Kuntakohtainen palvelusopimus vuodelle 2022
Kuntakohtainen palvelusopimus vuodelle 2022
Sopijaosapuolet
1) Kouvolan kaupunki
2) Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Palvelusopimuksen tausta (Perussopimus 15 § ja 3 §)
Perussopimuksen 15 § mukaan kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita kos- kevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdol- lisuudet.
Neuvottelut järjestetään kuntakohtaisesti tilivuosittain ennen kuntayhtymän talousarviovalmistelun käynnistymistä. Kuntaneuvottelujen tulokset käsitellään jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteisessä talousfoorumissa.
Neuvottelumenettelyn lisäksi olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutok- sista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta.
Kukin jäsenkunta sopii erikseen kuntayhtymän kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, mi- ten ja missä laajuudessa kuntayhtymän järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsen- kunnan osalta toteutetaan ja miten kustannusvastuu määräytyy.
Perussopimuksen 3 § mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alu- eensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset laaja-alaiset sosiaali- ja ter- veyspalvelut. Kuntayhtymä voi hoitaa myös muita peruspalveluiden piiriin sekä tukipalveluiden jär- jestämiseen kuuluvia tehtäviä, kun siitä erikseen sovitaan.
Kuntayhtymä voi myydä palveluja ulkopuoliselle taholle. Kuntayhtymä voi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavin tavoin:
1) tuottamalla ne itse,
2) kuntalain (365/1995) 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen kunnan tai kuntayh- tymän kanssa,
3) hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajalta,
4) antamalla palvelujen käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin, tai
5) muulla laissa säädetyllä tavalla.
Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osak- kaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia pal- veluita muilta palvelujentuottajilta.
Kuntayhtymä on erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityis- huollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri.
Palvelusopimuksen tavoite
Tämä asiakirja on perussopimuksen mukainen palvelusopimus. Palvelusopimus toimii työvälineenä omistajalähtöiseen kuntien ja kuntayhtymän yhteistyöhön, toimenpiteiden käynnistämiseen ja seu- rantaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kuntalaisten palvelutarpeeseen perustuen.
Maakunnalliset kärkihankkeet ja yhteiset kehittämishankkeet
Yhteisenä maakunnallisena lähtökohtana on, että varmistetaan yhdenvertaiset palvelut kaikille kymen- laaksolaisille. Seuraavia yhteisiä kärkihankkeita käsitellään ja työstetään kuntayhteistyössä asiakasläh- töisyys huomioiden. Hankkeita ohjaavat STM ja THL. Hankesuunnitelman mukaisesta etenemisestä informoidaan STM:lle toimitettujen raporttien pohjalta neljännesvuosittain kuntajohtajien neuvottelukun- nassa.
1) Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus sekä SOTE-rakenneuudistushanke
Yhteiset kehittämiskohteet:
- Mielenterveydentuki ja ennakoiva työ
- Digitaalisen asioinnin kehittäminen
Liite 1. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus palvelukuvaus. (sis. perhekeskuksen yleinen palvelukuvaus).
2) Perhekeskus
Perhekeskukset toimivat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sateenvarjon alla to- teuttaen perhekeskustoimintamallin mukaista monialaista, kumppanuuteen perustuvaa ver- kostoyhteistyötä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa. Tavoit- teena on yhteensovitettu palvelukokonaisuus, josta lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.
Perhekeskuksen kehittämistyössä keskitytään edelleen palveluiden saatavuuden ja oikea- aikaisuuden parantamiseen. Jatketaan varhaisen tuen palveluiden vahvistamista niin, että tehostettujen palvelujen tarve vähenee.
Kehittämiskohteet 2022:
1. Perhekeskus ja varhainen tuki arjessa:
- Palveluiden porrastaminen ja varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen
- Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
- Yhteensovitetun johtamisen ja verkostoyön kehittäminen
- Sähköisen perhekeskuksen kehittäminen
2. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyö:
- Yhteensovitetut asiakaspolut
- Psykososiaalisen tuen menetelmien käyttöönotto
3. Lastensuojelun kehittäminen
- Perhehoidon lisääminen ja sisällön kehittäminen
- Lasten sijoitustoiminnan kehittäminen, nuorten tukiasuntotoiminnan lisääminen
- Tukihenkilötoiminnan lisääminen
- Ratkaisukeskeisen, systeemisen työotteen lisääminen
4. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille Hanketyötä läpileikkaavat kehittämiskohteet:
- Asiakasohjauksen kehittäminen
- Integraation ja monialaisen yhteistyön kehittäminen
- Digitaalisen asioinnin kehittäminen
- Tavoitteellinen johtaminen Liite 2. Perhekeskus kuvaus
3) Koti-, asumis- ja hoivapalvelut
Palvelurakenteen keventäminen ja varhaisen tuen monipuolistaminen. Toiminnot toteutetaan osin oman kehittämisen ja osaltaan rakenneuudistushankkeen toimintoina asiakkaiden pal- velutarpeiden mukaisesti.
Yhteiset kehittämiskohteet:
- Asiakasohjaus
- Kotona asumista tukevat palvelut
- Ikääntyneiden asumisen rakenteen keventäminen Liite 3. Koti-, asumis- ja hoivapalvelujen kuvaus.
4) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kymenlaakson kuntien ja Kymsoten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu yhtei- sesti laadittuihin maakunnallisiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaan sekä maakunnalliseen hyvinvointisuunnitelmaan ja ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaan. Em. maakunnallisissa suunnitelmissa on määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoit- teet, toimenpiteet, roolit ja seurantaindikaattorit, niin kuntien kuin kuntayhtymän osalta.
Yhteiset kehittämiskohteet:
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään yhteistyössä Kymsoten ja kuntien kes- ken.
- Kuntien vastuulla on vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia kunnan peruspalveluissa ja oman alueensa ja asiakastarpeiden asiantuntijana. Puolestaan Kymsote vastuulla on toiminnassaan vahvistaa hyvinvointia tukevia palveluita sekä toimia substanssin asian- tuntijana.
Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi
Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisessa noudatetaan kuntalakia. Taloussuunnitelmaa val- misteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhty- män toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudel- lisiin mahdollisuuksiin. Kuntayhtymä käy vuosineljänneksittäin neuvottelun kunkin jäsenkunnan kanssa palvelusopimuksen mukaisen toiminnan ja talouden toteutumisesta sekä tilojen osalta kun- tayhtymän kutsumana.
Hallituksen ehdotus talousarvioksi ja –suunnitelmaksi on toimitettava viivytyksettä jäsenkunnille tie- doksi. Hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkun- tien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Kun- tayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettu- jen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Hallitus raportoi kuukausittain jäsenkunnille kuntakohtaisesti palvelujen käytöstä ja laskutuksesta.
Kuntayhtymä raportoi kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta (vertailutiedot edellisen vuoden vastaavaan) jäsenkunnille seuraavalla sovitulla tavalla.
1) Kuntakohtainen seuranta: eurot ja toiminta
2) Raportointialueet palveluketjuittain (tuotteistetut palvelut)
a. Koti-, asumis- ja hoivapalvelut (toiminta ja eurot)
b. Psykososiaaliset ja kehitykselliset palvelut (toiminta ja eurot)
c. Terveyden ja sairaanhoidon palvelut (toiminta ja eurot)
3) Talouden toteuttamisen seuranta kuntayhtymätasoisesti
d. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden seuranta
e. Reagointi riittävän aikaisin muuttuvien kustannusten ja tarpeiden mukaisesti
Liite 4. Tarkemmat palveluketjukohtaiset raportointitavoitteet. Liite 5. Kuntakohtaiset talousraamit.
Tiedottaminen
Kuntayhtymä vastaa palvelusopimuksen kohteena olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen eri kohde- ryhmille suunnatusta palvelutiedottamisesta.
Sopimuksen sitovuus
Kymsoten tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää (kiinteä laskutus so- siaalipalvelut) voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.
Muutokset toimintaympäristössä
Mikäli sopimusvuoden aikana sopijaosapuolten toiminnassa ilmenee olennaisia (esimerkiksi toimin- taympäristön, palvelun tuottamisen tai rahoitusosuuden muutos) muutoksia tai palvelusopimuksen
toteutumisessa on ennakoitavissa olennaisia poikkeamia, on toisen sopijaosapuolen kutsusta jär- jestettävä viipymättä sopijaosapuolten neuvottelu (kunta/kuntayhtymä), jossa sovitaan muutosten aiheuttamista vaikutuksista sopimukseen, sopimuksen liitteisiin tai palvelujen tuottamiseen.
Palvelusopimuksen laadinta
Palvelusopimus hyväksytään . . 2021 mennessä.
Allekirjoitukset
Päivämäärä . 2021
Kunnan / kaupungin edustaja
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kymsote
Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
Toimitusjohtaja Talousjohtaja
Tulevaisuuden sosiaali- terveyskeskus -kehittäminen Liite 1
Kymsotessa on vuonna 2020 alkanut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke, jossa erityisenä tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja tuoda asiakkaan tarvitsemat palvelut yhteen paikkaan.
Xxxxxxxxxx myönnettiin vuonna 2020 2,5 M€ valtionavustusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuskehittämiseen. Vuonna 2021 sosiaali- ja terveysministeriön täydennyshaussa haetaan 5,2 M€ valtionavustusta jatkokehittämiseen vuosille 2022-2023, joka täydentää ja jatkaa vuoden 2020 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen työtä.
Kehittämistyön toimenpiteissä painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa ja monialaisessa kuntoutuksessa. Tavoite on vahvistaa perustason palveluita siten, että potilaat pääsevät hoitoon matalalla kynnyksellä ja heidän ohjautumista raskaampiin palveluihin pyritän ehkäisemään.
Vuonna 2022 jatkamme etäpalveluiden, asiakasohjauksen ja potilasvirtauksen kehittämistä vastaanottopalveluissa, suun terveydenhuollossa ja kuntoutuspalveluissa. Potilaan hoitoon pääsy pyritään toteuttamaan yhden yhteydenoton periaatteella, mikä edellyttää yhteisiä toimintamalleja ja hoitopolkujen yhtenäistämistä sekä tehokasta toimintamallien jalkauttamistyötä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen kehittämistyö jatkuu vuonna 2023 käynnistyvällä hyvinvointialueella.
Lähde: Kymsoten Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen 2020-2022 projektointi 5.10.2021
Perhekeskus Liite 2.
Perhekeskuksen kehittämiskokonaisuudessa jatketaan perhekeskus- kärkihankkeessa vuonna 2020 ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa 2021 käynnistynyttä kehittämistyötä ja se vahvistuu hankkeen täydennyshakuun (2022-2023) kirjatuilla toimenpiteillä. Kehittämistoimin- nassa keskitytään palveluiden saatavuuden parantamiseen, varhaisen tuen palveluiden vahvistami- seen sekä näitä tavoitteita tukevaan osaamisen vahvistamiseen neljässä kokonaisuudessa. Sen lisäksi tavoitteiden mukaista kehittämistoimintaa toteutetaan edellisvuosia enemmän kaikkia sote- palveluita läpileikkaavina kokonaisuuksina.
1. Perhekeskus- ja varhainen tuki arjessa
Palveluiden porrasteisuuden ja varhaisen tuen palveluiden vahvistamisen kokonaisuudessa jatko- kehitetään ja juurrutetaan vuonna 2021 käyttöönotettuja kehityksellisten palveluiden, lapsen mielen- terveyden varhaisen tuen sekä perheiden sosiaalityön ja perhetyön uusia palvelukonsepteja. Lisäksi käynnistyy kasvatus- ja perheneuvonnan prosessikehittäminen, jossa palveluun pääsyä paranne- taan mm. tehostamalla asiakasprosessin alkuvaiheen ohjausta ja tukea sosiaaliohjauksen keinoin. Lasten kuntoutuksen prosessia kehitetään ja saatavuutta parannetaan mm. uusien ryhmämuotois- ten kuntoutusmenetelmien käyttöönotolla.
Oppilas- ja opiskeluhuollon terveydenhoitaja-, kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät vuonna 2023 hyvinvointialueille. Muutoksen valmistelu käynnistetään hanketyönä rakentamalla oppilas- ja opis- keluhuollon maakunnallinen toimintamalli sekä johtamis- ja yhteistyörakenteet yhdessä kunnan las- ten ja nuorten palveluiden kanssa.
Yhteensovittavaa johtamista ja verkostoyhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa kehi- tetään eri tasoilla ja pyritään entistä vahvempaan yhteistyöhön. Perhekeskuksen yhteensovittavan johtamisen mallia kehitetään tulevan hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi. Verkostoyhteistyönä laaditaan perhekeskuksen toimintasuunnitelma. Perhekeskusalueiden verkostoissa pyritään entistä vahvemmin vastaamaan nopeasti ja joustavasti alueiden tarpeisiin ja ilmiöihin. Perhekeskuksen koh- taamispaikkatoimintaan laaditaan yhteiset pelisäännöt.
Sähköisen perhekeskuksen kehittämistä jatketaan ja sisältöä päivitetään sekä uudistetaan vastaa- maan lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Kehittämisyössä kiinnitytään kansallisen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyöhön. Sähköisiä palveluita otetaan käyttöön ja kehitetään. Olemassa olevien palveluiden käyttöä jatketaan (mm. nuorten ”Onks tää normaalia”- chat ja ”Eron EA” -chat).
2. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyö
Asiakaspolkujen kehittämis- ja juurruttamistyötä jatketaan Kymsoten, kuntien ja järjestöjen kanssa neuropsykiatrista ja mielenterveyden tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten osalta. Lisäksi käynnistetään nuorten päihdepolun sekä hoitoon ohjautumisen konseptointi yhteistyössä oppilas- ja opiskelijater- veydenhuollon sekä ehkäisevän päihde- ja mielenterveyskoordinaattorin ja Kymsoten mielenter- veys- ja päihdepalveluiden kanssa.
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa jatketaan nuorten osalta (ICP ja Cool Kids) ja levite- tään koskemaan myös lapsia (Cool Kids ja käyttäytymisterapeuttiset menetelmät).
3. Maksuton ehkäisy:
Maksuton ehkäisy tarjotaan Kymsotessa kaikille alle 25-vuotiaille 1.9.2021 alkaen. Palvelu tarjotaan neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta. Jatkokehittäminen kohdentuu toimin- tamallin digitalisointiin (mm. etävastaanotot).
4. Lastensuojelu
Lastensuojelun kehittäminen jatkuu osana Tulevaisuuden lastensuojelu- hanketta tavoitteena kehit- tää mm. monitoimijaista lastensuojeluprosessia ja juurruttaa suhdeperusteisuuteen perustuvaa ajat- telua Kymsoten lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
Sijoitustoimintaa kehitetään lisäämällä perhehoitoa ja omien lastensuojelulaitosten pitkäaikaispaik- koja ja tehdään uudet sopimukset laitossijoituksiin. Nuorten tukiasuntotoimintaa lisätään ja jälkihuol- lon tukea kehitetään. Uusia yhteistyömuotoja aikuissosiaalityön ja Xxxxxx kanssa kehitetään (laitos- hoidon kotiin annettavan tuen ja lastensuojelun sekä perhetyön tuen kehittäminen) Perhekuntoutus- toimintaa keskitetään ja käynnistetään kotona toteutettavaa perhekuntoutusta.
Hanketyötä läpileikkaavat kehittämiskohteet:
Perhekeskuskehittämistä toteutetaan ensi vuonna myös koko Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskes- kustoiminnan läpileikkaavana kehittämistyönä. Palveluiden integraatio ja monialainen työ sekä ta- voitteellinen johtaminen ovat näitä kokonaisuuksia. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistä asiakasohjausta kehitetään kokonaisuutena. Neuvolan keskitetty asiakasohjaus käynnistyy 1.1.2022 osana Kaiku 24- asiakasohjausta ja neuvontaa.
5. Työllisyysasiat
Valmistaudutaan yhteistyössä suunniteltuihin valtakunnallisiin työllisyysasioiden, työelämäpalvelu- jen muutoksiin.
Koti-, asumis- ja hoivapalvelujen kuvaus Liite 3.
Koti-, asumis- ja hoivapalvelujen kehittäminen ja monipuolistaminen on välttämätöntä niin asiakkai- den palvelutarpeeseen vastaamisen, talouden kuin henkilöstön saatavuuden näkökulmasta. Kehit- tämisen painopisteenä tulee olla kevyemmän palvelurakenteen vahvistaminen. Mikäli palveluiden kehittämistä ja monipuolistamista ei tehdä, vaan jatketaan nykyisellä palvelurakenteella, väestömää- rään ja peittävyyteen suhteutettuna asumispalvelujen kustannukset nousevat Kymenlaaksossa. Merkityksellistä on, että asiakkaiden mahdolli-suutta huolehtia omasta toimintakyvystään paranne- taan ja varhaisen tuen palveluita kehitetään, jolloin palvelutarve vähenee ja siirtyy osin myöhem- mäksi.
Kymsoten tavoitteena on laskea tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä 6 % tasolle vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän to- teuttamiseen on valmis suunnitelma. Tavoitteena on, että vuoden 2027 loppuun mennessä peittä- vyys olisi 5 %. Vuoden 2020 lopussa Kymsoten alueella ikääntyneiden ympärivuorokautisen asu- mispalvelun peittävyys oli 8,6 %. Painopisteen siirtäminen ympärivuorokautisesta asumisesta kevy- empiin palveluihin edellyttää uudenlaisten, kevyempien asumispalveluiden, kotiin vietävien palvelui- den sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä ja vahvistamista. Ennalta- ehkäisevässä toiminnassa ja varhaisen tuen palveluissa korostuu kuntien, järjestöjen, Kymsoten ja muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Hyte-yhteistyön vahvistaminen tukee osal- taan mahdollisuutta vastata kuntalaisten palvelutarpeeseen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukai- sesti. Varhaisen tuen ja kevyempien palveluiden vahvistamisella sekä hyte-yhteistyöllä mahdolliste- taan ja tuetaan kuntalaisten toimintakyvyn ja omatoimijuuden ylläpitämistä ja vahvistamista. Kuntien rooli korostuu ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä, joilla tuetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä. Xxxxxxx toimilla on merkittävä vaikutus ikääntyneen väestön sote-palve- lutarpeen ehkäisyssä ja myöhentämisessä.
Tasapuoliset ja yhtenäiset palvelut Kymstoten alueen asukkaille varmistetaan yhtenäisillä palvelui- den myöntämisen perusteilla sekä toimintamalleilla. Niitä tulee kehittää niin asiakastarpeen kuin pal- veluiden kehittämisen pohjalta. Asiakkaille tarvitaan aivan uudenlaisia varhaisen vaiheen palveluita ja nykyisiä palveluita tulee uu-distaa, jotta asiakkaille voidaan tarjota paremmin heidän tarpee- seensa vastaavat palvelut. Näillä toimenpiteillä voidaan oikaista palvelurakennetta vastaamaan asiakkaiden tarpeita, sekä koh-dentaa palveluita oikein.
Asiakasohjaus ja varhaisen tuen palvelut
Suurin osa kustannuksista muodostuu palvelutuotannosta, asiakasohjauksen ja muiden varhaisen tuen palveluiden keinoin vaikutetaan raskaamman palveluntuotannon volyymiin. Asiakasohjaus ja sosiaalityö tunnistavat koti-, asumis- ja hoivapalvelujen asiakkaiden oikea-aikaisen ohjautumisen ja kohdentumista palveluiden antamisen raamien mukaisesti.
Ikääntyneiden kokonaisvaltainen ja helposti saavutettava asiakasohjaus parantaa asiakkaiden oh- jaamista oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti sekä ehkäisee asiakkaiden joutumista liian varhaisessa vaiheessa liian raskaiden palvelujen piiriin. Ikäopastin on ensimmäinen kontakti, kun tarvitaan tietoja ikääntyneiden palveluista tai tukea kotona asumiseen. Ikäopastimen volyymi taso säilytetään ja toi- minta sovitetaan yhteen sekä Kaiku 24, että sosiaalihuollon geneerisen asiakasohjauksen kanssa. Toimivan ensikontaktin avulla suuri osa asiakkaista tulee autetuksi puhelimessa. Palvelutarpeen ar- viointi aloitetaan Ikäopastimessa ja sitä jatketaan asiakasohjaajien tai sosiaalityöntekijöiden toi- mesta, asiakkaan tarpeesta riippuen.
Sosiaalihuoltolain (36§) mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava lop- puun ilman aiheetonta viivytystä. Xxx 75-vuotiaiden arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa yhteydenotosta. Asiakasohjaus ja sosiaalityö vastaavat palvelutarpeen arvioinnista. Asiakasohjauksen ja palvelujen yhteistyön avulla asiakkaiden kokonaistilanteesta ja palvelutarpeista pystytään luomaan parempi ymmärrys ja palveluja pystytään kohdentamaan tehokkaammin ja vai- kuttavammin.
Asiakasohjauksen kehittämistä tehdään selkiyttämällä rooleja ja prosesseja suhteessa muihin pal- veluihin. Omaishoidon tuen järjestäminen kytketään osaksi asiakasohjausta. Sairaaloissa ja laitok- sissa jatketaan suorakotiutusmallin kehitystyötä, jossa asiakasohjauksen toiminta vahvistetaan sai- raalaympäristössä, jolloin palvelutarpeen arviointi ja palveluiden järjestäminen tehostuvat. Asia- kasohjaajan rooli on ennakoiva sairaalan tulevien / olevien osalta. Asiakasohjaajien vastuu korostuu asiakkaan kotiutumisessa ja sosiaalihuollon palveluiden järjestämisessä yhteistyössä asiakkaan, hä- nen läheisten ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa.
Gerontologisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinon vaikutetaan yli 65-vuotiaiden elämään so- siaalisissa ongelmissa ja erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauk- sen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointia edistäviä olosuhteita, toiminta- kykyä ja yhteisöjen toimivuutta sekä auttaa sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Gerontologisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Tavoitteena on ehkäistä asi- akkaiden päätymistä raskaampien palvelujen piiriin, jos tarpeeseen voidaan vastata kevyemmillä palveluilla
Ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämisen myötä vaikutetaan kuntalaisten hyvinvointiin ja vähen- netään palveluntarvetta. Ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään yhteistyössä terveyspalveluiden ja kuntien kanssa. Ennalta ehkäisevän toiminnan osalta hyvinvointia edistäviä tapaamisia tarjotaan laajemmalle väestölle tarpeen mukaisesti. Asiakasohjauksen ja varhaisen tuen palveluilla on tärkeä rooli tuettaessa ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimiva kokonaisuus mah- dollistaa sen, että ikäihmiset voivat elää kotonaan omatoimisesti pidempään.
Haminassa koti-, asumis- ja hoivapalvelut tuovat sosiaalipuolen ammatillisen osaamisen hyvinvoin- tia edistävän toiminnan käyttöön. Toiminta integroidaan osaksi terveyspalveluiden ja kunnan ennalta ehkäisevää toimintaa. Ennalta ehkäisevän toiminnan ei ole sidottu seiniin, vaan ammattilaisen rooli tuodaan ja integroidaan olemassa oleviin rakenteisiin, esim. Haminan osalta kylätoimintaan.
Omaishoidon tuki
Kymsoten alueella omaishoidon tuen käsittelyaikoja seurataan säännöllisesti ja palvelun piiriin tulee päästä mahdollisimman pienellä viiveellä. Vuoden alusta omaishoidon tuen myöntämisperusteita määritetään vastaamaan valtakunnallista tasoa. Omaishoidon tuen 1. luokan RAI arvoja muutetaan vastaamaan palvelutarvetta. Omaishoidon tuen 2. luokan myöntämisperusteissa huomioidaan jat- kossa laajemmin muut käytössä olevat palvelut. Runsas muiden palveluiden käyttö (kotihoito 30 tuntia / kk, henk.koht avustaja 30 tuntia/kk) laskevat omaishoidon tukiluokkaa. Omaishoidon tukea arvioitaessa kiinnitetään voimakkaammin huomiota asiakkaan hoidollisuuteen.
Omaishoidon piirissä olevien seurantakäyntejä ja sähköisiä palveluita kehitetään. Seurantakäyntien toteutumista arvioidaan. Sähköisten palveluiden käyttö sujuvoittaa omaishoitoperheen asiointia omaishoitoon. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden toteutumista seurataan ja 2021 käyttöön otetun
palvelusetelin kiinnostavuutta ja käyttöä arvioidaan säännöllisesti. Perhehoidon rooli osana omais- hoidon vapaiden järjestämistä on merkittävä ja kustannustehokas, perhehoitoon liittyvään koulutuk- seen / koordinointiin / markkinointiin panostetaan. Omaishoitoperheen tukimuotoja arvioidaan ja ke- hitetään, jotta ne vastaavat moninaisesti perheiden tarpeisiin.
Omaishoitajien terveystarkastuksien osalta tehdään tiivistä yhteistyötä terveyspalveluiden kanssa, jossa terveystarkastukset toteutetaan yhteisellä toimintatavalla.
Kuntoutuspalveluiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta omaishoito perheet ohjautuvat kuntoutus- palveluiden piiriin oikea-aikaisesti, kuntoutus voi kohdentua hoitajaan sekä hoidettavaan. Perheiden yksilölliset tilanteet ja kaiken ikäiset omaishoidettavat huomioidaan toiminnan kehittämisessä ja pal- velujen myöntämisessä.
Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut
Kotihoitoon kohdistuu suuri muutospaine seuraavien vuosien aikana. Kotihoidon asiakkaiden määrä tulee merkittävästi kasvamaan ikääntyneiden määrän kasvun vuoksi, ja mikäli palvelurakenteen muutos toteutuu suunnitellusti.
Asiakkaiden lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastataan osittain palvelutuotannon monipuolista- misella, joka käynnistetty syksyn 2021 aikana. Hoitorinkejä siirretään ostopalveluiden piiriin kotihoi- don asiakasmäärän kasvaessa sekä oman tuotannon tasapainottamiseksi. Vuoden 2022 lopulla os- topalvelun piirissä on osa asiakkaista. Palvelutuotannon monipuolistamista tukee myös, uudistettu kotihoidon palveluseteli.
Kotihoidon myöntämisperusteet tarkistetaan vuoden 2022 alusta alkaen ja arviointiosaamista vah- vistetaan. Asiakkaiden palveluiden tulee vastata arvioituun tarpeeseen. Rai viitearvot muuttuvat, mutta asiakkaalle voidaan myöntää kotihoidon palvelua asiakasohjaajan tarveharkinnan perusteella, vaikka RAI vii- tearvot eivät täyty. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi asiakkaan turvallisuuden vaarantava sosiaalinen tai psyykkinen turvattomuus sekä sairaanhoidollisissa tehtävissä avustaminen, johon vastaaminen tarkoituksen- mukaista omassa kodissa asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. Asiakkaan kirjauksissa ja asiakkaalle teh- dyssä päätöksessä tulee näkyä asiakkaan palveluntarve ja perusteet palvelun myöntämiselle.
− Vahvistetaan Rai-osaamista
− Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin osaaminen lisääminen
Xxxxxxxxxxxxxx kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi, ja vahvistetaan asiakkaiden kotona asumisen mahdollisuutta.
Kotihoidossa tehty isoja rakenteellisia muutoksia vuoden 2021 aikana (hoitorinki uudistus, digitaali- nen palvelutoiminnan keskus, digitaalisten ratkaisujen käytön laajennus), uudet toimintamallit eivät vielä ole täysin juurtuneet käyttöön, joten oman toiminnan kehittäminen ja muutosten loppuunsaat- taminen ovat merkittävässä roolissa oman toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamisessa.
Digitaalisten palveluiden lisäämisen myötä voidaan fyysisiä hoitajakäyntejä kohdentaa tarkoituksen- mukaisemmin sekä turvata asiakkaan kotona oloa kotihoidon käyntien välillä. Uusien digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia sekä olemassa olevien ratkaisujen käytön laajentamista tar- kastellaan jatkuvasti kriittisesti sekä niitä lisäten. Digitaalisia ratkaisuja koordinoidaan digitaalisesta palvelutoiminnan keskuksesta. Hyödynnettäessä teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja on huo- mioitava mm. asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuus. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimi- sessa ja asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan asiakas kokonaisvaltaisesti oman pal- velunsa suunnittelussa
Kotihoidon tukipalvelujen kehittämisen tavoitteena on selkiyttää Xxxxxxxx roolia ja yhtenäistää alu- een asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Tukipalveluiden osalta yhtenäistetään Kymsoten toimintamal- leja, tarkennetaan toimintakäytänteitä sekä yhtenäistetään asiakasmaksut. Päivätoiminnan päiviä vähennetään kaikissa kunnissa, mutta sisällön kehittämistä suunnataan kuntouttavamman päivätoi- minnan suuntaan. Päivätoiminnassa ei tarjota niin monia päivätoimintapäiviä per kunta kuin aikai- semmin. Kuntouttavat päivätoiminnan kehittäminen ja palvelukuvaus ovat valmistelussa, jossa mää- ritetään päivätoiminnalle yhteiset toimintamallit kunta.
Tukipalveluiden kustannuspaikkarakenne uudistuu 2022, joka mahdollistaa paremmin tukipalvelui- den kulujen ja tuottojen seurannan.
Asuminen
Asumispalveluja monipuolistetaan kehittämällä palveluasumista ja tuettua asumista sekä selvittä- mällä ja käynnistämällä perhehoitoa. Myös muita uusia vaihtoehtoisia välimuotoisen asumisen mal- leja ollaan valmiita ottamaan käyttöön sekä hyödyntämään digitaalisia mahdollisuuksia niin, että osa fyysisistä palvelukäynneistä pystytään järjestämään etänä.
Palveluille luodut yhtenäiset arviointikriteerit ja vakiintuneet yhteistyömallit palveluiden ja palvelu- ketjujen välillä edistävät ajantasaisen palvelutarpeen arvioinnin toteutumista ja oikea-aikaisen pal- velun järjestämistä. Asumispalveluissa tarkistetaan palvelujen myöntämisperusteita vuoden 2022 alusta alkaen ja selvitetään sekä otetaan käyttöön kustannustehokkaita tukipalvelujen toteuttamis- tapoja.
Asumispalveluissa tarkennetaan ikääntyneiden tuetun asumisen palvelun sisältöä ja myöntämisperusteita. Palvelu on asiakkaan elämänhallinnan tukemiseen liittyvää kotiin an- nettavaa sosiaalipalvelua.
Tukipalveluiden toteuttamistapojen selvittämisellä tarkoitetaan:
• selvitetään aterioiden tuottaminen (mitä aterioita valmistetaan ja lämmitetään yksiköissä ja mitkä ateriat kuljetetaan valmiina keittiöiltä)
• puhtauspalveluista tarkistetaan siivousten taajuus ja mitoitus
• pyykkihuollosta selvitetään, mitkä pyykit on tarkoituksenmukaista pestä yksiköissä, mitä lä- hetetään pesulaan ja missä tilanteissa vuokravaatteiden käyttö on kustannustehokkain vaihtoehto
• kulunvalvonta- ja hoitajakutsujärjestelmät, kuten myös muut tekniset turvalaitteet, tarkiste- taan ja selvitetään kustannustehokkain vaihtoehto palvelun järjestämiseksi
Kotiutusyksiköiden hoitojaksoja tehostetaan kehittämällä kotiutusprosessia palvelujen ja palveluket- jujen välisenä yhteistyönä. Lähtökohtana on asiakkaan nopeampi kuntoutuminen omaa yksityisko- tiinsa hänen palvelutarvettaan vastaavien kotiin annettavien palvelujen turvin.
Lyhytaikaista kotihoitoa tukevaa asumista ja omaishoidon vapaiden aikaista hoitoa järjestetään so- siaalihuollon lyhytaikaishoidon yksiköissä Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Virolahdella. Uusin toimintayksikkö on syksyllä 2021 asumispalveluihin siirtynyt Hoikun yhteydessä toimiva 21-paikkai- nen kuntouttavan lyhytaikaishoidon yksikkö.
Ikääntyneiden asumispalveluiden rakenteen keventäminen jatkuu edelleen siten, että vuonna 2022 vähennetään noin 50 pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen paikkaa. Paikat vähentyvät Kel- lokallion ja Mäkikylän palvelukeskusten lakkautusten yhteydessä. Osa lakkautettavien yk- siköiden paikoista kompensoidaan ostopalvelupaikoilla. Uutena palvelumuotona selvitetään ja käynnistetään perhehoidon toimintaa. Lähtökohtana on perhehoitajakoulutuksen järjestäminen sekä pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen perhehoitotoiminnan aloittaminen Kymsoten alueella.
Keväällä 2021 valmistuneen erityisryhmien asumisen kehittämisen kokonaissuunnitelman mukai- sesti on asiakkaiden palvelusuunnitelmia ja palveluita päivitetty vastaamaan heidän palvelutarvet- taan. Työtä erityisryhmien asukkaiden omien voimavarojen vahvistamiseksi ja asumispalveluiden rakenteelliseksi keventämiseksi jatketaan vuoden 2022 aikana. Oleellista erityisryhmien palvelujen uudistamisessa on kuntoutettavien asiakkaiden arjen turvaaminen ja mahdollisimman normaali elämä yhteiskunnassa. Isossa roolissa muutoksen mahdollistajana on tuetun asumisen palvelu, jonka sisältöä kehitetään vastaamaan laajentuvaan asiakastarpeeseen myös iltaisin ja viikonloppui- sin.
Asumispalvelujen toiminta laajenee kehitysvammaisten lasten ja nuorten asumispalveluiden siirty- essä 1.1.2022 alkaen asumispalveluihin. Toimintaan sisältyy alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen asumispalvelun ostopalvelut sekä Kymsoten oman tuotantoon kuulu- vat lasten- ja nuorten lyhytaikaisyksiköt Kotkassa ja Kuusankoskella.
Ensisuojatoimintaa kokeillaan pilottijaksolla 1.12.2021 – 31.5.2022. Palvelun tarkoituksena on antaa ei -päihtyneelle henkilölle suojapaikka ja turvata äkillinen ja lyhytaikainen yösija asunnottomalle hen- kilölle, jonka yöpymistä ei voida järjestää majoitusliikkeessä. Palvelun tuottaa A-klinikka Oy Kouvo- lan selviämisaseman yhteydessä olevissa tiloissa. Asiakas voi hakeutua palveluun omatoimisesti tai ohjattuna esimerkiksi aikuissosiaalityön tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta. Pilotin aikana kerä- tään tietoa tämän tyyppisen palvelun tarpeesta (palvelun volyymi) sekä palveluun tulevien henkilöi- den palvelutarpeesta (palvelun sisältö). Pilotista saadun kokemuksen perusteella suunnitellaan käy- tännön toteutus yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavana yli 65-vuotiaille tarkoitettuina ostopalveluina ja palvelu- setelillä tuotettavana palveluna järjestetään ikääntyneiden palveluasumista ja tehostettua palvelu- asumista. Erityisryhmien palveluista ostopalveluna järjestetään kehitysvammaisten sekä mielenter- veys- ja päihdekuntoutujien tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Li- säksi ostopalveluna järjestetään vaikeavammaisten palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Hankintamenettelynä käytetään joustavaa dynaamista kilpailutusmallia, joka mahdollistaa uusien palveluntuottajien liittymisen markkinoille kesken sopimuskauden.
Asumispalveluiden ostopalveluiden hinnoitteluun tuo korotuspaineita henkilöstömitoituksesta sää- detyn lainsäädännön lisäksi muut tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät. Ikääntyneiden asumis- palveluiden uusi hankintakausi on alkanut 1.1.2021. Kyseessä oleva dynaaminen kilpailutus avataan vuosittain. Tässä yhteydessä tarkistetaan kilpailutuksessa asetettu hintahaitari sekä palvelusetelien
kattohinnat ja mahdollistetaan uusin palveluntuottajien tulo markkinoille. Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden 1.3.2020 alkanut sopimus edellyttää han- kinnan avaamista ja minikilpailutusta markkinoille ilmoittautuneiden palveluntuottajien kesken kiinte- ällä hinnalla seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Syksyllä 2021 järjestetyn vaikeavammaisten asumis- palveluiden kilpailutuksen sopimuskausi alkaa alkuvuodesta 2022. Edellä kuvattu hankinta on niin ikään dynaaminen ja antaa uusille palveluntuottajille joustavan mahdollisuuden aloittaa palvelu heille parhaiten sopivana ajankohtana. Ostopalveluiden kustannusten nousu vuodelle 2022 on arvioitu merkittäväksi. Palveluseteli on käytössä ikääntyneiden asumispalveluissa
TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA RAPORTOINTI
Liite 4.
Kuntaraportti uudistuu (kuntien yhteistyöryhmän kokouksessa sovitun mukaisesti) ja se käsitellään vielä kuntien yhteistyökokouksessa 21.12.2021, jonka jälkeen se otetaan käyttöön palvelusopimustietoja ra- portoitaessa.
SOSIAALIPALVELUT / Lasten, nuorten ja perheiden palvelut | ||||||||
Vuositaso | Xxxxxx | Xxxxx | Kouvola | Miehikkälä | Pyhtää | Virolahti | Yhteensä | |
Asiakkaiden määrä perhehoidossa | 265 | 23 | 132 | 92 | 6 | 253 | ||
Sosiaalihuollon ilmoitusten määrä, enintään | 580 | 42 | 186 | 306 | 2 | 5 | 4 | 545 |
Lastensuojeluilmoitusten määrä, enintään | 4 200 | 350 | 1 245 | 2 200 | 60 | 107 | 61 | 4023 |
Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä, enintään | 1 350 | 111 | 529 | 603 | 9 | 30 | 13 | 1295 |
Perheiden sosiaalityön asiakasmäärä, enintään | 1 500 | 150 | 538 | 565 | 6 | 60 | 7 | 1326 |
Huostaan otettujen määrä, enintään | 445 | 56 | 155 | 205 | 9 | 6 | 431 | |
Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä, enintään | 610 | 71 | 230 | 275 | 1 | 20 | 7 | 604 |
SOSIAALIPALVELUT / Aikuisten monialaiset palvelut | ||||||||
Vuositavoite | Hamina | Kotka | Kouvola | Miehikkälä | Pyhtää | Virolahti | Yhteensä | |
Palvelutakuun toteutuminen (lakisäät. määräajat) % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % |
Yhteydenotot aikuissosiaalityön asiakasohjaukseen | 11 000 | kunnittaista tietoa ei saatavissa | 11 000 | |||||
Yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen | 6 300 | 630 | 2 400 | 4 700 | 70 | 130 | 80 | 8 400 |
Yhteydenotot vammaispalvelujen asiakasohjaukseen | 5 500 | 500 | 1 500 | 2 400 | 30 | 100 | 30 | 5 000 |
Aktivointiaste monialaisissa työelämäpalveluissa | 50 % | 50 % | 50 % | 50 % | 50 % | 50 % | 50 % | 50 % |
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat | 1 000 | 000 | 000 | 600 | 15 | 35 | 30 | 1 480 |
Kuntouttavan työtoiminnan päivät | 100 000 | 16 000 | 35 000 | 25 000 | 1 200 | 2 200 | 1 700 | 81 100 |
Työmarkkinatuen kuntaosuuksien eurot | 17 240 000 € | 1 570 000 € | 7 000 000 € | 7 960 000 € | 150 000 € | 320 000 € | 240 000 € | 17 240 000 € |
PSYKOSOSIAALISET JA KEHITYKSELLISET PALVELUT 2022
ERIKOISSAIRAANHOITO JA PERUSTERVEYDENHUOLTO / Lasten ja nuorten palvelut | ||||||||
TERVEYDENHUOLTO / Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (tuotelaskutus) | ||||||||
Vuositavoite | Hamina | Kotka | Kouvola | Miehikkälä | Pyhtää | Virolahti | Yhteensä | |
Lastenpsykiatria, asiakkuuksien määrä | 300-550 asiakkuudessa/v | 40 | 120 | 170 | 1 | 11 | 3 | 345 (550) |
Lastenpsykiatria, käyntien määrä | 12 000 | 1 226 | 3 869 | 6 248 | 12 | 213 | 35 | 11 604 |
Lastenpsykiatria, laskutuksen suoritteet | 9 000 | 966 | 2 953 | 4 908 | 12 | 286 | 51 | 9 176 |
Lastenpsykiatria, saapuneet lähetteet | 200-300 | 36 | 121 | 188 | 1 | 5 | 2 | 353 |
Lastenneurologia, asiakkaiden määrä | 280 | 35 | 99 | 131 | 1 | 7 | 5 | 278 |
Lastenneurologia, käyntien määrä | 2 000 | 178 | 665 | 866 | 5 | 40 | 48 | 1 800 |
Lastenneurologia, laskutuksen suoritteet | 2 800 | 315 | 973 | 1 304 | 9 | 69 | 65 | 2 735 |
Lastenneurologia, saapuneet lähetteet | 670 | 82 | 219 | 353 | 1 | 15 | 4 | 674 |
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto, asiakkuuksien määrä | 350-560/vuosi | 50 | 100-200 | 200-300 | 5 | 0 | 1 | 556 |
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto, käyntien määrä | 2000-2500 | 43 | 690 | 1 242 | 10 | 0 | 1 | 1 986 |
Kehityksellisten palveluiden vastaanotto, laskutuksen suoritteet | 3500-4000 | 98 | 1 323 | 1 772 | 25 | 0 | 7 | 3 225 |
Pth lasten kuntoutus käyntien määrä | 10 000 | 1 481 | 3 041 | 5 052 | 66 | 0 | 164 | 9 804 |
Pth lasten kuntoutus laskutuksen suoritteet | 10 500 | 1 493 | 3 150 | 5 496 | 69 | 0 | 182 | 10 390 |
Esh lasten kuntoutus käyntien määrä | 1 000 | 116 | 406 | 329 | 1 | 58 | 26 | 936 |
Esh lasten kuntoutus laskutuksen suoritteet | 500 | 66 | 209 | 142 | 1 | 33 | 15 | 466 |
Erityishuollon pkl, käyntien määrä | 2 900 | 126 | 821 | 1 817 | 53 | 51 | 30 | 2 898 |
Erityishuollon pkl, laskutuksen suoritteet | 3 000 | 129 | 816 | 1 856 | 30 | 39 | 34 | 2 904 |
Perusterveydenhuolto, neuvolatoiminta käynnit | 46 000 | 5 098 | 14 391 | 24 188 | 350 | 1 383 | 673 | 46 083 |
Perusterveydenhuolto neuvolatoiminta, laskutuksen suoritteet | 39 000 | 4 465 | 12 756 | 20 526 | 354 | 30 | 656 | 38 787 |
Perusterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit | 38 000 | 4 743 | 10 056 | 20 948 | 354 | 1 018 | 634 | 37 753 |
Perusterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, laskutuksen suoritteet | 33 000 | 4 112 | 9 046 | 18 000 | 000 | 000 | 526 | 32 734 |
PSYKOSOSIAALISET JA KEHITYKSELLISET PALVELUT 2022
TERVEYDENHUOLTO / Mielenterveys- ja päihdepalvelut | ||||||||
Vuositavoite | Hamina | Kotka | Kouvola | Miehikkälä | Pyhtää | Virolahti | Yhteensä | |
Aikuispsykiatria, hoitovuorokausien laskutussuoritteet | 22 420 | 1 300 | 8 400 | 11 300 | 140 | 1 150 | 130 | 22 420 |
Nuorisopsykiatria, hoitovuorokausien laskutussuoritteet | 2 025 | 340 | 610 | 915 | 10 | 140 | 10 | 2 025 |
Aikuispsykiatria, käyntien laskutussuoritteet | 90 600 | 10 000 | 34 000 | 45 000 | 200 | 600 | 800 | 90 600 |
Nuorisopsykiatria, käyntien laskutussuoritteet | 10 430 | 800 | 4 000 | 5 000 | 80 | 400 | 150 | 10 430 |
Asiakasohjaus ja -neuvonta (puhelinkontaktit) | 0 | |||||||
Päihdelaitoskuntoutuksen vuorokaudet | 8 830 | 500 | 3 300 | 4 800 | 50 | 80 | 100 | 8 830 |
Nuorten matala (terv.huolto), laskutussuoritteet | 5 810 | 550 | 2 200 | 2 900 | 70 | 20 | 70 | 5 810 |
Miepä-hoitajat (terv.asema) | 18 510 | 2 800 | 6 600 | 7 800 | 500 | 60 | 750 | 18 510 |
TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 2022 | ||||||||
TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT (tuotelaskutus) | ||||||||
Vuositavoite | Hamina | Kotka | Kouvola | Miehikkälä | Pyhtää | Virolahti | Yhteensä | |
ERIKOISSAIRAANHOITO JA PERUSTERVEYDENHUOLTO | ||||||||
Ensihoito ja päivystys, käynnit | 138 050 | 16 854 | 43 810 | 68 839 | 1 584 | 4 346 | 2 617 | 138 050 |
Operatiiviset palvelut, käynnit | 84 751 | 10 347 | 26 896 | 42 262 | 972 | 2 668 | 1 607 | 84 751 |
Operatiiviset palvelut, hoitojaksot (drg+hpv) | 11 730 | 1 432 | 3 722 | 5 000 | 000 | 000 | 222 | 11 730 |
Medisiiniset palvelut, käynnit | 101 962 | 12 448 | 32 357 | 50 844 | 1 170 | 3 210 | 1 933 | 101 962 |
Medisiiniset palvelut, hoitojaksot (drg+hpv) | 9 692 | 1 183 | 3 076 | 4 833 | 111 | 305 | 184 | 9 692 |
Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät (Karhula + Hamina) | 23 100 | 5 753 | 14 675 | 64 | 637 | 926 | 1 046 | 23 100 |
Perusterv.huolto POKS vuodeosaston hoitopvt | 27 500 | 261 | 1 249 | 25 766 | 83 | 116 | 25 | 27 500 |
Perusterv.huolto vuodeosaston hoitopvt (saattohoito+ palliatiiivinen) | 5 600 | 701 | 1 668 | 3 125 | 40 | 60 | 7 | 5 600 |
Perusterv.huolto vuodeosaston käynnit (palliat. + kotisairaala) | 23 921 | 2 920 | 7 591 | 11 928 | 274 | 753 | 454 | 23 921 |
Kuntoutus, esh/pth-käynnit | 77 418 | 9 452 | 24 568 | 38 605 | 888 | 2 437 | 1 468 | 77 418 |
Kuntoutus, hoitopäivät (Hoiku) | 20 400 | 4 793 | 8 531 | 6 430 | 219 | 0 | 427 | 20 400 |
Vastaanottopalvelut, pth-käynnit | 332 520 | 40 596 | 105 524 | 165 813 | 3 815 | 10 467 | 6 305 | 332 520 |
Suun terveydenhuolto, käynnit | 137 154 | 16 745 | 43 525 | 68 393 | 1 574 | 4 317 | 2 601 | 137 154 |
Huom: Vastaanottopalveluiden käyntimääräarvioon v. 2022 sisältyvät covid19-rokotuskäynnit (arvio v. 2022 130000 käyntiä)
KUNTAKOHTAISET TALOUSRAAMIT Liite 5.
Kuntayhtymän toiminnan rahoituksesta säädetään perussopimuksen 22 §:ssä. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan jäsenkuntien saamistaan palveluista suorittamilla palvelumaksuilla. Jäsenkuntien laskutus toteutetaan kuukausittain käytettyjen palvelusuoritteiden, kiinteän hinnoittelun, kiinteähintaisten erityis- velvoitemaksujen sekä ulkopuolisilta palveluntuottajilta tilattujen suoritteiden mukaisesti.
Kuntayhtymän tuottamista palveluista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä koti-, asumis- ja hoivapalvelujen palvelumaksut määräytyvät tuotteistettujen, suoriteperäisten hintojen perusteella. Tuot- teistetut, suoriteperäiset hinnat tarkistetaan yhtymävaltuuston talousarviossa 2022 hyväksymien hinnoit- telun periaatteiden mukaisesti ja hallitus vahvistaa erikseen suoritekohtaiset hinnat vuodelle 2022.
Psykososiaalisten ja kehityksellisten palvelujen palveluketjun tuottamat sosiaalipalvelut on hinnoiteltu kiinteällä, jäsenkuntakohtaisella vuosihinnalla. Yhtymävaltuusto vahvistaa kiinteät, jäsenkuntakohtaiset hinnat talousarvion 2022 yhteydessä. Kiinteähintaisista sosiaalipalveluista työ- ja päivätoiminta siirtyy vuonna 2022 tuotteistettuun, suoriteperusteiseen hinnoitteluun, mikä huomioidaan kiinteän rahoitusosuu- den tarkistuksena tältä osin vuoden 2022 aikana.
Erityisvelvoitteista, ensihoidosta sekä muista vastaavista toiminnoista aiheutuvien kustannusten katta- miseksi peritään yhtymävaltuuston talousarvion 2022 käsittelyn yhteydessä vahvistama maksu. Kuntayh- tymän ulkopuolisten palveluntuottajien jäsenkunnille tuottamat palvelut laskutetaan asiakkaan kotikun- nalta käytetyn palveluyksikön hinnoittelun mukaisesti.
Kymsoten talousarviossa on Kouvolan kaupungin rahoitusosuudeksi budjetoitu 344,7 milj. euroa, mutta Kouvola on omassa talousarviossaan budjetoinut Kymosten palvelusopimukseen 338,6 milj. euroa.
Kymsote pyrkii tehostamaan toimintaansa niin, etteivät Kouvolan Kymosten palvelusopimuksen koko- naiskustannukset vuodelta 2022 ylittäisi Kouvolan varaamaa määrärahaa.
Liite 6
Palvelusopimus vuodelle 2022 - Hyvinvoinnin ja terveyden edistä- minen
Liite: Palvelusopimus - HYTE- yhdyspintatyö, painopisteet ja tavoitteet
Johdanto
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -valtioneuvoston periaatepäätös linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä tuleville vuosille. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman orga- nisaatioin toiminnallista yhteyttä tai liittymäpintaa, jossa korostuu yhdessä tekemisen merkitys.
Periaatepäätöksen toimenpiteiden tuloksena on, että eri hallinnonaloilla on yhteiset tavoitteet, jotka pohjautuvat yksilöiden ja yhteisöjen lähtökohtien sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden parempaan ymmärtämiseen. Periaatepäätös korostaa eriarvoisuuden vähentämistä ja vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta keskeistä on kuntien kanssa tehtävä yhdyspintatyö.
Toimeenpanosuunnitelman painopiste 3 (Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut) korostaa yhteistyörakenteita, jotka mahdollistavat vaikuttavan yhteistyön eri hallinnonalojen ja järjestöjen välillä. Poikkihallinnollinen ja monitoimijainen yhteistyö sekä ihmisten osallisuus ovat perusta, jolla yhteinen työ toteutuu. Yhteistyö hyödyntää verkostoja ja perustuu kumppanuudelle. Vaikuttavimmat toimenpiteet ovat sellaisia, joita tehdään samaan aikaan eri suunnista ja joilla on sama tavoite. Tuloksena on, että ihmiset saavat sujuvasti yhteen toimivia palveluja.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä linjataan eri hallinnonalojen yhteisiä tavoitteita ja yhteistyötä, jotka ovat perusta ajattelutavan, toiminnan sekä rakenteiden muutokselle.
Nykytila, vastuut ja roolit
Kuntalain mukaan kunnan ja kuntayhtymän tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on eri toimijoiden yhdessä toteuttamaa toimintaa.
1) Kunnan perustehtävänä on vastata ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joilla tuetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä. Xxxxxx rooli hyte-työssä korostuu eri toimialojen palveluiden sekä toimenpiteiden suunnitte- lussa ja toteutuksessa. Kuntien toimilla on merkittävä vaikutus väestön sote-palvelutarpeen ehkäisyssä ja myöhentämisessä.
2) Kymsoten rooli alueellisessa hyte-työssä on osaltaan huolehtia siitä, että strategian tavoitteet kohdistuvat väestöstä nouseviin tarpeisiin ja ohjaavat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnolli- sena sekä monitoimijaisena yhteistyönä. Kymsoten roolina on tuoda sote-ammattilaisten osaaminen kun- tien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä vaatii onnistuakseen tiivistä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa.
3) Alueellisesta hyte- ja yhdyspintatyön koordinaatiosta vastaa Kymsote, joka toimii yhteistyöverkostojen koollekutsujana. Lisäksi Kymsote koordinoi alueellista hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyötä, maakun- nallista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyötä sekä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma- työtä. Näihin liittyvät strategiset asiakirjat tavoitteineen ja toimenpiteineen valmistellaan tiiviissä yhteis- työssä alueen kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden alueellisten hyte-toimijoiden kanssa.
4) Monialainen alueellinen yhteistyö varmistetaan eri keinoin, kuten säännöllisillä palvelukohtaisilla yhteistyö- palavereilla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden valmisteluun osallistuvat seuraavat yhdyspintaverkostot, jotka ovat olleet vastuussa alla olevien asiakirjojen laatimisesta:
1) Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus 2020 & -suunnitelma 2020-2025 (hyväksytty Kymso- ten yhtymävaltuustossa 11/2020). Vastuuvalmistelijaverkosto: Alueellinen hyte-koordinaattoreiden työ- ryhmä sekä alueellinen hyte- ja osallisuusryhmä (ohjausryhmä).
2) Kymenlaakson maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2024 (hyväksytty Kymsoten yhtymävaltuustossa 6/2020). Vastuuvalmistelijaverkosto: Kymenlaakson LAPE-työryhmä.
3) Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2021-2025 (10/2021 Kymsoten hallitus, 11/2021 Kymsoten yhtymävaltuusto). Vastuuvalmistelijaverkosto: Alueellinen ikääntyneen väestön hyvin- vointisuunnitelman ohjausryhmä.
Toimenpiteiden toteutumisen ja mittareiden seuranta vuonna 2022
Alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet ja mittarit on jaoteltu maakunnallisten painopistei- den ja niihin liittyvien tavoitteiden mukaisesti (Alueellinen hyvinvointikertomus 2020 ja -suunnitelma 2020-2025: 21-34). Jaottelu ei ole ehdoton, vaan osa toimenpiteistä voi liittyä useampaan painopisteeseen. Hyten yhteistyö- verkostot ovat valinneet painopisteiden ja alatavoitteiden etenemisen seurantaan keskeisimmät indikaattorit ja mittarit. Vuosittaiset hyten välitavoitteet toimenpiteineen määritellään aina seuraavalle vuodelle monialaisissa yh- teistyöverkostoissa edellisen vuoden loppuun mennessä.
Alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteutuneista toimenpiteistä raportoidaan vuosittain kuntien ja kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Tavoitteiden toteutuksen, seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi hy- vinvointisuunnitelmat täydentyvät vuosittain kuntien, kuntayhtymän ja järjestöjen strategioiden mukaisilla painotuk- silla ja toimenpiteillä.
Kymenlaakson alueelliset hyten painopisteet ja tavoitteet 2020-2025:
PAINOPISTE 1. Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus elää päihteetöntä elämää TAVOITE 1: Alkoholin kulutuksen ja käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen TAVOITE 2: Savuton Kymenlaakso 2030
TAVOITE 3: Muiden päihteiden käytön ja käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen TAVOITE 4: Rahapelaamiseen liittyvien haittojen vähentäminen
PAINOPISTE 2. Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenter- veyteen
TAVOITE 1: Terveellisten ravinto- ja liikuntatottumusten edistäminen TAVOITE 2: Painonhallinta ja 2-tyypin diabeteksen vähentäminen TAVOITE 3: Muistisairauksien ilmaantuvuuden väheneminen TAVOITE 4: Mielen hyvinvoinnin edistäminen
PAINOPISTE 3. Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus elää turvallista arkea terveellisessä ympäris- tössä
TAVOITE 1: Tapaturmien ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy TAVOITE 2: Syrjäytymisen ehkäisy
TAVOITE 3: Ympäristöterveyden edistäminen
PAINOPISTE 4. Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus merkitykselliseen elämään
TAVOITE 1: Eri-ikäiset asukkaat innostuvat osallistumaan ja vaikuttamaan omaan, yhteisönsä ja ympäristönsä hyvinvointiin
TAVOITE 2: Kymenlaakson alueen eri toimijat mahdollistavat yhdessä asukkaiden kanssa paikalli- sen toiminnan ja saumattoman yhteisen tekemisen