SISÄLTÖ
Sääntökirja
SISÄLTÖ
4
6
9
12
47
59
69
80
95
99
110
Esipuhe
Kansallisten yhdistysten tunnustamisen ehdot Laki Suomen Punaisesta Rististä (238/2000) Tasavallan presidentin asetus
Suomen Punaisesta Rististä (827/2017) Suomen Punaisen Ristin työjärjestys Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö
Suomen Punaisen Ristin osastojen johtosääntö Suomen Punaisen Ristin taloussääntö
Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä (947/1979 ja 838/2008) Veripalvelulaki (197/2005 muutoksineen) Otteita yhdistyslaista
Näillä periaatteilla toimimme
inhimillisyys tasapuolisuus puolueettomuus riippumattomuus vapaaehtoisuus yleismaailmallisuus ykseys
Hyvä lukija.
Käsissäsi on Suomen Punaisen Ristin uudistetut säännöt. Järjestön yleiskokous hyväksyi kesäkuussa 2017 Helsingissä uudet säännöt, jotka tulivat voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella tammikuussa 2018. Marraskuussa 2017 Suomen Punaisen Ristin valtuusto hyväksyi järjestölle uuden työjärjestyksen, taloussäännön sekä osastojen ja piirien johtosäännöt. Mukana ovat myös Punaisen Ristin
ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen konferenssin vuonna 2006 hyväksymät kansallisen yhdistyksen tunnustamisen ehdot, sekä keskeisimmät järjestön toimintaa koskevat lait; Veripalvelulaki sekä laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä (nk. merkkilaki).
Uusien sääntöjen valmistelussa on kuultu runsaasti järjestön eri toimijoita, jotta ne toimisivat mahdollisimman hyvin käytännön tilanteissa ja samalla vastaisivat yhteiskun- nan asettamiin vaatimuksiin toiminnan läpinäkyvyydestä, avoimuudesta ja vastuullisuudesta.
Sääntöjen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa järjestön ykseyden periaatetta. Kuulumme kaikki samaan Suomen Punaiseen Ristiin maantieteellisestä sijainnista, toimintamuo- dosta tai asemasta riippumatta. Vapaaehtoisten roolia ja nä- kyvyyttä on lisätty erityisesti paikallisessa päätöksenteossa.
Lisäksi säännöillä vahvistetaan hyvän hallinnon periaatetta. Tavoitteena on parantaa sääntökokonaisuuden luettavuutta mm. poistamalla keskenään päällekkäisiä säännöksiä.
Kantavana ajatuksena on pyritty sääntöjen luettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen.
Tästä kirjasta löytyvien sääntöjen lisäksi Suomen Punaisen Ristin toimintaa ohjaavat myös lukuisat muut lait ja asetukset esimerkiksi tietosuojan, tilintarkastuksen ja kirjanpidon osalta, sekä järjestön hallituksen hyväksymät sisäiset ohjeet. Ajantasaiset lait ja säädökset ovat luettavissa valtion säädös- tietopankissa Finlexissä xxx.xxxxxx.xx.
Uusimmat järjestön hallituksen antamat säännöt ja ohjeet löytyvät sähköisestä osastotoimistosta xxxxxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/ osastotoimisto. Tarvittaessa apua sääntöjen tulkintaan tai ohjeiden löytymiseen saa ottamalla yhteyttä lähimpään piiri- toimistoon tai keskustoimistoon.
Xxxxxxxxx Xxxxxxx pääsihteeri
Artikla 4
Kansallisten yhdistysten tunnustamisen ehdot
Tullakseen kansallisena yhdistyksenä tunnustetuksi 5 artiklan 2b §:n mukaisesti yhdistyksen on täytettävä seuraavat ehdot:
1. Yhdistys toimii itsenäisessä valtiossa, jossa Geneven sopimus haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden auttami- seksi on voimassa.
2. Yhdistys on ainoa Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys ao. valtiossa. Sitä johtaa keskushallinto, jolla on yksinomainen oikeus edustaa yhdistystä yhteis- työssä kansainvälisen liikkeen muiden jäsenten kanssa (Kansainvälinen Komitea, Kansainvälinen Liitto, muut kansalliset yhdistykset).
3. Yhdistyksen tulee olla maan laillisen hallituksen Gene- ven sopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaan tunnustama vapaaehtoinen avustusjärjestö, joka toimii viranomaisten apuna humanitaarisissa kysymyksissä.
4. Yhdistyksellä tulee olla sellainen itsenäinen asema, että se pystyy toimimaan kansainvälisen liikkeen perusperi- aatteiden mukaisesti.
5. Yhdistyksen tulee käyttää Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun nimeä ja tunnusmerkkiä Geneven sopimusten mukaisesti.
6. Yhdistyksen on kyettävä tehokkaasti toteuttamaan sille sääntöjensä mukaan kuuluvia tehtäviä. Sen on myös rau- han aikana ylläpidettävä valmiutta kriisitilanteen varalta.
7. Yhdistyksen toiminnan tulee ulottua koko valtakunnan alueelle.
KANSALLISTEN YHDISTYSTEN TUNNUSTAMISEN EHDOT
Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen säännöt ja menettelytapaohjeet
(Hyväksytty XXV Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa Genevessä lokakuussa 1986,
muutettu 1995 ja 2006)
8. Yhdistys ei jäseniään hyväksyessään ja henkilökuntaan- sa palkatessaan saa tehdä eroa rodun, sukupuolen, sosiaalisen aseman, uskonnon tai poliittisen mielipiteen perusteella.
9. Yhdistyksen on noudatettava näitä sääntöjä sekä toimit- tava yhteenkuuluvaisuuden hengessä sekä yhteistyössä kansainvälisen liikkeen muiden jäsenten kanssa.
10. Yhdistyksen on kunnioitettava kansainvälisen liikkeen perusperiaatteita. Sen on työssään noudatettava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita.
LAKI
SUOMEN PUNAISESTA RISTISTÄ (238/2000)
SISÄLTÖ
1 § Nimi ja asema
2 § Tunnus
3 § Järjestön suojelija ja ansiomerkit
4 § Yhdistyslain säännösten soveltaminen 5 § Järjestön säännöt
6 § Voimaantulo
1 § Nimi ja asema
Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuulu- vien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980).
Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suo- messa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen. Järjestö noudattaa toiminnassaan Punaisen Ristin kansainvälisissä konferensseissa hyväksyttyjä peruspe- riaatteita.
2 § Tunnus
Järjestön oikeudesta käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tun- nusmerkkiä on voimassa, mitä 1 §:n 1 momentissa mainituis- sa yleissopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa määrätään ja mitä eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetussa laissa (947/1979) säädetään.
3 § Järjestön suojelija ja ansiomerkit
Tasavallan presidentti voi olla järjestön suojelijana suostu- muksensa mukaisesti.
10 Laki Suomen Punaisesta Rististä
Tasavallan presidentti myöntää järjestön ansiomerkit. Tasavallan presidentti päättää järjestön ansiomerkkien myöntämisestä valtioneuvostossa ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.
Järjestön ansiomerkeistä voidaan säätää tasavallan presi- dentin asetuksella.
4 § Yhdistyslain säännösten soveltaminen
Järjestön ja sen paikallisten tai alueellisten toimintayksiköiden kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuk- sia sekä kantaa ja vastata on järjestön säännöt huomioon ottaen voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 1 mo- mentissa säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä. Järjestön jäsenten henkilökohtaisesta vastuusta järjestön sekä sen paikallisten tai alueellisten toimintayksiköiden velvoitteista on vastaavasti voimassa, mitä yhdistyslain 6 §:n 2 momentissa säädetään rekisteröidyn yhdistyksen jäsenten vastuusta. Jär- jestöstä ja sen jäsenistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään yhdistyslain 8 ja 9 §:ssä, 3 luvussa, 26 §:n
2 momentissa, 27–29 §:ssä, 35 §:n 1 ja 2 momentissa sekä
36–39 §:ssä.
5 § Järjestön säännöt
Järjestön yleiskokouksen hyväksymät säännöt annetaan tasavallan presidentin asetuksella.
6 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000.
