Käytössä 14.12.2017 alkaen.

Käytössä 14.12.2017 alkaen.

Ehtojen osa I koskee kaikkia pantinantajia ja osa II vierasvelkapantinantajia.

I Kaikkia pantinantajia koskevat ehdot.

1. Panttivastuun laajuus ja panttauskäsitteet

1.1. Panttaus tarkoittaa sitoumusta, jonka perusteella pantinantaja antaa omaisuuttaan (pantin) velkojalle oman tai toisen henkilön velvoit- teen (päävelan) suorittamisen vakuudeksi.

Jos pantinantaja allekirjoittaa panttaussitoumuksen ennen kuin pantin omistusoikeus on siirtynyt pantinantajalle, panttaus tulee voimaan, kun

1) pantin omistusoikeus on siirtynyt pantinantajalle ja pantti on pantin- saajan hallussa tai panttauksesta on ilmoitettu pantinhaltijalle tai 2) pä- tevän panttauksen edellytykset ovat muutoin täyttyneet.

Panttivastuu rajoittuu pantin arvoon ja sen tuottoon. Tuottoa ovat muun muassa korkotulo, osakkeista maksettava osinko, vuokratulo huoneis- tosta, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat panttina, ja vuokratulo panttina olevan kiinnityksen kohteesta.

Xxxxxxxx kattaa myös panttauksen kohteena olevan omaisuuden sijaan tulleen tai sen perusteella saadun omaisuuden. Jos panttauksen koh- teena ovat osakkeet, panttaus kattaa myös panttina oleviin osakkeisiin liittyvän merkintäoikeuden perusteella osakeannissa merkityt osakkeet. Pankilla on oikeus ilmoittaa esimerkiksi huoneiston tai kiinteistön vuokra- tuloon tai osinkoihin kohdistuvasta panttauksesta vuokralaiselle tai osin- gonmaksajalle milloin tahansa panttaushetken jälkeen.

1.2. Päävelka tarkoittaa yhden tai useamman velan tai pankin muun saatavan pääomaa, korkoja, viivästyskorkoja, pankin palveluhinnaston mukaisia maksuja ja palkkioita, muita kuluja ja maksuvelvoitteita.

Päävelka voi olla velkasitoumus, takaussitoumus, pankkitakauksen vasta- sitoumus tai muu velvoite. Jos päävelka on limiittityyppinen velka, jonka määrä voi vaihdella sovittuun ylärajaan eli limiittiin asti, pantti vastaa so- vitun limiitin lisäksi limiittisopimuksen mukaisista maksuista sekä mah- dollisista limiitin ylityksistä ja ylityskoroista.

1.3. Panttaus omasta velasta tarkoittaa panttausta velasta, jossa pantinantaja on velallisena yksin tai yhteisvastuullisesti toisen henkilön kanssa.

1.4. Vierasvelkapanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa toisen henkilön päävelan maksamisesta.

1.5. Yksityinen pantinantaja tarkoittaa vierasvelkapantin antanutta luonnollista henkilöä. Muuna kuin yksityisenä pantinantajana pidetään velallisena olevan yhteisön tai sen emoyhteisön taikka säätiön toimieli- miin kuuluvaa henkilöä sekä henkilöä, jolla on omistukseen perustuva vaikutusvalta velallisena olevassa yhteisössä tai sen emoyhteisössä. Omasta velastaan pantin antanutta henkilöä ei pidetä yksityisenä panti- nantajana.

1.6. Erityispanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa pant- taussitoumuksessa yksilöidystä yhdestä tai useammasta päävelasta.

Pantti vastaa pankille erityispanttauksessa velallisen yksilöidyn päävelan pääomasta, koroista, viivästyskoroista, pankin maksuista ja palkkioista, pankin perimiskuluista ja -palkkioista sekä päävelasta johtuvista muista maksuvelvoitteista.

1.7. Yleispanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa panttaus- sitoumuksessa mainitun velallisen kaikista nykyisistä ja tulevista pääve- loista.

Pantti vastaa pankille yleispanttauksessa velallisen kaikkien päävelkojen pääomasta, koroista, viivästyskoroista, pankin maksuista ja palkkioista, pankin perimiskuluista ja -palkkioista sekä pääveloista johtuvista muista maksuvelvoitteista.

Vierasvelkapanttauksessa yleispantin panttivastuu rajoittuu aina pant- taussitoumuksessa määriteltyyn rahamääräiseen ylärajaan ja niihin pää- velkoihin, jotka syntyvät panttaussitoumuksessa sovittuna aikana.

331371f

1.8. Täytepanttaus tarkoittaa panttausta, jossa pantti vastaa pankille siitä osasta päävelkaa, jota ei saada perittyä lain mukaan tai muutoin en- sisijaisessa vastuussa olevan pantin (ensisijainen pantti) arvosta. Täyte- pantti vastaa päävelasta vain, jos pankki ei saa riittävää suoritusta ensisi- jaisesta pantista.

Jos täytepantinantaja allekirjoittaa täytepanttaussitoumuksen ennen kuin ensisijaisen pantin omistusoikeus on siirtynyt ensisijaisen pantin anta- jalle, täytepanttaus tulee voimaan, kun ensisijaisen pantin antaja on pan- tannut ensisijaisen pantin pantinsaajalle ja panttaus on tullut voimaan.

Täytepanttauksessa panttivastuu ei lisäänny, vaikka ensisijaista panttia vastaan myönnettäisiin lisävelkaa tai se vaihdettaisiin, ellei täytepanti- nantaja xxxx tähän suostumustaan.

1.9. Takautumisoikeus tarkoittaa vierasvelkapantinantajan oikeutta periä velalliselta se rahamäärä, joka on saatu vierasvelkapantinantajan omistamasta pantista rahaksi muuton yhteydessä ja joka on käytetty päävelan maksuun, taikka se rahamäärä, jolla vierasvelkapantinantaja on maksanut päävelkaa vähentääkseen panttivastuunsa määrää.

2. Pantinantajan ilmoitusvelvollisuus

Pantinantajan on ilmoitettava pankille viivytyksettä nimensä ja osoit- teensa muutoksesta. Xxxxxx toimittaa panttaukseen liittyvät ilmoitukset pantinantajalle pysyvällä tavalla.

Pysyvällä tavalla ilmoittamisella tarkoitetaan tiedon antamista OP- verkkopalveluissa tai kirjallista ilmoitusta osoitteeseen, joka on ilmoitettu pankille tai Väestörekisterikeskukselle.

Pantinantaja on velvollinen ilmoittamaan pankille panttikohdetta koske- vista muutoksista, kuten omistajanvaihdoksista.

3. Panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden vakuuttaminen

3.1. Vakuuttamisvelvollisuus

Pantinantajan velvollisuutena on huolehtia panttioikeuden kohteena ole- van omaisuuden riittävästä vakuuttamisesta sekä maksaa omaisuuteen kohdistuvat vakuutusmaksut. Pankilla on oikeus pyytää vakuutusyhtiöstä tietoja panttioikeuden kohteena olevaan omaisuuteen liittyvistä vakuu- tuksista.

Panttina olevan omaisuuden vakuuttamisen laiminlyönti voi olla velan ehtojen mukainen irtisanomisperuste.

3.2. Panttioikeuden kohteena olevan kiinteistön vakuuttaminen

Kun vakuutena on kiinteistöön, kiinteistön määräalaan, määräosaan tai käyttöoikeuteen vahvistettu kiinnitys, panttioikeuden kohteena olevan omaisuuden on oltava vakuutettu vähintään palovahingon korvaavalla vakuutuksella.

4. Pantin säilytys ja hoito

4.1. Pantinantajan velvollisuudet

Pantinantajan velvollisuutena on

- hoitaa panttioikeuden kohteena olevaa omaisuutta siten, ettei sen arvo alene riittämättömän huolenpidon vuoksi tai muutoin panti- nantajan toimenpiteiden tai laiminlyöntien vuoksi,

- tehdä pantin arvon säilyttämiseksi välttämättömät sopimukset,

- maksaa kaikki panttioikeuden kohteena olevaan omaisuuteen liit- tyvät maksut, esimerkiksi vuokrat ja yhtiövastikkeet, sekä

- huolehtia muista vastaavista velvoitteista esimerkiksi mahdollisista kirjaamismaksuista.

4.2. Pankin toimenpiteet pantin säilytyksessä

Pankki on velvollinen säilyttämään panttia hyvin, mutta ei hoitamaan sitä.

Pankilla on oikeus, mutta ei ilman eri sopimusta velvollisuutta

- ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen pantatun omaisuuden arvon säilyttämiseksi, ml. tilin ja/tai arvo-osuustilin avaamiseen

- estää pantatun saatavan tai muun oikeuden lakkaaminen sekä

- ryhtyä kohdissa 3.1 ja 4.1 tarkoitettuihin toimiin, jollei pantinantaja ole huolehtinut velvollisuuksiensa täyttämisestä.

5. Pantin säilyttämiseen ja hoitoon liittyvät kustannukset

Pantinantaja vastaa kaikista pantin säilyttämiseen ja hoitoon liittyvistä kustannuksista. Pankilla on oikeus veloittaa pantinantajan tililtä tai periä pantista kaikki ne kustannukset, jotka pankille ovat aiheutuneet panti- nantajan laiminlyötyä 3.1 tai 4.1 kohdan mukaiset velvollisuutensa.

Lisäksi pankilla on oikeus veloittaa pantinantajan tililtä tai periä pantista kulloinkin voimassa olevan palveluhinnastonsa mukaiset pantin säilyttä- miseen ja hoitoon liittyvät maksut ja palkkiot.

Pantin käytyä pankille tarpeettomaksi luottojen loppuun maksun joh- dosta, on panttiesineen omistajalla velvollisuus pankin ilmoituksesta nou- taa panttiesine pankista. Mikäli asiakas ei pankin ilmoittamaan päivään mennessä nouda panttiesinettä pankista, on pankilla oikeus avata asiak- kaalle asiakirjasäilytys ja veloittaa siitä hinnaston mukainen maksu.

6. Pantin käyttö päävelan maksuun

Jos velallinen jättää maksamatta erääntyneen päävelan tai sen osan, pankilla on oikeus käyttää pantti tai sen myynnistä saadut varat pääve- lan, pantin myymisestä aiheutuvien kulujen (esimerkiksi kiinteistönvälit- täjän palkkio), panttauksesta johtuvien pankin palveluhinnaston mukais- ten maksujen ja palkkioiden sekä pankin perimiskulujen ja -palkkioiden maksamiseen.

