OPERATIIVINEN SOPIMUS 2019
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2019
Toimiala: Vapaa-aika Palvelualue: Nuorisopalvelut
Sopimuksen tarkoitus:
Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä nuorisolautakunnan painopisteistä johdetut nuorisopalveluja sitovat tavoitteet.
1 Lähtökohdat
1.1 Kuvaus toiminnasta
Nuorisolautakunnan tehtäväalue
Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista.
Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittami- nen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnat- tuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palve- luja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.
Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.
Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä. Sen lisäksi, mitä nuorisolaissa tai muualla laissa säädetään, kunnan tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
Nuorisolaissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja –politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauk- sen väline. Nykyinen ohjelma on asetettu vuosille 2017 – 2019.
Nuorisolautakunnan alainen nuorisopalvelut
tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisolautakunta
Nuorisolautakunnan strategiset painopisteet kaudelle 2017-2021:
• Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoistumisen vähentäminen
• Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää
• Kestävän hyvinvoinnin edistäminen
• Osallisuus ja usko omin vaikutusmahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus
• Avarakatseinen kansainvälisyys ja moninaisuuden arvostaminen / vaaliminen
⮚ Kaikessa toiminnassa painotetaan lisäksi Innovatiivisuutta, monialaista yhteistyötä sekä vuoropuhelua
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät | ||
Muutosvoi- mat | Ilmiö | Tunnusluku Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta kos- kevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.) |
Poliittiset | Maakuntalaki ja toimeenpanolaki Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan nuorisopalvelujen palvelutuotantoon sekä rooliin kunta- organisaatiossa. Haasteita todennäköisesti aiheuttavat vielä määrittelemättömät yhteistyökäy- tännöt maakunnan vastuulla olevien ja kuntien vastuulla olevien palveluiden välillä. Tämän het- kisten suunnitelmien mukaisesti kunnan vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, ennaltaehkäi- sevä terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö. Vanupo - valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jolla hallitus määrittelee nuoriso- poliittiset tavoitteensa hallituskauden ajaksi sekä myös ohjaa kuntien nuorisopolitiikan tavoit- teita ja suuntaviivoja sekä valtion nuorisotyölle myöntämää rahoitusta. Vuosien 2017 – 2019 ohjelman tavoitteita ovat: Jokaiselle mieluinen harrastus Työllisyyttä lisätään, eriarvoisuutta vähennetään Osallistumista ja kuulluksi tulemista parannetaan Vahvistetaan mielenterveyttä Tukea itsenäiseen asumiseen | ei tunnuslukua |
Ekonomiset | Ulkopuolisen rahoituksen hakukriteerien tiukkeneminen Ulkopuolisen rahoituksen määrä niukkenee ja hakukriteerit siksi myös tiukkenevat. Tämä edel- lyttää yhteistyön tiivistämistä yhteistyö-kumppaneiden kanssa sekä toiminnan ja palvelujen jat- kuvaa uudistumista vastamaan tiukkenevia kriteereitä. Kehitystyötä pitää tehdä palveluverkkoa ja palvelutarjontaa arvioiden, toimintaympäristöt ja nuorten tarpeet huomioiden. Työelämän rakennemuutos ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi sekä tehdä ammatillisen koulu- tuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen, tehokkaampi kokonaisuus. Toimenpiteinä ovat mm: nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan | ei tunnuslukua (OKM:n nuorisotyölle jaka- man rahan määrä?) Alle 25 –vuotiaiden työttömien määrä 2226 (7/2013) 2095 (1/2015) 2013 (1/2016) 1873 (1/2017) |
parannetaan työttömien koulutuksen, omaehtoisen koulutuksen sekä kotouttamiskoulutuksen työelämävastaavuutta pohjataan opiskelu osaamisperusteisuuteen ei läsnäoloon luodaan koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppi- misen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppi- misympäristöjä Nuorisopalveluissa vuoden 2018 voimaantuleva uudistus tarkoittaa, että työntekijöiden tulee hallita uudet koulutusjärjestelmät ja ohjeistukset, jotta voivat ohjata nuoria opiskelemaan nuorten työpaja Fendarin palveluissa pitää vahvasti huomioida opinnollistaminen, siihen liittyvä osaamisen tunnistamisjärjestelmä sekä vanha yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa Työelämän rakenteellinen ja sisällöllinen muutos tarkoittaa, että tulevaisuuden työurat tulevat olemaan monimuotoisia. Ne rakentuvat erilaisista tehtävistä, ammateista ja työpaikoista.Kai- kissa tehtävissä keskiössä tulevat olemaan itsetuntemus ja kyky tehdä töitä yhdessä muiden kanssa. Oman osaamisen jatkuvasta uudistamisesta tulee työllistymisen edellytys ja uutta osaamista kerrytään tulevaisuudessa entistä enemmän työn ulkopuolella harrastuksissa ja va- paa-ajalla. Työelämän muutoksen myötä Nuorisopalveluilla on mahdollisuus korostaa rooliaan nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana, nonformaalin oppimisen tarjoajana sekä oppimistulosten näkyväksi tekijänä. | ||
Teknologiset | Digitalisaatio Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuorisotyötä uudistumaan. Erilaisia digitaalisia mediavälineitä ja verkkoa hyödynnetään entistä monipuolisemmin osana nuorisotyötä. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalai- suuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tukemiseen. Digitalisoituva toimintaympä- ristö avaa mahdollisuuden päivittää nuorisotyön käytäntöjä, joissa tekemällä oppimisella ja yh- teisöllisillä toimintamalleilla on keskeinen rooli, tämän hetken näkyvin ilmiö on e-sport toimin- nan erittäinen nopea kasvu | |
Sosiaaliset (kulttuuriset ja demografiset) | Eriarvoistuminen Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Myös asuinalueiden välinen jako ns. huono-osaisiin ja hyväosaisiin alueisiin jatkuu. Nuorisopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa monipuolista vapaa-ajantoimintaa, tiloja, palveluja ja elämyksiä myös niille nuorille, joilla ei ole muutoin harrastusmahdollisuuksia. Eri alueiden tarpeet on huomioitava. | Alueiden eriarvoistuminen: Työttömät suurin/pienin (pienalue) (Pienalueet, joissa työvoiman määrä yli 100) 2013: Varissuo 32,4 % / Papinsaari 2,1 % 2014: Varissuo 34,7 % /Papinsaari 4,9 % 2015: Lopulliset tiedot saadaan syksyllä 2017 2016: Pansio It.36,6 %* /Toijainen4,0* %*=en- nakkotieto |
Nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen Nuoret harrastavat, kokoontuvat ja käyttävät kaupunkitilaa luovasti. Nuorisopalvelujen toiminta- resurssit taas ovat sidottu pääosin nykyi-siin nuorisotiloihin, mikä vaikeuttaa turkulaisten nuor- ten palvelemisen tasapuolisesti. Liikkuvan ja pop-up muotoisen toiminnan kysyntä kasvaa jat- kuvasti Osattomuus Osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi äärimmillään johtaa ääri-ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen, syrjintään, yksinäisyyteen, mielen- terveysongelmiin, rasismiin ja jopa radikalisoitumiseen. Osattomuus ja sen tunne osaltaan myös vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja vahvistaa sosioekonomisia rajoitteita, mikä edistää eriarvoisuutta ja hankaloittaa esimerkiksi harrastusten aloittamisen ja ystävyyssuhteiden luo- mista. Nuorisotyössä on panostettava monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja suvaitse- vaisuuskasvatukseen. Tavoitteena on saada nuoret tuntemaan, että he ovat yhteiskunnan jä- seniä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja että kaikki ovat yhdenver-taisia. Nuori- sotyö on tässä avainasemassa. | Alueiden eriarvoistuminen: Muunkielisten osuus suurin/pienin (pienalue) (yli 100 asukkaan pienalueet) 2013: Varissuo 41,4 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2014: Varissuo 42,3 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2015: Varissuo 43,9 %/ Maanpää 0 % 2016: Varissuo 46,2 %/Maanpää 0 % | |
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Nuorisopalvelujen kehittämistoimintaa ohjaavat nuorisolautakunnan asettamat strategiset painopisteet kaudelle 2017-2021, kaupungin strategiset linjaukset sekä toimintaympäristössämme ennakoidut muutokset. Siltä osin kuin nuorisopalvelujen nykyinen toiminta ei riittävästi vastaa lautakunnan asettamiin strategisiin paino- pisteisiin, kaupungin strategisiin linjauksiin tai toimintaympäristön muutoshaasteisiin, on nuorisopalvelut varautunut kehittämään toimintaansa kaupungin kehittämis- mallin mukaisesti projektityön kautta. Lautakunnan strategiset painopisteet (kehittämiskohteet boldattuna) - Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoistumisen vähentäminen - Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää - Kestävän hyvinvoinnin edistäminen - Osallisuus ja usko omin vaikutusmahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus - Avarakatseinen kansainvälisyys ja moninaisuuden arvostaminen / vaaliminen Toimintaympäristön muutoshaasteista kehittämiskohteina ovat kumppanuusyhteistyöllä varautuminen nuorten toimintaympäristöjen jatkuvaan monipuolistumiseen sekä harrastamismahdollisuuksien parantamiseen. Edellä mainittujen lisäksi nuorisopalvelut kehittää voimakkaasti omaa organisaatiokulttuuriaan ja sen kehittämis- työn sisällä erityispanostus kohdistuu johtamiskulttuurin sekä työyhteisön ja työhyvinvoinnin parantamiseen. | |||||
Strateginen painopiste / toimin- taympäristön muutostekijä | Tavoite | Toimenpide | Tuotos | Mittari | |
Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää | Tavoitteena on nuorisopal- veluiden henkilökunnan vahvistunut ymmärrys digi- taalisesta nuorisotyöstä ja mediakasvatuksesta sekä vähintään perustason osaa- minen yleisimpien some- sovellusten käyttöön, äly- laitteiden käyttöön ja hal- lintaan. Tuotoksena on projektin aikana luotu some-strate- gia sekä some-koulutusko- konaisuus. | ”Some-ajokorttikoulutus” henkilökunnan digiosaa- misen vahvistaminen | - Tarvekartoitus nykyhetken osaa- misesta ja osaamistarpeesta. - Kartoituksen perusteella raken- nettu koulutuskokonaisuus | Koulutetun henkilökun- nan määrä (%) | |
Osallisuus ja usko omin vaikutus- mahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus | Osallistavan työtavan vah- vistaminen. | Osallistuvan budjetoinnin (OBU) menetelmien ke- hittäminen ja jalkautus. | - OBU koulutukset ja menetelmä- opas - Osallisuuden verkko-alustan tes- taus | OBU käytössä kaikilla aluenuorisotiloilla | |
VANUPO:n tavoite (Valtion nuori- sopoliittinen ohjelma) jokaiselle mieluinen harrastus | Nuorten harrastusmahdolli- suuksien edistäminen kumppanuuksia kehittä- mällä. | Harrastemahdollisuuksien järjestäminen kumppa- nuuksien avulla (harraste- menu-projekti). | - Harrastekurssit ja –työpajat nuo- risotiloilla - Kumppanuusfoorumit | Kumppanuuksien määrä Harrastetoiminnan määrä | |
Nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen | Monitoimitilojen yhteyteen rakentaa vahva yhteistyö- verkosto ja monipuolinen palvelutarjonta alueelliset seikat huomioiden. | Monitoimitilan toiminta- mallin kehittämisprojekti yhdessä kirjastopalvelu- jen kanssa. | - Vapan monitoimitilakonsepti | Konsepti käytössä Syvä- lahdessa, Ypsilonissa ja kehittäminen käynnisty- nyt Aunelassa. | |
Organisaatiokulttuurin kehittämi- nen | Erilliset tavoitteet johtami- selle, työyhteisön hyvin- voinnille sekä osaamisen vahvistamiselle |
2 Taloudelliset tavoitteet
2.1 Määrärahat
Käyttötalousosa (1.000 €) | TA 2019 | TA 2019 muutokset | TA 2019 siirrot | TA 2019 yhteensä | TOT 1-6 2019 | Toteutumis- ennuste | Poikkeama enn./TA yht. | Poikkeama enn./TA yht. |
Nuorisolautakunta | ||||||||
Toimintatulot | 905 | 905 | 635 | 960 | 55 | 6 % | ||
Valmistus omaan kayttoon Toimintamenot |
9 120 | 11 | 9 131 | 4 413 | 9 002 | 129 | 1 % | |
Toimintakate |
-8 215 | -11 | -8 226 | -3 778 | -8 042 | 184 | -2 % | |
Investointiosa (1.000 €) | ||||||||
Nuorisolautakunta |
Investointimenot
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot NETTO
120
120
30
90
30
25 %
-120
-120
-30
-90
30
-25 %
3 Resurssien käyttö
3.1 Työvoiman käyttö
TOT 2017 | TOT 2018 | TA 2019 | TOT 2019 | ENNUSTE 2019 | |
Htv | 104,3 | 104,4 | 109,5 | 110,3 | 111,5 |
Palkat ja palkkiot | 3 452 220 | 3 455 831 | 3 723 236 | 1 860 895 | 3 667 715 |
Sijaistus % | 43,7 | 30,7 | 50 | 50,9 | |
Sairauspoissaolo% | 3,8 | 5,3 | 3,8 | 5,7 |
4 Toiminnalliset tavoitteet
Nimi | Vaihe | Tila | Tilanneyhteenveto / elokuu 2019 |
Harrastelukkari | V4 Projektin toteutus | Projektille on valittu projektipäällikkö ja -ryhmä. Päätettiin laajentaa projektia koko vapaa-aikatoimialan harrastustoimintaa koskevaksi. Toiminta liitetään yläkouluihin avautuvaan harrastusaikaikkunaan, joka aukeaa syksyllä 2019. Projektiryhmä selvitti kevään 2019 aikana vapan mahdollisuudet tuottaa sisältöä aikaikkunaan olemassa olevin resurssein. Lisäksi tavoitttena on koota nuorten raati pohtimaan toi- mintaa, jotta se tavoittaisi etenkin harrastamattomia nuoria. Projektin laajentumisesta johtuen projektipäällikön aika ei riitä projekti läpi- viemiseen, ainoastaan valmistelutehtäviin kevään 2019 aikana. Hahmotellaan nuorisopalveluiden malli harrastamattomien nuorten tavoit- tamiseen ja motivointiin kouluyhteistyön kautta. Pelkkä harrastustoiminnan määrällinen lisääminen ei vastaa kohderyhmän tarpeisiin. | |
Kirjasto-ja nuoriso- palveluiden yhteistoi- minnan kehittäminen monitoimitiloissa | V4 Projektin toteutus | Projekti siirtyi kirjastopalveluilta nuorison salkkuun syksyllä 2018. Yhteistoiminnallisissa kokoontumisissa on ollut keskustelua vertaistuesta ja yhteistyöstä. Tällä hetkellä monitoimitiloja on Syvälahdessa ja Ypsilonissa. Seuraavaksi yhteistoiminnan aloittaa 2019 Xxxxxxxxx ja Au- nela. Suunnitteilla on Pansion monitoimitila.Yhteistoimintamallin demovaihe alkaa syksyllä 2019. | |
OBU - Nuorisopalve- luiden osallistuva budjetointi | V4 Projektin toteutus | Tavoitteena oli, että toimintamallin käyttöön perehdytetään kaikki työntekijät nuorisotiloilla 2018 aikana. Tavoitteeena oli käynnistää obu kaikillla taloilla jo kevään 2019 aikana. Kerro kantasi- alusta on ollut kokeilussa yhdellä talolla. Kevään 2019 obuilijoille tehty kysely osoittaa, että kevään 2019 aikana obu-prosessin on saanut läpi vain neljä kahdestatoista kyselyyn vastanneesta nuorisotalosta. Projektinvetäjät pohtivat miten malli saataisiin todelliseen käyttöön syksyn aikana. | |
Some-taidot (nuoriso- palveluiden some- strategian päivittämi- nen, kehittäminen ja soveltaminen käytän- töön) | V4 Projektin toteutus | Sometaidot-koulutukset järjestetiin henkilökunnalle huhtikuussa 2019. Kouluttajana toimii Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke. Koulutuksissa vahvistettiin henkilökunnan sosiaalisen median työkalujen käyttötaitoa sekä luotiin linjoja yhdenmukaisemmalle tavalle vies- tiä somessa. Projekti tällaisenaan ei vastaa täysin sille asetettuja tavoitteita, sillä kokonaisuus vaatii pitkäjänteistä kehittämistä. Nuorisopal- velujen henkilökunnasta tulisi koota mediaryhmä, joka pitkäjänteisesti luo yhteisiä käytäntöjä ja tapoja viestiä. Ydin ei kuitenkaan voi olla vain some-viestinnässä, vaan yläkäsitteenä tulee olla digitaalisuus kokonaisuutena. | |
Nuorisopalvelujen so- pimusohjausprosessin kehittäminen ja sen vahvempi jalkautta- minen | V6 Hyötyjen jälkiarviointi | Hankkeen ohjausryhmässä 11.6 esiteltiin uusi toiminnan suunnittelun ja arvioinnin malli. 14.5 Nupan henkilökuntatilaisuudessa kerättiin henkilökunnan kommentteja mallista. 11.6 ohryssä hyväksyttiin projektin päättäminen ja sovittiin jatkotoimenpiteiden seurannasta | |
Nuorisopalvelujen yh- teistyötaitojen, vuo- rovaikutuksen ja työ- yhteisötaitojen vah- vistaminen- | V4 Projektin toteutus | Projektitiimi on kolmessa tapaamisessaan käsitellyt dialogista työotetta ja kartoittanut organisaation palaverikäytäntöjä. Dialogista työ- otetta tulee harjoitella. Eri työyhteisöjen/toimipisteiden toimivuudessa ja työhyvinvoinnissa on eroja. Organisaatio ei ole koko henkilökun- nalle selkeä. Projektissa tulee huomoida kaikki työyhteistöt. | |
Nuorisopalvelujen yk- sikkörakenteen ja yk- siköiden toimintojen selkiyttäminen | V4 Projektin toteutus | 2019 aikana projektitiimi kokoontuu seuraavasti: 29.1, 28.2 ja 1.4. Hankkeen ohjausryhmässä 2.4 päätettiin jatkaa projektia vuoden 2019 loppuun. |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet
Henkilöstöohjelman painopistealue | Toimialan tavoite TA 2019 | Palvelualueen tavoite TA 2019 |
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia | 1A Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista - hyödyntämällä koulutusta - antamalla tukea - luottamalla omiin alaisiin | Työpaikan ilmapiirin parantuminen Sairauspoissaolojen määrä laskee edellisestä vuodesta |
3A Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | Koen työni mielekkääksi Koen tekeväni mielekästä työtä | |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus | 5A Muutoksen kokeminen työssä | Muutosten laatu Muutoksen kokeminen |
6A Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | |
Parempi johtaminen | 7A Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta |
Lisätietoja: Nuorisopalveluiden toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi 2019 on Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke, joka sisältää kolme projektia: • Sopimusohjausprosessin kehittäminen ja sen vahvempi jalkauttaminen • Yksikkörakenteen ja yksiköiden toimintojen selkeyttäminen • Yhteistyötaitojen, vuorovaikutuksen ja työyhteisötaitojen vahvistaminen | ||
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10 -mittarit | TOT 2016 | TOT 2018 | TA 2019 | TOT 2019 | Ennuste 2019 |
Päätöksenteon oikeudenmukai- suus (1 – 5) | 2,8 | 2,73 |
Työyhteisötaidot: auttaminen ja huomaavaisuus (1 – 5) | 3,9 | 3,52 | |||
Työmäärän lisääntyminen (kyllä, %) | 38% | 44% | |||
Työnantajan suositteleminen (2014 tavoite, kyllä, %) | 61,5% | 60,5% | |||
Työpaikan ilmapiiri (2014 ta- voite, 1 - 5) | 3,6 | 3,53 | |||
Kehityskeskustelujen käyminen (2014 tavoite, kyllä %) | 85% | 77,5% | |||
Lisätietoja: Xxxxx viimeistä mittaria ovat vuoden 2014 kyselystä esiin nostettuja, ne ovat mukana seurannan varmistamiseksi. | |||||
6 Tunnusluvut
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2016 | TOT 2017 | TOT 2018 | TA 2019 | TOT 2019 | EN- NUSTE 2019 | Seu- ranta- väli |
9-29 –vuotiaat Yksittäisten ohjattujen nuorten määrä (mm. nuorisokorttit, Cube kausikortit, ja ohjatut harrastekurssit- osallistujat, Fendarissa, Starttivalmennuksessa sekä seinättömässä pajatoiminnassa ja Etsivässä nuorisotyössä ohjatut yksit- täiset nuoret) | L/V | ei käytössä | 2910 | 2500 | Teke- mällä op- piminen: 3150 Ohjaus & tuki: 2300 | 6 kk | ||
Muiden järjestämään toimintaan osallistuneet (kaikki/ alle 29-v) | K/T | 153567/ 102 053 | 125 436/ 74 972 | 120 000 / 80 000 | 6 kk | |||
Avustusta hakeneet/saaneet nuori- sojärjestöt ja nuorten toimintaryhmät | V | 108 / 97 | 114/105 | 78 | 120/105 | Vuosi | ||
Nuorisopalveluiden ohjaustoimin- nassa tavoitettujen nuorten käynti- kerrat (kaikki NUORET kävijät kaikissa OH- JATUISSA palveluissa) | V | 190 326 | 112 975 | 103 555 | 105 000 | 110 000 | kk | |
Some-ajokortti koulutuksen käynei- den suhteellinen osuus (%) henkilö- kunnasta (koulutuskokonaisuus rakennetaan 2018 ja täysimittaisena käynnissä 2019) | L/V | ei käytössä | ei käytössä | 30% | 81% | 81% | vuosi | |
Kaveruuden lisääminen (saitko palvelussa uusia kavereita / saitko ideoita, taitoja hankkia uusia kavereita) | L/V | ei käytössä | ei käytössä | 65% / 55% | vuosi | |||
Asiakastyytyväisyys KA lapset – seikkailupuisto (FCG) | L/V | 4,50 | 4,39 | 4,50 | vuosi | |||
Asiakastyytyväisyys KA nuoret – nuorten tilat (FCG) | L/V | 4,41 | 4,59 | 4,55 | vuosi | |||
Asiakastyytyväisyys KA leirialueet (FCG) | L/V | 3,95 | 4,12 | 4,20 | vuosi |
Tunnusluvun tyyppi:
V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus