VES-koodi: 251051 243/01.00.00.00/2021
VES-koodi: 251051 243/00.00.00.00/0000
Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 4 päivänä maaliskuuta 2021 Tuomioistuinviraston ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta.
Tämä sopimus on 8.4.2020 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2020-2022 ja valtiovarainministeriön antamien sopimuskautta 2020-2022 koskevien neuvottelu- ja sopimusmääräysten 13.5.2020, VN/8606/2020 nojalla.
Sopimus korvaa tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta 15.4.2019 tarkentavan virkaehtosopimuksen myöhempine muutoksineen.
Sopimusta sovelletaan tuomioistuinten tuomareihin, lakimiehiin ja asessoreihin.
Sopimusta ei kuitenkaan sovelleta ylimpien oikeuksien presidentteihin ja jäseniin, työnantajavirkamiehiin, osa-aikaisiin eikä työllisyysmäärärahoilla palkattaviin.
Virkamiehelle suoritetaan peruspalkkaa, kokemuslisää, kielilisää, kielitaitolisää ja johtamislisää tämän sopimuksen mukaisesti.
Virasta suoritettava peruspalkka määräytyy viran palkkausluokan mukaan. Sopimusalaan kuuluvat virat ovat liitteenä 1.
(Palkkatekijätunnus: 02031, Prima: 1000)
Määräaikaiseen virkasuhteeseen palkattavalle (ylimääräiselle) virkamiehelle suoritettava peruspalkka vahvistetaan asianomaisen virkatyypin palkkausluokan (liite 1) mukaisena määrärahaa myönnettäessä.
Mikäli määräaikaisen virkasuhteen perusteena on sijaisuuden tai avoimeksi tulleen viran hoito kolme kuukautta tai kauemmin, niin virkasuhteessa peruspalkka suoritetaan asianomaisen viran palkkausluokan mukaisena. Kolmea kuukautta lyhyemmissä virkasuhteissa peruspalkka suoritetaan virkatyypin alemman palkkausluokan mukaisena.
Kokemuslisää suoritetaan seuraavasti:
2 vuoden työkokemus | 5 % peruspalkasta |
5 vuoden työkokemus | 10 % peruspalkasta |
9 vuoden työkokemus | 15 % peruspalkasta |
15 vuoden työkokemus | 20 % peruspalkasta |
22 vuoden työkokemus | 25 % peruspalkasta |
26 vuoden työkokemus | 30 % peruspalkasta |
(Palkkatekijätunnus: 02296, Prima:1640)
Työkokemukseksi hyväksytään tutkinnon suorittamisen jälkeen kokoaikaisena suoritettu lainkäyttötyö tuomioistuimissa sekä muu tuomioistuintyöskentelyä olennaisesti hyödyttävä palvelu tai työkokemus.
Osa-aikatyöstä kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan se osuus, mikä vastaa osa- aikatyön suhteellista osuutta kokoaikaisesta työstä.
Virastoissa ja laitoksissa, joiden virka-alueeseen kuuluu kaksikielisiä kuntia, palveleville virkamiehille, joiden virkatehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja joilla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukainen tutkintotodistus hyvästä kielitaidosta siinä toisessa kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä tai tällaisen todistuksen sanotun asetuksen nojalla korvaava todistus, voidaan suorittaa kielilisänä
- 35 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta, tai
- 50 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
Sellaiselle edellä mainitulle virkamiehelle, joka erinomaisesti (aik. täydellisesti) hallitsee molemmat kotimaiset kielet (VNA 481/2003), voidaan kielilisänä suorittaa 80 euroa kuukaudessa.
Kielilisää ei kuitenkaan suoriteta virkamiehelle, jonka päätehtäviin kuuluvat käännöstehtävät kotimaisten kielten välillä.
(Palkkatekijätunnus: 02787, Prima: 1692)
Jos virkamiehelle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen taidosta ja jos hän jatkuvasti joutuu kysymyksessä olevaa vierasta kieltä virantoimituksessa käyttämään, voidaan hänelle suorittaa kielitaitolisänä vieraan kielen
- hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta 50 euroa kuukaudessa; taikka
- hyvästä suullisesta tai kirjallisesta taidosta 35 euroa kuukaudessa kultakin kieleltä erikseen.
Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos viran tai toimen kelpoisuusehdot taikka virka tai toimi luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen taitoa. Virkatehtäviin liittyvästä vieraskielisen kirjallisuuden tai julkaisujen tutkimisesta kielitaitolisää ei suoriteta.
