TYÖSELITYS: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN UUSIMINEN
TYÖSELITYS: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN UUSIMINEN
HARTOLAN KUNTA KUNNANTALO JA KIRJASTO KUNINKAANTIE 16-18
19600 HARTOLA
15.5.2020
1. RAKENNUSKOHDE, RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJA
1.1 Rakennuskohde ja sijainti
Työ käsittää Hartolan kunnantalon lämmönsiirtimen uusimisen oheislaitteineen oheisen työselityksen ja piirustusten mukaisesti.
Rakennuskohteen sijainti on Kuninkaantie 16-18, 19600 Hartola.
1.2 Rakennuttaja
Rakennuttaja: | Hartolan kunta |
Kuninkaantie 16 | |
19600 HARTOLA | |
Yhteyshenkilö: | Toimistorakennusmestari Xxxxxx Xxxxxxxxx |
Puhelin | 044-743 2240 |
Sähköposti | |
Yhteyshenkilö: | Erikoisammattimies Xxxxx Xxxxxxxx |
Puhelin | 044-743 2314 |
Sähköposti |
1.3 Suunnittelijat
LVI-suunnittelu: | LVI-Apteekki |
Vääksyntie 18 | |
17200 VÄÄKSY | |
Puhelin | 040-504 4167 |
Sähköposti | |
Yhteyshenkilö | Xxxxx Xxxxxx |
2. ASIAKIRJAT
2.1 Urakkatarjous
Urakkatarjoukset on annettava laskentaan toimitettujen asiakirjojen mukaisesti. Jos suun- nitelma-asiakirjoissa havaitaan virheellisyyksiä, puutteellisuuksia tai ristiriitaisuuksia, on niistä huomautettava kysymyksille varatun ajan puitteissa urakkalaskenta-aikana.
LVI-urakoitsija antaa kokonaistarjouksen, mikä sisältää putki- ilmanvaihto-, rakennus-, sähkö- ja automaatiotyöt.
Kaikki LVI-työselityksessä sekä -piirustuksissa mainitut ja esitetyt työt ja laitteet kuuluvat LVI-urakoihin. Urakkaan kuuluu myös purkutyöt. Lisäksi asennusosat, joita ei ole piirus- tuksissa tai työselityksessä mainittu tai selostettu, mutta jotka hyvän rakennustavan mu- kaan kuuluvat toimitukseen ja asennukseen, katsotaan kuuluvaksi ko. urakkaan.
Urakoitsijan tulee tutustua rakennuskohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Tutustumi- sesta tulee sopia rakennuttajan yhteyshenkilöiden kanssa.
2.2 Urakkalaskenta-asiakirjat
Rakennuttaja toimittaa urakkalaskenta-asiakirjat vain sähköisesti. Jos urakoitsija tarvitsee urakkalaskentaa varten paperikopioita, kuuluvat niistä aiheutuvat kopiointikustannukset urakoitsijalle. Jos suunnittelija joutuu laatimaan uudet pdf-tiedostot, urakoitsija vastaa ai- heutuneesta lisäkustannuksesta suoraan suunnittelijalle.
Alaurakoiden hankintoihin ja alaurakkakyselyihin liittyvien asiakirjojen hankinta ja kopioin- tikustannukset kuuluvat laskentaa suorittaville LVI-urakoitsijoille.
Urakoitsijoiden on toimitettava omiin hankintoihinsa ja alaurakoihinsa liittyvät asiakirjat (piirustukset ja työselostuksen osat) täydellisinä niin, että niiden perusteella on mahdol- lista antaa urakkahinta asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa.
3. LVI-JÄRJESTELMIEN YHTEISET LAATUVAATIMUKSET
3.1 Lvi-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset
LVIA-järjestelmät toteutetaan siten, että ne täyttävät Talotekniikka- RYL 2002:n osassa G0 esitetyt yleiset laatuvaatimukset sekä rakennuttajan täsmentämät tavoitteet, laatuvaa- timukset ja muut vastaavat, jotka ovat esitettyinä toteutuksen pohjana olevissa sopimus- asiakirjoissa.
Rakennus- ja asennustöissä sekä tarvikkeiden valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja.
Urakoitsija on velvollinen omalla kustannuksellaan huolehtimaan siitä, että kaikki urak- kaan liittyvät viranomaisten tarkastukset suoritetaan.
Urakkatarjouksen yhteydessä on tehtävä huomautus, jos urakoitsija ei voi toimittaa lait- teita piirustusten ja työselityksen mukaisesti tai urakoitsija haluaa käyttää omaa laitetta tai menetelmää tai jos urakoitsijalla on toivomuksia suunniteltuihin tilavarauksiin nähden.
