TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.11.2013 - 31.10.2016

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

ISBN 978-952-5998-53-5

Sisällysluettelo

Asiahakemisto 5-12

Allekirjoituspöytäkirja 13-22

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus

1 § Soveltamisala 23-25

2 § Liitesopimukset 25

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 26-28

4 § Palkkausta koskevat määräykset 28-43

5 § Osa-ajan palkka 44-47

6 § Säännöllinen työaika 47-52

7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 52-56

8 § Vapaapäivät 56

9 § Arkipyhäviikot 57-59

10 § Lepoajat ja viikoittaisen vapaa-ajan korvaus 59-61

11 § Lisätyö 61-63

12 § Ylityö 63-68

13 § Sunnuntaityö 68-69

14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 69-71

15 § Varallaolo 71-72

16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 72-74

17 § Kaivoslisä, puhdistautumislisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 74-75

18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 76-77

19 § Lääkärintarkastukset 78-79

20 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta 79-80

21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 80-81

22 § Matkakorvaukset 81-86

Sisällysluettelo

23 § Koulutustilaisuudet 86-88

24 § Vuosiloma 88-91

25 § Kokoontumisoikeus 91

26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 91-92

27 § Neuvottelujärjestys 92-94

28 § Sopimuksen sitovuus 94

29 § Sopimuksen voimassaolo 95-96

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden yhteistoimintasopimus (Liite 1) 97-114

Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisanomissuojasopimus (Liite 2) 115-131

Ratkaisulautakuntaa koskeva allekirjoituspöytäkirja

(Liite 3) 132-134

Aattopäivä 64

Adoptio 79

Ajokilometrikorvaus 86

Alarajanveto 24

Alihankinta 91

Allekirjoituspöytäkirja (TES) 13-22

— Palkkaratkaisu 14-16

— Työryhmät 16-20

— Rinnakkaissopimukset 21

— Tasa-arvo 21

Aloittamistyöt 67

Ammatillinen koulutus.................................................. 86-87, 104

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 26

Arkipyhäviikot 57-59

Ay-koulutus 109-110

Eläkkeelle siirtyminen 89

Erimielisyyksien ratkaiseminen 92-93

Erimielisyysmuistio 93

Erityisäitiysvapaa 79

Hammassairaus 78

Harjoittelijat 40

Helatorstaiviikko 57-58

Hälytysluontoinen työ 72-73

Hälytysraha 73

Iltatyö 69-71

Iltatyölisä 70

Irtisanominen

— Irtisanomissuojasopimus 115-131

— ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 118-119

— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 118

— irtisanomisajat 116-117

— irtisanomisajoista toisin sopiminen 116

— irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 119

— irtisanomisen perusteet 120

— irtisanomista koskevat ilmoitukset 118-119

— lomautus 125-129

— työvoiman vähentämisjärjestys 125

Itsenäisyyspäivä .............................................................. 57-58, 68

Joulu .......................................................................... 47, 57-58, 64

Xxxxxxxxxxx 50, 56, 63, 64, 69, 89

Juhannus .................................................................. 47, 57-58, 64

Järjestäytymisvapaus 26

Kaivoslisä 74-75

Kaksivuorotyö 50

Kehittämistoiminta 107

Kertausharjoitukset 81

Keskimääräinen säännöllinen työaika 53-56

Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä 74-75

Kokoontumisoikeus 91

Kolmivuorotyö 48-52

Koulutus .......................................................................................

— ammatillinen koulutus 86-88

— ay-koulutus 109-110

— kolmen kuukauden luottamusmieskurssi 110

— yhteinen koulutus 108-109

Koulutustilaisuudet 86-88

Kunnallinen luottamustehtävä 80-81

Kuolema 80

Laboratorio ja röntgentutkimukset 78

Lapsen sairastuminen 81

Lepoajat ........................................................................ 59-61, 68

Lisätyö 61-63

Lomapalkka 88

Lomaraha 88-89

Lomautus 117, 120-129

Lopettamistyöt 67

Luontoisedut 41

Luottamusmies ..............................18-19, 40, 91, 98-107, 112-114

— ks. yhteistoimintasopimus 97-114

— ansionmenetyksen korvaaminen 101-104

— ehdokassuoja 106

— ilmoitukset 98

— koulutus 108-110

— luottamusmiehelle annettavat

henkilötilastotiedot 112-114

— osastoluottamusmies.......................................99-100, 104-106

— tietojen luottamuksellisuus 114

— toimitila 104

— työsopimuksen irtisanominen 105-106

— työsopimuksen purkaminen 105

— vapautus työstä 101-105

— varamiehet 107

Lyhyt tilapäinen poissaolo 80-81

Läheisen omaisen kuolema 80

Lääkärintarkastukset 78-79

— hammassairaus 78

— korvaaminen 78-79

— laboratorio ja röntgentutkimukset 78

— lakisääteiset tarkastukset 79

— matkakorvaus ja päiväraha 79

— raskaus 78

— työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 78

Lääkärintodistus 76

Matkakorvaukset 81-86

— kilometrikorvaus 86

— majoituskustannusten korvaus 83

— matkaajan korvaus 84-86

— matkakustannukset 82

— matkan alkaminen ja päättyminen 82-83

— matkustamisvelvollisuus 81

— päiväraha, kotimaa 82-83

— päiväraha, xxxxxxxx 00

— ruokaraha 83

— työtuntien ja matkaajan laskeminen 85

— työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja kuukausipalkkatakuu 85

— yömatkaraha 83

Muutokset toimihenkilön asemassa 31

Neuvottelujärjestys 92-94

— muu paikallinen yhteistyö 36, 41, 55-56

— neuvottelujen aloittaminen 92

— neuvotteluvelvollisuus 92

— palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen 40

— pöytäkirjan tai erimielisyysmuistion laatiminen 93

Nuoret

— palkkaus 39

Oman auton käyttö 86

Osa-ajan palkka

— poissaolopäivän laskeminen 44-47

— poissaolotunnin laskeminen 44

Osastoluottamusmies ...........................................99-100, 104-106

Paikallinen sopiminen

— työaika 54-56

— lomaraha 89-90

— mekanismi 93-94

— mekanismi (palkkamääräykset) 40

— xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx ............................................. 49-50, 53

— lisätyö 63

— sunnuntaityö 69

— ylityö 63-67

Palkan maksaminen 40-41

Palkan maksaminen kurssiajalta 110

Palkanmaksu vapautuksen aikana 101-102

Palkkaus 28-43

— harjoittelijat 40

— henkilökohtainen palkanosuus 35-38

— nuoret 39

— tehtäväkohtainen palkanosuus 28-35

— vaativuusluokkapalkat 33-34

Palkkiopalkka 38

Palvelusvuosilisä 42-43

Perhevapaa 79-80

Poissaolopäivän laskeminen 44-47

Poissaolotunnin laskeminen 44

Puhelinohjeet 73

Provisiopalkka................................................................. 27-28, 88

Päivittäinen lepoaika 59

Päiväraha 82-84

Raskaus 78

Reservin harjoitukset 81

Ruokaraha 83

Ryhmähenkivakuutus 27

Röntgentutkimukset 78

Sairaus 76-77

Sairausajan palkka 76-77

— alle kuukauden työsuhde 76-77

— ilmoitusvelvollisuus 76

— korvausajanjaksot 76

— korvausperuste 76

— lääkärintodistuksen esittäminen 76

— perhevapaa 79-80

— sama sairaus 77

— sairausajan palkan epääminen 76

— työkyvyttömyyden toteaminen 76-77

— työkyvyttömyyden uusiutuminen 77

— vähennykset 77

— äitiysvapaa 79-80

Sijaisuudet 39

Sopimuksen sitovuus 94

Soveltamisala (työehtosopimuksen) ......................23-25, 132-134

Sunnuntaityö 68-69

Synnytys 78

Säännöllinen työaika 47-56

Tapaturma 76

Tasa-arvo 21

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden

yhteistoimintasopimus 25, 97-114

Tiedotus 111-114

Toimenkuvaus 28-29

Toimen muutokset 31-32

Tulospalkkaus 38

Tuottavuuden ja teknologian kehittämistoiminta

— ks. yhteistoimintasopimus 107-108

Työaika

— keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 53-55

— keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen

työaika 47-49

— pituus ...................................................................47-49, 53-56

— säännöllinen työaika 47-56

— työaikaero ja palkka 47-48

— työajan tilapäinen pidentäminen 60-61

— vuorotyö 69

Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 49-51

Työnjohto-oikeus 26

Työrauhavelvoite 97

Työsopimuksen purkaminen 115, 120, 127, 129

Työsuhteen ehtojen muuttaminen 28

Työsuojelu 98-101

Työsuojelukoulutus 108-110

Työsuojelupäällikkö 100-101

Työsuojeluvaltuutettu 98-107

— ajankäyttö 101-102

Työtaistelusta ilmoittaminen 97

Työtuntijärjestelmä 44, 50, 52-53

— ilmoitusvelvollisuus 52-53

— laatimisvelvollisuus 52

— neuvotteluvelvollisuus 52

— pysyvä muutos 52

— tilapäinen muutos 53

Työviikko 53

Työvoiman vähentämisjärjestys (irtisanomissuoja-

sopimus) 125

Työvuorokausi 53, 66

Ulkomaan päivärahat 84

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 91-92

Vapaapäivät 54, 56

Varallaolo 71-72

Vastuuvakuutus 26

Viikoittainen vapaa-aika 60-61

Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus 60-61

Viikoittainen ylityö 63-68

Vuorokautinen ylityö 63-68

Vuorotyö

— vuorotyölisä iltavuorossa 69-70

— vuorotyölisä yövuorossa 69-70

— vuorotyölisä yli ja sunnuntaityöstä 71

Vuosiloma

— kuukausipalkan jakaja 88

— lomaraha 88-89

— työsuhteen päättyminen ja lomaraha 89

— vuosilomapalkka 88

— ylimääräinen lomaraha 90

Vähimmäispalkka 28, 38

Yhteistoimintasopimus (teknologiateollisuuden toimihenkilöiden) 97-114

— yleisiä määräyksiä 97-98

— yhteistoimintatehtävät ja yhteistoiminta-

organisaatiot 98-101

— luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset 101-107

— yhteistoiminta 107-108

— koulutus 108-110

— ammatillinen 86-88

— yhteinen koulutus 108-109

— ay-koulutus 109-110

— tiedotustoiminta 111-114

Yhteiskunnallinen luottamustehtävä 80-81

Yleiset velvollisuudet 27

Ylityö

— mitä ylityöksi luetaan 63

— peruspalkan laskeminen 66

— säännöllisen työajan ylityöjakaja 66

— vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 64

— viikoittainen ylityö 63

— vuorokautinen ylityö 63

Ylärajanveto 23-24

Yömatkaraha 83

Yötyö 69-71

Yötyölisä 70

Äitiysvapaa 79-80

Äkillinen sairaustapaus 80

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 23.10.2013

Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Läsnä Teknologiateollisuus ry Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

1 §

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 9.10.2013 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2013 alkaen.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.11.2013 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.

2 § Palkkaratkaisu

Vuosi 2013

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 30.11.2013 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen paikallisen ratkai-

sun perusteella, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Yleiskorotuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan kuukausi- palkkoja luontoisetuineen 20 euron yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien.

Vuosi 2014

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 31.10.2014 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen paikallisen ratkai- sun perusteella, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Yleiskorotuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, korotetaan kuukausipalk- koja luontoisetuineen 0,4 % yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

3 §

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun palkkaustyö- ryhmän toimeksiantoa. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa ja kehittä- mistä varten työryhmä saa uudella sopimuskaudella tehtäväkseen:

• Toteuttaa sopimuskauden aikana pieniin ja keskisuuriin työ- paikkoihin keskittyvän palkkausjärjestelmän ylläpitopanos- tuksen työpaikoilla.

• Selvittää sopimuskauden aikana järjestelmän kehittämisen tarvetta ja vaihtoehtoja edellisellä sopimuskaudella valmis- tuneen, palkkausjärjestelmän toimivuutta koskeneen selvitys- työn pohjalta.

• Jatkaa tuloksellisuutta ja kannustavuutta edistävien palkitse- misjärjestelmien kehittämistä.

• Edistää työpaikkakohtaisten palkkaustyöryhmien syntyä.

4 §

Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön

hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvin- vointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Liitot jatkavat käynnissä olevaan Hyvä työ – pidempi työura -hank- keeseen osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkei- den toteuttamisessa. Liitot sitoutuvat edistämään sopimuskaudella valmistuvan työkaarimallin käyttöönottoa työpaikoilla.

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutus- suunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Liitot kehottavat yrityk- siä hyödyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun

-prosessimallia, joka löytyy osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xxxx/ osaaminen-haltuun.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinni- tetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien saira- uspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työ- paikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpitei- tä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyö- dyntää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tuke- vat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.

5 §

Luottamusmiehen asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida:

• henkilöstön edustuksen organisoinnin perusteita ja toimivuut- ta erilaisissa yritysrakenteissa,

• tarvetta määritellä henkilöstöedustuksen tehokas toteutumi- nen tilanteissa, jolloin luottamusmiestä ei ole valittu taikka luottamusmies edustaa työpaikalla henkilöstöryhmän vähem- mistöä,

• henkilöstöedustajan oikeuksien ja velvollisuuksien oikeata tasapainoa, kuten työn mitoitusta, kustannusten kohdistusta ja henkilöstöedustajan suojaa sekä korvausta erilaisissa osal- listumis- ja neuvottelutilanteissa, sekä

• työnantajan ja henkilöstöedustajan välisen keskinäisen vuo- rovaikutuksen toimivuutta työehtomääräysten näkökulmasta.

Työryhmän tulee antaa raporttinsa ja mahdolliset esityksensä liit- tojen toimenpiteistä sekä työehtosopimusmääräysten muuttami- sesta 31.10.2014 mennessä.

6 §

Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä on- gelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luo- daan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuk- sen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällai- sessa asiayhteydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamus- miesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

7 § Työryhmät

7.1

Revisiotyö

Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritys- ten kilpailukyvyn ja toimihenkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopi- mustekstien selkiyttämistä, keskittyen sopimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.

Työryhmä selvittää lisäksi työehtosopimuksen työaikajoustoja koskevien sopimusmääräysten toimivuutta ja työaikapankkien käyttöön liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia. Työryhmä tekee sel- vityksen työaikapankkien käytöstä ja toimivuudesta työpaikoilla 31.12.2014 mennessä sekä laatii tarvittaessa selvityksen tulosten pohjalta työaikapankkijärjestelmään liittyvää yhteistä ohjeistusta.

7.2

Työehdot ulkomaantyössä

Liitot asettavat työryhmän, joka laatii käytettävissä olevan materi- aalin ja yhdessä tehtävän selvitystyön pohjalta 31.3.2014 mennes- sä työehtoja ulkomaantyössä koskevat ohjeet yrityksille ja niissä työskenteleville toimihenkilöille.

7.3

Työpaikkakohtaiset kokeilut

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakoh- taisten, toimihenkilöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta.

Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuk- sen määräyksistä kaikkien toimihenkilöille maksettavia palkka ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää liittojen hyväksymistä.

Työpaikkakohtaiset kokeilut merkitsevät luottamusmiehen tehtä- vien lisääntymistä, mikä yhteistoimintasopimuksen 3.1 kohdassa mainitun vapautuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon. Erityisesti kokeilujen aloitusvaiheessa tämä yleensä merkitsee luottamusmiehen vapauttamista määräajaksi työnteosta. Vapautus tulee antaa luottamusmiehen ansiotasoa vähentämättä.

8 § Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen so- veltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

9 §

Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavutta- miseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimen- piteiden toteuttamisen merkitystä.

Tätä työtä tukeakseen sopijapuolet järjestävät sopimuskauden ai- kana vuosittain yhteistä koulutusta tasa-arvosuunnitelman laatimi- sesta ja palkkakartoituksen tekemisestä. Valtakunnallisia koulutus- tilaisuuksia pyritään järjestämään sopijapuolten sopimalla tavalla 2 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa alueelli- sia ja yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia.

Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset sopimuskauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työ- ryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuo- livaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.

10 §

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxx ja Xxxx- xx Palokangas tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtä- vissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammattikor- keakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista val- mistuvat tekniikan, talouden, hallinnon tai esimiestehtäviin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henkilöt.

2

Ylärajanveto

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Arviointia suoritettaessa otetaan huomi- oon yrityksen koko.

Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuo- tannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla tehtävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudelli- nen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä kappaleessa on tarkoitettu. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sa- notulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esi- miesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suu-

rissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useam- pia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henki- löitä, edellyttäen, että muut edellisessä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.

Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä mer- kitsee sitä, että esim. korkeakoulu tai muun erityiskoulutuk- sen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen sovelta- mispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihenkilön toimi mää- räytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuk- sen soveltamismääräysten mukaisesti.

3

Alarajanveto

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöi- hin.

4

Poikkeus ja erityismääräyksiä

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisi- otyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltu- vin osin.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä kos- kevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teolli- suuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisam- mattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

Mikäli teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metallite- ollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta

Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen toimihenkilöiden työ- suhteisiin.

Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkont- torissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä EK:n toi- mialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.

Soveltamisohje:

Soveltamisala on tehtäväkohtainen ja se määräytyy toimen tosiasiallisen sisällön perusteella. Sopimuksen tehtäväkoh- taisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.

Uusia työntekijöitä palkattaessa ja tehtävämuutosten yhte- ydessä työnantajan edustaja toimittaa henkilöstöryhmien edustajille tiedon tehtävän sisällöstä sekä siihen sovelletta- vasta työehtosopimuksesta.

Työehtosopimuksen osana sovelletaan ratkaisulautakuntaa koske- vaa liitettä.

2 § Liitesopimukset

• Teknologiateollisuuden yhteistoimintasopimus

• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisanomis- suojasopimus

• Ratkaisulautakuntaa koskeva pöytäkirja

3 §

Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

1 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilö.

2 Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.

Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimi- henkilön annettua valtuutuksen ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittamalle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekir- joittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimi- henkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

3 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palve- luksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihen- kilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuote- tusta henkilö ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 150.000 euroa kuitenkin siten, että korva- usten enimmäismäärä on 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 30.000 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koske- van ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjes- töjen välillä sovittu.

4 Yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tie- dottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutok- sista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koske- vista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yrityk- seen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopi- mus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edus- tajat.

5 Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot

Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työ- ehdot sovitaan mahdollisimman täsmällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palkkaus, kulujen korvausperusteet, vuo- siloma ja sairausajan palkan laskemisperusteet ja provisioosan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työantaja vahvistaa myyntitavoitteet on tarkoituksenmu- kaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen

myyntimiehen välillä. Työnantaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.

6 Muutokset työsuhteen ehdoissa

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuo- let siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työ- sopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttä- en toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etui- hinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomis- aikaa.

4 §

Palkkausta koskevat määräykset

1 Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilö- kohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää.

Vähimmäispalkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henki- lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.

2 Tehtäväkohtainen palkanosuus

2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää esimerkin toi- menkuvauslomakkeesta.

Työpaikalla käytetään vain yhtä toimenvaativuusmittaria. Perus- mittarina on METTOVA. Paikallisesti voidaan sopia muun toi- menvaativuusmittarin käytöstä. Tämän mittarin tulee olla raken- teeltaan sellainen, että sen avulla voidaan mitata kaikkien tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla olevien toimien vaativuudet.

Toimenvaativuusmittari METTOVA

Toimen vaativuus mitataan työpaikalla seuraavien tekijöiden avul- la:

1 TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT

Vaativuus on sitä suurempi

• mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

• mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan

1.1	Yksityiskohtaiset työohjeet. Opastus työpaikalla.	40
1.2	Yleiset työohjeet. Tarvittavat tiedot ja taidot saa- daan koulutuksella ja/tai lyhyellä kokemuksella.	70
1.3	Yleisluontoiset toimeksiannot. Tarvittavat moni- puoliset tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai pitkähkön kokemuksen avulla.	100
1.4	Yleisluontoiset toimintamallit. Tarvittavat monipuo- liset ja laajat tiedot ja taidot saadaan koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn pitkän kokemuksen avulla.	130
1.5	Toimintaperiaatteet ja ennakkotapaukset ohjaavat toimintaa. Tarvittavat monipuoliset ja syvälliset erityistiedot ja -taidot saadaan koulutuksen ja/tai pitkän kokemuksen avulla.	160

2 RATKAISUJEN JA PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET

Vaativuus on sitä suurempi

2.1 mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko toimipaikkaa

2.11	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä oma työ/työ- ryhmä.	10
2.12	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä lähiympäristöä laajempi alue.	20
2.13	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä osasto/yksik- kö.	30
2.14	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä useita osastoja/ suuri yksikkö.	40

2.2 mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudel- liset, toiminnalliset ja muut vaikutukset

2.21	Ratkaisujen vaikutus on tavanomainen.	10
2.22	Ratkaisujen vaikutus on kohtalainen.	20
2.23	Ratkaisujen vaikutus on melkoinen.	30
2.24	Ratkaisujen vaikutus on suuri.	40

3 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi

• mitä syvällisempi ja laajempi neuvonnan, opastamisen, motivoinnin tai neuvottelu ja yhteistyötaitojen vaatimus toimeen sisältyy.

3.1	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.	25
3.2	Toimeen tai sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntija- yhteyksiä.	50
3.3	Neuvottelu ja/tai yhteistyötaitoja vaativa toimi.	75
3.4	Vaikuttamistaitoja ja erityisiä yhteistyötaitoja vaa- tiva toimi.	100

4 TEHTÄVÄ JA JOHTAMISVASTUU

Vaativuus on sitä suurempi,

• mitä vaikeampia erilaisten näkökohtien käsittelyä ja yh- teensovittamista tehtävään kuuluu,

• mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta ja johtamis- järjestelmissä.

4.1	Oma tai opastava ja/tai ohjaava tehtävä.	15
4.2	Itsenäinen tehtäväalue tai organisointi ja resurssivas- tuu ja/tai esimiestehtävä.	30
4.3	Laaja itsenäinen tehtävä tai laaja organisointi ja re- surssivastuu ja/tai laaja esimiestehtävä.	45
4.4	Laaja ja monipuolinen itsenäinen tehtävä tai moni- puolinen organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimies- tehtävä, jossa alaisia useilla organisaatiotasoilla.	60

Määritetyn toimenvaativuuden tulee vastata toimen todellista vaa- tivuutta. Määritykset tarkistetaan kaikkia koskien säännöllisin vä- liajoin vähintään kerran vuodessa ja toimihenkilökohtaisesti tehtä- vien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toi- mihenkilötyösuhteen alkamisesta. Samaa neljän kuukauden aika- rajaa noudatetaan myös tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Tehdyt toimenvaativuusmääritykset ja –muutokset käydään läpi työnantajan ja toimihenkilöiden edustajan kanssa vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi uusien tehtävien osalta sekä tehtävien pysyvi- en muutosten yhteydessä. Toimihenkilöiden edustajalla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määri- tyksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työpaikalla ei ole toimihenkilöiden edustajaa, on toimihenkilöllä oikeus pyydettäessä saada tietää toimensa vaativuusluokka vaativuustekijöineen.

Soveltamisohje:

Toimihenkilöiden lukumäärän sitä edellyttäessä työpaikal- le perustetaan palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten työn- antajan ja toimihenkilöiden yhteinen palkkaustyöryhmä. Palkkaustyöryhmän muodostavat palkkausjärjestelmäkou- lutuksen saaneet toimenvaativuuden määrittelyyn perehty- neet henkilöt. Palkkaustyöryhmä toimii toimen vaativuuteen liittyvissä ylläpito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa kokoontuvana asiantuntijaryhmänä. Ryhmällä on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista. Tämän lisäksi työryhmässä voidaan paikallises- ti sovittavalla tavalla käsitellä muitakin palkkaukseen liitty- viä kysymyksiä. Työryhmän tulee käsitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä kokoontuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Jos työpaikan työorganisaatiossa on toteutettu sellaisia muutoksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet toimien sisältöihin, saattaa olla syytä tehdä kaikkien tointen vaati- vuuden määritykset uudelleen palkkaustyöryhmässä. Sama koskee myös uusilla toimipaikoilla toteutettavaa järjestel- män käyttöönottoa.

Liitot antavat tarkempaa ohjeistusta työpaikan palkkaustyö- ryhmän tehtävistä koulutusaineistossa.

2.2 Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoina noudatetaan sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2014 tai lähinnä sen jälkeen, 24.10.2011–31.10.2013 voimassa olleen työehtosopi- muksen 4 §:n 2.2 kohdan mukaisia, 1.11.2012 alkaen noudatettuja vaativuusluokkapalkkoja.

Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka- mispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):

Toimen vaativuus- pisteet	Vaativuus- luokka	Viikkotyöaika 37,5 h/vko palkka €/kk	Viikkotyöaika 40 h/vko palkka €/kk
100−129	1	1502	1514
130−159	2	1634	1647
160−189	3	1778	1792
190−219	4	1934	1950
220−249	5	2105	2122
250−279	6	2290	2308
280−309	7	2491	2511
310−339	8	2711	2732
340−369	9	2949	2973
370-400	10	3209	3234

Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka- mispäivä on 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):

Toimen vaativuus- pisteet	Vaativuus- luokka	Viikkotyöaika 37,5 h/vko palkka €/kk	Viikkotyöaika 40 h/vko palkka €/kk
100−129	1	1514	1526
130−159	2	1647	1660
160−189	3	1792	1807
190−219	4	1950	1966
220−249	5	2121	2138
250−279	6	2308	2327
280−309	7	2511	2531
310−339	8	2732	2754
340−369	9	2973	2997
370-400	10	3234	3260

Jos työaika poikkeaa edellä mainituista viikkotyöajoista, on se otettava huomioon vaativuusluokkapalkassa.

2.3 Paikallisesti sovittu toimenvaativuusmittari

Käytettäessä paikallisesti sovittua toimenvaativuusmittaria, vaati- vuusluokkapalkat muodostetaan yllä olevasta taulukosta siten, että koko taulukon alue on käytettävissä.

Jos paikallisesti sovittu vaativuusluokkien lukumäärä on sama tai suurempi kuin edellä olevassa taulukossa, käytetään alimpana lukuna taulukon alinta lukua ja ylimpänä lukuna taulukon ylintä

lukua.

Jos vaativuusluokkien lukumäärä on pienempi kuin edellä olevas- sa taulukossa, uuden taulukon alin porras muodostetaan kahden tai useamman alimman portaan painotetun keskiarvon perusteella ja ylin porras kahden tai useamman ylimmän portaan painotetun keskiarvon perusteella.

Soveltamisohje:

Painotettu keskiarvo lasketaan käyttäen painoarvona osa- määrää, joka on yllä olevan taulukon portaiden lukumäärä jaettuna paikallisen taulukon portaiden lukumäärällä.

Esimerkiksi, jos edellä olevan taulukon portaiden lukumää- rä on 10 ja paikallisen taulukon portaiden lukumäärä on 8, on osamäärä 10/8 = 1,25.

Laskentakaavat ovat:

alin taulukkoluku + toiseksi alin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä

ylin taulukkoluku + toiseksi ylin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä

2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus

Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaa- tivuusluokan perusteella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden pe- rusteella sijoittuu.

3 Henkilökohtainen palkanosuus

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yrityksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisten tekijöiden perus- teella. Tekijöitä voivat olla ammatillinen osaaminen ja työtulos sekä muut pätevyystekijät.

Ammatillinen osaaminen määritetään tarkastelemalla toimihenki- lön suoriutumista toimeen liittyvistä työskentelytapaa ja työme- netelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. Moniosaaminen määritetään arvioimalla toimihenkilön kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä organisaatiossa.

Työtulos määritetään vertaamalla toimihenkilön työtulosta ns. nor- maaliin työtulokseen.

Muita pätevyystekijöitä voivat olla mm. joustavuus, ihmissuhde- taidot, työssä kehittyminen ja työyhteisön tarpeiden huomioonotto.

Työnantaja laatii paikallisen arviointijärjestelmän, jonka sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edus- tajiensa kanssa. Pyydettäessä arviointijärjestelmä tulee antaa kir- jallisena.

Ohjeena järjestelmän laadinnassa on valita ammatillisesta osaa- misesta, työtuloksesta ja muista pätevyystekijöistä paikallisesti tarpeelliset porrastustekijät.

Pöytäkirjamerkintä:

Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää malleja pätevyy- den arvioinnin osalta.

Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin tekee lä- hin esimies.

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % toimihenkilön tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta.

Toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien määritys on riippumaton toimien vaativuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toimissa voi esiintyä eritasoi- sia työsuorituksia.

Työpaikkakohtaisesti toimihenkilöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo on 11–17 pro- sentin välillä.

Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia toimihenkilöitä kos- kevien määritysten yhteydessä. Määritykset tehdään säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, jollei toisin sovita.

Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään toimihenkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Henkilökohtaisen palkanosuuden uusi määritys otetaan käyttöön heti, kun työnantaja on tarkastanut ja tehnyt tarvittavat muutokset työpaikkakohtaiseen pätevyyden arviointijärjestelmään ja se on käsitelty toimihenkilöiden edustajan kanssa. Uusittujen määräys- ten käyttöönotto on tehtävä viimeistään 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukuukauden alusta lukien.

Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukau- den kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta.

4 Ylläpito

Säännöllisin väliajoin tehtävien vaativuudenluokituksen ja/tai hen- kilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön tehtävä ja henkilö- kohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uudelleen- määritys tehdään tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta.

Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukausipalkan korotus tehdään määritystä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hä- nen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

5 Palkanmääritysjakso ja palkkaustavat

Toimihenkilön palkka määritetään kuukautta kohti.

Käytettävä palkkaustapa perustuu tehtävän ominaisuuksiin ja palkkausteknillisiin edellytyksiin.

Palkkaustapoja ovat mm. aikapalkat ja erilaiset palkkiopalkat. Palkkiopalkkojen hinnoittelusta sovitaan etukäteen työnantajan ja sen toimihenkilön tai niiden toimihenkilöiden välillä, joille palk- kiopalkkatyö tarjotaan.

Palkkaustavasta riippumatta toimihenkilölle maksetaan vähintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisäämällä henkilökohtainen pal- kanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.

Palkkaustapoja voidaan täydentää erilaisilla tulospalkkiolisillä.

Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainit- tuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina maksettavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvittää toimihenkilölle palk- kiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

Tulospalkkion peruste on muu kuin välitön työsuoritus. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos, tuottavuus tai kehitysta- voitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pitemmissä jaksoissa.

6 Sijaisuudet

Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.

Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toimihenkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vastuun mahdollinen lisään- tyminen ja sovitaan erillisestä korvauksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korvauksen maksamiselle ole edellytyksiä.

Soveltamisohje:

Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoitetaan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien lyhyiden pois- saolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä.

Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaistamista tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huomioon ja joi- den perusteena on esimerkiksi pitkä sairausjakso, perheva- paa tai muu vastaava pidempi poissaolo.

7 Nuoret toimihenkilöt

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

Nuoren alle 18vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täysiikäi- nen toimihenkilö ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammat- titaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu yli- työsäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

8 Harjoittelijat

Kohdassa 2.2 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten har- joittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai jaksoja.

9 Muut palkkarakenteet

Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkohtaista palkkaa, johon on li- sätty alin henkilökohtainen palkanosuus (3 % tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa.

10 Palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen

Tämän pykälän useissa määräyksissä mainitun paikallisen sopi- misen osapuolina ovat, ellei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tarkoittama luottamus- mies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt sopimallaan tavalla yh- dessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.

11 Palkan maksaminen

Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toimihenki- löitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina palkanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä maksupäivinä.

Mikäli palkanmaksupäivän pysyvä muuttaminen koskee useam- pia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Muutos tapahtuu kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, el- lei paikallisesti toisin sovita.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmak- sukauden palkan yhteydessä.

Toimihenkilön tulee saada palkanmaksun yhteydessä palkkalas- kelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen pe- rusteet.

12 Toimihenkilölle annettavat tiedot

Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallisesti tieto toimen vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta palkanosuudesta sekä mui- den palkanosien perusteista kerran vuodessa. Tiedot tulee toimittaa lisäksi tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uudel- leenmäärityksen yhteydessä. Erillisen selvityksen antaminen on tarpeetonta, mikäli tiedot käyvät ilmi palkkalaskelmasta.

13 Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellet- taessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohal- litus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetu- jen raha-arvo määräytyy verotuksessa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (autoetu ja puhelinetu)

Rahapalkka		2 200 €
Autoedun verotusarvo	300 €
Puhelinedun verotusarvo	20 €
Palkkatilastoon ilmoitettujen
Luontoisetujen raha-arvo	320 €	320 €
Palkkamääräysten soveltamisessa
käytettävä palkka		2 520 €

14 Palvelusvuosilisä

Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdas- ta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Lisää maksetaan seuraavasti:

Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto	Lisänä maksettava euro määrä lasketaan kaavasta
10 mutta ei 15 vuotta	0,15 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
15 mutta ei 20 vuotta	0,30 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
20 mutta ei 25 vuotta	0,45 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
25 vuotta tai enemmän	0,60 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen

Kaavassa

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä.

Palvelusvuosilisän maksujakso voidaan paikallisesti sopia myös lyhyemmäksi kuin vuosi.

Maksettaessa palvelusvuosilisää kolmen kuukauden tai lyhyem- missä jaksoissa, käsitellään sitä palkkahallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sun- nuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukau- sipalkkaa.

Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko toimihenkilö lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuo- sittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja toimihenkilö, joka on ennen 30. marraskuuta täyttä- nyt vähintään 58 vuotta, voivat vuosittain sopia, että toimihenkilön ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan va- paaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkistusajankoh- dan jälkeen. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat vapaan ajankoh- dasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Palvelusvuosilisä tai sen osa muunnetaan vapaaksi seuraavasti:

Palvelusvuosilisä	= vapaapäivien lkm
kk-palkka / 21

Vapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle hänen säännöllisen työ- aikansa palkka.

Työsuhteen päättyminen

Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kulta- kin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilo- maa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosili- sänä maksettiin.

5 §

Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomai- seen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuh- de alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksu- kauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ol- lut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtun- teja, menetellään seuraavasti:

poissaolopäivä/-tunti

- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit

- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumää- rällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka

- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausi- palkasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2013 – 2016

Kuukausityöaika 2013	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	22	165	176
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	20	150	160
huhtikuu	21	157,5	168
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	19	142,5	152
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	22	165	176
syyskuu	21	157,5	168
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän)	19	142,5	152

Kuukausityöaika 2014	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	20	150	160
kesäkuu	20	150	160
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	20	150	160
joulukuu (ei sisällä itse- näisyyspäivää = la)	20	150	160

Kuukausityöaika 2015	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	20	150	160
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	19	142,5	152
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	22	165	176
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu (ei sisällä itse- näisyyspäivää = su)	21	157,5	168

Kuukausityöaika 2016	työpäiviä	37,5 t	40,0 t
tammikuu	19	142,5	152
helmikuu	21	157,5	168
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	21	157,5	168
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu (sisältää itse- näisyyspäivän)	21	157,5	168

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osaajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 7 §:n 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.

6 §

Säännöllinen työaika

1 Säännöllisen työajan pituus

a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotan- nollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoit- taista työaikaa.

b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika

Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdek- san tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työaika järjestää siten, että se on

vuonna 2013 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2014 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2015 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa

vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa.

Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jou- luaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden ai- kana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 3. momentin määräyksiä.

Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tun- tia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työaika on arkipyhät sekä ju- hannus- ja jouluaatto huomioon ottaen

vuonna 2013 keskimäärin 36,0 tuntia viikossa

vuonna 2014 keskimäärin 36,0 tuntia viikossa

vuonna 2015 keskimäärin 36,1 tuntia viikossa

vuonna 2016 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keski- määrin 35,8 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä ja maanalaisessa kaivostyössä työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa.

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Soveltamisohje:

Työaikamuotojen määritelmät

TAM 1/5 tarkoittaa yksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päi- vänä viikossa.

TAM 2/5 tarkoittaa kaksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.

TAM 3/5 tarkoittaa keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota teh- dään viitenä päivänä viikossa.

TAM 3/7 tarkoittaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päi- vänä viikossa.

1.2 Viikkotyöajan muuttaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalkka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.

2 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Päivä- ja kaksivuorotyön 1 a. kohdan mukaisen työajan lyhentämi- nen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalente- rivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1.1 kohdan mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantaja osoituksen mukaan vähintään työvuo- ro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa työsuhteen aikana toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjes- telmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Soveltamisohje:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhentä- misvapaiden tai osan niistä korvaamisesta rahalla. Sopi- mus tehdään joko asianomaista kalenterivuotta koskien tai toistaiseksi. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päättymään kul- loinkin kuluvan kalenterivuoden loppuessa irtisanomalla sopimus viimeistään lokakuun loppuun mennessä.

Korvaus kulloinkin korvattavista lyhennysvapaista laske- taan käyttäen 12 §:n 6 kohdan mukaisia ylityöjakajia. Kor- vauksen suuruus määritetään aina uudelleen palkantarkas- tusten yhteydessä.

Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtami- sesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdas- ta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei pääte- tä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtunti- järjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivo- mukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuo- rotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmi- vuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvis- tettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän momentin perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päi- viksi vuosilomaa ansaittaessa.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoi- tettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajär- jestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihen- kilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

Eräät erityistilanteet

Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuoden, suhteutetaan työajan lyhentämisvapaiden määrä toimihenkilön kyseisen kalen- terivuoden keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaisesti. Työ- suhteen päättyessä pitämättä olevat, tällä tavoin lasketut vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päi- vätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä kes- keytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyö- hön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä

Keskeytyvä kolmivuorotyö:

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikal- lisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä pääte- tään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestel- mä, joka ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Keskeytymätön kolmivuorotyö:

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä toimihen- kilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityk- sessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaa- tion, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

7 §

Säännöllisen työajan sijoittaminen

1 Työtuntijärjestelmä

Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Kolmivuorotyötä varten tulee enna- kolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 6 §: 1.1 kohdassa mainittuihin keskimääriin vii- kossa. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitet- tava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdol- lisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neu- votella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoi- tetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksenvoimaantuloa edeltävänä päi- vänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osas- toa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Soveltamisohje:

Tilapäisen muutoksen määritelmä

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheutta- neen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takai- sin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoi- tusajoista.

Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita. Työvuorokausi alkaa klo 7, ellei paikallisesti toisin sovita.

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työ- ajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

2 Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin vii- kossa.

2.1. Työnantajan päätöksellä

Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tun- tia, säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimää- räiseksi seuraavasti:

- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;

- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 vii- kon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyö- aikaan; sekä

- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan.

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä kes- kimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

2.2. Paikallisesti sopimalla

a. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksen 6 §:n 1.1 kohdas- sa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittami- nen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkova- paan lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 1 vuo- si.

b. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimuk-

seen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tun- timäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöl- listä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjak- son päättyessä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työ- ajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

c. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi vii- koksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päät- tymisaika.

3 Paikallinen sopiminen työaikamääräyksistä

Työehtosopimuksen määräysten puitteissa voidaan paikallisesti sopia:

• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäis- pituus (6 §:n 1 kohdan a ja b),

• työajan tasoittumisjakson pituus, enintään 1 vuosi.

• työvuorokauden ja työviikon alkaminen (7§:n 1 kohta),

• päivittäisen lepoajan pituus (10 §:n 1 kohta),

• työtuntijärjestelmän muuttaminen (7 §:n 1 kohta),

• liukuvan työajan käyttöönotto ja liukuvan työajan enimmäis- rajat (7 §:n 1 kohta),

• työajan lyhentämisvapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta (6 §:n 2 kohta),

• lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla,

• yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukausikor- vauksella tai vastaavalla vapaalla, taikka vaihtamisesta jous- tovapaaseen,

• lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla tai vaihtami- sesta joustovapaaseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisia työajan lyhen- nysvapaita ja edellä mainittuja paikallisesti sovittuja vapaa- jaksoja tai muita joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita annetaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jaksoissa.

8 § Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuu- tena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, va- paapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta va- paapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan anta- misesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita.

9 § Arkipyhäviikot

1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäi- vinä.

2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai

b. loppiaisviikon lauantai

c. pääsiäislauantai

x. pääsiäisen jälkeinen lauantai

e. vapunpäivän viikon lauantai

f. helatorstaiviikon lauantai

g. juhannusaatto

x. itsenäisyyspäiväviikon lauantai

x. xxxxxxxxxx

x. xxxxxx jälkeinen lauantai

3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2013-2016

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2013

1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
13.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14.	viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18.	viikko	vappuviikko	4 pv
19.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52.	viikko	jouluviikko	2 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2014

1.	viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
16.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17.	viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18.	viikko	vappuviikko	4 pv
22.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
52.	viikko	jouluviikko	2 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2015

1.	viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
14.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15.	viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18.	viikko	vappuviikko	4 pv
20.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
52.	viikko	jouluviikko	3 pv
53.	viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2016

1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
12.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
13.	viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52.	viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv

4. Tapauksissa, joissa toimihenkilö on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (tes–ylityö), katso 12 § 8. kohta.

10 §

Lepoajat ja viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

1. Päivittäinen lepoaika

Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihen- kilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenki- löllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. Paikallisesti voidaan myös muiden osalta sopia ruokailusta työn lomassa.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työ- hönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdol- lisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.

2. Viikoittainen vapaa-aika

2.1. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeyty- mättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitet- tava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjak- son aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tun- tia viikossa.

2.2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin vii- koittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon ai- kana tulee keskimäärin 35 tuntia viikkoa kohden, kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2.3. Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista sään- nöksistä voidaan poiketa:

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokau- dessa on enintään kolme tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihen- kilöiden täydellistä työstä vapauttamista;

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

3. Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

3.1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vas- taavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään työn te- kemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, jollei toisin sovita.

3.2. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvatta- va myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitova- paan, tapaturman, työnantajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.

3.3. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähen- nettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

3.4. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikoittaisen vapaa- ajan korvaus suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta

• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityöko- rotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkole- von aikana tehtävästä työstä.

11 § Lisätyö

1. Lisätyön käsite

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuk- sella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 6

§:n 1. a)-kohdan ja 7 §:n 2 ja 3 kohtien mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tul- la kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.

2. Lisätyön muodot

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päi- vässä.

b. Vapaapäivänä

• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lain- kaan ole tehty viikon aikana tai

• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihen- kilö on viikon aikana ollut poissa työstä.

3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperustee- na asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistet- tua säännöllistä viikkotyöaikaa.

4. Lisätyöstä maksettava palkka

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palk- ka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole so- vittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan sa- malla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työ- tuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustova- paaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilo- malain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

12 § Ylityö

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan si- ten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkaste- lujaksona käytetään kalenterivuotta.

Soveltamisohje:

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi so- pia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lä- hinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosen- tilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL-ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla ko- rotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12 § 8 kohta) mak- setaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan mak- saa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaaajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toi- mihenkilön kanssa.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaises- ti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustova- paan osalta ei makseta lomarahaa.

3. Milloin toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tun- tisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai kes- kusjärjestöjen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumi- sen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijär- jestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan va- paapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liitteiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityöksi

työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylit- tää 40 tuntia viikossa.

5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja vii- koittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaus- säännön perusteella.

Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta kos- kevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmie- hen välillä kirjallisesti.

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjes- telmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustan- nusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaat- teiden yksinkertaistamiseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:

Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla.

Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa ole- vana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit.

Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeut- taneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on pe- ruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetui- neen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä jakajana käyte- tään lukua 149. Keskeytyvän kolmivuorotyön jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ot- taa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provi- siopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeukselli- sia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityö- korvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalis- ti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäi- sen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä yli- työhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruo- kailla työn lomassa.

8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä

enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES- ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityö- nä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuoro- työtä, jota tehdään siten järjestettynä, että työviikossa on vii- si säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty keskimääräi- seksi ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti.

9. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokau- tista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvit- tää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.

Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan:

Ma Ti	Ke	To	Pe	La Su
8 8	8	10	8	1,5 10

- lasketaan viikon kaikki suoritetut

työtunnit yhteen 53,5 tuntia

- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien

kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia

- jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen

työaika 40,0 tuntia

viikkoylityötä 9,5 tuntia

13 §

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta yli- työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosen- tilla korotettuna.

Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 pro- sentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotettavaa vii- koittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnun- tain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuorokautista ylityötä.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikil- ta 10 tunnilta.

Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksettava viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on se- lostettu aikaisemmin 10 §:ssä.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 11 §. Arkipyhäviik- kojen työajan osalta ks. 9 §. Aattopäivinä tehdyn ylityön osalta ks. sopimuksen 12 §:n 2 kohtaa.

Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollise- na juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäk- si sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan sii- tä korvaus asianomaisten lisä ja ylityötä koskevien säännös- ten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

3. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- taa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaaajan ajankohdasta sovitaan asi- anomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti sunnun- taityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan sopia vaihdettavaksi joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mut- ta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

14 §

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihen- kilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jat- kuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tun- nilta on sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jon- ka päättymispäivä on 28.2.2014 tai lähinnä sen jälkeen, 24.10.2011–31.10.2013 voimassa olleen työehtosopimuk- sen 14 §:n 2 kohdan mukaisen, 1.11.2012 alkaen noudatetun taulukon mukainen.

Vuorotyölisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jäl- keen:

Kuukausipalkan luontoisetuineen ollessa (€/kk)	Iltavuoro senttiä	Yövuoro senttiä
alle 1859	159	298
1859 - 1958	163	308
1959 - 2054	168	316
2055 - 2148	173	325
2149 - 2241	179	338
2242 - 2339	186	344
2340 - 2435	189	351
2436 - 2531	194	360
2532 - 2628	197	367
2629 - 2720	205	377
2721 tai suurempi	209	385

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana yli- työ tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää ilta- vuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuo- rotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimi- henkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuo- rotyötä.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteä- nä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja sentti- määriä perusteena käyttäen.

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyö- lisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

8. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä nou- dattaen tai sopimalla paikallisesti.

15 § Varallaolo

1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopi- muksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suo- rittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpai- kalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varal- laoloaika ei ole työaikaa.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle kor- vausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoi- tuksista.

3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta,

b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta,

c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.

4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenki- lö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokor- vauksesta toisinkin.

5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolo- korvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korva- uksia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

Milloin kysymyksessä on kohdan 3. a) mukaisesti sido- tusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukaut- ta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikal- lisesti toisin sovita.

16 §

Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perus- teella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo

16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoi- sesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vas- taavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luon- teenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toi- mintaohjeita tai määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toi- mihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

Soveltamisohje:

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka kor- vataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kul- kuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vas- taan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoi- nen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Kohdassa 6. määritelty puhelinohjeiden antaminen huomioidaan toimihenkilön kokonaispalkkauksessa palkan yrityskohtaisessa osassa. Tästä osuudesta an- netaan pyydettäessä kirjallinen selvitys.

Palkka työstä

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 2106 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaami- sesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

17 §

Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Kaivoslisä

Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle makse- taan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuulumattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2014 tai lähinnä sen jälkeen 251 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen 254 euroa kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö vakitui- sesti työskentelee osan, mutta yli puolet työajastaan maan alla, muodostetaan hänen kaivoslisänsä kertomalla maan alla keski- määrin kuukautta kohden suoritettujen työtuntien lukumäärä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2014 tai lähinnä sen jälkeen 1,46 eurolla, ja sen palkanmak- sukauden alusta, joka alkaa 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen 1,48 eurolla. Siltä ajalta, jonka kaivoksessa vakinaisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee maan päällä, vähennetään kaivoslisästä

mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,46 euroa tai 1,48 euroa tun- tia kohden. Vastaavasti maksetaan kaivoksen maanpäällisiä töitä vakinaisesti suorittavalle toimihenkilölle kaivoslisänä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,46 euroa tai 1,48 euroa jokaiselta tunnilta, jonka hän työskentelee maan alla.

Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan kul- takin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on sen palkanmaksu- kauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2014 tai lähinnä sen jälkeen 2,09 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen 2,11 euroa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1 Lisää ei oteta huomioon yli-, sunnuntai-, lisätyön tai vastaavien palkkaerien laskennassa käytettävää pe- ruspalkkaa määrättäessä. Sitä ei makseta ylityöajalta. Pyhätyön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena. Lisää ei sisällytetä palkkaan, joka työehtosopimuksen perus- teella suoritetaan muulta kuin tehdyltä työajalta (esim. sairausajan palkka).

2 Teollisuuslaitoksissa, joissa on jo nyt käytössä joko vas- taava tai ns. suurjuhlapyhäkorvauksen nimellä makset- tava palkanlisä, otetaan tämä huomioon. Tämä voi- daan toteuttaa joko niin, että lopetetaan aikaisemmin maksetut lisät tai niin, että lasketaan nyt kysymyksessä olevan lauantailisän vuosikustannusten ja aikaisem- min käytössä olevien lisien vuosikustannusten erotus, jonka pohjalta määritellään lauantaina maksettavan tuntikohtaisen lisän suuruus jakamalla mainittu erotus vuoden tuntien luvulla.

18 §

Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyy- destään ja sen arvioidusta kestosta.

2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyy- destään työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.

3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkärin- todistusta ja osoittaa hänet toisen nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lääkärintodistus- palkkion.

Sairausajan palkanmaksun edellytykset

4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman joh- dosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työ- sopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mainit- tuihin jaksoihin seuraavasti:

Työsuhteen jatkuttua Palkallisen jakson

yhdenjaksoisesti: pituus:

vähintään 1 kk, mutta alle 1 v. 28 kalenteripäivää vähintään 1v., mutta alle 5 v. 35 kalenteripäivää vähintään 5 v. tai kauemmin 90 kalenteripäivää

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenkilön

palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mu- kaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamis- päivän ja sen jälkeisen yhdeksän arkipäivän pituisen ajan- jakson sisällä.

5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopi- muksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäisempänä toimihenkilöstä johtuvasta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee mak- samatta jääneellä määrällä.

Saman sairauden uusiutuminen

6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausva- kuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tarkoittamalta karenssiajalta.

Soveltamisohje;

Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

19 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkas- tuksissa ja tutkimuksissa edellyttäen, että ne on järjestetty tarpee- tonta työajan menetystä välttäen:

1. Sairaus

Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkas- tus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syö- päsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon mää- rittelemiseksi tai jolloin annetaan tarvittavat määräykset apuvälineiden esim. silmälasien hankkimiseen.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttö- myyden

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden.

3. Raskaus

Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4 luvun 8 § 2 mo- mentissa tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuksis- sa.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

a. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisääteisis- sä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutki- muksissa.

b. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toimi- henkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta ansionme- netyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Vält- tämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti.

c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan li- säksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäismäärää.

20 §

Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta

1. Toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittaman erityisäitiys- ja äitiysvapaan ajalta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhteensä 3 kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta toimihenkilöille maksetaan palkka luontoisetuineen enintään kuudelta arkipäivältä.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuh- de on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

3. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäi- sen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äi- tiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

4. Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toi- mihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päivära- ha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Soveltamisohje:

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan ai- kana siten, että toimihenkilö ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.

5. Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamien perhevapaiden päät- tyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikai- sempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihen- kilölle tarjottava ensisijaisesti aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mah- dollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tässä kap- paleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

21 §

Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaolosta ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

2. Lyhyttä tilapäistä poissaolo annetaan myös yhteiskunnallis- ten luottamustehtävien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselin-

ten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kun- nan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

3. Alle 10-vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tar- koittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enin- tään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan mat- kaaikaan.

4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimi- henkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa siten, että toi- mihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. STTK:n ja tähän sopimukseen osallisen liiton valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdol- lisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten koko- uksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koske- via asioita.

22 § Matkakorvaukset

1. Yleisiä määräyksiä

1.1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksen- mukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä

aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee mat- kalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työ- ajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määrä- ykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuoro- kausien laskemiseen.

1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matkalip- pujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Päiväraha

Kun toimihenkilön työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä toimihenkilön vakituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippu- en siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispai- kan on oltava 15 kilometrin etäisyydellä sekä toimihenkilön vakituisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa makse- taan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

2. Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

3. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuo- rokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain ve- rovapaaksi vahvistaa.

3. Ruokaraha

Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihen- kilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasoista ruo- kailumahdollisuutta kuin toimihenkilön työpaikalla, mak- setaan toimihenkilölle ruokaraha, joka on suuruudeltaan ¼ kotimaan päivärahasta.

4. Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittu- miskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei toimihenkilölle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantajan korvaa työmatkan aikaiset majoittumis- kustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yö- matkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona toimihenkilölle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvaus- ta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuiten- kaan makseta, jos toimihenkilö on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

5. Työ ulkomailla

Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta makse- taan ulkomaan päivärahaa, jonka määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Ulkomaille suuntautuvan matka osalta täyden matkavuoro- kauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 10 tuntia, maksetaan puolet ulko- maan päivärahasta ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 10 tuntia.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty koko- naisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

6. Matka-ajan korvaus

6.1. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa lue- taan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölli- seen työaikaan.

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaaaikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matkaaikaan luetaan täydet puolet tunnit. Mat- kaaikaa ei lueta työajaksi. Peruspalkka lasketaan kuten 12 § kohdassa 5.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Soveltamisohje:

Matka-ajan palkka määräytyy työvuorokauden mu- kaan. Matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli työvuo- rokausi alkaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saavutaan perille komennuskohteeseen tai ma- joituspaikkaan tai, jos on kysymys kotimatkasta, kunnes työmatka päättyy. Komennuspaikalla työvuorokausi al- kaa paikallisen aikavyöhykkeen mukaan.

6.2. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viik- koylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukai- sen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kui- tenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

6.3. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä mat- kustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrittelys- sä.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemasta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenki- lön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä mak- settavasta erillisestä korvauksesta.

7. Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä korvaus, jonka suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verova- paaksi vahvistaa.

8. Toisin sopiminen

Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten mak- samisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallinen kir- jallinen sopimus tehdään työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittaminen edel- lyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa paikal- lisesti sopia päivärahojen suuruudesta, ottaen huomioon ne paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

23 § Koulutustilaisuudet

1. Koulutustilaisuudet

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulu- tusta tai milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähet- tämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutusti- laisuuteen, maksetaan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja matkakorvaukset sopimuksen 22 §:n määrä- ysten mukaisesti, lukuun ottamatta matka-ajan korvausta.

Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5 §:n mukaiseen yhteiseen kou- lutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilai- suuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimi- henkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa- aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.

Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vä- hennetä. Milloin tämän pykälän tarkoittamaan koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopija- puolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvauspe- rusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen le- poaika.

2. Koulutustarpeen arviointi

Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mah- dollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen koulutuk- seen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Todettiin, että 1.7.2007 voimaan tulleen lain yhteistoi- minnasta yrityksissä 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain hen- kilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet toimihenkilöi- den ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistä- miseksi.

24 §

Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadit- taessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaa- mista koskevaa merkitystä.

Vuosiloma

1. Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työehto- sopimuksesta muuta johdu.

2. Vuosilomapalkka lasketaan työpaikan toimihenkilöiden osalta vakiojakajaa 25 käyttäen. Jos toimihenkilö ei ole vuo- silomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.

Vuosilomapalkkana maksettava päiväpalkka lasketaan pro- visiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuu- kausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.

3. Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

4. Lomaraha

1. Lomaraha on 50 prosenttia vakiojakajalla 25 lasketusta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).

2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.

3. Lomaraha maksetaan aina pidetyn loman osalta.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräy- tymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toi- mihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosent- tina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakor- vauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vaki- naisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön palve- lukseen kutsutun asevelvollisen työ ja virkasuhteen jatkumi- sesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilo- makorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palveluk- seen astuessaan.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaa- valla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27

§:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovitta- va. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomara- haan oikeutettu.

Sovittaessa vuosilomalain 27 §:n mukaisesti vuosiloman säästämisestä, on samalla sovittava siitä, maksetaanko loma- raha säästettävän vuosiloman osalta vuosilomapalkan mak- sun yhteydessä vai vaihdetaanko lomaraha joustovapaaksi tämän sopimuksen määräyksen mukaisesti.

5. Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakau- den aikana. Tämän loman osalta, joka työnantajan aloittees- ta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen lo- man osan vuosilomapalkasta.

6. Vuosiloma keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestel- mää käytettäessä annetaan toimihenkilölle, mikäli tuotanto- tekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaaaika

20.5. 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän lomanosasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjes- telmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun men- nessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa, samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa, vuosilomalain määräyksiä.

Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosi- lomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteutta- maan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

25 §

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työs- säolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvi- en päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrällä.

Kokoontumisoikeus

Ammattiliitto Pro ry:n yhdistykset voivat työajan ulkopuolella jär- jestää kokouksia työpaikalla työsuhdeasioista edellyttäen, että ko- kousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovitaan etukäteen työnan- tajan kanssa. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

26 §

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ ja sosiaalilainsäädäntöä.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiesmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottami- nen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteis- sa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kii- reellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, eri- koisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen

Ulkopuolista työvoimaa käytettäessä voi syntyä perusteltu epäilys, että tilaajan sopimuspuoli ei hoida lakisääteisiä tai työehtosopi- mukseen perustuvia velvoitteitaan.

Tilaajan tulee yhdessä luottamusmiehen kanssa arvioida asianti- laa ja sen ratkaisemiseksi tarpeellisten tietojen hankkimista sekä sen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin selvitysten hankkimiseksi. Tilaajan luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hankittuihin sel- vityksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin voidaan ottaa ehto, jon- ka mukaan tilaajalla on sopimussuhteen aikana oikeus velvoit- taa sopimuspuolensa luotettavan selvityksen antamiseen edellä tarkoitettujen tietojen osalta. Selvitys ei saa sisältää yksityisyy- den suojan piiriin kuuluvia tietoja.

27 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toi- mialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omal- ta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittä- miseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta taik- ka muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta syntyy erimie- lisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja vii- meistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

4. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kumman- kin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osa- puolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laaditta- va viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

5. Jos edellä 2 kohdassa mainitut sopimuksen tulkintaa tai so- veltamista koskevat neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen rat- kaistavaksi. Asianomaiset liitot voivat yhdessä pyytää EK:n ja STTK:n lausunnon sopimuksen tulkinnasta.

6. Niin kauan kuin edellä 2 kohdassa mainitusta erimielisyy- destä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vasta- puolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämi- seksi.

7. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo ai- kaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvot- telussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2 ja 5 kohdissa.

8. Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikalli- nen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvotte- lujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöi- tä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisa- noa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei

28 §

irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkausjärjestelmään liittyvästä paikallisesta sopimi- sesta on omat määräyksensä 4 §:n 10kohdassa.

Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo

a) allekirjoittaneita järjestöjä

b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin järjestöihin.

2. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopi- mukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen mää- räykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään nii- den jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopi- mus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.

29 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 lukien 31.10.2016 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummalta- kaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Neuvottelut 3. vuoden palkantarkistuksista

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjärjestöt tarkaste- levat kesäkuussa 2015 yleistä taloudellista tilannetta, rakenteel- listen uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailu- kyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitys- toimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteel- la työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kolmatta vuotta koskevan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta. Palkkaratkaisu toteute- taan teknologiateollisuuden sopimusalalla sopimuskauden aiem- pia vuosia vastaavalla tavalla.

Mikäli edellä mainituissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat liitot kolmatta sopimusvuotta koskevan palkantar- kistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyt- täen ja siten, että ratkaisu yritys- ja toimialakohtaiset erot huomioi- den vahvistaa vientisektorin kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoi- maa. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin liitto irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.10.2015. Työehtosopimuksen irtisanomista koske- va ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 30.6.2015 mennessä toisel- le sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

Helsingissä 23. päivänä lokakuuta 2013

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Liite 1

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät itse työpaikoilla edistämään neuvottelusuh- teita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä val- vomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia. Kansalaisten perusoikeuk- siin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihen- kilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen koh- telu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä il- moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnanta- ja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päi- vää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti, kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoitukses- sa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityk- sissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen tuo- tantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Yhteistoimintasopimus

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taik- ka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta ko- koa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamus- miehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toi- mimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihen- kilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamie- hen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluval- tuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlain- säädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erot- taa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudate- taan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimi- henkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden yllä- pitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista,

työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevis- sa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjes- töihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työ- paikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat va- lita osastoluottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osastoluottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuu- deltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 160 tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluottamusmies. Myöskin tässä tapauksessa sovitaan osastoluottamusmiehen edustamasta toimin- nallisesta kokonaisuudesta ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neu- vottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä. Osasto- luottamusmiehellä on edustamansa toiminnallisen kokonaisuuden puitteissa luottamusmieskorvausta lukuun ottamatta samat oikeu- det ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä.

Toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 50 toimihenkilöä kohti.