Jos päävelan erääntyminen edellyttää irtisanomista tai muuta eräännyt- tämistointa, pankki saa käyttää vierasvelkapantin päävelan maksuun, kun velka on eräännytetty velalliseen nähden. Jos velallinen on asetettu kon- kurssiin tai jos on aloitettu velallisen velkajärjestely tai yrityssaneeraus tai jos tällaisessa menettelyssä on määrätty päävelkaa koskeva väliaikainen kielto, pankin ei tarvitse kohdistaa velalliseen eräännyttämistointa ennen vierasvelkapantin myyntiä.

Jos pantteja on useampia kuin yksi, pankki saa määrätä, missä järjestyk- sessä ne käytetään päävelan maksuun. Pankki saa myös määrätä, pe- riikö se saatavansa mahdollisilta takaajilta tai joltakin heistä vai periikö se saatavansa yhdestä tai useammasta pantista. Ensisijainen pantti käyte- tään kuitenkin päävelan maksuun ennen täytepanttia tai täytetakausta.

Jos pantti on annettu pankille vakuudeksi kahden tai useamman eri ve- lallisen sitoumuksista tai yhden velallisen useamman sitoumuksen va- kuudeksi, pankilla on oikeus määrätä, minkä saatavan suoritukseksi panttia käytetään.

6.1. Täytepantin käyttö päävelan maksuun

Pankilla on oikeus käyttää täytepantti päävelan maksuun, kun ensisijai- nen pantti on myyty tai kun ulosotossa on todettu, että ensisijaisen pan- tin myynnille on este. Pankki voi käyttää täyte-pantin päävelan maksuun myös, jos pantinantaja on päävelan erääntymisen jälkeen ilmoittanut pankille, ettei hän vaadi ensisijaisen pantin myyntiä.

Jos velallinen säilyttää ensisijaisena panttina olevan omaisuuden yksityis- henkilön velkajärjestelyssä tai yrityksen saneerauksessa, pankki saa käyt- tää täytepantin päävelan tai sen osan maksuun siltä osin, kuin päävelalle ei maksuohjelman mukaan xxxxx suoritusta. Jos täytepantin myynnistä tällöin jää varoja, täytepantin sijaan tulleet varat jäävät päävelan pantiksi ja pankilla on oikeus avata pantinantajan nimiin tili niiden tallettamista varten.

6.2. Pantin myyminen

Pankki ilmoittaa pantinantajalle päävelan tai sen osan erääntymisen jäl- keen siitä, että irtain pantti myydään, jollei saatavaa makseta yhden (1) kuukauden pituisen ajan kuluessa ilmoituksesta. Pankilla on kuitenkin oi- keus myydä pantti edellä sanotun estämättä, jos määräajan noudattami- sesta ilmeisesti aiheutuisi pantin arvon alenemisen takia olennaista va- hinkoa.

Pankki saa myydä pantin, mikäli erääntynyt päävelka tai sen osa on maksamatta kuukauden kuluttua edellä mainitusta ilmoituksesta. Mikäli panttina ovat pantinantajan pääasiallisesti asuntonaan käyttämän huo- neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuden pääoma-arvo pantinantajan pääasiallisesti asuntonaan käyttämästä huoneistosta, edellä mainittu määräaika on kaksi (2) kuu- kautta.

Mikäli panttina on henkivakuutukseen perustuva oikeus, pankki saa käyt- tää vakuutuksen takaisinostoarvon päävelan maksuksi, jos päävelkaa on ensin vaadittu vakuutuksenottajalta, joka ei ole sitä maksanut kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Pankissa olevat pantatut tilivarat voidaan käyttää päävelan maksuun heti päävelan eräännyttyä riippumatta siitä, mitä varojen nostosta ja irtisano- misesta on sovittu.

Pantti voidaan myydä pankin sopivaksi katsomalla tavalla. Pantti myy- dään osapuolten kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ta- valla kuitenkin siten, etteivät pankin saatavat vaarannu.

Pankki saa pantinantajaa kuulematta tutustua panttioikeuden kohteena olevaan omaisuuteen sekä esitellä sitä mahdollisille ostajille ja ryhtyä kaikkiin esittelemisen edellyttämiin toimenpiteisiin (esimerkiksi talonmie- hen, isännöitsijän tai viranomaisen avulla avauttaa sellaisen huoneiston ovi, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat panttina). Ennen toimen- piteisiin ryhtymistä pankki ilmoittaa niistä pantinantajalle.

Vakuutena olevan kiinteän omaisuuden rahaksi muutto tapahtuu ulos- otosta säädetyssä järjestyksessä.

7. Takaajan ja vierasvelkapantinantajan oikeus velallisen antamaan panttiin

Päävelan vakuutena maksuhetkellä oleva velallisen omaisuus on panttina myös takaajan takautumissaatavasta, jos takaaja maksaa päävelan tai osan siitä. Vastaavasti jos päävelka tai osa siitä peritään vierasvelkapan- tista, päävelan vakuutena maksuhetkellä oleva velallisen omaisuus on panttina myös vierasvelkapantinantajan takautumissaatavasta.

8. Panttia koskevat veroseuraamukset

Pantinantaja vastaa kaikista panttiin liittyvistä veroseuraamuksista ja vi- ranomaisten määräämistä maksuista.

9. Pankin oikeus siirtää tai jakaa pantti

Pankilla on oikeus siirtää tai jakaa pantti päävelan tai sen osan siirron yhteydessä sekä sopia siirronsaajan kanssa siitä, miten pantti saatavan siirron jälkeen kattaa pankin ja siirronsaajan saatavan. Pantinantajan vastuu ei siirron tai jaon johdosta lisäänny.

10. Päävelan maksu ja pantin pidättäminen

Panttaus on päävelan maksusta huolimatta aina voimassa, jos päävelan maksu peräytetään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain, tuo- mioistuimen päätöksen tai muun vastaavan syyn perusteella. Pankilla on aina oikeus pidättää pantti hallussaan kolme (3) kuukautta, jos velan maksu voi takaisinsaannin takia peräytyä. Pankki voi perustellusta syystä pidättää panttia hallussaan päävelan maksamisen jälkeen pidempäänkin kuin kolme kuukautta.

11. Luottotietojen käyttäminen

Xxxxxx käyttää luottoa myöntäessään ja valvoessaan sekä panttausta hy- väksyessään sitoumuksenantajan henkilöluottotietoja. Luottotiedot han- kitaan luottotietorekisterinpitäjän (esim. Suomen Asiakastieto Oy) ylläpi- tämästä luottotietorekisteristä.

12. Ylivoimainen este

Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavasta syystä aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta.

Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä. Jos ylivoimainen este koskee pankkia, pankki voi ilmoittaa asiasta valtakun- nallisissa päivälehdissä tai verkkosivuillaan.

13. Oikeuspaikka ja sovellettava laki

Pantinantaja voi nostaa tästä panttauksesta aiheutuvia riitaisuuksia kos- kevan kanteen pankkia vastaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä pankilla on kotipaikka tai sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan taikka sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopii- rissä pantinantajalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jollei panti- nantajalla ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään käräjäoi- keudessa, jonka tuomiopiirissä pankilla on kotipaikka tai sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan.

Tähän sopimussuhteeseen sovelletaan Suomen lakia.

II Vierasvelkapantinantajaa koskevat ehdot

Vierasvelkapantinantajaa koskevat edellä mainittujen ehtojen lisäksi seu- raavat ehdot:

14. Päävelan tai sen vakuuksien muutosten vaikutukset panttivastuuseen

14.1. Erityispanttaus

Jos päävelan ehtoihin tehdään velallisen vastuuta lisäävä muutos, pankin on pyydettävä vierasvelkapantin antaneelta pantinantajalta kirjallinen suostumus, jotta muutos sitoo pantinantajaa.

Ilman vierasvelkapantinantajan suostumusta voidaan kuitenkin sopia sel- laisesta maksuajan pidentämisestä tai muusta päävelan ehdon muutok- sesta, jonka vaikutus pantinantajan vastuuseen on vähäinen tai jonka peruste on yksilöity päävelkaa koskevassa sitoumuksessa.

Vähäisiä muutoksia, joihin ei tarvita pantinantajan suostumusta, ovat esimerkiksi päävelan lyhennyserien lykkääminen siten, että lyhennyksistä vapaa aika laina-aikana yhteensä on enintään kaksi (2) vuotta ja/tai pää- velan takaisinmaksuajan muuttaminen siten, että laina-aika pitenee enintään kaksi (2) vuotta, jos päävelan alkuperäinen laina-aika on kym- menen (10) vuotta tai enemmän. Jos päävelan alkuperäinen laina-aika on alle kymmenen (10) vuotta, lyhennyksistä vapaa aika voi olla yhteensä enintään yksi (1) vuosi ja/tai laina-ajan pidennys enintään yksi (1) vuosi ilman pantinantajan suostumusta. Myös päävelan viitekoron vaihtamista pidetään vähäisenä muutoksena, jos viitekorko vaihdetaan OP- Primekorkoon tai euriborkorkoon.

14.2. Yleispanttaus

Yleispanttauksissa päävelan ehtoja voidaan muuttaa ilman pantinantajan suostumusta. Panttivastuu ei kuitenkaan lisäänny yli panttaussitoumuk- sessa sovitun rahamääräisen ylärajan.

15. Pankin ilmoitukset pantinantajalle ja pantinantajan tiedon- saantioikeus

15.1. Ilmoitukset viivästyksistä, vakuuksien myynnistä ja vakuuksista luopumisista

Pankki ilmoittaa pantinantajalle päävelkaa koskevasta maksuviivästyk- sestä tai velallisen konkurssista kuukauden kuluessa maksuviivästyksen tai konkurssin alkamisesta sekä päävelkaan liittyvistä velallisen vakuuk- sien myynnistä. Pantti vastaa konkurssin johdosta erääntyneelle saata- valle kertyneistä viivästyskoroista konkurssin alkamisesta lukien.

Pankki ilmoittaa pantinantajalle, mikäli pankki luopuu velallisen omista- masta pantista kokonaan ilman, että pankki saa pantista maksua tai uu- den pantin.

15.2. Ilmoitus yleispantinantajalle lisävelan myöntämisestä

Xxxxxx ilmoittaa viivytyksettä pantinantajalle lisävelan myöntämisestä yleispanttia vastaan.

Pantinantajalla on oikeus pyynnöstä saada pankilta jäljennös siitä luotto- asiakirjasta, jolla velalliselle on myönnetty lisävelkaa.

Jos pantti on kahden tai useamman henkilön yhteisomistuksessa ja lisä- velkaa myönnetään panttia vastaan vain joillekin yhteisomistajista, pankki ilmoittaa muille yleispantin omistajille lisävelan myöntämisestä jälkikä- teen.

15.3. Ilmoitukset limiittityyppisen velan pääomasta ja ylityksestä

Pankki ilmoittaa yksityiselle pantinantajalle limiittityyppisen velan maksa- mattoman pääoman kuuden kuukauden väliajoin.

Jos velallinen ylittää limiittityyppiselle velalle sovitun limiitin, pankki lä- hettää ylityksestä ilmoituksen pantinantajalle. Pantinantajalle ei ilmoiteta sovitun limiitin ylityksestä, joka johtuu korkojen, viivästyskorkojen, pankin maksujen ja palkkioiden sekä päävelkasitoumuksesta johtuvien muiden maksuvelvoitteiden kirjaamisesta tilille pankin saatavaksi.

15.4. Ilmoituksen saapuminen

Kun pankki antaa pantinantajalle ilmoituksen OP-verkkopalveluissa tai lähettää sen pantinantajan osoitteeseen, pantinantajan katsotaan saa- neen ilmoituksen viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jäl- keen.

16. Pantinantajan oikeus saada tietoja

Vierasvelkapantinantajalla on oikeus pyynnöstä saada tietoja pankilta päävelasta ja velallisen maksukykyyn vaikuttavista seikoista.

17. Vierasvelkapantinantajan oikeus rajoittaa vastuutaan panttauksen voimassaoloaikana

Pantinantaja voi yleispanttauksen voimassaoloaikana ilmoittaa ajankoh- dan, jonka jälkeen syntyvistä pääveloista pantti ei vastaa. Rajoitus tulee voimaan, kun pantinantajan ilmoitus on saapunut pankille, jollei ilmoituk- sessa ole mainittu myöhempää ajankohtaa.

Yksityinen pantinantaja, joka on antanut pantin limiittityyppisen luoton vakuudeksi, voi panttauksen voimassaoloaikana ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen syntyvästä päävelasta pantti ei vastaa. Rajoitus tulee voi- maan, kun pantinantajan ilmoitus on saapunut pankille, jollei ilmoituk- sessa ole mainittu myöhempää ajankohtaa.

Ilmoitus on tehtävä pysyvällä tavalla.

Erityispanttauksessa pantinantaja ei voi rajoittaa vastuutaan panttaussi- toumuksen antamisen jälkeen.

18. Vakuudesta luopuminen

Pankki voi luopua päävelan vakuudeksi annetusta takauksesta tai toi- sesta vierasvelkapantista vierasvelkapantinantajan vastuun vähenemättä. Pankki voi perustellusta syystä luopua päävelan vakuudeksi annetusta velallisen omistamasta pantista ilman vierasvelkapantinantajan suostu- musta, vaikka pankki ei saisikaan velasta maksua tai vakuuden tilalle uutta vakuutta. Vieras-velkapantinantajan vastuu ei tällöin vähene.

Jos vakuus on täytepantti, ensisijaisesta pantista luopuminen ei lisää vie- rasvelkapantinantajan vastuuta, ellei vierasvelkapantinantaja ole antanut suostumustaan pantista luopumiseen.

19. Vierasvelkapantinantajan oikeus velallisen antamaan panttiin

19.1. Lisävelan myöntäminen velallisen antamaa panttia vastaan

Pankilla on oikeus myöntää velallisen antamaa panttia vastaan uutta vel- kaa ilman vierasvelkapantinantajan suostumusta. Pankilla on vierasvel- kapantinantajaa parempi oikeus velallisen antamaan panttiin myös uu- den velan osalta.

Jos vierasvelkapantti on täytepantti, pankilla on parempi oikeus velallisen antamaan panttiin uuden velan osalta vain, jos vierasvelkapantinantaja on antanut suostumuksensa siihen.

Jos vierasvelkapantti on myyty ja varoja on käytetty päävelan maksuun tai vierasvelkapantinantaja on muutoin suorittanut päävelkaa pankille si- ten, että vierasvelkapantinantajan vastuu vähenee, pankilla on parempi oikeus velallisen antamaan panttiin uuden velan osalta vain, jos vieras- velkapantinantaja on antanut suostumuksensa siihen.

19.2. Pantinantajan takautumisoikeus

Jos pantin myynnistä saadut varat käytetään velan maksuun tai jos pan- tinantaja on pankin nimenomaisella suostumuksella maksanut päävelkaa vähentääkseen vastuunsa määrää, päävelan vakuutena tuolloin oleva velallisen omaisuus on panttina myös pantinantajan takautumissaata- vasta, jolloin pankilla ei ole oikeutta luovuttaa panttia velalliselle ilman pantinantajan suostumusta. Jos velallisen omaisuus on vakuutena myös pankin muusta saatavasta, pankilla on pantinantajaa parempi oikeus ve- lallisen pantiksi antamaan omaisuuteen.

Jos kysymyksessä on täytepanttaus, pankilla on parempi oikeus ensisijai- seen panttiin vain, jos päävelka on maksettu vain osittain tai jos ensisijai- nen pantti on ennen täytepanttaussitoumuksen antamista annettu va- kuudeksi myös pankin muusta saatavasta taikka jos täytepantin antaja on antanut suostumuksensa siihen, että pankilla on parempi oikeus panttiin myös uuden velan osalta.

Maksettuaan päävelkaa vierasvelkapantinantajan on, turvatakseen mah- dollisen oikeutensa velallisen antamaan päävelan panttiin, kirjallisesti il- moitettava ja esitettävä tarpeellinen selvitys pankille maksusta.

19.3. Pankin oikeus luovuttaa velallisen omistaman pantin erääntynyt tuotto

Pankilla on oikeus luovuttaa velalliselle tämän omistaman pantin erään- tynyt tuotto ja panttiin liittyvät oikeudet vierasvelkapantinantajan vas- tuun siitä vähenemättä.

20. Vierasvelkapantinantajan ennenaikainen suoritus

Vierasvelkapantinantajalla on oikeus maksaa erääntymätön päävelka, jos velallisella olisi oikeus maksaa velka ennenaikaisesti. Jos velallisella olisi velvollisuus maksaa pankille kuluja päävelan maksusta, vierasvelkapanti- nantajan on maksettava samat kulut, jos hän maksaa velan.

Jos pankilla olisi velallisen sopimusrikkomuksen (esimerkiksi maksuvii- västys) perusteella oikeus irtisanoa päävelka, vierasvelkapantinantaja saa maksaa päävelan ennenaikaisesti.

Pantinantajan tekemät maksut vähentävät panttivastuun määrää vain siinä tapauksessa, että pantinantaja on nimenomaisesti sopinut mak- susta etukäteen pankin kanssa tai jos koko päävelka maksetaan.

TIETOJA PANTINANTAJALLE

Tämän asiakirjan tarkoituksena on kertoa pantinanta- jalle yleisesti panttauksesta sekä pantinantajan oikeuk- sista ja velvollisuuksista velan myöntäneeseen pankkiin nähden. Yksittäisen panttauksen ehdot ovat panttaussi- toumuksessa.

1. Mikä on panttaus

Panttauksessa pantinantaja antaa omaisuuttaan velan maksamisen vakuudeksi. Jos velallinen ei maksa velkaa sovitulla tavalla, velka voidaan periä pantatusta omai- suudesta.

Erityispantti koskee yhtä tai useampaa panttaussi- toumuksessa yksilöityä velkaa.

Yleispanttia annettaessa ei yksilöidä, mistä veloista pantti vastaa. Xxxxxx on velallisen kaikkien nykyisten ja tulevien velkojen vakuutena. Velallinen voi ottaa uusia lainoja ja pantti vastaa niistäkin.

2. Pantinantaja

Pantinantaja voi olla joko luonnollinen henkilö tai oi- keushenkilö, esimerkiksi yritys, yhdistys tai säätiö.

Toisen henkilön velasta pantin antanutta luonnollista henkilöä kutsutaan yksityiseksi pantinantajaksi. Yksi- tyistä pantinantajaa suojaavista säännöksistä ei voida poiketa sopimusehdoilla.

Yksityisiä pantinantajia eivät kuitenkaan ole velallis- yrityksen tai sen emoyrityksen omistaja tai johtoon kuuluvaa henkilö. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, vastuunalainen yh- tiömies tai henkilö, joka omistaa vähintään kolmasosan velkaa ottavasta yrityksestä tai sen emoyrityksestä.

3. Mistä pantti vastaa

Pantti vastaa velan pääoman ohella sen koroista sekä kuluista ja palkkioista. Jos viitekoron arvo tai valuutta- määräisen velan valuuttakurssi muuttuu, panttivastuu vähenee tai kasvaa vastaavasti. Velan ehdot sitovat pantinantajaa.

4. Panttaus toisen henkilön velasta

Pantin antamiseen muusta kuin omasta velasta on syytä suhtautua huolellisesti ja harkiten.

Toisen henkilön velasta annetun pantin vastuu rajoittuu pantin arvoon ja sen tuottoon. Panttaussitoumuksessa on voitu sopia myös panttivastuun ylärajasta. Pantinan- taja ei vastaa velasta muulla omaisuudellaan tai tuloil- laan.

Toisen veloista yleispantin antavaa luonnollista henki- löä suojataan rajoittamalla panttivastuu määrällisesti ja ajallisesti. Pantinantaja ja pankki sopivat määrästä, joka pantista voidaan enintään periä. Rahamäärä on ilmoi- tettava kiinteänä (esim. 100 000 euroa). Myös korot ja muut liitännäiskustannukset sisältyvät tähän määrään, jollei niiden osalta ole sovittu erillistä enimmäismäärää. Panttivastuun ajallinen rajoitus tehdään yleensä eh- dolla, jonka mukaan pantti vastaa ainoastaan ennen määräpäivää syntyneistä veloista. Tällöin määräpäivän ylittyminen ei lakkauta pantinantajan vastuuta vaan määrittää sen, mitkä velat kuuluvat panttauksen piiriin.

Jollei panttivastuuta ole rajattu edellä olevan mukai- sesti, pantti vastaa vain sellaisista veloista, joiden myöntämisen yhteydessä pantti on annettu tai jotka oli- vat syntyneet ennen panttaussitoumuksen antamista ja olivat tuolloin pantinantajan tiedossa.

Panttaussitoumuksessa sovitun määrällisen ja ajallisen rajoituksen lisäksi yleispantin toisen veloista antaneella henkilöllä on aina oikeus määrätä ajankohta, jonka jäl- keen syntyvästä velasta pantti ei vastaa. Rajoitus tulee voimaan, kun pantinantajan ilmoitus on saapunut pan- kille, jollei ilmoituksessa ole mainittu myöhempää ajankohtaa. Rajoitusilmoitus on syytä tehdä kirjalli- sesti. Rajoitus ei vähennä pantinantajan vastuuta ennen rajoituksen voimaantuloa syntyneistä veloista korkoi- neen ja liitännäiskustannuksineen.

Yhden pantinantajan tekemä rajoitus ei vähennä mui- den vastuuta.

5. Xxxxxxxx toisen henkilön limiittityyppisestä ve- lasta

Limiittityyppisen velan, kuten tililuoton osalta yksityi- nen pantinantaja voi rajoittaa panttivastuutaan määrää- mällä ajankohdan, jonka jälkeen syntyvästä velasta pantti ei vastaa. Rajoitus ei vähennä pantinantajan vas-

tuuta ennen rajoituksen voimaantuloa syntyneestä ve- lasta korkoineen ja liitännäiskustannuksineen. Rajoitus tulee voimaan, kun pantinantajan ilmoitus on saapunut pankille, jollei ilmoituksessa ole mainittu myöhempää ajankohtaa. Rajoitusilmoitus on syytä tehdä kirjalli- sesti.

Yhden yksityisen pantinantajan tekemä rajoitus ei vä- hennä muiden vastuuta.

6. Täytepantti toisen henkilön asuntoluotosta

Yksityisen pantinantajan antama pantti toisen henkilön velasta on aina täytepantti, jos velka on myönnetty pää- asiallisesti asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankkimista tai kunnostamista varten ja jos kyseinen asunto tai va- paa-ajan asunto on velan vakuutena. Tällöin kyseinen asunto on ensisijainen pantti. Täytepantti vastaa vain siitä velan osasta, jota vakuutena olevan velallisen asunnon myynnistä saadut varat eivät riitä kattamaan.

Asuntona pidetään pääasiassa asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen tarkoitettua omaisuutta, joka voi olla kiin- teistö tai esimerkiksi asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunnon ei tarvitse olla velallisen omassa käytössä.

Jos vakuutena on kiinteistö, ensisijaisena panttina ovat asuntoon liittyvän velan vakuudeksi pantatut panttikir- jat. Kiinteistöä voi rasittaa myös paremmalla etusijalla olevia panttikirjoja, joiden haltijoilla on parempi oikeus kiinteistön myyntihintaan.

Ensisijainen pantti voi olla myös muiden velkojen va- kuutena. Jos velallisen asunto vastaa ensin myös muista veloista, asunnon myynnistä saadut varat on oikeus käyttää ensisijaisesti niiden maksuun.

Jos asuntolainan vakuutena on omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain mukainen valtionta- kaus, asunto on aina ensisijaisesti valtion takaaman lai- nan vakuutena.

7. Velan ehtojen muutokset

Velan ehtojen muuttaminen toisen velasta pantin anta- neen vahingoksi edellyttää pantinantajan suostumuk- sen.

Pantinantajan suostumusta ei kuitenkaan tarvita tavan- omaisina pidettäviin maksuajan pidennyksiin tai muutoin vähäisiin muutoksiin luottosuhteen ehdoissa. Suostumusta ei myöskään edellytetä silloin, kun pantti

on annettu yleispanttauksena tai kun muutos on yksi- löity luotto- tai panttausehdoissa.

Pantista ei voida velkasuhteen perusteella periä enem- pää kuin velalliselta. Jos pankki vapauttaa velallisen tai jonkun velallisista joltain osin velanmaksusta, myös pantti vapautuu siltä osin. Velan määrän alentaminen tai maksuvelvollisuuden poistaminen tuomioistuimessa vahvistetussa velkajärjestelyssä ei kuitenkaan vähennä pantinantajan vastuuta.

8. Tietojen antaminen kun pantti annetaan toisen velasta

Xxxxxx selvittää ennen luottopäätöstään velallisen mak- sukyvyn. Maksukykyä koskevat tiedot saadaan pääosin velalliselta itseltään ja luottotietorekisteristä. Velallisen maksukykyyn vaikuttavat hänen tulonsa, menonsa, vel- kansa ja muut sitoumuksensa.

Pankki kertoo pantinantajalle nämä velallisen maksu- kykyyn vaikuttavat tiedot ennen panttaussitoumuksen allekirjoittamista.

Pankki ilmoittaa pantinantajalle panttauksen piiriin kuuluvaa velkaa koskevasta maksuviivästyksestä. Jos pankki ei ole ilmoittanut maksuviivästyksestä kuukau- den kuluessa, pankki voi periä pantista viivästyneelle määrälle korkoa tai viivästyskorkoa vasta ilmoituksen lähettämisen jälkeiseltä ajalta.

Niin kauan kuin pantti on velan vakuutena, pantinantaja voi pyytää pankilta tietoja velasta ja siitä, kuinka velal- linen hoitaa velkaansa. Yksityisellä pantinantajalla on lisäksi halutessaan oikeus saada pankilta tietoja myös velallisen muista veloista ja sitoumuksista sekä muista velallisen maksukykyyn vaikuttavista seikoista. Tie- donsaantioikeus koskee pankin tiedossa olevia seikkoja ja velallisen luottotietoja. Pyydetyillä tiedoilla on ol- tava merkitystä pantinantajan riskin arvioimisessa. Pankki perii palveluhinnaston mukaisen maksun tieto- jen luovuttamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Yleispanttauksessa pankki ilmoittaa yksityiselle panti- nantajalle jokaisesta uudesta luotosta erikseen. Vaihto- ehtoisesti voidaan sopia, että pankki ilmoittaa panttauk- sen piiriin kuuluvien velkojen määrän yksityiselle pan- tinantajalle vähintään puolen vuoden välein.

Limiittityyppisen velan käytössä oleva määrä ilmoite- taan yksityiselle pantinantajalle puolen vuoden välein.

9. Velan periminen pantista

Velkaa voidaan periä pantista, kun velka on erääntynyt. Erääntyminen voi johtua sovitun luottoajan päättymi- sestä tai siitä, että velka on irtisanottu esimerkiksi mak- sun laiminlyönnin vuoksi.

Xxxxxx ei ole velvollinen perimään velkaa ensin velal- liselta. Xxxxxx ei myöskään ole velvollinen perimään velkaa ensin muista vakuuksista, ellei kysymyksessä ole täytepantti.

Pankilla on oikeus periä täytepantista maksua vasta sen jälkeen, kun velallisen asunto on myyty tai kun ulos- otossa on todettu, että asunnon myynnille on este. Täy- tepantin antaja voi halutessaan maksaa velan estääk- seen velallisen omistaman asunnon myynnin tai viiväs- tyskorkojen kertymisen.

Pankin on ilmoitettava pantin omistajalle etukäteen pantin myymisestä. Jos erääntynyt velka on kuukauden kuluttua ilmoituksesta edelleen maksamatta, pankki saa myydä pantin. Määräaika on kaksi kuukautta, jos pant- tina on asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan pantinantajan omaa asuntoa.

Pantinantaja voi sopia pankin kanssa siitä, että pantin myynnin sijaan pantinantaja maksaa pankille pantin käyvän arvon velan maksuksi.

10. Irtisanotun velan maksaminen alkuperäisten ehtojen mukaisesti

Yksityinen pantinantaja voi maksaa velkaa ennen irti- sanomista voimassa olleiden velan ehtojen mukaisesti, vaikka velka on maksuviivästyksen johdosta irtisa- nottu. Xxxxxxxxx edellyttää, että pantinantaja suorittaa velkojalle rästissä olevat maksuerät ja asettaa maksa- mattomasta pääomasta turvaavan vakuuden.

11. Pantinantajan oikeus periä maksu velalliselta

Jos pantin myynnistä saadut varat käytetään velan mak- suun tai pantinantaja maksaa velkaa pankille panttivas- tuuta vähentääkseen, toisen velasta pantin antaneella on oikeus saada velalliselta pankille maksamansa määrä korkoineen ja kuluineen (takautumisoikeus). Pantinan- tajan on syytä säilyttää kuitit perimistä varten.

Velan vakuutena saattaa olla useita pantteja sekä ta- kauksia. Jos toisen velasta pantin antaneen omistama pantti myydään, pantin omistaja saa oikeuden velallisen antamaan panttiin pankin saatavien jälkeen.

Toisen velasta pantin antaneella ei ole oikeutta muiden kuin velallisen antamiin pantteihin tai oikeutta periä maksua velan takaajalta.

12. Velkajärjestelyn ja yrityssaneerauksen vaiku- tukset pantteihin

Velkajärjestelyssä ja yrityssaneerauksessa pankin oi- keus periä velalliselta oleva saatavansa velallisen anta- masta pantista määräytyy vahvistetun maksuohjelman mukaan.

Pankki saa periä velan sen aikaisempien ehtojen mukai- sesti muusta kuin velallisen antamasta pantista, vaikka velan ehtoja olisi velallisen osalta muutettu velkajärjes- telyssä tai yrityssaneerauksessa.

Jos velallinen säilyttää vakuutena olevan omaisuuden velkajärjestelyssä tai yrityssaneerauksessa, pankki saa vaatia täytepantista vain sitä osaa velasta, jolle ei mak- suohjelman mukaan xxxxx suoritusta. Jos velallisen an- tama pantti kuitenkin joudutaan myymään, pankki voi vaatia täytepantista suoritusta aikaisempien ehtojen mukaisesti. Täytepantti ei kuitenkaan vastaa viivästys- korosta, joka maksuohjelman aikana kertyisi velallisen maksettavaksi määrätylle velalle.

13. Velallisen tai pantinantajan kuolema

Pankin oikeus panttiin säilyy, vaikka velallinen tai pan- tinantaja kuolee. Jos velallinen kuolee, pankilla on oi- keus irtisanoa velka ja myydä pantti tai xxxxx kuolinpe- sän kanssa velan hoitamisesta.

14. Yritys velallisena

Jos yritys, yhteisö tai säätiö on velallisena, sen omista- jat, jäsenet tai edustajat eivät pääsääntöisesti vastaa ve- lasta henkilökohtaisesti. Vain avoimen yhtiön yhtiö- miehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömie- het vastaavat yrityksen velasta henkilökohtaisesti. Toi- minimellä toimiva henkilö vastaa yritystoimintaa var- ten ottamastaan velasta henkilökohtaisesti kaikella omaisuudellaan.