Viimeistään urakkatarjouksessa on esitettävä perustelut muutos- ja lisäehdotuksiin. Ellei huomautuksia tehdä, katsotaan urakoitsijoiden muistutuksitta hyväksyneen suunnitelman ja sovitun siitä, että erimielisyyksien sattuessa työselityksen ja suunnitelman laatijan tul- kinta on määräävä.
Urakoitsijan tulee hyväksyttää laite-erittely rakennuttajalla ja suunnittelijalla kuukauden ku- luessa urakkasopimuksen allekirjoituksesta. Urakoitsijan tulee toimittaa kaikkien asennet- tavien laitteiden, komponenttien ja materiaalien tyyppihyväksymispäätökset, hyväksymis- todistukset ja selvitykset kelpoisuudesta valvojalle ennen niiden tilausta.
Siinä tapauksessa, että urakoitsija haluaa esittää hyväksyttäväksi jotain suunnitelmista poikkeavaa tuotetta, on vastaavuudesta esitettävä riittävä kirjallinen selvitys. Siinä tulee teknisen vastaavuuden lisäksi esittää vastaavuus myös elinkaaren, huollettavuuden ja ää- nitekniikan kannalta.
Rakennuttaja on oikeutettu hyvitykseen niistä alkuperäiseen ohjelmaan mahdollisesti teh- tävistä muutoksista, jotka vaikuttavat urakoitsijan kustannuksiin alentavasti. Lisä- ja muu- tostöitä ei saa tehdä ilman rakennuttajan antamaa kirjallista lupaa.
Lisä- ja muutostyöt kirjataan aina työmaakokouspöytäkirjaan.
Lisä- ja muutostyöt tulee eritellä ja hinnoitella tarvikkeittain ja niissä tulee näkyä työn osuus ja yleiskustannuslisät eriteltyinä
3.2 LVI-hankinnat ja -työt
LVI-urakkaan sisältyvät LVI-työselostuksen ja piirustusten mukaiset työt ja laitteet kulje- tuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus sekä tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana. Rakennusautomaatiourakka si- sältyy LVI-urakkaan.
Suunnitelmat tarkastutetaan viranomaisilla suunnittelijan tai rakennuttajan toi- mesta. Viranomaisten mahdollisesti vaatimien muutoksien vaikutus urakkahintaan on sel- vitettävä urakkaneuvottelussa.
Työt on tehtävä voimassa olevien lakien, asetusten, rakentamismääräyskokoelman ja vi- ranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaan.
Urakoitsijan tulee tutustua LVI-työselostuksen kaikkiin lukuihin ollakseen täysin perillä urakkarajoista, työvelvoitteista sekä aikatauluun vaikuttavista työvaiheista.
3.3 Piirustukset
Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty kaavioissa ja piirustuksissa.
Kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä urakoitsijan on työs- sään sekä tarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava teknisesti ja es- teettisesti paras mahdollinen asennuspaikka- ja tapa. Urakoisijan on asennuksessa nou- datettava kaluste- ja muista erikoispiirustuksia, joita rakennuttaja toimittaa.
Urakoitsijan on asennustyön edetessä merkittävä rakennusaikaiset muutokset paperikopi- oihin ja toimitettava ne pyydettäessä LVI-suunnittelijalle muutossuunnitelmien ja luovutus- piirustusten tekoa varten. Urakoitsija merkitsee poikkeamat suunnitelmista piirustuksiin välittömästi ja säilyttää työmaalla, jonka oikeellisuutta valvojat tarkastavat ajoittain.
4. LVI-TUOTTEET (LAITTEISTOT, KONEET, LAITTEET, VARUSTEET JA TAR- VIKKEET)
4.1 LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) yleiset vaa- timukset
Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt tarvikkeet viittaavat valmistajien tuoteluetteloi- hin.
4.2 Tyyppihyväksytyt, standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamer- kinnällä varustetut LVI-tuotteet
Piirustuksissa ja LVI-selostuksessa mainitut tuotteet ovat suosituksia toimintatavan, laa- dun, koon ja varusteiden yms. seikkojen määrittelyä varten. Näiden sijasta saa käyttää myös muita vastaavia tuotteita, jotka ovat kuitenkin hyväksytettävä rakennuttajalla ennen tilauksen tekoa. Laitevalinnoissa tulee olla tekninen erittely, jonka perusteella hyväksyntä voidaan suorittaa.
LVI-tarvikkeina käytetään ensisijaisesti tyyppihyväksyttyjä tarvikkeita. Mikäli rakennuttaja toteaa työn suorituksen aikaisissa tarkastuksissa työmaalla puutteellisia tai vioittuneita laitteita tai tarvikkeita, on ne välittömästi poistettava työmaalta.
Järjestelmä- ja laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota järjestelmien ja laitteiden elinkaareen. Lisäksi erityinen huomio tulee kiinnittää laitteiden käytettävyyteen ja huollet- tavuuteen.
Kaikkien laitteiden varaosia tulee saada kotimaasta ja varastoinnin tulee olla taattu. Ura- koitsija huolehtii siitä, että kaikki käytettävät laitteet ja asennusosat täyttävät viranomais- ten vaatimukset ja määräykset sekä esittää tarvittavista rakenneosista viranomaisten vaa- timat katsastustodistukset.
4.3 LVI-tuotteiden sähkötuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvik- keet)
Moottoreiden ja muiden LVIA-laitteiden kaapelien läpimenokohdat varustetaan asianmu- kaisin tiivistein ja tarvittaessa vedonpoistoholkkitiivistein. Tiivisteet ja kytkentäliittimet on mitoitettava ja valittava LVI-kojeluettelossa tai sähkösuunnitelmissa esitettyjä kaapeliko- koja ja – tyyppejä vastaaviksi (mahdolliset Al/Cu-vaihtoliittimet kuuluvat toimitukseen).
Taajuusmuuttajakäytöissä tulee tiivisteissä huomioida suojaus vaatimukset taajuusmuut- tajatoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Sähkömoottoreiden tulee olla suunnittelijan teknisiltä vaatimuksiltaan suunniteltuja moot- toreita. Sähkömoottoreissa tule huomioida 20 % tehoreservi. Suoja- ja kytkinlaitteet eivät saa olla oikosulussa vaurioituvaa tyyppiä.
Urakoitsijan tehdessä laitehankintoja, pitää laitteen rakennusautomaatio liitettävyys var- mistaa aina laitevalmistajalla (Fidelix).
5. ASENNUSTYÖ
5.1 Asennustyön yleiset vaatimukset
Työt suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä ja turvallisia työtapoja sekä valmistajan ohjeita noudattaen täysin käyttökelpoiseen kuntoon
LVIA-urakoitsija sitoutuu työn suorituksessa noudattamaan seuraavia dokumentteja:
▪ Suomen lakeja ja asetuksia
▪ Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeita ja määräyksiä
▪ SFS-standardeja
▪ YSE98 (yleiset sopimusehdot)
▪ TalotekniikkaRYL 2002 (Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset)
▪ Rakennusvalvontaviranomaisten ohjeita ja määräyksiä
▪ Vesilaitoksen ohjeita ja määräyksiä
▪ Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, K1/2013 (9.5.2014)
▪ Lämmöntoimittajan antamia muita ohjeita ja määräyksiä
▪ LVI-työselostusta, urakkaohjelmaa ja muita suunnitelma-asiakirjoja
Urakoitsija nimeää työmaalle pätevän, rakennuttajan hyväksymän työnjohtajan. Työnjoh- taja on velvollinen osallistumaan työmaakokouksiin ja tarkastuksiin työmaalla. Työnjohtaja huolehtii siitä, että asentajilla on käytettävissään viimeisimmät tiedot asennettavista lait- teista piirustuksineen.
Työn suoritusta jatkuvasti seuraamaan ja valvomaan määrää rakennuttaja työnvalvojan, jolla on oikeus päästä työpaikalle ja varastoihin tarpeellisten tarkastuksien ja mittauksien suorittamista varten. Näitä tarkastuksia, painekokeita ja koekuormituksia varten, joita val- voja pitää tarpeellisena suorittaa, luovuttaa urakoitsija korvauksetta apumiehet ja tarvitta- vat laitteet.
Mikäli jokin työ suoritetaan vastoin valvojan määräyksiä tai siihen käytetään valvojan hyl- käämiä rakennusaineita, on rakennuttajalla oikeus urakoitsijan kustannuksella teettää uu- destaan tämä työ, ellei urakoitsija itse huomautuksen saatuaan korjauta tehtyjä virheitä.
Rakennusaikana rakennuttaja ja ao. suunnittelijat suorittavat valvontaa ja tarkastuksia, joissa todetaan, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, työmenetelmät, kojeet ja laitteet ovat asiakirjojen mukaiset.
Urakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että kukin käyttää asennustyössä heille varattuja asennustiloja.
LVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, että kaikkien laitteiden, venttii- lien yms. irrottaminen on mahdollista. Avattavia liitoksia ei kuitenkaan saa käyttää sellai- sissa paikoissa, joihin laitoksen valmistuttua ei pääse käsiksi rakenteita rikkomatta.
Putkien ja venttiilien liitokset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kukin urakoitsija huolehtii asentamiensa laitteiden suojauksesta rakennusaikana. Avonai- set putkien ja kanavien päät ja aukot suojataan siten, ettei pöly, laasti yms. kulkeudu niihin
eikä itse suojus pääse putken tai kanavan sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä muovikansilla. Suojaus on aina tehtävä niin, ettei se estä maalaus yms. töitä.
Yhteen kuuluvat laitteet asennetaan yhteiselle jäykälle alustalle ja kaikki kiinteät kosketuk- set rakenteisiin ja muihin laitteisiin katkaistaan. Putkistoihin liittyvissä laitteissa käytetään tiiviitä joustavia liittimiä, joita tarvittaessa asennetaan kaksi peräkkäin 90 ° kulmaan keske- nään. Kojeissa käytetään tiiviitä joustavia liittimiä. Sähköjohdot asennetaan siten, että vä- rähtelevän järjestelmän ja kiinteän rakenteen tai muun laitteen väliin jää kaareva joustava johto.
5.2 Selvitykset
Urakoitsija selvittää työn suoritukseen vaikuttavien putkien, kanavien ja kaapelien täsmäl- lisen sijainnin sekä tarkoituksen mukaisen asennusjärjestyksen ennen töihin ryhtymistä
5.3 Asennus- ja työolosuhteet
LVI-urakoitsija sitoutuu noudattamaan työn suorituksessa seuraavia määräyksiä:
▪ Suomen lakeja ja asetuksia
▪ Suomen rakentamismääräyskokoelmien määräyksiä ja ohjeita ja periaatteita
▪ Rakennusten kaukolämmitys K1/2013 (9.5.2014)
▪ SFS-standardeja
▪ Paikallisten viranomaisten ja laitosten määräyksiä ja ohjeita
▪ Urakkarajaliitettä
▪ Työselostusta ja piirustuksia
5.4 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus
Kannakkeiden ja niiden kiinnitystarvikkeiden koon, lujuuden, määrän ja muiden ominai- suuksien on oltava sellaisia, että kannakkeet kestävät kannatettavan laitteen niihin aiheut- tamat rasitukset.
Sellaiset kannakkeet, joita ei ole erikseen mainittu asiakirjoissa esitetään hyväksyttäviksi.
Kannakkeiden paikat määritellään mittaamalla. Kannakkeet kiinnitetään niille tarkoitettui- hin kohtiin, tai jos sellaisia ei ole, tasavälein.
Kannakkeet kiinnitetään alustana oleviin rakenteisiin siten, että kiinnitys on riittävä, kun alustan laatu, kannatettava tarvike ja siihen kohdistuvat rasitukset otetaan huomioon. Kiin- nitys ei saa vahingoittaa alustaa tai kiinnitettävää kannaketta.
Kiinnitykset tehdään kiviaineisiin pintoihin kiila-ankkureita tai vastaavia ja kiinnitystulppia käyttäen. Vain erityisistä syistä ja rakennuttajan suostumuksella voidaan kiinnitykset tehdä ampumalla.
Koneiden, laitteiden ja kalusteiden kiinnittämisessä on varmistuttava siitä, että kiinnitys- kohdan rakenne kestää laitteen painon lisäksi laitteen normaalin kuormituksen ja että kiin- nitykseen voidaan käyttää tavanomaisia kiinnitystarvikkeita.
Putkistojen ja viemäreiden kannakoinnissa noudatetaan LVI-ohjetta 12-10370: ”Putkisto- jen ja kanavien kannakointi”.
5.5 LVI-järjestelmien ja -tuotteiden merkinnät
Väliaikaiset merkinnät urakoitsija poistaa kun lopulliset tunnuskilvet on asennettu paikoil- leen. Turvallisuuteen liittyvät kilvet tehdään RYL2002 mukaan.
Kukin urakoitsijat varustaa toimittamansa laitteet (esim. puhaltimet, pumput, sulku- ja sää- töventtiilit, säätölaitteet jne.) suunnitelman mukaisen tunnuksen, nimityksen, vaikutusalu- een ja olennaiset tekniset arvot (ilmavirta, vesivirta) ilmaisevalla kilvellä.
Kaikissa laitteissa on oltava eristyksen päälle jäävät metallikilvet (valmistajan kilvet) tai selvät leimat. Kilvistä tulee käydä ilmi valmistaja, valmistusvuosi, tekniset arvot ja tyyppi- merkintä, jonka avulla ko. laitteen kaikki tiedot on löydettävissä valmistajan luettelosta.
Teknisinä arvoina käytetään valitun laitteen todellisia arvoja; ei suunnitelmissa mainittuja arvoja mikäli nämä poikkeavat toisistaan.
Mikäli laite ei ole kotimainen siinä tulee olla kilpi, josta ilmenee maahantuoja.