(Palkkatekijätunnus: 02071, Prima: 1693)
Johtamislisää suoritetaan tulosvastuuyksikön johtajalle, mikäli yksikössä on vähintään viisi tuomaria tai lakimiestä johtajan lisäksi. Johtamislisää ei kuitenkaan suoriteta virastopäällikölle, kansliapäällikölle, hallintopäällikölle, hovioikeudenlaamannille, vakuutusoikeuden laamannille, eikä asessorille, joiden tehtäviin viran luonteesta johtuen kuuluu johtaminen.
Johtamislisän suuruus on 5 prosenttia. Mikäli johdettavassa yksikössä on johtajan lisäksi vähintään 20 henkilöä, johtamislisän suuruus on 10 prosenttia. Johtamislisä määräytyy siihen oikeutetun peruspalkan ja kokemuslisien yhteismäärästä.
(Palkkatekijätunnus: 02700, Prima: 1684)
Poissaoloajan palkkaukseen luetaan virkamiehen peruspalkka, kokemuslisä, johtamislisä sekä säännöllisesti toistuvina tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot.
10 § Uuden sopimuskauden korotukset ja palkkamääräykset
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvien virkamiesten palkkausta tarkistetaan 1.5.2021 lukien valtion virka- ja työehtosopimuksen 8.4.2020 mukaisella 1,00 % suuruisella virastoerällä. Erä käytetään suunnattuun palkkausperusteiden tarkistamiseen seuraavasti:
Tasokorotus 1.5.2021 lukien palkkausluokkien T 11 ja T 12 kohdalla palkkataulukossa sekä 6. kokemuslisän korotus 27,7 prosentista 30 prosenttiin.
Lisäksi palkkataulukkoa tarkistetaan 1.6.2021 lukien valtion virka- ja työehtosopimuksen 8.4.2020 mukaisella 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euron suuruisella yleiskorotuksella.
1.5.2021 lukien on voimassa liitteen 2 mukainen T-palkkausluokkien peruspalkkataulukko ja liitteen 3 mukainen peruspalkkojen ja kokemuslisien yhdistelmätaulukko.
Henkilökohtaiseen T 13 palkkausluokan mukaiseen palkkaukseen on oikeus liitteessä 4 mainituilla käräjätuomareilla niin kauan kuin, kukin heistä on T 11 palkkausluokan käräjätuomarin virassaan.
Tähän virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, etteivät sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea eikä avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2021 ja voimassa 31.3.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
Sopimuskaudelle 2020 – 2022 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisella tulee samalla irtisanotuksi tämä tarkentava virkaehtosopimus.
TUOMIOISTUINVIRASTO
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.
VES-koodi:251051 (243/00.00.00.00/0000)
(tarkentava virkaehtosopimus tuomioistuinten tuomarien ja lakimiesten palkkauksesta 4.3.2021)
Tutkinnolla tarkoitetaan viran kelpoisuusvaatimuksessa edellytettyä tutkintoa. Useimmissa tapauksissa se on OTK-tutkinto. Maaoikeusinsinöörin virassa tutkinnolla tarkoitetaan Teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettua diplomi-insinöörin tutkintoa.
Muuna tutkintona, joka voidaan hyväksyä, on muu ylempi korkeakoulututkinto (esim. hallintotieteiden maisteri) tai alempi korkeakoulututkinto (esim. varanotaari, oikeusnotaari, hallintonotaari), jota virassa on edellytetty, jos siinä tehdystä työstä on olennaisesti hyötyä tuomioistuintyössä (esim. esittelijäntyö notaarina hallinto-oikeudessa).
Palvelua, joka on suoritettu ennen edellä sanotun tutkinnon suorittamista, vaikka siitä olisi hyötyä, ei voida lukea hyväksi.
