LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen

1.2.2020 – 31.1.2021

1.2.2021 – 31.1.2023

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Soveltamisala 1

2 § Yleiset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 1

5 § Järjestäytymisvapaus 2

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2

II TYÖPALKAT 2

7 § Palkkaperusteet 2

8 § Erilliset lisät 6

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7

9 § TYÖAIKA 7

10 § Vuosityöajan lyhentäminen 11

11 § Työvuoroluettelo ja ajopäiväkirja 14

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset 15

13 § Keskituntiansio 16

14 § Hälytystyö 16

IV ERINÄISET KORVAUKSET 17

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 17

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus 17

17 § Vuosiloma 19

18 § Lomaltapaluuraha 20

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 21

19 § Erinäisiä määräyksiä 21

20 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 23

21 § Lääkärintarkastukset 26

22 § Tilapäiset poissaolot 27

23 § Ryhmähenkivakuutus 30

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 30

24 § Palkanmaksu 30

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 30

26 § Kokoontuminen työpaikoilla 31

27 § Koulutustoiminta 31

28 § Luottamusmiehet 32

29 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö 34

30 § Asiamiehet 35

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 35

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 36

32 § Sopimuksen voimassaolo 36

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 37

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT 43

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIEN PALKKALIITE 44

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIEN PALKKALIITE 47

LIITE: LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 50

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välinen

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2020 – 31.1.2021

1.2.2021 – 31.1.2023

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten harjoittaman linja-autoliikenteen henkilökunnan työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia.

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017

- Luottamusmiessopimus 1.2.2017

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 1.2.2020

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017

- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh- distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuk- sen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseninä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä so- pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ett- eivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Linja-auton rahastajana älköön käytettäkö 16 vuotta nuorempaa työntekijää.

3. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoi- tettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeajan enimmäispi- tuus määräytyy työsopimuslain mukaan.

4. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, on työnantajan irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatet- tava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; ja

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voi- daan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka määräytyy 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 29 §:ssä ja tämän pykälän 2 ja 4 kohdissa tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika olisi alle 80 tuntia.

Muutetaan em. kohdan 1 ensimmäinen kappale seuraavaksi 1.1.2022 lukien:

Työntekijän palkka määräytyy 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 29 §:ssä ja tämän pykälän 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika olisi alle 80 tuntia.

Tämän pykälän 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille tulee määri- tellä työsopimuksella täsmällinen työaika kaksiviikkojaksossa.

Työajan jäädessä työnantajasta johtuvasta syystä 2-viikkojaksossa alle työsopimuksessa sovitun, maksetaan työntekijälle kuitenkin yk- sikertainen takuupalkka sovittuun tuntimäärään asti.

2. Jos aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä ei ole tarjota työtä 80 tuntia 2-viikkojaksossa kaikille työntekijöille, voidaan yritykseen tai sen toimipisteeseen palkata edellä mainittuun liiken- teeseen myös muita kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuja työnte- kijöitä. Tällöin muiden kuin osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädän- töön perustuvalla osa-aikajärjestelyllä olevien osa-aikaisten työnte- kijöiden määrä voi olla yrityksessä keskimäärin enintään kaksi työn- tekijää toimipistettä kohti, elleivät erityiset liikenteelliset, aikataululli- set tai tuotannolliset syyt muuta edellytä.

Soveltamisohje:

Toimipisteellä tarkoitetaan varikkoa tai muuta vastaavaa aloittamis- ja lopettamispaikkaa.

Täysaikaisen työn järjestämismahdollisuuteen aikataulun mukai- sessa säännöllisessä linjaliikenteessä vaikuttavia seikkoja arvioita- essa on otettava huomioon esimerkiksi tilausajoliikenteen ja vuorolii- kenteen yhteensovittaminen, linja-autoliikenteen vuoro- ja linjaliiken- teen toimintavolyymin vaihtelut.

Työnantajan on keskusteltava ja annettava luottamusmiehelle tieto tämän kohdan mukaisten työntekijöiden käyttämisen perusteista en- nen heidän palkkaamistaan.

3. Paikalliset osapuolet voivat alistaa erimielisyyden koskien 2-kohdan tarkoittamien osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä ja määrää ratkai- sulautakunnalle, jossa on yksi kummankin sopijaliiton nimeämä jä- sen ja puolueeton puheenjohtaja. Mikäli osapuolet eivät pääse pu- heenjohtajasta yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovitte- lija. Ratkaisulautakunnalle jätetty erimielisyysasia on ratkaistava vii- meistään kuukauden kuluessa.

Luottamusmiehelle ja ratkaisulautakunnalle on annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tarkoituksena on, että rat- kaisulautakunnan päätös olisi käytettävissä ennen vakituisten osa- aikaisten työntekijöiden palkkaamista.

Muutetaan em. kohdat 2-3 ja korvataan ne kokonaisuudessaan seuraavalla uu- della 2 kohdalla 1.1.2022 lukien:

2. Aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä voidaan teettää vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä kussakin vuosikolman- neksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 8 %. Vakituisia osa- aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vähintään kaksi kappaletta.

Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista yhtiön työtun- neista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa, kuukauden kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituisten osa-aikaisten osuu- teen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mukaan lainsäädäntöön pe- rustuvalla osa-aikajärjestelyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työ- voiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työ- tunteja.

Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylit- tävät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden te- kemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos työnantaja tarvitsee lisää vakituisia täysaikaisia työntekijöitä, työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoista siten, että osa- aikaisilla työntekijöillä on mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa näi- hin työpaikkoihin. Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa- aikaiselle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot perustavat seurantaryhmän, joka seuraa ja analysoi vuosikol- manneksittain tämän kohdan mukaisten vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä. Osapuolet voivat halutessaan nimetä seuran- taryhmään kumpikin enintään kaksi ns. kentän jäsentä.

Soveltamisohje:

Lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjestelyllä tarkoitetaan osa- aikaista työskentelyä osasairauspäivärahan, osittaisen hoitovapaan, äitiys- ja vanhempainrahakauden, opintovapaan, sosiaalisista tai ter- veydellisistä syistä työntekijän pyynnöstä lyhennetyn työajan, osittai- sen varhennetun vanhuuseläkkeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen johdosta.

4. (3.) Edellä oleva periaate ei estä vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista silloin, kun kysymyksessä on aikataulun mukaiseen säännölliseen linjaliikenteeseen kuulumaton työ, ellei työtä voida teettää kokoaikaisena työnä ilman kohtuutonta hankaluutta.

Pöytäkirjamerkintä 1 (koskee kohtia 2 ja 4) (1.1.2022 lukien koskee kohtia 2 ja

3):

Osa-aikaisten työntekijöiden lisäksi voidaan käyttää tämän työehto- sopimuksen 29 §:n tarkoittamia työntekijöitä.

Pöytäkirjamerkintä 2 (koskee kohtaa 4) (1.1.2022 lukien koskee kohtaa 3):

Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet neuvot- teluin ja myötävaikuttavat siihen, että mahdollisia riitaisuuksia ei saa- teta tuomioistuinkäsittelyyn sopimuskauden aikana.

5. (4.) Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon työskentelyaika ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon ja kuljetusalan ammattitut- kinnon henkilökuljetusten osaamisalan suorittamisesta luetaan pal- velusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuun- nitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

Palkkataulukot

1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,18	1134,40
4-8 vuotta	14,40	1152,00
8-12 vuotta	14,86	1188,80
yli 12 vuotta	15,15	1212,00
Rahastaja
alle 4 vuotta	12,45	996,00
4-8 vuotta	12,67	1013,60
yli 8 vuotta	12,91	1032,80

1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	14,20	1136,00
4-8 vuotta	14,42	1153,60

8-12 vuotta	14,88	1190,40
yli 12 vuotta	15,17	1213,60
Rahastaja
alle 4 vuotta	12,47	997,60
4-8 vuotta	12,69	1015,20
yli 8 vuotta	12,93	1034,40

8 § Erilliset lisät

1. Ilta- ja yötyölisä

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan il- tatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yötyölisää 20 % taulukkopalkasta.

2. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

3. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä suoritetusta työstä maksetaan joulutyö- lisä, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

4. U-tunnus

Sellaiselle ulkoisen liikenteen tariffisopimuksen (U-sopimuksen) teh- neen yrityksen kuljettajalle, jonka palkkaus on järjestetty muutoin kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen pääkaupunkiseu- dun tai Turun palkkaliitteiden mukaisesti maksetaan jokaiselta tariffi- sopimusvuorolta (U-vuorolta), joka liikennöidään YTV-alueella sijait- sevan ja YTV-alueen ulkopuolisen lähellä olevan päätepisteen vä- lillä, tuntipalkka 0,51 eurolla korotettuna.

Pöytäkirjamerkintä:

U-tunnuslisää maksetaan liittojen välillä 21.6.1990 sovitun mukai- sesti sellaiselta tariffisopimusvuorolta (U-vuoro), jonka päätepiste on lyhintä tiereittiä pitkin mitattuna enintään 40 kilometrin päässä Hel- singin päärautatieasemalta.

5. Tampereen yhteistariffiliikenne

Ajalta, jonka Tampereen yhteistariffiliikenteessä työskentelevä kul- jettaja ajaa ko. yhteistariffialueella, suoritetaan 0,51 euron suuruinen lisä.

1.1.2023 lukien Tampereen yhteistariffiliikenteen lisän suuruus on 0,52 euroa tunnilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Lisää maksetaan siltä ajalta, kun linja-autonkuljettaja ajaa Tampe- reen kaupungissa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen liiken- nöimällä yhteistariffialueella sellaista linja-autovuoroa, joka on yh- teistariffiliikennetunnuksella merkitty.

6. Tampereen kilpailutettu liikenne

Tampereen kilpailutetussa liikenteessä työskentelevälle kuljettajalle suoritetaan tehdyltä työajalta Tampereen yhteistariffiliikennelisän suuruista lisää.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

9 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyö- aikoja ja lepoaikoja ei sovelleta tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työeh- tosopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräyk- set.

Lähi- ja paikallisliikenteen vuorokautinen enimmäistyöaika

Vuorokautinen työaika on lähi- ja paikallisliikenteessä enintään 11 tuntia, ellei paikallisesti muuta sovita.

Pöytäkirjamerkintä: Lähi- ja paikallisliikenteen määritelmä

Lähi- ja paikallisliikenteen piirissä olevana pidetään aluetta, joka jää 30 kilometrin säteellä piirretyn ympyrän sisään mitattuna asutuskes- kuksessa olevasta linjan luonnollisesta lähtöpisteestä.

2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Soveltamisohje:

Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan kes- kimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajanjaksona

käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikalli- sesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso.

3. Lyhyemmästä kuin 5 tunnin työstä maksetaan täysi 5 tunnin palkka ja se luetaan työajaksi.

4. Rahastajien työaika ja lepoajat määräytyvät kuten kuljettajilla 4. koh- dan määräystä lukuun ottamatta.

5. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mittainen.

Mikäli työaika on 7 tuntia pidempi, yksi tämän kohdan 1. kappaleen 30 minuutin tauoista tulee antaa yhtäjaksoisena.

Mikäli työaika on pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevan palkkaliitteen soveltamisalalla 6 tuntia pidempi, yksi tämä kohdan 1. kappaleen mukaisista 30 minuutin tau- oista tulee antaa yhtäjaksoisena.

6. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kes- tävä yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteri- viikon aikana.

Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vä- hintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Jaetun vuorokausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä le- poaikajaksolta maksetaan 7. kohdassa tarkoitettua taukoajan palk- kaa vähennettynä enintään 7. kohdassa mainitulla palkattomalla kat- kolla. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tunti- palkka lukematta niitä työaikaan.

Vuorokausilepo monimiehitystilanteessa

Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehis- tönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.

7. Jos linja-autonkuljettaja seisonta-aikana on velvollinen oleskele- maan autossa tai muussa, josta hän ei vapaasti saa poistua, laske- taan seisonta-aika kokonaan työaikaan.

8. Kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän ai- kana olla yksi enintään 1 tunnin palkaton katko. Puolta tuntia lyhy- emmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

9. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen yhtäjaksoinen viikot- tainen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden pe- räkkäisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepo- ajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yh- täjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.

Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toi- sen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä viikoista.

Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuoro- kausi.

Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojak- sossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vä- hintään 4 vapaapäivää.

Lähi- ja paikallisliikenteessä vapaapäivä on annettava viimeistään kuuden 24 tunnin jakson kuluttua edellisestä vapaapäivästä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Vapaapäivä on annettava työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.

Kansainvälisessä tilausajoliikenteessä kaksiviikkojakson vapaapäi- vät voidaan antaa 10 työpäivän jälkeen.

10. Työntekijälle on neljän viikon välein järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).

11. Lähi- ja paikallisliikenteen kuljettaja ei saa tehdä työtä työ- ja virka- suhteessa kuljetusalalla tai sen ulkopuolella vähimmäisvuorokausi- ja vähimmäisviikkolevon aikana.

12. Jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakun- naltaan poissa vähintään yhdeksän (9) tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan (8) tuntia työajaksi.

Alle 24 tuntia kestäviin tilausajomatkoihin sovelletaan 7. momentin katkosäännöksiä. Tällä ei estetä palkattoman vuorokausilevon anta- mista.

Jaetun vuorokausilevon osalta noudatetaan 5. kohdan määräystä.

13. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakun- nalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Työntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, joka ei voi vaihdella. Milloin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lo- pettamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapai- kalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin pe- ruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Pöytäkirjamerkintä:

Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lo- pettamispaikkaa.

14. Työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla enin- tään 12 tuntia. Työhönsidonnaisuusaika kaukoliikenteessä voi olla enintään 14 tuntia, ellei toisin sovita.

Muutetaan ao. kohta 14 seuraavaksi 1.1.2022 lukien:

Työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla enin- tään 11 tuntia 30 minuuttia. Työhönsidonnaisuusaika kaukoliiken- teessä voi olla enintään 14 tuntia, ellei toisin sovita.

15. Työntekijälle on järjestettävä työturvallisuuslain 31 §:n mukaisesti mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikai- sen poistumisen työpisteestä yhtäjaksoista paikallaan oloa vaati- vassa työssä, mikäli työehtosopimuksen ja lain mukaiset tauot eivät ole riittävät. Tämä on otettava työ- ja ajosarjasuunnittelussa huomi- oon siten, että työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus mm. käy- mälässä käyntiin vähintään 4 tunnin välein.

Mikäli yrityksessä esiintyy tämän kohdan osalta erimielisyyksiä, tulee nämä käsitellä yksityiskohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Tällöin käydään läpi ao. kuljettajan ajo-ohjelma, työvuorolu- ettelo ja mahdolliset ajopiirturin tiedot sen selvittämiseksi, toteutuuko tämän kohdan määräys. Määräyksen toteutumiseksi ei riitä pelkäs- tään se, että ajo-ohjelmassa tai muussa yhtiössä käytössä olevassa työnsuunnittelussa on otettu tämä huomioon, jos riittävä tauko jää käytännössä jatkuvasti toteutumatta.

Mikäli asiaan ei saada tämän määräyksen mukaista ratkaisua pai- kallisesti, asia siirtyy liittojen välillä selvitettäväksi. Tällöin noudate- taan samoja periaatteita kuin edellä on todettu.

Jos liittojen välillä todetaan, ettei riittäviä taukoja ole, asia on korjat- tava yhtiössä ensitilassa. Jos asiaa ei tästä huolimatta korjata yhti- össä, määräyksen toteutuminen on varmistettava merkitsemällä työntekijälle hänen työvuoroluetteloonsa vähintään 10 minuutin tauko enintään 3,5 tunnin työjaksoa kohti.

16. Osa-aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä ei voi teettää työtä yli työso- pimuksessa sovitun työaikamäärän lukuun ottamatta sairaus- tai muita pakottavia tilanteita.

17. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

10 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Li- säksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pitui- nen vuosiloma.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suh- teessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mai- nitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön pe- rustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat yli- määräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan ker- tymän mukaan seuraavasti:

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	94	h	8	h	eli	1	päivä
	188	h	16	h	eli	2	päivää
	283	h	24	h	eli	3	päivää
	377	h	32	h	eli	4	päivää
	471	h	40	h	eli	5	päivää
	565	h	48	h	eli	6	päivää
	660	h	56	h	eli	7	päivää
	754	h	64	h	eli	8	päivää
	848	h	72	h	eli	9	päivää

942	h	80	h	eli	10	päivää
1036	h	88	h	eli	11	päivää
1131	h	96	h	eli	12	päivää
1225	h	104	h	eli	13	päivää
1319	h	112	h	eli	14	päivää
1413	h	120	h	eli	15	päivää
1508	h	128	h	eli	16	päivää
1602	h	136	h	eli	17	päivää
1696	h	144	h	eli	18	päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	90	h	8	h	eli	1	päivä
	180	h	16	h	eli	2	päivää
	270	h	24	h	eli	3	päivää
	360	h	32	h	eli	4	päivää
	447	h	40	h	eli	5	päivää
	537	h	48	h	eli	6	päivää
	627	h	56	h	eli	7	päivää
	717	h	64	h	eli	8	päivää
	807	h	72	h	eli	9	päivää
	893	h	80	h	eli	10	päivää
	983	h	88	h	eli	11	päivää
	1073	h	96	h	eli	12	päivää
	1163	h	104	h	eli	13	päivää
	1253	h	112	h	eli	14	päivää
	1340	h	120	h	eli	15	päivää
	1430	h	128	h	eli	16	päivää
	1520	h	136	h	eli	17	päivää
	1610	h	144	h	eli	18	päivää
	1696	h	152	h	eli	19	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valtuuston ja hallituksen ko- kouksiin ja edustajakokoukseen sekä liittojen väliseen valtakunnalli- seen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäi- vät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon ai- heuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvol- lisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työ- suojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtu- vat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seu- raavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäi- vän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta ly- hennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tun- nin lyhennystä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden an- saitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.

Yllämainitut 5 lyhennyspäivän jaksot sisältävät 7 kalenteripäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartutta- vaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pi- tämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjak- soista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annetta- vaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennys- vapaajakson osalta kalenterivuodessa.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sai- rasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhem- min.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään ly- hennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnteki- jälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työvuoro- luettelossa tai, mikäli työvuoroluetteloa ei laadita, vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin an- saittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lop- putilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7. Itsenäisyyspäivä

Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyyspäi- vänä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tällöin maksetuksi.

11 § Työvuoroluettelo ja ajopäiväkirja

1. Kaksiviikkojakson työvuoroluettelon tulee muussa kuin tilausajolii- kenteessä olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työn- tekijän nähtävissä ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja vapaa-ajat.

Ellei muuta ole sovittu, tilausajoliikenteessä tulee kaksiviikkojakson työvuoroluettelosta ilmetä työntekijän vapaapäivät.

2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työvuoroluetteloon muutoksia. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta.

3. Työvuorot on järjestettävä siten, että linja-autohenkilökunta ei tar- peettomasti joudu palkattomasti oleskelemaan vieraalla paikkakun- nalla.

4. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneu- von kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilö- kohtainen ajopäiväkirja. Ajopäiväkirjan sijasta voidaan käyttää ajo- piirturia.

Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkir- xxxx xxx edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukanaan ajon ai- kana.

Ajopäiväkirjat ja työilmoitukset jätetään työnantajalle tämän anta- mien ohjeiden mukaisesti.

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain edellyttämällä ta- valla tämän työehtosopimuksen säännösten mukaisesti.

2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kak- siviikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) en- simmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

Kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle noudatetaan työajan jaksotuksen osalta yrityksessä vallitsevaa käytäntöä kuiten- kin niin, että osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän tehdessä työtä kaksi viikkoa peräkkäin tilanteessa, jossa viikot sijoittuvat kahdelle eri tasoittumisjaksolle, lasketaan työtunnit yhteen ja korvataan yli 80 tuntia kaksiviikkojaksossa oleva työtuntimäärä kuten ylityöstä suori- tettava korvaus mainittua aikaa kuitenkaan ylityöksi lukematta.

3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sai- rauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tun- tia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käy- tettyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Työpäivien veroisina pidetään tällöin työvuoroluettelon tasaamiseksi annettuja vapaapäiviä, mutta ei viikkolepopäivää eikä ns. viikon toista vapaapäivää. Jakajana käytettävä työpäivien ja niiden verois- ten päivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta koh- den, ellei todellisten työpäivien luku ole tätä suurempi.

Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) en- simmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) pro- sentilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kui- tenkin niin, että 50-prosenttisten tuntien lukumäärä myös katken- neessa jaksossa on enintään kaksitoista (12).

4. Hätätyöstä (TAL 19 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ul- kopuolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla koro- tettu palkka.

6. Tässä pykälässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käyte- tään perusteena 13 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota.

13 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten mak- superusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuo- sineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saa- mansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen ai- kana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntian- siota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljännek- sen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset laske- taan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

14 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön.

2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytys- työhön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti:

- kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vas- taava summa

- kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa

3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta perus- palkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään pu- helinohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloai- kaa työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus

Kotimaassa:

1. Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana ruokailemasta asema- paikkakunnalla, maksetaan osapäivärahana 15,80 euroa siten, että esteen alkamisesta laskettua täyttä 24 tunnin jaksoa kohti maksetaan 34,90 euroa.

Osapäivärahan kertymäjaksoa ei keskeytä kahden tunnin kuluessa kertymäjakson alusta tai lopusta laskettuna kokonaan annettu tauko.

Soveltamisohje:

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että luottamusmiehen ja työnanta- jan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset eri- koisolosuhteet antavat siihen aiheen.

Luettelo päivärahojen määräytymisperusteena käytettävistä asema- paikkakunnista on työehtosopimuksen lopussa.

Jaksoon lasketaan kaikki se aika, jolloin este ruokailuun vallitsee eli ajoajan lisäksi myös se aika, jolloin työntekijä paikalliset olosuhteet huomioonottaen suorittaa lähdön valmisteluun ja selvittelyyn liittyviä tehtäviä.

2. Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, maksetaan hänelle matkustajakotitasoisesta majoituksesta aiheutuneet kustan- nukset laskun mukaan.

3. Jos työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei osapäivärahaa tällöin makseta.

4. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.

5. Kaukolinjoilla, joilla työntekijät säännöllisesti joutuvat yöpymään var- sinaisen asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, hankkii ja kustantaa työnantaja asunnon työntekijöilleen.

Tilan tulee olla sovelias yöpymiseen ottaen huomioon muun muassa turvallisuus, riittävä häiriöttömyys ja siisteys.

Työnantajan tulee hankkia työntekijän käyttöön vuodevaatteet ja huolehtia niiden pesusta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia korvauksesta, jonka työnantaja maksaa työntekijöille omien vuode- vaatteiden käytöstä.

6. Siirrettäessä työntekijän asemapaikkaa paikkakunnalta toiselle, on siitä työntekijälle kirjallisesti ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen siir- toa, jolloin on ilmoitettava myös siirron syy sekä onko kyseessä va- kinainen vai muu siirto.

Ennakkoilmoitusaika ei koske sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi tapahtuvaa siirtoa.

Muun kuin vakituisen siirron ajalta, kuitenkin enintään kahdelta (2) kuukaudelta maksetaan osapäiväraha ja majoituskorvaus työehtoso- pimuksen mukaisesti.

Alle kahden (2) kuukauden siirtoa ei katsota vakituiseksi.

Ulkomailla:

7. Xxxxxxx työntekijä joutuu olemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruokarahaa yhteensä 60,40 euroa vuorokautta kohti lasket- tuna siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 11 kohdan mukaisesti ul- komaan päivä- ja ruokarahasäädösten piiriin.

Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yhteensä 64,60 euroa.

8. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, makse- taan vain ruokaraha 34,40 euroa vuorokautta kohti.

9. Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonai- suudessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulko- maan ruokarahasta eli 17,20 euroa.

10. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mukaisesti päivä- ja ruokarahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oikeus kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle jär- jestetty vapaa ruoka ja asunto.

Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajan- jaksoon mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lautta- matka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.

11. Kotimaan osapäiväraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräyty- vät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työn- tekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.

12. Xxxxxxx työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei ruokarahaa tällöin makseta.

13. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.

17 § Vuosiloma

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

2. Vuosilomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Vuosilomapalkka voidaan maksaa työntekijälle myös normaaleina palkanmaksupäivinä vuosiloman aikana.

3. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.

4. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alka- misajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakso-osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, viidestä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työ- päivästä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.

Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä. Vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.

5. Kaksiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lo- mapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:

Loma- päivät

1	73,5
2	66,5
3	60,0
4	53,5
5	46,5
6	40,0
7	33,5
8	26,5
9	20,0
10	13,5
11	6,5

Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksin- kertainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöi- den osalta katso 12 §.

Taulukkoa sovelletaan myös sellaisten kaksiviikkojaksojen työosuu- den tuntimäärän määrittelyyn, jotka jäävät vajaiksi vuosilomalain (162/2005) 7a §:n mukaisten lisävapaapäivien vuoksi. Vuosilomalain mukaisilta lisävapaapäiviltä maksetaan palkkaa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.

18 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomalta- paluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoitta- man ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Lomaltapaluurahan maksuajankohdasta voidaan sopia paikallisesti toisin.

Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluura- han maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi me- nettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lo- maltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palve- lusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palatessaan mak- settavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astu- minen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapa- luuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja loma- korvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työ- ehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astutta- essa.

7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana si- ten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen me- netä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Erinäisiä määräyksiä

1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua tai puvunosaa siihen sopivine lakkeineen, paitoineen ja solmioineen, on ne työnantajan kustannettava.

Mikäli työntekijä, joka on ollut vähintään 6 kuukautta saman työnan- tajan palveluksessa, itse hankkii itselleen Linja-autoliitto ry:n ylei- seen käyttöön suositteleman virkapuvun tai sen osan, saakoon hän enintään kerran 12 kuukauden aikana työnantajalta 50 %:n korvauk- sen näin hankitun varastopuvun tai sen osan hinnasta.

2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työnte- kijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaati- miensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustan- nukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jat- kokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipäte- vyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkin- töjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaa- maan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin en- nen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

4. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljetta- jakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle au- tonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kul- jettajakorttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uu- simisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljet- tajakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tä- män jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettaja- kortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen kor- vaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jään- nösarvon lopputilistä.

5. Mikäli työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että työntekijän ajo- kortti, ammattipätevyys, muu työssä vaadittava pätevyys tai Suo- messa työskentelyoikeus ei ole voimassa taikka että työntekijä on

työskennellyt toisessa yrityksessä vähimmäislepoaikojensa aikana taikka enimmäisajoaikoja tai enimmäistyöaikoja rikkoen, työntekijällä on velvollisuus toimittaa työnantajalle asiaa koskeva virallinen selvi- tys tai velvollisuus valtuuttaa työnantaja hankkimaan asiaa koskeva virallinen selvitys.

6. Mikäli työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljettamisen. Niin ikään työntekijän sairastuessa vakavasti työmat- kalla ulkomailla työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutus- turvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisen silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoi- don jälkeen jatkaa työntekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.

7. Mikäli jossain tapauksessa linja-autohenkilökuntaan kuuluvalle työn- tekijälle on myönnetty parempia työ- ja palkkaehtoja kuin tässä työ- ehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän sopimuksen ul- kopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

20 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuotta- muksella, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työ- päiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua

jatkunut yhtäjaksoisesti

alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

56 päivän kalenteriajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riip- pumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta.

2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin an- tama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työ- terveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumatto- muuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mah- dollista.

3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtu- vat kustannukset.

4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- kärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän ai- kana alkanut koko työvuoro.

6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta pa- lautuksena työntekijälle tulevan päivärahan.

7. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- sionmenetyksen korvaaminen.

8. Niissä tapauksissa, joissa työvuoroluettelo on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työvuoroluettelon mukaisille työtunneille.

9. Niissä tapauksissa, joissa työvuoroluetteloa ei ole laadittu makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden vii- kossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palk- kaa yhteensä 80 tunnilta.

Ellei työvuoroluettelosta käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai- ja sunnuntaipäivää.

10. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.

11. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työvuoroluetteloa eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pide- tään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraa- van taulukon mukaisia tuntimääriä:

Sairauspäivät

1	72
2	64
3	56
4	48
5	40
6	32
7	24

8	16
9	8
10	0

12. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.

Ylityö lasketaan 12 §:n 4 kohdan mukaan.

13. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh- dan.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

14. Sairausajan palkka maksetaan 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

15. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työ- kyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

16. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksen- mukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voi- daan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoitta- misesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

17. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukai- sesti kuin sairausajalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteripäivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4

§:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.

18. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.

19. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolo- jen ennalta ehkäisevään toimintaan.

21 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveys- tarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä an- netun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoitetussa terveystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällai- sessa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuk- sista sekä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi vält- tämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työnte- kijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työ- ajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyk- sen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä xxx xxx- xxx vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suori- teta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työ- suhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työnte- kijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä labo- ratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä me- netetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansio- menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

22 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työn- tekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakun- nan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxx- xxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen ker- ran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen

muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lap- sen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sai- rausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä ti- lapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta anne- taan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koske- vien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassa- olon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiske- lun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mu- kaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvitys toisen huoltajan tilapäisestä esteestä osallistua hoitoon.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta esitetään sama selvitys kuin työ- ehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lää- kärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitet- tuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.

Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaa- ditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lap- sen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallis- ten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoi- tetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia si- saruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoite- taan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissa- olon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän pal- kalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitem- män, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempään- kin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitse- miseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitse- mista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoit- tamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopi- muksen 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisina.

6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4

§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2

momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoi- don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

7. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajakokouksen kokous- edustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana.

Soveltamisohje:

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä ajalta, eikä jaksoon sovelleta 12 §:n 4 kohtaa. Työntekijän on ilmoitettava työn- antajalle kokouksen ajankohdasta niin pian kuin mahdollista.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Palkanmaksu suorite- taan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päät- tymisestä, jonka aikana työ on tehty.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.

3. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian pal- kanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkan- maksua.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilit- tää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkiti- lille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työnte- kijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

26 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välit- tömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkole- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työolosuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkai- sun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinni- tettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja pa- loturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouk- sessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun mu- assa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopi- misen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää en- nen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämi- seen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

27 § Koulutustoiminta

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmittua koulutussopimusta.

Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun keskusjärjestöjen sopimuksen mukaisissa tapauksissa keskituntian- siota.

28 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamus- miestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikot- taista vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seu- raavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

enintään 10	2 t
11 - 29	4 t
30 - 49	5 t
50 - 100	8 t
101 - 179	16 t
180 - 259	22 t
260 - 339	28 t
340 - 399	32 t
400 tai yli	40 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapau- tuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulu- kosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Työpisteellä tarkoitetaan yhteisesti todettua toiminnallista yksikköä, missä kuljet- tajat vakituisesti aloittavat ja lopettavat työnsä.

Mikäli työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies, annetaan luottamusmiehelle säännöllistä viikottaista vapautusta työntekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

15 - 29 1 t

30 - 49 3 t

50 - 79 6 t

80 tai yli 8 t

Muutetaan em. vapautustaulukko 1.1.2021 lukien seuraavaksi:

30 - 49 4 t

Työntekijämäärä Vapautus/viikko 15 - 29 1 t

50 - 79 6 t

80 - 110

yli 110

8 t

10 t

4. Mikäli yrityksessä tai sen työosastolla valitaan luottamushenkilöt sekä liikenne- että huoltokorjaamon puolelle, lasketaan 2. kohdan säännösten mukainen vapaa-aika työosaston henkilömäärän mukai- sesti.

5. Mikäli 3. kohdassa tarkoitettua luottamusmiestä työnantajan ja työn- tekijän välisellä sopimuksella pidetään pääluottamusmiehenä, sovel- letaan häneen 2 kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että toimintapai- kan työntekijämäärä on perustana vapaa-aikaa määriteltäessä.

6. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko- palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraa- vasti:

Työntekijöitä	Palkkio
20 - 49	1,5 %
50 - 179	3,7 %
180 - 399	6,3 %
400 tai yli	8,3 %

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 13 §:n mukaista keskitun- tiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosiloman lisien kes- kituntiansiota.

7. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

- työntekijällä tarkoitetaan ALT:n ja AKT:n välillä solmittujen työeh- tosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,

- vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työnteki- jäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäi- vänä,

- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parem- pia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luotta- mushenkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuoroluette- loon,

- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.

29 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 ja 9.5.1972 allekirjoitettuja sopimuksia.

2. Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työnteki- jäliiton välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuk- sen perusteella liitot toteavat lisäksi, että:

a) Osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi STK:n ja SAK:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 tekemän sopimuksen 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.

b) Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskoh- dan määräyksiä.

c) Tilapäisten työtekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellai- sissa tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työ- voima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilökunnan käyttömahdollisuudet.

Työnantajan on kerrottava luottamusmiehelle perusteet tilapäisten työntekijöiden käyttämisestä heti heitä palkatessaan.

d) Lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellai- sia järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin ase- maa, sekä tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuhkakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajotehtävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- ja asiakaspalvelu- vaatimuksia tai muissa sen kaltaisissa tilanteissa on yrityksen voi- tava järjestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäi- siä työntekijöitä. Liitot toteavat myös, että tämän soveltamispöytäkir- jan vastaisena on pidettävä tapauksia, joissa vakituisesti jonkin yri- tyksen palveluksessa olevat kuljettajat ilman työnantajan lupaa lepo- tai muina vapaa-aikoina suorittavat ajotehtäviä joissakin muissa yri- tyksissä olematta näihin yrityksiin työsuhteessa.

e) Tilapäisten työntekijöiden käyttäminen on kiellettyä sen jälkeen, kun kohtien c ja d mukaiset olosuhteet lakkaavat.

f) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvitta- vasta ulkopuolisesta työvoimasta.

30 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asiamie- hillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaan, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käyn- nistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asi- assa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neu- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toi- sen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritse- miseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu eri- mielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityis- kohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille pai- kallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikal- lisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri ta- soilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjoh- tajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasi- oissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merki- tystä omaavissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes- ken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

32 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2023 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1 (6) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: 28.1.2020

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT ‌

Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxxx ALT ‌‌‌‌

1 § SOPIMUSKAUSI

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on peruuttanut 17.1.2020 teke- mänsä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen irtisanomisen 27.1.2020. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on hyväksynyt irtisanomisen peruuttamisen.

Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välillä 31.1.2017 solmitun linja-autohenkilökunnan työehto- sopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2021.

Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 1 2.2021 – 31.1.2023.

2 § PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1. 1. Vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä tunnilta.

2.1. 2. Vuonna 2021

Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 prosenttia.

Prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autoliikenteen yhteisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2018 16,25 €/t).

2.1.3. Vuonna 2022

1.2.2022 voimaan tuleva palkkojen yleiskorotus neuvotellaan 31.1.2022 men- nessä. Yleiskorotus on vähintään verrokkialojen palkankorotusten matemaatti- nen keskiarvo.

Palkkoja korotetaan 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.1.2022 men- nessä seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.1.2022 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2021 – 31.10.2022 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet (kaksi desimaalia):

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuus- liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemiante- ollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teol- lisuusliitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikalliset-, yrityskohtaiset- tai muut vastaavat erät.

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrästä vähennetään se prosenttimääräi- nen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopi- neet kustannusvaikutteisista työehtomuutoksista ja jonka he ovat todenneet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkaste- lujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, laske- taan kertaeristä kaikkien neljän verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskel- man mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.1.2022, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois jakajasta.

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.1.2022 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaat- tein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2022 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.1.2022 mennessä saavutettu neuvottelurat- kaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteutta- misajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sentittään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autoliikenteen yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2018 16,25 €/t).

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.1.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.2.2022 mennessä.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2021

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.3. Vuonna 2022

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § PÄIVÄRAHAT

Työehtosopimuksen päivärahat ovat 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Kotimaan päivärahat: - Osapäiväraha	15,80 €
- Kokopäiväraha	34,90 €
Ulkomaan päivärahat: - Eurooppa	60,40 €
- Euroopan ulkopuolella	64,60 €
- Ruokaraha	34,40 €
- ½ ruokaraha	17,20 €

Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.2.2021 ja 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisem- min noudatetun käytännön mukaisesti.

4 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty linja-autohenkilökunnan työehtosopimuk- seen ja ne tulevat voimaan 1.2.2020 tai työehtosopimukseen myöhemmin mer- kitystä ajankohdasta lukien.