Kanavat ja putket merkitään merkintäteipein. Teipistä tulee käydä ilmi putken tai kanavan tyyppi (tuloilma, lämmitys meno) sekä virtaussuunta.
Teippejä liimataan putkiin ja kanaviin teknisissä tiloissa n. 5 m välein ja muualla n. 25 m välein sekä jokaisen venttiilin viereen siten, että kytkentä saadaan havainnolliseksi.
Rakennusosan lävistävät putket merkitään läpiviennin molemmin puolin. Rakenteisiin teh- tävien tarkastusluukkujen kohdalla olevat putket merkitään.
Kaikki linjasäätöventtiilit varustetaan tunnuskilvillä, joihin merkitään piirustuksissa oleva tunnus sekä virtausmäärä ja paine-ero. Ilman tunnusta olevat venttiilit merkitään käyttö- alueen mukaan. Kilvet kiinnitetään ketjulla esim. venttiilien kahvaan tai käsipyörään.
6. LAADUNVARMISTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO
6.1 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset
Laadun varmistukseen ja käyttöönottoon liittyvien tarkastusten suorittamisen yleinen peri- aate on, että urakoitsijat suorittavat tarkastukset ja laativat niistä pöytäkirjat. Tarkastus- pöytäkirjojen pohjalta rakennuttaja suorittaa haluamassaan laajuudessa omia tarkastuk- sia. Urakoitsija on velvollinen osallistumaan myös rakennuttajan suorittamiin tarkastuksiin.
LVI-mittauksia sekä myös rakennuttajan suorittamia tarkistusmittauksia varten urakoitsija on velvollinen hankkimaan käyttöönsä kalibroidut mittalaitteet.
Mikäli tarkastuksissa todetaan niin paljon puutteita, ettei tarkastusta voida hyväksyä, kor- vaa urakoitsija rakennuttajalle aiheuttamansa uusintatarkastusten kustannukset.
Urakoitsijan tulee riittävän ajoissa varmistaa laitteistojen tekninen ja toiminnallinen valmius vastaanottotarkastuksen suorittamiseen.
Urakoitsija ei vapaudu vastuuvelvollisuudestaan, vaikka mahdolliset virheet jäävät tarkas- tuksissa ja valvonnassa huomaamatta.
6.2 Tiiviys- ja painekokeet
Tiiviys- ja painekokeiden ajankohta sovitaan työn valvojan kanssa ennen koetta. Paineko- keiden suorittamisesta ilmoitetaan ao. suunnittelijalle etukäteen. Tiiviys- ja painekokeista laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittaa rakennuttajan valvoja hyväksyttyään ko. kokeen.
6.3 Laite- ja asennustapatarkastukset
Tarkastuksessa tarkastetaan, että materiaalit, laitteet, tarvikkeet ja asennustavat ovat kai- kilta osiltaan asiakirjojen mukaisia.
Tarkastuksessa otetaan huomioon myös laitteiden käytön huolto- ja turvallisuusnäkökoh- dat sekä näkyvien asennusten esteettisyys.
Tarkastukset suoritetaan rakennuttajan edustajan läsnä ollessa työn etenemisen mukai- sesti. Niissä todetaan asennettujen laitteiden ja asennustyön laatu.
Laite- ja asennustapatarkastuksesta laaditaan pöytäkirja puutelistoineen, jonka allekirjoit- taa rakennuttajan valvoja.
6.4 Säädöt ja mittaukset
Ko. työhön katsotaan kuuluvan mm. seuraavaa pöytäkirjojen laatimisineen.
▪ säädettävien lämpöjohto- ja käyttövesipumppujen säätö
▪ linjasäätöventtiilien virtaamien mittaus ja paine-eron asettelut
▪ rakennusautomaation säätö, -viritys- ja testauspöytäkirjat
Urakoitsija suorittaa kaikki mittaus- ja säätötyöt ja laatii niistä pöytäkirjat, jotka suunnittelija tarkastaa ja hyväksyy nimikirjoituksellaan. Lisäksi suoritetaan tarvittaessa tarkastusmit- tauksia pistokokeina rakennuttajan edustajan ja suunnittelijan läsnä ollessa.
Laitos säädetään ja mittaukset tehdään hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen. Niissä to- detut tulokset ja asetetut säätöarvot kirjataan mittauspöytäkirjaan.
Ennen säätö- ja viritystoimenpiteitä on vesi- ja liuosvirtojen säätöjen (kertasäätöarvojen asetusten) oltava tehdyt.
6.5 Rakennusautomaatiotoimintojen parametrien asetteluja laitteiden viritys
LVI-koneiden ja -laitteiden ilmavirtojen sekä vesi- ja liuosvirtojen yms. on oltava laitevalin- tojen perusteella tarkistetuissa arvoissa ennen niitä palvelevien rakennusautomaatiolait- teidenparametrien ohjelmointia ja muita viritystoimenpiteitä. Viritystuloksista laaditaan pöytäkirja.
6.6 Tarkistusmittaukset
Pistokokeet voidaan aloittaa hyväksyttyjen toimintakokeiden, säätöjen ja mittausten sekä rakennusautomaatiotoimintojen suorittamisen sekä niissä havaittujen puutteiden korjauk- sen jälkeen.
Pistokokeilla varmistetaan LVIA-järjestelmien kokonaistoiminta ja toiminta koekäyttöohjel- man mukaisissa vaihtuvissa kuormitusolosuhteissa. Asetusarvojen ja säädön lopputulok- sen tulee vastata toisiaan sekä laitteiden ja järjestelmän toiminnan eri käyttötilanteiden mukaisia olosuhteita. Pistokoemittauksista tehdyssä pöytäkirjassa esitetään mitattavat suureet, mittausmenetelmät, tarkkuusvaatimukset ja hyväksyntä.
Pistokokeet suoritetaan ennakkotarkastuksen yhteydessä, jos todetaan, että kohde on vaaditussa kunnossa. Ennakkotarkastuksessa käydään läpi kohteen valmius tekniseen vastaanottoon. Ennakkotarkastuksia saattaa olla useita kohteen valmiusasteesta riippuen.
6.7 Viranomaisten tmv. tarkastukset
Rakennuttajan puolesta yleisvalvontaa suorittaa ao. suunnittelija sekä rakennuttajan ni- meämä valvoja.
LVI-urakoitsijan tulee hoitaa oma-aloitteisesti yhteydenpito rakentamiseen liittyvissä kysy- myksissä viranomaisiin, valvojaan ja suunnittelijoihin. Urakoitsijan on oma-aloitteisesti hoi- dettava ja hyväksytettävä viranomaishyväksyntää edellyttävät asentamansa laitteet ja jär- jestelmät. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten on oltava hyväksytysti suoritetut lopputarkastustilaisuuteen mennessä.
Mikäli viranomaisten valvontatoimenpiteistä aiheutuu työn aikana suunnitelmiin muutok- sia, on urakoitsijan ennen työn suorittamista ilmoitettava asiasta rakennuttajalle käyttäen tarvittaessa muutostyötarjousmenettelyä.
Kukin urakoitsija vastaa omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkas- tusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvon- tamaksuun.
6.8 Luovutusasiakirjat
LVI-urakoitsijan tulee toimittaa seuraavat asiakirjat
▪ A4 kokoon taitetut piirustukset, joihin on korjattu rakennusaikaiset muutokset
▪ laminoitu kaukolämmön alajakokeskuksen kytkentäkaavio, joka asennetaan seinälle
▪ laite-esitteet tehokäyrästöineen tms.
▪ kaikkien toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet suomenkielisinä
▪ säätö- ja ohjauskaaviot
▪ viranomaisluvat ja tarkastuspöytäkirjat Käytönopastus
Urakoitsijan tulee järjestää tilaajan nimeämälle käyttöhenkilölle/henkilöille LVI-laitteiden käyttö -ja huolto-opastus seuraavasti:
▪ LV-laitteet ja -tekniikka: n. 1 x 0,5 h
▪ Rakennusautomaatiolaitteet: n. 1 x 0,5 h
Toteutusvaiheessa mahdollisesti annettua käytönopastusta ei lueta em. tuntimääriin. Takuuaikana puhelinneuvonta veloituksetta kuuluu urakkaan.
6.9 Takuuajan toimenpiteet
Takuuajan huoltoja tehdään takuuaikana vähintään kaksi kertaa, jälkimmäinen enintään kuusi viikkoa ennen takuuajan päättymistä.
Takuuajan toimet sisältävät kaikki fyysisten ja sähköisten laitteiden toimintojen tarkastuk- set, säädöt ja tarvittavat koestukset.
Takuuajan toimet dokumentoidaan rakennuttajalle. Huolloista laaditaan luettelonomainen tarkastuslista, joka luovutetaan rakennuttajalle.
Huoltoon sisältyy kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huolto- matkojen yhteydessä.
Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huol- toon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet.
Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiri- öistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi.
Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huolto- käyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen.
7. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT
7.1 Lämmitysjärjestelmien yleiset vaatimukset
Lämmitysjärjestelmän on täytettävä RakMK:n osien C6, D2, D3, D5, E1, E3 ja F1 sekä terveydenhoitolain ja -asetuksen vaatimukset. Säätölaitteiden on oltava sähköturvallisuus- määräysten mukaisia. Rakennus liitetään energialaitoksen kaukolämpöverkostoon läm- mönjakokeskuksen välityksellä.
7.2 Lämmöntuotanto
7.2.1 Lämmönjakokeskukset
Lämmönjakokeskus varustetaan lämmönsiirrinjärjestelmällä, jonka tekniset mitoitustiedot on ilmoitettu kytkentäkaaviossa.
Kaikkien kaukolämpöjärjestelmään liittyvien varusteiden ja putkistojen tulee täyttää kaikilta osiltaan energialaitoksen vaatimukset ja sen mahdollisesti esittämät lisäohjeet.
Lämmönjakokeskukseen kytkettyjen varusteiden on täytettävä ao. kohdissa esitetyt vaati- mukset. Seuraavat laitteet liittyvät lämmönjakokeskukseen:
▪ Lämmönsiirrin, kiertovesipumput, sulkuventtiilit, osoittavat lämpö- ja painemittarit, täyt- töventtiilit, tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilit, paisunta- ja varolaitteet
▪ Sähkö- ja automaatiojärjestelmä: säätökeskus (AU), sähkökeskus, säätöventtiilit (AU), anturit (AU) ja viestinsiirtolaitteet (AU), säätökytkimet (AU).
Lämmönsiirrin varustetaan tyhjennys- ja ilmanpoistoyhteillä siten, että siirrin voidaan puh- distaa, ilmata ja tyhjentää.
Kun tyhjennykseen ja ilmanpoistoon käytetään sulkuventtiilejä, jotka voidaan avata pie- nellä liikkeellä täyteen paineeseen, niiden päät varustetaan turvallisuuden vuoksi tulp- pauksella.
Lämmönsiirtimet eristetään voimassa olevan Talotekniikka RYL:n mukaan.
Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena täysin valmiiksi rakennettuna. Läm- mönsiirtimien valmistuksessa ja asennuksessa noudatetaan paineastiamääräyksiä ja - asetuksia.
Lämmönsiirrin tehdään sellaisista materiaaleista, että käytettävä neste ei aiheuta korroo- siota tai terveydellisiä haittoja.
Lämmityksen lämmönsiirtimen toisiopuolen maksimipainehäviö on 20 kPa. Lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen toisiopuolen maksimipainehäviö on 30 kPa.
Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. Lämmönsiirtimissä ei saa esiintyä eroosiokorroosiota valmistajan suosittelemalla suurimmalla mitoitusvirtaa- malla.
Lämmönsiirtimien rakenteissa käytetään ensisijaisesti hitsausliitoksia. Hitsaussauman lu- juuden on oltava vähintään sama kuin perusaineen. Lämmönsiirtimissä käytettävien tiivis- teiden on kestettävä + 120 °C:n lämpötila ja 1,6 MPa:n paine ja säilytettävä tiiviytensä vä- hintään 10 vuotta.
Putkistot liitetään hitsaus- tai laippaliitoksin. DN 20 -kokoisten tai pienempien putkien lii- tokset voidaan tehdä kierreliitoksin, jolloin putkimateriaalin on oltava standardin SFS 3312 mukaista.
Laippaliitoksissa käytettävien ruuvien ja muttereiden lujuuden ja mittojen on oltava stan- dardien SFS 2065 ja SFS 2069 mukaisia.
Lämmönsiirtimet varustetaan säätöjaloilla, joissa on tärinäneristimet.
Yli 50 kg painavat siirtimet tai alajakokeskukset varustetaan nostokorvakkeilla ja siirtimiin merkitään kohdat, joista nostot ja siirrot tehdään.
Lämmönsiirtimissä on oltava ulokkeet, joilla siirrin kiinnitetään alustalleen. Ulokkeisiin teh- dään reiät kiinnitystä varten.
Lämmitysverkoston lämpöjohtopumput ja lämpimän käyttöveden pumput on määritelty pii- rustuksissa.
Venttiileinä käytetään kyseiselle järjestelmälle ja siinä virtaavalle väliaineelle soveltuvia venttiileitä. Venttiilit asennetaan kierre-, yhdistin, ja laippaliitoksin. Hitsattavat venttiilit asennetaan hitsausliitoksin. Venttiilien asennuksessa noudatetaan laitevalmistajan oh- jeita. Venttiilit on määritetty piirustuksissa.
Sulkuventtiileinä käytetään tiiviitä ja virtaavan väliaineen vaikutusta kestäviä palloventtii- leitä.
Pumppujen yhteyteen asennetut venttiilit voidaan valita pumppujen nimelliskoon mukaan. Sulkuventtiilit asennetaan siten, että niitä on helppo huoltaa. Ellei venttiileitä asenneta nä- kyviin, niiden paikat ilmoitetaan selvällä merkinnällä. Sulkuventtiili asennetaan putkeen ensisijaisesti avattavin liittimin (yhdistäjä).
Linjasäätöventtiilissä on oltava säätöosa ja sululliset mittayhteet, joista virtaama voidaan mitata ja säätää. Mittausyhteet asennetaan eristeen ulkopuolelle, ellei eriste ole helposti irrotettavissa.
Linjasäätöventtiilien asennus Linjasäätöventtiilit asennetaan veden virtaussuunta-merkin- nän mukaisesti ja siten, että virtaama voidaan säätää, säätöarvoa lukea ja paine-ero mi- tata. Mittausyhteet eivät saa tukkeutua. Lisäksi linjasäätöventtiilien asennuksessa nouda- tetaan sulkuventtiilien asennus –ohjeita
Putkistovarusteet valitaan kyseiselle järjestelmälle ja siinä virtaavalle väliaineelle sopiviksi. Lämpömittarit, anturit ja ilmanpoistimet tai vastaavat asennetaan siten, että laitteet on helppo tarkastaa ja huoltaa ja mittareita helppo lukea.
Kukin verkosto varustetaan omalla paisunta- ja varolaitteistolla. Paisunta- ja varolaitteiden mitoitustiedot on annettu piirustuksissa. Varoventtiilien ulospuhallusputket johdetaan lat- tiakaivoon. Huoltoa varten paisuntasäiliöiden kytkentäjohdot varustetaan sulkuventtiilillä, jonka kahva poistetaan käyttöönoton yhteydessä.
8. PUTKIERISTYKSET
8.1 Yleistä
Kunnollisen eristyksen aikaansaamiseksi on putket ja laitteet asennettava niin, että kah- den eristetyn putken tai eristyksen ja kiinteän rakenteen väli on vähintään 40 mm.
Eristysten on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 paloturvallisuus- määräykset.
8.2 Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet
Putkisto | Eriste | Sarja | Päällyste |
Kaukolämpöputkisto | Aa | 25 | 6 |
Lämmitys- ja lämminvesiputki | Aa | 23 | 6 |
Kylmävesiputki | Ac | 22 | 6 |
Eristämättä jätettävät putkistot:
▪ varoventtiilien ylivuotojohdot
▪ tyhjennys -ja ilmanpoistojohdot
▪ NS 15 ja pienemmät lämpöjohdot
▪ venttiilit, lämpöjohtopumput, paisunta-astiat
9. PURKU- JA RAKENNUSTYÖT
9.1 Purkutyöt
Vanha lämmönjakokeskus oheislaitteineen puretaan. Putkisto ja putkieristeet puretaan tarvittavalta osin.
Vanha hälytyskeskus puretaan. Jatkossa hälytykset ohjataan automaatiojärjestelmän kautta (Fidelix).
Urakoitsija vastaa jätteiden asianmukaisesta kierrätyksestä / toimittamisesta jäteasemalle.
9.2 Rakennustyöt
Purkutöiden aiheuttamat jäljet ja aikojen saatossa tulleet kolhut paikataan. Seinä- ja katto- pinnat maalataan (LUJA 20 PINTAMAALI PUOLIHIMMEÄ ”maalarinvalkoinen”).
Lattiapinta paikataan ja pinnoitetaan (LATTIAPINNOITE 2-KOMP 6KG EPOXY RAL7035 SIKAFLOR).
10. SÄHKÖTYÖT
Lämmönjakohuoneen ryhmäkeskus K 0.1 uusitaan. Sähköurakoitsija määrittää vastaavan ryhmäkeskuksen mallin ja tyypin.
Lämmönjakohuoneen valaistusta tehostetaan. Vanhat valaisimet uusitaan led valaisimiksi (esim. Cosmos 40W IP44 4000K). Uusia valaisimia on kolme (3) kappaletta.
Sähköurakoitsija kytkee uuden lämmönjakokeskuksen laitteet.
Sähköurakoitsija kaapeloi uuden lämmönjakokeskuksen ja sen oheislaitteiden rakennus- automaation vaatimat kaapelit alakeskukselle.
11. RAKENNUSAUTOMAATIO
Uudet laitteet liitetään nykyiseen Fidelix automaatioon toimintakaavion mukaisen piste- luettelon, kaavion, mitoituksen ja työselityksen mukaisesti. Ohjelmisto viritetään toimi- maan nykyisten toimintatapojen, ohjausten ja ohjelmien mukaisesti (säätökäyrät, aikaoh- jaukset, syyskuivaukset, kesätoiminnot, yms.)