Tyhjentävää luetteloa muusta tuomioistuintyöskentelyä olennaisesti hyödyttävästä palveluksesta tai työkokemuksesta ei voida esittää. Lähtökohtaisesti hyväksi voidaan lukea
- tuomioistuimissa suoritettu muu kuin lainkäyttötehtävä, kuten tiedotus- ja hallinnolliset tehtävät
- asianajajan ja julkisen oikeusavustajan työ
- syyttäjätyö, mukaan lukien oikeusupseerin tehtävät
- ulosottomiehen työ
- lainvalmistelutehtävät ja työskentely Eduskunnassa
- hallinto-oikeudelliset tehtävät julkishallinnossa (esim. ministeriöt, keskusvirastot, paikalliset viranomaiset kuten maistraatti, kunnat, kirkko) ja julkisoikeudellisissa yhdistyksissä (esim. Liikenneturva)
- pankkilakimies-, vakuutuslakimies- ja vastaavat yksityisen ja julkisen sektorin tehtävät
- erityistuomioistuimissa ei-lakimiesjäsenten osalta suoritetut erityisalan tehtävät (esim. maanmittaustoimistossa, kunnan palveluksessa)
Jotta palvelu tai työkokemus voitaisiin lukea hyväksi, tulee kaikkien edellytysten olla täytettyjä. Hyväksi luettavuus edellyttää, että ao. kuukaudessa palvelusta tai työkokemusta on kertynyt vähintään 18 päivää (lauantai ja sunnuntai luetaan hyväksi). Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa ei vähennetä aikaa, jonka virkamies on ollut virkavapaana saaden siltä ajalta palkkaa tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
1. Yleiset edellytykset
Virasto tai laitos voi hakemuksesta suorittaa virkamiehelle kielilisää, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät
- virka-alue on kaksikielinen
- virkatehtävät luonteensa puolesta edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa, esim. asiakaspalvelu, puhelin- ja muu neuvonta
- virkamies joutuu jatkuvasti (päivittäin tai vähintään yhtä useamman kerran viikossa) käyttämään molempia kotimaisia kieliä virantoimituksessa
- tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua molempien kotimaisten kielten taidosta.
Virkatehtäviin liittyvästä suomen- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden tai julkaisujen tutkimisesta ei kielilisää suoriteta.
2. Vaadittava kielitaito ja sen osoittaminen
Kielilisän maksaminen hyvän suullisen kielitaidon perusteella edellyttää, että asianomainen ammattialallaan hyvin ymmärtää ko. kielistä puhetta ja pystyy vaikeuksitta keskustelemaan kielellä erilaisissa tilanteissa.
Hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito edellyttää edellä sanotun lisäksi, että asianomainen pystyy vaivatta lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä sekä pystyy myös kirjallisesti kieltä käyttämään virkatehtävien edellyttämällä tavalla.
Kielitaito tulee osoittaa valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) säädetyillä valtionhallinnon kielitutkinnoilla (1 ja 2 §) taikka sen korvaavilla yleisillä kielitutkinnoilla siten kuin sanotun asetuksen 13-14 §:ssä on säädetty. Kielitaito voidaan osoittaa myös korkeakoulututkintoon sisältyvällä todistuksella. Yleisten kielitutkintojen osalta käytössä on vuonna 2002 käyttöön tullut 6-portainen taitotasoasteikko, joka on korvannut aikaisemmin käytössä olleen 9-portaisen taitotasoasteikon. Jäljempänä mainittavat taitotasot tarkoittava uuden järjestelmän mukaista taitotasovaatimusta.
Ennen asetuksen (481/2003) voimaantuloa (1.1.2004 voimassa olleiden säännösten mukaisten kielitutkintojen ja niissä saatujen arvosanojen vastaavuudesta on säädetty asetuksen 22 §:ssä.
kielilisä hyvästä suullisesta taidosta
- valtionhallinnon kielitutkinto:
* hyvä tai erinomainen suullinen taito
- yleinen kielitutkinto:
* taitotaso vähintään 4 sekä puhumisesta että puheen ymmärtämisestä
kielilisä hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta
- valtionhallinnon kielitutkinto:
* hyvä tai erinomainen suullinen taito ja hyvä tai erinomainen kirjallinen taito
- yleinen kielitutkinto:
* taitotaso vähintään 4 puhumisesta ja puheen ymmärtämisestä sekä kirjoittamisesta ja tekstin ymmärtämisestä (siis kaikista vähintään taitotaso 4, jos on yksikin pienempi niin vaatimus ei täyty)
kielilisä molempien kotimaisten kielten erinomaisesta hallitsemisesta
- valtionhallinnon kielitutkinto:
* erinomainen suullinen taito ja erinomainen kirjallinen taito (so. täydellinen hallitseminen)
- yleinen kielitutkinto:
* taitotaso 6 puhumisesta ja puheen ymmärtämisestä sekä kirjoittamisesta ja tekstin ymmärtämisestä (siis kaikista taitotaso 6; jos on yksikin pienempi niin vaatimus ei täyty)
Toisen kotimaisen kielen ymmärtämisestä (valtionhallinnon kielitutkinto) tai puheen ja tekstin ymmärtämisestä (yleinen kielitutkinto) kielilisää ei makseta.
Anottaessa kielilisää virasto voi edellyttää, että todistus ei ole kahta vuotta vanhempi. Mikäli virkamiehelle on myönnetty kielilisä ennen tämän virkaehtosopimuksen voimaantuloa, niin voidaan hänelle myöntää entistä kielilisää vastaava kielilisä ilman että asianomainen virkamies esittää uuden todistuksen.
Virasto voi vaatia todistuksen uusittavaksi, mikäli se harkitsee tähän olevan syytä.
1. Yleiset edellytykset
Kielitaidon tulee merkitä huomattavaa etua virkatehtävien hoidolle esimerkiksi ajan ja tai kustannusten säästymisen muodossa, esim. tulkin käytön tarpeettomuutta.
Virkamies joutuu jatkuvasti (päivittäin tai vähintään yhtä useamman kerran viikossa) käyttämään vierasta kieltä virkatehtävien hoidossa.
2. Vaadittava kielitaito ja sen osoittaminen
Kielitaitolisää suoritetaan vieraan kielen
* hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta, jos virkamies ymmärtää puhetta ja kirjoitusta asianomaisella kielellä ja osaa sitä käyttää suullisesti ja kirjallisesti siinä määrin hyvin kuin virkatehtävien hoito edellyttää. Kielitaidon osoituksena tulee esittää yleisen kielitutkinnon todistus, jonka osakokeiden puhuminen ja puheen ymmärtämisen taitotason tulee olla vähintään 4 sekä kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen taitotason vähintään 4
* hyvästä suullisesta taidosta, jos virkamies ymmärtää puhetta asianomaisella kielellä ja osaa sitä käyttää siinä määrin hyvin kuin virkatehtävän suorittaminen edellyttää. Kielitaidon osoituksena tulee esittää yleisen kielitutkinnon todistus, jonka osakokeiden puhuminen ja puheen ymmärtäminen taitotason tulee olla vähintään 4.
* hyvästä kirjallisesta taidosta, jos virkamies ymmärtää asianomaista vieraskielistä tekstiä ja osaa sitä kirjoittaa siinä määrin hyvin kuin virkatehtävien suorittaminen edellyttää. Kielitaidon osoituksena tulee esittää yleisen kielitutkinnon todistus, jonka osakokeiden kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen taitotason tulee olla vähintään 4.
Virasto voi edellyttää, että kielitaitoa osoittava todistus ei ole kahta vuotta vanhempi. Virasto voi vaatia todistuksen uusittavaksi, mikäli se harkitsee tähän olevan syytä.
1) T-palkkausluokkien peruspalkat kuukaudessa 1.5.2021 lukien, euroa
Palkkausluokka | € / kk |
T 5 | 2 290,46 |
T 7 | 3 269,79 |
T 8 | 3 534,26 |
T 9 | 3 820,48 |
T 10 | 4 025,00 |
T 10,5 | 4 284,21 |
T 11 | 4 801,11 |
T 12 | 5 001,40 |
T 13 | 5 096,94 |
T 14 | 5 370,12 |
T 15 | 5 666,70 |
T 16 | 5 982,19 |
T 17 | 6 593,72 |
2) T-palkkausluokkien peruspalkat kuukaudessa 1.6.2021 lukien, euroa
Palkkausluokka | € / kk |
T 5 | 2 312,68 |
T 7 | 3 301,50 |
T 8 | 3 568,55 |
T 9 | 3 857,54 |
T 10 | 4 064,05 |
T 10,5 | 4 325,77 |
T 11 | 4 847,68 |
T 12 | 5 049,91 |
T 13 | 5 146,38 |
T 14 | 5 422,21 |
T 15 | 5 721,66 |
T 16 | 6 040,22 |
T 17 | 6 657,68 |
Liitteen taulukot sisältävät 1.5.2021 virastoerän 1,00% (taulukko 1) sekä 1.6.2021 yleiskorotuksen
0,97 %, vähintään 20,37 euroa (taulukko 2).
1) T- peruspalkkojen ja kokemusosien yhdistelmätaulukko 1.5.2021 lukien, euroa
Kokemuslisien lukumäärä
Palkkausluokka | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
T 5 | 2 290,46 | 2 404,98 | 2 519,51 | 2 634,03 | 2 748,55 | 2 863,08 | 2 977,60 |
T 7 | 3 269,79 | 3 433,28 | 3 596,76 | 3 760,25 | 3 923,74 | 4 087,23 | 4 250,72 |
T 8 | 3 534,26 | 3 710,98 | 3 887,69 | 4 064,40 | 4 241,12 | 4 417,83 | 4 594,54 |
T 9 | 3 820,48 | 4 011,50 | 4 202,53 | 4 393,55 | 4 584,57 | 4 775,60 | 4 966,62 |
T 10 | 4 025,00 | 4 226,25 | 4 427,50 | 4 628,75 | 4 830,00 | 5 031,25 | 5 232,50 |
T 10,5 | 4 284,21 | 4 498,42 | 4 712,63 | 4 926,84 | 5 141,05 | 5 355,26 | 5 569,47 |
T 11 | 4 801,11 | 5 041,16 | 5 281,22 | 5 521,27 | 5 761,33 | 6 001,38 | 6 241,44 |
T 12 | 5 001,40 | 5 251,47 | 5 501,53 | 5 751,60 | 6 001,67 | 6 251,74 | 6 501,81 |
T 13 | 5 096,94 | 5 351,78 | 5 606,63 | 5 861,48 | 6 116,32 | 6 371,17 | 6 626,02 |
T 14 | 5 370,12 | 5 638,62 | 5 907,13 | 6 175,64 | 6 444,14 | 6 712,65 | 6 981,15 |
T 15 | 5 666,70 | 5 950,03 | 6 233,36 | 6 516,70 | 6 800,03 | 7 083,37 | 7 366,70 |
T 16 | 5 982,19 | 6 281,30 | 6 580,41 | 6 879,52 | 7 178,63 | 7 477,74 | 7 776,84 |
T 17 | 6 593,72 | 6 923,41 | 7 253,09 | 7 582,78 | 7 912,47 | 8 242,15 | 8 571,84 |
2) T-peruspalkkojen ja kokemusosien yhdistelmätaulukko 1.6.2021 lukien, euroa
Kokemuslisien lukumäärä
Palkkausluokka | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
T 5 | 2 312,68 | 2 428,31 | 2 543,95 | 2 659,58 | 2 775,21 | 2 890,85 | 3 006,48 |
T 7 | 3 301,50 | 3 466,58 | 3 631,65 | 3 796,73 | 3 961,80 | 4 126,88 | 4 291,95 |
T 8 | 3 568,55 | 3 746,97 | 3 925,40 | 4 103,83 | 4 282,26 | 4 460,68 | 4 639,11 |
T 9 | 3 857,54 | 4 050,41 | 4 243,29 | 4 436,17 | 4 629,04 | 4 821,92 | 5 014,80 |
T 10 | 4 064,05 | 4 267,25 | 4 470,45 | 4 673,65 | 4 876,86 | 5 080,06 | 5 283,26 |
T 10,5 | 4 325,77 | 4 542,06 | 4 758,34 | 4 974,63 | 5 190,92 | 5 407,21 | 5 623,50 |
T 11 | 4 847,68 | 5 090,06 | 5 332,44 | 5 574,83 | 5 817,21 | 6 059,60 | 6 301,98 |
T 12 | 5 049,91 | 5 302,40 | 5 554,90 | 5 807,40 | 6 059,89 | 6 312,39 | 6 564,88 |
T 13 | 5 146,38 | 5 403,70 | 5 661,01 | 5 918,33 | 6 175,65 | 6 432,97 | 6 690,29 |
T 14 | 5 422,21 | 5 693,32 | 5 964,43 | 6 235,54 | 6 506,65 | 6 777,76 | 7 048,87 |
T 15 | 5 721,66 | 6 007,75 | 6 293,83 | 6 579,91 | 6 865,99 | 7 152,08 | 7 438,16 |
T 16 | 6 040,22 | 6 342,23 | 6 644,24 | 6 946,25 | 7 248,26 | 7 550,27 | 7 852,28 |
T 17 | 6 657,68 | 6 990,56 | 7 323,45 | 7 656,33 | 7 989,22 | 8 322,10 | 8 654,99 |
Liitteen taulukot sisältävät 1.5.2021 virastoerän 1,00% (taulukko 1) sekä 1.6.2021 yleiskorotuksen
0,97 %, vähintään 20,37 euroa (taulukko 2).