OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa 1.1.2017. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Neljällä kampuksella toimivan ammattikorkeakoulun hallintoa ja tukipalveluita tehostetaan vapauttaen voimavaroja koulutukseen, TKI-toimintaan ja aluekehitykseen. Koulutus ja TKI-toiminta organisoidaan siten, että syntyy vahvoja toiminnallisia kokonaisuuksia sekä yhteisöllisyys vahvistuu.

Fuusiossa syntynyt korkeakoulu on toiminut tähän mennessä noin 1,5 vuotta ja organisaatiorakenteen toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden tarkempi arviointi on aloitettu keväällä 2018. Arvioinnin pohjalta tehdään tarvittaessa tarkennuksia hallinnon ja tukipalveluiden organisointiin. Tuki- ja hallintopalveluiden tehostaminen on mahdollistanut esimiestyön määrän vähentymisen noin 13 henkilötyövuodella.

Esimiesresurssit ovat vähentyneet sekä opetuksessa, TKI-toiminnassa että tuki- ja hallintopalveluissa, millä on voitu vahvistaa resursointia muissa kuin esimiestehtävissä. Tuki- ja hallintopalveluiden kuluja on karsittu fuusioprosessin aikana toimintoja tehostamalla ja uudelleenjärjestelemällä yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen

varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksiaja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Sopimuskauden loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on opintojen joustavoittamiseksi käytössä kolme oppimisväylää, joissa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi.

Syksyn 2019 yhteishausta alkaen valintakokeet toteutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa osana valtakunnallista, kaikille aloille (pl. kulttuuriala) soveltuvaa digitaalista valintakoetta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.

Ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön toisen asteen tutkintotodistuksiin perustuva opiskelijavalinta vuoden 2019 yhteishauissa, niiltä osin kuin se on nykyisen valintajärjestelmän kannalta mahdollista. Ensimmäisessä vaiheessa todistusarvosanoihin perustuva opiskelijavalinta koskee ainoastaan lukiotodistuksella opiskelupaikkaa hakevia.

Vuoden 2020 valintaperusteissa määritellään kiintiöt lukiotutkinnolla ja ammatillisen 2. asteen tutkinnolla valittavien osuudesta hakukohdekohtaisesti. Lisäksi määritellään koulutuksien valintatapoihin liittyvät aloituspaikkamäärät, mahdollisia vähimmäispistemäärät sekä kynnysehdot.

Kevään yhteishaussa 2020 todistusvalinnat otetaan käyttöön täysimääräisesti, valtakunnallisen opiskelijavalintojen uudistamisprosessin mukaisesti. Todistusvalinnat noudattavat kansallista mallia ja perustuvat ammattikorkeakoulujen yleiseen todistusarvosanojen pisteytysmalleihin.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskelijavalinnoista arviolta noin 70 prosenttia perustuu 2. asteen todistusarvosanoihin 2020 kevään yhteishausta alkaen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on sopinut vuosien 2017-2020 tulossopimusneuvotteluissa ensimmäistä kertaa opiskelupaikan vastaanottavien määräksi vähintään 80 prosenttia opiskelunsa

aloittaneista.

Ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksen mukaisesti 80 prosentin ensikertalaiskiintiö opiskelupaikan vastaanottaneista opiskelijoista on otettu käyttöön vuodesta 2016 alkaen. Ensikertalaiskiintiö koskee kaikkia päivätoteutuksen koulutuksia sekä niitä monimuotototeutuksia, joihin on ns. yleinen amk-hakukelpoisuus.

Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien ja opiskelun aloittaneiden osuus on ollut luontaisesti, ilman kiintiötäkin noin 80 prosenttia opiskelijoiksi valituista. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta ei ole tarkoitus erillisillä toimenpiteillä lisätä nykyisestä. Kiintiöiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan aktiivisesti. Aloituspaikkojen kiintiöimisellä ensikertalaisille ei haluta myöskään kohtuuttomasti heikentää muiden kuin ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan.

Ammattikorkeakoulu on laatinut opiskelijavalintojen uudistamisesta erityisen yksityiskohtaisen suunnitelman.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on käytössä kolme oppimisväylää: työviikkopohjainen oppimisväylä, työssä käyntiin integroitu oppimisväylä sekä opintoja nopeuttava oppimisväylä. Oppimisväylät mahdollistavat joustavan opiskelun erilaisiin elämän tilanteisiin. Oppimisväylien tarjontaa ja kuvaamista kehitettiin kevään aikana. Opiskelijoille kuvattiin koulutuksittain selkeästi ja konkreettisesti erilaiset opiskelumahdollisuudet. Väylien toteutumista seurataan laatukyselyiden sekä tuloksellisuusmittareiden kautta. Lisäksi asiaa käsitellään kaksi kertaa vuodessa opetuksen johtoryhmässä.

Yrittäjyys- ja innovaatio-opintoja sisällytetään kaikkiin tutkintoihin vuodesta 2017 lähtien. Kaikkien opiskelijoille tarjotut innovaatio- ja yrittäjyysopinnot on koottu Pepissä tarjontakoriin helpottamaan opiskelijoiden valintoja. Tarjontakori on esitelty opiskelijoille opiskelijoiden intrassa eli Studentissa.

Innovaatio- ja yrittäjyysopintoja on ollut tarjolla 18 opintojaksoa, jotka olivat pääasiassa verkko-opintoja. Opintojaksoja oli idean innovointiin, yrityksen perustamiseen, konseptointiin ja tuotteistamiseen. Tarjolla oli myös K-kaupan yrittäjyysopintoja, NY start up -opintoja sekä Start up Passion -hankkeen kansainvälinen opintojakso. Opintojaksoja oli sekä suomeksi että englanniksi. Opiskelijoilla oli mahdollisuus saada sparrausta yritysideansa ja yrityksen kehittämiseen sekä suomeksi että englanniksi.

Toteutetut opintojaksot olivat moniammatillisia. Niissä oli yhteensä mukana eri opintojaksoilla 1092 opiskelijaa, jotka suorittivat 5460 opintopistettä.

Koulutusyksiköt ovat toteuttaneet runsaasti työelämäprojekteja. Yritysyhteistyökoordinaattori on pitänyt yhteyttä työelämään ja yrittäjäjärjestöihin sekä auttanut koulutuksia työelämälähtöisten opintojen löytämisessä ja suunnittelussa. Yksi yritysyhteistyön kannalta merkittävä yhteinen opintojakso oli syksyllä 2017 toteutettu Xxxx Xxxxxx some-markkinointiin liittyvä opintojakso, jossa oli mukana yli 100 eri alojen opiskelijaa. Tästä opintojaksosta valikoituivat opiskelijatiimit toteuttamaan Xxxx Xxxxxx some- markkinointia.

Ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia hyödynnetään ympärivuotisessa opintotarjonnassa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisen kesälukukauden opintotarjonnan toteuttamisessa (xxxxxxxxxxxxx.xx). Kesällä 2017 tarjonta laajeni entisestään.

Opintosuoritustietojen siirtämisessä otettiin käyttöön Puro-palvelu ja opintojen hyväksilukua osaksi opintoja yksinkertaistettiin. Opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen on viestitty kesäopiskelumahdollisuuksista sekä intran että sähköpostin ja sosiaalisen median kautta. Kesän 2017 aikana 1162 ammattikorkeakoulun opiskelijaa osallistui Xxxxxxxxxxxxx.xx - opintoihin ja 462 opiskelijaa suoritti opintopisteitä.

Ammattikorkeakoulu on aktiivisena toimijana mukana eAMK-hankkeessa erityisesti yamk-tasoisen verkko- opintotarjonnan kehittämisessä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun seitsemän opintojaksoa ovat mukana eAMK-hankkeen syksyllä 2018 käynnistyvissä piloteissa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on mukana alakohtaisissa yhteistyöhankkeissa. Syksyn 2018 uusista opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen opiskelijoille on käynnistetty.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun TKI-rakenteiden yhtenäistäminen toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Erityinen kehittämiskohde on tutkimustiedon jatkohyödyntäminen ja uuteen yrittäjyyteen tähtäävät toimet. Korkeakoulun tutkimusyksiköiden toimintaa vahvistetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitusta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

TKI-toiminnan prosessit uudistettiin ja yhdenmukaistettiin vuoden 2017 aikana. Prosessien ja keskitettyjen TKI-asiantuntijapalveluiden toimivuutta arvioitiin toukokuussa 2018 toteutetulla palautekyselyllä, joka oli avoin kaikille TKI-toiminnassa mukana oleville. Kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty palautteen ja jo aiemmin tunnistettujen tarpeiden perusteella tavoitteena ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Ensimmäistä kertaa syksyllä 2017 toteutetun TKI-sidosryhmäkyselyn palaute on

myös huomioitu kehittämistoimenpiteissä.

Sidosryhmäyhteistyö on monipuolista ja vuorovaikutteista jokaisella vahvuusalalla. Vuonna 2017 ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan osallistui 622 sidosryhmää. Näistä yli 40 prosenttia oli yrityksiä.

Tuloskorttitiedonkeruuta on kehitetty niin ikään ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella ja tulostiedon ohjaavaa ja ennakoivaa vaikutusta pyritty näin parantamaan. Suuren hankemäärän (aktiivisia hankkeita vuositasolla noin 200) vuoksi ajantasainen seurantatieto on välttämätöntä. Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan keskeinen ja jatkuvasti kehittyvä työväline HanSa palvelee tätä tarkoitusta hyvin.

Ammattikorkeakoulu on edelleen vahvistanut keskeisiä TKI-infrastruktuurejaan (mm. Kuitulaboratorio, Active Life Lab, Biosampo), ja kohdentanut perusrahoitusta lisäksi kaikille TKI-toiminnan vahvuusaloille eri kampuspaikkakunnilla sekä olemassa olevaan asiantuntijapääomaan että uusiin rekrytointeihin. Hankekannan kasvaessa myös ammattikorkeakoulun oma rahoituspanos TKI-toimintaan kasvaa.

Digitaalisen talouden vahvuusalalla tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia sai lisää EU- rakennerahoitusta. Digitalia työllistää ammattikorkeakoulussa kolme henkilöä, Kansalliskirjastolla kaksi ja Helsingin yliopistossa osa-aikaisesti useamman henkilön. Lisäksi opettajia ja opiskelijoita on mukana hankkeessa. Karjala-tietokannan kehittämisessä työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkö, TKI-asiantuntija ja kymmenen projektityöntekijää. Luovutetun alueen kirkonkirjojen tallennustyö on edennyt hyvin, ja tietuemäärä on nyt yli 10,5 miljoonaa. Käsinkirjoitetun aineiston tunnistamista on testattu tietokoneavusteisesti yhteistyössä Kansallisarkiston eurooppalaisen READ-hankkeen kanssa.

Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla on kaksi tutkimusyksikköä. Saimaa Stadiumin yhteyteen on investoitu TKI- ja oppimisympäristönä toimivan Active Life Lab -hyvinvointilaboratorion asiantuntijatyöhön sekä tiloihin ja laitteistoihin. Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian kehittämiseen on kohdennettu perusrahoitusta yksikön johtajan palkkaukseen sekä TKI-asiantuntijan palkkaukseen.

Logistiikka ja merenkulku -vahvuusalan toimintaa on vahvistettu. Henkilöstön määrä on pysynyt suurin piirtein samana, mikä tarkoittaa sitä, että ulkoisen rahoituksen määrä on pystytty säilyttämään. Vahvuusalan alaisuudessa toimii tutkimusyksikkö NELI (North European Logistics Institute).

Metsä, ympäristö-ja energia -vahvuusalalla strateginen yhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa syveni merkittävästi, ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu solmi 10 vuoden yhteistyösopimuksen LUKEn kanssa. Sopimuksessa keskitytään puun kasvullisen lisäyksen teknologiayhteistyöhön sekä puurakentamiseen. Tämä vahvistaa merkittävästi Savonlinnan Kuitulaboratoriota sekä sen ympärille muodostuvaa Biotuotetekniikan keskusta. KYMILABS-laboratoriossa Kotkassa on kehitetty päästömittauksia ja betonitutkimusta sekä uutena laboratoriona aloittaneessa Kouvolan BioSampo-kehitysympäristössä bio- ja kiertotaloutta. Mikkelissä on erityisesti keskitytty ympäristöturvallisuuteen ja puun modifiointiin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan nousevan vahvuusalan eli Luovien alojen Central Baltic -rahoitteinen yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa kehittävä Starpabs -hanke sai Suomen Yrittäjien yrittäjyyskasvatuspalkinnon keväällä 2018. Vahvuusalan TKI-volyymi on kasvanut vuodesta 2017 alkaen. Yhteistyö on tiivistä erityisesti Kouvolan kaupungin kanssa.

Koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatioon on kehitetty yliopettajien asiantuntijuutta hyödyntävä toimintamalli.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden opintoihin sisältyi TKI-hankkeisiin liittyviä kehittämistehtäviä, ja TKI-asiantuntijat ovat osallistuneet opiskelijoiden opintojen toteutukseen.

Syksyllä 2018 alkavan uuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen Dataperustainen hyvinvointipalvelujen kehittäminen suunnittelun lähtökohtana oli Saimaa Stadiumissa toteutettava TKI-toiminta - erityisesti Active Life Labin tutkimus- ja kehittämistoiminta. Koulutus suunniteltiin monialaisissa työryhmässä, joissa oli mukana koulutuksen ja TKI-toiminnan asiantuntijoita.

Erityinen kehittämiskohde ammattikorkeakoulussa on tutkimustiedon jatkohyödyntäminen ja uuteen yrittäjyyteen tähtäävät toimet. Yrittäjyyden opetus toteutetaan Yhteisten opintojen koulutusyksikössä. Tuotettavat opinnot ovat laajuudeltaan 5 op/opintojakso ja toteutustapoina ovat verkko- ja monimuoto- opinnot suomeksi tai englanniksi. Yrittäjyyden opetustarjonta on kaikille koulutusaloille osittain samaa ja osittain alakohtaista. Kaikki opinnot ovat tarjolla myös avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa työskentelee noin 20 yrittäjyyden asiantuntijaa. Heidän osaamistaan hyödynnetään monipuolisesti sekä koulutuksessa että TKI-toiminnassa. Vuoden 2017 aikana on ammattikorkeakoulun kehittämisestä ja osaamisesta nousseita yrityksiä perustettu noin 20. Useiden yrittäjyyshankkeiden lisäksi esimerkkejä yrittäjyyden näkökulmasta koulutuksessa ja TKI- toiminnassa ovat mm. verkostomaiseen opiskelijayrittäjyyden ship-tapahtuma Kotkan Meripäivien yhteydessä, GEW Global Entrepreneurship Week -kansainvälisen yrittäjyysviikon Suomen pääkoordinaattorin tehtävä vuosina 2017 ja 2018, kuudesluokkalaisten yrittäjyys- ja yhteiskuntavalmiuksien kehittäminen eli MiniMikkeli, oppilaitosten yhteinen Start Up Summer -yrittäjyyden kesäkoulu ja Henan Universityn kanssa toteutettu kansainvälinen yrittäjyyskoulu.

Koko henkilöstön TKI-osaamisen lisäämiseksi on käynnistetty koulutusten vuosikellon valmistelu, jossa huomioidaan sekä yleisesti TKI-valmiuksien lisääminen (mm. hankkeiden valmistelu ja toteutus, viestintä ja hanke-englannin osaaminen) että erityiset substanssikohtaiset osaamistarpeet ammattikorkeakoulun vahvuusalojen mukaisesti. Ammattikorkeakoulu on edelleen aktiivisesti mukana toteuttajana ja osallistujana valtakunnallisessa TKI-osaajavalmennuksessa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen peruslinjaus kirjattiin ammattikorkeakoulun uuteen strategiaan, joka hyväksyttiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksessa marraskuussa 2017.

Ammattikorkeakoulun toiminnot läpileikkaavassa yhteistyöryhmässä valmistellut ATT-politiikka ja -tiekartta valmistuvat kesäkuussa 2018. Syksyllä 2018 alkaa ATT:n periaatteiden ja sovittujen toimintamallien jalkauttaminen, kuten koulutukset koko henkilöstölle.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan

henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Osa henkilöstön työajasta on mahdollista käyttää kouluttautumiseen. Omia yhteisiä henkilöstökoulutuksia on järjestetty edelleen monipuolisesti. Henkilöstöä kannustetaan myös kv-vaihtoihin ja työelämäjaksoille.

Toiminnan tuloksista ja laadusta kerätään tietoa tuloskorttien, kehityskeskustelujen, palautekyselyjen, sisäisten katselmusten, itsearviointien, ulkoisten arviointien ja sidosryhmäkyselyiden avulla. Tietoa käytetään johtamisessa ja toiminnanohjauksessa.

Tammikuussa 2017 käyttöönotettu Peppi-tietojärjestelmäkokonaisuus sisältää opetuksen suunnittelun ja opintoasianhallinnon perustoiminnot (opetussuunnittelu, toteutussuunnittelu, opettajien työaikasuunnittelu, opintoihin ilmoittautuminen, HOPS, opintojen arviointi, todistukset). Samalla otettiin käyttöön Opinto-opas-, Lukkarikone- ja Koulutushaku-liitännäiset. Opiskelijoiden sähköistä asiointia parannettiin ottamalla käyttöön eLomake mm. tentti-ilmoittautumiseen, todistusten hakuun, AHOT-prosessin, opintojaksopalautteeseen.

Kesän 2017 aikana otettiin käyttöön työjärjestystoiminnot ja kalenterityöpöytä muun kuin opetushenkilöstön käyttöön. Vuoden mittaan tehtiin useita toiminnallisia muutoksia parantamaan järjestelmän käyttäjälähtöisyyttä. Joulukuussa 2017 otettiin käyttöön Peppi-järjestelmään intergroitu Tuudo- mobiilisovellus. Tuudo-sovelluksen ja Moodlen integraatio tehtiin alkuvuodesta 2018 siten, että Moodlessa olevat tehtävien palautusaikataulut siirtyvät Tuudoon. Peppi-järjestelmän toiminnallisuutta on kehitetty edelleen kevään 2018 aikana.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön sähköinen tiedonohjausjärjestelmä, joka ohjaa ammattikorkeakoulun sähköisissä järjestelmissä käsiteltävää asiakirjallisen tiedon hallintaa aina sen synnystä arkistointiin asti koko elinkaaren ajan. Sähköinen tiedonohjausjärjestelmä integroitiin vuonna 2017 koko ammattikorkeakoulussa käyttöön otettuun Dynasty-asianhallintajärjestelmään sekä Yksa-sähköiseen arkistoon. Tiedonohjauksen kehittämisen ja käyttöönoton ohessa laadittiin myös ammattikorkeakoulun arkistonmuodostussuunnitelma, joka käsittää myös paperimuodossa käsiteltävien asiakirjojen arkistoinnin.

Tiedonohjausjärjestelmä ja -suunnitelma loivat pohjan sähköisen arkistoinnin lisäämiselle. Sähköisessä lyhytaikaissäilytyksessä hyödynnetään Dynasty-asianhallintajärjestelmää, jossa käsitellään ja jonne tallennetaan ammattikorkeakoulun asiakirjat ja hoidetaan virallisten toimielinten kokoushallinta asiakirjoineen. Sähköinen pitkäaikaissäilytys eli varsinainen arkistointi hoidetaan Yksa-järjestelmällä, jonne arkistoituvat sähköisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt.

Lisäksi on kehitetty koulutusalojen digimentoritoimintaa, opettajien digitaitoja ja järjestetty Kansainvälinen nuorten tutkijoiden konferenssi yhteistyössä ITMO-yliopiston kanssa Merikeskus Vellamossa Kotkassa.

3. KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kouluttaa toiminta-alueensa ja yhteiskunnan tarvitsemia osaajia. Tehtävässä korostuu alueen elinkeinorakennetta ja työelämää uudistava koulutus sekä tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyö.

Ammattikorkeakoulu profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian sekä Venäjä-osaamisen korkeakouluna. Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat digitaalinen talous, kestävä hyvinvointi, logistiikka ja merenkulku sekä metsä, ympäristö ja energia. Ammattikorkeakoulun erityisen kehittämisen kohteena ovat digitaaliset sovellukset (pelillisyys, kyberturvallisuus, hyvinvointi) sekä metsä ja biotuotetekniikka.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 435
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	100
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	540
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	380
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	415
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	215

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

Sosionomikoulutusta järjestetään Mikkelin ja Kotkan kampuksella. Sosionomitutkinnossa on mahdollisuus suorittaa lastentarhanopettajan kelpoisuus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on aloittanut sosionomikoulutuksen opetussuunnitelman kehittämisen huomioiden Arenen sosionomikoulutusta koskevaan kyselyyn tuloksia sekä SOTELIKA-verkoston sosionomikoulutuksen arviointityön tuloksia. Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulu on osallistunut sosiaalialan amk-verkoston kanssa yhdessä sosionomikoulutuksen TKI-työn ja YAMK-tutkintojen profiilin kartoittamiseen. Sosiaaliala koordinoi

Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa -erikoistumisopintoja.

Ammattikorkeakoulu aloittaa puurakentamisen insinöörikoulutuksen Savonlinnassa syksyllä 2018. Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun puurakentamisen koulutuksessa perehdytään mekaaniseen eli teolliseen puurakentamiseen. Keskeisiä teemoja ovat teolliset puurakennustuotteet, moduulirakenteet sekä kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden huomioiminen rakentamisessa. Koulutus kytkeytyy ammattikorkeakoulun biotalouden kehittämiskokonaisuuteen.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 59 124 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 52 647 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 800 000 euroa vuonna 2017, 1

700 000 euroa vuonna 2018, 1 500 000 euroa vuonna 2019 ja 1 500 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittäminen

- Karjala-tietokanta

- Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-yhteistyö

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 4 677 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Valintamenettelyjen uudistamiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään.

Ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön toisen asteen tutkintotodistuksiin perustuva opiskelijavalinta vuoden 2019 yhteishauissa, niiltä osin kuin se on nykyisen valintajärjestelmän kannalta mahdollista. Kevään yhteishaussa 2020 todistusvalinnat otetaan käyttöön täysimääräisesti, valtakunnallisen opiskelijavalintojen uudistamisprosessin mukaisesti.

Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittämistoimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Merkittäviä

uusia kehittämiskohteita olivat mm. rahoituksen varmistuminen LUKE-yhteistyötä palveleville uusille metsäbiotekniikan laboratoriotiloille Biotuotetekniikan keskuksen yhteyteen Savonlinnaan sekä Active Life Labin valmistuminen Saimaa Stadiumin yhteyteen Mikkeliin.

Karjala-tietokantahankkeen edistymistä on kuvattu raportin kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Työ on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Hankkeessa työskentelee 11 asiantuntijaa.

Kahden hakukierroksen jälkeen rahoittaja on hyväksynyt kahdeksan Kaakkois-Suomen ja Venäjän laajan ENI CBC 2014-2020 -yhteistyöohjelman hanketta, joissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana. Rahoituskäsittelyssä on tällä hetkellä seitsemän uutta hanketta. Toteutuksessa olevien kansainvälisten hankkeiden kokonaismäärä on 17. Vuodenvaihteessa tehdyn selvityksen mukaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on noin 40 eri alojen Venäjä-osaajaa, joilla on kokemusta esimerkiksi koulutus-, markkinointi- tai hankeyhteistyöstä Venäjällä. Selvityksen perusteella kohdennetaan Venäjä-osaamiseen liittyviä kehittämistoimia. Ammattikorkeakoulun kaikilla kampuksilla järjestettiin keväällä 2018 jälleen Venäjä-viikko.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx

Johtaja Rehtori