VEIKKAUS OY:N TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimusosapuolten välillä on 30.3.2020 saavutettu Veikkaus Oy:n työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 2.4.2020 hyväksytty kaikkien sopimusosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 2.4.2020–31.1.2022.

2. Palkkaratkaisu 2020

2.1. Palkkoja korotetaan 1.G.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,5 % suuruisella yleiskorotuksella.

2.2. Palkkataulukoita korotetaan 1.G.2020 alkaen 1,5 %:lla.

2.3. Ilta- ja yötyölisiä (11 §) korotetaan 1.G.2020 alkaen 1,5 %:lla.

2.4. fluottamusmies- ja tsv-korvauksia korotetaan 1.G.2020 lukien 3,2 %.

3. Palkkaratkaisu 2021

3.1. Palkkoja korotetaan 1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 % suuruisella yleiskorotuksella.

3.2. Palkkataulukoita korotetaan 1.G.2021 alkaen 1,7 %:lla.

3.3. Ilta- ja yötyölisiä (11 §) korotetaan 1.G.2021 alkaen 1,7 %:lla.

4. Tekstimuutokset

4.1. 10 §:n 1. kohdan taulukot ovat:

Allekirjoituspöytäkirja

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.G.2020 alkaen:

	KK-PALKKA	TUNTIPALKKA
A	1G82	10,G5
B	1787	11,32
C	1881	11,S1
D	1S85	12,57
E	2100	13,2S
F	232S	14,74
G	2G11	1G,52
T1	2120	13,42
T2	2381	15,07
T3	250G	15,8G
T4	2G11	1G,52

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.G.2021 alkaen:

	KK-PALKKA	TUNTIPALKKA
A	1711	10,83
B	1817	11,51
C	1S13	12,11
D	201S	12,78
E	213G	13,52
F	23GS	14,SS
G	2G55	1G,80
T1	215G	13,G5
T2	2421	15,33
T3	254S	1G,13
T4	2G55	1G,80

4.2. Muutetaan 11 § (Ilta- ja yötyölisät) kuulumaan seuraavasti:

Kello 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä

· 31.5.2020 asti 1,0G fl/ t

Allekirjoituspöytäkirja

· 1.G.2020 lukien 1,08 fl/ t

· 1.G.2021 lukien 1,0Sfl/ t

Kello 23-0G välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä

· 31.G.2020 asti 2,10 fl/ t.

· 1.G.2020 lukien 2,13 fl/ t

· 1.G.2021 lukien 2,17 fl/ t

Ilta- ja yötyölisiä ei makseta, kun työntekijä päättää työajastaan liukumarajojen puitteissa.

4.3. Muutetaan G §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:

Liukuva työaika

5. fliukuvan työajan (TAfl 12 §) käytöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

4.4. Lisätään G §:n 7. kohtaan uusi toinen kappale

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo ja- kautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikko- levosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

4.5. Poistetaan 7 §:n 2. kohdan toinen kappale

Ns. normaaleja pitkiä työvuoroja järjestetään ensisijaisesti kuukausi- palkkalaisille ja työsopimuksessa vakiotyömäärän sopineille.

4.G. Muutetaan 7 § kohdat 3.-4. kuulumaan seuraavasti

Työvuorolistat

Allekirjoituspöytäkirja

3. Työvuorolistat laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen kuusiviikkois- tasoittumisjakson alkamista. Työvuorolistasta voidaan poiketa vain molempien osapuolten suostumuksella.

Työvuorolistaa voidaan lisäksi muuttaa töiden järjestelyihin liittyväs- tä pakottavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi pelin tai pelipaikan sulkemisesta aiheutuva odottamaton muutos työvoiman tarpee- seen, jos pakottavasta syystä tapahtuvasta työvuorolistan muutta- misesta on ilmoitettu vähintään yhtä vuorokautta (24 h) ennen työvuoron alkamista. Pakottava syy todetaan työntekijän ja työn- antajan edustajan välillä. Pakottavasta syystä tapahtuva työvuorolis- tan muuttaminen ei voi johtaa julkaistun työvuorolistan mukaisten tuntien vähentymiseen.

Alueilla, jossa työnjärjestely aluekohtaisista tarpeista johtuen on erilaista ja jollei työnantaja muuta edellytä, on työntekijän omana tehtävänä muiden samaa työtä tekevien kanssa järjestää työvuorot G viikoksi eteenpäin, ottaen huomioon tämän pykälän määräykset. Työvuorosuunnitelma on toimitettava työnantajalle vahvistetta- vaksi riittävän ajoissa ennen jakson alkua. Mahdolliset poikkeamat sovituista ja ilmoitetuista työvuoroista on ilmoitettava työnantajan ~~määräämälle henkilölle.~~

Työaikamuutokset / toiminnan lopetus

4. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työaikamuutoksista tai pelin sulkemisesta mahdollisimman ajoissa. Pysyvistä työaikamuutok- sista tulee ilmoittaa vähintään 2 viikkoa etukäteen. Pelitoiminnan lopettamisen johtaessa työsuhteen päättämiseen noudatetaan 4 §:n mukaisia irtisanomisaikoja.

Poistetaan toinen kappale.

4.7. Korvataan 7 §:n 5. kohdan ensimmäinen virke kuulumaan seuraavasti:

Allekirjoituspöytäkirja

Viikoittainen vapaa-aika järjestetään työaikalain 31 §. mukaisesti. Viikoittainen vapaa-aika järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakau- tuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

4.8. Muutetaan 10 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

Työntekijän palkkaminimi

3. Työntekijälle taataan kutakin työvuoroa kohti 4 tunnin mukaan laskettu palkka. Palkkaminimi ei koske palavereja.

Työnantajan on, mikäli mahdollista, ilmoitettava tilapäisestä työ- aikamuutoksesta välittömästi pelinhoitajalle. Ellei tilapäisestä työaikamuutoksesta tai sulkemisesta ole ilmoitettu vähintään yhtä vuorokautta ennen työvuoron alkamista, on pelinhoitajalla oikeus ~~saada palkka vähintään alkuperäisen työvuoron mukaisesti.~~

4.9. Muutetaan 1G §:n 1.-3. kohdat kuulumaan 1.1.2021 lukien seuraavasti:

15 § Sairastuminen

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan kunkin yhdenjaksoisen työkyvyttömyystapauksen johdosta seuraavasti:

TYÖSUHTEEN KESTO VÄHINTÄÄN	PALKKA AJALTA
aLLe 1 kuukausi	50 % paLkasta sairastumispäiväLtä ja S seuraavaLta arkipäiväLtä
1 kuukausi	21 kaLenteripäivää
1 vuosi	30 kaLenteripäivää
3 vuotta	G0 kaLenteripäivää
5 vuotta	S0 kaLenteripäivää

Sairausajan palkka

Allekirjoituspöytäkirja

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoro- luetteloon. Ilta- ja yötyölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yötyö- lisiä keskimääräisen toteuman perusteella. Tämä tarkastelujakso on puoli vuotta. Alle puoli vuotta kestäneessä työsuhteessa laskennassa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työn- antajalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

Saman sairauden uusiutuminen

3. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivat sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapatur- matapauksista.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu viime kädessä Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

(tästä jatkuu otsikolla Sairauspäivärahan menettäminen)

4.10. Muutetaan 20 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

Ammattiliitto

2. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivänään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edusta- jiston/valtuuston, hallituksen sekä neuvottelukunnan (sopimus- alatoimikunta/-johtokunta) kokouksiin ilman, että se vähentää hänen palkkaansa tai muita työsuhde-etujaan. Vastaava oikeus koskee myös osallistumista keskusjärjestö SAK:n toimielimien kokouksiin.

Muut asiat

5.1. Muutetaan työehtosopimuksessa/sen liitteissä RAY -> Veikkaus.

Allekirjoituspöytäkirja

5.2. Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksen kirjausten on todettu olevan 1.1.2020 voimaan tulevan työaikalain mukaiset. Mikäli työ- ehtosopimukseen on jäänyt viittauksia vuoden 1SSG työaikalakiin siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, viittaukset käydään tarvittaessa läpi sopimuskauden aikana ja päivitetään ne viittaamaan 1.1.2020 voimaantulevaan työaikalakiin.

5.3. Työnantaja ja pääluottamusmies laativat yhdessä esimiesoh- jeen, jonka mukaan työvuorolistaan pyritään suunnittelemaan TES 7 §:n 7. kohdan mukainen viikonloppuvapaa siten, että myös viikonloppuvapaata edeltävä perjantai suunniteltaisiin vapaaksi.

5.4. Työnantaja laatii yhdessä pääluottamusmiehen kanssa vuoden 2020 aikana esimiehille ohjeen siitä, miten tarkastellaan osa-aikais- ten työntekijöiden työsopimusten tunteja suhteessa toteutuneisiin tunteihin.

Helsingissä 2.4.2020

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx xxxxxxxxxx

Veikkaus Oy:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus ‌‌‌‌‌

Työehtosopimus

I. YLEISET EHDOT 1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta noudatetaan Veikkaukseen työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

2 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työnteki- jälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

flisätyötä tarjotaan työsopimuslain 2 luvun 5 § mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu (30 §).

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌‌

Työsuhteen päättyessä noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työehtosopimus

Työnantajan irtisanoessa

· 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden

· 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta

· 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4, mutta enintään 8 vuotta

· 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8, mutta enintään 12 vuotta

· G kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoutuessa

· 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

· 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

5 § Muut sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan alla mainittuja kes- kusjärjestösopimuksia, ellei niistä liittojen välillä ole toisin sovittu:

· yleissopimus 1SS0 (TT – SAK 4.G.1SS7, muutettu 10.5.2001)

· yhteistoimintasopimus PT – SAK 1SS7 (muutettu 4.5.2001)

II TYÖAIKA ‌‌

Työehtosopimus

G § Kiinteä, keskimääräinen ja liukuva työaika

Kiinteä työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Keskimääräinen työaika

2. Työnantaja ja työntekijä tai työntekijät sekä jommankumman osa- puolen esityksestä luottamusmies voivat tämän pykälän määrä- yksistä poiketen kirjallisesti sopia, että säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 10 tuntia ja vähintään 4 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 48 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 20 viikkoa.

3. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu sopimus voidaan irtisanoa päät- tymään tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on 4 viikkoa, ellei toisin sovita. fluottamusmiehen tekemä sopimus on annettava työntekijälle tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia työntekijöitä, joihin sovelletaan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää.

4. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 37,5 viikkotuntiin.

Samoin on laadittava vähintään 3 viikoksi työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen tasoittumis- jakson alkamista. Tiedoksi saattamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyi- hin liittyvästä painavasta syystä. Xxxx on selvitettävä luottamus- miehen kanssa.

Liukuva työaika

Työehtosopimus

5. fliukuvan työajan (TAfl 12 §) käytöstä sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työn- antajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Lepotauko

G. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muuhun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Jos säännöllisen työajan yhdenjaksoisuudesta joudutaan poikkeamaan, käydään perusteet läpi pääluottamus- miehen kanssa. flepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2)

– yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

Työviikko

7. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5 päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa

maanantaina.

Arkipyhäjärjestelyt

8. Pääsiäislauantai, joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

S. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Työtuntijärjestelmä

10. Mikäli päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestel- mä, josta työntekijän työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7 § Jaksotyö ‌

Työehtosopimus

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan noudattaa työntekijä- tehtävissä pelisaleissa, kasinoissa, ravintolakasinopeleissä, palve- lukeskuksissa, asiakaspalvelukeskuksissa ja valvontakeskuksessa. Jaksotyöaikaa voidaan noudattaa myös muissa edellä mainittuja töitä vastaavissa töissä edellyttäen, että työtehtävät tai toiminnan luonne sitä edellyttävät.

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 225 tuntia kuudessa viikossa (keskimäärin 37,5 tuntia viikossa).

Työvuorot ja lepoajat

2. Työvuoro, mikäli se pelipaikan tai pelin aukiolon puitteissa on mahdollista, pyritään järjestämään vähintään 5 tunnin mittaiseksi. Työvuoron enimmäispituus on 10 tuntia. Työntekijän suostumuk- sella työvuoro voi olla myös 10 tuntia pidempi. Työvuoroluetteloon merkityt palaverit katsotaan työajaksi.

Kymmentuntisia työvuoroja ei saa järjestää kohtuuttomasti. Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään seitsemän tunnin lepoaika.

Mikäli vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi, työn- tekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepo- tauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan.

Työvuoro ei saa alkaa klo 00:01–05:5S välisenä aikana. Jos tästä poiketaan, maksetaan ylimääräisenä korvauksena kuten varalla- olosta, lähimpään sallittuun työvuoron alkamisajankohtaan.

Työvuorolistat

Työehtosopimus

3. Työvuorolistat laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen kuusiviikkois- tasoittumisjakson alkamista. Työvuorolistasta voidaan poiketa vain molempien osapuolten suostumuksella.

Työvuorolistaa voidaan lisäksi muuttaa töiden järjestelyihin liittyväs- tä pakottavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi pelin tai pelipaikan sulkemisesta aiheutuva odottamaton muutos työvoiman tarpeeseen, jos pakottavasta syystä tapahtuvasta työvuorolistan muuttamisesta on ilmoitettu vähintään yhtä vuorokautta (24 h) ennen työvuoron alkamista. Pakottava syy todetaan työntekijän ja työnantajan edus- tajan välillä. Pakottavasta syystä tapahtuva työvuorolistan muut- taminen ei voi johtaa julkaistun työvuorolistan mukaisten tuntien vähentymiseen.

Työaikamuutokset / toiminnan lopetus

Viikoittainen vapaa-aika

5. Viikoittainen vapaa-aika järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikon toinen vapaapäivä

Työehtosopimus

G. Viikolla annetaan myös toinen vapaapäivä, joka on pyrittävä sijoit- tamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ole toisin sovittu.

SOVELTAMISOHJE

Viikon toiset vapaapäivät voidaan sijoittaa myös yhteen pidemmäksi vapaaksi kuusiviikkoisjaksolle. Työvuorolistasta tulee myös tuolloin ilmetä vapaan ja työn yhteismäärät kuitenkin enintään työajan enimmäismää- rään saakka (225 tuntia). Tällainen järjestely ei voi muodostua pysyväksi työaikajärjestelyksi.

Viikonloppuvapaa

7. Työntekijällä on oikeus kuusiviikkoisjakson aikana vähintään yhteen lauantai–sunnuntai viikonloppuvapaaseen, ellei toisin sovita. Sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden välein.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantaja ja pääluottamusmies toteavat pelisäännöt viikonloppu- vapaisiin liittyvistä käytännön menettelyistä.

Arkipyhävapaat

8. Kuukausipalkkainen ansaitsee arkipyhävapaata kaksi päivää täy- deltä vuosineljännekseltä tai kolme päivää vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä loppiaisen osuessa muuksi arkipäiväksi kuin lauan- taiksi. Vapaa annetaan saman tai viimeistään seuraavan vuosinel- jänneksen aikana. Arkipyhävapaat lyhentävät ko. tasoittumisjakson työaikaa vapaan määrällä. Arkipyhävapaat annetaan kokonaisina päivinä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

8 § Virkistystauko ‌‌

Työehtosopimus

Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määrää- mänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheuttamatta käy päinsä, kaksi virkistystaukoa täyden 7,5 tunnin työpäivän tai työvuoron aikana ja yksi virkistystauko lyhyemmän työpäivän tai työvuoron aikana.

9 § Työaikapankki

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

Työaikapankki järjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa paikallisesti.

Työaikapankkisopimuksessa tulee olla kirjattuna ainakin:

· Mitä yrityksen toimipaikkoja sopimus koskee

· Keitä sopimus koskee

· Mitä aika- ja palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää

· Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat

· Työaikapankki saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken.

III PALKKA JA ERILAISET KORVAUKSET ‌‌

Työehtosopimus

10 § Palkat

1. Palkka määräytyy Veikkauksessa paikallisesti sovitun työn vaati- vuuden ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkaus- järjestelmän mukaan.

Ennen varsinaisen työn tekemisen alkamista järjestettävän koulutuk- sen ajalta maksetaan koulutusajan palkkana 50 % A-tason palkasta.

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.G.2020 alkaen:

	KK-PALKKA	TUNTIPALKKA
A	1G82	10,G5
B	1787	11,32
C	1881	11,S1
D	1S85	12,57
E	2100	13,2S
F	232S	14,74
G	2G11	1G,52
T1	2120	13,42
T2	2381	15,07
T3	250G	15,8G
T4	2G11	1G,52

Työehtosopimus

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.G.2021 alkaen:

	KK-PALKKA	TUNTIPALKKA
A	1711	10,83
B	1817	11,51
C	1S13	12,11
D	201S	12,78
E	213G	13,52
F	23GS	14,SS
G	2G55	1G,80
T1	215G	13,G5
T2	2421	15,33
T3	254S	1G,13
T4	2G55	1G,80

Tilapäiset vaativammat tehtävät

2. Jos työntekijä muusta syystä kuin vuosilomien järjestelyn takia väliaikaisesti siirretään yli kahdeksi viikoksi hoitamaan sellaista tehtävää, josta sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella maksetaan korkeampaa palkkaa, maksetaan hänelle siirron alusta lukien korvauksena 10 % suuruista lisää.

Pelinhoitajan palkkaminimi

3. Työntekijälle taataan kutakin työvuoroa kohti 4 tunnin mukaan laskettu palkka. Palkkaminimi ei koske palavereja.

11 § Ilta- ja yötyölisät ‌‌

Kello 18–23 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä

Työehtosopimus

· 31.5.2020 asti 1,0G fl/ t

· 1.G.2020 lukien 1,08 fl/ t

· 1.G.2021 lukien 1,0Sfl/ t

Kello 23–0G välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä

· 31.5.2020 asti 2,10 fl/ t.

· 1.G.2020 lukien 2,13 fl/ t

· 1.G.2021 lukien 2,17 fl/ t

Ilta- ja yötyölisiä ei makseta, kun työntekijä päättää työajastaan liukumarajojen puitteissa.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten ja päivärahojen korvaamisessa noudatetaan Xxxxxxxxxxx matkustussääntöä.

Päiväraha

Päivärahan osalta noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista:

Työmatkan kesto Päiväraha

yli G tuntia osapäiväraha

yli 10 tuntia kokopäiväraha

Ateriakorvaus

Työmatkan tapahtuessa työajalla ja työskentelyn kestäessä vieraalla paikkakunnalla yli 8 tuntia maksetaan ateriakorvaus työntekijälle, jolla ei ole oikeutta päivärahaan noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Kilometrikorvaus ‌

Työehtosopimus

Työntekijän omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla teke- mästä työmatkasta suoritetaan korvausta verohallinnon vuosittain vahvistaman matkakustannusten korvausten enimmäismäärän mukaan.

13 § Lisä-, yli- ja pyhätyö sekä viikkolepokorvaus

a) Kiinteä, keskimääräinen ja liukuva työaika

Lisä- ja ylityö

1. flisätyötä on säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehtävä työ, joka ei ylitä 8 tuntia.

2. Ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella alla määritellyin edellytyksin tehtävä työ.

3. Kiinteässä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokau- dessa tai 40 tuntia viikossa.

4. Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää työvuoro- luetteloon merkityn vuorokautisen säännöllisen työajan edellyt- täen, että työaika ylittää 8 tuntia. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 48 tuntia viikossa.

Maksettavat korvaukset

5. flisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

G. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana työhön hänen suostumuksellaan, korvataan menetetty viikoittainen vapaa-aika rahakorvauksena siten, että hänelle siltä ajalta maksettu perustuntipalkka maksetaan 100 % korotettuna. Mikäli viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ vaihdetaan vapaaseen, on vapaa-aika aina 100 %:lla korotettu.

b) Jaksotyö ‌‌

Lisä- ja ylityö

Työehtosopimus

1. Ylityöllä tarkoitetaan kuuden viikon tasoittumisjakson aikana 240 tunnin lisäksi tehtyä työtä. Säännöllisen työn lisäksi ylityörajaan asti tehty työ on lisätyötä.

Maksettavat korvaukset

2. Ylityöstä suoritetaan 3G ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraa- vilta 100 %:lla korotettu palkka. flisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

3. Viikoittaisena vapaa-aikana, sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu perustuntipalkka. Mikäli viikoittai- sena vapaa-aikana tehty työ vaihdetaan vapaaseen, on vapaa-aika aina 100 %:lla korotettu.

4. Pääsiäislauantaina, vapun-, juhannus- ja joulu- sekä uudenvuoden- aattona tehdystä työstä maksetaan alkavan työvuoron osalta

50 %:lla korotettu tuntipalkka.

14 § Varallaolo

Varallaolosta on sovittava. Varallaolosta sovittaessa on sovittava työ- hön saapumisajasta. Jos varallaolovelvollisuus on pitkäaikaista, on varallaolosta sovittava kirjallisesti. Varallaolon pituus ja toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä. Varallaoloajasta mak- setaan puolet säännöllisestä peruspalkasta. Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä eikä lepoaikoja koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita. Jos työntekijä lähtee varalla ollessaan suorittamaan työtehtävää, korvataan työ työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti.

15 § Palkan jakaja

Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 158. Päiväpalkka saadaan jaka- malla kuukausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttämästä tietojärjestel- mästä johtuen käytetä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.

IV SOSIAALISET ASIAT ‌‌

Työehtosopimus

1G § Sairastuminen

Vuoden 2020 loppuun voimassa olevat määräykset (kohdat 1.–3.)

1. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Oikeutta saira- usajan palkkaan ei ole, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Sairausajan palkkaa maksetaan kalenterivuodessa seuraavasti:

TYÖSUHTEEN KESTO VÄHINTÄÄN	PALKKA AJALTA
aLLe 1 kuukausi	50 % paLkasta sairastumispäiväLtä ja S seuraavaLta arkipäiväLtä
1 kuukausi	3 viikkoa
1 vuosi	1 kuukausi
3 vuotta	2 kuukautta
yLi 5 vuotta	3 kuukautta

Sairausajan palkka

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tun- neilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoroluette- loon. Ilta- ja yölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle saira- usajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yölisien keskimääräisen toteutuman perusteella. Tämä tarkastelujakso on puoli vuotta. Alle puolivuotta kestäneessä työsuhteessa laskennas- sa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

3. Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työn- antajalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

1.1.2021 lukien voimassa olevat määräykset (kohdat 1.–3.)

Työehtosopimus

TYÖSUHTEEN KESTO VÄHINTÄÄN	PALKKA AJALTA
aLLe 1 kuukausi	50 % paLkasta sairastumispäiväLtä ja S seuraavaLta arkipäiväLtä
1 kuukausi	21 kaLenteripäivää
1 vuosi	30 kaLenteripäivää
3 vuotta	G0 kaLenteripäivää
yLi 5 vuotta	S0 kaLenteripäivää

Sairausajan palkka

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoro- luetteloon. Ilta- ja yötyölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yötyölisiä keskimääräisen toteuman perusteella. Tämä tarkastelu- jakso on puoli vuotta. Alle puoli vuotta kestäneessä työsuhteessa laskennassa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työnanta- jalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

Saman sairauden uusiutuminen

Työehtosopimus

3. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäi- vinä tai jolleivat sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu viime kädessä Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

Sairauspäivärahan menettäminen

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäi- sempänä kuin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa.

Päivärahan yhteensovittaminen

G. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työ- kyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläke- lain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suo- ritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Sairastumisesta ilmoittaminen ‌

Työehtosopimus

7. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan ja sen arvioidusta kestosta.

Lääkärintodistus tai muu selvitys työkyvyttömyydestä

8. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

17 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Työntekijälle maksetaan hänen lakisääteisen äitiys- ja adoptiova- paansa ajalta palkkaa enintään kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta palkkaa kuudelta arkipäivältä. Palkanmaksunedellyttää, että työsuhde on ennen vapaan alkamista kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.

Työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiys-/isyysrahan. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiys-/isyysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus mak- samatta jääneellä määrällä.

Lapsen syntymä

Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työs- säoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

18 § Lääkärintarkastukset ‌‌

Työehtosopimus

flääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat ja tarkastusten aiheut- taman ansionmenetyksen korvaaminen käsitellään yhteistoiminnasta annetun lain mukaisessa menettelyssä henkilöstön edustajien kanssa.

19 § Tilapäinen poissaolo

Lapsen sairastuminen

1. Työntekijän alle 10 vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vastaavan ikäisen lapsen tai vammaisen lapsen hoitotukea saavan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu samassa taloudessa. Palkkaa maksetaan enintään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

· lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

· työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta, ja jos mahdol- lista, sen kestosta ja

· lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

· toisella huoltajalla,

· huoltajan avio- tai avopuolisolla tai

· lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai sivii- lipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdolli- suutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Vaikeasti sairas lapsi

Työehtosopimus

2. flapsen ollessa vaikeasti sairas, työntekijä voi sovittaessa olla pois työstä palkattomasti (VNP 130/85).

Lähiomaisen kuolema, hautajaiset, vakava onnettomuus tai vakava sairastuminen

3. Työntekijällä on oikeus 1 päivän palkalliseen poissaoloon, jos työn- tekijän työpäivänä tapahtuu hänen lähiomaiselle vakava sairas- tuminen, vakava onnettomuus, kuolema tai hautajaiset. Tällaisen poissaolon takia ei hänen vuosilomaetujaan vähennetä.

flähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, lapset, vanhemmat, sisaret sekä iso- ja appivanhemmat.

Vihkiäisvapaa

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai pari- suhteen rekisteröimistä varten, jos vihkimis- tai rekisteröimispäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Merkkipäivät

5. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa pal- kallisen vapaapäivän 50- ja G0-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kutsunnat ja reservin harjoitukset

G. Työntekijän osallistuminen kutsuntatilaisuuteen sekä siihen liitty- vään lääkärintarkastukseen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.

Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä reserviläis- palkan suuruudesta.

20 § Muut poissaolot ‌

Luottamustoimet

Työehtosopimus

Työntekijän on ilmoitettava jäljempänä mainittuihin kokouksiin osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmu- kainen selvitys osallistumiseen tarvittavasta ajasta.

Valtio ja kunta

1. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansiomenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston, kunnanhal- lituksen tai valtiollisten ja kunnallisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn. Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansiomenetyskorvauksesta.

Ammattiliitto

2. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivänään Palvelualojen am- mattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajiston/ valtuuston, hallituksen sekä neuvottelukunnan (sopimusalatoimi- kunta/-johtokunta) kokouksiin ilman, että se vähentää hänen palk- kaansa tai muita työsuhde-etujaan. Vastaavaoikeus koskee myös osallistumista keskusjärjestö SAK:n toimielimien kokouksiin.

21 § Vuosiloma ‌

Ansainta

Työehtosopimus

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.200S, ansaitsee vuosilomaa 3 päivää kuukaudessa lomanmääräytymisvuodelta edellyt- täen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

2. Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

3. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, joka ei ansaitse vuosilomaa, suori- tetaan lomakorvaus lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolo- ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, lukuun ottamatta hätätyön tai ylityön ajalta maksettavaa palkkaa.

Lomakorvaus ja prosenttiperusteinen lomapalkka

4. flomakorvauksen suuruus on

· S % edellä mainitusta palkasta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin yhden vuoden

· 11,5 %, jos työsuhde on keskeytyksettä kestänyt yhden vuoden, mutta alle 10 vuotta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työntekijän, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.200S, loma- korvauksen suuruus on 13,8 % edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä.

5. Vuosilomapalkka tai sen osa vahvistettuun vuosilomasuunnitel- maan perustuvana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ennen vuosiloman tai sen osan alkamista edeltävänä palkan- maksupäivänä.

22 § Lomaltapaluuraha ‌‌

1. Työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisää- teisen vuosilomansa palkasta.

Työehtosopimus

2. flomaltapaluurahan maksuajankohta määräytyy Veikkauksen ohjeistuksen mukaan.

3. flomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Xxxxxx xxxxxxxxxxxx- rahaan syntyy myös, jos hän välittömästi ennen vuosiloman alka- mista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia.

Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina vuosi- lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. flomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukai- sesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä laske- taan hänen palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuk- sen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorva- uksesta, joka maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

G. flomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työn- antajan ja työntekijän kesken. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

V MUUT ASIAT ‌‌‌‌‌

Työehtosopimus

24 § Toimintaohjeet

Työntekijän on noudatettava voimassa olevia toimintaohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

25 § Työasu

Mikäli työnantaja vaatii työntekijöitä käyttämään erityistä työasua, on työnantajan se kustannettava. Työasujen huollosta sovitaan pai- kallisesti.

2G § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhdistykset voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista edellyttäen, että:

· kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

· työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

· järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä.

2. Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän välillä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken sekä, ellei yksimieli- syyteen näin päästä, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulok- seen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mai-

nittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulok- seen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoit- tavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ‌‌‌

Työehtosopimus

ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloitta- maan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

28 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehto- sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen mää- räykseen, ovat kielletyt.

29 § Jäsenmaksun periminen

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelu- alojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut kunkin edellä maini- tun ammattiliiton pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

30 § Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttä- vää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huo- mioonottavalla tavalla.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menes- tyksestä.

Työehtosopimus

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.‌

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijät, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

4. Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään S kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

5. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

G. Sopimus on osa työehtosopimusta.

31 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimuskausi on 2.4.2020–31.1.2022.

Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kuukautta ennen sopimusjakson päättymistä kummal- takaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ja työ- rauhavelvoite ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on liittojen välillä allekirjoitettu tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neu- vottelut päättyneeksi.

Helsingissä 2. päivänä huhtikuuta 2020

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Veikkauksen työntekijöitä koskeva luottamusmiessopimus ‌

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Xxxxxxxxxxx Palvelualojen ammatti- liitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseniin.

2 § Luottamusmies

Liitteet

fluottamusmiehen tulee olla Xxxxxxxxxxx palveluksessa ja työehto- sopimusalalla työskentelevä työntekijä. Hänen tulee olla myös asianomaisen työehtosopimuksen solmineen ammattijärjestön jäsen.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Xxxxxxxxxxx palveluksessa olevat, asianomaisen ammattiliiton jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen ja hänen mahdollisen vara- miehensä. Pääluottamusmiehen lisäksi voivat edellä mainitut hen- kilöt valita tarpeellisen määrän muita luottamusmiehiä siten, kuin siitä Veikkauksen ja asianomaisen liiton yrityskohtaisen yhdistyksen välillä sovitaan.

Vaali voidaan pitää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla ääni- oikeutetuilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Vaalin toimittaminen ei saa kuitenkaan häiritä työntekoa. Vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luotta- musmiestehtävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestäjän ilmoitettava työsuhdepäällikölle kirjallisesti tai sähköpostitse.

fluottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvol- lisuutensa siirtyvät sijaisena toimivalle varamiehelle. Sijaisesta ja sijaisuusajasta on ilmoitettava työsuhdepäällikölle kirjallisesti tai sähköpostitse.

Veikkauksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavien olennaisten organisaatiomuutosten vuoksi saatetaan luottamusmiesorganisaatio mahdollisimman pian vastaamaan Veikkauksen tai sen osan muuttunutta rakennetta.

4 § Työsuhdeturva

Liitteet

Tässä sopimuksessa on sovittu niistä luottamusmiehen työsuh- teeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden henkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muut henkilöt. fluottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehto- ja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan muita ohjeita.

Henkilöstön edustajien asema ja oikeudet

fluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille annetaan käyttöön matkapuhelin ja sähköpostiosoite. Niiden käytöstä ohjeistetaan erikseen.

Intranetin uudistamiseen liittyen sovitaan henkilöstön edustajien kanssa järjestelmän käyttötavoista koskien heille kuuluvien tehtävien hoitamista.

Ennen henkilöstön edustajan työsuhteen mahdollista päättämistä suositellaan liittojen välisiä neuvotteluja.

Syrjintäkielto

fluottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painos- taa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. fluottamusmiestehtä- vän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön. Yhteisesti sovitut, esim. palkkausjärjestelmämuutokset koskevat kuitenkin myös luottamusmiehiä.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeut- taa pääluottamusmiestehtävien hoitamista, on hänelle järjestettävä mahdollisuuksien mukaan muuta työtä ottaen huomioon Veikkauk- sen tai sen osan olosuhteet ja pääluottamusmiehen ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei Veikkauksen tai luottamusmiehen toimi- alueena olevan Veikkauksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan poiketa, jos yhteisesti todetaan tai jos työn- antaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Liitteet

fluottamusmiehellä on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irtisanomissuoja. fluottamusmiehen edustaman henkilöstöryhmän enemmistön suostumuksen selvittää työehtosopimusosapuolena oleva ammattiliitto.

fluottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia säännöksiä.

Ehdokassuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmies- ehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjal- lisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen pääluot- tamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalinjärjestäjän todettua vaalituloksen.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen henkilöön G kuukautta hänen pääluottamusmies- tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Ilmoitus työsuhteen päättymisestä

Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. fluottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. fluottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle yhdistykselle.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, on hänelle suoritettava korvauksena vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2. mo- mentissa on säädetty. Tällöin on otettava huomioon myös luotta- musmiesasema.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

Liitteet

fluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomai- seen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenki- löiden tai työntekijöiden edustajana työehto- ja palkkasopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

fluottamusmies edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia järjestäytyneitä jäseniä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä henkilöstön ja työnantajan välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. fluottamus- miehen tehtävänä on myös toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi.

fluottamusmiehen toimivaltansa mukaisesti tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan toimihenkilöitä ja työntekijöitä.

G § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden tai työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Pääluottamusmies saa kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla edustamaansa ammattijärjestöön järjestäytyneistä henkilöistä seu- raavat tiedot:

· suku- ja etunimet

· kustannuspaikka

· uusien työsuhteiden alkamisaika

· irtisanotut ja lomautetut

· määräaikaisten lukumäärä ja työsuhteen sovittu kestoaika

· koko- ja osa-aikaisten lukumäärä.

Pääluottamusmies saa tiedot kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä. Uusista henkilöistä tiedot annetaan neljännesvuosittain huhti-, heinä-, loka-, ja tammikuussa edeltävän neljännesvuoden tilanteen mukaan. flisäksi määräaikaisten työsuhteiden perusteista annetaan tiedot tammi- ja heinäkuussa edeltävän puolen vuoden tilanteen mukaan.

Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä edustamansa henkilöstöryhmän osalta

Liitteet

· selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista

· selvitys palkkausjärjestelmän mukaisesta tehtävän vaativuudesta.

Pääluottamusmies saa vuosittain toukokuun loppuun mennessä edellisen syksyn palkkatilaston perusteella seuraavat tiedot edusta- mansa henkilöstöryhmän osalta erikseen miesten ja naisten osalta:

· palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuustasoihin kuuluvien lukumäärä

· palkkausjärjestelmän mukainen henkilökohtaisen työmenestys- lisän keskiarvo

· palkkausjärjestelmän mukainen keskipalkka.

fluottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saa- mansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä työstä vapautus

fluottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoi- tamista varten vapautusta työstä siihen riittävä aika tai kuten siitä erikseen sovitaan.

fluottamusmiehellä on oikeus käydä sovittavalla tavalla luottamus- mieskautensa aikana työajalla edustamillaan Veikkauksen omilla työpaikoilla. Työnantaja maksaa aiheutuvat matkakulut päivärahoi- neen.

8 § Luottamusmiehelle annettavat säilytys ja työskentelytilat

fluottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitse- milleen asiakirjoille. Hänelle annetaan myös käyttöön työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavan- omaisia toimistovälineitä, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja jotta tehtävän vaatimat keskustelut voidaan käydä luottamuksellisesti.

9 § Palkkaus ja ansionmenetyksen korvaus

Liitteet

Pääluottamusmiestehtävässä toimivan henkilön palkka määräytyy sopimuspalkkana. Kun hänen pääluottamusmieskautensa päättyy, palkka määräytyy hänen työtään koskevan voimassa olevan palk- kausjärjestelmän mukaisesti.

fluottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettava erillinen korvaus on 5S euroa/kk, ellei muuten ole sovittu korkeammasta korvaukses- ta. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä työaikanaan.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta lisä- tai ylityökorvaus asianomaisen työehtosopimuksen mukaan.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovit- tujen luottamusmiestehtävien vuoksi, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään edus- tamansa henkilöstöryhmän ansiokehitystä. Tarkastelu tapahtuu vuosittain toukokuussa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ansio- tilaston pohjalta ja sen edellyttämät mahdolliset korotukset toteute- taan kesäkuun alusta lukien.

10 § Luottamusmiehen koulutus

fluottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten, kuin siitä Veikkauksessa erikseen sovitaan.

Pääluottamusmiehen tehtävän päättymisen jälkeen pääluottamus- mies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulu- tusta. Työnantajan järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

11 § Neuvottelujärjestys

Liitteet

Työntekijän tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palk- kaustaan tai työehtojaan koskevissa asioissa.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa näin saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle. Jos asiasta ei pääluottamusmiestasolla päästä yksimielisyyteen, noudatetaan työ- ehtosopimuksen 24 pykälän mukaista neuvottelujärjestystä.

fluottamusmiehelle ja työntekijälle on ilmoitettava, kuka toimii työn- antajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämis- tä, paikalliset ja liittojen neuvottelut on käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

12 § Sopimuksen voimassaolo

Irtisanomisaika on G kuukautta.

Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliito ry:n Veikkauksessa toimivat yhdistykset nimeävät kukin yhden edustajan ja Veikkaus omat edustajansa.

Liitteet

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, kohderyhmästä, ajankohdasta, kurssivahvuudesta ja järjestämispaikasta ja mahdollisista muista koulutustyöryhmän pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

Koulutustyöryhmä pyrkii päättämään ja tiedottamaan seuraavalle vuodelle hyväksymän kurssit pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Työryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken kalenterivuoden. Tällöin kurssista on tiedotettava viimeistään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.

Pääluottamusmiehet tiedottavat hyväksytyistä kursseista edusta- malleen henkilöstöryhmälle.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset xxxxxx- xxxxxxxxx mukaan ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mu- kaan. Yötyö- ja sunnuntaityökorotukset tai muut mahdolliset tun- tikohtaiset lisät eivät sisälly peruspalkkaan. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuo- lella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Työsuojelu- ja yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti.

Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osallistua hyväksytyille työsuojelukursseille.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti esimiehen, työntekijän ja luottamusmiehen kesken.

Liitteet

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle ja annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurs- sille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa pääluottamusmiehelle ilmoitetaan vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Korvaukset

fluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. fluottamusmiehen osalta palkkaa ei kuitenkaan makseta kuukautta pitemmällä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä

palkan maksamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

fluottamusmiesten lisäksi palkka maksetaan myös rekisteröityjen yhdistysten puheenjohtajille enintään kuukauden ajalta.

Palkka tarkoittaa peruspalkkaa ilman yö- ja sunnuntaityölisiä tai muita tuntikohtaisia lisiä. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät perus- palkkaan.

5 § Sosiaaliset edut

Liitteet

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

G § Sopimuksen voimassaolo

Tällä sopimuksella kumotaan voimassa olevat Veikkausta koskevat allekirjoittajajärjestöjä sitovat koulutussopimukset ja se on voimassa 1.3.2003 lukien toistaiseksi.

Irtisanomisaika on G kuukautta.

Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 1G.12.2011

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

xxx.xxx.xx

xxx.xxxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

VEIKKAUS OY:N TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata