Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Yksityisen opetusalan työehtosopimus
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 3
9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo 11
12 § Matkakustannukset ja päivärahat 13
18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 22
23 § Kokoontuminen työpaikoilla 26
24 § Keskusjärjestösopimukset 27
25 § Jäsenmaksujen periminen 27
26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 28
27 § Voimassaolevat etuudet 28
28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 28
29 § Sopimuksen voimassaolo 29
Vuosiloman laskenta ja lisäpäivät 30
Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta 31
Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta 51
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat 58
HTP – henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 59
Sopimus paikallisesta sopimisesta 63
Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta 65
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 66
Allekirjoituspöytäkirja yksityisen opetusalan työehtosopimuksen uudistamisesta 85
Mallisopimus työaikapankin käyttöönottamisesta 93
T Y Ö E H T O S O P I M U S
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.
Sopimus ei kuitenkaan koske:
a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitus- johtajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työ- ehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaeh- toja määrättäessä.
Soveltamisohje:
Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimi- minen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organi- saatiossa.
b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjes- täytyneitä vaiko eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsuhteen alkaminen
1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työ- sopimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Alle 8 kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa, koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta (esim. 6 kuukauden pituinen työsuhde, koeaika saa olla enintään 3 kuukautta).
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäi- vän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purka- minen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.
Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voi- daan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.
2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimus- lain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihen- kilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihenkilöiden luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.
4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain
1. luvun 3 §:ssä mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.
4 § Työsuhteen päättyminen
1. Ellei toisin ole oppilaitoskohtaisissa määräyksissä sovittu, nouda- tetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja työ- suhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu, seuraava:
- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadit- taessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.
3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihen- kilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suo- rittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimi- henkilöllä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työ- sopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.
4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä il- man irtisanomisaikaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalen- teriajan mukaan, työantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotet- tavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellai- sesta seikasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.
5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.
5 § Palkat
1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkasopimuksessa.
2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee eräänty- mispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.
Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jol- loin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.
Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenteri- kuukauden loppuun mennessä.
Xxxxxxx toimihenkilöllä on palvelukseen tullessaan vuosisidonnai- seen lisään, kokemuslisään tai määrävuosikorotuksiin oikeuttavaa palvelusta, myönnetään lisät ja korotukset heti palvelussuhteen alus- ta. Uudet kokemuslisät, vuosisidonnaiset lisät ja määrävuosikoro- tukset maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.
3. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.
4. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön palkka määräytyy sovitun työajan ja enimmäistyöajan suhteessa.
Pöytäkirjamerkintä: Niillä toimihenkilöillä, joilla on 31.10.2007 asti voimassa ollut 5 %:n osa-aikalisä, lisä säilytetään.
6 § Työaika
1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.
2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja yövuorossa enintään 10 tuntia ja
enintään 38 1/4 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä va- paa-aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että
- vuorokautinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivinä tai
- tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että toimihenkilöllä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoi- seen vapaaseen
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituise- na ajanjaksona.
Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1-kohdan mukaisissa tehtävissä tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluetteloon työvuoroluetteloa laadittaessa.
3a. Säännöllinen työaika 2 -kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan järjestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkau- sien aikana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöl- linen työaika 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.
Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikal- lisesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työ- suhteissa.
4. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 3- tai 3 a - kohdan mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä
tasoittumatta keskimääräiseen 38,25 tuntiin viikossa, maksetaan tä- män tuntimäärän ylittäviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos
- työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtu- vasta syystä tai
- jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen
b. 50 % korotettu palkka, jos
- työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos
- työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannol- lisella perusteella.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a ja b kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.
Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaika- työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 38,25 tunnin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.
5. Työn tapahtuessa retkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olosuhteissa voivat työntekijä ja työnantaja sopia työajan ja työ- aikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määrä- yksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehto- sopimuksen 12 § mukaisesti.
6. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.
7. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perus- teltua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yh- denjaksoiseksi. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepoaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Toi- mihenkilöllä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.
8. Talonmiesten työaika määräytyy 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3. ja 3 a
-kohdasta poiketen työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.
9. Opetushenkilöstön työaika määräytyy erillisen sopimuksen mukaisesti.
10. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toiminnasta muuta johdu.
11. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itse- näisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.
Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).
12. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työnte- kijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhyt- kestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.
7 § Lisä- ja ylityö
1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pi- simmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisä- työstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan vä- lisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tunti- palkka.
2. Vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan tai sitä pidemmän työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylittävä työ. Ylityötä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenki- lön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllis- tä työaikaa laskettaessa.
3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautis- ta ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäk- si viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Pöytäkirjamerkintä:
Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan jär- jestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutuk- seen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikko- ylityöstä on sovittu.
4. Tasoittumisjaksojärjestelmässä (keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatettaessa) tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluette- loon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vrt. vuo- rokautinen ylityö):
- 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja
- sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.
Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tunneilta (vrt. viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.
5. Lisätyöstä ja ylityöstä maksettava palkka (perusosa ja korotusosa) voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vas- taavaan vapaa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Tällöin se on koro- tettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
7 a § Työaikapankki
Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön TES:n 6 §:n piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö).
Työaikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työaikapank- kijärjestelmää koskevassa pöytäkirjassa (s. 70)
8 § Ilta- ja yötyökorvaus
1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suu- ruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mukaisesta tuntipalkasta.
2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yö- työkorvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mu- kaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuorokauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyökorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.
3. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden an- tamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo
1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumi- sesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan toimihenkilölle hälytysraha, joka on 1.4.2011 lukien 11,04 €. Hälytysraha maksetaan työnteki- jälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa–aikanaan
2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suorite- taan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käyte- tyn sidonnaisuuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkas- ta.
3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleske- lemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hänelle korvaus, joka on 50 % hänen tuntipalkastaan.
4. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden an- tamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin (ei koske hälytyskorvausta).
10 § Lauantaityö
Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotettu tunti- palkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityö- korotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.
Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antami- sesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
11 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityö- korotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaikorvaus makse- taan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.
Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antami- sesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaikalain 33 §:ään.
12 § Matkakustannukset ja päivärahat
1. Toimihenkilölle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkus- tamaan, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.
Työmatka tulee suorittaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneu- voa ja kulkutapaa käyttäen.
13 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen
26 §:n mukaisesti.
2. Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli (2 1/2) ar- kipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosilomapäivien lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada lisäloma- päiviä seuraavasti (taulukko sopimuksen liitteenä s. 30):
- lomamääräytymiskuukausia väh. 10 🡪 yhteensä 1 lisäpäivä
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 12 🡪 yhteensä 3 lisäpäivää
Jos toimihenkilöllä on lisäksi opetushenkilöstön osalta vuosisidon- naisiin lisiin oikeuttavaa palveluaikaa ja muun henkilöstön osalta
kokemuslisiin hyväksi luettavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta, hänellä on oikeus saada lisäpäiviä seuraavasti:
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 8 🡪 yhteensä 1 lisäpäivä
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 10 🡪 yhteensä 3 lisäpäivää
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 12 🡪 yhteensä 6 lisäpäivää
Pöytäkirjamerkintä:
Xxxxxx toimihenkilö on ollut 31.3.1994 mennessä yhdenjak- soisessa työsuhteessa vähintään yhden vuoden, ei 6 arkipäi- vinä laskettavan lisäpäivän saaminen edellytä opetushenkilös- tön osalta vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttava palveluaikaa ja muun henkilöstön osalta kokemuslisiin luettavaa 10 vuoden palvelusaikaa.
4. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on opetushenkilöstön osalta vuosisidon- naisiin lisiin oikeuttavaa palvelusaikaa ja muun henkilöstön osalta kokemuslisiin hyväksi luettavaa palvelusaikaa maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta samalla työnantajalla tai vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykytehtä- vissä, on oikeus saada lomaa kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosilomapäivien lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada lisäloma- päiviä seuraavasti (taulukko sopimuksen liitteenä s. 30):
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 8 🡪 yhteensä 1 lisäpäivä
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 10 🡪 yhteensä 3 lisäpäivää
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 12 🡪 yhteensä 6 lisäpäivää
Jos toimihenkilö on lisäksi ollut edellä saman työnantajan palveluk- sessa 5 vuotta, hänellä on oikeus saada lisäpäiviä seuraavasti:
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 6 🡪 yhteensä 1 lisäpäivä
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 8 🡪 yhteensä 3 lisäpäivää
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 10 🡪 yhteensä 6 lisäpäivää
- lomanmääräytymiskuukausia väh. 12 🡪 yhteensä 9 lisäpäivää
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli toimihenkilöllä on ollut 31.12.1994 mennessä opetus- henkilöstön osalta vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaa palve- lusaikaa ja muun henkilöstön osalta kokemuslisiin hyväksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta, ei 9 arkipäivinä laskettavan lisäpäivän saaminen edellytä 5 vuoden palvelua samalla työnantajalla.
Toimihenkilöllä on oikeus lisäpäiviin vain, jos työsuhde on voimas- sa koko lomanmääräytymisvuoden. Työsuhteen päättyessä edellise- nä lomanmääräytymisvuotena kertyneet pitämättömät lisäpäivät korvataan kuten lomakorvaus.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijällä on oikeus edellä määriteltyihin lisälomapäiviin siltä lomanmääräytymisvuodelta, jonka aikana työsuhteen pi- tuuteen liittyvä aika on täyttynyt.
5. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Sellaisen kokoaikaisesta työsuhteesta osa-aikaiseen työsuh- teeseen siirtyneen toimihenkilön, joka ei työskentele kaikkina viikkoina, vuosiloma suositellaan annettavaksi siten, että lo- maan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yh- tä suuriksi.
6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje:
Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joita työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.
7. Muussa kuin kokonaistyöajassa olevalla opetushenkilöstöllä ei ole vuosilomaa, ellei palkkausta ja työaikaa koskevassa sopimuk- sessa ole toisin sovittu. Vuosiloman puuttuessa laskennallinen vuo- siloma määräytyy em. määräysten mukaisesti.
Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuu- kausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmää- räytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet sa- malta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista. Edellä olevaa sovelletaan myös lisälomapäiviin.
10. Työsuhteen aikana vuosilomapalkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 25. Jos tällä näin saatu lomapalkka ei vastaa työntekijälle muutoin kyseiseltä kuukaudelta maksettavaa palkkaa, tasataan palkka seuraavan palkanmaksun yhteydessä vas- taamaan työntekijän todellista palkkaa.
11. Työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosilomakorvausta lasket- taessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 25.
Pöytäkirjamerkintä:
Kirjauksen tarkoitus on, että aikaisemman vuosilomalain mu- kaiset laskentasäännöt lomapalkkaa ja lomakorvausta lasket- taessa ovat edelleenkin voimassa.
14 § Lomaraha
1. Toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 % työehtosopimuksen 13 §:n mukaan ansaitun vuosiloman palkasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Lomarahaa ei makseta 13 § mukaisista lisäpäivistä.
2. Xxxxxxxx maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta tai laskennallisen vuosiloman palkasta. Toimi- henkilöllä ja kokonaistyöajassa olevalla opettajalla, jonka työsuhde
3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.
15 § Säästövapaa
Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja työaika- lain 23 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttä- minen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välistä kirjallista so- pimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäis- lukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä. So- pimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.
Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä vuo- siloman osuus (ei koske 13 §:n mukaisia lisäpäiviä). Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.
Lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi vuosilomalain mukaiseen säästöva- paaseen. Tästä on sovittava samassa yhteydessä kun sovitaan yli- tai lisätyön tekemisestä.
Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei sääs- tövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen al- kamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.
Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaas- ta maksettava sen mukaan kuin työehtosopimuksessa määrätään li- sä- ja ylityön osalta ja vuosilomalaissa vuosiloman osalta.
Säästövapaasopimus ei syrjäytä lisälomapäiviä koskevia määräyksiä.
16 § Sairausajan palkka
1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:
- jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta,
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 28 kalente- ripäivältä (4 viikkoa),
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 35 kalenteripäi- vältä (5 viikkoa),
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 42 kalenteri- päivältä (6 viikkoa),
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa).
Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työta- paturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammatti- tauti, on sairausajan palkanmaksujakso 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).
2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyk- sessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuu- tuslain tarkoittamalta karenssiajalta.
3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy saira- usajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.
Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilo- maan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry
työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetushenkilöstön osalta, joihin sovelletaan työehto- sopimuksen opetushenkilöstön palkkasopimuksen ammattikorkea- koulua tai kokonaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppi- laitoksessa, päiväraha tai muu 5. kohdassa tarkoitettu korvaus suori- tetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivära- haan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.
Pöytäkirjamerkintä:
Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenkilölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilös- tä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäi- sempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
5. Xxxxxx toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivära- haa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.
Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrä.
7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työn- antaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.
9. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantai- työtä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys saira- usajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosentti- luvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.
17 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksis- sa:
1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkä- rintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärin- tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkä- rintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
- sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen
- kun krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tar- kastus hoidon määrittelemiseksi
- kun kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
- kun kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoi- menpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.
3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitoa aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
4. Raskaana olevan toimihenkilön käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa kos- kevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suori- tettaviin terveystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vähennetä.
Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar- koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutki- muksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lää- kärintarkastus vaaditaan.
Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mai- nittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälki- tarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tut- kimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei
18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle jär- jestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissa- oloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai lapsesta elatusvastuussa olevalle vanhemmalle palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakot- tavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen sel- vitys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan es- teestä hoitaa lasta.
Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen ar- vioidaan päättyvän.
Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.
Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja vähennetä.
Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen bio- logista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.
3. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toi- mihenkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päi- vän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosi- lomaetuja eikä ansiota vähennetä.
Soveltamisohje:
Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhem- pia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria.
4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekisteröimistä varten, mikäli vihkimis-/ rekisteröimis- päivä on hänen työpäivänsä.
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotis- päivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kut- suntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai sivii- lipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.
8. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle toimi- henkilölle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.
9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kun- nallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai
-toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuo- silomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hä- nen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen
10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työeh- tosopimuksen allekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.
11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oi- keutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitora- haan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.
12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön so- vittava työnantajan kanssa.
19 § Perhevapaat
1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen
26 §:n mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoi- tovapaa toteutetaan siten kuin työnantaja ja opettaja siitä so- pivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimää- räksi vahvistetaan 4/5 hänen opetusvelvollisuudestaan.
Kokonaistyöajassa olevalle opettajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta.
2. Toimihenkilölle maksetaan äitiysvapaan alusta lukien täysi palk- ka 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.
Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiys- vapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvolli- suutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.
Toimihenkilölle maksetaan isyysvapaan alusta lukien täysi palkka 6 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.
Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perus- teella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle
16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetushenkilöstön osalta, joihin sovelletaan työehtosopimuksen opetushenkilöstön palkkasopimuksen ammattikorkeakouluja tai ko- konaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesävapaa- jakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Jos äitiys- tai isyysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vas- taava osa.
Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppi- laitoksessa, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha suoritetaan työnanta- jalle, kun toimihenkilölle on ollut oikeutettu äitiys-, isyys- tai van- hempainrahaan, mutta ei ole hakenut vapaata.
3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huo- mioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoai- kaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
20 § Työasu ja suojavaate
Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työs- sään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa sen.
21 § Luottamusmies
Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä koskevaa sopimusta.
22 § Koulutus
Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistys- koulutuksen osalta noudatetaan liitteenä olevaa koulutussopimusta.
23 § Kokoontuminen työpaikoilla
1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan pää- tyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoi- tetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mi- käli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpai- kalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tar- koitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyk- sestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkai- sun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhy- gieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä
voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä ko- koustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdis- tyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työ- paikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.
24 § Keskusjärjestösopimukset
1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:
Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla Hyvityssakkopöytäkirja
Ryhmähenkivakuutussopimus
2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voi- maansaattamisesta neuvoteltava erikseen.
25 § Jäsenmaksujen periminen
1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenki- lön palkanmaksun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihen- kilöiden luottamusmiehen välillä.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulok- seen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet alle- kirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikal- liset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.
4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmär- rystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
27 § Voimassaolevat etuudet
Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenki- lön väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perus- tuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen toimiehtosopimukseen tai sen liitteeseen.
28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
29 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2011 alkaen 29.2.2012 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.
3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päätty- neiksi.
Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011
SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
lomapäiviä | |||||||||||||
Täysiä lomanmääräytymiskuukausia | 1 kk | 2 kk | 3 kk | 4 kk | 5 kk | 6 kk | 7 kk | 8 kk | 9 kk | 10 kk | 11 kk | 12 kk | yhteensä |
1. Työsuhde kestänyt alle 1 v | |||||||||||||
- ansainta 2 pv / kk | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 24 |
ei lisäpäiviä | 0 | ||||||||||||
2a. Työsuhde kestänyt yli 1 vuosi | 24 | ||||||||||||
- ansainta 2,5 pv / kk | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 30 |
- palveluaika alle 10 v | 1 | 2 | 3 | ||||||||||
2b. Työsuhde kestänyt yli 1 vuosi | 26 | 33 | 33 24 | ||||||||||
- ansainta 2,5 pv / kk | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 30 |
- ja kun palveluaika 10 v | 1 | 2 | 3 | 6 | |||||||||
10 | 15 | 21 | 28 | 36 | 36 | ||||||||
3a. Kun vsl-palvelusaikaa 15 v | |||||||||||||
- ansainta 3 pv / kk | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 36 |
- lisäpäivät jos alle 5 v saman TA:n palv | 1 | 2 | 3 | 6 | |||||||||
12 | 18 | 25 | 33 | 42 | 42 | ||||||||
3a. Kun vsl-palvelusaikaa 15 v | |||||||||||||
- ansainta 3 pv / kk | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 36 |
- lisäpäivät väh. 5 v saman TA:n palv | 1 | 2 | 3 | 3 | 9 | ||||||||
12 | 19 | 27 | 36 | 45 | 45 | ||||||||
Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta
1 § Soveltamisala
1. Tätä sopimusta sovelletaan yksityistä opetusalaa ja opintokeskuk- sia koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen opetushenkilöstön työsuhteissa.
2. Oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan lisäksi erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisia määräyksiä.
3. Tämän sopimuksen mukaista palkkioperustetta sovelletaan myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota pai- kallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.
4. Ammatillisen oppilaitoksen opettajan työsuhteen ehdot määräy- tyvät ao. oppilaitoksessa 31.12.1998 noudatettujen sopimusmäärä- ysten mukaisesti, ellei työehtosopimuksella ole toisin sovittu. Kou- lutusalat/opintoalat rinnastetaan 31.12.1998 olleisiin oppilaitosmuo- toihin seuraavasti:
Oppilaitosmuoto Koulutus/opintoala
Eräät ammatilliset Tekniikan ja liikenteen muut opintoalat oppilaitokset kuin merenkulku, lukuun ottamatta
teknillisessä oppilaitoksissa tarjottavaa koulutusta
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali- ja terveysala/kauneudenhoito Luonnonvara-ala, maatila-, puutarha ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala, kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus
Kauppaoppilaitos Kauppa ja hallinto
Teknillinen oppilaitos Tekniikan ja liikenteen koulutusala
teknillisissä oppilaitoksissa myös rehtorin ja apulaisrehtorin osalta
Sosiaali- ja terveysalan Sosiaali- ja terveysala oppilaitos
Metsä- ja puutalous- Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous oppilaitos sekä muu luonnonvara-ala
2 § Palkkaperusteet
1. Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy tämän sopimuksen ja liit- teenä olevien oppilaitosmuotokohtaisten sopimusmääräysten mu- kaisesti.
2. Jos toimenhaltijan peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puit- teissa, on peruspalkkaa määriteltäessä otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon toimenhal- tijan asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko, toimi- pisteiden/oppilaitosten lukumäärä ja paikalliset olosuhteet. Lisäksi toimenhaltijan peruspalkkaa määriteltäessä on otettava huomioon toimenhaltijan taito ja kyky suoriutua tehtävistään.
Pöytäkirjanmerkintä:
Sopimusmääräystä tulee soveltaa myös silloin, kun toimen- haltijan tehtävien vaativuus tai vastuullisuus, hänen asemansa organisaatiossa, oppilaitoksen/koulun koko taikka hänen tai- tonsa ja kykynsä suoriutua tehtävistään kasvavat työsuhteen aikana.
Tarkoituksenmukaista ei ole käyttää pelkästään palkka- asteikon alarajaa vaan koko palkka-asteikkoa. Tarkoituksena on, että vaativimmissa tehtävissä toimivat ja/tai osaavat hen- kilöt sijoitetaan palkka-asteikossa lähemmäksi asteikon ylära- jaa.
Palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää.
3. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapau- den saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siir- tymäsäännösten) mukaisen kelpoisuustason peruspalkan perusteella.
4. Toimipaikkojen sijainnin mukaisesta jaosta noudatetaan sopimus- kauden alusta lukien valtioneuvoston vahvistamaa kuntien yleistä kalleusluokitusta.
5. Kalleusluokan mukainen peruspalkka määräytyy opettajan pää- asiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.
Pöytäkirjamerkintä: Peruspalkalla tarkoitetaan työehtosopimuksen oppilaitoskohtaisissa liitteissä olevia, kelpoisuuteen tai tutkintoon liittyviä euromääräisiä palkkoja (tai palkka-asteikon perusteella mää- riteltyä palkkaa) ilman mitään lisiä ja ne ovat seuraavat:
1. Lukio-opetus ja perusopetus sekä aikuislukiot
2 § 1 ja 2 kohta, 3 § 1 kohta, 9 §, 10 § 1 – 4 kohdat,
12 §, 38 § 1 kohta, 44 § 1 kohta,
2. Vapaan sivistystyön oppilaitokset
1 § 1 kohta, 4 § 1 ja 2 kohta, 11 § 1 kohta, 14 § 1 – 3 koh-
dat, 18 § 1 kohta, 21 § 1 kohta, 25 § 1 ja 2 kohta,
3. Urheiluopistot
1 § 1 kohta, 3 § 1 – 3 kohdat,
4. Musiikkioppilaitokset
1 § 1 kohta, 4 § 1 ja 2 kohta, 10 §,
5. Kuvataide- ja monitaiteelliset koulut
- palkat määräytyvät 1.8.2006 lukien edelleen C- taulukoiden perusteella
6. Eräät ammatilliset oppilaitokset
1 a § 1 kohta, 3 § 1- 3 kohdat,
7. Kauppaoppilaitokset
1 § 1 kohta, 4 § 1 kohta
8. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset 1 § 1 kohta, 3 § 1 ja 2 kohta,
9. Metsä- ja puutalousoppilaitokset
1 § 1 kohta, 3 § 1 ja 2 kohta
10. Ammattikorkeakoulut
4 § 1 kohta
2 a § Epäpätevyysalennus
1. Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määritel- tyä pätevyyttä, peruspalkka on vähintään 4 % ja enintään 25 % ko. hinnoittelukohdan mukaista peruspalkkaa alempi.
2. Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määrättyä pätevyyttä ja jonka peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puitteis- sa, palkka on 4 – 25 % kelpoisuusehdot täyttävän toimenhaltijan palkka-asteikon alarajan mukaista peruspalkkaa alempi.
Pöytäkirjamerkintä:
Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan laissa/asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) säädet- tyä pätevyyttä. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiet- tyyn toimeen vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoeh- toisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. Jos työnantaja on erikseen vahvistanut vaadit- tavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkin- totasosta.
Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Sitä sovelletaan 1.1.1997 lukien uusiin työsuhteisiin.
Määräyksiä sovelletaan ennen 1.1.1997 alkaneisiin ja ilman keskeytystä samalla työnantajalla jatkuneisiin työsuhteisiin 1.8.1997 lukien. Tällaisen toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa olevan toimenhaltijan/tuntiopettajan palkkaa ei tä- män sopimuksen nojalla voida alentaa niin kauan, kuin hänen palvelussuhteensa samassa tehtävässä jatkuu keskeytymättä.
3. Epäpätevyysalennusta ei sovelleta lukioihin ja peruskouluihin, Steiner-kouluihin, aikuislukioihin ja lukion aikuislinjoihin, kansan- opistojen, kansalais- ja työväenopistojen eikä opintokeskusten tun- tiopettajiin eikä myöskään urheiluopistojen opettajiin.
3 § Vuosisidonnainen lisä (muutokset voimaan 1.8.2010)
1. Opetushenkilöstöön kuuluvalle päätoimiselle toimihenkilölle maksetaan vuosisidonnaista lisää 5, 7, 10 ja 15 vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen (ei koske ammattikor- keakouluja eikä kokonaistyöajassa olevia kansanopistoja lukuun ot- tamatta rehtoreita).
2. Opetushenkilöstöön kuuluvan toimihenkilön vuosisidonnaiset li- sät määräytyvät peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaa-
van palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten, että lisät ovat kukin 5 prosenttia (ei koske ammat- tikorkeakouluja).
3. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava ko- timainen ja ulkomainen kokemus toimihenkilön tointa vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenki- lön tehtävissä.
4. Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista lisää varten laskettaessa ote- taan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana toimihenkilö on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäi- vää.
5. Opetushenkilöstön osalta palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden kuukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on yhden luku- vuoden aikana kuukausia.
6. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi hyväksytään myös pois- saolo, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutus- lain mukaista päivä-, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainra- haa.
7. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksy- tään vuosisidonnaiseen lisään enintään 30 kalenteripäivää loman- määräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan pal- velukseen.
8. Niille opettajantoimenhaltijoille, joille on maksettu vuosisi- donnaisten lisien täydennysosaa 31.7.1973 voimassa olleiden mää- räysten mukaisesti, maksetaan sitä edelleen.
9. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaksi saa toimeen soveltuvan korkeakoulu- tai opistoasteisen tutkinnon suorittanut opettaja lukea kaksi vuotta koulutusaikaa.
Pöytäkirjamerkintä: Tässä työehtosopimuksessa tarkoite- taan kokemuslisillä sekä vuosisidonnaisia lisiä että määrä- vuosilisiä.
4 § Kielilisä
1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä
18,54 euroa (1.4.2011 lukien)
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
23,80 euroa (1.4.2011 lukien)
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
2. Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kie- let, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa
37,07 euroa (1.4.2011 lukien)
5 § Kielitaitolisä
1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi nimen- omaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen
1.4.2011 lukien
perustaso 18,54 euroa/kk
keskitaso 37,07 euroa/kk
ylin taso 72,09 euroa/kk
6 § Sijaisuus ja osittain työstä vapautetun palkka
1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palk- kauksen erotus sijaisuusajalta.
2. Osittain työstä vapautetun opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alem- pi.
Soveltamisohje:
Opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
7 § Määrävuosilisät
1. Määrävuosilisään oikeuttaa yliopistossa, korkeakoulussa ja kor- keakoulutasoa alemmassa valtion ja valtionapuun oikeutetussa kun- nallisessa ja yksityisessä oppilaitoksessa päätoimisena rehtorina, opettajana tai tuntiopettajana palveltu aika.
2. Määrävuosilisiin sopimuksen mukaan oikeuttavaan aikaan hy- väksytään myös muussa EU-jäsenvaltiossa tapahtunut päätoiminen palvelu.
3. Viidentoista vuoden määrävuosilisään oikeuttavaksi palvelus- ajaksi luetaan 1 momentissa mainituissa oppilaitoksissa päätoimise- na asuntolanhoitajana palveltu aika.
4. Muiden palvelusaikojen mahdollisesta lukemisesta määrävuo- silisiin oikeuttavaksi palvelusajaksi on sovittu oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.
5. Määrävuosilisät määräytyvät kymmenen (10), viidentoista (15) ja kahdenkymmenen (20) vuoden palvelun perusteella siten kuin jäl- jempänä oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on erikseen sovittu.
Pöytäkirjamerkintä: Tässä työehtosopimuksessa tarkoite- taan kokemuslisillä sekä vuosisidonnaisia lisiä että määrä- vuosilisiä.
8 § Arkipyhien vaikutus ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen
Ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuutta vähenne- tään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen, va- punpäivän ja itsenäisyyspäivän (teknillisissä oppilaitoksissa vain loppiaisen) johdosta laskennallisesti yhden päivän opetusvelvolli- suutta vastaava osuus.
9 § Ylituntipalkkion laskeminen
1. Opettajan ylituntipalkkio lasketaan ylituntipalkkioperusteesta, jo- ka saadaan, kun 2 §:n mukaiseen peruspalkkaan lisätään ylitunti- palkkion määrään vaikuttavat pätevyyslisät ja vähennetään mahdol- linen epäpätevyysalennus.
2. Yhtä ylituntia vastaava kuukausipalkkio saadaan kertomalla yli- tuntipalkkioperuste oppilaitoskohtaisissa määräyksissä, peruspalkan yhteydessä olevalla ylituntipalkkiokertoimella, ja saatu tulo jaetaan opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättömällä viikkotuntimäärällä (yleissivistävissä oppilaitoksissa jakaja on ope- tusvelvollisuus – 1,5 tuntia) ja näin saatu luku pyöristetään sentin tarkkuudella.
3. Yksittäiseltä ylitunnilta maksettava palkkio (yhden tunnin hinta) saadaan kertomalla kuukausipalkkio 12 ja jakamalla se asian- omaisen oppilaitoksen työviikkojen lukumäärällä. Musiikkioppilai- toksissa jakajana on kuitenkin luku 35, peruskoulun opetuksen oh- jauksen jakajana luku 30 ja aikuislukiossa 33.
4. Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työ- aikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilai- toksen työviikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yh- teen vuosiviikkoylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaa- vaan osaan siitä. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauksesta edellä määrättyä perustetta noudattaen.
10 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon
Peruspalkan määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnon- tieteiden kandidaatin arvo rinnastetaan humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon.
11 § Tohtorin tutkintolisä
Rehtorille, opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, joka on suo- rittanut tohtorin tutkinnon, maksetaan tutkintolisä, joka on 4 % las- kettuna työehtosopimuksen mukaisesta peruspalkasta.
12 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palka- tun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luo- kasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman toimen ylitun- tipalkkiosta.
13 § Yksityisopiskelijoiden tentti
Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan 31,76 euron suuruinen palkkio. Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa val- vonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on use- ampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.
14 § Ammatillisten oppilaitosten suunnittelutyö
1. Opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa puolitoista (1,5) tuntia sekä Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa yksi (1) tunti viikossa.
2. Suunnittelutyöhön kuuluu osasto- ja vastaaviin kokouksiin osal- listuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryh- miin, yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehit- tämiseen.
3. Tämä pykälä koskee opettajan toimenhaltijan lisäksi asi- anomaisen oppilaitoksen opetustuntien ja päätoimisuuteen luettavi- en muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia toimihenkilöitä, joilla on vähintään päätoimi- suuteen edellyttämä tuntimäärä ja pykälän soveltaminen edellyttää, että asianomaisen opettajan palvelussuhde oppilaitokseen jatkuu yh- denjaksoisesti yli viikon.
15 § Yhteiset opettajat
1. Jos työnantaja on määrännyt opettajan toimenhaltijalle eri opetus- lakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa op- pilaitoksessa tai saman opetusalan mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, hä- neen sovelletaan tämän pykälän määräyksiä yhteisistä opettajista, ellei 2 momentista muuta johdu. Toimenhaltijan palvelussuhteen
ehdot määräytyvät sen koulun tai oppilaitoksen mukaan, johon toi- mi on perustettu tai sijoitettu (ensisijainen oppilaitos).
2. Tätä pykälää sovelletaan peruskoulun ja lukion tai lukioiden yh- teiseen opettajaan vain, jos hänet on määrätty opettamaan mainittu- jen oppilaitosten lisäksi muussa korkeakoulutasoa alemmassa oppi- laitoksessa.
3. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähintään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle makse- taan tästä 8 % suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.
4. Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihta- maan toimipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä ker- taa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asun- nostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yh- teensä vähintään 140 kilometriä viikossa, maksetaan hänelle tästä 12 % suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.
5. Jos toissijaisen ja ensisijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikko- jen lukumäärä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvel- vollisuus vuotuisena opetustuntimääränä.
6. Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan ope- tusvelvollisuudestaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukai- sen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia kos- kevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.
7. Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti.
8. Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan lukioita ja peruskoulua koskevien oppilaitoskoh- taisten sopimusmääräysten 22 §:n 1 momenttia vain mainittujen op- pilaitosten opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa an- nettavan opetuksen osalta.
16 § Päätoimiset tuntiopettajat
1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan yksityisissä lukioissa, pe- ruskouluissa, kauppaoppilaitoksissa, ammattioppilaitoksissa, sosiaa- li- ja terveysalan oppilaitoksissa, musiikkioppilaitoksissa, maata- lousalan oppilaitoksissa, koti- ja laitostalousoppilaitoksissa, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa ja tekniikan ja liikenteen oppilaitok- sissa.
2. Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu toimen- haltijoiden palkkausjärjestelmään, siten kuin tässä pykälässä on so- vittu.
3. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai use- ammassa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa val- tion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksi- tyisessä lukiossa tai peruskoulussa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiikkiop- pilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, kuu- sipäiväistä kouluviikkoa noudattavissa oppilaitoksissa 20 luokka- tuntia, aikuislukiossa 14 luokkatuntia tai teknillisissä oppilaitoksissa 18 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katso- taan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio mak- setaan vuosiviikkotuntipalkkiona.
Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuh- teessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.
4. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tunti- määränsä, kuitenkin vähintään 16 (tai 20, 18 tai 14 ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksis- ta, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.
5. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan toimenhalti- xxx xxxxxxxxxxx, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa toi- menhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu peruspalkka. Päätoimisen tuntiopetta-
xxx xxxxxxxxxxxxx tehdään sovitut epäpätevyysalennukset ja hänelle maksetaan, ellei peruspalkassa ole jo otettu huomioon, sovitut päte- vyyslisät.
6. Päätoimisten tuntiopettajien palkkaus maksetaan käyttäen vuotui- sen palkkion jakajana 12:ta.
7. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vuosisidonnaisia lisiä samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle toimenhaltijalle. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuuruiseen vuosisidonnaiseen lisään, määräytyy hänen vuosisidonnainen lisänsä sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eni- ten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy vuosisidonnaisten lisien lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan.
8. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus 10-, 15- ja 20- vuotismäärävuosilisiin siten, kuin siitä päätoimisten tuntiopettajien osalta on oppilaitoskohtaisissa määräyksissä sovittu.
9. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus määrävuosilisiin, kylmän alueen ja saaristolisään sekä asianomaisen paikkakuntaluokan mu- kaan määräytyvään kalliinpaikanlisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuuden tuntimäärää ja jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tuntimäärältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta kalliinpaikanlisä maksetaan halvimman paikkakuntaluokan mukaan.
10. Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan toimen- haltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkka- uksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä toimenhaltijan ope- tusvelvollisuudesta.
11. Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opet- taa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus.
12. Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta makse- taan ylituntipalkkio, joka lasketaan 9 §:n mukaisesti ja jonka palk- kioperuste määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5 momentin mukai- sesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin toimenhaltijalla.
13. Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoi- miseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja lasken- nallinen opetusvelvollisuus kuten edellä on määrätty. Kussakin op- pilaitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta makse- taan peruspalkka, yleiset lisät ja määrävuosilisät sekä se tuntien osuus, jolta maksetaan 12 momentin mukainen ylituntipalkkio.
14. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalla toimenhaltijalla.
15. Tuntiopettajan tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan palve- lussuhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukau- den työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.
17 § Vuosilomaoikeus ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäi- väkorvaus
1. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla toimihenkilöllä on oikeus vuo- silomaan, määräytyy se asianomaisen liitteen mukaisesti.
Soveltamisohje:
Vaikka muulla opetushenkilöstöllä ei työaikajärjestelmänsä johdosta ole oikeutta vuosilomaan, on mm. lomarahan las- kentapohjaksi ja sairasvakuutuslain etuuksien kohdentami- seksi sovittu ns. laskennallisesta vuosilomasta, joka alkaa
16.6. ja jonka pituus määräytyy työehtosopimuksen vuosilo- maa koskevan 13 §:n mukaan.
2. Jos määräaikainen toimihenkilö on ollut palvelussuhteessa luku- vuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle palvelus- suhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin työehtosopi- muksen 13 §:n mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymis- kuukautta kohden kahden päivän täysipalkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
Soveltamisohje:
Edellä 2 momentin mukainen täysi palkka maksetaan työsuh- teen päättymishetken mukaisena.
Määräaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan myös päätoimista tun- tiopettajaa.
18 § Sivutoimiset tuntiopettajat
1. Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kul- takin pidetyltä tunnilta. Tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin päätoimisen tuntiopettajan palkkauksen perusteena oleva painotta- maton peruspalkka ja opetusvelvollisuus vastaavan päätoimisen tun- tiopettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton opetusvel- vollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrät- ty.
Sopimusmuutos koskien musiikkioppilaitoksia
Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan kuitenkin päätoimisia tuntiopettajia koskevia sopimusmääräyksiä silloin, kun
– sivutoimisen tuntiopettajan työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva, tai se on määräaikaisena tehty vähintään koko lukuvuodeksi, ja
– opettajalla ei ole kokoaikaista tointa tai työsuhdetta muun työn- antajan palveluksessa
Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä päätoimisia tuntiopettajia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan työsuhteen alusta lukien koko sen kestoajan.
Tämän kohdan mukaisesta palveluksesta kertyy vuosisidonnaisiin lisiin ja määrävuosilisiin oikeuttavaa palvelusaikaa samassa suh- teessa, kuin opetustunnit ovat suhteessa ao. oppilaitoksessa päätoi- misuuteen oikeuttavaan tuntimäärään.
2. Tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 9 §:n mukaisesti.
3. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan I kalleusryhmän mu- kainen tuntipalkkio I kalleusryhmään kuuluvassa kunnassa, jos hä- nen tuntimääränsä korkeakoulutasoa alemmassa valtion, kunnan tai valtionapua saavassa yksityisessä oppilaitoksessa on vähintään pää- toimisuuden edellyttämä.
4. Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoi- tuksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä
täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyk- sen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.
19 § Henkilökohtainen palkanlisä
1. Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka pe- rusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaami- nen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisää voidaan maksaa laaja- alaisesta kelpoisuudesta, henkilökohtaisesta osaamisesta ja työtu- loksista. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole mää- rätty ala- tai ylärajaa.
2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työnantajan palveluksessa hoitaa samaa tehtävää. Vuosisidonnaisiin lisiin oike- uttavan palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vas- taavasti. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muu- ten osana toimihenkilön kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voi- daan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa.
20 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma
1. Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän py- kälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asian- omainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun ope- tushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.
2. Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestel- mään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poi- keten tältä osin edellä mainitusta työajasta.
3. Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuo- silomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mu- kaisesti.
20 a § Opetushenkilöstön työaika
1. Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.
2. Opettajan palkkioperusteen määräytyessä ylituntipalkkiona tai opetusvelvollisuuteen luettavana aikana arvioidun työmäärän perus- teella, tulee työnantajan ja opettajan yhdessä etukäteen arvioida työ- hön käytettävissä oleva tuntimäärä.
20 b § Etäopetukseen liittyvä työ
Muun kuin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan etäopiskelusta johtuva työ luetaan opettajan opetustuntimäärään siten, että 1,5 tun- tia etäopetusta vastaa yhtä oppituntia.
21 § Täysi palkka
1. Opettajan palkallisen työloman ajan palkkaus sekä lomaraha ja luottamusmiessopimuksen 9 §:n 2 kohdassa mainittu korvaus laske- taan opettajan täydestä palkasta.
2. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.
22 § Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt
1. Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan seu- raavia tehtäviä:
- etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitus- tehtävien laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvit- taessa henkilökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjeste- lytehtävät),
- maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja kon- sultointitehtävä,
- opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppi- tunnilla annettava ohjaus),
- ammattitutkintojen/näyttöjen järjestely-, tutkinnon vas- taanottamis- ja arviointitehtävät
- päättötöitä (ohjaus, tarkastus ym.) tai
- muu työnantajan määräämä mm. koululainsäädäntöön tai paikallisiin tarpeisiin perustuva oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä
hänelle maksetaan työstä työmäärää vastaava palkkio. Palkkioperus- teena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaista korvausta.
Soveltamisohje:
Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaope- tustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.
2. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviik- kotuntina.
3. Jos edellä tarkoitettu tehtävä määrätään kokonaistyöajassa oleval- le opettajalle, luetaan se hänen opetusvelvollisuuteensa.
Soveltamisohje:
Kokonaistyöajassa olevan opettajan opetusvelvollisuustuntia vastaava työmäärä on 2 tuntia.
22 a § Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaaminen Ammatillisessa oppilaitoksessa työssäoppimisjaksolla olevan opis- kelijan ohjaamistehtävä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen.
23 § Monialainen oppilaitos
Monialaisen oppilaitoksen opettajan työehdot määräytyvät sen oppi- laitoksen mukaan, johon toimi on perustettu. Päätoimisen tuntiopet- tajan opetusvelvollisuus ja peruspalkka määräytyvät eri oppilaitok- sissa pidettävien tuntien perusteella painotettuna.
24 § Ilta-, yö-, viikonloppu-, arkipyhä- ja lomaopetuslisä
1. Päätoimiselle ammatillisen oppilaitoksen opettajalle ja päätoimi- selle tuntiopettajalle maksetaan korvauksena oppitunnilta, joka pi- detään alkaen kello 16.30 tai sen jälkeen, ilta- ja yöopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylituntipalkkiosta (1/38). Ko- konaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 153.
2. Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin, sun- nuntaisin sekä arkipyhinä pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuope- tuslisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä).
Soveltamisohje:
Oppilaitosten loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa. Maatalousoppilai- tosten sekä koti- ja laitostalousoppilaitosten maatilayrittäjien koulutuksen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetus- lisään.
Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opetta- jalle.
Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.
3. Korvaavan koulun ja lukion oppilaitosten lomien aikana tapah- tuvat opetustunnit kerrotaan kokonaistuntimäärää ja palkanlaske- mista varten luvulla 2 ja ne voidaan lukea opetusvelvollisuuteen.
25 § Ammattikorkeakoulut
1. Tätä sopimusmääräystä sovelletaan päätoimiseen opettajaan, joka toimii ammattikorkeakoulukokeilussa mukana olevassa oppilaitok- sessa ja joka antaa ammattikorkeakouluopetusta.
2. Tätä sopimusmääräystä sovelletaan myös vakinaisen ammatti- korkeakoulun opettajaan, johon ei sovelleta tämän sopimuksen liit- teenä olevia ammattikorkeakoulua koskevia määräyksiä.
3. Edellä tarkoitetulle opettajalle luetaan opetusvelvollisuuteen muuta ammattikorkeakouluopintojen kannalta tarpeellista opettaja- työtä kuin oppituntien pitämistä siten, että opetusvelvollisuuteen lu- ettava yhden tunnin arvoinen tehtäväkokonaisuus muodostuu työ- määrästä, joka vastaa oppituntia ja sen edellyttämää valmistelu- ja jälkikäteistyöaikaa.
4. Opetusvelvollisuuteen luettavan muuhun kuin oppituntien pitämi- seen kuuluvan työn tulee olla työnantajan hyväksymää tuloksellista toimintaa.
26 § Luottamusmiehen säännöllinen työstä vapautus ja ansion- menetyksen korvaaminen
1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan opetustyöhön kuuluvasta ajasta vapautusta ja hänelle maksetaan luottamusmieskorvausta 1.8.2010 alkaen seuraavasti
Edustettavia | Palkkio | Huojennus |
– 19 | 58,00 € | 2 |
20 - 59 | 73,00 € | 2 |
60 - 129 | 81,00 € | 3 |
130 - 159 | 81,00 € | 4 |
160 - | 92,00 € | 5 |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
3. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiesteh- tävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.
26 § a Työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota 1.8.2010 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio |
10 - 100 | 30,00 € |
101 - 200 | 40,00 € |
201 - | 55,00 € |
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lain mukaiseen vapautukseen säännöllisistä työtehtävistä. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osalta vapautus on 30 opetusvelvollisuustuntia lukuvuo- dessa. Jos työsuojeluvaltuutetun toimikausi ei kestä koko lukuvuot- ta, hänelle lasketaan vapautusta opetusviikkojen suhteessa.
Työsuojeluvaltuutetun vapautus voidaan korvata ylituntipalkkiolla.
Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka tai opetusvelvollisuustyöajassa olevalle opettajalle ylituntipalkkio.
Soveltamisohje:
Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaope- tustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 tuntia.
27 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan opetusalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa.
2 § Palkkamääräykset
1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.
Soveltamisohje:
Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuu- teen perustuva palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon oppisopimussuh- teessa olevan työntekijän osaaminen ja ohjaustarve sekä tehtävän sisältö ja vastuu.
2. Toimihenkilön tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mahdollinen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuh- teen alkaessa.
3. Palkkamääräyksiä sovelletaan opintoihin liittyvässä työharjoitte- lussa oleviin siten, että vähimmäispalkka on 85 % kyseessä olevan vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.
4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan palkka on loma-aikana (1.6. – 15.8.) vähintään 70 % asianomaisen vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tätä palkkaa voidaan soveltaa enintään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.
5. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen ammattityöntekijän vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta, kuitenkin enintään 2 kuu- kauden ajalta.
3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtai- nen palkanosa
1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy tämän sopi- muksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuus- ryhmälle sovitun alimman palkkaluvun ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.
2. Toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmä ja mahdolliset perusteet tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja toimihen- kilöitä edustavan luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilös- tön edustajan toimesta.
3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryh- mässä olevien toimien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuo- lisuuden ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuusryhmään lukeutuvien osatehtävien perusteel- la.
4. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen pal- kanosan suuruus määräytyy prosentteina vaativuusryhmän alimmas- ta palkkaluvusta.
5. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuus- ryhmän muuttuessa vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen. Joka tapauksessa em. arvio suoritetaan sään- nöllisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tehtävien vaativuu- den kasvaessa ei kuitenkaan henkilökohtaista palkkaa alenneta.
6. Aloitteen toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmän ja tehtävä- kohtaisen palkanosan tarkistamisesta voi tehdä esimies, toimihenki- lö itse tai häntä edustava luottamusmies toimihenkilön pyynnöstä.
4 § Kokemuslisä
Toimihenkilölle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkohtaisella palkanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:
kokemusaika kokemuslisä 2 vuotta 4 %
5 vuotta 8 %
8 vuotta 12 %
11 vuotta 16 % (maksimikertymä on 16 %)
Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnan- tajan palveluksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruokahuolto, kiinteistönhuolto) työskennelty aika kokonaisuudes- saan. Mikäli työtehtävien vaativuustaso muuttuu olennaisesti (yli yhden vaativuustason samalla tehtäväalueella) tai toimihenkilö siir- tyy tehtäväalueelta toiselle (esim. kiinteistönhuollosta taloushallin- toon tai vast.) voidaan aikaisempi kokemus arvioida uudelleen. Toi- sen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon edellyttä- en, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.
Kokemuslisiin oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukais- ta päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemus- lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.
5 § Henkilökohtainen palkanosa
1. Työnantajan tulee neuvotella vuosittain henkilökohtaisen pal- kanosan käytön periaatteista henkilöstön edustajien kanssa. Neuvot- teluissa tulee tarkastella myös palkanosan toteutumista.
Pöytäkirjamerkintä:
Suositeltava ajankohta neuvotteluille on talousarvion laati- misaika.
2. Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaisen pal- kanosan maksamisesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määrä- ajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työn-
antaja palveluksessa hoitaa samoja tehtäviä. Tehtävien vaativuuden muuttuessa palkanosa arvioidaan uudelleen. Muuten toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperus- teet eivät ole poistuneet.
6 § Koulutuslisä
Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan koulutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttues- sa lisä arvioidaan uudelleen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan tehtäviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuksen vai- kutus toimihenkilön palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloit- tamista.
7 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen
Toimihenkilön tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan tehtä- vien vaativuusryhmä. Aloitteen ryhmittelyn tarkistamiselle voi teh- dä toimihenkilö itse, häntä edustava luottamusmies tai toimihenki- lön esimies.
8 § Olosuhdelisä
Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikoh- taista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % toimihenkilön tuntipal- kasta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan lisä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikohtaisena eu- romääränä.
9 § Sijaisuus ja lisätehtävät
1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palk- kauksen erotus sijaisuusajalta.
2. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuiten- kaan makseta.
3. Xxxxxx toimihenkilön kanssa sovitaan muusta hänen työsopi- mukseensa kuuluvasta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä makset- tavasta lisäkorvauksesta.
Soveltamisohje:
Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti luonteeltaan määräaikaisia, tai ne eivät säännöllisesti kuulu toimihenkilön varsinaisiin työtehtäviin. Edellytyk- senä on, ettei lisätehtäviä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.
Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uu- sien työntekijöiden työhön perehdyttäminen, työssäoppi- joiden oppisopimuskoulutuksessa olevien sekä näyttötut- kintoon liittyvään koulutukseen ja eri oppilaitosten työ- harjoitteluun osallistuvien ohjaaminen sekä alkoholitar- joilu tai pitopalvelutoiminta.
10 § Kielilisä
1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan toimihenkilölle, jonka työteh- tävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidin- kielensä suorittaa kielilisänä
18,54 euroa (1.4.2011 lukien)
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
23,80 euroa (1.4.2011 lukien)
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
2. Toimihenkilölle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa
37,07 euroa (1.4.2011 lukien)
11 § Kielitaitolisä
1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle toimihenkilölle kuuluvi- en tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkie- len taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimen kel- poisuusehdot edellyttävät vieraan kielen taitoa.
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen
1.4.2011 lukien
perustaso 18,54 euroa/kk
keskitaso 37,07 euroa/kk
ylin taso 72,09 euroa/kk
12 § Laitoskohtaiset erityismääräykset (poistettu) 13 § Luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta 1.8.2010 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio |
– 19 | 58,00 € |
20 - 59 | 73,00 € |
60 - 159 | 81,00 € |
160 - | 92,00 € |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
2. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luot- tamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan kor- vaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.
13 a § Työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota 1.8.2010 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio |
10 - 100 | 30,00 € |
101 - 200 | 40,00 € |
201 - | 55,00 € |
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työ- ajan palkka.
14 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat
Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk
Palkat 1.4.2011 | ||||||
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
1 490,00 | 1 615,00 | 1 746,00 | 1 898,00 | 2 050,00 | 2 231,00 | |
HTP – henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely
Vaativuusryhmä 1
Tehtävän yleiskuvaus
Toimi muodostuu avustavista tehtävistä. Tehtäväratkaisut toistu- vat samankaltaisena.
Itsenäisyys – harkinta – vastuu
Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.
Koulutus – kokemus
Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastukselle tai työpaikkaharjoittelulla.
Soveltamisohje:
Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vas- tuuhenkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin ohjausta ja valvoo työn suorittamista tai lopputulosta.
Vaativuusryhmä 2
Tehtävän yleiskuvaus
Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta.
Itsenäisyys – harkinta – vastuu
Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.
Koulutus – kokemus
Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatil- lisella koulutuksella.
Soveltamisohje:
Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lä- hiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä ohjeistamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttuneissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vastuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työ- vuorossa.
Vaativuusryhmä 3
Tehtävän yleiskuvaus
Toimi muodostuu vaativaa ammattiosaamista edellyttävistä tehtä- vistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät
valintoja menettelytavoissa.
Itsenäisyys – harkinta – vastuu
Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäisesti.
Koulutus – kokemus
Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.
Soveltamisohje:
Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuudesta ja lopputuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suo- rittamistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjes- tyksessä työtehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettä- vissä ja perustuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee it- senäisesti mahdollisen ongelman ja osaa ratkaista sen.
Vaativuusryhmä 4
Tehtävän yleiskuvaus
Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon tai asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät myös uusia ratkaisumalleja.
Itsenäisyys – harkinta – vastuu
Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimies- vastuuta.
Koulutus – kokemus
Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella tai työkokemuksella.
Soveltamisohje:
Osa-toiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – koko- naisuuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – kokonaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – ko- konaisuuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaa- mista käytännön tasolla.
Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttä- mistä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudelli- nen vastuu tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnois- ta ja niistä aiheutuvista kustannuksista annetun talousarvion puit- teissa. Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvolli- suus.
Vaativuusryhmä 5
Tehtävän yleiskuvaus
Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon ja suunnitteluun sekä ke- hittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkaisujen suunnittelua ja kehittämistä.
Itsenäisyys – harkinta – vastuu
Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja henkilös- tövastuuta.
Koulutus – kokemus
Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.
Soveltamisohje:
Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkästään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Teh- tävään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osallistuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoin- neista voi olla muualla.
Vaativuusryhmä 6
Tehtävän yleiskuvaus
Toimi muodostuu toiminnon tai osatoiminnon johtamiseen ja ke- hittämiseen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävän asiantun- temuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyt- tävät sekä teorian että käytännön osaamisen pohjalta tehtävien ratkaisujen suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta.
Itsenäisyys – harkinta – vastuu
Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen liittyy taloudellista, henkilöstö- tai asiantuntijavastuuta.
Koulutus – kokemus
Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ensisijaisesti korkeakoulu- tasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella ja vankalla työko- kemuksella.
Sopimus paikallisesta sopimisesta
1 § ·
Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli pe- rusteltu syy sitä edellyttää.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopi- muksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työ- aikajärjestelmän syrjäyttämisestä eikä opetushenkilöstön opetus- velvollisuudesta. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista, mis- tä on sovittu tämän sopimuksen liitepöytäkirjassa.
2 § ·
Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen si- dottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen re- kisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Ennen neuvottelun alkamista tode- taan neuvotteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.
3 § ·
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työeh- tosopimuksesta poikkeamiselle. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapa- uksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus.
Paikallinen sopimus on lähetettävä sopijapuolille hyväksyttäväksi. Sopijaosapuolten on käsiteltävä asia ilman aiheetonta viivytystä ja päätettävä paikallisen sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä
viimeistään kahden kuukauden kuluessa sopimuksen vastaanottami- sesta.
4 § ·
Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat sen hy- väksyneet. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajan- kohtana.
5 § ·
Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtoso- pimusosapuolten välisellä työehtosopimuksella.
6 § ·
Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien pai- kallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.
7 § ·
Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.
Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010
SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta
1 § ·
Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen alle- kirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista talou- dellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.
2 § ·
Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen si- dottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen re- kisteröity työntekijöiden paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työeh- tosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen.
3 § ·
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).
Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta nou- dattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yh- teistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopi- musta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
4 § ·
Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopi- musosapuolten välillä sovittu.
Helsingissä 28. lokakuuta 2007
SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Xxxxxxxxx vapaaksi vaihtamisesta paikallisen sopimuksen liitepöy- täkirjan mukaisesti on sovittu seuraava soveltamisohje:
Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi oheisen taulukon mukaisesti.
Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun lop- puun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilo- malain mukaista säästövapaata.
Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pi- tämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.
Pöytäkirjamerkintä: Sairastumisesta on ilmoitettava työn- antajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoitusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimite- taan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.
Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaak- si.
Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä, kokemus- lisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäi- vät.
Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.
Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vähempää oppi- tai työtunteja.
Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.
Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihta- mista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla pe- rusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopi- mus.
Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihen- kilöä, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden ai- kana.
Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toimihenkilön alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimihenkilö jättää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ul- kopuolelle.
Vuosilomapäivät Lomarahaa vastaavat
(ilman lisälomapäiviä) vapaapäivät (työpäivät), joita ei pyöristetä
36 | 18,0 |
33 | 16,5 |
30 | 15,0 |
27,5 | 14,0 |
27 | 13,5 |
25 | 12,5 |
24 | 12,0 |
22,5 | 11,5 |
22 | 11,0 |
21 | 10,5 |
20 | 10,0 |
18 | 9,0 |
17,5 | 9,0 |
16 | 8,0 |
15 | 7,5 |
14 | 7,0 |
12,5 | 6,5 |
12 | 6,0 |
10 | 5,0 |
9 | 4,5 |
8 | 4,0 |
7,5 | 4,0 |
6 | 3,0 |
5 | 2,5 |
4 | 2,0 |
3 | 1,5 |
2,5 | 1,5 |
2 | 1,0 |
Helsingissä 26. päivänä marraskuuta 2007
SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Sopimus työaikapankista
Tämän pykälän mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön TES:n 6 §:n piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö).
Työaikapankin käyttäminen edellyttää toimihenkilön ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottami- sesta voi tehdä joko toimihenkilö tai työnantaja.
Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaika- pankkiin voidaan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä se, koska työaikapankkiin talletettu työaika tulee käyttää vapaana.
Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimus osapuolet suosittele- vat, että sopimus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman so- pimusmallin muodossa.
Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja koro- tusosien korvauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauksia (liite: työaikakorvausten muuntotaulukko). Työaikapankkituntien enimmäismäärä voi olla korkeintaan 300 tun- tia / toimihenkilö.
Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämi- sestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.
Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.
Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palk- ka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön
ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos toimihenkilön palkkaa muuttuu esim. työehtosopimuksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan so- pimuksen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaikapankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päi- vinä.
Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tu- lee olla helposti toimihenkilön tarkistettavissa.
Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä toimihenkilön vuosilo- ma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perus- teella.
Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitä- mättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päät- tymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.
Pöytäkirjamerkintä:
Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoitusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. To- distus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpai- kan käytännön mukaisesti.
Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.
Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuu- tokset on tehtävä kirjallisesti.
Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellises- ti.
Työnantajan irtisanoessa sopimuksen työntekijällä oikeus käyttää tal- letettu aika alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.
Työntekijän irtisanoessa sopimuksen, irtisanomisaika on 4 kk, jonka jälkeen työnantajalla oikeus maksaa korvaus työaikapankkiin tallete- tusta työajasta samassa aikataulussa kun miten korvaus olisi maksa- nut, jos talletettu työaika olisi pidetty vapaana.
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana samassa aikataulussa kun mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten lomakorvausten maksamisesta.
Työehtosopimusosapuolet asettavat yhteisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kerätä saatuja kokemuksia työ- aikapankkijärjestelmän soveltuvuudesta sopimusalalle. Sopimuskau- den päättymiseen mennessä saatujen kokemusten perusteella tehdään yhdessä tarvittavat sopimusmuutokset ja ohjeistus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2008. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Liite työaikapankkisopimukseen
Taulukko työaikakorvausten muuntamisesta
Työaikakorvausten muuttaminen ajaksi | ||
Työaikakorvaus | Korvauksen suuruus (koro- tus%) | Minuuttia työaikana laskettuna täydestä tunnista |
Lisätyön ja ylityön perusosa | 0 % | ”tunti tunnista” eli teh- dyn työajan mukaan |
Lisä- ja ylityön korotusosa | 50 % | 30 |
Ylityön korotusosa | 100 % | 60 |
Iltatyökorvaus | 15 % | 9 |
Yötyökorvaus | 30 % | 18 |
Lauantaityökorotus | 25 % | 15 |
Sunnuntaityökorotus | 100 % | 60 |
Varallaolokorvaus | 15 % | 9 |
Varallaolokorvaus | 20 % | 12 |
Varallaolokorvaus | 25 % | 15 |
Varallaolokorvaus | 30 % | 18 |
Varallaolokorvaus | 50 % | 30 |
Luottamusmiessopimus
Johdanto
Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopi- musten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sil- lä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tar- koituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toi- mihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikal- linen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osal- listumisjärjestelmää.
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Sivistystyönantajat ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin alle- kirjoittajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luotta- musmiestä ja varaluottamusmiestä.
Jokaiseen oppilaitokseen on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamusmies.
2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun oppilaitoksessa on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.
3. Oppilaitoksen luottamusmiehen valitsevat oppilaitoksen palve- luksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittanee- seen järjestöön järjestäytyneet toimihenkilöt.
Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seu- raavaa:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.
4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjes- telmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti so- pia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun oppilaitokseen voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä oppilaitoksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Jos luottamusmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten luku- määrästä ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa sopijaosapuolten neuvoteltavaksi.
5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luot- tamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen oppilaitoksen palve- luksessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen sovel-
tamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luotta- musmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.
7. Oppilaitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti su- pistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhti- öittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saa- tetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osal- listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huo- lehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mah- dollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamie- hestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään il- moittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työ- huonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.
4 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuh- teessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihen- kilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjo- ta hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luotta- musmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luotta- musmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luot- tamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamus- mies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä jär- jestöjen välillä.
5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudatta- matta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toi- mihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehto- sopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimi- henkilöihin nähden.
8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai oppilaitoksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmies- tehtävänsä päättymisen jälkeen.
9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähin- tään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle an- netusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työnteki- jäjärjestölle.
10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luotta- musmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jat- kamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemas- sa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityi- sen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asian- omaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimi- henkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja oppilaitoksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osal- taan toimia oppilaitoksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden pal- kasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luotta- musmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapa- uksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovit- tavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan oppilaitoksen toimi- henkilöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännes- vuosittain:
– toimihenkilön nimi
– työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen
– määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto
– palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorit- tamansa työ kuuluu.
3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto oppilaitoksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tä- mä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työ- hön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.
Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, mil- laisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
4. Mikäli oppilaitoksessa on edellä 2 §:n perusteella valittu useam- pia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kes- ken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jae- taan.
5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista ko- rotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtävi- ensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyt- tävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamus- miehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.
Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuk- sen periaatteista ja määrästä.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tu- lee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, et- tä luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tar- vittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Oppilaitoskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaes- sa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luot- tamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luotta- musmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luot- tamusmiestehtävien hoitamiseen.
2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoidossa tavanomaisia toimisto -yms. välineitä, mukaan lukien atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.
9 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka ja opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien osalta ylituntipalkkio.
Soveltamisohje:
Ylituntipalkkion korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 tuntia.
Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen pe- rusteista ja määrästä.
3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoita- mista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan jär- jestelmän mukaisesti.
10 § Luottamusmiesten koulutus
1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voi- massa olevassa koulutussopimuksessa.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmies- tehtävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon yllä- pitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
11 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysy- myksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puo- leen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luotta- musmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.
4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi oppilaitoksessa paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mu- kaista neuvottelujärjestystä.
6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neu- votteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstö- asioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väli- set neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jäl- keen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
12 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.
2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.
Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011
SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Koulutussopimus
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpa- noa varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeellinen määrä edustajia sopijaosapuolten taholta.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalente- rivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispai- kasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edelly- tyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurs- silla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväk- symät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurs- sin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lä- hettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenki- lölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keski- määrin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henki- löstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittä- misvaihe.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovi-
taan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistumi- nen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallis- tua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestä- välle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osal- listuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.
Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mil- loin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa en- nen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- valtuutettuihin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jä- sen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutus- työryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- temmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyöteh- täviin yrityksessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.
Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton re- kisteröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväk- sytty.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.
Helsingissä 28. päivänä lokakuuta 2007. SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO
JYTY ry
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
Allekirjoituspöytäkirja
yksityisen opetusalan työehtosopimuksen uudistamisesta
Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin ja muutoksin:
1. VOIMASSAOLO
Työehtosopimus on voimassa 1.3.2011 - 29.2.2012.
2. PALKANKOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA
Sopimuskauden aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset:
• yleiskorotus | 1.4.2011 | 1,2 % |
• HTP-henkilöstö järjestely- /paikallinen erä | 1.4.2011 | 0,8 % |
• Opetushenkilöstö järjestely- / | ||
paikallinen erä | 1.1.2012 | 0,8 % |
ja sen lisäksi erän myöhennyksestä | 0,2 % |
Järjestelyerä opetushenkilöstön osalta käytetään palkkausjärjes- telmien ja työehtosopimuksen määräysten kehittämiseen. Neu- vottelut periaatteiden mukaisista muutoksista käydään 1.12.2011 mennessä. Jos järjestelyerän käyttämisestä ei päästä sopimuk- seen, se jakaantuu 0,5 % työnantajakohtaiseen erään ja 0,5 % taulukkokorotukseen.
Järjestelyerää käytetään seuraaviin muutoksiin:
- 1.4.2011 lukien hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön osalta 2. kalleusluokan poistamiseen ja vaativuusryhmien välisten palkkavälysten tasoittamiseen. Muutos toteutetaan taulukko- korotuksena (1.4.2011 voimaan tulevat taulukot ovat liittees- sä 1). Toisen (2.) kalleusluokan poistamista vastaava palkka- erä käytetään 1. kalleusluokan oppilaitoksissa paikallisena eränä, jonka suuruus on 0,65 %. Sen lisäksi vaativuusryhmien
välisiä palkkavälyksiä tasoitetaan 0,15 % suuruisella järjeste- lyerällä.
- 1.1.2012 lukien opetushenkilöstön ikälisäjärjestelmän kehit- tämiseen niin, että siirrytään yksinkertaiseen kertymään sekä
1. ja 2. kalleusluokkien palkkojen lähentämiseen erityisesti kansanopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Sen lisäksi erää voidaan käyttää oppilaitosryhmittäin paikallisesti ja muihin yhteisesti sovittaviin työaika- tai palkkausjärjestelmän muu- toksiin.
- Siinä tapauksessa, että käytettävissä oleva järjestely ei mah- dollista kaikkien oppilaitosryhmien osalta em. järjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan, sovitaan niiden osalta siir- tymäaika, minkä kuluessa muutokset tulevat voimaan.
3. EUROMÄÄRÄISET ERILLISLISÄT
Euromääräisiä erillisiä lisiä korotetaan liitteen 2 mukaisesti.
- hälytysraha
- kielilisät
- opetushenkilöstön erilaiset lisät
4. VUOSILOMAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN
Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että työehtosopi- mukseen liittyvää vuosilomajärjestelmää tulee kehittää siten, että siirrytään vuosilomien laskennassa 5 päivän sääntöön. Samalla selvitetään mahdollisuutta vuosilomaportaiden selkeyttämiseen ja niiden yhdistämiseen. Muutosta valmistellaan työryhmässä, jonka tulee saada 1.10.2011 mennessä esitys muutoksen toteut- tamisesta.
Jos asiasta päästään sopimukseen, uuden järjestelmän mukainen lomanansainta otetaan käyttöön 1.4.2011 alkavan lomanmääräy- tymisvuoden alusta. Tällöin lomanmääräytymisvuoden 1.4.2010
– 31.3.2011 ansaittujen lomien antamisessa ja lomapalkkojen laskemisessa 2.5.2011 alkavalla lomakaudella noudatetaan nyt voimassa olevia määräyksiä. Jos henkilön työsuhde päättyy lo-
manmääräytymisvuoden 1.4.2011 – 31.3.2012 aikana, hänelle maksettavaan lomakorvaukseen sovelletaan ns. vanhoja määrä- yksiä.
5. MUUT SOPIMUSMUUTOKSET Sairausajan palkka
Muutetaan sairasajan palkka 16 § 1. kohta kuulumaan seuraavas- ti:
1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvy- tön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuotta- muksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnan- tajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yh- teydessä seuraavasti:
- jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enin- tään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta,
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukau- den, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 28 kalenteripäivältä (4 viikkoa),
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 35 kalenteripäivältä (5 viik- koa),
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 42 kalenteripäivältä (6 viik- koa),
- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa).
Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työ- tapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 84 kalenteripäi- vältä (12 viikkoa).
Lyhyt tilapäinen poissaolo
Muutetaan lyhyt tilapäinen poissaolo 18 § 7. kohta kuulumaan seuraavasti:
7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennys- tä ei suoriteta.
Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta Kielitaitolisä
Muutetaan kielitaitolisä 5 § kuulumaan seuraavasti:
1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja ase- tus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuulu- vien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äi- dinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toi- mi nimenomaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.
Määrävuosilisä ja päätoimiset tuntiopettajat
Poistetaan maininnat 5 vuoden määrävuosilisistä 7 § 5. kohdasta ja päätoimiset tuntiopettajat 16 § 8. kohdasta.
Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta Palkkamääräykset
Lisätään palkkamääräykset 2 § soveltamisohje koskien oppiso- pimussuhteessa olevan palkkausta:
1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.
Soveltamisohje: Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kui- tenkin ottaen huomioon oppisopimussuhteessa ole- van työntekijän osaaminen ja ohjaustarve sekä teh- tävän sisältö ja vastuu.
Kielitaitolisä
Muutetaan kielitaitolisä 11 § kuulumaan seuraavasti:
1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja ase- tus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuulu- vien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äi- dinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toi- mi nimenomaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.
Oppilaitoskohtaiset määräykset Lukio-opetus ja perus-opetus
Muutetaan yksityisoppilaiden tenttimaksut lukossa ja aikuisluki- ossa 34 § 4. kohta kuulumaan seuraavasti (poistetaan 4. kohdan
2. kappaleen 1. virke):
4. Ylioppilastutkinnon korjauksesta maksetaan palkkio 1 mo- mentissa mainituin perustein kutakin koetta kohden. Vieraan kielen osalta korjaus katsotaan yhdeksi kokeeksi.
Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot
Kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen osalta muutetaan 15
§ kuulumaan seuraavasti:
15 § Vapaajaksot
1. Opettajalle on annettava 2.5. – 30.9. välisenä aikana vähin- tään 4 viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajaksoista 4 viikkoa on annettava yhdenjaksoisena ja muut vähintään viikon pi- tuisissa jaksoissa. Vapaajakso annetaan oppilaitoksen toimin- nan kannalta sopivana aikana.
2. Edellä mainitun lisäksi opettajalle on annettava hänen vuo- sityöaikansa mukaisesti 1.10. – 30.4. välisenä aikana enintään 8 viikon (56 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työn- antaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajaksot annetaan vähin-
tään viikon pituisissa jaksoissa. Vapaajaksot annetaan oppilai- toksen toiminnan kannalta sopivana aikana.
Soveltamisohje: 1. ja 2. kohdan mukaisten vapaa- jaksojen yhteismäärä riippuu opettajan vuosityö- aikansa mukaisesta tuntimäärästä. Esim. vuosi- työajassa 1600 tuntia on vapaajaksoja yhteensä 12 viikkoa ja vuosityöajassa 1680 tuntia on vapaajak- soja yhteensä 10 viikkoa.
3. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajan- kohdista ja jaksotuksista toisinkin.
Tuntiopettajat (kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen) sekä opintokeskukset
Muutetaan sairausajan ja äitiysloma-ajan palkka 36 § 2 kohta kuulumaan seuraavasti:
2. Työsuhteen kestoa laskettaessa katsotaan tuntiopettajan pal- velus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palveluk- sessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen täl- löin keskimäärin 14 tuntia viikossa.
Luottamusmiessopimus
Muutetaan luottamusmiessopimuksen 2 § 4 kohtaa niin, että sin- ne lisätään seuraava lause:
Jos luottamusmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten lukumää- rästä ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saat- taa sopijaosapuolten neuvoteltavaksi.
6. TYÖRYHMÄT
6.1 Opetushenkilöstön työaika- ja palkkasopimuksia kehittävä työ- ryhmä
Osapuolet jatkavat sopimuskauden aikana valmistelua työehto- sopimuksen tekstien saattamisesta muotoon, että ne voidaan
kaikki sisällyttää yhteen kirjaan. Työryhmä jatkaa ehdotuksen valmistelemista opetushenkilöstöä koskevien sopimustekstien yhdistämiseksi niin, että kutakin oppilaitosmuotoa koskevat määräykset on yhdistetty samaan kohtaan sopimuksessa. Työ- ryhmä tarkastelee samalla tarvetta opettajien hinnoittelukohtien selkeyttämiselle, joka aiheutuu ammatillisen opetuksen kelpoi- suusehtojen muuttumisesta 1.8.2011 sekä työaikasuunnitelmien käyttöä eri oppilaitosmuodossa ja niiden kehittämistarpeita.
Työryhmä selvittävät edelleen mahdollisuuksia kehittää työn vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä ja uudistaa opetus- henkilöstön työaikajärjestelmiä määräaikaisilla kokeilusopimuk- silla.
Osapuolet neuvottelevat sopimuskauden aikana vapaan sivistys- työn oppilaitosten ja urheiluopistojen tuntiopettajien ja musiik- kioppilaitosten sivutoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten kehittämisestä niin, että matkakustannuksista maksettavista kor- vauksista voidaan luopua huomioimalla ne esim. tuntipalkassa. Osapuolet selvittävät edelleen sopimuskauden aikana tuntiopet- tajia koskevien määräysten kehittämistä ja yhtenäistämistä eri oppilaitosryhmissä.
Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana mahdollisuuksia uudistaa opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus osana vuosiloma- järjestelmän uudistamista.
6.2 HTP-henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittelyä ke- hittävä työryhmä
Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään HTP-henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittelyä. Työryhmä valmiste- lee ehdotuksen vaativuusryhmä 7 lisäämisestä vaativuusryhmit- telyyn.
6.3. Henkilöstön edustajien toimintaedellytykset
Osapuolet neuvottelevat edelleen luottamusmiessopimukseen ja koulutussopimukseen liittyvien määräysten tarkastamisesta hen- kilöstön edustajien ja heidän varahenkilöidensä toimintaedelly-
tysten, paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan käytäntöjen ke- hittämiseksi. Työryhmä selvittää myös nykyisin käytössä olevia luottamusmiesjärjestelmiä eri oppilaitoksissa.
6.4. Työhyvinvoinnin edistäminen
Osapuolet käynnistävät sopimuskauden aikana työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella sopimuskauden aikana terveellisten ja turvallisten työaikojen suunnitteluun liittyvä ohjeistus.
6.5. Tilastotyöryhmä
Osapuolet jatkavat sopimuskauden aikana tilastotyöryhmän työ- tä kehittäen oppilaitosten palkkatilastointia ja tilastotietojen pa- rempaa hyödyntämistä.
7. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimus- kauden aikana siten, että neuvottelevat esiin tulevista sopimus- ten muutostarpeista toisen osapuolen esityksestä.
8. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO
Tämän sopimuksen mukaiset muutokset ja lisäykset työehtoso- pimukseen ja siihen liittyviin muihin määräyksiin tulevat voi- maan 1.3.2011, paitsi siltä osin kuin erikseen on sovittu myö- hemmästä voimaantulosta.
Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011. SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry
JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry
SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA
(mallisopimus)
1. Osapuolet | Työnantaja/ oppilaitos Y-tunnus | ||||
Työntekijä | Henkilötunnus | ||||
2. Sopimuksen tarkoitus | Osapuolet ovat sopineet yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 7 a §:n mukaisen työaikapankin käyttöönottamisesta. | ||||
3. Sopimuksen voimassaolo | Sopimus on voimassa ⬜ toistaiseksi . 20 lukien. ⬜ määräajan . 20 saakka. | ||||
4. Työaikapankin osatekijät | Työaikapankkiin voidaan säästää seuraavia korvauksia: | ||||
Työaikakorvaus | Kyllä | Ei | |||
Lisä- ja ylityön perusosa | |||||
Lisä- ja ylityön korotusosa | |||||
Iltatyökorvaus | |||||
Yötyökorvaus | |||||
Lauantaityökorotus | |||||
Sunnuntaityökorotus | |||||
Varallaolokorvaus | |||||
Edellä mainittujen osatekijöiden siirtäminen työaikapankkiin on sovittava samassa yh- teydessä, kun sovitaan niiden tekemisestä. | |||||
5. Tallennettavien tuntien enim- mäismäärä | Työaikapankkiin voidaan tallettaa enintään tuntia työaikakorvauksia. (täyttöohje: voi olla enintään 300 tuntia) | ||||
6. Vapaan pitämisestä on sovittu seuraavaa: | Työaikapankkiin talletettu työaika käytetään vapaana seuraavasti: (täyttöohje: vapaa on pidettävä viimeistään 3 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona työaika on pankkiin talletettu. Jos vapaan pitämisestä ei ole muuta sovittu, sen pitämisestä on työntekijän ilmoitettava viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.) Pääsääntöisesti työaikapankkiin tallennettu työaika on pidettävä vapaana. Poikkeuksel- lisesti, jos vapaata ei voida pitää em. aikana, se maksetaan toimihenkilölle rahana. | ||||
7. Työaikapankin kirjanpito | Työnantaja pitää työaikapankista kirjanpitoa, josta toimihenkilön tarkistettavissa ja joka toteutetaan seuraavalla tavalla: | |
8. Sopimuksen irtisanominen | Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa työehtosopi- muksessa olevan työaikapankkisopimuksen mukaisesti. Määräaikainen sopimus päät- tyy määräajan päättymisen jälkeen. | |
9. Allekirjoitukset | Paikka ja aika | |
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | |