Rautakirja Oy:n kioskimyyjien ja kioskihoitajien työehtosopimus

20.4.2010–31.3.2013

SOVELTAMISALA TYÖSUHDE TYÖAIKA

PALKKA POISSAOLOT VUOSILOMA MATKAT

TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

LIITTEET

Työehtosopimus

PAM on neuvotellut alasi työehtosopimuksen yhdessä työnantajaliiton kanssa. Työehtosopimuksessa on sovittu työssä noudatettavista vähim- mäisehdoista, kuten palkoista, työajoista, sairausaikaan liittyvistä asi- oista, vuosiloman antamisesta, lomapalkasta, lomakorvauksesta ja lo- marahoista. Liiton neuvottelemat palkat ovat vähimmäispalkkoja, joita työpaikalla tulee vähintään noudattaa.

Sopimukset löytyvät PAMin jäsenverkosta pdf-tiedostoina. Verkkoon pääset kirjautumaan osoitteessa xxx.xxx.xx/xxxxxx. Jäsenverkossa voit myös tilata oman alasi työehtosopimuksen painettuna kirjana.

Työehtosopimusten soveltamiseen liittyvää neuvontaa saat liiton työ- suhdeneuvontanumerosta 020 774 2020.

Onko työkaverillasi työehtosopimus?

Työehtosopimus lähetetään vain liiton jäsenille. Jos työkaversi ei vielä kuulu liittoon, kerro hänelle jäsenyyden eduista. Liittymislomake löytyy tämän työehtosopimuksen lopusta. Jäseneksi voi myös liittyä netissä osoitteessa xxx.xx/xxxxx.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Rautakirja Oy:n kioskimyyjien ja kioskihoitajien työehtosopimus 20.4.2010–31.3.2013 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto

Paino: Kirjapaino Libris, 2010

Rautakirja Oy:n

kioskimyyjien ja kioskihoitajien työehtosopimus

20.4.2010–31.3.2013

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Kaupan liitto

RAUTAKIRJA OY:N KIOSKIMYYJIEN JA KIOSKINHOITAJIEN TYÖEHTOSOPIMUS

SISÄLLYS

1. SOVELTAMISALA 10

1 § Sopimuksen ulottuvuus 10

2. TYÖSUHDE 10

2 § Työnjohto 10

3 § Työsopimus ja koeaika 10

4 § Määräaikainen työsopimus 11

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 11

Irtisanomisaika 11

Korvaukset 12

Työsuhteen purkaminen 13

Lomautus 13

3. TYÖAIKA 14

6 § Työaika 14

Työajasta sopiminen 14

Säännöllisen työajan järjestäminen 14

Tasoittumisjärjestelmä 15

Työvuoroluettelo 16

Vuorokausilepo 16

Muut työaikajärjestelyt 17

7 § Vapaat 17

Vapaapäivät 17

Xxxxxxxxxx 00

Arkipyhäviikon työajan lyhennys 18

8 § Ruoka- ja kahvitauko 20

Ruokatauko 20

Kahvitauko 20

9 § Lisä- ja ylityö 20

Lisätyö 20

Ylityö 20

Lisä- ja ylityösuostumus 20

Korotettu palkka 21

Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 21

Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 22

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 22

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 22

Ylityön enimmäismäärät 23

Tuntipalkkajakaja 23

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 23

Säännöllinen viikkotyöaika yli 37,5 tuntia 24

10 § Sunnuntai- ja yötyö 24

4. PALKKAUS 24

11 § Työpalkat 24

Palkan suuruus 24

Palvelusaika 24

Koulutus 25

Tilapäinen siirto 25

Kielilisä 25

Koululaispalkka 25

Harjoitteluaika 26

Vastaavan lisä 26

Ilta- ja yölisä 26

Lauantai- ja aattoiltalisä 26

Hälytysraha 26

Alle 37,5 tuntia tekevät 27

5. POISSAOLOT 28

16 § Sairastuminen 28

Palkanmaksun edellytykset 28

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 28

Palkanmaksu 29

Sairauden uusiutuminen 30

Karanteeni 31

Alle 37,5 tuntia tekevät 31

17 § Tilapäinen poissaolo 31

Äkillinen sairaus perheessä 31

Vihkiminen ja merkkipäivä 32

Kuolema ja hautajaiset 32

Kutsunta ja kertausharjoitukset 33

Yhteiskunnallinen toiminta 33

Vaikeasti sairas lapsi 33

Vuosilomaedut 33

18 § Lääkärintarkastukset 33

Palkanmaksun edellytykset 33

19 § Lapsen syntymä 34

Perhevapaat 34

Ilmoitusajat 35

Vapaan ajankohdan muuttaminen 35

Työskentely vapaan aikana 36

6. VUOSILOMA 36

20 § Vuosiloma 36

Loman pituus 36

Loman antaminen 37

Loma ja vapaapäivä 37

Lisät 38

Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen 38

Alle 37,5 tuntia tekevät 39

21 § Lomaraha 41

Maksamisedellytykset 41

Suuruus 42

Maksamisaika 42

Hoitovapaa 43

Varusmiespalvelus 43

Työsuhteen päättyminen loman aikana 43

Eläkkeelle siirtyminen 44

Takaisinperintä 44

Alle 37,5 tuntia tekevät 44

7. MATKAT 44

22 § Matkakustannukset 44

Matkakustannukset 44

Yrityksen matkustussääntö 44

Päiväraha 44

Ateriakorvaus 44

8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 45

23 § Työpaikkakohtainen sopiminen 45

9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 45

24 § Erinäiset määräykset 45

Jäsenmaksuperintä 45

Kokoontuminen työpaikalla 45

Luottamusmies 46

Ohjesäännöt 46

Ryhmähenkivakuutus 46

Sosiaaliset edut 46

Työasut 46

Kassavaje 46

10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 46

25 § Erimielisyydet 46

Paikalliset neuvottelut 46

Liittoneuvottelut 47

Neuvottelujen toteutus 47

Työtuomioistuin 47

26 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 47

11. VOIMASSAOLO 47

27 § Sopimuksen voimassaolo 47

PÖYTÄKIRJAT:

YÖTYÖ 48

1 § Ulottuvuus 48

2 § Yötyö 48

VÄKIVALLAN UHKA 48

1 § Arviointi 48

2 § Torjunta ja jälkihoito 49

3 § Yksintyöskentely 49

TYÖAJAN LYHENNYS 50

1 § Soveltamisala 50

2 § Lyhennysmallit 50

3 § Lyhennys vapaapäivinä 50

Ansainta 50

Vapaapäivien antaminen 50

Poissaolot ja vuosiloma 51

Työsuhteen päättyminen 51

4 § Lyhennys paikallisesti sopien 51

YKSILÖLLISET TYÖAJAT 51

A. Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia 51

B. Työaikapankki 53

ESIMIEHET 54

ERIMIELISYYSMUISTIO 57

TYÖSOPIMUSLOMAKE 58

Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 59

PALKKALIITE 61

KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET 61

VUOSIRYHMÄPORRASTUS 61

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS 62

Rautakirja Oy:n kioskimyyjien tuntipalkat 1.5.2010 alkaen 63

Rautakirja Oyj:n kioskimyyjien kuukausipalkat 1.5.2010 alkaen 63

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 64

Johtanto 65

1 § Soveltamisala 66

2 § Luottamusmiehen tehtävät 66

3 § Luottamusmiehen valinta 66

Yleistä 66

Luottamusmiehet 66

Yrityksen luottamusmies/pääluottamusmies 66

Toimipaikan luottamusmies 67

Alueluottamusmies 67

Toimipaikan ja alueluottamusmiehen valinta 67

Varaluottamusmies 67

Ilmoitukset työnantajalle 67

Muutostilanteet 68

4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 68

5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet 69

Työstävapautus 69

Työstävapautusaika ja ajankäyttö 69

Työskentelypuitteet 70

6 § Ansionmenetyksen korvaus 70

Ansiomenetys 70

Matkakustannukset 70

Luottamusmieskorvaus 71

Pääluottamusmiehen ansiokehitys 71

7 § Luottamusmiehen koulutus 71

8 § Työsuhdeturva 72

Syrjintäkielto 72

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 72

Yksilösuoja 73

Ehdokassuoja 73

Jälkisuoja 73

Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus 73

Korvaukset 74

9 § Neuvottelujärjestys 74

10 § Sopimuksen voimassaolo 74

Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM

RAUTAKIRJA OY:N KIOSKIMYYJIEN JA KIOSKINHOITAJIEN TYÖEHTOSOPIMUS

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan Rautakirja Oy:n palveluksessa oleviin kioskissa työskenteleviin työntekijöihin. Kioskimyyjäksi katsotaan myös työntekijä, joka kioskituotteiden ohella myy samassa tilassa tarjolla olevia kahvilatuotteita.

2. Sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä työntekijöitä.

3. Sopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia ja liittoja sitovia keskus- järjestösopimuksia.

2. TYÖSUHDE 2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee olla mallilomakkeen (s. 58) ja sen täyt- töohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.

2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

3. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1:4 §:n pe- rusteella ole muuta sovittu.

4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

5. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.

4 § Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan (ks. s. 59).

2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.

3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajal- le aiheuttamansa vahingon.

Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyem- pi sitä vastaava määrä.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.

4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijäl- le aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua irtisanomisaika

enintään vuoden 14 päivää yli vuoden–enintään 4 vuotta 1 kuukausi

yli 4–enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8–enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki 1.

a. Irtisanomisaika 14 vrk

Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1.

Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.

b. Irtisanomisaika kuukausina

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestys- numeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu.

Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanomisaika 1 kk:

Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.

1.3. <—————— 1 kk —————> 1.4.

irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä

Irtisanomisaika 2 kk:

31.12. <————— 2 kk —————> 28.2.

irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä

4. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.

5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitetta- va työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.

Korvaukset

6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.

Esimerkki 2.

Työntekijä irtisanoi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa ja lähti välittömästi noudattamatta kuukauden irtisanomisaikaa. Työntekijän kuukau- sipalkka on 1.610 euroa.

Työntekijä on velvollinen maksamaan korvauksena työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän eli 1.610 euroa. Työnantajalla on oikeus kuitata nettolopputilistä 1/3.

Työntekijällä on palkkasaatavaa työnantajalta 855 euroa ja lomakorvausta 935 euroa eli yhteensä 1.790 euroa. Ennakonpidätys lopputilistä on 530 euroa.

Nettolopputilistä (1.790 euroa - 530 euroa) 1260 euroa työnantaja saa kuita- ta omaa korvaussaatavaa 1/3 eli 420 euroa. Työnantajalle jää vielä korvaus- saatavaa työntekijältä (1610-420)1.190 euroa.

7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

Esimerkki 3.

Työnantaja irtisanoi 1.8. työntekijän kolmen kuukauden irtisanomis-ajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa silloin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän lomakorvauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.11. saakka.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain 8:1 §:n mukaan. Purettaessa työsuhde se päättyy välittömästi.

Lomautus

9. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän ilmoitusajalla.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopi- muslain 5:2 §:n mukaan.

10. Lomautuksen ennakkoselvitys, työntekijän kuuleminen ja lomautusilmoi- tus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan.

11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n mukaan.

3. TYÖAIKA 6 § Työaika

Työajasta sopiminen

1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.

Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työso- pimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.

Säännöllisen työajan järjestäminen

2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

a. Yhden viikon aikana

Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

Esimerkki 4.

Työvuorot

Yht. t

7.5

37.5 t

Työpaikkakohtaisesti sopien (19 §:n mukaan, s. 45) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

b. Usean viikon jaksossa

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi kolmen viikon jaksossa olla enin- tään yhdeksän yli 8 tunnin työpäivää.

Esimerkki 5.

8 viikon tasoittumisjärjestelmä, jaksoon ei sisälly työaikaa lyhentäviä arkipyhiä

- työaika keskimäärin työsopimuksen mukaiset tunnit/viikko

- enintään 48 t/vko

tt/vko	41	42	43	44	45	46	47	48	yht.
1. tt 37,5 t	39	35	32	48	43	36	34	33	300
2. tt 30 t	31	26	24	39	39	28	27	26	240
3. tt 30 t	32	25	24	41	38	27	26	27	240
4. tt 30 t	30	27	24	40	38	29	25	27	240
	132	113	104	168	158	120	112	113	1020

Esimerkki 6.

Työvuorot tasoittumisjärjestelmän ensimmäiselle viikolle

- työaika enintään 9 t/vrk

- enintään 9 yli 8 työtunnin päivää kolmessa viikossa

xxxxxx 41	ma	ti	ke	to	pe	la	su	yht.
1. tt	9	5	8	8	9	v	v	39
2. tt	v	v	6	6	6	7	6	31
3. tt	9	6	v	v	6	5	6	32
4. tt	v	7	5	6	v	7	5	30

Työpaikkakohtaisesti sopien (19 §:n mukaan, s. 45) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Esimerkki 7.

4 viikon tasoittumisjärjestelmä

- keskim. 37.5 t/vko

- enintään 10 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht. t
vko 1	9	6	9	7	10	7	-	48
vko 2	9.5	8,5	-	-	8,5	5	-	31.5
vko 3	10	6	6	6	8.5	-	-	36.5
vko 4	-	5	5	6	9	9	-	34

Tasoittumisjärjestelmä

Yht. 150 t

150 t : 4 = 37.5 t

4. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:

• tasoittumisjakson pituus,

• kokonaistyöaika sekä

• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnanta- jan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilai- suus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.

Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.

Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa yli 8 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään kolme viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.

Työvuoroluettelo

5. Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:

• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,

• päivittäiset lepoajat sekä

• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä keskimääräinen viikkotyöaika.

Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä.

Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työnteki- jän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.

Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työviikon alkamista.

Työajan tasoittumisjakson ollessa yli 8 viikkoa työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kolme viikkoa ennen työviikon alkamista.

Vuorokausilepo

6. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin 19 §:n mukaan

s. 45). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

Muut työaikajärjestelyt

7. Osapuolet ovat sopineet seuraavista työaikajärjestelyistä: Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia (s. 51) Työaikapankki (s. 53)

8. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.

7 § Vapaat

Vapaapäivät

1. Työnantaja pyrkii antamaan työaikalain 31 §:n mukaisen viikottaisen vapaa- ajan lisäksi toisen vapaapäivän jokaista viikkoa kohden. Tämä vapaapäivä voidaan antaa joko saman viikon aikana tai yhdistäen useita viikonpäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi, jolloin vapaapäiväsuunnitelmasta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.

2. Osapuolet ovat tietoisia siitä, että edellisessä kappaleessa sanotun menet- telyn toteuttamisessa myyntipisteittäin voi esiintyä käytännön esteitä ja ettei näissä tapauksissa voida antaa työntekijälle jokaista viikkoa kohden toista vapaapäivää. Tällöin on perusteet selvitettävä luottamusmiehelle.

Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumisjärjestelmän aikana yhdistämällä va- paapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi.

Vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää.

Sairausloma

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) jäi sairausloman sisään ja va- paapäivä katsotaan pidetyksi. Työntekijä palaa töihin torstaina.

Esimerkki 9.

Sairausloma

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa.

Esimerkki 8.
Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
luettelo:	T	V	T	T	T	T	V

Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
luettelo:	T	T	T	V	T	T	V

Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halu- tessa 6-päiväisestä työviikosta.

Aattovapaa

Vakinaisella työntekijällä on seuraavista aatoista kaksi vapaapäiviä:

• pääsiäislauantai

• juhannusaatto

• jouluaatto

• uudenvuodenaatto.

Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.

Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa.

Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Aattovapaa ei koske alle 37,5 tuntia tekevää, ellei paikallisesti toisin sovita.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

3. Arkipyhäviikon yksi työajan lyhennys vähentää kyseisen viikon tai tasoittu- misjärjestelmän työpäivien määrää yhdellä ja työtuntien määrää 7,5:llä.

4. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:

• arkipyhäviikolla

• kahtena edeltävänä viikkona

• kahtena seuraavana viikkona tai

• tasoittumisjärjestelmässä.

Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä on se vapaa myös arkipyhäviikolla.

Esimerkki 10.

Yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää:

Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 37.5 tuntia. Arkipyhäviikko on viikolla 14. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa viikoilla 12–16 lyhentämäl- lä valitun viikon työpäivien määrää yhdellä ja viikkotyöaikaa 7.5 tunnilla. Lyhennysviikolla työpäiviä on 4 ja viikkotyöaika on 30 tuntia.

Esimerkki 11.

Yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää:

Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 37.5 tuntia. Arkipyhäviikko on 6 viikon tasoittumisjärjestelmän 3. viikolla.

6 viikon tasoittumisjärjestelmä:

Viikko 1 2

↕

Työtuntien määrä 225 - 7.5 = 217.5 t

Arkipyhäviikko

Lyhennys toteutetaan vähentämällä minkä tahansa viikon työpäivien määrää yhdellä ja jakson työtuntien määrää 7.5 tunnilla. Jakson normaali työpäivi- en määrä on 6 x 5 = 30 työpäivää. Jakson normaali tuntimäärä on 6 x 37.5 tuntia = 225 tuntia. Xxxxxxxx toteutuu teettämällä jaksossa 29 työpäivää ja

217.5 tuntia.

5. Työaikaa lyhentävät:

• pitkäperjantai

• pääsiäismaanantai

• helatorstai

• juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä

• vapunpäivä

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• tapaninpäivä.

6. Arkipyhäviikkojen työajan lyhennykset eivät koske:

a. alle kuukauden kestäviä määräaikaisia työsuhteita

b. työntekijöitä, jotka työskentelevät vain 1.6.–15.8. tai 1.12.–31.12. välisinä aikoina.

7. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:

• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi lyhennysjakson tilissä

• tai palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana.

Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa so- vittu viikkotyöaika 5:llä.

Esimerkki 12.

Työntekijän sovittu keskimääräinen viikkotyöaika on 20 tuntia. Arkipyhäviikon (esim. juhannusviikon) työajan lyhennys (4 tuntia) voidaan antaa kahdella tavalla:

• rahana:

Työntekijä tekee kyseisellä viikolla sovitun 20 tuntia ja saa palkan 24 tunnilta.

• työajan lyhennyksenä:

Työntekijä tekee kyseisellä viikolla 16 tuntia ja saa palkan 20 tunnilta.

8 § Ruoka- ja kahvitauko

Ruokatauko

1. Työntekijää saadaan pitää työssä yhdenjaksoisesti ilman laissa säädettyä yhden tunnin lepoaikaa ehdolla, että hänelle annetaan tilaisuus aterioida työn aikana.

Kahvitauko

2. Työpäivän pituuden ollessa:

alle 4 tuntia ei kahvitaukoa 4 – alle 6 tuntia yksi kahvitauko

vähintään 6 tuntia kaksi kahvitaukoa

3. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan yksi pidem- pi kahvitauko.

9 § Lisä- ja ylityö

Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidem- män työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 18 §:n 1 mom. mukainen suostumus.

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37.5 tuntia ylittävästä työstä makse- taan 50 %:lla korotettu palkka.

Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka.

Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia yhden arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22.5 tuntia kahden arkipyhän lyhentäessä työaikaa.

6. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityö- korvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.

Korotettu palkka tasoittumisjaksossa

7. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä

a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ

• maksetaan erikseen 50 % korotettu palkka

b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat

• viikkojen lukumäärä x 37.5 tuntia, josta vähennetään kokoaika- työntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7.5 tuntia

c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 13.

37,5 tuntia tekevä

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikko- jen enimmäistyöaika on (12 x 37.5) 450 tuntia. Jaksoon sisältyy yksi arkipyhä.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvat- tavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tunti- määrästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika (11 x 37.5 + 1 x 30 = 442.5), jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (485 - 442.5) 42.5.

Esimerkki 14.

Alle 37,5 tuntia tekevä

Alle 37,5 tuntia tekevän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla

on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Xxxxxx sovittu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jaksoon sisältyy yksi arkipyhä.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuoro- kaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja

jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäis- työaika (12 x 37.5) 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 35. Tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajan ja sovitun työajan erotuksesta (450 - 360) 90 tunnista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Lisäksi mak- setaan arkipyhäviikon lyhennyskorvauksena 6 tunnin palkka.

8. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellai- set tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa

9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana pal- kanmaksupäivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37.5 viikkotuntiin maksetaan tämän tunti- määrän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä

• työntekijä irtisanoo työsopimuksen

b. 50 %:lla korotettu palkka jos:

• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus

• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. koh- dissa 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 15.

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyöaika on (12 x 37.5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudelli- sista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.

Työntekijä on tehnyt viikoilla 1–8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylit- täviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla kor- vattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (336 - 12), jolloin tunteja jää 324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika (8 x 37.5)

300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (324 - 300) 24.

13. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyön- tekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37.5 tunnin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Kokoaikatyöntekijän sovitun viikkotyöajan ollessa alle 37.5 tuntia vähennys tehdään sovitun tuntimäärän perusteella.

Ylityön enimmäismäärät

14. Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei nouda- teta työaikalain 19 §:n mukaista neljän kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa).

Tuntipalkkajakaja

15. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

16. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 38 §:n mukaan, ellei kannetta nosteta:

x. xxxxxxxxxx jatkuessa kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päät- tymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt

b. työsuhteen päättyessä kahden vuoden kuluessa siitä kun työsuhde on päättynyt.

Säännöllinen viikkotyöaika yli 37.5 tuntia

17. Säännöllisen viikkotyöajan ollessa keskimäärin 37.5 tuntia pidempi lisä- ja ylityölaskennassa käytetään 37.5 tunnin sijasta tätä tuntimäärää sekä arkipy- hälyhennyksenä ja työajan lyhennyspäivänä 7.5 tunnin sijasta 8 tuntia.

10 § Sunnuntai- ja yötyö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.

Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspal- kassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan.

2. Yötyö määräytyy yötyöpöytäkirjan (s. 48) ja työaikalain 26 §:n mukaan.

4. PALKKAUS 11 § Työpalkat Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

• työtehtävät

• koulutus

• palvelusvuodet

• lisät

• kuntien kalleusluokitus.

Palvelusaika

2. Palvelusaikaan lasketaan:

• samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.

• vuosilomalain 7 §:n mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa.

(Hoitovapaata ja asevelvollisuusaikaa ei lasketa palvelusaikaan.)

Esimerkki 16.

Kenkäkaupassa myyjänä 3 vuotta työskennellyt henkilö palkataan kioskimyy- jäksi. Myyjänä työskennelty aika otetaan kokonaisuudessaan huomioon palve- lusaikaa laskettaessa. Kokemusvuosiensa perusteella hän on 3. vuoden myyjä.

Myyjän siirtyessä konttori- tai varastotehtäviin hän siirtyy toiseen ammattiin. Tällöin palvelusaikaa laskettaessa menetellään kohdan 3. mukaisesti.

3. Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta. Tämä pyritään toteamaan työsopimusta tehtäessä.

Koulutus

4. Merkonomi-, tradenomi- tai alan ammatillisen näyttötutkinnon suorittanut on heti palkkataulukon 3. vuoden työntekijä (voimassa: 1.10.2007 alkaen).

Tilapäinen siirto

5. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.

Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.

Kielilisä

6. Kielilisää maksetaan, kun työnantaja edellyttää työntekijältä äidinkielen lisäksi muuta kielitaitoa tai kun useamman kielentaitoinen työntekijä joutuu työssään käyttämään kielitaitoaan. Edellytyksenä on, että työntekijä esimer- kiksi myymälässä pystyy normaaliin asiakaspalveluun muulla kielellä kuin äidinkielellään. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijä käyttää kielitaitoaan lähes päivittäin.

Yhdestä kielestä lisää maksetaan 5 %:n suuruisena taulukkopalkasta, mi- käli 1. kappaleessa mainitut taitotaso ja käyttötarve-edellytykset täyttyvät. Mikäli työntekijä käyttää kielitaitoaan vain tiettynä aikana vuodesta (esim. turistikautena), maksetaan hänelle lisää vain tältä kaudelta. Jos kielitaito ja/ tai käyttötarve on edellä mainittua vähäisempi, ei lisää tarvitse maksaa. Jos työntekijältä edellytetään 1. kappaleessa mainittua vaativampaa kielitaitoa, maksetaan lisää edellä sanottua suurempana.

Koululaispalkka

7. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan mak- saa koululaispalkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta (ks. palkkaliite s. 63).

Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa amma- tissa 2 kuukautta määräytyy palkka harjoittelijan mukaan.

Harjoitteluaika

8. Harjoitteluaika on yksi vuosi.

Harjoittelijan palkka on 85 % I myyjäryhmän 1. vuoden myyjän palkasta.

Harjoitteluajan jälkeen maksetaan ao. myyjäryhmän 1. vuoden kioskimyyjän palkkaa.

Vastaavan lisä

9. Myyntipisteestään vastaavalle ja sitä hoitavalle kioskimyyjälle maksetaan vähintään 5 %:lla korotettu 8. vuotena alalla olevan kioskimyyjän palkka.

Mikäli myyntipisteessä työskentelee vähintään 6 työntekijää, joista vähin- tään 5:n tulee olla kokoaikatyöntekijöitä, nimeää työnantaja myyntipistee- seen toisen esimiehen. Toiselle esimiehelle maksetaan vähintään 5 %:lla korotettu 8. vuotena alalla olevan kioskimyyjän palkka.

Ilta- ja yölisä

10. Kello 18.00–23.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta maksetaan 0,74 (1.10.2010 0,80) euroa iltalisänä.

11. Kello 23.00–06.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta maksetaan 1,55 euroa yölisänä.

12. Sunnuntaina ja pyhäpäivinä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä sekä lisä- ja ylityön ajalta ilta- ja yölisä maksetaan yksinkertaisena. Niitä ei makseta lauantai- ja aattoiltalisän ajalta.

Lauantai- ja aattoiltalisä

13. Arkilauantaina tai arkipyhän aattona maksetaan, ellei ko. työstä lain mu- kaan ole maksettava kaksinkertaista palkkaa, kello 18.00–24.00 välisenä ai- kana tehdyiltä tunneilta 2,54 euroa lauantai- ja aattoiltalisänä. Lisä- ja ylityön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena.

Hälytysraha

14. Hälytystyötä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, jolloin työntekijä poistuttuaan työpaikalta joutuu kutsun saatuaan kiireellisesti tulemaan työ- hön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Hälytystyöstä maksetaan muun palkan lisäksi erillisenä hälytysrahana kah- den tunnin palkka.

Hälytysrahan suuruinen korvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijälle ennen hänen säännöllisen päivätyöaikansa päättymistä ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa kello 21.00 jälkeen.

Alle 37,5 tuntia tekevät

15. Työntekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka.

16. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160.

Palkkataulukot ovat palkkaliitteessä.

17. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37.5 tunnin suhteessa seuraavan kaavan mukaan:

kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka x sovittu viikkotyöaika

37.5

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy

16. xxxxxx mukaan.

Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ennen työajan tasoittu- mista sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan maksetaan tämän ylittäviltä tunneilta korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan työ- ehtosopimuksen 9 §:n 12. kohdan määräyksiä (s. 22-23).

Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan työnantaja voi vähentää tekemättä jää- neen tuntimäärän työntekijän palkasta.

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän lomapalkka ja -korvaus määräytyvät 16 §:n 7. kohdan mukaan.

18. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.

5. POISSAOLOT 12 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.

Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttä- väksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauk- sen osalta jos:

• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäri- palvelut kattavaa työterveyshuoltoa,

• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja

• kyseessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti).

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uuden lääkärilausunnon nimeämältään lääkäriltä.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Epidemian aikana tai kun lääkäripalveluksia ei ole riittävästi saatavilla työter- veyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaus- lomatodistuksen enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.

Palkanmaksu

3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto Palkallisen jakson pituus sairastumishetkellä

alle kuukausi sairausvakuutuslain xxxxxxxx- ajalta 50 % palkasta

vähintään kuukausi sairausvakuutuslain karenssiaika

vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta 4 viikkoa

3 vuotta–alle 5 vuotta 5 viikkoa

5 vuotta–alle 10 vuotta 6 viikkoa

vähintään 10 vuotta 8 viikkoa

Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 ar- kipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. 4. kohta, sairauden uusiutuminen).

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä (ks. 6. kohta, alle 37,5 tuntia tekevät).

Ilta-, yö- ja lauantailisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kerty- nyt työntekijälle sairausjakson aikana.

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itsel- leen sairausvakuutuskorvauksen.

Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:

• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.

• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.

Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan työsuhteen keston perusteella määräytyvältä palkalliselta jaksolta suoraan työntekijälle.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vä- henee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

• lain perusteella

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella

• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen

4. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

Esimerkki 17.

Työntekijän työsuhde on kestänyt vuoden. Työntekijä saa sairastuessaan työ- suhteen keston perusteella palkkaa enintään 4 viikolta eli 28 kalenteripäiväl- tä. Jaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka.

Sairaus- Sairauspoissaolo Sairaus- poissaolo poissaolo

1.4. 13.4. 21.4. 5.5. 16.5. 30.5.

13 pv + 15 pv 1 pv

28 pv

Ensimmäinen sairausjakso 1.4.–13.4. = 13 kalenteripäivää. Palkka maksetaan 13 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.

Toinen sairausjakso samasta sairaudesta 21.4.–16.5. = 26 kalenteripäivää. Palkka maksetaan jäljellä oleviin (28 - 13) 15 kalenteripäivään 21.4.–5.5. sisäl- tyviltä työpäiviltä.

Saman sairauden takia työntekijä jää vielä 30.5. sairauslomalle. Palkka mak- setaan tältä jaksolta ainoastaan sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairas- tumispäivältä 30.5. sen ollessa työntekijän työpäivä.

Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sai- rausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

Karanteeni

5. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.

Alle 37,5 tuntia tekevät

6. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta.

Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

13 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan pois- saoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudes- sa, maksetaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 12 §:n mukaan.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta ja

• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

• toisella huoltajalla,

• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai

• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa,

ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoi- toa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.

lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä

Palkka maksetaan vain kolmeen kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäi- vältä (Pe).

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi pal- katon poissaolo.

Esimerkki 18.
Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
luettelo:	T	T	V	T	T	T	V
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä Palkka maksetaan vain kolmeen kalenteripäivään (Ma–Ke) sisältyviltä työ- päiviltä (Ma–Ti).
Esimerkki 19.
Työvuoro-	To	Pe	La	Su	Ma	Ti
luettelo:	T	T	V	V	T	T

Vihkiminen ja merkkipäivä

3. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

Kuolema ja hautajaiset

5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lä- hiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjes- telyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyyn- nöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja xxxxxxxxxx- xxx, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 14 §:n määräyksiä.

7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.

Yhteiskunnallinen toiminta

8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:

• kunnanvaltuuston

• kunnanhallituksen

• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai

-toimikunnan työskentelyyn.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauk- sesta.

Vaikeasti sairas lapsi

9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkat- tomaan poissaoloon (Vnp/85).

Vuosilomaedut

10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.

14 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen:

a. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

c. Raskaus

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteelli- sissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa

• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kysei- siin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia- ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

15 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:

a. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai

b. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiysrahan.

Maksamisen edellytyksenä ovat:

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiysra- han erotus tai 3 kuukauden palkka vapaan alkua edeltävän 9 kuukauden kes- kimääräisen viikkotyöajan mukaan. Keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle työsopimuksessa sovitun viikkotyöajan maksetaan erotus sovitun viikko- työajan mukaan.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työntekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan.

Muuten noudatetaan edellä esitettyä. Muut perhevapaat ovat palkattomia.

Ilmoitusajat

3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.

Vapaan ajankohdan muuttaminen

4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.

Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen syn- tymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoi- tettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimus- lain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.

Työskentely vapaan aikana

5. Vanhempain- ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.

Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.

6. VUOSILOMA 16 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kes- tettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:

• alle vuoden 2 arkipäivää

• vähintään vuoden 2.5 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työnte- kijä on työskennellyt:

• vähintään 14 päivää

• vähintään 35 tuntia.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.

Esimerkki 20.

37,5 tuntia tekevän työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyi koeaikapurkuun 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen.

Työsopimuksensa mukaan työntekijällä olisi ollut mahdollisuus työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Lomaoikeus las- ketaan ”14 työpäivän” -ansaintasäännön perusteella.

Työntekijä ei ansaitse vuosilomapäiviä, mutta hänelle maksetaan vuosiloma- lain mukainen prosentuaalinen lomakorvaus.

Esimerkki 21.

37,5 tuntia tekevän määräaikainen työsopimus päättyi sopimuksen mukaan 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa työsuhteen- sa aikana. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”- ansaintasäännön perusteella.

Työntekijä ansaitsi työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää, jonka perusteella hä- nelle maksetaan lomakorvaus.

Esimerkki 22.

Työntekijä työskentelee kahdeksan tuntia päivässä. Työpäiviä on viikossa kolme. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työs- kennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”

-ansaintasäännön perusteella.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 35 työtuntia.

Loman antaminen

3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhan- nusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.

Loma ja vapaapäivä

4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantaivapaapäivänä.

Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.

Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.

Vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman:

• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaapäivä tai

• sen päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaapäivä.

Lisät

5. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työeh- tosopimukseen perustuvat lisät.

Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöl- tä maksettu korotus työntekijän annettua työsopimuksessa suostumuksen sunnuntaityöhön tai hänen työskennellessä työsopimuksensa perusteella kaikkina viikonpäivinä.

Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista lisistä:

• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

• 12.5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Laskettaessa lomapalkkaa provision osalta noudatetaan vuosilomalakia.

Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

6. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti

(19 §:n mukaisesti, s. 45) sovita sen maksamisesta yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssa.

Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.

Jos työntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lo- makauden loppuun (30.9.) mennessä.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkan jakaja on 25.

Alle 37,5 tuntia tekevät

7. Lomapalkka tai -korvaus on jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuo- den ansiosta:

• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3) mennessä alle vuoden

• 12.5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.

Esimerkki 23.

Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä 8 kuukautta, näistä 5 kuukautena kunakin vähintään

35 tuntia. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 6.130 euroa.

Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 5 x 2 päivää eli 10 päivää. Lomapalkkaa hän saa 10 % 6.130 eurosta eli 613 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli

613 euroa : 10 = 61,30 euroa.

Lomarahana maksetaan 50 % 613 eurosta eli 306,50 euroa.

Esimerkki 24.

Myyjä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä yli vuoden. Hän on työskennellyt joka kuukausi vähintään

35 tuntia.

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauan- tailisineen on 16.320 euroa. Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa alla esitetyn 9. kohdan mukaisten poissaolojen ajal-

ta, jos työntekijällä olisi niitä ollut lomanmääräytymisvuoden aikana.

Työssäoloajan ansioon ei oteta mukaan maksettuja lomapalkkoja eikä loma- rahoja.

Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 x 2,5 päivää eli 30 päivää.

Kertyneestä lomasta annetaan 24 päivää kesälomana ja 6 päivää talviloma- na. Lomapalkkaa hän saa 12,5% 16.320 eurosta eli 2.040 euroa.

Yhden annettava lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäi- villä eli 2.040 euroa : 30 =68 euroa. Kesälomapalkka on

24 x 68 = 1.632 euroa. Talvilomapalkka on 6 x 68 euroa = 408 euroa. Lomaraha on 50 % kummastakin summasta.

8. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:

• työssäoloajan palkasta lukuunottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua palkkaa

• poissaoloajalta maksetusta palkasta (tes: 13-14 §) ja

• laskennallisesta palkasta.

9. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:

• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)

Esimerkki 25.

a) Työntekijän työsuhde on kestänyt 4 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä pal- kallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu

5 viikolta eli 25 työpäivältä.

Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 65 (40 + 25) työpäivältä sekä lisäksi laskennallista palkkaa 10 päivältä eli palkkaa yhteensä 75 työpäivältä.

b) Työntekijän työsuhde on kestänyt 11 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä palkalli- sia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 8 viikolta eli 40 työpäivältä. Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 75 (40 + 35) työpäivältä.

• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan.(105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)

• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta

• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan

• tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 §)

• pakottavien perhesyiden ajalta (TSL 4:7 §)

• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan

• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi

10. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan tai kuukausipalkkaisella pois- saolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.

Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, laskennal- linen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän kolmen (3) kuukauden keski- määräisen viikkotyöajan mukaan.

11. Jos osa-aikatyöntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä.

17 § Lomaraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaraha maksetaan työntekijän:

• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä.

• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä.

Suuruus

2. Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta lomapalkasta.

Esimerkki 26.

37,5 tuntia tekevä pitää 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työntekijän peruskuukausipalkka on 1.680 euroa ja kuukausikohtaisia lisiä hän saa 5 % eli 84 euroa. Työntekijä on ansainnut lomanmääräytymis- vuodelta 1.4.–31.3. tuntikohtaisia lisiä (ilta- ja lauantailisiä) 968 euroa.

Vuosilomapalkkaan niistä lisätään 12.5 % eli 121 euroa. Kesälomapalkka on:

(1.680 euroa + 84 euroa) x 24 + (24/30 x 121 euroa) = 1.790,24 euroa

Lomaraha kesäloman osalta on 50 % kesälomapalkasta 1.790,24 eurosta eli 895,12 euroa.

Talvilomapalkka on:

(1.680 euroa + 84 euroa) x 6 + (6/30 x 121 euroa) = 447,56 euroa.

Lomaraha talviloman osalta on 50 % talvilomapalkasta 447,56 eurosta eli 223,78 euroa.

Lomaraha kesä- ja talviloman osalta on yhteensä 1.118,90 euroa.

Maksamisaika

3. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (19 §:n mukaisesti, s. 45) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luot- tamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssa.

Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edeltävä- nä palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha makse- taan lopputilissä.

Esimerkki 27.

Työntekijän lomaraha kesäloman osalta on 895,12 euroa. Se maksetaan lo- man alkaessa.

Toisena vaihtoehtona on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta eli 447,56 euroa. Toinen osa 447,56 euroa maksetaan viimeistään joulua edel- tävän palkanmaksun yhteydessä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy esimerkiksi lokakuussa, lomarahan toinen osa maksetaan lopputilin yhteydessä.

Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina pal- kanmaksupäivänä.

Hoitovapaa

4. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 3. kohdan mukaan. Jos työn- tekijä ei palaa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mu- kaisesti hoitovapaan päätyttyä, työnantajalla on oikeus periä maksamansa lomaraha takaisin.

Varusmiespalvelus

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asian- mukaisesti työhön.

Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

6. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman ai- kana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.

Esimerkki 28.

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla pe- rusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.

Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta loma- rahaa ei makseta.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siir- tyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Takaisinperintä

8. Kohtien 1. ja 4. edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan pe- riä takaisin.

Alle 37,5 tuntia tekevät

9. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosi- lomapäiviä.

7. MATKAT

18 § Matkakustannukset

Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

• valtion matkustussäännön mukaan

• verohallituksen päätöksen mukaan

• yrityksen matkustussäännön mukaan.

Yrityksen matkustussääntö

2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkus- tussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.

Päiväraha

3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:

• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä

• työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvaus maksetaan:

• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia

• ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruokailuun.

Ateriakorvausta ei makseta:

• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan

• tai työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 19 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus- mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu

• sopimus on tehtävä kirjallisesti

• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi

• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta

• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla

• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisano- misesta huolimatta jakson loppuun.

9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 20 § Erinäiset määräykset Jäsenmaksuperintä

1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.

Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta.

Kokoontuminen työpaikalla

2. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:

• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä. Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

Luottamusmies

3. Työnantaja selvittää uusille työntekijöille yrityksen neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän.

Työnantaja ja yrityksen luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tie- dottamistavoista yrityksen työntekijöille.

Luottamusmiessopimuksen ja sen soveltamisohjeiden määräykset ovat tämän työehtosopimuksen sivuilla 64-74.

Ohjesäännöt

4. Työntekijän on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Ryhmähenkivakuutus

5. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

Sosiaaliset edut

6. Tämä sopimus ei koske yrityksen sosiaalisia etuja.

Työasut

7. Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun.

Työnantaja huoltaa omistamansa työasut, ellei paikallisesti korvausta vas- taan sovita toisin.

Kassavaje

8.Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.

Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujär- jestystä.

10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 21 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn- antajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyysmuis- tio (s. 57).

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

22 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivä- nä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuksen mukaan.

11. VOIMASSAOLO

23 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 31.3.2013 asti.

2. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen ilman erityistä perustelua kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen kunkin sopimusvuoden päättymistä. Sopimus ja niihin liittyvät sitoumukset päättyvät tällöin 1.4.2011 tai 1.4.2012.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesityk- set. Muutoin irtisanominen on mitätön.

PÖYTÄKIRJAT

YÖTYÖ

1 § Ulottuvuus

Pöytäkirja koskee Rautakirja Oy:n työehtosopimuksen soveltamisalalla tehtä- vää yötyötä.

2 § Yötyö

1. Työaikalain 26 §:n lisäksi työntekijä voi työskennellä kello 23.00–06.00 välisenä aikana:

• kioskissa

• myymälässä (alle 400 neliömetrin päivittäistavarakauppa tai aukiolo poikkeusluvalla )

• huolto- ja liikenneasemalla

• siivouksessa.

2. Edellä esitetyn lisäksi työntekijä voi suostuessaan olla kello 23.00–06.00 välisenä aikana työssä:

• lainsäädännön, viranomaisen määräyksen tai liikkeen luovutuksen johdosta tehtävän inventaarion tai tilinpäätöksen suorittamiseksi

• liikkeessä epäillyn väärinkäytöksen selvittämiseksi

• liikkeen suhdetoimintatilaisuudessa

• joka on välttämätöntä myymälän perustamisen tai saneerauksen johdosta

• joka on välttämätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoimittamiseksi

• myymälän hyllyjen täyttämiseksi.

VÄKIVALLAN UHKA

1 § Arviointi

Työnantajan työturvallisuuslain mukainen vaaranarviointi tulee palvelutyötehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin, joka päivitetään vähintään kerran kalenterivuodessa.

Arvioinnissa otetaan huomioon mm:

• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan

• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset

• xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

2 § Torjunta ja jälkihoito

1. Työsopimusta tehtäessä selvitetään työntekijälle työhön sisältyvä mahdol- linen yksintyöskentely ja sen työturvallisuusriskit.

2. Väkivallanuhkaa tulee torjua mm.:

• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle

• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin

• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi

• arvioinnissa todetun väkivallan uhan huomioiminen työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa

• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.

3. Työnantaja selvittää jälkihoitoon liittyvät mahdollisuudet ja järjestelyt.

3 § Yksintyöskentely

Yksintyöskentely on asiakaspalvelutyötä:

• jota myyjä tekee yksin myymälässä, kioskissa, myymälän tai tavaratalon yhdessä kerroksessa tai huolto- ja liikenneasemalla

• ja joissa toiminta on järjestetty siten, että aukioloaikana työskentelee tavallisesti yksi työntekijä kerrallaan.

Työ ja työolosuhteet tulee järjestää siten, että väkivallan uhkaa myös yksin- työskentelyssä voidaan torjua tai vähentää.

Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

TYÖAJAN LYHENNYS

1 § Soveltamisala

1. Vuosityöajan lyhentäminen 116 tunnilla koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.

2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustu- vat työaikaa lyhentävät:

• vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat

• lomat jotka perustuvat yli 2.5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuukaudessa.

2 § Lyhennysmallit

Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kalenterivuosittain:

• lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti 37.5 tuntiin

• antamalla lyhennys vapaapäivinä

• tai sopimalla paikallisesti muusta lyhennystavasta.

3 § Lyhennys vapaapäivinä

Ansainta

1. Työntekijä ansaitsee lisävapaapäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti:

Työsuhteen kesto Vapaapäivien lukumäärä 2–4 kuukautta 3 päivää

5–7 kuukautta 7 päivää

8–10 kuukautta 11 päivää

11–12 kuukautta 14 päivää

Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet. Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan:

• vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1. ja 8. kohdan mukaisia päiviä.

• työehtosopimuksen 13 §:n mukaiset päivät (s. 31-33) lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitopäiviä.

Vapaapäivien antaminen

2. Vapaapäivät annetaan:

• viimeistään ansaintavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

• erikseen tai yhdistämällä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi.

Vapaapäivistä ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa ennen niiden antamista jos:

• ne yhdistetään yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi

• tai ne yhdistetään työehtosopimuksen mukaiseen vapaapäivään.

Poissaolot ja vuosiloma

3. Poissaolot eivät aiheuta muutoksia työvuoroluetteloon merkittyihin lyhen- nyspäiviin.

Lyhennyspäivät kerryttävät vuosilomaa.

Työsuhteen päättyminen

4. Työsuhteen päättyessä:

• pitämättömät lyhennyspäivät korvataan peruspalkalla

• liikaa annettuja lyhennyspäiviä vastaava palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä ilman työsopimuslain 2:17 §:n mukaista kuit- tausrajoitusta.

4 § Lyhennys paikallisesti sopien

Paikallisessa sopimisessa:

• sopimus on tehtävä kirjallisesti

• jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan

• sopimus voi koskea koko yritystä, yrityksen toimipaikkaa, osastoa tai muuta yksikköä

• sopimus on voimassa kalenterivuoden, ellei toisin sovita.

YKSILÖLLISET TYÖAJAT

A. Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (19 §:n mukaisesti, s. 45) voidaan säännölli- nen työaika järjestää seuraavasti:

Työaika

2. Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 36,25 tuntiin eli 36 tuntiin 15 minuuttiin.

Työajassa on otettu huomioon 7§:n mukaiset arkipyhäviikkojen työajan ly- hennykset.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

3. Keskimäärin 36,25 tuntia viikossa ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Muuten korotetun palkan laskennassa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

4. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Vapaapäivät

5. Kokoaikatyöntekijälle annetaan 1.1.–30.6. ja 1.7.–31.12. välisinä aikoina muiden vapaapäivien lisäksi 4 vapaapäivää, eli yhteensä 8 vapaapäivää vuodessa.

Annetut vapaapäivät eivät lyhennä käytössä olevan tasoittumisjakson työaikaa.

Vapaapäivät annetaan suhteutettuna työntekijän ollessa palkatta poissa tai työsopimuksen ollessa voimassa vain osan vuosipuoliskoa.

Vapaapäivät pyritään antamaan muiden vapaiden tai vuosiloman yhteydessä töiden järjestelyjen sen mahdollistaessa.

Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

Alle 36,25 tuntia tekevät

6. Alle 36,25 tuntia tekevälle työntekijälle korvataan arkipyhät maksamalla tehtyjen työtuntien lisäksi kahden päivän palkka kultakin vuosineljännekseltä eli yhteensä 8 päivän palkka vuodessa.

Päiväpalkka määräytyy työehtosopimuksen 7 §:n 7. kohdan mukaan.

Palkka maksetaan kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.

Korvaus maksetaan suhteutettuna työntekijän ollessa palkatta poissa tai työ- sopimuksen ollessa voimassa vain osan vuosineljännestä.

Muut määräykset

7. Muuten noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

	ma	ti	ke	to	pe	la	su	yht.
vko 1	9	6	9	8	9	7	-	48
vko 2	9	7	-	-	9	5	-	30
vko 3	-	6	6	7	8	8	-	35
vko 4	-	7	8	8	9	-	-	32

Esimerkki 29.

4 viikon tasoittumisjärjestelmä

- keskimäärin 36,25 t/vko

- tämän jakson aikana annetaan yksi vuoden kahdeksasta ylimääräisestä vapaapäivästä

yht.145 t

Työaika 145 t : 4 = 36,25 t/vko, jaksossa 9 vapaapäivää.

B. Työaikapankki

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (19 §:n mukaan, s. 45) voidaan tehtyjä työtun- teja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

Siirrettävät työtunnit

2. Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:

• lisä- ja ylityötunteja

• sunnuntaityön korotustunteja

• tes-vapaapäivänä tehtyjä työtunteja

• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja

• työaikalain mukaisena vapaapäivänä tehtyjä työtunteja

• ns. pekkaspäivänä tehtyjä työtunteja

• liukuvan työajan plus-saldotunteja työntekijän pyynnöstä

3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työ- tunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korottamat- tomina.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä.

Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään kaksi kertaa työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen va- paan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

6. Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita.

Vapaa pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

7. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Työkyvyttömyys ja vapaa

8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttö- myyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

9. Työaikapankista on kirjattava:

• milloin työ on tehty

• kumman aloitteesta

• montako tuntia tehty ja montako siirretty pankkiin

• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan

Työsuhteen päättyminen

10. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan peruspalkalla.

ESIMIEHET

Pöytäkirja neuvottelusta, joka jäljempänä selville käyvässä asiassa pidettiin Helsingissä 26. huhtikuuta 2010.

Saapuvilla olivat Suomen Kaupan Liitto r.y:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM r.y:n edustajat.

1§

Kioskiesimiehet jaetaan toimenkuvan ja vastuun mukaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

I Xxxxxxx, joka vastaa vain yhdestä kioskista.

Palkka ja esimieslisä määräytyvät entisen järjestelmän mukaan.

II Esimies, joka vastaa useasta myymälästä ja joka osallistuu myös normaa- liin myyntityöhön.

Palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Esimieslisän perusosa määräytyy myymälöiden yhteismyynnin mukaan ja lisäosa perusmyymälän lisäksi vastuulla olevien myymälöiden lukumäärä kerrottuna 16,11 eurolla.

III Päätoiminen myymäläesimies, jolla ei ole säännöllisesti toistuvia normaa- leja myyntityövuoroja. Palkka sopimuksen mukaan.

Palkkausjärjestelmän myyntilukuja on tarkistettu seuraavasti 1.4.2010 alkaen:

Edellisen kalenterivuoden myynnin määrä / kuukausi (euroa)	Esimieslisän suuruus (euroa)
0 - 28158	99
28159 - 36288	117
36289 - 45013	126
45014 - 56514	135
56515 - 70594	142
70595 - 84475	148
84476 - 98952	160
98953 - 113031	167
113032 - 140793	177
140794 - 169548	189
169549 - 197508	202
197509 - 229829	217
229830 -	232
Monimyymäläesimieslisä	16,11 / lisäkioski

2 §

Esimieslisää maksetaan kioskinhoitajalle edellä todetun suuruisena, mikäli kioskinhoitajan keskimääräinen viikkotyöaika on 30 tuntia tai enemmän vii- kossa.

Jos kioskinhoitajan keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin 30 tuntia viikossa, maksetaan esimieslisää kioskinhoitajan kanssa sovitun keskimää- räisen viikkotyöajan ja kioskimyyjien työehtoja koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan suhteessa 1 §:n mukaisesta esimieslisästä.

Kuukausittaista myynnin määrää laskettaessa huomioidaan autolippujen myynnistä 35 %.

3 §

Esimieslisän perusteena olevia 1. kohdassa sanottuja myynnin kuukausi- määriä tarkistetaan vuosittain 1.4. lukien. Tarkistuksen perusteena käytetään kuluttajahintaindeksin muutosta edellisen kalenterivuoden aikana (joulukuu- joulukuu).

Keskimääräinen kuukausimyynti lasketaan edellisen vuoden myynnin perusteella.

4 §

Esimiesharjoittelijan harjoitteluaika on 1 vuosi. Edellä olevasta poiketen 6. vuotena alalla olevan työntekijän harjoitteluaika on 4 kuukautta ja 8. vuotena alalla olevaan työntekijään ei harjoitteluaikaa sovelleta.

Esimiesharjoittelijalle maksettavan esimieslisän suuruus on vähintään 5 % hänen taulukkopalkastaan.

5 §

Merkittiin, että tähän pöytäkirjaan sisältyvillä ehdoilla ja määräyksillä on yhtäläinen voima ja velvoittavuus kuin Rautakirja Oy:n kioskimyyjien työeh- tosopimuksella.

Suomen Kaupan liitto ry. Palvelualojen ammattiliitto PAM

ERIMIELISYYSMUISTIO

Yritys .......................................................................................................................................................

Toimipaikka ...........................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja .............................................................................................

Työntekijä tai työntekijän edustaja ................................................................................................

Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy

...................................................................................................................................................................

Työntekijän selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

...................................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

...................................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Aika ja paikka .......................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja Työntekijä tai työntekijän edustaja

....................................................................... ......................................................................

Nimen selvennys, puhelinnumero Nimen selvennys, puhelinnumero

....................................................................... ......................................................................

ja sähköpostiosoite ja sähköpostiosoite

Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta.

Työnantaja toimittaa toisen Suomen Kaupan Liittoon ja työntekijä toisen Palvelualojen ammattiliittoon.

TYÖSOPIMUS KAUPANALA

1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET	Työnantaja	Liike- tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkaessa on kuukauden koeaika.
	toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Työsuhde kestää toistaiseksi ja sen alkamispäivä- määrä on	määräaikainen työsuhde Määräaikaisen työsuhteen alkamispäivämäärä on ja kesto saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste: tai kunnes seuraavassa yksilöity työtehtävä on suoritettu ja sen arvioitu kesto on saakka.
3. TYÖAIKA	Työaika on keskimäärin vähintään 37,5 tuntia viikossa. alle 37,5 tuntia, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia. Työntekijä suostuu tekemään lisä- tai ylityötä laissa säädetyin edellytyksin, jolloin siitä maksetaan lain ja työehtosopi- muksen mukainen korvaus. Työntekijä suostuu tekemään tarvittaessa sunnuntaityötä ei suostu tekemään sunnuntaityötä Sunnuntaityöstä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
4. TYÖTEHTÄVÄT	Työntekijän työtehtävät: (työtehtävien pääasiallinen laatu)
5. PALKKAUS	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkkaryhmä ja alallaolovuodet Palkan määrä kuukaudessa tai tunnissa
6. VUOSILOMA	Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.
7. IRTISANOMISAIKA	Irtisanomisaika määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä. Sairausajan palkkaa, vuosilomaa ja työaikaa koskevien määräysten osalta noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden työehtosopimuksen voimaanastumista päättyneen sopimuksen määräyksiä.
9. MUUT EHDOT
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Selvitys:

Työsopimuslain 2:4 §:n mukaisesti työnantaja ilmoittaa lisäksi työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa:

Työn suorittamispaikka: (Esimerkiksi yrityksen tietty toimipaikka/ -paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet)

Palkanmaksukausi on

Työsuhteen alussa työnantajaa sitova työehtosopimus on

Rautakirja Oy:n kioskimyyjien ja kioskinhoitajien työehtosopimus 20.4.2010-31.3.2013

58 Kaupan työehtosopimus 1.10.2007–31.3.2010 109

Muuta:

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA

Koeaika

Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain 1:4 §:n mukaisesti. Koeajan enimmäispituus on pääsääntöisesti neljä kuukaut- ta. Työntekijään, joka kohtuullisen ajan kuluessa palaa aikaisemman työnanta- jansa palvelukseen entisen kaltaiseen työhön, ei koeaikaa sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä, mistä työsuhteen uudelleen alkaessa nimenomaan sovitaan.

Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pitui- sesta koeajasta.

Kahdeksan kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon.

Määräaikainen työsopimus

Jos työsuhde on sidottu määräaikaan, merkitään työsuhteen viimeinen kes- topäivä lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainlomasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työn- tekijän oma pyyntö jne.

Jos työsopimuksen kestoaika ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riip- puvainen tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään ao. tehtävä ja sen suorittamiselle arvioitu kesto sopimuksen tälle asialle varattuun tilaan.

Määräaikainen työsopimus, jonka kestoksi on sovittu vuotta pidempi aika, on tehtävä kirjallisesti.

Työaika

Alle 37,5 tuntia tekevän keskimääräinen viikkotyöaika tulee sopia ja kirjata siihen varattuun kohtaan ottaen huomioon työehtosopimuksen 6 § kohdan 1. määräykset.

Työntekijän suostuessa sunnuntaityöskentelyyn työnantaja ei ole velvollinen hankkimaan erillistä sunnuntaityösuostumusta työntekijältä yksittäisten sun- nuntaipäivien tai arkipyhien osalta.

Työntekijän kieltäydyttyä sunnuntaityöskentelystä työnantaja ei ole velvolli- nen tarjoamaan hänelle työtä sunnuntaiksi tai arkipyhäksi.

Työtehtävät

Työsopimukseen kirjataan työntekijän kanssa sovitut pääasialliset työteh- tävät esim. tavaratalomyyjä, varastotyöntekijä, konttorityöntekijä jne. Jos työntekijän kanssa on sovittu tavanomaista ammattikäsitettä laajemmista työtehtävistä, todetaan se sopimuksessa esim. myyjä/varastotyöntekijä tai osastostaan vastaava ja sitä hoitava myyjä.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Tästä syystä tulee todeta palkan määräytymisperuste ja palkan määrä työsuhteen alkaessa, esim. myyjän osalta I-myyjäryhmä/3. vuotena, tai konttorityönteki- jän osalta vaativuusryhmä C/5. vuotena.

Mikäli yrityksessä on käytössä työehtosopimuksesta poikkeava palkkausjär- jestelmä, käytetään palkkauksen määrittelyn osalta erillistä liitettä.

Muut ehdot

Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palk- kaukseen, työaikaan tai vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Erillinen liite

Mikäli lomakkeen ao. kohdalle varattu tila ei riitä, on mahdollista käyttää eril- listä liitettä, johon sopimuskohdassa viitataan.

Muutoksesta ilmoittaminen

Työsopimuslain 2:4 §:n mukaan työnantaja on velvollinen ilmoittamaan kir- jallisesti työntekijälle keskeisen työsuhteen ehdon muuttumisesta viimeistään kuukauden kuluttua muutoksen voimaantulosta, jollei muutos johdu lainsää- dännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta. Työnantajan velvollisuudella ilmoittaa muuttuneista sopimusehdoista ei puututa mitenkään niihin edelly- tyksiin, joilla työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen ehtoja.

PALKKALIITE

1. KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia ja liittoja sitovia keskusjärjestösopimuksia:

• Jäsenmaksuperintäsopimus 3.4.1989

• Luottamusmiessopimus 1.5.2010

• Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 12.2.1976

• Suositus alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämisestä työelämässä 23.4.1975

• Yhteistoimintasopimus, Kaupan soveltamisohjeet 1.3.1990

• Yleissopimus LTK - SAK 15.11.1990

2. VUOSIRYHMÄPORRASTUS

Työehtosopimuksen vuosiryhmäporrastus on seuraava: Harjoittelija Harjoittelijan palkka (1 v)

1. vuosi 1. vuoden palkka

2. vuosi

3. vuosi 3. vuoden palkka

4. vuosi

5. vuosi 5. vuoden palkka

6. vuosi

7. vuosi

8. vuosi 8. vuoden palkka

3. KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus

Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx	Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	I	Oulu	I
Espoo	I	Pelkosenniemi	I
Helsinki	I	Pello	I
Houtskari	I	Posio	I
Hyrynsalmi	I	Ranua	I
Hyvinkää	I	Ristijärvi	I
Hämeenlinna	I	Rovaniemen mlk	I
Inari	I	Rovaniemi	I
Iniö	I	Salla	I
Joensuu	I	Savukoski	I
Jyväskylä	I	Simo	I
Järvenpää	I	Sodankylä	I
Kauniainen	I	Tampere	I
Kemi	I	Tervola	I
Kemijärvi	I	Tornio	I
Keminmaa	I	Utsjoki	I
Kerava	I	Vaasa	I
Kirkkonummi	I	Vantaa	I
Kittilä	I	Ylitornio	I
Kolari	I
Korppoo	I
Kuhmo	I
Kuivaniemi	I
Kuopio	I
Kuusamo	I
Muonio	I
Nauvo	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on oma palkkataulukkonsa.

Rautakirja Oy:n kioskimyyjien tuntipalkat 1.5.2010 alkaen

Paikkakuntakalleusluokka

	Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa	I	II
Koululainen	7,51	7,19	7,07
Harjoittelija	8,51	8,14	8,02
1. vuotena	10,01	9,58	9,43
3. vuotena	10,27	9,84	9,66
5. vuotena	10,97	10,50	10,29
8. vuotena	11,49	10,96	10,74

Rautakirja Oyj:n kioskimyyjien kuukausipalkat 1.5.2010 alkaen

Paikkakuntakalleusluokka

	Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa	I	II
Koululainen	1201	1150	1131
Harjoittelija	1361	1303	1281
1. vuotena	1601	1533	1508
3. vuotena	1643	1575	1545
5. vuotena	1755	1680	1646
8. vuotena	1838	1754	1719

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS SISÄLLYS

Johdanto

1 § Sopimuksen soveltamisala 2 § Luottamusmiehen tehtävät 3 § Luottamusmiehen valinta

Yleistä Luottamusmiehet

Yrityksen luottamusmies/pääluottamusmies Toimipaikan luottamusmies Alueluottamusmies

Toimipaikan ja alueluottamusmiehen valinta Varaluottamusmies

Ilmoitukset työnantajalle Muutostilanteet

4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet

Työstävapautus Työstävapautusaika ja ajankäyttö Työskentelypuitteet

6 § Ansiomenetyksen korvaus

Ansiomenetys Matkakustannukset Luottamusmieskorvaus Pääluottamusmiehen ansiokehitys

7 § Luottamusmiehen koulutus

8 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Yksilösuoja

Ehdokassuoja Jälkisuoja

Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus Korvaukset

9 § Neuvottelujärjestys

10 § Sopimuksen voimassaolo

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiessopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöi- den välistä yhteistoimintaa yrityksen eri osa-alueilla ja ennaltaehkäistä on- gelmien syntymistä.

Toimintaympäristön nopeat muutokset korostavat yhteistoiminnan ja pai- kallisen sopimisen tärkeyttä. Työnantajilta ja luottamusmiehiltä vaaditaan ennakkoluulotonta suhtautumista ajan haasteisiin.

Muutosten johdosta luottamusmiestehtävien hoidossa korostuu luottamusmie- hen yhteistyökumppanin rooli yrityksen ja sen henkilöstön erilaisissa kehittämis- hankkeissa sekä parannettaessa yrityksen tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Kaupan tulevaisuuden haasteet, yhteiset kehittämishankkeet ja paikallinen sopiminen edellyttävä riittävän kattavaa luottamusmiesjärjestelmää, jossa luottamusmiehillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen.

Yhteistyön ja paikallisen sopimisen edistämiseksi työnantaja ja pääluotta- musmies selvittävät käytännön tarpeet ja sopivat järjestelyistä koskien:

• yrityksen sisäisten viestintäjärjestelmien käyttämistä luottamusmiehen tiedottamisessa,

• yrityksen luottamusmiesten keskinäistä yhteydenpitoa ja kokoontumisia sekä

• luottamusmiesten verkko-opetusmahdollisuuksia.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimusta noudatetaan Kaupan liiton jäsenyrityksissä.

2 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on:

• kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä

• osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen

• olla aktiivi kumppani yhteisissä tuottavuus- ja kehittämishankkeissa

• osallistua henkilöstön ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

• edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä

• antaa palautetta työntekijöiltä työnantajalle

• valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista

• osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen

• edistää ja ylläpitää työrauhaa

3 § Luottamusmiehen valinta

Yleistä

1. Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytyneet yrityksen työntekijät valitse- vat luottamusmiehen.

2. Luottamusmies on PAM:n ammattiosaston jäsen ja yrityksen työntekijä.

3. Järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema vaalitoimikunta huolehtii luot- tamusmiesvalinnan käytännön järjestelyistä. Työnantaja varaa tilaisuuden vaalien toimittamiseksi.

4. Luottamusmiesvalinnan järjestämisestä työpaikalla on ilmoitettava työn- antajalle 7 päivää ennen valinnan toimittamista.

Luottamusmiehet

5. Luottamusmiehiä voidaan valita seuraavasti:

Yrityksen luottamusmies

Yritykseen voidaan valita luottamusmies. Vähintään 30 työntekijän yrityk- seen valittu luottamusmies on tämän sopimuksen tarkoittama pääluotta- musmies.

Toimipaikan luottamusmies

Yrityksen luottamusmiehen lisäksi voidaan valita toimipaikan luottamusmies, jos asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.

Alueluottamusmies

Yritykseen, jolla on valtakunnallisesti laaja alueorganisaatio, voidaan valita alueluottamusmiehiä, jos asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.

Jos yritykseen on valittu useita alueluottamusmiehiä, toimii yksi heistä yri- tyksen pääluottamusmiehenä tehtävänään järjestää myös koko yritystä kos- kevien yhteisten asioiden käsittely.

Toimipaikan tai alueluottamusmiehen valitseminen

Työnantajan ja pääluottamusmiehen sopiessa yrityksen toimipaikan tai alue- luottamusmiehen valitsemisesta on otettava huomioon seuraavaa:

• yrityksen organisaatio- ja päätöksentekorakenne

• hallinnollinen itsenäisyys ja erillisyys

• henkilöstömäärää ja –jakauma

• yhteistyön, paikallisen sopimisen ja neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeet.

Toimipaikan luottamusmies voidaan valita yrityksen itsenäiseen toimintayk- sikköön, jossa työnantajan edustajalla on itsenäinen neuvotteluoikeus, vas- tuu yksikön tuloksesta ja henkilöstöstä. Itsenäisiä toimintayksikköjä ovat esi- merkiksi yrityksen hankinta- ja jakelukeskus, tavaratalo tai erillinen konttori.

Alueluottamusmies voidaan valita alueelle, jossa työnantajan edustajalla on itsenäinen neuvotteluoikeus ja että neuvottelujärjestelmän mukainen asioi- den käsittely voidaan alueella järjestää tehokkaasti ja toimivasti.

Varaluottamusmies

Luottamusmiehelle voidaan valita varamies. Toimiessaan luottamusmiehenä siitä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Toimiessaan luottamusmiehe- nä varamiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Ilmoitukset työnantajalle

6. Valituista luottamusmiehistä varamiehineen sekä luottamusmiestehtävien päättymisistä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti työnantajalle. Luottamusmiehen jatkaessa tehtävissä ilman vaaleja siitä on ilmoitettava työnantajalle välittömästi vaalikauden päättymisen jälkeen.

Saatuaan tiedon uusista luottamusmiehistä työnantajan on ilmoitettava vas- taava työnantajan edustaja välittömästi ja kirjallisesti luottamusmiehelle.

Muutostilanteet

7. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan organisaatio- muutoksen johdosta paikalliset osapuolet saattavat luottamusmiesorgani- saation mahdollisimman pian vastaamaan yrityksen tai sen osan muuttunut- ta kokoa ja rakennetta.

4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Syntyessä epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työ- suhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta luottamusmiehel- le annetaan kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Yrityksen luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada työehtosopimus- ten piiriin kuuluvista yrityksen työntekijöistä seuraavat tiedot:

Kerran vuodessa

• suku- ja etunimet

• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu

• työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä.

Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta

uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika.

3. Pääluottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada lisäksi seuraavat ryh- mäkohtaiset tiedot toimialueensa työntekijöistä edellyttäen että tiedot pe- rustuvat yrityksen muun toiminnan yhteydessä syntyvään tietoaineistoon:

• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka ilman lisiä

• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka lisineen

• työtuntien määrä ja ylityötuntien osuus tehdyistä työtunneista.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kerran vuodes- sa noudattaen työehtosopimusten ammattiryhmittelyä. Tietoja, jotka koske- vat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

4. Luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä makse- tusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet

Työstävapautus

1. Luottamusmiehellä on oikeus riittävään työstävapautukseen luottamus- miestehtävien hoitamista varten.

Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toi- mipaikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.

Työstävapautusaika ja ajankäyttö

2. Alla esitetyn taulukon mukainen työstävapautusaika annetaan ainoastaan yrityksen luottamusmiehelle, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

Yrityksen luottamusmiehelle annetaan työstävapautusaikaa hänen toimialu- eeseen kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella (riippumatta järjes- täytyneisyydestä) seuraavasti:

Työntekijöiden Työstävapautusaika lukumäärä tuntia/viikko

20 – 49 3

50 – 149 5

150 – 299 12

300 – 499 20

500 – 799 30

vähintään 800 kokonaan työstä vapaa

Luottamusmiestehtävän hoitamista varten sovittuja viikkoaikoja voidaan myös yhdistää.

Luottamusmiehen tulee tehdä ajankäyttösuunnitelma, josta käy

ilmi luottamusmiestehtävän hoitamiseen käytettävä aika pääaiheittain.

Luottamusmiehellä on lisäksi oikeus kerran vuodessa käydä toimialaansa kuuluvissa toimipaikoissa työnantajan kanssa sovittavana aikana.

Toimipaikkojen väliseen matkaan käytettyä aikaa ei lueta em. vapautusaikaan.

Työntekijämäärän ollessa vähemmän kuin 20 selvitetään kussakin tapauk- sessa erikseen, milloin on tarkoituksenmukaista sopia kiinteästä työstäva- pautusajasta.

Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.

Työskentelypuitteet

3. Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavan- omaisia toimistovälineitä. Luottamusmies voi toimittaa ammattiliittonsa aineistoa työntekijöille.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä interne- tyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäy- tön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

6 § Ansiomenetyksen korvaus

Ansiomenetys

1.Työnantaja maksaa luottamusmiehelle luottamusmiestehtävän hoitamises- ta aiheutuneen säännöllisen työajan ansiomenetyksen.

Jos luottamusmies olisi säännöllisenä työaikanaan ansainnut työvuoroluette- lon mukaan ilta- ja lauantailisiä, ne maksetaan.

Luottamusmiehen tehdessä työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset, ellei toisin sovita.

Matkakustannukset

2. Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien takia maksetaan matkakorvaukset yrityksessä noudatet- tavan käytännön mukaan, kuten muissakin työtehtävissä.

Luottamusmiehen käyttäessä matkustamiseen työnantajan suostumuksella omaa autoa maksetaan kilometrikorvaus.

Luottamusmieskorvaus

3.Luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksetaan luottamusmieskorva- usta ainoastaan yrityksen luottamusmiehelle, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

Yrityksen luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta hänen toi- mialueeseen kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä) 1.5.2010 alkaen:

Työntekijöiden Korvaus lukumäärä euroa/kk

20 – 49 30

50 – 149 60

150 – 299 90

300 – 499 140

500 – 799 180

vähintään 800 sovitaan paikallisesti Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.

Pääluottamusmiehen ansiokehítys

4. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksen asianomaisen ammattiryhmän vastaavien työntekijöiden keskimääräistä an- siokehitystä.

Pääluottamusmiehen ansiokehitysvertailuryhmänä pidetään sitä yrityksen ammattiryhmää, johon pääluottamusmies kuuluu.

7 § Luottamusmiehen koulutus

1. Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen.

Uuden luottamusmiehen koulutus käsitellään työnantajan kanssa kahden kuukauden aikana valinnasta.

2. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon yllä- pitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta.

Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työ- hön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

8 § Työsuhdeturva

Syrjintä kielto

1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän takia erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä.

2. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista hänelle on järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä hänen ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa an- sioiden alentumista.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

4. Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluot- tamusmieheen, ellei yrityksen tai pääluottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksi- löidysti osoittaessa ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammat- tiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, edellä esitetystä voidaan poiketa.

Pääluottamusmiehen riitauttaessa irtisanomisen liittojen väliset neuvottelut on käytävä irtisanomisajan kuluessa.

5. Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa hänen työnsä päättyessä kokonaan, jos:

• työnantaja ei voi järjestää hänelle ammattitaitoa vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä,

• tai työnantaja ei voi kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

6. Luottamusmiestä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edusta- miensa työntekijöiden suostumusta (TSL 7:10 § 1 momentti).

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 pykälien säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan purkaa järjestysmääräyksien rikkomi- sen takia vain, jos luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituk- sesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

8. Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti.

Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme (3) kuukautta ennen pääluottamus- miehen toimikauden alkua. Ehdokassuoja päättyy muiden kuin valituksi tul- leen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

Jälkisuoja

9. Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan kuusi (6) kuukautta pääluotta- musmiestehtävän päättymisestä.

Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus

10. Luovutetun liikkeen tai sen osan säilyttäessä itsenäisyytensä pääluotta- musmiehen asema jatkuu sellaisenaan.

Luovutetun liikkeen tai sen osan menettäessä itsenäisyytensä pääluottamus- miehellä on 9. kohdan mukainen jälkisuoja liikkeen luovutuksesta johtuneen toimikauden päättymisestä alkaen.

Korvaukset

11. Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.

Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentin mukaan ottaen huomioon työntekijän luottamusmiesasema.

Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia pienemmästä korvauksesta kuin 10 kuukauden palkka.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Neuvottelujärjestys määräytyy työehtosopimuksen 21 §:n mukaan.

2. Työnantajan harkitessa luottamus- tai varaluottamusmiehen työsuhteen päättämistä hänen on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava yhteydessä työnantajaliittoonsa. Työnantajaliiton saatua yhteydenoton sen tulee ryhtyä välittömästi asian edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 1.5.2010 alkaen toistaiseksi.

2. Irtisanomisaika on yksi kuukausi.

Onko työkaverisi jo PAMin jäsen?

PAMiin kuuluu yli 220 000 jäsentä, mutta meitä voisi olla vielä enemmän. Mitä useampi palvelualan työntekijä on liiton jä- sen, sitä paremmat työehdot saadaan neuvoteltua.

Jos joku ei kuulu liittoon, on usein syynä vain se, ettei kukaan ole jäsenyyttä koskaan tarjonnut. Viereisellä sivulla on PAMin liittymiskortti. Keskustele työkaverisi kanssa. Ehkä hänkin haluaa tulla jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä myös osoitteessa xxx.xx/xxxxx tai soittamalla numeroon 020 774 2000.

LIITTYMISKORTTI

Suku- ja etunimet (kutsumanimi alleviivattuna)	Henkilötunnus
Lähiosoite	Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin	Työpuhelin
Sähköposti		Äidinkieli Suomi Ruotsi	Muu, mikä
Ammattinimike	Ammattiosasto (PAM täyttää tarvittaessa)
Xxxxxxxxx ammattiliiton ja työttömyyskassan nimi sekä liittymis- ja eroamisaika

Tällä liittymiskortilla liityt Palvelualojen ammattiliiton ja Palvelualojen työttömyyskassan jäseneksi. Samalla valtuutat työttömyyskassan perimään maksamastaan veronalaisesta etuudesta liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Liittymisaika on päivä, jolloin lomake saapuu liittoon. Tarvittaessa voit merkitä korttiin myöhäisemmän liittymisajan. Huomioithan, että työsuhteesi tulee olla voimassa, kun liityt jäseneksi. Jos siirryt PAMiin toisesta ammattiliitosta tai työttömyyskas- sasta, ilmoita siitä liittymiskortissa.

Taita, sulje ja postita. Postimaksu on jo maksettu.

Valtuutan liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisestä liitosta/kassasta sekä liiton ja työttömyyskassan vaihdon yhteydessä luovuttamaan jäsenyyttä koskevat tietoni uuteen liittoon/kassaan.

Työnantajayrityksen virallinen nimi Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero

Omistan tai samassa taloudessa asuvat perheenjäseneni omistavat osittain tai kokonaan yrityksen, jossa työskentelen Kyllä Ei

Työpaikan nimi, jos eri kuin virallinen
Lähiosoite	Postinumero ja -toimipaikka
Työsuhteen alkamispäivä
Päiväys ja allekirjoitus	Liittymisaika	Työnantajaperintä	Itsemaksava
Jäsenyyttä suositteli	Suosittelijan jäsennumero tai henkilötunnus