5 § TYÖAIKADIREKTIIVI

Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestä- misestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artiklan ja työaikalain (872/2019) 34 §:n 3 momentin mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja ja työaikalain 8 §:n 3 momenttia ja 18 §:ä sovelleta linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamispiirissä

6 § TYÖRYHMÄT

Liitot perustavat seuraavat työryhmät:

1. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on muuttaa 31.5.2020 men- nessä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen osana olevaa ns. Lonka- sopimusta niin, että TE-toimistoille aiemmin kuuluneet tiedonvälitys- ja tarkis- tustehtävät korvataan tiedonvaihtovelvoitteilla, jotka kattavat kilpailutuksessa hävinneet yritykset, Lonka-irtisanotut työntekijät ja voittaneet yritykset.

2. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.2021 mennessä sel- vittää ja seurata linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvassa liikenteessä tapahtuvaa kehitystä sekä täsmentää työehto- sopimuksen soveltamisalaa muun muassa selkeämpänä rajanvetona taksilii- kenteen ja uusien liikennemuotojen suuntaan.

3. Keväällä 1995 (22.3.1995) allekirjoitetun työehtosopimuksen perusteella osa- puolilla on työryhmä, jonka tehtävänä on ratkaista työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan toisen kappaleen tarkoittamissa tilanteissa aiheutuneita ongelmia, ellei asiasta päästä paikallisesti sopimukseen. Työryhmä kutsuu tarvittaessa puolueettoman puheenjohtajan. Lisäksi liitot toteavat, että yrityksissä, joissa on ollut käytössä lähi- ja paikallisliikenteen osalta yli 11 tunnin pituisia vuoro- kautisia työaikoja, järjestelmät jatkuvat.

4. Liitot perustavat työryhmän sopimuskauden ajaksi, jonka tehtävänä on yh- dessä vaikuttaa lähi- ja paikallisliikennettä ostaviin viranomaisiin siten, että työehtosopimuksen määräykset tulisivat todellisuudessa huomioiduksi liiken- nettä suunniteltaessa ja aikatauluja laadittaessa. Viranomaistapaamisista ra- portoidaan molempien liittojen hallintoa.

5. Liitot tekevät sopimuskauden aikana yhteistyötä alan houkuttelevuuden ja koulutukseen hakeutumisen lisäämiseksi. Liitot edellyttävät, että kuljettaja- koulutukseen liittyvä, työsuhteeseen perustumaton työssäoppiminen ei saa sisältää itsenäistä ajamista enempää kuin tutkinnon opetussuunnitelma edel- lyttää. Työssäoppijoiden käyttämisen tarkoituksena ei saa olla työsuhteisen työvoiman aseman heikentäminen eikä tarkoituksellinen kustannuskilpai- luedun hankkiminen. Liitot tiedottavat tästä yhdessä oppilaitoksia ja kuljetus- ten tilaajia.

6. Liitot perustavat työryhmän ajalle 1.2.2020 – 31.1.2023, jonka tehtävänä on valmistella 16 §:n 1 kohdan kappaleen ”Luettelo päivärahojen määräytymis- perusteena käytettävistä asemapaikkakunnista on työehtosopimuksen lo- pussa” ja työehtosopimuksen sivuilla 56-57 olevan kuntaluettelon korvaa- mista kustannusneutraalisti. Työryhmän tuloksen voimaantulo edellyttää mo- lempien liittojen hallintojen hyväksyntää.

7. Liitot perustavat työryhmän seuraamaan EU:ssa vireillä olevaa ajo- ja lepo- aika-asetuksen uudistamista ja sen mahdollisesti mukanaan tuomia muutok- sia lepoaikasäännöksiin.

8. Liitot perustavat työryhmän selvittämään sopimuskauden aikana lähi- ja pai- kallisliikenteessä käytettävien työvuorojen sidonnaisuusaikojen pituutta eri kokoisissa ja eri liikennöintimuotojen yrityksissä.

9. Määräaikainen kokeilu 1.8.2020 – 31.12.2022 välisenä aikana erilaisista työ- aikamalleista erikseen valituissa yrityksissä. Kokeilussa voidaan poiketa työ- ehtosopimuksen työaikaa koskevista määräyksistä liittojen ja paikallisten osapuolten muodostaman työryhmän hyväksynnällä ja siinä seurataan eri työaikamallien toimivuutta, sairauspoissaoloja, työssäjaksamista ja liikenne- vahinkojen määriä sekä näiden kaikkien vaikutusta yrityksen tuottavuuteen.

10. Liitot perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritys- ten tuottavuuden ja työntekijöiden työehtojen kehittämiseksi sekä paikallisten osapuolten välisen luottamuksen lisäämiseksi. Osapuolet voivat halutessaan nimetä työryhmään ns. kentän jäseniä.

Työryhmä pyrkii jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita vakuuttuneina siitä, että hyvien neuvottelusuhteiden, keskinäisen arvostuksen parantami- nen ja yhteistoiminnan lujittaminen niin yritys- kuin liittotasolla on molempien osapuolten etujen mukaista.

7 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka jat- kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

8 § ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja vel- voittavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT

1 § Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry liittyvät STK:n, SAK:n ja STTK:n 10.9.1990 tekemään sopimukseen työsuojelu- työstä työpaikoilla jäljempänä mainituin alakohtaisin sovellutuksin.

2 § Työsuojelutoimikunta tai muu työsuojelusopimuksen 2 §:n tarkoittama elin on perustettava jokaiseen yritykseen, jolla samalla paikkakunnalla yhdessä tai use- ammassa toimipisteessä työskentelee vähintään 20 työntekijää, jolloin muodos- tuu yksi työpaikka.

Edellä 1. momentissa tarkoitettu työpaikka voidaan paikallisesti sopien muo- dostaa myös useammasta, eri paikkakunnilla ja ilman itsenäistä työnjohtoa ole- vasta toimipisteestä ottamalla huomioon, että näin muodostettu työpaikka muo- dostaa yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä (4) työpaikan työntekijöiden koko- naislukumäärän ollessa 20...200 ja kahdeksan (8) työntekijöiden kokonaisluku- määrän ollessa yli 200.

Mikäli samalla yrityksellä on useampia työsuojelutoimikuntia, yritykseen voi- daan perustaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, yhteinen keskustoimikunta, jonka jäsenet valitaan eri toimikunnista.

3 § Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisestä työs- tään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi seuraavasti:

Työntekijämäärä	Vapautus/viikko
alle 10	1 t
10 - 29	2 t
30 - 49	3 t
50 - 100	5 t
101 - 200	10 t
201 - 350	16 t
351 - 500	24 t
501 - 699	32 t
700 tai yli	40 t

4 § Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Tällä sopimuksella kumotaan 1.2.2012 allekirjoitettu työsuojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen.

Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LIITE

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE ‌

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingin seudun liikenne (HSL)

-kuntayhtymään kuuluvien jäsenkuntien alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljet- tajat ovat työssä näiden kuntien sisällä kunnallisena HSL-sopi- musliikenteenä harjoitettavassa paikallis- ja lähiliikenteessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Soveltamisalamuutosta sovelletaan 1.2.2020 tai sen jälkeen toi- meenpantaviin uusiin HSL-kilpailutuskierroksiin ja tällaisten kil- pailutusten perusteella HSL:n solmiviin uusiin liikennöintisopi- muksiin. Soveltamisalamuutos ei aiheuta muutoksia sen voi- maan tullessa 1.2.2020 noudatettaviin palkkoihin.

2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

Taulukkopalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttaa sen, että taulukkopalkkojen ja todellisten ansioiden väliset erot supistuvat. Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suu- rempi korotus ei aiheuta aika- eikä reissu- tai urakkatyössä palk- kojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli palkat näillä yleis- korotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

4. Palvelusvuosien laskeminen

Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomi- oon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-auton- tai kuorma-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskente- lyaika.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon ja kuljetusalan ammat- titutkinnon henkilökuljetusten osaamisalan suorittamisesta lue- taan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorit- tamisesta 2 vuotta.

5. Erilliset lisät

Tämän pöytäkirjan soveltamisalalla sovelletaan linja-auto-hen- kilökunnan työehtosopimuksen 8 §:n erillisten lisien sijasta seu- raavia erillisiä lisiä:

1. Iltatyölisä

Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.

2. Yötyölisä

Kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 30 % työtunnilta taulukkopalkasta.

3. Lauantaityölisä

Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina kello 06.00 ja 18.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän tau- lukkopalkasta ja 18.00 ja 24.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 50 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan joulu- työlisää, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

6. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimusta.

Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevat palkat

1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	15,71	1256,80
4-8 vuotta	16,32	1305,60
8-12 vuotta	16,96	1356,80
yli 12 vuotta	17,38	1390,40

1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	15,73	1258,40
4-8 vuotta	16,34	1307,20
8-12 vuotta	16,99	1359,20
yli 12 vuotta	17,41	1392,80

LIITE

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN

LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Turun kaupungin alueella liiken- nöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallisliikenteessä.

Muutetaan ao. kohta 1 seuraavaksi Turun kaupunkiseudun jouk- koliikennelautakunnan 1.2.2020 tai sen jälkeen solmimiin uusiin liikennöintisopimuksiin:

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Turun, Kaarinan, Liedon, Naan- talin, Raision ja Ruskon kuntien alueella liikennöivissä linja-au- toyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä näiden kuntien sisällä Turun kaupunkiseudun joukkolii- kennelautakunnan kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitetta- vassa paikallisliikenteessä.

2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

4. Palvelusvuosien laskeminen

Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomi- oon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-auton- tai kuorma-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskente- lyaika.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon ja kuljetusalan ammatti- tutkinnon henkilökuljetusten osaamisalan suorittamisesta lue- taan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorit- tamisesta 2 vuotta.

5. Erilliset lisät

Tämän pöytäkirjan soveltamisalalla sovelletaan linja-autohenki- lökunnan työehtosopimuksen 8 §:n erillisten lisien sijasta seu- raavia erillisiä lisiä:

1. Iltatyölisä

Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.

2. Yötyölisä

Kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 30 % työtunnilta taulukkopalkasta.

3. Lauantaityölisä

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan joulu- työlisää, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

6. Palkkaliitteen voimaansaattaminen

Mikäli yrityksissä on toteutettu linja-autohenkilökunnan työehto- sopimuksen ylittäviä palkkajärjestelyjä, esim. työntekijöiden pal- velusvuosilisäportaikkoon sijoittamisen osalta lakkaavat ne tä- män palkkaliitteen voimaansaattamisella.

7. Muut työ- ja palkkaehdot

Turun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskeva palkat

1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	15,19	1215,20
4-8 vuotta	15,76	1260,80
8-12 vuotta	16,36	1308,80
yli 12 vuotta	16,72	1337,60

1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Linja-autonkuljettaja
alle 4 vuotta	15,21	1216,80
4-8 vuotta	15,78	1262,40
8-12 vuotta	16,38	1310,40
yli 12 vuotta	16,75	1340,00

LIITE

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUH- TEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kilpailute- tun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteutetaan joukkoliikenne- lain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen, seuraavan kun- nallisen viranomaisen toimesta tai toimeksiannosta seuraavilla lii- kennealueilla:

1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kau- niaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Siuntion, Tuusulan ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella;

2) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella;

3) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella;

4) Kotkan kaupunki Haminan, Kotkan ja Pyhtään kuntien muodos- tamalla alueella;

5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella;

6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hä- meenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padas- joen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;

7) Meri-Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen Kemin, Keminmaan, Xxxxx, Tervolan ja Tornion kuntien muo- dostamalla alueella;

8) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella;

9) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvi- lan kuntien muodostamalla alueella;

10)Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Orive- den, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella;

11)Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella.

12)Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella;

13)Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Lappeenran- nan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savon- linnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupunki yksinomaan asianomai- sen kaupungin alueella.

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot myös silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukai- seen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kil- pailutetun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteutetaan liiken- nepalvelulain 181 §:n 1 momentin mukaisen toimivaltaisen elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta tai toimeksian- nosta. Edellytyksenä on lisäksi, että kilpailun ratkeamisen ja liiken- teenhoitovastuun alkamisen väliin jää vähintään 6 kuukautta.

Sopimusta ei sovelleta tilanteessa, jossa kilpailumenettely johtuu lii- kenteenharjoittajan konkurssista.

2 §

Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua ja työntekijöiden irtisanominen

1. Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon sovel- letaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toimin- nan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään 2 viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeami- sesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enin- tään 3 viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt liikenteenharjoittaja ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutues- saan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt liiken- teenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvottelui- den päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailutta- misen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidetta- vaksi.

2. Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon ei so- velleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toi- minnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on toteutettava irtisanomiset viimeistään 4 viikon kuluttua tarjouskilpai- lun ratkeamisesta. Työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidettavaksi.

3. Jos tarjouskilpailun ratkeamispäivän ja liikenteen alkamispäivän vä- linen aika on vähintään 31 viikkoa, Lonka-sopimuksen sisältämiä ai- karajoja laskettaessa tarjouskilpailun ratkeamispäiväksi katsotaan se päivämäärä, joka on 31 viikkoa ennen liikenteen alkamispäivää.

4. Hävinneen liikenteenharjoittajan tulee toimittaa välittömästi tiedot ir- tisanomistaan työntekijöistä (nimi, yhteystiedot) voittaneille liiken-

teenharjoittajille. Mikäli irtisanottu työntekijä kieltää tietojensa toimit- tamisen voittaneille liikenteenharjoittajille, häneen ei sovelleta tämän sopimuksen 3 §:ä, 5 §:ä ja 6 §:ä.

3 §

Lisähenkilöstön palkkaaminen

1. Jos tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet si- toutuvat huolehtimaan siitä,

- että tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tarvit- semansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviämisen vuoksi irti- sanotuille työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina oleville työn- tekijöille, joista hävinnyt liikenteenharjoittaja on toimittanut tiedot voittaneelle liikenteenharjoittajalle, ja

- että voittanut liikenteenharjoittaja tarjoaa työtä 2 kuukauden ku- luessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työn- tekijöiden, joille voittanut liikenteenharjoittaja on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön 2 viikon kuluessa työtar- jouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen liikenteenharjoitta- jan on tehtävä työsopimukset 3 viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen liikenteenharjoittajan työntekijöiden kanssa.

2. Tarjouskilpailun voittaneella liikenteenharjoittajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tarjota työtä eikä palkata sellaista työntekijää, jonka työsuhteen voittanut liikenteenharjoittaja on aiemmin päättänyt työn- tekijästä johtuvista syistä.

3. Edellytyksenä työsuhteen alkamiselle voittaneen liikenteenharjoitta- jan palveluksessa on työsopimuslain yleisten periaatteiden lisäksi, että

- hävinneen irtisanoma työntekijä ei kiellä hävinnyttä liikenteenhar- joittajaa toimittamasta tietojaan voittaneelle liikenteenharjoitta- jalle, ilmoittautuu mahdollisimman nopeasti tämän sopimuksen mukaiseksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon sekä nou- dattaa muutenkin tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -ai- koja;

- työntekijän työsuhde hävinneen liikenteenharjoittajan kanssa ei ole päättynyt ennen kilpailuttamisen kohteen siirtymishetkeä osapuolten sopimuksella, työntekijän omasta toimesta tai hävin- neen työnantajan toimesta työntekijästä johtuvista syistä;

- työntekijä on käynyt voittaneen liikenteenharjoittajan niin vaa- tiessa sen osoittamassa työhöntuloterveystarkastuksessa ja hä- net on todettu siinä sopivaksi asianomaiseen työtehtävään; ja

- voittaneen liikenteenharjoittajan työvoimatarve ei ole vähentynyt työsopimuksen tekemisen jälkeen työsopimuslain 7 luvun 3

§:ssä mainituilla perusteilla.

4 §

Määräaikojen laskeminen

Jos edellä 2 §:n tai 3 §:n mukainen määräpäivä on lauantai, sunnun- tai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai ju- hannusaatto, määräpäivänä pidetään kyseistä päivää lähinnä seu- raavaa arkipäivää.

5 §

Liikenteen kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

1. Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehto- sopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta liikenteenharjoitta- jaa.

2. Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suurui- sena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteen- harjoittajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan, irtisanomisaikojen sekä huol- tokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisän määräytymi- sessä.

3. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus lii- kenteen siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-aikaan ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään 4 kuukauden kuluessa liikenteen siirrosta silloin, kun liikenteen siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijän on il- moitettava halustaan pitää vuosiloma-aika 2 viikon kuluessa työsuh- teen alkamisesta.

4. Jollei työntekijä muuta ilmoita, hävinnyt liikenteenharjoittaja maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lo- maltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma- ajan pitämisestä.

6 §

Irtisanomisaika eräissä tapauksissa

Jos kilpailun voittanut työnantaja on edellä olevista määräyksistä huolimatta velvollinen palkkaamaan hävinneen liikenteenharjoittajan työttömyysuhan alaista henkilöstöä enemmän kuin voitetun linjan tai linjojen hoitamiseen tarvitaan, työnantajalla on oikeus irtisanoa täl- löin työntekijä noudattaen 2 viikon irtisanomisaikaa.

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja ei palkkaa häntä siksi, että voittaneen uusien työntekijöiden tarve on lukumäärältään pienempi kuin hävinneen irtisanomien määrä, työntekijään sovelle- taan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan

mukaista irtisanomisaikaa. Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä on noudattanut tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja.

7 § Muutosturvalainsäädäntö

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yh- teydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b §:n säännökset eivät tule tämän sopimuksen piirissä sovellettaviksi.

Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoittajan palve- lukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12-14 §:ien, työterveys- huoltolain 2 §:n 3 momentin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:n 4 momentin säännöksiä.

Soveltamisohje:

Osapuolet ovat laatineet muutosturvan soveltamisesta erillisen pöy- täkirjan 5.1.2017.

8 §

Työn tarjoamisjärjestys

Ensimmäiseksi tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden irtisanomisaika on vielä kesken ja joiden työsuhde ei ole siten vielä päättynyt.

Sen jälkeen tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden työsuhde on jo päättynyt, mutta joita koskee vielä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mu- kainen takaisinottovelvollisuus.

Viimeiseksi tarjotaan työtä niille työntekijöille, joihin sovelletaan tätä sopimusta ja jotka hävinnyt liikenteenharjoittaja on tämän sopimuk- sen 2 §:n mukaisesti irtisanonut.

9 § Seurantaryhmä

Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin 2 edustajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuk- sen toimivuuden seuranta. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa osapuolen kutsusta tarvittaessa yhdessä asian- omaisten työvoimaviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjär- jestelyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailut- tamistilanteessa.

Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttami- sesta.

10 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan huhtikuun 1. päivänä 2013 ja on voi- massa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

Tätä sopimusta noudatetaan osana allekirjoittajaosapuolten välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.

Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla sopimuksella, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimuksella ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksella.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

TYÖEHTOSOPIMUKSEN 16 §:n 1 KOHDAN KUNTALUETTELO:

Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola

Aura Brändö Dragsfjärd Eckerö Elimäki Xxx Xxxxxxxxx Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina

Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hirvensalmi Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski

Hämeenkyrö

Hämeenlinna Ii

Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari

Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi

Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä

Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina

Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava

Kauniainen

Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kesälahti Keuruu Kihniö

Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko

Kitee Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Kotka Kouvola

Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi

Kullaa Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo

Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski

Kyyjärvi

Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi

Lappeenranta Lappi

Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa

Loimaan kunta Loppi

Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka

Maarianhamina Maksamaa Marttila

Masku Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku

Miehikkälä Mietoinen

Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nousiainen

Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo

Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano

Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello

Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petäjävesi Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi Pietarsaari

Pihtipudas

Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma

Rautalampi

Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi

Rovaniemen mlk Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi

Rusko Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Xxxxx Xxxx Saltvik Sammatti Sauvo

Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki

Siilinjärvi

Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sumiainen Sund

Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi

Toholampi

Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila

Urjala Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen

Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala

Vaasa Vahto Valkeakoski Valkeala Valtimo Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa

Vehmersalmi Velkua

Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä

Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Toimisto: Puhelin: Sähköposti: Kotisivut:	Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki 09 4789 9480 (vaihde) xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxx.xx
Toimitusjohtaja	Xxxx Xxxxxxxxxx	09 4789 9370
Johtava asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9372
Asiantuntija	Xxxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9367
Asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9381
Asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxxx	09 4789 9366

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, Helsinki

Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki

Puhelin: 09 613 110 (vaihde)

Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Kotisivut: xxx.xxx.xx

AKT:n aluetoimistot:
Helsinki	Joensuu	Jyväskylä
Viherniemenkatu 5	Kauppakatu 32	Ilmarisenkatu 2 LH 24
00530 Helsinki	80100 Joensuu	40100 Jyväskylä
Puh: 09 6131 1402	Puh: 013 511 1411	Puh: 014 443 1421
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0500 472 919	matkap. 044 412 3007	matkap. 0400 239 940
Aluetoimitsija
Xxxx Xxxx
matkap. 045 235 5215
Kotka	Lahti	Oulu
Puutarhakatu 12	Keskuskatu 11	Mäkelininkatu 31
48100 Kotka	15870 Hollolla	90100 Oulu
Puh: 05 740 1431	Puh: 03 526 0551	Puh: 08 870 1441
Aluetoimitsija		Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxxxx		Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0400 905 502		matkap. 040 506 3376
Pori	Rovaniemi	Tampere
Isolinnankatu 24, 2. krs	Rovakatu 26 A 10	Rautatienkatu 10, 6. krs
28100 Pori	96200 Rovaniemi	33100 Tampere
Puh: 02 543 1451	Puh: 016 459 1461	Puh: 03 230 1510
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx	Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
matkap. 040 590 0889	matkap. 040 519 7191	matkap. 044 412 3014
Turku	Vaasa
Xxxxxxxxxxx 0 x	Xxxxxxxxx 00
20100 Turku	65100 Vaasa
Puh: 02 450 1541	Puh: 06 220 1561
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxxxxx Xxxxx
matkap. 040 703 5695	matkap. 0400 762 689

Document Metadata

Table of Contents

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata