KOHTA SÄÄNNÖT
KOHTA SÄÄNNÖT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 Vakuutuskassan nimi on ABB:n vakuutuskassa. Kassan kotipaikka on Vaasa.
2 Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sään- töjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekas- soista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 Kassan toimintapiirin muodostavat työnantaja ABB Oy:öön (0763403-3) työsuhteessa olevat työntekijät, toimihenkilöitä lukuun ottamatta, sekä tämän vakuutuskassan toimi- henkilöt.
Työnantajaa kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.
Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on vakuutettuna toisessa sairaus- tai vakuutus- kassassa.
Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi. Ti- lapäisyyden määritelmänä pidetään työsuhdetta, jonka kesto on enintään viisi kuukaut- ta.
Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuh- de on pakollinen.
Xxxxxx hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle toimitetaan kassan säännöt joko postiosoittee- seen tai sähköpostiosoitteeseen.
Vakuutetuille tiedotetaan sääntömääräyksistä ja –muutoksista vakuutuskassan internet- sivulla sekä osakkaan inside-sivuilla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.
6 Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.
Osakasta ei voida erottaa kassasta.
7 Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
8 Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,4 prosenttia vakuutetun osakkaalta ja vakuutuskassalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkettä saavalta vakuutetulta peritään lisäksi vakuutusmaksuna 1,4 prosenttia hänen eläkkeestään.
Kassa voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuu- desta pitkäaikaisen ulkomaankomennuksen ajaksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuk- sen aikana oikeutta kassan lisäetuuksiin.
Osakas maksaa kassalle vuosittain kannatusmaksua. Osakas vahvistaa kannatusmaksun suuruuden edeltävän vuoden joulukuussa perustuen alkavan vuoden tammikuun 1. päi- vän jäsenmäärään.
9 Osakas ja vakuutuskassa pidättävät vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa. Osakkaan kannatusmaksu maksetaan kassalle kerran vuodessa, viimeistään 31.3.
10 Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmak- suja enintään 25 prosentilla.
Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuu- toksena.
Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
11 Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustan- nuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;
6) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
12 Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alka- minen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sai- rausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutus- lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
13 Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairaus- vakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta annetussa asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
14 Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka tervey- den edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyk- sen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen am- mattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoi- to tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.
Lisäkorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäes- sä.
KORVATTAVAT KUSTANNUKSET
1. Lääkärinpalkkiot
1.1. Lääkärin vastaanottokäyntipalkkiot silloin kun käynti on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa, kuitenkin sillä rajoituksella, että erikoislääkärin perimästä vastaanot- tokäyntipalkkiosta korvataan vain 80 prosenttia. Hammaslääkärin palkkio korvataan kohdan 9 perusteella.
1.2. Yksityisessä sairaanhoitolaitoksessa suoritetuista leikkauksista tai niihin verrattavista lääkärin toimenpiteistä korvataan 80 prosenttia. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.
2. Xxxxxxxx terveydenhuolto
2.1. Avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin ham- mashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka.
2.2. Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoi- topäivämaksun enimmäismäärään saakka.
3. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
3.1. Yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu yhteensä enintään 800 euroa hoitokertaa kohti ja ellei hoito ole 1-9 kohdan nojalla muutoin korvattavaa.
3.2. Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimuk- set sekä niihin liittyvä näytteenotto sekä valohoito. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.
3.3. 80 prosenttia lääkärin määräämästä magneettitutkimuksesta ja muista radiologisista tutkimuksista. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa vakuutet- tua kohti.
4. Lääkkeet
4.1. 90 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausva- kuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.
4.2. 90 prosenttia muista kuin sairausvakuutuslain nojalla korvattavista lääkkeistä, jos hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
4.3. Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata.
5. Fysioterapia
5.1. Lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 80 pro- senttia.
6. Hieronta
6.1. Lääkärin määräämästä hieronnasta peritystä maksusta 80 prosenttia kuitenkin enin- tään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa.
7. Apuvälineet
7.1. Lääkärin määräämien sidosten, tukisukkien, tukiliivien, jalkatukien ja purentakisko- jen hankkiminen 101 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.
7.2. Lääkärin lähetteellä uniapneaa varten tarvittavan CPAP-laitteen vuokrasta tai han- kinnasta tai väliaikaisen unimaskin hinnasta hoidon alkuvaiheessa enintään 150 euroa kunnes laite on saatavissa julkisen sairaanhoidon yksiköstä.
8. Silmälasit
8.1. Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämät yhdet silmälasit tai piilolinssipakkaukset kertaostona tai näköä korjaava leikkaus. Korvausta maksetaan enintään 300 euroa korvauskertaa kohti joka kolmas kalenterivuosi. Kor- vauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit tai piilolinssit ovat optisesti näkökykyä korjaavia.
8.2. Optikon suorittamasta näöntarkastuksesta peritty maksu kokonaan.
9. Hammashoito
9.1. Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammastek- nikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 250 euroa kunakin kalenteri- vuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.
9.2. Vähintään viiden vuoden ajan kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoisham- masteknikon suorittamasta proteettisesta hoidosta peritystä enintään 337 euroa aikai- sintaan viiden vuoden välein.
9.3. Hammaslääkärin palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito.
10. Psykoterapia ja lyhytpsykoterapia
10.1. 50 prosenttia Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudesta Ke- lan korvaamien käyntikertojen osalta.
10.2. Työterveyslääkärin määräämästä lyhytpsykoterapiasta 80 prosenttia, kuitenkin enintään viisi hoitokertaa ja enintään 800 euroa kalenterivuodessa
LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET
15 Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val- vontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai
2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen tervey- denhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitä- mistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antami- sesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutki- mus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.
Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa anne- tusta hoidosta olisi maksettu.
Matkakuluja ei korvata.
Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuosittainen enimmäiseuromäärä, voidaan edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa elinkustannusindeksiä vastaavaksi.
16 Hautausavustus
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1000 euroa.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muus- sa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuu-
xxxxx xxxxxxxxxxx, taikka ellei kumpikaan heistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle. Jos avustuk- seen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 kappaleessa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekis- teröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn pari- suhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.
17 Eroavustus
Eroavustus suoritetaan vakuutetulle, tämän kohdan 2 kappaleessa mainituin perustein, joka eroaa kassasta siirtyessään vanhuuseläkkeelle tai 58 vuotta täytettyään toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja jää kokonaan pois työstä.
Eroavustus suoritetaan vähintään 15 vuotta yhdessä tai useammassa erässä kassaan kuuluneelle jäsenelle. Eroavustuksen määrä on 1200 euroa. Osa-aikatyöstä eläkkeelle jääneelle jäsenelle eroavustus määräytyy osa-aikatyön suhteessa täydestä eroavustuk- sesta.
Eroavustuksen piiriin eivät kuulu enää 1.1.2014 jälkeen kassan jäseniksi tulevat henkilöt.
18 Edellä 14-17 kohdissa määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittä- vät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänel- le suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mu- kaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
19 Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntynei- tä kustannuksia.
Kustannus katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Kor- vausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajan- kohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannus on maksettu.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
20 Jos vakuutettu sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomau- tuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään ei- kä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 kohdan mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta.
Lisäetuuksia ei makseta myöskään kohdan 8 mukaisen maksuvapautuksen ajalta.
21 Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaa- jaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huoli- mattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväk- syttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ot- tamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittami- sen keskeyttämistä on vakuutettua tai muuta edunsaajaa kuultava sekä huomioitava va-
kuutetun tai muun edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.
22 Hallituksella on oikeus määrätä ketä lääkäriä tai 15 kohdan 1 kappaleessa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tut- kimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustan- nuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko ko- konaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
23 Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettä- vä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta kor- vausta haetaan, on suoritettu. Hautaus- ja eroavustusta on haettava vuoden kuluessa sii- tä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kui- tenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttoma- na.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuu- tuskassalain 6 luvun 8 §:n säännöksiä.
24 Näiden sääntöjen kohdan 14 mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamas- taan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
25 Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perin- tätapaa.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan koh- tuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vil- pillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.
Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
26 Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kas- saan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitse- mäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta.
Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pohjanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
27 Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoitta- masta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edelli- siltä tilikausilta.
Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta an- taa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
28 Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämi- seen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 50 prosenttia täyden vara- rahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukais- ten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
29 Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapah- tumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista lasku- perustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
30 Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslas- kelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilin- päätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.
31 Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
32 Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voi- daan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on oltava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilin- tarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastaja tai tilintarkastajat valitaan edustajiston kokouksessa. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.
EDUSTAJISTON KOKOUS
33 Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouk- sella.
Edustajiston toimikausi on yksi vuosi.
Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
34 Vakuutetut valitsevat edustajistoon helmikuun 20 päivään mennessä seuraavaksi kau- deksi yhden edustajan kutakin alkavaa kohdassa 35 tarkoitettua piiriin kuuluvaa 200 va- kuutettua kohden edellisen vuoden viimeisen päivän vakuutettujen määrän mukaan. Edustajistoon valitaan aina kuitenkin vähintään 10 edustajaa ja näille henkilökohtaiset varaedustajat. Ehdokkaana vaalissa voi olla ainoastaan kassan vakuutettu. Edustajistoon ei voi valita hallituksen jäsentä.
Edustajiston kokoukseen osallistuvalle vakuutetulle tai varaedustajalle maksetaan ko- kouspalkkio, jonka määrän esittää hallitus ja jonka määrästä päättää edustajisto.
Edustajiston kokouksessa on jokaisella edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi ol- la kokouksessa edustettuna asiamiehen välityksellä. Edustajiston jäsen voi käyttää avustajaa. Avustajan käytöstä on ilmoitettava etukäteen.
Edustajiston toimikausi alkaa maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy valintavuot- ta seuraavan kalenterivuoden helmikuun lopussa.
Osakas edustaa kokouksessa äänimäärää, joka vastaa kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteistä äänimäärää. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päi- vätty ja yksilöity valtakirja.
Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän pal- veluksessaan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan vakuutettujen lukumäärän suh- teessa.
35 Edustajiston valitsemista varten hallitus jakaa kassan vakuutetut Helsingin ja Vaasan piireihin. Hallitus määrää tammikuun loppuun mennessä piireittäin vaalikokouksen ajan ja paikan, järjestämisestä vastuulliset henkilöt sekä vahvistaa piireittäin valittavien edustajiston jäsenten lukumäärät.
Jos edustajistoon ei piirien vakuutettujen määrän perusteella tule valittavaksi vähin- tään 10 jäsentä, hallitus määrää ensimmäisen lisäedustajan valittavaksi siitä piiristä, jossa piirin vakuutettujen määrä jaettuna luvulla 200 antaa suuremman jakojäännök- sen. Tämän jälkeen mahdollisesti tarvittavat lisäedustajat määrätään valittavaksi piireit- täin vuorotellen.
Hallitus kutsuu vaalikokouksen koolle ilmoittamalla siitä piirin alueella olevilla osakkaan ilmoitustauluilla ja kassan nettisivuilla vähintään viikon ajan ennen kokousta.
Vaalikokouksessa on kullakin kyseiseen piiriin kuuluvalla kassan vakuutetulla yksi ääni. Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä. Äänioikeutta voi käyttää avustajan välityksellä.
Edustajistoon valitaan ne, jotka saavat eniten ääniä. Henkilökohtaiset varaedustajat valitaan seuraavaksi eniten ääniä saaneista heidän äänimääriensä mukaisessa järjestyk- sessä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Vaalikokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet jäsenet sekä vaalin tulos. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouk- sessa sitä varten valitun kassan vakuutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on toimitettava kassan hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.
36 Kassalla on vuosittain yksi varsinainen edustajiston kokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.
Varsinaisessa edustajiston kokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6) määrätään edustajiston jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja vara- jäsenten tilalle;
8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat;
9) esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä
10) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
37 Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihet- ta.
Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos edustajiston kokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlaske- tusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
38 Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
39 Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltä- vässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Edustajiston kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse tai sähköpostilla edustajis- ton jäsenille ja osakkaalle. Kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan kotisivuilla.
Kokouskutsu ylimääräiseen edustajiston kokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen kohdan 37 kappaleen 2 tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
40 Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja –paikka sekä ko- kouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
Silloin, kun edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston kokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on me- neteltävä, kun edustajiston kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
41 Edustajiston kokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henki- lö.
Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin
lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväk- symistä.
Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on edustajiston kokoukses- sa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen edustajiston kokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muu- toksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat ol- leet edustettuina edustajiston kokouksessa.
42 Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu tämän lain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut (ja osakkaat) joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asia on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä edustajiston kokouksessa, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajis- ton kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajiston kokouksen koolle kut- sumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jos päättämisvalta edustajiston kokouksessa on valituilla edustajilla, on kokous kuiten- kin laillinen kutsusta riippumatta, jos kaikki edustajat ovat paikalla.
43 Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioi- keutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tu- los silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettuja ja osakkaan nähtävänä. Osakkaalla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
44 Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava hen- kilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee edustajiston kokous. Xxxxxx vakuutetut valitsevat neljä varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee neljä varsinaista jäsentä varajäseni- neen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimit- tavan edustajistonkokouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kaksi vakuutettujen ja kaksi osakkaan valitsemaa jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen kokoukseen osallistuvalle jäsenelle tai varajäsenelle maksetaan kokous- palkkio, jonka määrästä päättää edustajisto.
Edustajiston jäsen tai varajäsen ei voi olla hallituksen jäsen tai varajäsen.
45 Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmu- kaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimen- hoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämi- sestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimi- tusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai ali- jäämää koskeviksi toimenpiteiksi;
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.
46 Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan edustajiston kokouksen jälkeen pidettävässä ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Puheenjohta- jien toimikausi kestää seuraavaan varsinaiseen edustajiston kokoukseen asti. Toimitus- johtaja tai vakuutusmatemaatikko ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai mikäli puheenjohtajia ei ole vielä valittu toimitusjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään nel- jä muuta jäsentä on paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
47 Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen pu- heenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kuta- kin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitus- johtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
48 Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kir- janpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja elä- kekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
49 Kassan nimen kirjoittavat toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja, kumpikin xxxx- seen sekä hallituksen jäsen tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yh- dessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
50 Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmista- en.
Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen. Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lai- nanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitä- miseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
51 Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvollisuuk- sia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutok- sen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
52 Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
53 Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan pur- kamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuu- tuskassalain 8 luvussa säädetään.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN
54 Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyes- sä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää to- dennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraa- van tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja kat- teen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään;
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.
55 Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltävil-
tä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Xxx xxxx- xxxx määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous enemmistöpäätöksellä tehdä päätök- sen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleis- hyödylliseen tarkoitukseen.