Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimus 2024-2035
Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimus 2024-2035
Valmisteluryhmän ehdotus MAL-sopimukseksi 26.8. (oikeutetaan tekniset korjaukset)
Sisällys
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 3
1. Seudullisen suunnittelun ja tietopohjan kehittäminen 4
2. Kestävä ja vähäpäästöinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä 5
3. Kestävä ja asukkaiden hyvinvointia tukeva asuminen ja elinympäristö 9
4. Elinvoimainen Kuopion kaupunkiseutu 10
5. Muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet 12
Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimus 2024–2035
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministe- riö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Kuopion kaupunkiseutu: Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi
Pohjois-Savon liitto ei ole sopimusosapuoli, mutta on osallistunut sopimuksen valmisteluun ja neuvotteluihin asiantuntijana.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoittei- den ja toimenpiteiden toteutumista.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Kuopion seudun kuuden kunnan, Pohjois-Savon liiton ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahviste- taan kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion yhteistä sitoutumista seudun kehittämistä koskeviin osapuol- ten yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sopimuksen toimenpiteillä luodaan edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotont- titarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle ja kehittä- miselle. MAL-sopimuksella edistetään Kuopion seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yh- teistyönä kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, elin- keinoelämän elinvoimaisuutta, liikenneturvallisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaatiota sekä tarpeita vas- taavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edis- tää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetilat vuodelle 2035 sekä kehityspolut ja tarvittavat toimenpiteet vuosille 2024–2027 tavoitteisiin pääsemiseksi. Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Sopimukseen on sisällytetty keskeisimmät ja vaikuttavimmat maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoit- teet ja toimenpiteet, jotka edellyttävät kuntien keskinäistä tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
Kuopion seudun MAL-sopimuksen 2024–2035 keskeisiä lähtökohtia ovat:
• Kansainväliset ilmastosopimukset
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
• Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023
• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2035 (KAISU)
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
• Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 (Liikenne 12 -suunnitelma)
• Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026
• Kuopion seudun MAL-sopimus 2021–2031
• Kuopion kaupunkiseutusuunnitelma ja Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040
• Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta
1. Seudullisen suunnittelun ja tietopohjan kehittäminen
Tavoitetila 2035+
Yhteensovittava, vuorovaikutteinen sekä eri väestöryhmien ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottava maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu on mahdollistanut kehityksen, jolla Kuopion kau- punkiseudusta on tullut kestävä ja Suomen vetovoimaisimpia alueita. Kuopion seudun suunnittelu on perus- tunut kaupunkiseudun ja valtion yhteiseen näkemykseen seudun kilpailukyvyn ja seudulla sijaitsevien toimin- tojen kuten elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja logististen solmukohtien roolista koko Suomelle. Päätökset on tehty perustuen yhteiseen tietopohjaan ja ymmärrykseen kaupunkiseudun maan- käytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämistarpeista sekä niiden edellyttämistä toimenpiteistä pit- källä (10–15 vuotta) ja lyhyellä aikavälillä (neljä vuotta). Ajantasaiseen tietopohjaan, jatkuvaan seurantaan ja tulevaisuuden ennakointiin perustuva suunnittelu on mahdollistanut nopean varautumisen hitaisiin ja äkilli- siin sekä ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin.
Kehityspolut tavoitetilan saavuttamiseksi
Kaupunkiseudun kuntien, maakunnan liiton ja valtion yhteistyöllä sekä samansuuntaisilla tavoitteilla ja toi- menpiteillä varmistetaan, että kaupunkiseudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen suunnittelu on yh- densuuntaista ja vaikuttavaa. Kaupunkiseudun kehittämisessä vältetään seudun yhteisen edun kannalta hai- tallista osaoptimointia.
Suunnittelun, seurannan, vaikutusten arvioinnin, osallistumisen ja vuorovaikutuksen menetelmiä kehitetään. Vaikutusten arviointia tehdään ajantasaisimpiin ohjeisiin tukeutuen. Kaupunkiseudun kehityksen seuraa- miseksi ja suunnittelun tietopohjan muodostamiseksi jatketaan ja kehitetään edelleen seudullista ja valta- kunnallista MAL-sopimusten toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seurantaa. Kaupunkiseudun suunnittelun kannalta keskeisten sidosryhmien riittävä ja oikea-aikainen osallistuminen suunnitteluun varmistetaan.
Seudullista liikennejärjestelmää kehitetään vuorovaikutteisesti valtakunnallisen ja maakunnallisen liikenne- järjestelmän kanssa. MAL-sopimusmenettelyä ja Liikenne 12 -suunnitelman prosesseja yhteensovitetaan ja vahvistetaan sekä lisätään tavoitteiden ja toimenpiteiden 12-vuotisuutta. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP) sisällytetään osaksi seudullista suunnittelua.
Suunnittelun hyväksyttävyyttä ja kaupunkiseutu- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmiin sitoutumista kehitetään jatkuvalla vuorovaikutuksella luottamushenkilöiden kanssa koko suunnitteluprosessin ajan.
Kunnat jatkavat maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteensovittavaa suunnitteluyhteistyötä, pyr- kivät yhdistämään maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän seudullisen suunnittelun ja varmistavat riit- tävät seudulliset suunnitteluresurssit.
Toimenpiteet vuosille 2024–2027
1. Kunnat varmistavat, että seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma toteuttaa Euroopan laajuisia liiken- neverkkoja (TEN-T) koskevan asetuksen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa (Sustainable ur- ban mobility plan, SUMP) koskevat vaatimukset vuoden 2027 loppuun mennessä. Seutu on käynnis- tänyt erillisen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laadinnan ja se valmistuu vuoden 2025 ai- kana.
2. Seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa hyödynnetään Liikenne- ja viestintäviraston opasta alueel- listen liikennejärjestelmäsuunnitelmien vaikutusten arvioinnista.
3. Valtio ja kaupunkiseutu kehittävät yhteistyössä valtakunnallista MAL-sopimusten vaikuttavuuden ja rahoituksen seurantaa. Kehittämisessä huomioidaan TEN-T-asetuksen täytäntöönpanoasetus mm. tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle.
4. Valtio toteuttaa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuonna 2025. Seutu osallistuu tutki- mukseen ja Kuopion kaupunki vastaa seutua koskevan osuuden rahoituksesta.
5. Kaupunkiseudun kunnat toteuttavat seudullisen karttapalvelun, joka mahdollistaa yhteisen paikka- tietoon pohjautuvan seuranta- ja julkaisualustan. Työssä huomioidaan valtakunnallinen RYHTI-järjes- telmä.
2. Kestävä ja vähäpäästöinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
Tavoitetila 2035+:
Kuopion kaupunkiseudun liikennejärjestelmä on turvallinen ja toimiva, tukee saavutettavuutta seudulla sekä houkuttelee kestävien liikennemuotojen käyttöön. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet kansallisten tavoit- teiden suuntaisesti. Eheällä ja tiiviillä maankäytöllä on tuettu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edelly- tyksiä. Kestävien kulkutapojen osuus matkoista ja liikennesuoritteesta on kaupunkiseudulla kasvanut 45 pro- sentista 55 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Uudet asuin- ja työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa kes- kusta-alueille sekä kävely-, pyöräily- tai joukkoliikennevyöhykkeille. Matkaketjut ovat toimivia. Tiivis ja toi- miva kaupunkirakenne on vähentänyt liikkumistarvetta ja riippuvuutta henkilöautosta. Maaseudulla uusi asuminen keskittyy aktiivisiin kyliin.
Eheä ja kestävä yhdyskuntarakenne tukee kriittisen infrastruktuurin (mm. vesihuolto, sähkö, tietoliikenneyh- teydet) toimivuutta. Tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa mm. etätyöskentelyn ja yrittämisen kaupunki- seudulla.
Kehityspolku tavoitetilan saavuttamiseksi
Kävelyä ja pyöräilyä edistetään vuonna 2023 valmistuneen seudullisen ohjelman mukaisesti muun muassa toteuttamalla pyöräilyn pääreittien viitoituksia ja keskiviivamaalauksia, parantamalla talvikunnossapitoa sekä etuajo-oikeutusjärjestelyjä ja määrittämällä jalkakäytäväverkosto.
Joukkoliikennettä kehitetään Kuopion toimivalta-alueella Joukkoliikenneohjelma 2035:n mukaisesti. Joukkoliikenteen matkustajamäärää kasvatetaan 50 % vuodesta 2023 vuoteen 2035 mennessä.
Kuopion kaupunkialueella jatketaan joukkoliikenteen runkolinjaston kehittämistä. Laadukkaalla joukkoliiken- nepalvelulla tavoitellaan alueiden saavutettavuuden paranemista ja maankäytön kehittämisedellytyksien vahvistamista linjaston vaikutusalueilla. Merkittävimpien runkolinjojen äärellä selvitetään täydennysraken- tamisen mahdollisuudet ja vahvistetaan alueen tehokkuutta ja toiminnallisuutta. Yhdyskuntarakennetta oh- jataan tuolla alueella kaupunkirakennetta tiivistäen.
Runkobussilinjaston tavoitteena on edistää joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä, ympäristöystävällisyyttä ja sujuvuutta, ja tätä kautta kasvattaa matkustajamääriä. Runkobussilinjoilla pyritään korkealaatuiseen, tiheästi liikennöityyn ja sujuvaan joukkoliikennepalveluun, joka mahdollistaa nykyistä aikatauluvapaamman liikkumi- sen ja houkuttelee joukkoliikenteen käyttöön. Laadukkaalla joukkoliikennepalvelulla tavoitellaan alueiden saavutettavuuden paranemista ja maankäytön kehittämisedellytyksien vahvistamista linjaston vaikutusalu- eilla. Kun joukkoliikenteen käyttö lisääntyy runkobussilinjoilla, mahdollistuu linjaston kehittäminen edelleen esim. vuorotarjonnan parantamisen muodossa, mikä edelleen lisää joukkoliikenteen käytön houkuttele- vuutta. Ensimmäisen vaiheen liikennöinti aloitetaan vuonna 2026.Täydentävillä liikkumispalveluilla tuetaan mahdollisuutta elää ilman omaa autoa.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran kehittymistä mahdollistetaan seudulla maankäytön keinoin. Seu- dulla kehitetään myös yhteistyössä valtion ja sidosryhmien kanssa uusia toimintamalleja ja ratkaisuja liiken- teen digitalisaatioon. Kunnat varautuvat selvittämään, onko seudulla tarvetta multimodaaliselle rahtitermi- naalille.
Toimenpiteet vuosille 2024–2027
6. Seudullisesti toteutetaan uusi asemakaavoitus siten, että 80 % uuden asumisen kerrosalasta ja 60 % uudesta elinkeinorakentamisesta ohjataan keskuksiin, joukkoliikennevyöhykkeille tai vahvan joukko- liikenneverkon palvelualueelle.
7. Seudun kunnat ja Pohjois-Savon ELY-keskus kokoavat kaupunkiseutusuunnitelman, LJS2040:n, käve- lyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, liikenneturvallisuussuunnitelmien, joukkoliikennesuunnitelmien ja muiden tarkempien suunnitelmien pohjalta toimenpiteet ja laativat konkreettisen nelivuotiskau- den liikenneympäristön parantamissuunnitelman (sis. tavoitetila liikenteen näkökulmasta) kaikkiin keskeisiin taajamiin. Suunnitelmaan sisällytetään liikenneympäristön kehittämistoimenpiteet käve- lyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden, liikenneturvallisuuden sekä esteettömyyden paran- tamiseksi. Suunnitelma mahdollistaa liikenneympäristön kehittämistoimenpiteiden sovittamisen muuhun taajamien infrastruktuurin kehittämiseen ja ELY-keskuksen tienpidon ohjelmointiin.
8. Seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantami- seen kunnan katuverkolla. Traficom toteuttaa valtionavustushaun ja myöntää rahoituksen.
9. Valtio avustaa Kuopion seudun julkisen henkilöliikenteen palveluita vuosina 2024–2027 yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa tässä so- pimuksessa esitettyjä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä.
Kunnat tavoittelevat joukkoliikenteen palvelutason kehittämistä ja matkustajamäärien lisäämistä seuraaviin kokonaisuuksiin sisältyvillä kehittämistoimenpiteillä:
• Joukkoliikennepalveluiden turvallisuutta ja esteettömyyttä kehitetään mm. ottamalla käyt- töön kuulutukset pysäkeillä ja busseissa, ottamalla busseissa käyttöön turvakameroita, tur- vanappeja ja kuljettajille turvaohjaamoja, nopeuttamalla liikennettä sekä kehittämällä häi- riötiedottamista.
• Matkaketjuja parannetaan kehittämällä pyöräpysäköintiä pysäkeille, kehittämällä vaihto- pysäkkejä ja lisäämällä vuorotarjontaa.
• Puhdasta kalustoa ja käyttövoimia edistetään siten, että paikallisliikenne on puhdasta vuo- teen 2030 mennessä ja päästötöntä vuoteen 2035 mennessä.
• Selvitetään vyöhykejärjestelmän yksinkertaistaminen.
10. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta edistävät pitkäjänteisenä strategisena joukkoliikenteen kehit- tämishankkeena kaupunkiseudun keskeisten joukkoliikenteen runkolinjojen toteuttamista. Tarkoi- tuksena on muodostaa kaupunkirakenteen kehittymisvyöhyke, jossa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet kasvavat ja maankäyttö tehostuu merkittävästi täydennysrakentami- sella.
Toimenpiteellä toteutetaan tarvittava katuinfrarakentaminen ja ratkaisut joukkoliikenteen saavutet- tavuuteen sekä kalustosopimukset mahdollistamaan joukkoliikenteen runkolinjojen aloitus vuonna 2026 ja aloitetaan niiden toisen vaiheen suunnittelu. Lisäksi hankkeessa toteutetaan laajempi maan- käytöllinen nykyisten lähiöiden, merkittävien täydennysrakentamisen alueiden ja keskustan kehittä- missuunnitelma, jolla mahdollistetaan kaupunkirakenteen tiivistäminen kestävästi asuminen - työ- paikat - palvelut - liikenne –kokonaisuutena. Kehittämishankkeen tavoitteena on muodostaa tiiviin kaupunkirakenteen elinvoimavyöhyke, joka mahdollistaa aikatauluttoman liikkumisen joukkoliiken- teellä.
