OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. LUT -konsernista muodostuu yhtenäisesti johdettu strateginen kokonaisuus. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät nykyisen lainsäädännön mukaisena.

Korkeakoulukonsernin sisällä tuki- ja hallintopalveluita yhdistetään, tilankäyttöä tehostetaan, tietojärjestelmät yhtenäistetään, toiminnan päällekkäisyyksiä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja suunnataan valmisteltavan konsernin yhteisen strategian pohjalta erityisesti vahvuusalojen tukemiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Konserni tukee vahvuusalueidensa kehittymistä ja Venäjä-osaamista. Saimaan ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Pietarin talousyliopisto UNECON.

Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Saimaan ammattikorkeakoulu on ollut osa LUT-konsernia yhdessa Lahden ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2018 alusta lähtien. Vuoden 2019 aikana käynnistyi Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun fuusiovalmistelut uuden työelämän innovaatiokorkeakoulun pystyttämiseksi. Uusi LAB-ammattikorkeakoulu käynnisti toimintansa vuoden 2020 alussa.

Saimaan ammattikorkeakoulu keskitti toimintansa samalle Skinnarilan kampukselle. Kuvataiteen ja hotelli- ja ravintola-alan koulutukset siirtyivät Imatralta Lappeenrantaan syksyllä 2019. Tämä mahdollistaa monialaisen yhteistyön tiivistämisen muiden synergiahyötyjen lisäksi.

LAMKin ja Saimian fuusioituminen, tukipalvelujen keskittäminen yhteen organisaatioon sekä LUT- korkeakoulujen yhteistyö tehostavat voimavarojen käyttöä, vahvistavat laatua ja vetovoimaisuutta, synnyttävät uutta osaamista ja luovat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Samalla pystytään aiempaa merkittävämmällä tavalla vaikuttamaan alueen ja alueen yritysten elinvoimaisuuteen. Yhdessä toimimalla korkeakoulut ovat vahvempia ja uskottavampia myös kansainvälisillä markkinoilla.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Saimaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään ja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopintoja.

Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen.

Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut.

Saimaan ja XXXXxx fuusiovalmisteluissa on lähdetty rohkeasti uudistamaan koulutussisältöjä, ohjausmallia ja opetusmenetelmiä. Saimaan amk on onnistunut lyhentämään merkittävästi valmistumisaikoja viimeisten kahden vuoden aikana keskitetyn tutorointimallin avulla. Saimaan AMK:n ja LAMKin yhteiset työryhmät ovat suunnitelleet uudelle ammattikorkeakoululle tehokkaat ja tulokselliset toimintamallit. Tämä työ jatkuu vielä. Parhaillaan työstetään digistrategiaa virtuaalikampuksen tuomien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Vuonna 2019 käynnistyi kokonaan verkossa toteutettava tradenomikoulutus. Tammikuussa 2020 käynnistyvät tieto-ja viestintätekniikan sekä sosionomin koulutukset, jotka toteutetaan kokonaan verkossa. Uusia verkossa toteutettavia koulutuksia on suunnitteilla myös vuodelle 2021.

LUT-yliopiston kanssa on toteutettu yhteistä kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen. Kuvataiteen koulutuksen siirryttyä Lappeenrantaan syksyllä 2019 on kuvataiteen ja LUT:n tekniikan laboratorioiden yhteistyö edennyt erinomaisesti. LUT:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä hakupolkujen sujuvoittamiseksi korkeakoulujen välillä, lisätään digitaalisten kurssien yhteistyötä kandidaattitasolla tekniikan ja talouden kurssitarjonnassa sekä lisätään digitaalista kielikoulusta. Lisäksi kehitetään yhteistä toimintamallia jatkuvan oppimisen tarjontaan. Käynnistetyt toimenpiteet tukevat LUT-korkeakoulujen yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille tarjotaan joustavia tapoja tutustua korkeakouluopintoihin ja suorittaa niitä toisen asteen koulutuksen aikana. Saimaan ammattiopiston opiskelijoille on rakennettu suora väylä, missä riittävästi kieli- ja matematiikkaopintoja sekä tiettyjä ammaillisia opintoja suorittaneet opiskelijat voivat siirtyä sujuvasti ammattikorkeakoulun. Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa nuorille annettavaa koulutusta sekä tukea nuoria oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa on toimiva sähköinen AHOT-menettely.

Saimaan ammattikorkeakoululla on ollut käytössä kiintiöt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tämä on pitänyt ensikertalaisten määrän korkeana, vaikka samaan aikaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle on hakeutunut opiskelijoita, joilla on jo aikaisempi vastaavan tasoinen korkeakoulututkinto.

Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu valtakunnalliseen valintakoeyhteistyöhön ja on mukana aktiivisesti sähköisen valintakokeen kehittämisessä sosiaali- ja terveysalalla. Valtakunnallinen valintakoe ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Kansainvälisten hakijoiden rekrytointia on tehostettu yhteisvoimin LUT- korkeakoulujen kanssa ja yhteistyön tulokset ovat alkaneet näkyä hakijamäärissä.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä.

Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen panostetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Konsernissa hyödynnetään vuodesta 2018 alkaen yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja tukipalveluresursseja.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä, alueen pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä Venäjään liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

TKI-toimintaan on panostettu yhdessä LUT-yliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa, ja Saimaan AMKin ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoitus on kasvanut 1,5 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan sopimuskauden aikana. Skinnarilan kampuksella on jo vuodesta 2012 alkaen hyödynnetty yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja tukipalveluresursseja. Yhteistyö yliopiston kanssa näkyy Business Finland - rahoituksessa, jota Saimia sai 4. eniten ammattikorkeakouluista vuonna 2018.

LABin TKI-toiminta fokusoituu vahvasti neljälle vahvuusalalle: kiertotalous, design, innovaatioiden kaupallistaminen ja hyvinvointialan palveluinnovaatiot. Resurssien kohdentamisella näille valituille aloille tavoitellaan laatua ja vaikuttavuutta. Yhdessä LAMKin kanssa on käynnistetty LAB-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan suunnittelu kirkastamalla vahvuusaloja, rakentamalla TKI-toiminnan tiekarttoja sekä yhteisiä toimintamalleja ja -ohjeita.

Business Mill -toiminta käynnistyi Lappeenrannan kampuksella vuoden 2018 alussa. Perustehtävänä on edistää tutkimuksesta ja henkilöstön ja opiskelijoiden ideoista nousevaa osaamisperusteista liiketoimintaa.

Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on ollut nostaa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa tasolle neljä sopimuskauden aikana. Tämä tavoite ylitettiin ja Saimia on noussut viimeisimmän arvioinnin mukaan tasolle viisi. Yhteistyö LUTin tiedekirjaston kanssa on mahdolllistanut toimintatavan voimallisen kehittämisen.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Vuonna 2019 on keskitytty fuusiovalmisteluihin ja uuden LAB-ammattikorkeakoulun strategiatyöhön. Henkilöstöä on osallistettu toiminnan suunnitteluun ja informoitu säännöllisesti avoimen henkilöstöpolitiikan linjausten mukaisesti. Xxxxxxxxx sisäinen viestintä on ollut kattavaa ja on hyödynnetty monipuolisesti eri kanavia. Myös opiskelijoita on informoitu säännöllisesti ja erityisesti opiskelijakunta on ollut aktiivisesti mukana muutoksen suunnittelussa. Taustalla on vahvasti näkynyt pyrkimys henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseen muutostilanteessa. Samalla tavoitteena on ollut tuloksellisuuden turvaaminen muutoksessa.

LUT-konsernin hallitusten vuonna 2017 sopimat henkilöstöpoliittiset linjaukset ohjaavat uuden ammattikorkeakoulun kehittymistä. Ammattikorkeakoulun yhteisten henkilöstökäytäntöjen rakentaminen alkoi syyskuussa 2019 ja jatkuu edelleen. LAB-ammattikorkeakoulun uuden johtajiston perehdyttäminen ja kouluttaminen käynnistyi vuoden 2019 aikana ja on jatkunut fuusioitumisen jälkeen.

Henkilöstön työhyvinvointia seurataan esimiestyön ja arjen kohtaamisten lisäksi Great Place to Work - kyselyn ja kuukausittain toteutettavan fiilismittarin avulla (fiilismittari otettu käyttöön Saimiassa vuonna 2019). Lisäksi joka kuukausi on nostettu eri työhyvinvointiteemoja näkyväksi ja pyritty konkreettisten tekojen kautta panostamaan hyvinvointiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty psykososiaaliseen kuormittumiseen ja sen ehkäisyyn.

Painopiste on ollut muutoksen hallinnassa ja uuden luomisessa. Kahden ammattikorkeakoulun käytäntöjen yhteensovittaminen ja uudistaminen on ollut työläs prosessi, joka on vielä kesken. LAB- ammattikorkeakoulun arvot määriteltiin syksyllä 2019 vuorovaikutteisessa prosessissa yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa ja LAB-ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään vuonna 2020.

3. SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisvahvuutena on Venäjän liiketoiminnan, verkostojen ja kulttuurin osaaminen. Ammattikorkeakoulu toimii kansainvälistymisen väylänä Etelä- Karjalassa.

LUT -konserni toimii tiiviissä yhteistyössä vahvuusalojensa kannalta keskeisten yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, elinkeinoelämän ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa vahvistaen toiminta-alueensa elinvoimaa ja näkyvyyttä.

Uuden korkeakoulukonsernin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnalle määritellään alustava tehtävä ja profiili vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

LAB-ammattikorkeakoulun tehtävä ja profiili määriteltiin alustavasti toimilupahakemuksen valmistelun yhteydessä keväällä 2019. Syksyllä strategiatyötä jatkettiin osana fuusiovalmisteluja ja uuden LAB- ammattikorkeakoulun rakentamista. Strategiatyössä tunnistettu uuden AMK:n profiili rakentuu Saimaan AMK:n ja LAMKin aiempien profilien osaamiselle ja asiantuntijuudelle, jotka ovat muotoutuneet vuosien aikana.

Toiminta on loppuvuoden 2019 aikana kääntynyt yhä vahvemmin uuden ammattikorkeakoulun suuntaan. LABin tehtävät ovat käytännönläheinen innovaatiotoiminta ja siihen pohjautuva ammatillinen korkeakoulutus, jotka tuottavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja palvelevat työ- ja elinkeinoelämää. Uusi ammattikorkeakoulu on profilitumassa työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakouluksi. Jatkossa LAB on vahva toimija sekä Etelä-Karjalan että Päijät-Hämeen alueilla.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Saimaan ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat innovaatioista liiketoimintaa, pk-yritysten kasvu ja kansainvälistäminen sekä asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Uudelle korkeakoulukonsernille määritellään alustavat vahvuusalueet vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

Strategiatyössä LABin koulutuksen ja TKI-toiminnan vahvuusalueiksi on määritelty kiertotalous, design, innovaatioiden kaupallistaminen sekä hyvinvoinnin palveluinnovaatiot. Vahvuusaluemäärityksiä on syvennetty yhdessä henkilöstön kanssa. Vahvuusalueet ja profiili on tarkemmin määritelty LAB- ammattikorkeakoulun strategiassa.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	540
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	25
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	230
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	175
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	110
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	75

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Vuonna 2019 Xxxxxxx ammattikorkeakoulusta valmistui ennätysmäärä opiskelijoita, yhteensä 674 AMK- tutkinnon ja 99 ylemmän AMK-tutkinnon suorittanutta Vuodelle 2019 asetetut tavoitteet ylittyivät reilusti tekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalla ja molemmilla aloilla sopimuskaudelle asetettu tutkintokatto ylittyy. Sosiaali- ja terveysalan tutkintomäärän kasvun taustalla vaikuttavana tekijänä ovat vielä osittain ensihoidon koulutukseen saadut hakijasumapaikat.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 18 466 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 16 269 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 100 000 euroa vuonna 2017,

1 000 000 euroa vuonna 2018, 800 000 euroa vuonna 2019 ja 800 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen

kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- LUT -konsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 0,5 miljoonaa euroa/vuosi

- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-osaamisen kehittäminen tiivistyvällä strategisella kumppanuudella

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 1 097 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Saimaan ammattikorkeakoulu on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut toimenpiteet:

- Saimaan ammattikorkeakoulu on nyt osa LUT-konsernia ja fuusioitunut Lahden ammattikorkeakoulun kanssa.

- Imatralla sijainnut koulutus on siirretty Lappeenrantaan.

- Yrittäjyyden tueksi on käynnistetty Business Mill -toiminta, jota on edelleen laajennettu vuoden 2020 alussa LABin Lahden kampukselle. Yrittäjyys ja innovaatioiden kaupallistaminen näkyy vahvasti myös uuden LABin strategiassa.

- Valintamenettelyjä on uudistettu valtakunnallisesti tehdyssä yhteistyössä ja Saimia on mm. osallistunut sähköisen valintakokeen kehittämiseen

- Kansainvälisyyttä vahvistavia toimenpiteitä on Venäjän ongelmallisen taloustilanteen vuoksi kohdennettu osittain uudelleen ja Kiinaan tehtävässä koulutusviennissä onkin saatu lupaavia tuloksia.

LUT-korkeakoulujen nykytilaa on kuvattu erillisessä asiakirjassa, joka on lähetetty Asiakirjat -toiminnon kautta.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Johtaja Rehtori