BINGOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
BINGOTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
30.4.2020–28.2.2022
Bingotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus
30.4.2020–28.2.2022
Bingotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus 6
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 6
11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa 17
16 § Matkakustannusten korvaaminen 22
18 § Jäsenmaksujen periminen 22
23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 25
24 § Työtaistelutoimenpiteet 25
25 § Sopimuksen voimassaoloaika 25
Taulukkopalkat 1.7.2020 alkaen 26
Taulukkopalkat 1.6.2021 alkaen 26
Allekirjoituspöytäkirja
Aika 4.5.2020
Allekirjoituspöytäkirja
23.4.2020 saavutettiin bingotyöntekijöiden työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 30.4.2020.
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi on 30.4.2020–28.2.2022.
2. Palkantarkistukset
2.1. Palkantarkistukset 2020
Palkkoja korotetaan 1.7.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella.
Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.7.2020 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %.
2.2. Palkantarkistukset 2021
Palkkoja korotetaan 1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,S % suuruisella yleiskorotuksella.
Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.G.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,S %.
2.3. Työaikalisät
Työaikalisiä ei koroteta.
2.4. Luottamusmieskorvaus
fluottamusmieskorvausta korotetaan 1.7.2020 lukien 3,2 %:lla koko sopimuskaudelle.
3. Häirintä työelämässä
Allekirjoituspöytäkirja
Sopijapuolet pitävät tärkeänä ehkäistä häirinnän ja seksuaalisen häirinnän tilanteita työpaikoilla. Sopijapuolet seuraavat muilla palvelualoilla tehtäviä asiaan liittyviä uudistuksia ja myötävaikut- tavat hyvien käytäntöjen huomioimista myös bingoalan yrityksissä.
Neuvotteluosapuolet suosittelevat työturvallisuuslain mukaisen työsuojeluohjelman päivittämisen yhteydessä tekemään me- nettelytapaohjeet häirinnän ja seksuaalisen häirinnän varalta. Menettelytapaohjeiden tulee kattaatyöyhteisön sisäisen toiminnan lisäksi ohjeet asiakkaiden taholta tapahtuvan häirinnän ehkäisyyn ja käsittelyyn.
4. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys
Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.G.201G solmiman kilpailukyky- sopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan purkaminen: 24 h lisäys päättyy 31.12.2020.
5. Tekstimuutokset
5.1. Poistetaan 4 §:n 7. kohta kokonaan
Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomauttaa noudattaen työsopimuslain määräyksiä. flain tarkoittama lomautusilmoitusaika on tämän työehtosopi- muksen piirissä olevien työntekijöiden osalta 14 päivää. Työn- antaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työn- tekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
5.2. Poistetaan työehtosopimuksen G §:n 3. kohta ja muutetaan numerointia vastaavasti:
Allekirjoituspöytäkirja
Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.G.201G solmima kilpailukyky- sopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:
Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.
Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tunti- määrä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen sään- nöllisen työsopimuksessa sovitun työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen.
Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.
Esimerkkejä:
Työajan pidennys voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että työ- aikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettäväk- si varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.
Uusien työntekijöiden osalta työajan lisäys voidaan käyttää myös työhön perehdyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteute- taan sovitun työajan mukaan esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yhteensä 12 tuntia kol- messa 4 tunnin erässä.
Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla:
a) Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa:
Säännöllistä viikoittaista työaikaa lisätään 0,5 tunnilla siten, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 38,5 tuntia. Päivit- täinen työaika voi olla enintään 8 tuntia.
b) Keskimääräinen viikkotyöaika
Viikkotyöaikaa lisätään 0,5 tunnilla. Viikoittainen työvuorolis- tan mukainen työaika ei saa kuitenkaan minään viikkona ylittää 54 tuntia.
c) Työajan pidennyksen toteuttaminen koulutuksella tai muulla tilaisuudella
Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus tai työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnä- oloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.
d) Uudet työntekijät
Ellei muusta ole sovittu, voidaan työajan lisäys käyttää työhön perehdyttämiseen.
Allekirjoituspöytäkirja
5.3. Muutetaan työehtosopimuksen G §:n G kohta seuraavasti (pöytäkirjamerkintä jää ennalleen):
Viikkolepo annetaan työaikalain mukaan. Viikkolevon järjestä- mistavasta riippumatta viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
5.4. Muutetaan työehtosopimuksen G §:n 8 kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke seuraavasti:
Julkaistua työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta tai töiden järjestelyihin liit- tyvästä painavasta syystä.
5.5. Poistetaan työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan toinen kappale
Jos työntekijä tekee työtä arkipyhänä, maksetaan hänelle arki- pyhäkorvauksen lisäksi palkka sunnuntaityökorotuksineen teh- dyiltä työtunneilta.
5.G. Poistetaan työehtosopimuksen 9 §:n 2 kohdan toinen kappale ja lisätään sen tilalle teksti:
Allekirjoituspöytäkirja
Myös silloin kun arkipyhä sattuu työntekijän työvuorolistan mu- kaiseksi vapaapäiväksi, maksetaan arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli työt keskeytyvät arkipyhän vuoksi ja jos arkipyhä muutoin olisi ollut työpäivä.
5.7. Poistetaan työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohta kokonaan ja muutetaan 4. kohdan ”Itsenäisyyspäivä” numerointi 3:ksi
Arkipyhäkorvaus työstä poissaolon ajalta
Arkipyhäkorvaus maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat
· työvuorolistan mukaisille vapaapäiville
· vuosiloman ajalle
· enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairau- den ajalle
· 15 §:n mukaisen lapsen sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle
· lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalle
· taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kahta viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle.
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta palata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.
5.8. Lisätään työehtosopimuksen 10 §:n 1 kohdan sairausajan palkallisen jakson pituuksien jälkeen (ennen pöytäkirjamerkintää) seuraava teksti:
Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 kalenteripäivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.
Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Bingotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus
Työehtosopimus
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tässä työehtosopimuksessa määrätään bingotyöntekijöiden työ- ja palkkaehdot.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ
Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös bingohallien vahtimestareihin sekä bingohallien yhteydessä tehtävään veikkausten yms. vastaanottoon ja niihin liittyviin töihin.
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjes- täytyneitä vai eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän mää- räyksiä erotettu hänen työntekijäin järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.
4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia alle- kirjoituspäivänä voimassa olevia keskusjärjestöjen sopimuksia:
· Yleissopimus (flTK-SAK)
· fluottamusmiessopimus (PT-SAK)
· Yhteistoimintasopimus (flTK-SAK)
· Koulutussopimus (ETfl-PAM)
· Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK)
· Työpaikkaruokailua koskeva sopimus (flTK-SAK)
· Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (flTK-SAK)
Työehtosopimus
5. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehto- sopimuksen voimassa ollessa muutoksia tai jos keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopimuksia, noudatetaan viimeisimpiä sopimuksia, ellei liittojen välillä toisin sovita tai ellei jompikumpi liitto ole irtautunut uusista sopimuksista.
3 § Työhön ottaminen
1. Työsuhteen alussa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ
Kirjallinen työsopimus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Sopijapuolet suosittelevat sopijapuolten yhtei- sesti laatiman työsopimusmallin käyttöä.
2. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työhönoton yhteydessä, kuka toimii tässä sopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä.
4 § Työsuhteen päättyminen
1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
0–1 vuotta 14 päivää
yLi 1–4 vuotta 1 kk
yLi 4–8 vuotta 2 kk
yLi 8–12 vuotta 4 kk
yLi 12 vuotta G kk
Työehtosopimus
Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen on irtisanomisaika 14 vuorokautta työsuhteen jatkuttua enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi työsuhteen jatkuttua yli viisi vuotta.
Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.
3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjal- lisesti tai muuten todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuh- teen päättymisen ajankohta on vaadittaessa ilmoitettava kirjalli- sesti työntekijälle.
4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopi- mus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.
5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopi- muksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimus- lain G luvun 4 §:ssä on säädetty.
G. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laimin- lyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä.
7. Mikäli halli suljetaan viranomaisen toimesta, on työnantaja velvollinen ilmoittamaan siitä välittömästi työntekijöille.
5 § Palkat
1. Taulukkotuntipalkat ovat työehtosopimuksen liitteenä.
Työehtosopimus
2. Palveluvuosia kartuttavana palvelusaikana pidetään sellaista työtä bingoalalla, jossa työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin ollut vähintään 15 tuntia viikossa. Samoin palve- lusaikaa kartuttaa tällaisen työntekijän vuosilomalain 7 §:n
2. momentin mukainen työssäoloaikaan rinnastettava työstä poissaolo.
3. Paikkakuntaluokitus
Maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston vahvista- maa kuntien yleistä kalleusluokitusta ja sopimuksen allekirjoitus- päivänä voimassa olevaa kunnallista jaotusta, joka ilmenee tämän sopimuksen liitteenä olevasta luettelosta.
4. Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkka- laskelma, josta ilmenevät ainakin seuraavat asiat:
· työntekijän nimi
· peruspalkka
· erilaiset lisät
· tehty tuntimäärä
· ylityötunnit ja niistä maksettava korvaus
· veroennakonpidätys
· ay-jäsenmaksu
· työntekijän TEfl-maksu
· työntekijän työttömyysvakuutusmaksu
· palkka vähennysten jälkeen
G § Työaika
1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyksiä.
Työehtosopimus
2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 38 tuntia viikossa. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika on enintään 40 tuntia.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keski- määräisenä edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen sään- nöllinen työaika tasoittuu sovellettavaan keskimäärään. Viikoit- tainen työvuorolistan mukainen työaika ei minään työviikkona saa ylittää 54 tuntia.
3. Allekirjoittajajärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että epätar- koituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkes- toisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.
4. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että työaika tasoittuu työaikasuunnitelman mukaisesti usean työvuorolistan kuluessa. Työaikasuunnitelmassa sovitaan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tasoittumisjakson pituus voi tällöin olla enintään neljä kuukautta tai erityisistä syistä enintään vuosi.
Sopimus työaikasuunnitelmaan perustuvan työaikajärjestelmän käyttöönotosta on tehtävä kirjallisesti. Tällöin sovitaan ainakin tasoittumisjakson pituus ja sovellettava keskimääräinen viikko- työaika. Järjestelmän käytöstä voidaan sopia joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisa- nottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla. Kulumassa oleva tasoittumisjakso jatkuu kuitenkin jakson loppuun asti. Määräaikai- nen tai alle vuoden kestänyt toistaiseksi voimassa ollut sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kahden kuukauden irtisano- misajalla erityisen painavasta ennalta arvaamattomasta syystä.
Työehtosopimus
5. Viikkolepo annetaan työaikalain mukaan. Viikkolevon järjestä- mistavasta riippumatta viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jak- solle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päi- vän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ
Työvuorolistat on laadittava siten, että 3 perättäisen viikon ajanjaksolla työntekijälle annetaan vähintään kerran kaksi perättäistä vapaapäivää ja työvuoroja saa olla enintään kahdeksan peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita.
G. Työviikko alkaa maanantaina.
7. Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kahden viikon ajalle työvuorolista, joka on saatettava työntekijöiden tietoon vähin- tään yhtä viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Tästä listasta on ilmettävä myös kunkin työntekijän vapaapäivät. Julkaistua työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
Erityisten syiden sitä edellyttäessä voivat työnantaja ja työntekijä sopia työvuorolistan pituudesta ja sen ilmoittamisajasta myös toi- sin. Tällöin edellytetään lisäksi, että työnantaja ja luottamusmies ovat yhteisesti todenneet erityisten syiden olemassaolon.
8. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään seitse- män tuntia, on työntekijöille annettava vähintään 30 minuuttia kestävä ruokailutauko, joka ei sisälly työaikaan.
S. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on seitsemää tun- tia lyhyempi, on työntekijöille annettava mahdollisuus nauttia työpaikalla mukanaan tuomia tai muuten saatavilla olevia vir- vokkeita vähintään 15 minuutin pituisen tauon puitteissa, joka luetaan työaikaan.
10. Ruokailu- ja kahvitauoista voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toisinkin, mutta mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen on joka tapauksessa järjestettävä.
7 § Lisätyö
Työehtosopimus
flisätyöksi luetaan työ, jota tehdään työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei ole ylityötä. flisätyö korva- taan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ
Mikäli työntekijää tarvitaan poikkeuksellisesti työhön hänen nimen- omaisesti sovittuna työvuorolistaan kirjattuna vapaapäivänään, on tällaisesta työstä ja sen korvaamisesta sovittava paikallisesti.
8 § Korotettu palkka
1. Ylityön tekeminen, ylityörajat ja siitä maksettava korvaus mää- räytyvät työaikalain mukaisesti.
2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli 8 tunnin vuorokau- dessa. Mikäli on sovittu mahdollisuudesta pidempään vuorokau- tiseen työaikaan, on ylityötä työvuorolistan ylittävä keskimäärin yli 8 tunnin ylittävä työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
ESIMERKKI
Työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa. Hänen kanssaan on sovittu mahdollisuudesta 10 tunnin vuorokautiseen työaikaan.
TyövuoroLista | 8 | 10 | G | 8 | G | = 38 t |
Tehty työ | 11 | 11 | S | 8 | S | = 48 t |
Tästä seuraa: | ||||||
Lisätyö 0 % | – | – | – | – | 2 | |
vrk. yLityö 50 % | 2 | 1 | 2 | – | 1 | |
vrk. yLityö 100 % | 1 | – | 1 | – | – |
3. Viikoittaista ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ tai keski- määräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana keskimää- rin 40 tuntia viikossa ylittävä työ. Viikoittaisesta ylityöstä mak- setaan 50 %:lla korotettu palkka.
Työehtosopimus
4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan sään- nöllisenä työaikana. Tällöin on annettava vapaa-aika kuitenkin korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
5. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juh- lapäivänä, vapun- tai itsenäisyyspäivänä maksetaan muun siltä ajalta tulevan korvauksen lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
G. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
7. Kello 18.00:n jälkeen säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan kultakin tunnilta 0,5S euron suuruinen iltatyölisä.
Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun tai itsenäi- syyspäivänä kello 18.00 jälkeen säännöllisenä työaikana iltatyö- lisän suuruus on 1,23 euroa.
8. Kello 22.00 - 0G.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työs- tä maksetaan yötyölisä, jonka suuruus on 1,14 euroa tunnilta. Pyhinä yötyölisä on 2,23 euroa tunnilta, mikäli bingohalli on auki yleisölle em. kelloaikojen välissä.
S. flauantaina säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan kello 0G–18 välisenä aikana kultakin tunnilta 0,53 euron suurui- nen lauantaityölisä. flisää ei makseta 5. tai G. kohtien pyhä- tai aatto-/juhlapäiväkorotukseen oikeutetulta ajalta.
9 § Arkipyhäkorvaus
1. Korvattavat arkipyhät
Työehtosopimus
Pitkältäperjantailta, ensimmäiseltä pääsiäispäivältä, vapun- päivältä, juhannuspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulu- päivältä sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi osuvalta loppiaiselta maksetaan työntekijälle arkipyhä- korvauksena normaalityövuoron tuntimäärän mukainen palkka työntekijän tuntipalkan mukaan. Normaalityövuoron tuntimäärä saadaan jakamalla työntekijän normaali keskimääräinen viikko- työaika viidellä.
2. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset
Arkipyhäkorvaus maksetaan vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arki- pyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työvuorolistan mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei poissaolo on johtunut hyväksyttävästä syystä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli työt keskeytyvät arkipyhän vuoksi ja jos arkipyhä muutoin olisi ollut työpäivä.
Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.
3. Itsenäisyyspäivä
Mikäli työt keskeytyvät itsenäisyyspäivän vuoksi, maksetaan työntekijälle, jolla muutoin olisi ollut työpäivä, tekemättä jääneen työvuoron mukainen yksinkertainen tuntipalkka. Palkan saami- sen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä on ollut työnan- tajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.
10 § Sairausajan palkka
Työehtosopimus
1. Xxxxxxx työntekijä estyy tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti taikka törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa:
a. Sairastumispäivältä ja S seuraavalta arkipäivältä 50 % palkas- ta, mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden
b. 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestä- nyt alle 3 vuotta
c. 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestä- nyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta
d. 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestä- nyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta
e. 5G kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestä- nyt yli 10 vuotta.
Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 kalenteripäivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sel- laisesta työtapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ
Jos sama sairaus uusiutuu 30 kalenteripäivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yritys- kohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
a. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisälty- vältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suoritta- minen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
Työehtosopimus
b. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tar- vittavat selvitykset.
Sairausajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat ilta-, yö- ja lauantaityölisät vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai sen keskiarvon mukaan, joka on laskettu normaalia työtilannetta kuvaavalta ajalta. Sunnuntai- ja pyhäkorotuksia ei ole velvollisuutta ottaa huomioon.
3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäi- sempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 1G ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päiväraha- na suorittamatta.
4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain, liikennevakuutuslain taikka rikosvahin- kojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella.
Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mai- nituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
G. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todis- tuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.
Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanotto- aikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomato- distusta lyhytaikaisesta poissaolosta.
Perustellusta syystä työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja kustantaa lääkärin palkkion.
7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -me- nettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden
Työehtosopimus
todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyt- tömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.
11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa
1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio-, van- hempain- ja hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta työntekijän normaalin keskimääräisen viikkotyöajan mukaisen palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:
· työsuhde on kestänyt vähintään S kuukautta ennen vapaan alkua ja
· työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysra- han suuruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pie- nempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiys- vapaalta, jos työntekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhe- vapaalta.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan G päivältä palkan ja sairaus- vakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.
Työehtosopimus
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
SOVELTAMISOHJE
Työsopimuslain mukaan äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole vanhempain- vapaan osalta mahdollista puolison työhön menon tai siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempain- vapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä laativat yhdessä kokonais- suunnitelman vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä.
2. Työntekijän ollessa edellisen kohdan mukaisesti poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman, ei tällaista
poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määritel- täessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
12 § Lääkärintarkastukset
Työehtosopimus
Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkas- tukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
a. Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärin- tarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määrää- mässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa tai syövän edel- lyttämässä hoidossa.
b. Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääke- tieteellisissä tutkimuksissa.
c. Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa laki- sääteisessä lääkärintarkastuksessa. Työnantaja suorittaa tällöin korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tällainen tarkastus tai siihen liittyvä tutkimus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, makse- taan hänelle sairausvakuutuslain mukainen vähimmäispäi- väraha. Edellytyksenä mainituille korvauksille on, ettei työn- tekijä ole samanaikaisesti oikeutettu sairausajan palkkaan.
13 § Vuosiloma
Vuosiloma ja siitä maksettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta koko lomanmääräy- tymisvuoden ajalta. Muutoin on työntekijällä oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Ellei vuosiloman ajankohtaa sovita, on työnantajan annettava siitä tieto työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei tämä ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava viimeis- tään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
14 § Lomaltapaluuraha
Työehtosopimus
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suorite- taan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.
2. flomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraa- vana palkanmaksupäivänä, ellei maksuajankohdasta sovita toisin työnantajan ja työntekijän välillä. flomaltapaluuraha on kuitenkin viimeistään maksettava G kuukauden kuluessa loman päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lomal- tapaluurahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan. Sopimus lomaltapaluurahan maksuajankohdan siirtämisestä tai vapaaksi vaihtamisesta on tehtävä kirjallisesti.
PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ
Vuosiloman sijoittuessa äitiysloman, vanhempainloman tai hoitovapaan ajalle maksetaan lomaltapaluuraha ennakkona vuosilomapalkan maksa- misen yhteydessä edellyttäen, että työhön paluusta sovitaan. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta merkitä äitiysvapaan ajaksi.
3. flomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa mainittu syy, työnantajan lupa tai työntekijästä johtumattomasta syystä tapahtuva työsuhteen päättyminen.
4. Työntekijän siirtyessä eläkkeelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.
5. Asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle tai naispuolisille asepalvelukseen menijöille maksetaan lomalta- paluuraha hänelle maksetusta lomakorvauksesta työntekijän palattua työhön.
15 § Tilapäinen poissaolo
Työehtosopimus
1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lap- sen huoltajalle tai huoltajan ja lapsen kanssa samassa taloudessa elävälle huoltajan puolisolle palkkaa sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
SOVELTAMISOHJE
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkka maksetaan sairastumisesta lukien kolmeen kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat (yksin- huoltajalla hän itse) tai huoltajan puoliso ovat ansiotyössä eikä näillä ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhe- velvoitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuolisesti molempien vanhempien kesken.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan mak- samista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä pyydettäessä selvitys toisen huoltajan tai yksinhuoltajan avio- tai avo- puolison esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tila- päiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hau- tajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetu- ja eikä ansioita vähennetä.
SOVELTAMISOHJE
flähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa suhteessa.
3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröintiä varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.
Työehtosopimus
4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja G0-vuotispäivänään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.
1G § Matkakustannusten korvaaminen
Työnantajan määräyksestä matkustavalle työntekijälle korvataan matkakustannukset verohallituksen asiasta antamien ohjeiden mukaisesti.
17 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
18 § Jäsenmaksujen periminen
1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päätty- essä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen am- mattiliitto PAMin ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
19 § Luottamusmies
Työehtosopimus
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan PT:n ja SAK:n välistä viimeisintä luottamusmiessopimusta, ellei liittojen välillä toisin sovita.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiville em. luottamusmiessopimuksen tarkoittamille luottamusmiehille (yksi/työnantaja) suoritetaan työajan ulkopuolisista luottamus- miestehtävistä korvaus, joka on 1.7.2020 alkaen suuruudeltaan 3G euroa kuukaudessa.
3. fluottamusmiessopimuksessa luottamusmiehelle on annettu oikeus käyttää työnantajan tavanomaisia toimistovälineitä. Allekirjoittajajärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet
ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhtei- sön koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
20 § Paikallinen sopiminen
Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.
Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmie- hen kesken tai työnantajan ja työntekijöiden välillä, jos luottamus- miestä ei ole valittu. fluottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Mikäli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voimassa yli vuoden, voidaan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muuta sovittu.
Työehtosopimus
Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.
Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuksen ehtona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.
Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
21 § Työpaikkakokoukset
1. Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenillä on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan olosuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla sopivissa tiloissa.
2. Kokouksesta on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollis- ta, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Palvelualojen ammattiliitto PAMin, sen alayhdistyksen ja asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
22 § Erinäisiä määräyksiä
1. Tämä sopimus ei koske erikseen myönnettyjä tai sovittuja sosi- aalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.
2. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle maksetun kokonaisansion pienentymistä.
3. Työnantajan tulee laatia turvallisuusohjeet tai käydä työntekijöi- den kanssa muulla tavoin läpi turvallisuusasiat työvuoron yksintyöskentelytilanteita ja rahojen työpaikalta poiskuljetus-
tilanteita varten.
23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Työehtosopimus
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkais- tavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuol- ten kanta.
24 § Työtaistelutoimenpiteet
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työ- ehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
25 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 30.4.2020 alkaen 28.2.2022 saakka, jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvot- telut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Taulukkopalkat 1.7.2020 alkaen
TAULUKKOPALKAT 1.7.2020 | |||
HKI | I | II | |
PaLkkaryhmä I (harjoitteLuajan jäLkeen aLaLLa aLLe 1 v. oLLeet) | 9,77 | 9,58 | 9,50 |
PaLkkaryhmä II (aLaLLa yLi 1 v. oLLeet) | 10,04 | 9,87 | 9,80 |
PaLkkaryhmä III (aLaLLa yLi 3 v. oLLeet) | 10,24 | 10,05 | 9,97 |
PaLkkaryhmä IV (aLaLLa yLi 5 v. oLLeet) | 10,45 | 10,28 | 10,18 |
PaLkkaryhmä V (aLaLLa yLi 7 v. oLLeet) | 10,71 | 10,50 | 10,42 |
PaLkkaryhmä VI (aLaLLa yLi 10 v. oLLeet) | 11,03 | 10,83 | 10,72 |
Liitteet
Taulukkopalkat 1.G.2021 alkaen
TAULUKKOPALKAT 1.6.2021 | |||
HKI | I | II | |
PaLkkaryhmä I (harjoitteLuajan jäLkeen aLaLLa aLLe 1 v. oLLeet) | 9,96 | 9,76 | 9,68 |
PaLkkaryhmä II (aLaLLa yLi 1 v. oLLeet) | 10,23 | 10,06 | 9,99 |
PaLkkaryhmä III (aLaLLa yLi 3 v. oLLeet) | 10,43 | 10,24 | 10,16 |
PaLkkaryhmä IV (aLaLLa yLi 5 v. oLLeet) | 10,65 | 10,48 | 10,37 |
PaLkkaryhmä V (aLaLLa yLi 7 v. oLLeet) | 10,91 | 10,70 | 10,62 |
PaLkkaryhmä VI (aLaLLa yLi 10 v. oLLeet) | 11,24 | 11,04 | 10,92 |
Työntekijään voidaan soveltaa enintään G kuukauden ajan harjoitte- lijapalkkaa, jossa palkka on 3 % alle alimman ko. kalleusluokan tau- lukkopalkan. TES:n 5 §:n mukainen palvelusaika bingoalalla lyhentää harjoitteluaikaa.
Kuntien kalleusluokitus
KAUPUNGIT
MAALAISKUNNAT
Kalleusluokka Kalleusluokka
Hyvinkää I
Enontekiö I
HämeenLinna I Houtskari I
Joensuu I
HyrynsaLmi I
JyväskyLä I Inari I
Järvenpää I
Iniö I
Liitteet
Kauniainen I Keminmaa I
Kemi I
Kirkkonummi I
Kemijärvi I KittiLä I
Kerava I
KoLari I
Kuopio I Korppoo I
OuLu I
Kuhmo I
Rovaniemi I Kuivaniemi I
Tampere I
Kuusamo I
Tornio I Muonio I
Vaasa I
Nauvo I
PeLkosenniemi I
PeLLo I
Posio I
Ranua I
Ristijärvi I
Rovaniemen mLk I
SaLLa I
Savukoski I
Simo I
SodankyLä I
Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenan- maan kunnat I kalleusluokkaan.
TervoLa I
Utsjoki I
YLitornio I
Jäsenyys ja liittyminen
000 000 000
Jäsenten työsuhdeasiat
030 100 620
Työttömyyskassa
020 690 211