Kehittämishankkeen arvioitu kesto on kokonaisuudessaan noin 15 vuotta ja sen ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina 2024-2027. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Kuopion kaupunki ja kaupunki- seudun joukkoliikennetoimija toteuttavat mm. runkolinjojen käynnistämisen edellyttämät katuinfra- muutokset sekä kalustohankintojen sopimukset ja laativat kaupunkikehityshankkeen kehitysvaiheen suunnitelmat ja ensimmäisten maankäyttöhankkeiden edellyttämiä katuinframuutoksia.
Valtio selvittää katuverkkoa koskevien valtioavustuskäytäntöjen kehittämistä. Tavoitteena on mm. selvittää, olisiko nykyisten raitiotiehankkeisiin kohdistuvien avustusten ohella mahdollista avustaa myös esimerkiksi bussiliikenteen infrastruktuuria kuntien katuverkolla.
11. Valtio osoittaa yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosina 2025-2028 valtion väyläverkon pieniin paranta- mishankkeisiin seudulla. Hankkeiden tulee käynnistyä vuoden 2028 loppuun mennessä ja niiden to- teutus voi jatkua vuodelle 2029. Näillä yhteisrahoitteisilla hankkeilla edistetään liikenneturvalli- suutta, kestävää liikkumista ja yhdyskuntarakennetta sekä muita MAL-sopimuksen tavoitteita. Ra- hoitusta voidaan kohdentaa valtion maanteiden ja rautateiden parantamisinvestointien suunnitte- luun ja toteuttamiseen sekä valtion liikenneväylien yhteydessä olevien liityntäpysäköintialueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kuntien rahoitusosuuksia voidaan käyttää myös näiden valtion väy- lähankkeiden toteuttamisen edellyttämiin katujärjestelyihin. Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kuntien kesken kustannusjaolla 50 %/50 %. Edistettävistä hankkeista sovitaan jatkuvassa liikenne- järjestelmätyössä seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL-sopimuk- sen toimeenpanoa. Rahoitusta voidaan käyttää myös seudun runkolinjaston kehittämiseen yllä mai- nituin ehdoin.
12. Puhtaan siirtymän edistäminen liikenteen keinoin. Leppävirran Riikinnevan kiertotalousalueen kan- nalta tarpeellisten maantieyhteyksien suunnittelusta vastaa valtio. Kiertotalousalueen sisäisistä yh- teyksistä vastaavat alueen toimijat. ELY-keskus tarkastelee mahdollisen uuden maantieyhteyden tar- peen, toteuttamisvaihtoehdot, niiden vaikutukset sekä kustannukset vuonna 2025 laadittavassa val- tatien 5 Varkaus-Leppävirta keskikaiteellistamisselvityksessä.
Kuopion kaupunki edistää Heinälamminrinteen kiertotalousalueen kokonaissuunnittelua. Lisäksi Kuopion kaupunki edistää Savilahden alueen toimimista vähähiilisten, innovatiivisten ja kiertota- loutta edistävien ratkaisujen kokeilualustana. Lapinlahti laatii selvityksen Suoniemen alueen poten- tiaalista kiertotalous- ja elinkeinojen kehittämisen alueena (JTF-hanke). Alueella sijaitsee Lapinlah- den nykyinen jätevedenpuhdistamo. Alue vaatii tie- ja muun infran sekä Suoniementien ja maantien 5646 liittymän parantamista.
13. Kunnat huomioivat sähkön ja vedyn yleisesti saatavilla olevien tieliikenteen jakeluasemien rakenta- misen tarpeen maankäytön suunnittelussa. Seudun kunnat mahdollistavat maankäytössä, että vuo- teen 2025 mennessä seudulla on vähintään 1 alue raskaan kaluston sähkön latausasemalle ja vuo- teen 2030 mennessä 1 alue vedyn tankkausaseman tarpeisiin. Sähkön jakeluverkon kapasiteetin osalta raskaalle liikenteelle osoitettavilla alueilla huomioidaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infra- struktuuria koskevan EU-asetuksen (AFIR) mukaiset latauspisteiden antotehotavoitteet. Lisäksi kun- nat varmistavat, että seudulta löytyy vähintään kaksi aluetta nesteytetyn metaanin jakelun tarpeisiin. Raskaan liikenteen osalta julkista sähkön latausinfraa ja varautumista vedyn/kaasun jakeluasemien tuloon edistetään lähtökohtaisesti raskaan liikenteen solmukohdissa.
14. Kunnat edistävät autokannan uudistumista mahdollistamalla sähkö- ja kaasuautojen latauspistever- kostoa kadunvarsilla kysynnän mukaisesti ja edistämällä yhteiskäyttöautoilua mm. pysäköintipoliitti- sin keinoin. Lähtökohtaisesti julkista sähkön latausinfraa kehitetään yleisille pysäköintialueille tai - laitoksiin. Kunnat ja valtio kehittävät määränpäälatausta hallinnassaan olevilla pysäköintipaikoilla, kuten liikuntapaikkojen ja liityntäpysäköintien yhteydessä.
15. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen käyttövoimamuutosta ennakoiden Kuopion kaupunki selvittää mahdollisuuksia kehittää julkista sähkönlatausinfraa Kuopion Matkakeskuksen alueella.
16. Valtio edistää kuntien välistä tiedonvaihtoa jakeluinfran kehittämisestä MAL-verkoston vuonna 2024 käynnistämässä hankkeessa.
17. Kunnat ja valtio kehittävät asema-alueita liikenteen solmupisteenä matkaketju- sekä matkustajapal- veluiden näkökulmasta. Toimenpiteissä tehtäessä huomioidaan läpileikkaavasti asemien esteettö- myyden ja saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi asemien opastukseen ja talvikunnossapitoon liittyen ja niillä toteutetaan osaltaan kansallista esteettömyysvisiota. Asemanseutujen kehittämi- sessä huomioidaan pitkämatkaisen bussiliikenteen tilatarpeet sekä muiden liikkumispalveluiden tila- tarpeet (liityntäpysäköinti, yhteiskäyttöautot- ja pyörät, taksipalvelut, mikroliikkumisen palvelut).
18. Kunnat sitoutuvat yhteistyöhön valtion liikennehallinnon sekä muiden MAL-seutujen kanssa yhteen- toimivien toimintamallien ja ratkaisuiden kehittämiseksi digitaalisen liikennetiedon hallinnoimiseksi ja jakamiseksi. Yhteistyössä määritellään olennaiset liikennetiedot sekä laaditaan suunnitelma siitä, miten tietoja kerätään ja jaetaan kansalliseen yhteyspisteeseen. Suunnitelman tulee varmistaa käy- tettyjen toimintamallien, keräystapojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä alan sääntelyn mukaisten standardien käyttö. Valtio mahdollistaa avoimen yhteistyöfoorumin, jonka kautta kunta- sektorin toimijat pyritään kytkemään tiiviimmin mukaan liikenteen digitaalisen toimintaympäristön kehittämiseen. Yhteistyössä hyödynnetään MAL-seuduilla jo laadittuja selvityksiä.
19. Kunnat toimittavat jo keräämäänsä katuverkkojen liikennetietoa kansalliseen yhteyspisteeseen alan sääntelyn edellyttämässä standardimuodossa.
20. Kunnat hyödyntävät muilla MAL-kaupunkiseuduilla laadittuja automaation tiekarttoja ja valitsevat niistä seudulla sovellettavat toimenpiteet.
21. Kunnat varmistavat, että liikenteen digitalisaatio ja automaation mahdollistamat uudet liikkumis- ja kuljetustavat otetaan huomioon kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja katutilojen suunnittelussa. Valtio tuottaa tietoa digitalisaation ja automaation mahdollistamien uusien liikkumis- ja kuljetusta- pojen huomioimista katutilojen suunnittelussa yhdyskuntarakentamislain valmistelun yhteydessä.
3. Kestävä ja asukkaiden hyvinvointia tukeva asuminen ja elinympäristö
Tavoitetila 2035+:
Seudun asuntotuotanto on monipuolista (talotyyppi, hallintasuhde, sijoittuminen) ja seudulla on riittävä ja kasvua tukeva kaava- ja tonttivaranto. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät asumisratkaisut ovat lisääntyneet ja asumisen hiilijalanjälki on pienentynyt.
Asumisen hintataso tukee hyvän elämän edellytyksiä ja asuntomarkkinoilta on saatavissa kohtuuhintaisia ja monipuolisia asumisen ratkaisuja. Asunnottomuus on vähentynyt. Ikäihmisille on toteutettu erilaisia asumi- sen ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Vanhaa rakennuskantaa on peruskorjattu nykyasumista vastaaviin tarpeisiin.
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja palvelut tukevat toisiaan ja liikkuminen on turvallista ja kestävää. Tiivisty- neen kaupunkirakenteen rinnalla asuminen sijoittuu maaseutukeskuksiin ja kyliin. Rantojen, vesistöjen sekä luonnonympäristön monet mahdollisuudet on hyödynnetty asumisen kehittämisessä. Tarkoituksena on mah- dollistaa asuminen monipuolisessa ja viihtyisässä elinympäristössä ranta- ja vesistöalueilla silloin kuin se ta- pahtuu kestävästi kriteerien, kaavamääräysten, sääntöjen ja lainsäädännön puitteissa.
Työn teon monipaikkaisuus ja etätyön lisääntyminen ovat lisänneet maaseutualueen vetovoimaa.
Alueiden käytössä ja elinympäristössä säilytetään riittävät laajat viheralueet, arvokkaat luontokohteet sekä turvataan luonto- ja virkistysalueiden väliset viheryhteydet. Luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkivihreän säilyttäminen edesauttavat ilmastonmuutokseen ja sen ääri-ilmiöihin sopeutumisessa. Elinympäristön moni- muotoinen luonto tukee ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Paikallista kulttuuriympäristöä ja sen arvoja vaa- litaan. Uusi rakentaminen toteutetaan kunkin alueen identiteettiä tukevalla tavalla.
Kehityspolku tavoitetilan saavuttamiseksi
Kuopion kaupunkiseutusuunnitelma sekä alkuvuonna 2024 valmistuva Kuopion ja Etelä-Siilinjärven yhteinen kaupunkirakennesuunnitelma 2040-luvulle jatkavat ja ohjaavat maankäytön pitkäjänteistä kehittämistyötä. Seudulla varaudutaan riittävään, monipuoliseen ja laadukkaaseen tontti- ja kaavavarantoon.
Vanhoja asuntoalueita täydennetään uudella asuinrakentamisella siten, että toimet tukevat kestävän yhdys- kuntarakenteen ja liikkumisen edellytyksiä. Torjutaan segregaatiota turvaamalla monipuolinen asuntotar- jonta, kehittämällä liikenneyhteyksiä ja huolehtimalla palveluiden saavutettavuudesta. Kuopiossa ja Siilinjär- vellä jatketaan pitkäjänteistä kehittämistyötä vanhojen asuntoalueiden kehittämisessä. Kunnat kehittävät ja toteuttavat uusia ja monimuotoisia ikäihmisten asumiseen soveltuvia ratkaisuja yhdessä hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa.
Asumisen vähähiilisyyttä edistetään mm. energiaratkaisuin, kiertotalouden ja puurakentamisen keinoin.
Maaseudun elinvoimaa pyritään vahvistamaan kaavoituksen avulla ja siellä, missä tonteille on kysyntää (esim. hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella). Maaseutuasumisen kehittämisessä hyödynnetään alueiden vahvuuksia ja huomioidaan niiden erityispiirteitä (kylät, rannat).
Toimenpiteet vuosille 2024-2027
22. Seudun kuntien tavoitteena on 4 800 asunnon tuotanto vuosina 2024-2027, eli 1 200 asuntoa vuo- dessa, suhdannetilanne huomioiden. Tavoitteesta 4 000 asuntoa sijoittuu Kuopioon, 700 asuntoa Sii- linjärvelle ja loput 100 asuntoa pienempiin seudun kuntiin.
23. Seudun kunnat turvaavat asuntotuotantotavoitetta vastaavan kaavavarannon riittävyyden. Seudulla tavoitellaan asemakaavavarannon vastaavan viiden vuoden asuntotuotannon tavoitetta.
24. Kaupunkiseudun kunnat huolehtivat maapolitiikassa ja asemakaavoituksessa siitä, että asuntotuo- tannon käynnistämisen edellytykset turvataan. Kunnat raportoivat asuntotuotannon käynnistymistä vauhdittavat toimet osana vuosittaista MAL-sopimusten toteutumisen seurantaa.
25. Kunnat pyrkivät kaupunki- ja seuturakenteen kehittämisessä ja asuntotuotannossa yhdyskuntara- kenteen tiivistämiseen sekä viihtyisään ja asukkaita aktivoivaan elinympäristöön. Kunnat kiinnittävät huomiota asuinalueiden tasapainoiseen kehittämiseen segregaation ehkäisemiseksi. Kunnat kehittä- vät vanhoja lähiöitä ja vanhaa asuntokantaa sekä osallistavat asukkaita suunnitteluun.
26. Kunnat kehittävät kysynnältään houkuttelevien maaseutukeskusten ja kylien asumismahdollisuuksia.
27. Kunnat pyrkivät lisäämään puurakentamista ja edistävät resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisuja asu- misessa ja rakentamisessa (mm. energia, rakennusmateriaalien kierrätys, yhteiskäyttöratkaisut).
4. Elinvoimainen Kuopion kaupunkiseutu
Tavoitetila 2035+:
Kuopion seutu on valtakunnan kasvukeskus, josta on toimivat yhteydet muihin keskuksiin, pääkaupunkiseu- tuun sekä kansainväliset yhteydet. Valtakunnallista liikennejärjestelmää on kehitetty Liikenne 12 -suunnitel- man mukaisesti. Seudun maankäyttö on resurssiviisasta ja pitkäjänteistä ja se edistää talousalueen yhteis- työtä ja kasvua. Iisalmi-Kuopio-Varkaus-Suonenjoki kehityskäytävä toimii yhtenäisenä työssäkäyntialueena.
Kuopio ja Siilinjärvi muodostavat tiiviin työpaikka- ja palvelukeskittymän, jonka sisäinen toimivuus on enti- sestään kehittynyt. Suonenjoki, Tuusniemi, Leppävirta ja Lapinlahti ovat kiinteämmin kytkeytyneet ydinalu- eeseen elinkeinoalueineen ja vaihtoehtoisine asumismahdollisuuksineen. Monipuoliset elinkeinoalueet, lo- gistiikka ja liikennejärjestelmä tukevat yritystoiminnan kasvua ja kehittymistä sekä houkuttelevat uusia in- vestointeja alueelle. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti. Digitalisaatio mahdollis- taa paikasta riippumattoman työn tekemisen sekä palvelujen saavutettavuuden tasavertaisesti koko talous- alueella.
Elinkeinoelämän kuljetuksista yhä suurempi osa tapahtuu vähähiilisesti rautateitse ja vesiteitse sekä tielii- kenteessä (vaihtoehtoiset käyttövoimat).
Kehityspolku tavoitetilan saavuttamiseksi
Kuopion seudun tulevaisuuden raideliikenteen vaativaa infraa ja toiminnallisia tarpeita tarkastellaan yhteen- sovittavasti kaupunkiseudun saavutettavuuteen, liikennejärjestelmäkokonaisuuteen, maankäytön suunnit- teluun sekä ympäröivään rakentamiseen.
Kuopion seudulle laadittuja kaupunkiseutusuunnitelmaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutetaan johdonmukaisesti. Tärkeitä liikenneyhteyksiä kehitetään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.
Seudun sisäinen liikennejärjestelmä tukeutuu voimakkaasti pääväyliin, Savonrataan sekä vt 5 ja vt 9, jotka ovat merkittäviä myös seudun valtakunnallisen saavutettavuuden kannalta ja joiden palvelukykyä kohenne- taan. Lentoaseman saavutettavuus sekä Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen ja kansainväliset yhteydet ovat keskeisiä alueen elinvoiman kannalta. Seudun matkailua ja seudun matkailua tukevien matkaketjujen toimivuutta kehitetään. Maakunnallisen Pohjois-Savon Matkailu Oy:n toiminta keskittyy kansainvälisen mat- kailun kehittämiseen Pohjois-Savossa.
Seudun merkittävimpänä elinvoimahankkeena toteutetaan toimenpiteen 10 mukainen kaupunkikehitys- hanke, jolla muodostetaan laaja-alainen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhdistävä kokonaisuus.
Kuopion seutu ja valtio tiivistävät tiedonvaihtoa seudun valtakunnallisesti merkittävien yrityshankkeiden ete- nemisestä, jotta niiden vaikutuksiin liikennejärjestelmään tai tarvittaviin muutoksiin kantaverkossa voidaan hyvissä ajoin varautua. Seutu ja valtio tekevät yhteistyötä huoltovarmuuden ja varautumisen parantamiseksi.
Tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa sijaintipaikasta riippumatta riittävät ja luotettavat yhteydet palve- luiden käyttämiseen, etätyöskentelyyn ja yrittämiseen. Yhteydet ja niiden saatavuus eri alueilla eivät saa hi- dastaa julkisten palveluiden digitalisaatiokehitystä. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä tulee varautua myös tulevaisuuden palvelutarpeiden kehittymiseen.
Toimenpiteet vuosille 2024–2027
28. Kuopion kaupunki selvittää yhdessä valtion liikennehallinnon kanssa Itä-Suomen logistiikkakeskuksen (juna-autokuljetusten terminaalialueiden) toteuttamista Kuopion eteläpuoliselle alueelle. Valitta- valle alueelle laaditaan tarvittavat esiselvitykset ja toteutuksen edellyttämät maankäytön ja liiken- teen suunnitelmat. Suunnittelussa huomioidaan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu ja yhdistetyt kuljetukset.
29. Valtio kehittää valtakunnallista liikennejärjestelmää Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Valtion väyläverkon kehittämisessä huomioidaan mm. eurooppalaisten liikennekäytävien vaatimukset TEN- T-asetuksen mukaisesti.
30. Sopimusosapuolet edistävät sisävesikuljetuksia vesikuljetusten potentiaalin hyödyntämiseksi. Käyn- nissä olevan Logistiikan Vuoksi –hankkeen päätavoitteena on Saimaan sisäisen liikenteen elinvoimai- suuden varmistaminen sekä tulevaisuudessa vaadittavan satamainfrastruktuurin ja palveluiden ke- hittäminen palvelemaan teollisuuden ja kuljetusyritysten tarpeita.
31. Kuopion kaupunkiseudun prioriteetit valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat:
Rataverkon kehittäminen:
- Savonradan korjausten toteuttaminen (välityskyvyn parantaminen).
- Raakapuuterminaalin siirtäminen Lapinlahdelta ja Sänkimäen raakapuuterminaalinen kehittäminen ja ratayhteyden sähköistäminen.
Tieverkon kehittäminen:
Vt5 Siilinjärvi-Iisalmi –yhteysvälin suunnittelun edistäminen ja toteutus vaiheittain: Vt5 Valkeinen-Taipale (ns. Nerkoon kohta).
Vt5 Siilinjärvi-Alapitkä.
Valtatie 9 Jyväskylä-Kuopio-Joensuu yhteysväliselvityksessä tunnistettujen hankkeiden suunnittelun edistäminen ja toteutus vaiheittain:
Vt9 Riistaveden kohta. Vt9 Tulisalmen kohta.
Vt9 Toivalan eritasoliittymä.
Vt9 – Mt 545 eritasoliittymän rampit Suonenjoen kohdalla.
Vt9 Teerikankaanmäki – Mt 531 ohituskaistapari ja yksityistiejärjestelyt. Vt9 Tuusjärvi - Tuusniemen kirkonkylä väli.
32. Valtio sitoutuu toteuttamaan Vt5 Leppävirta - Kuopio –hankkeen. Hankkeelle on myönnetty 180 milj. euron valtuus keväällä 2024. Hanke käynnistetään vuonna 2025.
5. Muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet
Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelman mukaisesti. Tämä koskee alueidenkäyttölakia, yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelma laaditaan pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjel- man mukaisesti. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman puitteissa tuetaan hankkeita, joilla vähennetään asun- nottomuutta ja kehitetään ohjelmakaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.
Energia- ja ilmastostrategia ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU päivitetään hallitusohjelman mukaisesti.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2025-2036.
Markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat avataan tosiasialliselle kilpailulle pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallitusohjelman mukaisesti. Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kun- tayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.
Valtion maaomaisuuden luovuttamista kaupunkien ja kuntien kehitettäväksi selvitetään vuoden 2026 lop- puun mennessä Valtion kiinteistöasioiden neuvottelukunnassa yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.
Valmisteltavassa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määritellään kansalliset keinot EU:n ennallista- misasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kaupunkivihreän ja puuston latvuspeitteisyyden tyydyttävä taso.
Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan osana ja sen toteuttamiseksi kaupunkien roolia vahvistetaan Xxxxxxx Xx- pon hallituksen ohjelman mukaisesti. MAL-sopimusten lisäksi kumppanuusperusteista yhteistyötä tehdään Helsingin, Espoo, Vantaa, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien kanssa strategisessa yhteistyöallianssissa sekä Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkien kanssa teemakumppanuuksilla. Lisäksi valtio toimeenpanee
yliopisto-, yliopistokeskus- ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavia ekosysteemisopi-muksia (2021-2027). Sopimuksen toimenpiteillä voidaan soveltuvin osin täydentää ja tu- kea kaupunkiseudun MAL-sopimuksen elinvoimatavoitteita.
Tämä sopimus on voimassa x.x.2024 - 31.12.2035. Sopimus päivitetään 2027-2028 siten, että tämän sopi- muksen tavoitetila ja toimenpidepolku tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028–2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tavoitetilojen toteutumista. Liikenteen toimenpiteiden lähtökohtana on Liikenne 12 –suun- nitelma vuosille 2025-2036. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus. Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtio- neuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki julkisen talouden suunnitelman ja ta- lousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Valtion ehtona tä- hän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttamiselle on, että seudun kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa olevat toimenpi- teet. Seudun kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuk- sessa sovitut toimenpiteet.
Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpiteiden sekä määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Seutu vastaa seurantatiedon tuottamisesta ja seurantaraportin valmistelusta. Seurantaraportti käsitellään vuosittain sopimusosapuolten yhteisessä seurantakokouksessa ja seurantara- portti hyväksytään yhteisesti. Seurantakokousten tarkoituksena on tukea sopimuksen toteutumista. Sopi- musten vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti kahden vuoden välein.
Helsingissä xx.xx.2024
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxx Xxxxxxxx
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne-, viestintä ja sisäministeri Xxxx Xxxxx
Työ- ja elinkeinoministeriö
Kunta- ja alueministeri Xxxx-Xxxxx Xxxxxx
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Xxxxxx Xxxxx
Väylävirasto
Pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Pääjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxxx
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Kuopion kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxx Xxxxx
Lapinlahden kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxxx
Leppävirran kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Siilinjärven kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Suonenjoen kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx
Tuusniemen kunta
Kunnanjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx