SYKE-2015-J-131

Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa uutta tietoa ja kehittää uusia ratkaisumalleja kestävän kehityksen edistämiseksi valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön eri tavoin. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä lupa- ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE toimii ympäristöministeriön ohjauksessa, mutta hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKEn toiminta liittyy erityisesti seuraaviin hallitusohjelman (HO 2019) kohtiin hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi, kokoaan suurempi Suomi ja elinvoimainen Suomi.

Agenda 2030:n toimeenpanossa SYKE keskittyy erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen.

SYKE keskittyy toiminnassaan:

• ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan

• vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä Itämereen ja vesistöihin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittämiseen

• kiertotalouden ja biotalouden kestävyyden arviointiin ja edistämiseen sekä materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen

• luonnonvarojen käytön kestävyyden ja vaikutusten arvioinnin kehittämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen

• luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen

• kestävää kaupungistumista, maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen arviointiin ja kehittämiseen.

• edellä olevilla painopistealueilla SYKE edistää niihin vaikuttavien järjestelmien kestävyysmurrosta systeemisten analyysien ja yhteiskehittämisen avulla.

XXXX ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset, kuten

- globaalien ympäristökysymysten keskinäiset kytkennät sekä niiden heijastuminen Suomeen ja eri alueille maapallolla

- kestävien siirtymien (transitions) ja niitä edistävien murrosten tukeminen erilaisilla ohjauskeinoilla ja niiden yhdistelmillä

- yhteiskuntien resilienssin ja riskiallinnan vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti

2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

2.1 Vaikuttavuustavoitteet

Suomen ympäristökeskus vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Vaikuttavuustavoite

Indikaattori*

Tavoitearvo

Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto

Luonnon monimuotoisuus vahvistuu, Itämeren sekä vesistöjen ja pohjavesien tila paranee, vesivarojen käytössä ennakoidaan luonnonolosuhteiden muutokset ja ympäristöriskit ennakoidaan ja tunnistetaan. Elin- ympäristöt parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kansainvälinen yhteistyö ympäristöasioissa kasvaa.

Vähintään hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien osuus (joet/järvet /rannikko, %)

Luonnon monimuotoisuuden muutos

hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien osuus kasvaa vuoteen 2018 verrattuna

luonnon monimuotoisuus

lisääntyy vuoteen 2018 verrattuna

Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Kansalliset ja kansainväliset toimet vauhdittavat hiilineutraaliuden saavuttamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kierto- ja biotalous vahvistuvat kestävällä tavalla edistäen luonnonvarojen käytön kestävyyttä uudistaen samalla liiketoimintaa ja parantaen kilpailukykyä.

Kasvihuonekaasupäästöjen suhteellinen määrä

(t CO2-ekv/henkilö, vuosi) Kasvihuonekaasujen nielujen suhde päästöihin (%)

Luonnonvarojen käytön tehokkuus (indeksi)

lähestytään hiilineutraaliutta

125

Kestävä kaupunkikehitys

Kaupunkiseuduilla ja alueilla tehtävät toimet parantavat yhdyskuntien toimivuutta ja elinympäristön laatua sekä tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vahvistavat luonnon kirjoa. Asuin- ympäristöjen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistuu. Kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden kehittyminen tukevat toisiaan.

Kestävillä kulkumuodoilla kuljettavissa olevien työmatkojen osuus (%, vertailutasona vuosi 2015)

Kestävyyden huomioonottaminen kaupunkien ja alueiden käytön suunnittelussa

+1%

kestävyyden monipuolinen huomioonottaminen laajenee

Ympäristötiedon käyttämisen vahvistaminen ja tuottaminen

Ympäristöä koskeva tieto on käyttäjien kannalta merkityksellistä, avointa, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Tiedon tuotanto on ennakoivaa. Uudenlaisia teknologioita hyödyntävät toimintamallit tukevat julkishallinnon uudistuksia ja kestävien liiketoimintamallien vahvistusta myös kansainvälisesti.

Palveluiden käytettävyys ja saavutettavuus

Sähköisten tietopalveluiden käyttömäärien muutos (%, vertailutasona vuosi 2019)

- rajapintapalvelut

- kansalaisille suunnatut verkkopalvelut (xxxxxxxxx.xx, xxxx.xx,

meritietoportaali, xxxxxxxxx.xx)

käytettävyys ja saavuttavuus paranevat vuoteen 2019 verrattuna

+ 20%

+ 25%

Paikallisten ja alueellisten kestävien ratkaisujen tuottaminen kokeilujen ja verkostojen avulla

Alueelliset ja paikalliset verkostot tuottavat käytännön ratkaisumalleja vahvistaen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tietoa tuotetaan vuorovaikutteisesti kestävyyttä edistävien murrosten nopeuttamiseksi.

Kokeiluympäristöjen laajeneminen ja yleistyminen (kokeiluiden vaikutuspiirissä olevan väestön määrän muutos %; vertailutasona vuosi 2019)

+20 %

*Indikaattori kuvaa vaikuttavuustavoitteeseen liittyvää yhteiskunnallista tilaa tai sen muutosta koko tulossopimuskaudella 2020- 2023. Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa useimpien indikaattoreiden muutoksiin vain välillisesti.

Vaikuttavuustavoitteet perustuvat hallitusohjelman linjauksiin, ohjaavien ministeriöiden pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä Suomen ympäristökeskuksen strategisiin tavoitteisiin.

Suomen ympäristökeskus arvioi toimintansa vaikuttavuutta tulossopimuskauden aikana ja toteuttaa sopimuskauden lopulla erillisen vaikuttavuusarvioinnin. Arviointia varten tarvittavaa aineistoa kootaan koko tulossopimuskauden ajan.

Vaikuttavuustavoitteiden toimeenpanossa otetaan huomioon seuraavissa kohdissa (2.2.-2.4) kuvatut linjaukset.

2.2 Tietoon ja vuorovaikutukseen perustuvan politiikan tukeminen

Hallitusohjelmassa korostetaan tiedon ja vuorovaikutuksen merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Todennetun tiedon välittäminen tehokkaasti kaikkien toimijoiden ja tarvitsijoiden käyttöön edellyttää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.

SYKE osallistuu aloitteellisesti tiedon ja vuorovaikutuksen hyödyntämistä vahvistavien prosessien ja toimintatapojen uudistamiseen ja kokeilemiseen julkisen hallinnon eri tason viranomaisten sekä tietoa tuottavien ja sitä jakavien tahojen kanssa. SYKE tukee toiminnallaan erityisesti tulosohjaavia ministeriöitä ja aluehallintoa ajantasaisen asiantuntijatiedon tuottamisen sekä lainsäädännön vaikutusten arvioinnin avulla.

2.3 Yhteistyö tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa

Hallitusohjelmassa todetaan, että korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamille osaamiskeskittymille tullaan luomaan edellytyksiä. Tavoite liittyy pyrkimykseen vahvistaa suomalaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmää.

SYKE tiivistää edelleen yhteistyötään korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa TULANET-yhteenliittymää sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyösopimuksia hyödyntäen. Yhteistyöllä tavoitellaan alueellisten, fokusoitujen osaamiskeskittymien vahvistamista strategisesti tärkeillä tutkimusaloilla, infrastruktuurien yhteiskäyttöä, kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua sekä tutkimustulosten ja osaamisen entistä suurempaa vaikuttavuutta julkisessa hallinnossa ja yritystoiminnassa. Tulossopimuksen tavoitteita tukevat keskeiset suuntaviivat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle vuosille 2020-2023 kuvataan TKI- suunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain.

2.4 Kansainvälinen yhteistyö

Hallitusohjelmassa painotetaan kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän merkitystä globaalien ongelmien ratkaisussa. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin myös kehityspolitiikan ja Agenda 2030- tavoitteiden merkitys.

SYKE osallistuu aloitteellisesti kansainväliseen yhteistyöhön sekä omien verkostojensa kautta että tukien valtioneuvoston, erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden toimintaa esimerkiksi kansainvälisissä yhteistyöryhmissä ja sopimusneuvotteluissa. Tukitehtävien osalta laaditaan vuosittain päivitettävä toimintasuunnitelma sekä arvio ympäristöministeriön katettavaksi tulevista kuluista.

SYKE vahvistaa myös viestintää kansainväliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyöhön liittyvissä asioissa ympäristöhallinnon sisällä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

2.5 Toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2021

Vaikuttavuustavoitteiden toimeenpanoon liittyvät keskeisimmät toimenpiteet on kuvattu erillisessä toimeenpanosuunnitelmassa. Kyseisessä suunnitelmassa on kuvattu myös vaikuttavuustavoitteiden ulkopuolelle jääviin perustehtäviin liittyvät keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Toimeenpanosuunnitelma päivitetään vuosittain seuraavan kahden vuoden ajalle.

3. Toiminnallinen tuloksellisuus

3.1 Toiminnallinen tehokkuus

3.1.1 Toiminnallinen	Mittari	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Ennuste 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
tehokkuus
Toiminnallisen
tehokkuuden
mittarit
	Ammattiyhteisöille suunnatut artikkelit ja blogit/ htv	0,40	0,32	0,27	0,42	0,44	0,48
	Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit / T&K-htv	0,96	0,85	0,86	0,95	1,00	1,10
	Julkaisut / htv	1,09	1,11	0,90	1,13	1,15	1,17
	Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)*	112	83	94	95	95	95
	Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)	106	116	100	105	105	105

*Osa julkisoikeudellisista suoritteista on SYKEn maksuasetuksen mukaisesti alikatteista.

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta

Tuotosten ja laadunhallinnan mittarit	Mittari	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Ennuste 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
	Ammattiyhteisöille suunnatut artikkelit (kpl)	147	178	170	245	255	265
	Asiantuntijablogien määrä (kpl/a)	77	67	70	100	110	120
	Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (kpl)	262	251	250	270	280	295
	Verkkosivuvierailujen määrä (xxx.xxxxxxxxx.xx, 1000 kpl/a)	3400	3300	3000	3200	3400	3500
	Policy Brief-julkaisuiden määrä (kpl/a)	1	8	5	10	10	10
	Paikkatietoaineistojen rajapintojen käyttömäärä (milj. kpl/a)*)	103	141	170	175	175	175

*) Inspire- rajapintapalveluiden kautta ladattujen aineistojen määrä

Tyytyväisyys SYKEn palvelukykyyn kokonaisuutena (YM, MMM, ELYt)	3,2/5	3,2/5		3,3		3,3
Tyytyväisyys SYKEn asiantuntijatukeen (YM, MMM, ELYt)	3,4/5	3,3/5		3,3		3,3
Julkaisuiden tieteellinen vaikuttavuus (TOP 10- viittausindeksi1)	1,412)	1,313)	1,343)	1,35		1,40
Tieteellisten julkaisuiden laatu (JUFO 2- ja JUFO 3 – tasoille luokiteltujen artikkeleiden osuus (%))3)	32	37	33	33	33	33
Tunnettuus, media-indeksi (julkishallinnon mediabarometri: kiinnostavuus x aktiivisuus (0-100))		61		50		50

1) TOP 10- viittausindeksissä tarkastellaan eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisuiden suhteellista osuutta. Maailman keskitasoa kuvataan indeksiarvolla 1,0.

2) TOP 10- viittausindeksi vuosien 2012-2015 julkaisujen osalta. (Lähde: Vipunen-tietokanta, Web of Science-viittaukset)

3) TOP 10-viittausindeksi vuosien 2013-2016 sekä vuosien 2014-2017 julkaisujen osalta . (Lähde: Vipunen-tietokanta, Web of Science- viittaukset)

4) JUFO on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarvioinnista vastaavan Julkaisufoorumin (xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx) lyhenne; JUFO 1 = perustaso, JUFO 2 = johtava taso, JUFO 3 = korkein taso

SYKE seuraa toimintaansa liittyviä muita suoritteita, kuten lausuntojen ja eduskuntakuulemisten sekä ulkoisiin työryhmiin osallistumisten määriä. Näiden suoritteiden määrät vaihtelevat riippuen mm. lainsäädännön valmistelun etenemisestä taikka hallinnon kehittämisen painotuksista. SYKE raportoi keskeiset tunnusluvut toimintakertomuksissaan vuodesta 2020 alkaen.

4. Voimavarojen hallinta

4.1 Rahoitus

Suomen ympäristökeskuksen rahoitus koostuu valtion budjetin kautta kohdennettavasta toimintamenorahoituksesta, tutkimus- ja kehityshankkeiden hankerahoituksesta sekä palveluista perittävistä maksuista. Voimassaolevan kehysten, vuoden 2021 tulo- ja menoarvioesityksen sekä ulkopuolista rahoitusta koskevien arvioiden mukaan SYKEn kokonaisrahoitus kehittyy seuraavasti:

	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Ennuste 2020	TAE* 2021	Kehys 2022	Kehys 2023	Huomautukset
Suora budjettirahoitus*, milj. €	24,4	20,2	25,3	24,0	23,7**	23,7**
	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Ennuste 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Ulkopuolinen rahoitus, milj. €	32,2	35,8	32,7	32,5	33,7	34,7
Ympäristöministeriö	5,9	6,3	7,5	7,0	7,0	7,0
Muu julkisen sektorin rahoitus1)	11,3	12,6	12,5	12,5	12,5	12,5
EU-hankerahoitus2)	6,5	8,1	7,0	6,5	7,0	7,5
Muu budjetin ulkopuolinen rahoitus3)	4,0	3,8	2,0	2,5	3,0	3,3
Maksullisen toiminnan tulot4)	4,6	5,0	3,7	4,0	4,2	4,4
Yhteensä	56,6	56,0	58,0	56,5	57,4	58,4

* Hallituksen esitys vuoden 2021 tulo- ja menoarvioksi

** Julkistettuun kehykseen on lisätty sama tekninen, palkka- ja vuokrakustannusten nousua kompensoiva korotus kuin vuodelle 2021 1)Arvioon sisältyy 2020 alkaen tutkimusalus Arandan rahoitus yhteistoimintahankkeissa, hydrologisten palveluiden erillisrahoitus sekä kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus.

2) EU-hankerahoitus on esitetty erikseen. Aiemmin rahoitus on sisältynyt muuhun budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen.

3) Sisältää muun pääosin julkisen rahoituksen, jota ei lueta maksullisen toiminnan rahoitukseksi.

4) Sisältää maksuasetuksen mukaisesti määritellyt tulot. Kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus on vuodesta 2020 lähtien kirjattu muuksi julkisen sektorin rahoitukseksi.

SYKE:n toimintamenoista kohdennetaan maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen piirissä oleviin tehtäviin vuonna 2021 noin 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenorahoitusta arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 20 henkilötyövuoden työpanoksen verran. Lisäksi MMM:n erillisrahoitus kattaa noin 16 henkilötyövuoden kustannukset. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolisen rahoituksen kehittyminen vaikuttaa merkittävästi SYKEn toiminnan laajuuteen ja sisältöön. Ulkoisen T&K- rahoituksen ennakoidaan pysyvän suunnilleen ennallaan 2020-2023. EU-ohjelmakauden vaihtuminen saattaa vaikuttaa EU- rahoitukseen 2021-2022. SYKE pyrkii edelleen laajentamaan toimintansa rahoituspohjaa, mikä vähentää riippuvuutta yksittäisten rahoittajien ratkaisuista.

4.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

SYKEn henkilöstön määrän ennakoidaan vaihtelevan ulkoisen rahoituksen määrän muutosten mukaisesti. Aiemmilta vuosilta siirtyneen toimintamenorahoituksen käyttö lisää henkilötyön määrää vuosina 2020-2021. Henkilötyön määrän ennakoidaan nousevan vuoden 2019 tasolta, koska ulkoisen T&K- rahoituksen kasvun ennakoidaan kattavan toimintamenorahoituksen vähenemisen vuosina 2021-2023.

SYKEn tavoitteena on säilyttää asemansa haluttuna työpaikkana sekä ammattilaisten että opiskelijoiden parissa. Huomiota kiinnitetään muutosten hallintaan, johtamisen ja esimiestoiminnan kehittämiseen sekä osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Erityisesti panostetaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tukemiseen, liikku- vuuteen valtionhallinnon sisällä sekä työn ohessa tapahtuvaan kouluttautumiseen.

Henkisten voimavarojen hallinnan mittarit	Mittari	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Ennuste 2020	TAE 2021/ tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilöstö- rakenne	Henkilötyön määrä (htv)	558	564	000	000	000	000
	Toimintamenorahoitteinen htv- osuus (%)	43	36	44	42	41	41
	T&K- toiminnan toimintameno- rahoitteinen htv-osuus (%)	29	37	40	37	33	33
	Henkilöstön määrän muutokset (htv)	-1	+6	+31	-12	-8	0
Kiinnostavuus työantajana	Sijoittuminen Universum- tutkimuksessa luonnontieteen ammattilaisten /opiskelijoiden vastauksissa	2./1.	2./2.	2./2.	2./2.	2./2.	2./2.
Liikkuvuus	Yli 2 kuukautta ulkomailla työskennelleiden/ vaihdossa olleiden henkilöiden määrä (kpl)	6	4	0	2	6	8
Osaaminen	Vähintään JET-tutkinnon tai vastaavan tutkinnon suorittaneiden esimiesten osuus (%)		45	50	55	55	60
Työhyvin- vointi	Työtyytyväisyys (VM-baro)	3,7		3,8		3,8
	Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)	6,7	8,2	6,5	6,5	6,5	6,5

4.3 Toimitilat

XXXXx toimitilojen käytön tehokkuutta on lisätty valtion strategisten tavoitteiden mukaisesti vuosina 2016-2019. Merkittävimmät muutokset on tehty keskittämällä pääkaupunkiseudun toiminnot Viikin kampusalueelle vuosina 2017-2019. Joensuun ja Oulun toimipaikkojen uudistukset ajoittuvat vuosille 2020-2021.

Toimitiloja koskevat tunnusluvut	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Ennuste 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Toimitilakustannukset1) , euroa/ htv	7 848	5 773	5 900	5950	6100	6200
Tilatehokkuus 2), hu-m2/ htv	13,1	12,5	12,5	12,5	12,5	12,5

1) Kaikkien toimitilojen kustannukset suhteutettuna henkilötyön määrään. Toimitilojen neliökustannusten on arvioitu nousevan 1% vuosittain.

2) Toimistotilojen huoneistoala suhteutettuna henkilötyön määrään

4.4 Tietovarannot ja tutkimusinfrastruktuuri

Suomen ympäristökeskus vastaa useiden kansallisten tutkimusinfrastruktuureiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Keskeisessä asemassa ovat erityisesti ympäristötietovarannot ja niitä tukevat toiminnot, Suomen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI sekä SYKEn laboratorio- toiminnan vertailu- ja kemian mittanormaalilaboratoriotoiminnot. SYKE osallistuu kolmen kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla olevan tutkimusinfrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Näistä FINMARI on SYKEn koordinoima. Kaksi muuta ovat oGIIR (Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri) ja INAR (Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimus- infrastruktuuri). SYKE osallistuu myös ESFRI- tutkimusinfrastruktuuriyhteistyöhön (European Strategic Forum for Research Infrastructures) sekä EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön Copernicus- yhteistyöhön.

SYKE vastaa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamisesta yhteistyössä ympäristö- ministeriön kanssa. SYKE kehittää ja ylläpitää jatkossa uutta rakennetun ympäristön tieto- järjestelmää ja -alustaa yhteistyössä keskeisten virastojen (Digi- ja väestötietovirasto, Verohallinto ja Maanmittauslaitos) ja muiden toimijoiden kanssa. Uudistamisessa kiinnitetään huomiota tiedonhallintalain linjausten toimeenpanoon ja erityisesti tietojen yhteensopivuuden ja yhteiskäyttöisyyden varmistamiseen.

SYKE on avannut tietovarantonsa julkiseen käyttöön ensimmäisenä tutkimuslaitoksena Suomessa 2008. Tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen on ollut mahdollista vuodesta 2018 alkaen. Tietovarantojen avaamista ja niiden ylläpidon suunnitelmallista kehittämistä jatketaan.

SYKE uudistaa vastuullaan olevia tietovarantoja ja -järjestelmiä sekä muuta tutkimusinfrastruk- tuuria kustannustehokkaammaksi ja paremmin käyttäjiä palvelevaksi vuosina 2020 – 2023. Tietovarantojen ja niihin tukeutuvien tietojärjestelmien uudistuksia tehdään tulosohjaavien ministeriöiden linjausten mukaisesti. Uudistuksissa kiinnitetään huomiota tiedonhallintalain linjausten toimeenpanoon ja erityisesti tietojen yhteensopivuuden ja yhteiskäyttöisyyden var- mistamiseen. Tässä yhteydessä myös SYKEn rooleja uudistetaan tarvittavilta osin. Tutkimus- infrastruktuurin muutoksissa otetaan huomioon kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, EU- linjaukset ja muut kehittämisohjelmat sekä näihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet. Vertailulaboratoriotoimintaa uudistetaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa siten, että toiminta tukee osaltaan ympäristön tilaa koskevien mittausten laadun varmistamista.

5. Seuranta ja raportointi

5.1 Tavoitteiden tarkistaminen ja muutosten käsittely

Tämä tulossopimus koskee vuosia 2021-2023. Sopimuksessa ja sen päivityksessä on otettu huomioon hallitusohjelman tavoitteet, ympäristöministeriön uudistettu strategia, TAE 2021 tavoitteet sekä voimassa oleva julkisen talouden suunnitelma. Tulossopimus päivitetään vuosittain.

Mahdolliset poikkeamat tulossopimuksen toimeenpanon osalta käsitellään mahdollisimman nopeasti ja merkittävät poikkeamat raportoidaan tulosohjauksesta vastaaville SYKEssä ja YM:ssä.

5.2 Tulossopimuksen toteutuman raportointi

Tulossopimuksen kunkin budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa Valtiokonttorin asettamien aikataulujen mukaisesti. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa sekä puolivuotis- toteumaa tulosneuvottelujen yhteydessä. Raportointi tulostavoitteiden toteumista tapahtuu kaksi kertaa vuodessa valtion tulostietojärjestelmään kesäkuun lopun tilanteesta 31.8. mennessä ja vuoden lopun tilanteesta Valtiokonttorin kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Tulossopimuksen toteutumista seurataan vuoden aikana YM:n ja SYKE:n johdon kokouksissa. Tuolloin myös mahdolliset muutokset ja poikkeamat todetaan sekä sovitaan erikseen tarvittavista toimenpiteistä.

6. Voimassaolo ja allekirjoitukset

Tämä tulossopimus liitteineen on voimassa 1.1.2021 - 31.12.2023. Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2020

Xxxxxx Xxxxxxxx

xxxxxxx- ja ympäristöministeri

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx

kansliapäällikkö vt. pääjohtaja

ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus

Document Metadata

Table of Contents

SYKE-2015-J-131

Document Metadata