja yksittäiset työt ovat opittavissa lyhyen ammatillisen opastuk- sen avulla

Taso 3

• Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on vaativa eri- tyistehtävä

• Tehtävälle on tyypillistä ohjauksen yleis- luonteisuus

• Esimiehen kanssa sovitut tavoitteet ja yh- tiön toimintaperiaatteet ohjaavat toimin- taa

• Tehtävä edellyttää aina alan ammattikou- lun tietojen hallintaa

• Tehtävä edellyttää perusteellista tunte- musta ko. verkosta, laitteistosta tai pro- sessista

Taso 2

• Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaa- misalueen töistä

• Työnantajan yleiset ohjeet sekä vakiintu- neet toimintatavat ohjaavat työtä

• Tehtävä edellyttää yleensä ammattikou- lun tietojen hallintaa

• Tehtävä edellyttää tuntemusta ko. tehtä- väalueen verkosta, laitteistoista tai pro- sesseista

Taso 4

• Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä

• Asetetut tavoitteet ja toimintatavat ohjaa- vat toimintaa enemmän kuin ohjeet

• Työntekijä päättää yleensä itse työjärjes- telyistä. Työ sisältää usein suunnittelua, vuorovaikutusta ja luovaa harkintaa

• Tehtävä edellyttää alan ammattikoulua laajempien tietojen hallintaa

• Tehtävä edellyttää laajaa tuntemusta yri- tyksen verkosta, laitteistoista tai proses- seista

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

TYÖTEHTÄVIEN VAIKUTUS TOIMIN- TAAN

VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS

1 Rajallinen

• Ratkaisutuloksella tai –ajalla on vain vä- hän merkitystä muiden työhön

• Tehtävien vaikutus kohdistuu pääasiassa oman tai suppean työryhmän työn tulok- seen

1 Rajallinen

• Yhteydet ovat tavanomaisia ja edellyttä- vät vuorovaikutusta lähipiirissä

2 Merkittävä

• Tehtävä vaatii jonkin verran uusien ideoi- den kehittämistä

• Tehtävän vaikutus kohdistuu pääasiassa toiminnon osa-alueen tuloksiin

2 Merkittävä

• Tehtävä edellyttää lähinnä sisäistä yhtey- denpitoa asiantuntijatasolla pääasiassa omassa toiminnossa

3 Laaja

• Ratkaisut joudutaan tekemään usein yh- distelemällä teoreettista tietoa, koke- musta ja vakiintuneita toimintatapoja

• Tehtävän vaikutus kohdistuu selkeästi koko toiminnon tuloksiin

3 Laaja

• Tehtävä edellyttää merkittävästi oma- aloitteista yhteydenpitoa asiakkaisiin, asi- antuntijoihin ja vaativiin sidosryhmiin

C RASITTAVUUS

1 Työn rasittavuus on tavanomainen

• Työn fyysinen rasitus on normaali eikä siinä esiinny erityistä henkistä kuormi- tusta

2 Työ on tavanomaista rasittavampi

• Työssä esiintyy keskiraskasta ponnis- tusta vaativia osia tai työ on kevyttä, mutta siinä esiintyy jonkin verran hen- kistä kuormitusta

3 Työ on erittäin rasittavaa

• Työ vaatii jatkuvaa keskiraskasta ponnis- tusta tai lyhytaikaisia, toistuvia raskaita ponnistuksia tai työn henkinen kuormitus on huomattava

Energiateollisuus ry Eteläranta 10, 4. kerros,

00130 Helsinki xxx.xxxxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 00

PL 747, 33101 TAMPERE

Puhelin: 03 252 0111 xxx.xxxxxxxxxxx.xx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Puhelin: 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

SÄHKÖALAN TES — ENERGIA — ICT —VERKOSTO‌‌‌

Document Metadata