Laki Suomen Punaisesta Rististä 11
SISÄLTÖ
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
25 §
1 luku
YLEISET SÄÄNNÖKSET
Kotipaikka Tarkoitus Toimintamuodot
Toimielimet ja järjestöyksiköt Suojelija
Tunnus Kielet
Punaisen Ristin perusperiaatteet Syrjintäkielto
2 luku JÄSENET
Jäsenistö Henkilöjäsenet Kunniajäsenet Kannatusjäsenet
Jäsenen eroaminen, erottaminen ja eronneeksi katsominen Jäsenluettelo
Jäsenmaksut ja kannatusmaksut Aloiteoikeus
3 luku
LUOTTAMUSHENKILÖT, NIMENKIRJOITTAMINEN JA HAASTEEN TIEDOKSIANTAMINEN
Luottamushenkilöiden ehdolle asettaminen Periaatteet luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi Nimenkirjoittajat
Nimenkirjoittajaluettelo Haasteen tiedoksiantaminen
4 luku
OSASTOT JA PIIRIT
Osaston perustaminen ja purkaminen Osaston erottaminen
TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUS
SUOMEN PUNAISESTA RISTISTÄ (827/2017)
(Xxxxxxx Xxxxxxxxxx presidentin päätöksellä 1. joulukuuta 2017)
26 § 27 § 28 § 29 § | Osastojen yhdistyminen tai jakaantuminen Osaston kokoukset Osaston kokouksen koollekutsuminen Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa | 51 § | 8 luku JÄRJESTÖN HALLITUS, PUHEENJOHTAJA JA PÄÄSIHTEERI Järjestön hallitus |
30 § | Osaston hallitus ja rahastonhoitaja | 52 § | Järjestön hallituksen tehtävät |
31 § | Osaston hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen | 53 § | Järjestön hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen |
5 luku | 54 § 55 § | Järjestön puheenjohtaja Pääsihteeri | |
PIIRIT | |||
32 § 33 § 34 § | Piirin perustaminen ja lakkauttaminen Piirin kokoukset Piirin kokouksen koollekutsuminen | 56 § | 9 luku SOVITTELULAUTAKUNTA Sovittelulautakunnan kokoonpano |
35 § | Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen piirin kokouksessa | 57 § | Sovittelulautakunnan tehtävät |
36 § 37 § 38 § | Läsnäolo- ja puheoikeus piirin kokouksessa Piirin hallitus Piirin hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen | 58 § | 10 luku VERIPALVELU Veripalvelun tehtävät |
39 § | 6 luku YLEISKOKOUS Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous | 59 § | 11 luku HUOMIONOSOITUKSET Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit |
40 § | Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen yleiskokouksessa | 60 § | Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien kuvaus |
41 § | Läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa | 61 § | Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen |
42 § | Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus | 62 § | Muut huomionosoitukset |
43 § 44 § | Varsinaisen yleiskokouksen asiat Yleiskokouksen vaalitoimikunta | 12 luku TALOUSHALLINTO JA SISÄINEN VALVONTA | |
7 luku | 63 § 64 § | Toiminta- ja tilikausi Järjestön kokonaisomaisuus | |
45 § | VALTUUSTO Valtuuston kokoonpano | 65 § 66 § | Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus Tilintarkastajan toimikaudet |
46 § | Valtuuston tehtävät | 67 § | Sisäinen valvonta ja tarkastus |
47 § | Valtuuston kokoontuminen | 68 § | Tarkastusvaliokunta |
48 § | Päätösvaltaisuus sekä läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa | 69 § | Tarkastusvaliokunnan tehtävät |
49 § 50 § | Valtuuston kevätkokous Valtuuston syyskokous | 13 luku ERINÄISET SÄÄNNÖKSET | |
70 § | Päätöksenteko | ||
71 § | Vaalit | ||
72 § | Etäosallistuminen | ||
73 § | Esteellisyys |
74 §
75 §
76 §
77 §
1 §
2 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Asetuksen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa
14 luku
VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
Voimaantulo Siirtymäsäännökset
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään Suomen Punaisesta Rististä annetun lain (238/2000) 5 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
Kotipaikka
Järjestön Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors kotipaikka on Helsinki.
Tarkoitus
Järjestön tarkoituksena on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden (Punaisen Ristin perusperiaatteet) mukaisesti:
1) kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolus- taa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia;
2) edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa;
3) pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla;
4) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillis- ten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi;
5) tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvin- voinnin edistämiseksi;
6) edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamismieltä;
7) edesauttaa vapaaehtoistoimintaa ihmisten auttamiseksi;
8) edistää auttamisvalmiutta; sekä
9) lisätä ymmärrystä Punaisen Ristin työtä ja yleisinhimilli- siä pyrkimyksiä kohtaan.
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö:
1) ylläpitää ja vahvistaa auttamisvalmiutta ja harjoittaa humanitaarista avustustoimintaa;
2) ylläpitää auttamismieltä;
3) ylläpitää ja vahvistaa järjestön valmiutta;
4) hankkii jäseniä ja vapaaehtoisia;
5) harjoittaa ja kehittää osaltaan terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa;
6) huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta;
7) harjoittaa tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa;
8) harjoittaa ensiaputoimintaa ja –koulutusta;
9) harjoittaa veripalvelutoimintaa veripalvelulain (197/2005) mukaisesti;
10) harjoittaa nuorisotyötä ja -toimintaa;
11) edistää yhdenvertaisuutta ja harjoittaa monikulttuuri- suustyötä;
12) harjoittaa ihmisoikeus- ja kansainvälisyyskasvatusta;
13) kouluttaa jäseniä, vapaaehtoisia ja ammattihenkilöstöä sekä organisoi näiden työtä;
14) harjoittaa viestintä- ja julkaisutoimintaa;
15) tekee tunnetuksi Suomen Punaisesta Rististä annetun lain (238/2000) 1 §:n 1 momentissa mainittuja valtio- sopimuksia sekä muuta kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä omalta osaltaan edistää niiden täytän- töönpanoa ja noudattamista;
16) järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita;
17) harjoittaa toimintansa tukemiseksi järjestön tarkoitusta edistävää taloudellista toimintaa sekä muuta varainhan- kintaa;
18) toimii yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen keskuselinten sekä muiden maiden kansallisten yhdistysten kanssa;
19) voi toimia yhteistyössä toisten oikeuskelpoisten yhteisö- jen, säätiöiden ja laitosten kanssa;
20) ryhtyy tarvittaessa muihin järjestön tarkoitusta edistäviin tai tukeviin toimiin.
4 § Toimielimet ja järjestöyksiköt
Järjestön paikalliset toimielimet ovat osaston kokous ja osaston hallitus.
Järjestön alueelliset toimielimet ovat piirin kokous ja piirin hallitus.
Järjestön valtakunnalliset toimielimet ovat yleiskokous, valtuusto, järjestön hallitus ja pääsihteeri.
Järjestöyksiköitä ovat järjestön keskushallinto, piirit ja osastot. Järjestöyksiköt laitoksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin.
Keskushallinnolla tarkoitetaan järjestön hallitusta, pääsih- teeriä, keskustoimistoa sekä järjestön hallituksen päätöksellä perustettuja keskushallinnon laitoksia.
5 § Suojelija
Järjestön hallitus päättää tasavallan presidentin kutsumises- ta järjestön suojelijaksi, kuten Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 3 §:n 1 momentissa säädetään.
6 § Tunnus
Punaisen ristin tunnuksen suojelu- ja ilmaisevasta käytöstä vastaa valtio eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain (947/1979) sekä Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainittujen valtio- sopimusten mukaisesti.
Järjestöllä on Punaisen Ristin kansainvälisesti tunnustettu- na kansallisena yhdistyksenä oikeus käyttää punaisen ristin tunnusta ilmaisemaan omaa toimintaansa.
Järjestön hallitus valtakunnallisesti sekä piirin hallitus alueellisesti ja osaston hallitus paikallisesti omalta osaltaan valvovat punaisen ristin tunnuksen sekä Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punaisen Kristallin nimen käyttöä.
Järjestön hallitus voi vahvistaa punaisen ristin tunnuksen käytöstä graafiset ohjeet sekä antaa tarvittaessa muitakin ohjeita.
7 § Kielet
Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseu- tualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielilakia (1086/2003).
8 § Punaisen Ristin perusperiaatteet
Järjestön kaikkien jäsenten, toimielinten ja vapaaehtoisten on
9 §
10 §
11 §
noudatettava toiminnassaan Punaisen Ristin perusperiaattei- ta, joita ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys.
Punaisen Ristin perusperiaatteiden sekä Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainittujen valtio- sopimusten perusteella järjestöllä jäsenineen ja toimielimi- neen on sekä oikeudellisesti että toiminnallisesti riippumaton asema suhteessa valtion ja kuntien viranomaisiin sekä muun julkisen vallan käyttäjiin.
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muun julkisen vallan käyttäjien tulee kunnioittaa Punaisen Ristin perusperiaatteita.
Syrjintäkielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella järjestön missään toiminnoissa, erityisesti jäsenyyteen liitty- vissä asioissa. Tämän estämättä valtuustolla on mahdollisuus vahvistaa jollekin jäsenryhmälle alennettu henkilöjäsenmaksu.
2 luku
Jäsenet
Jäsenistö
Järjestön jäseniä ovat:
1) henkilöjäsenet;
2) kunniajäsenet; sekä
3) kannatusjäsenet.
Henkilöjäsenet
Järjestön henkilöjäseneksi pääsee jokainen, joka noudattaa Punaisen Ristin perusperiaatteita ja edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamista.
Sen joka tahtoo liittyä järjestön jäseneksi, tulee ilmoittaa aikomuksestaan järjestölle.
Järjestön hallitus hyväksyy henkilöjäsenen järjestön jäseneksi. Henkilöjäsen kirjataan siihen osastoon, johon hän
12 §
13 §
14 §
haluaa liittyä. Jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa liittyä, henkilöjäsen kirjataan hänen ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon.
Kunniajäsenyys
Yleiskokous voi järjestön hallituksen esityksestä kutsua järjes- tön kunniajäseniksi niitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa.
Piirin kokous voi piirin hallituksen esityksestä kutsua piirin kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön alueel- lisessa tai paikallisessa toiminnassa.
Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjes- tön paikallisessa toiminnassa.
Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouk- sessa sekä sen järjestöyksikön kokouksessa, joka on kutsu- nut hänet kunniajäsenekseen. Kunniajäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.
Kannatusjäsenet
Järjestö järjestön hallituksen päätöksellä, piirit piirin hallituksen päätöksellä ja osastot osaston hallituksen päätöksellä voivat ottaa itselleen kannatusjäseniä, joita voivat olla yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.
Kannatusjäsenellä on läsnäolo-oikeus yleiskokouksessa sekä sen piirin tai osaston kokouksessa, jonka kannatusjäsen se on. Kannatusjäsenen jäsenmaksuvelvollisuudesta sääde- tään 16 §:ssä.
Kannatusjäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.
Jäsenen erottaminen ja eronneeksi katsominen Järjestön jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota järjestöstä ilmoittamalla siitä järjestölle.
Järjestön hallitus voi omasta aloitteestaan tai piirin hallituk- sen tai osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään vahingoittanut järjestöä, toiminnallaan jär- jestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai sääntöjä tai aiheuttanut merkittävää taloudellista haittaa. Erotetulle jäsenelle ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.
Jäsenelle, jonka erottamista on esitetty, on varattava mah-
15 §
16 §
17 §
dollisuus tulla kuulluksi ennen asian käsittelyä.
Erotettu jäsen voi vaatia erottamisasiansa uudelleenkä- sittelyä valtuustossa. Kirjallinen vaatimus asiasta on tehtävä valtuustolle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedok- sisaannista.
Jäsenmaksuvelvollinen jäsen, joka on jättänyt suoritta- matta jäsenmaksunsa, katsotaan eronneeksi järjestöstä toimintavuoden päättyessä.
Jäsenluettelo
Järjestön hallitus pitää järjestön kaikista jäsenistä piiri- ja osastokohtaista luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen osalta nimi ja syntymäaika, jäsenyyden laji, riittävät osoite- tiedot sekä 11 luvun mukaisesti annetut huomionosoitukset.
Jäsenluettelossa olevien tietojen tarkastamisesta ja luovut- tamisesta säädetään henkilötietolaissa (523/1999).
Hallitus tai pääsihteeri hallituksen valtuuttamana päättää, ovatko tietojen luovuttamisen edellytykset olemassa.
Jäsenluetteloa on pidettävä niin, että järjestön jäsen voi ilmoittaa kielekseen jonkin 7 §:ssä mainituista kielistä.
Jäsenmaksut ja kannatusmaksut
Henkilöjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa kevätkokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi. Valtuusto voi vahvistaa henki- löjäsenille ainaisjäsenmaksun, jonka suuruus on vähintään kymmenen vuoden vuotuinen jäsenmaksu. Valtuusto voi vah- vistaa jollekin jäsenryhmälle alennetun henkilöjäsenmaksun, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
Kannatusjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen kan- natusmaksun, jonka vähimmäismäärän valtuusto vahvistaa kevätkokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Xxxxxxxxxxxxxxx ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Järjestön hallitus järjestää jäsenmaksujen valtakunnallisen perinnän.
Aloiteoikeus
Järjestön jokaisella jäsenellä ja toimielimellä on oikeus tehdä järjestön paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteiden käsittelystä määrätään järjes- tön työjärjestyksessä.
18 §
19 §
20 §
3 luku
Luottamushenkilöt, nimenkirjoittaminen ja haasteen tiedoksi antaminen
Luottamushenkilöiden ehdolle asettaminen Järjestön henkilöjäsen voi esittää ehdokkaita luottamushen- kilön vaalia varten siinä osastossa, johon hänet on kirjattu. Järjestön henkilöjäsen ja osaston hallitus voivat esittää ehdokkaita oman piirinsä luottamushenkilön vaalia varten.
Järjestön henkilöjäsen, osaston hallitus ja piirin hallitus voivat esittää ehdokkaita yleiskokouksen valitsemien luot- tamushenkilöiden ja tilintarkastajien vaaleja varten 44 §:ssä tarkoitetulle vaalitoimikunnalle viimeistään kuusi viikkoa en- nen yleiskokousta kirjeitse tai sähköpostitse yleiskokouksen vaalitoimikunnan ilmoittamaan osoitteeseen.
Periaatteet luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa
Luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa tulee ehdokkailta edellyttää sitoutumista Punaisen Ristin perusperiaatteisiin sekä halua edistää Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamis- ta. Tämän lisäksi tulee ottaa mahdollisimman tarkoin huo- mioon toimielinten kokoonpanossa alueellinen ja kielellinen sekä eri sukupuolten ja eri ikäryhmien edustus.
Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi Järjestön luottamustoimeen voidaan tilintarkastajia, toimin- nantarkastajia ja valtion viranomaisten valtuustoon nimeämiä edustajia lukuun ottamatta valita vain järjestön henkilöjäsen. Luottamustoimeen valittavan tulee olla kirjoilla kyseisessä osastossa tai, piirin ollessa kyseessä, piirin alueella toimi- vassa osastossa. Järjestön työntekijä ei voi toimia järjestön luottamustoimessa.
Järjestön luottamustoimeen valittavan on oltava 15 vuotta täyttänyt. Konkurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, ei voi olla järjestön luottamustoimessa.
Järjestön luottamustoimeen valittavalla tulee olla tehtävän laajuus ja vastuut huomioon ottaen riittävä osaaminen ja kokemus.
21 §
22 §
Henkilöjäsentä ei saa valita samaksi toimikaudeksi sekä valtuustoon että järjestön hallitukseen.
Yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden toimi- kausi alkaa heti yleiskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yleiskokouksen päättymiseen.
Piirin ja osaston luottamushenkilöiden toimikauden alkamisesta ja päättymisestä määrätään piirien ja osastojen johtosäännöissä.
Nimenkirjoittajat
Järjestön nimen kirjoittavat järjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, kukin erikseen yhdessä pääsihteerin tai yhden hallituksen keskuudestaan valtuuttaman jäsenen kanssa.
Xxxxxx nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja ja varapu- heenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä piirin toiminnanjohtajan kanssa.
Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja ja vara- puheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä yhden hallituksen keskuudestaan valtuuttaman jäsenen, osaston rahastonhoitajan tai osaston toiminnanjohtajan kanssa.
Osaston hallitus voi valtuuttaa keskuudestaan enintään kaksi nimenkirjoittajaa kerrallaan.
Nimenkirjoittajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Kon- kurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu, ei voi toimia järjestön, piirin tai osaston nimenkirjoittajana.
Nimenkirjoittajaluettelo
Järjestön hallitus pitää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista järjestön, piirien ja osastojen nimenkirjoittajista luetteloa, joka on esillä järjestön keskustoimistossa ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.
Nimenkirjoittajaluetteloon merkitään piirien ja osastojen nimi, kotipaikka, kieli ja alue. Lisäksi nimenkirjoittajaluet- teloon merkitään piirin ja osaston ilmoittama osoite tai sähköpostiosoite.
Nimenkirjoittajaluetteloa varten järjestöyksiköt ovat velvol- lisia toimittamaan heti henkilövalintojen jälkeen nimenkirjoit- tajatiedot sekä muut luetteloon merkittävät tiedot xxxxxxxx- xxxxxx pian pääsihteerille tämän määräämällä tavalla.
23 §
24 §
25 §
Haasteen tiedoksiantaminen
Haaste tai muu tiedoksianto on katsottava annetuksi järjes- tölle taikka sen piirille tai osastolle, kun joku järjestöyksikön nimen kirjoittamiseen oikeutetuista on saanut siitä tiedon.
4 luku
Osastot
Osaston perustaminen ja purkaminen
Osaston voi piirin hallituksen suostumuksella perustaa vä- hintään 20 järjestön henkilöjäsentä, jotka ilmaisevat halunsa liittyä perustettavaan osastoon. Piirin hallitus, jonka alueelle osasto halutaan perustaa, hyväksyy osaston järjestöön kuuluvaksi ja päättää osaston nimen, kotipaikan, kielen ja alueen.
Osaston alueesta päätettäessä on otettava huomioon, että osastojen aluejaon on katettava koko piirin alue. Samalla alueella voi toimia useampia osastoja. Kaksikieliselle alueelle voidaan perustaa suomenkielisiä, ruotsinkielisiä tai kaksi- kielisiä osastoja. Niillä voi olla kokonaan tai osittain samat alueet, ja ne voivat kuulua eri piireihin.
Päätös osaston purkamisesta on tehtävä osaston kokouk- sessa vähintään kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin piirin hallitus määrää, miten osaston omaisuus ja sitoumukset jaetaan. Purkautuvaan osastoon kirjattu jäsen siirretään siihen osastoon, johon pur- kautuvan osaston alue liitetään tai muuhun piirin hallituksen määräämään osastoon, jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
Osaston erottaminen
Osasto, joka rikkoo järjestöön kuulumisesta johtuvia velvoit- teita tai tarkoituksellisesti toimii järjestön perusperiaatteiden vastaisesti, voidaan järjestön hallituksen päätöksellä erottaa järjestöstä.
Erotettu osasto voi vaatia erottamisasiansa uudelleenkä- sittelyä valtuustossa. Kirjallinen vaatimus asiasta on tehtävä valtuustolle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedok- sisaannista.
26 §
27 §
Erotettu osasto menettää oikeutensa käyttää Punaisen Xxxxxx nimeä ja tunnusta. Osaston omaisuus siirtyy piirin hallituksen hoidettavaksi. Omaisuus on käytettävä järjestön tarkoitusta toteuttavaan toimintaan osaston alueella.
Erotettuun osastoon kirjattu jäsen siirretään siihen osas- toon, johon erotetun osaston alue liitetään tai muuhun piirin hallituksen määräämään osastoon, jollei jäsen ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
Osastojen yhdistyminen tai jakaantuminen
Kaksi tai useampi osasto voi yhdistyä joko perustamalla uuden osaston tai liittymällä yhteen olemassa olevaan osas- toon. Osasto voi jakautua kahteen tai useampaan osastoon.
Osastot päättävät yhdistymisestä tai jakautumisesta kunkin osaston kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Lopullisen päätöksen osastojen yhdistymisestä tai jakautumisesta tekee piirin hallitus sen jälkeen, kun osastot ovat päättäneet yhdistymisestä tai jakautumisesta omissa kokouksissaan. Xxxxxx hallitus päättää yhdistymisen tuloksena syntyneen osaston tai jakautumisen tuloksena syntyneiden osastojen nimestä ja rajoista, sekä yhdistyvien tai jakautuvien osastojen omaisuuden ja sitoumusten siirtymisestä.
Yhdistyvien osastojen luottamushenkilöiden vaalista mää- rätään osastojen johtosäännössä.
Jakautuvaan osastoon kirjattu jäsen siirretään ilmoittaman- sa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon, jollei hän ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
Yhdistyvään osastoon kirjattu jäsen siirretään syntyvään uuteen osastoon, jollei hän ilmoita haluavansa siirtyä johon- kin toiseen osastoon.
Osaston kokoukset
Osaston kokouksia ovat varsinaiset kokoukset, joita ovat vuosittain viimeistään maaliskuussa pidettävä kevätkokous ja viimeistään marraskuussa pidettävä syyskokous, sekä ylimääräinen kokous.
Ylimääräinen osaston kokous pidetään, kun osaston ko- kous niin päättää, osaston hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa osaston jäsenistä taikka
28 §
kun yksikin osaston tilintarkastajista tai toiminnantarkastaja sitä vaatii. Ylimääräisessä osaston kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka osaston hallitus on kokoukselle esittänyt.
Osaston kokous on pidettävä 1 momentissa säädettynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella osas- toon kirjatulla jäsenellä oikeus vaatia osaston kokouksen pitämistä.
Vaatimus osaston kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti osaston hallitukselle. Osaston hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava osaston kokous koolle. Jollei osaston kokousta ole kutsuttu koolle tai vaati- musta ole voitu esittää osaston hallitukselle, piirin hallituk- sen tulee vähintään kahden kokouksen pitämistä vaatineen osastoon kirjatun jäsenen hakemuksesta velvoittaa piirin toiminnanjohtaja kutsumaan koolle osaston kokous osaston kustannuksella.
Osaston kokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle 28 §:n mukaisesti, ja päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä vähintään kolme osastoon kirjattua henkilöjäsentä.
Osaston kokouksen toimihenkilöksi sihteeriä lukuun otta- matta voidaan valita vain osastoon kirjattuja henkilöjäseniä.
Osaston kokouksen koollekutsuminen
Osaston hallitus kutsuu osaston kokouksen koolle. Kokous- kutsu on toimitettava osaston jäsenille joko henkilökohtai- sena viestinä, joka voi olla kirje tai sähköinen viesti, tai julkai- semalla kutsu osaston alueella leviävässä sanomalehdessä viimeistään viikko ennen kokousta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kokouskutsu voidaan toimittaa sähköisesti jokaiselle osastoon kirjatulle jäsenelle, joka on osaston hallitukselle ilmoittanut haluavansa kutsut osaston kokouksiin toimitettavan tällä tavalla.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Päätöstä osaston kokouksessa ei saa tehdä seuraavista asioista, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa:
1) osaston kiinteän omaisuuden myyminen, muu luovutta- minen tai kiinnittäminen taikka osaston toiminnan kan- nalta huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen;
2) osaston hallituksen tai osaston hallituksen jäsenen taikka tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen;
29 §
30 §
3) osaston purkaminen, yhdistyminen yhden tai useamman osaston kanssa tai jakaantuminen useampaan osastoon;
4) osaston tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuva- pauden myöntäminen osaston hallitukselle ja muille tilivelvollisille; sekä
5) osaston nimen, kotipaikan, kielen tai alueen muuttami- nen.
Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa
Henkilöjäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus sen osas- ton kokouksessa, johon hänet on kirjattu. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus osaston kokouksessa on osaston kunniajäsenellä, osaston toimintaan säännöllisesti osallistuvilla vapaaehtoi- silla, osaston tilin- ja toiminnantarkastajilla sekä niillä, joille osaston kokous on myöntänyt puheoikeuden. Osaston kan- natusjäsenellä on läsnäolo-oikeus osaston kokouksessa.
Osaston hallitus ja rahastonhoitaja
Osaston hallitukseen kuuluvat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kym- menen muuta jäsentä sen mukaan kuin osaston kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään kaksi ja enintään viisi on vuosittain erovuorossa.
Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut osaston hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi. Osaston rahaston- hoitajan valitsee osaston hallitus.
Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja xxxxxxxx- xxxxxxxx on oltava eri henkilöitä.
Jos piirin hallitus perustellusta syystä katsoo, että osaston luottamustoimeen valittu henkilö ei täytä 8 ja 20 §:ssä jäsenelle ja luottamushenkilölle asetettuja edellytyksiä, sen tulee viipymättä velvoittaa piirin toiminnanjohtaja kutsumaan koolle uusi osaston kokous osaston kustannuksella.
Sama henkilö voidaan valita osaston hallituksen pu- heenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Osaston hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä osaston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.
31 §
32 §
Osaston hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Osaston hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava kyseisen osaston hallitukselle.
Osaston kokous voi erottaa osaston hallituksen jäsenen kesken toimikauden, jos hallituksen jäsen:
1) on pysyvästi esteellinen;
2) on toiminut järjestön sääntöjen vastaisesti; tai
3) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olennaisesti järjestön tarkoitusta vastaan.
Jos osaston hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos osaston hallituksen jäsen menettää kelpoi- suutensa tehtävään, osaston hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi hallituksen jäsen valitaan osaston kokoukses- sa jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Erotetulle osaston hallituksen jäsenelle ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Erotettu osaston hallituksen jäsen voi vaatia tässä pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä järjestön hallituksessa tekemällä siitä kir- jallisen vaatimuksen järjestön hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
5 luku
Piirit
Piirin perustaminen ja lakkauttaminen
Alueellista toimintaa varten maa jaetaan piireihin. Valtuusto määrää piirien lukumäärän, kotipaikat, kielet, rajat ja nimet. Kaksikieliselle alueelle voidaan perustaa suomenkielisiä, ruot- sinkielisiä tai kaksikielisiä piirejä. Suomen- ja ruotsinkielisillä piireillä voi olla kokonaan tai osittain samat alueet.
Jos piirin aluetta laajennetaan tai supistetaan taikka jos muodostetaan uusi piiri jakamalla tai yhdistämällä piirejä tai piirien osia taikka jos piiri lakkautetaan, järjestön hallitus määrää, miten piirien omaisuus ja sitoumukset jaetaan.
Omaisuuden ja muiden oikeuksien sekä sitoumusten jakami- sessa otetaan huomioon piirien tai piirien osien jäsenluku, pinta-ala, asukasluku tai muu kohtuullinen peruste, sekä
33 §
34 §
muut periaatteet siten kuin piirien johtosäännössä määrätään.
Piirin kokoukset
Piirin kokouksia ovat varsinainen kokous sekä ylimääräinen kokous. Varsinainen kokous on piirin vuosikokous, joka on pidettävä vuosittain huhtikuussa.
Ylimääräinen piirin kokous pidetään, kun piirin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenes- osa piirin osastoista taikka kun yksikin piirin tilintarkastajista sitä vaatii. Ylimääräisessä piirin kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka piirin hallitus on kokoukselle esittänyt.
Piirin varsinainen kokous on pidettävä 1 momentissa sää- dettynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella osastolla oikeus vaatia piirin kokouksen pitämistä.
Vaatimus piirin kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti piirin hallitukselle. Piirin hallituksen on viipymät- tä vaatimuksen saatuaan kutsuttava piirin kokous koolle. Jollei piirin kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää piirin hallitukselle, järjestön hallituksen tulee vähintään kahden kokouksen pitämistä vaatineen osaston hakemuksesta velvoittaa pääsihteeri kutsumaan koolle piirin kokous piirin kustannuksella.
Piirin kokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle 34 §:n mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustet- tuna vähintään yksi viidesosa piirin osastoista.
Piirin kokouksen toimihenkilöt yhtä tai useampaa sihteeriä lukuun ottamatta voidaan valita vain osastojen äänivaltaisista edustajista.
Piirin kokouksen koollekutsuminen
Piirin hallitus kutsuu piirin kokouksen koolle. Kokouskutsu on toimitettava piirin osastoille osastokohtaisena viestinä, joka voi olla kirje tai sähköinen viesti, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta osaston ilmoittamaan osoitteeseen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kokouskutsu voidaan toimittaa sähköisesti jokaiselle osastolle, joka on piirin hallitukselle ilmoittanut haluavansa kutsut piirin kokouksiin toimitettavan tällä tavalla.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Päätöstä piirin kokouksessa ei saa tehdä seuraavista
35 §
36 §
37 §
asioista, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa:
1) piirin toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden luovuttaminen;
2) piirin hallituksen tai piirin hallituksen jäsenen taikka tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen;
3) piirin lakkauttaminen, yhdistyminen toiseen piiriin tai piirin jakaantuminen; sekä
4) piirin nimen, kotipaikan, kielen tai alueen muuttaminen.
Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen piirin kokouksessa
Piirin kokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentään kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsen- maksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat piirin kokoukseen valitsee osaston hallitus osastossa kirjoilla olevista jäsenistä.
Läsnäolo- ja puheoikeus piirin kokouksessa Henkilöjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus piirin kokouksessa on piirin hal- lituksen jäsenillä, piirin kunniajäsenellä, tilintarkastajilla sekä niillä, joille piirin kokous on myöntänyt puheoikeuden. Piirin kannatusjäsenellä on läsnäolo-oikeus piirin kokouksessa.
Xxxxxx hallitus
Piirin hallitukseen kuuluvat piirin puheenjohtaja ja varapu- heenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kuusitoista muuta jäsentä sen mukaan kuin piirin kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään kolme ja enintään kahdeksan on vuosittain erovuorossa.
Piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut piirin hallituksen jäsenet valitsee piirin kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.
Jos järjestön hallitus perustellusta syystä katsoo, että piirin luottamustoimeen valittu henkilö ei täytä 8 ja 20 §:ssä jäse- nelle ja luottamushenkilölle asetettuja edellytyksiä, sen tulee velvoittaa pääsihteeri kutsumaan koolle uusi piirin kokous piirin kustannuksella.
Sama henkilö voidaan valita piirin hallituksen jäseneksi
38 §
39 §
samaan tehtävään enintään kolmesi peräkkäiseksi toimikau- deksi.
Piirin hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä piirin puheenjohtaja tai varapuheenjoh- taja mukaan luettuna.
Piirin hallitus ottaa ja erottaa toiminnanjohtajan, jonka tehtävänä on valmistella piirin hallituksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön piirin hallituksen päätökset.
Piirin hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Piirin hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikau- den päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitetta- va kyseisen piirin hallitukselle.
Xxxxxx kokous voi erottaa piirin hallituksen jäsenen kesken toimikauden, jos hallituksen jäsen:
1) on pysyvästi esteellinen;
2) on toiminut järjestön sääntöjen vastaisesti; tai
3) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olennaisesti järjestön tarkoitusta vastaan.
Jos piirin hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos piirin hallituksen jäsen menettää kelpoi- suutensa tehtävään, piirin hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi hallituksen jäsen valitaan piirin kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi
Erotetulle piirin hallituksen jäsenelle ilmoitetaan päätök- sestä kirjallisesti. Erotettu piirin hallituksen jäsen voi vaatia tässä pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsit- telyä järjestön hallituksessa tekemällä siitä kirjallisen vaati- muksen järjestön hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamis- päätöksen tiedoksisaannista.
6 luku
Yleiskokous
Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous
Järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi kesäkuun 20. päivään mennessä.
Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun hallitus katsoo sen
40 §
41 §
42 §
tarpeelliseksi tai kun valtuusto tai vähintään yksi kymmenes- osa osastoista sitä vaatii. Ylimääräisessä yleiskokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt.
Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen yleiskokouksessa
Järjestön yleiskokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentä kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsen- maksunsa suorittaneiden osastoon kirjattujen henkilöjä- senten määrä. Osaston edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus. Osaston edustajien tulee olla kirjoilla edustamassaan osastossa.
Yleiskokouksessa jokaisella piirillä on yksi piirin hallituksen valitsema äänivaltainen edustaja.
Yleiskokouksen toimihenkilöt sihteereitä lukuun ottamatta voidaan valita vain äänivaltaisista edustajista.
Läsnäolo- ja puheoikeus yleiskokouksessa Yleiskokouksessa on läsnäolo-oikeus järjestön kaikilla jäsenil- lä sekä kaikilla niillä, joilla on puheoikeus.
Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus yleiskoko- uksessa on tilintarkastajilla, valtuuston jäsenillä, järjestön hallituksen jäsenillä, tarkastusvaliokunnan ja sovittelulauta- kunnan jäsenillä, pääsihteerillä sekä niillä, joille yleiskokous on päätöksellään myöntänyt puheoikeuden.
Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus
Järjestön hallituksen on ilmoitettava varsinaisen yleiskoko- uksen ajankohta ja paikka viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta.
Kokouskutsu, jonka hallitus antaa, on lähetettävä osas- toille ja piireille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu kokouskutsu voidaan toimittaa sähköisesti, jos osaston tai piirin hallitus on ilmoit- tanut haluavansa kutsut yleiskokoukseen toimitettavan tällä tavalla.
43 §
Yleiskokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle tämän pykälän mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähintään yksi viidesosa osastoista.
Varsinaisen yleiskokouksen asiat
Järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa:
1) kokouksen avaa järjestön puheenjohtaja tai joku vara- puheenjohtajista tai heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva järjestön hallituksen jäsen;
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kolme varapuheen- johtajaa sekä xxxxxxxxxx määrä sihteereitä;
3) kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle ääntenlaskijoiden vanhin ja vähin- tään kuusi muuta ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen työjärjestyksestä;
8) käsitellään valtuuston ja järjestön hallituksen kertomuk- set kolmelta edellisestä vuodelta;
9) hyväksytään järjestön toimintalinjaus, joka sisältää toiminnan ja talouden suuntaviivat, seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi sekä päätetään käsittelyn yhteydessä tehtyjen ponsiehdotusten hyväksymisestä toimintalinja- usta tukeviksi suosituksiksi;
10) valitaan järjestön puheenjohtaja sekä kolme varapuheen- johtajaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;
11) valitaan järjestön hallituksen kuusi muuta jäsentä seu- raavaksi kolmeksi vuodeksi;
12) valitaan tilintarkastaja tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisesti tarkastamaan järjestön tilejä kolmelta seuraa- valta tilikaudelta;
13) valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 23 jäsentä ja varajäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;
14) käsitellään muut järjestön hallituksen esittämät asiat ja ne asiat, jotka yleiskokous kol-men neljäsosan ääntenenemmistöllä annetuista äänistä päättää ottaa käsiteltävikseen;
15) käsitellään yleiskokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on
44 §
45 §
toimitettava järjestön hallitukselle vähintään kaksi kuu- kautta ennen kokousta;
16) päätetään kokous.
Yleiskokouksen vaalitoimikunta
Yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee järjestön hallituksen asettama vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat 40 §:n 2 momentin mukaisesti valitut piirien edustajat.
Järjestön hallitus kutsuu vaalitoimikunnan koolle järjestäy- tymiskokoukseen yleiskokousvuotena helmikuun viimeiseen päivään mennessä.
Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin.
Vaalitoimikunta ei saa ehdottaa jäseniään yleiskokouksessa täytettäviin luottamustoimiin.
Vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushen- kilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, sekä esittää perusteltu ehdotuksensa valittavista henkilöistä yleiskokoukselle.
7 luku
Valtuusto
Valtuuston kokoonpano
Valtuustossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 23 muuta yleiskokouksen valitsemaa jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jokaisen piirin tulee olla edustettuna valtuustossa.
Sama henkilö voidaan valita valtuuston varsinaiseksi jäse- neksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi valtuustossa on seitsemän valtion viranomaisten nimeä- mää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Näistä yksi edustaa ulkoasiainministeriötä, yksi sisäministeriötä, yksi puolustusministeriötä, yksi oikeusministeriötä, yksi opetus- ja kulttuuriministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä ja yksi työ- ja elinkeinoministeriötä.
46 §
47 §
Valtuuston tehtävät
Valtuuston tehtävänä on:
1) valvoa yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen ja muiden päätösten toteutumista;
2) valvoa järjestön toimintaa, taloutta ja hallintoa valtakun- nallisesti;
3) hyväksyä järjestön työjärjestys, taloussääntö sekä johto- sääntö piireille ja osastoille;
4) vahvistaa järjestön toimintakertomus ja keskushallinnon tilinpäätös sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille
5) vahvistaa järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsenmaksut;
6) erottaa järjestön hallituksen jäsen siten kun tässä ase- tuksessa säädetään;
7) valita uusi järjestön hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jos järjestön hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi;
8) ottaa kantaa ajankohtaisiin humanitaarisiin kysymyksiin;
9) keskustella järjestön toiminta- ja talouspoliittisista peri- aatekysymyksistä sekä käsitellä järjestön tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä;
10) osallistua Punaisen Ristin yhteiskuntasuhteiden ylläpitä- miseen;
11) kehittää järjestön toimintaa muilla vastaavilla tavoilla; sekä
12) huolehtia muualla tässä asetuksessa säädetyistä tehtä- vistä.
Valtuuston kokoontuminen
Valtuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous on pidettävä maaliskuun 1 päivän ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana ja syyskokous on pidet- tävä lokakuun 1 päivän ja joulukuun 15 päivän välisenä aika- na. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kolmasosa valtuuston jäsenistä sitä vaatii. Ylimääräises- sä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka järjestön hallitus on kokoukselle esittänyt.
Valtuuston puheenjohtaja kutsuu valtuuston kokoukset
48 §
49 §
50 §
koolle. Kutsu valtuuston kokouksiin lähetetään jäsenille ja tarvittaessa varajäsenille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsi- teltävät asiat, jotka järjestön hallitus valmistelee.
Kokouskutsu voidaan toimittaa edellä 2 momentissa säädetyn tavan sijaan sähköisesti, jos valtuuston jäsen on ilmoittanut haluavansa valtuuston kutsut sähköisesti.
Päätösvaltaisuus sekä läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa
Valtuusto on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen pu- heenjohtaja sekä vähintään 15 muuta jäsentä.
Valtuuston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus järjestön hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä, tarkastusvalio- kunnan jäsenillä, tilintarkastajilla sekä niillä, joille valtuusto on myöntänyt puheoikeuden.
Valtuuston kevätkokous
Valtuuston kevätkokouksessa:
1) käsitellään järjestön hallituksen toimintakertomus ja keskushallinnon tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta;
2) esitetään yhteenveto piirien ja laitosten tilinpäätöksistä edelliseltä tilikaudelta;
3) esitetään järjestön tilintarkastuskertomus;
4) vahvistetaan keskushallinnon tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivel- vollisille;
5) vahvistetaan järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsenmaksun suuruus ja kannatusjäsenmaksun vähim- mäismäärä sekä niiden käyttö seuraavaksi kalenterivuo- deksi; sekä
6) kuullaan pääsihteerin katsaus järjestön toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta.
Valtuuston syyskokous
Valtuuston syyskokouksessa käsitellään valtuuston toimival- taan kuuluvat asiat 46 §:n 8—11 kohtien mukaisesti sekä kuullaan pääsihteerin katsaus järjestön toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta.
51 §
52 §
8 luku
Järjestön hallitus, puheenjohtaja ja pääsihteeri
Järjestön hallitus
Järjestön hallitukseen kuuluvat yleiskokouksen valitsemat järjestön puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi muuta jäsentä.
Sama henkilö voidaan valita järjestön hallituksen jäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Järjestön hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähin- tään puolet järjestön hallituksen jäsenistä järjestön hallituk- sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna.
Valtuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa.
Järjestön hallituksen tehtävät
Järjestön hallituksen tehtävänä on:
1) ottaa ja erottaa järjestön henkilöjäsenet, sekä pitää jäsenluetteloa;
2) kutsua koolle ja valmistella yleiskokous sekä valmistella valtuuston kokous;
3) valvoa yleiskokouksen, valtuuston ja järjestön hallituksen päätösten täytäntöönpanoa;
4) valmistella ja hyväksyä järjestön vuotuinen toimintasuun- nitelma, keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuun- nitelma ja keskushallinnon talousarvio sekä valvoa niiden toteutumista;
5) huolehtia siitä, että järjestön toiminta on järjestetty asianmukaisella tavalla ja antaa siitä tarvittaessa ohjeita;
6) huolehtia järjestön kokonaistaloudesta ja omaisuudesta ja siitä, että järjestön kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty;
7) päättää koko järjestöä koskevista merkittävistä ja laajakantoisista asioista yleiskokouksen ja valtuuston päätösten puitteissa;
8) huolehtia siitä, että riskienhallinta, sisäinen valvonta ja tarkastus on asianmukaisesti järjestetty koko järjestössä;
9) vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen yleislinja sekä periaatteet henkilöstön edustuksesta hallinnossa;
53 §
10) päättää keskushallinnon kiinteän omaisuuden hankin- nasta ja luovuttamisesta;
11) ottaa ja erottaa järjestön pääsihteeri, keskushallinnon johtavassa asemassa olevat henkilöt ja laitosten johtajat, sekä päättää näiden palkkauksen perusteista ja palkitse- misesta;
12) päättää järjestön toimintamuotojen järjestämisestä tarkoituksenmukaisessa oikeudellisessa muodossa;
13) päättää järjestön omistuksessa olevien yritysten omista- jaohjauksesta;
14) asettaa tarvittaessa alaistensa laitosten johtokunnat ja määrätä tällöin niiden toiminnasta johtosäännöin;
15) valvoa osaltaan, että Punaisen Ristin, Punaisen Puoli- kuun ja Punaisen Kristallin nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;
16) päättää sovittelulautakunnan sille käsiteltäväksi antamis- ta asioista järjestön sääntöjen mukaisesti;
17) vahvistaa osastojen äänivaltaisten edustajien määrä yleiskokouksessa;
18) huolehtia muualla tässä asetuksessa säädetyistä tehtä- vistä; sekä
19) käsitellä muut pääsihteerin esittelemät asiat.
Hallitus voi asettaa määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen.
Johtokunnat vastaavat laitostensa toiminnasta järjestön hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännöissä ja järjestön työjärjestyk- sessä määrätyllä tavalla.
Järjestön hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioi- den ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnalle, pääsihtee- rille tai toimihenkilölle siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.
Järjestön hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Järjestön hallituksen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava järjestön hallitukselle.
Valtuusto voi erottaa järjestön hallituksen jäsenen kesken toimikauden, jos hallituksen jäsen:
54 §
55 §
1) on pysyvästi esteellinen;
2) on toiminut järjestön sääntöjen vastaisesti; tai
3) on toiminut Punaisen Ristin perusperiaatteita tai muuten olennaisesti järjestön tarkoitusta vastaan.
Jos järjestön hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos järjestön hallituksen jäsen menettää kelpoi- suutensa tehtävään, valtuuston on valittava uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Erotetulle hallituksen jäsenelle ilmoitetaan päätöksestä kir- jallisesti. Erotettu hallituksen jäsen voi vaatia tässä pykälässä tarkoitetun erottamisasiansa uudelleenkäsittelyä valtuustossa tekemällä siitä kirjallisen vaatimuksen valtuustolle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
Järjestön puheenjohtaja
Järjestön puheenjohtajan tehtävänä on:
1 johtaa järjestön hallituksen työskentelyä;
2) toimia pääsihteerin esimiehenä ja yhdessä muun xxxxx- xxxxxx kanssa valvoa tämän toimintaa; sekä
3) vastata muualla tässä asetuksessa säädetyistä tai työjärjestyksessä ja taloussäännössä hänelle määrätyistä tehtävistä.
Pääsihteeri
Pääsihteerin tehtävänä on:
1) johtaa ja kehittää koko järjestön työtä sekä vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta;
2) raportoida järjestön toiminnasta järjestön hallitukselle ja valtuustolle;
3) vastata järjestön hallituksessa käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
4) vastata yleiskokouksen, valtuuston ja järjestön hallituk- sen päätösten täytäntöönpanosta;
5) ohjata ja valvoa järjestön henkilöstön toimintaa;
6) ohjata järjestön taloudenpitoa ja seurata, että järjestön omaisuutta ja varoja hoidetaan ja käytetään tarkoituk- senmukaisesti; sekä
7) vastata toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteiskunnan, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen ja järjestön jäsenten ja vapaaehtoisten välillä.
56 §
57 §
Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.
Pääsihteeri voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen keskushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian järjestön hallituksen ratkaistavaksi.
9 luku
Sovittelulautakunta
Sovittelulautakunnan kokoonpano Yleiskokousvuotena valtuusto asettaa syyskokouksessaan kolmen seuraavan kalenterivuoden toimikaudeksi sovitte- lulautakunnan, johon kuuluvat puheenjohtajana järjestön puheenjohtaja sekä pääsihteeri ja valtuuston valitsemat vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä.
Sovittelulautakunnan jäsenillä on oltava lautakunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys.
Xxxxxxxxxx valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa tarvittaessa itselleen sihteerin.
Sovittelulautakunnan tehtävät
Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
1) selvittää ja ratkaista sellaisia järjestön sisäisiä erimielisyyk- siä ja muita riitakysymyksiä, joita ei ole voitu sopia, ratkais- ta tai selvittää järjestön sääntömääräisessä hallinnossa;
2) käsitellä sellaisia tapauksia, joissa on esitetty, että järjestön jäsen, toimielin, osasto tai vapaaehtoinen on toiminut järjestön periaatteiden, sääntöjen, työjärjestyk- sen tai johtosääntöjen vastaisesti;
3) esittää järjestön hallitukselle suosituksia toimenpiteistä 1 ja 2 kohdissa mainituissa asioissa; ja
4) selvittää ja ratkaista sääntöjen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet.
Xxxxxxxxxx päättää itse, ottaako se jonkin asian käsitel- täväkseen.
Asian lautakunnassa käsittelyyn ottamiseen oikeutetuista tahoista sekä menettelystä sovittelulautakunnassa määrä- tään työjärjestyksessä.
58 §
59 §
60 §
10 luku
Veripalvelu
Veripalvelun tehtävät
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun (Veripalvelu) tehtävänä on vastata veripalvelutoiminnasta Suomessa normaali- ja poikkeusoloissa. Se harjoittaa myös osaamiseensa liittyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kan- sainväliseen kehitystyöhön.
11 luku
Huomionosoitukset
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit
Järjestön ansiomerkkejä ovat Suomen Punaisen Ristin ansio- risti, Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali, Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali ja Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali.
Ansiomerkki voidaan antaa sekä Suomen kansalaiselle että ulkomaalaiselle ansiokkaasta ja epäitsekkäästä työstä järjestön ja sen tarkoituksen hyväksi.
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien kuvaus Suomen Punaisen Ristin ansioristi on punainen emaloitu risti, jonka keskellä on vihreän tammenoksaseppeleen reunustama ympyrä ja sen sisäpuolella valkoisella pohjalla Punaista Ristiä kuvaava tunnus. Sekä itse ristissä että ympyrän sisällä ole- vassa Punaista Ristiä kuvaavassa tunnuksessa on kullanväri- nen reunus. Ansioristin takasivulla on lyhennyksenä järjestön nimestä kirjaimet SPR ja niiden alla kirjaimet FRK.
Suomen Punaisen Ristin ansiomitalin etusivulla on tam- menoksaseppeleen kehystämä Punaista Ristiä kuvaava tun- nus ja sanat Inter arma caritas sekä takasivulla järjestön nimi.
Suomen Punaisen Ristin ansiomitaliin kuuluu punainen valkoraitainen nauha, jonka leveys on 30 millimetriä.
61 §
62 §
63 §
64 §
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen
Tasavallan presidentti päättää Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntämisestä siten kuin Suomen Punaisesta Rististä annetussa laissa säädetään. Järjestön hallitus tekee esityksen ansiomerkkien myöntämisestä sisäministeriölle.
Ansiomerkkiä seuraa järjestön virallisesti allekirjoittama kunniakirja. Ansiomerkki ja kunniakirja annetaan maksutta.
Muut huomionosoitukset
Järjestön hallitus voi päättää muidenkin huomionosoitusten kuin ansiomerkkien käyttöönotosta sekä antaa niistä tarkem- pia ohjeita.
12 luku
Taloushallinto ja sisäinen valvonta
Toiminta- ja tilikausi
Järjestön sekä piirien ja osastojen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Järjestön kokonaisomaisuus
Järjestön kokonaisomaisuutta, joka jakautuu keskushallin- non, piirien ja osastojen hallinnassa ja omistuksessa olevaan omaisuuteen, on hoidettava huolellisesti ja suunnitelmallises- ti siten, että se turvaa järjestön toimintaedellytykset järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi 2 §:ssä säädetyn mukaisesti.
Katastrofirahastoon tai järjestön piirissä käytettäväksi ei saa hyväksyä lahjoituksia, jotka ovat ristiriidassa Punaisen Ristin perusperiaatteiden kanssa tai jotka ovat muutoin järjestön tarkoituksen vastaisia.
Humanitaarista apua lukuun ottamatta järjestö toimielimi- neen voi lahjoittaa varoja ja omaisuutta henkilölle tai yhtei- sölle ainoastaan järjestön hallituksen päätöksen mukaisesti.
Piirien tai osastojen toimintaan, josta voi aiheutua järjes- tölle merkittäviä taloudellisia vastuita tai joka voi olennaisesti vaikuttaa piirin tai osaston omaisuuden määrään ja asemaan järjestön kokonaisomaisuutena, on piirin etukäteen haettava lupa järjestön hallitukselta ja osaston piirin hallitukselta.
65 §
66 §
67 §
68 §
69 §
Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus Järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa noudatetaan kir- janpitolakia (1336/1997) ja kirjanpitoasetusta (1339/1997) sekä tilintarkastuksessa tilintarkastuslakia. Järjestön kes- kushallinnolla, piireillä ja osastoilla on velvollisuus järjestää tilintarkastus tai toiminnantarkastus siten kuin yhdistyslaissa (503/1989) säädetään.
Tarkempia määräyksiä järjestön keskushallinnon, piirien ja osastojen taloudenhoidosta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta annetaan valtuuston hyväksy- mässä taloussäännössä.
Tilintarkastajan toimikaudet
Järjestön, piirin tai osaston tilintarkastajaksi valitun tilintar- kastajan tai tilintarkastusyhteisön toimikausien yhteenlasket- tu kesto saa olla enintään yhdeksän vuotta.
Sisäinen valvonta ja tarkastus
Kunkin järjestöyksikön hallituksen on yksikön toiminnan laa- dusta ja laajuudesta riippuen sekä valvonnan kustannukset huomioon ottaen järjestettävä sisäinen valvonta.
Pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnalla sekä keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla on velvollisuus ja oikeus toteuttaa sisäistä tarkastusta siten kuin valtuuston hyväksymässä taloussäännössä määrätään.
Tarkastusvaliokunta
Järjestön hallitus asettaa yleiskokouskaudeksi tarkastusvalio- kunnan, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kol- me ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Valiokunta nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoi- men, kirjanpidon ja tarkastuksen alalla.
Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on:
70 §
1) avustaa järjestön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän tarkoituksenmukaisuuden arvioimisessa;
2) avustaa tilinpäätösraportoinnin ja muun taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamisessa;
3) arvioida järjestön sisäisen valvonnan, riskienhallintajär- jestelmien ja tarkastustoiminnan tehokkuutta;
4) käsitellä järjestön sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmat ja käsitellä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastusraportit;
5) arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastus- yhteisön riippumattomuutta ja seurata tilintarkastajan muiden palvelujen tarjoamista järjestölle;
6) valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdo- tus vaalitoimikunnalle;
7) arvioida lakien ja määräysten noudattamista järjestössä; sekä
8) varmistaa, että kirjanpitoa, sisäistä valvontaa tai sisäistä tarkastusta koskevien huomautusten tekeminen on mah- dollista mukaan lukien nimettömät ja luottamukselliset huomautukset järjestön palveluksessa olevilta.
Tarkastusvaliokunnan toiminta koskee kaikkia keskushal- linnon yksiköitä, piirejä ja osastoja laitoksineen. Tarkastus- valiokunnalla on oikeus saada tarpeelliset tiedot tehtäviensä toteuttamiseksi. Tarkastusvaliokunta raportoi käsittelemis- tään asioista sekä havainnoistaan järjestön hallitukselle.
13 luku
Erinäiset säännökset
Päätöksenteko
Järjestön valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimi- elimissä sekä muissa järjestöyksiköissä kullakin ennen vaali- tai äänestyspäivää 12 vuotta täyttäneellä äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeutta ei voi valtakirjalla tai muutoin siirtää toiselle henkilölle.
Sekä asia- että menettelytapakysymyksissä päätökseksi tulee, 24, 26, 43 §:n 14 kohdassa ja 75 §:ssä säädetyin poikkeuksin se mielipide, jota on kannattanut yli puolet an- netuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee
71 §
72 §
73 §
74 §
se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Järjestön toimielimissä ei saa tehdä päätöstä, joka aiheut- taa jäsenelle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua toisen jäsenen tai järjestön, piirin tai osaston kustannuksella.
Päätöksiä valmisteltaessa on mahdollisuuksien mukaan kuultava säännöllisesti järjestön toimintaan osallistuvia vapaaehtoisia.
Päätöksen moitteenvaraisuuden, mitättömyyden ja täy- täntöönpanokiellon osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä yhdistyslain 32—34 §:ssä säädetään.
Vaalit
Järjestön toimielimissä kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.
Vaaleissa kukin äänioikeutettu saa äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittaviakin.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos va- littavia on vain yksi, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, vaaleissa ratkaisee arpa.
Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä taikka tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käytet- täessä vastaavalla teknisellä menetelmällä.
Etäosallistuminen
Yleiskokous, valtuusto, piirin kokous ja osaston kokous voi päättää, että kyseiseen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta on mainittava kokouskutsussa.
Esteellisyys
Järjestön luottamustoimeen valitun tulee järjestöön liittyvissä kysymyksissä toimia järjestön edun mukaisesti.
Kukaan ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa yhdistyslain 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla ta- valla.
Vahingonkorvausvelvollisuus
Vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään yhdistyslaissa.
75 §
76 §
77 §
Asetuksen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa
Muutoksista tähän asetukseen sisältyviin järjestön sääntöihin säädetään tasavallan presidentin asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa.
Yleiskokouksen päätös järjestön toiminnan lopettamisesta tehdään 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
Järjestön lakatessa sen varat on käytettävä 2 §:ssä mai- nitun tarkoituksen toteuttamiseen ottaen lisäksi huomioon lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.
14 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Tällä asetuksella kumotaan Suomen Punaisesta Rististä annettu tasavallan presidentin asetus (811/2005).
Siirtymäsäännökset
Valtuuston tällä asetuksella kumottavan asetuksen nojalla antamat työjärjestys ja taloussääntö sekä osastojen ja piirien johtosäännöt voidaan muuttaa valtuuston kokouksessa tämän asetuksen mukaisiksi jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa, kuitenkin siten, että ne voivat tulla voimaan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Siihen asti ku- mottavan asetuksen nojalla annetut järjestön työjärjestys ja taloussääntö sekä piirien ja osastojen johtosäännöt jäävät edelleen voimaan.
Järjestön hallituksen tulee pyytää oikeusministeriötä nimeämään edustajansa valtuuston jäseneksi ja varajäseneksi ja antamaan tästä tieto järjestön hallitukselle viimeistään 15. päivänä joulukuuta 2017.
Laskettaessa tämän asetuksen mukaisia peräkkäisiä toi- mikausia otetaan ensimmäisenä toimikautena huomioon se toimikausi, joka alkaa tai on kulumassa 1 päivänä tammikuu- ta 2018.
46 Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä Suomen Punaisen Ristin työjärjestys 47
SUOMEN PUNAISEN RISTIN TYÖJÄRJESTYS
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020)
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
SISÄLTÖ
1 luku
PÄÄTÖKSENTEKO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO
Työjärjestyksen tavoite Päätöksenteon periaatteet Esittelymenettely Päätösten täytäntöönpano
Järjestön hallituksen toimivallan siirtäminen Pääsihteerin toimivallan siirtäminen
Kielet
Järjestön hallituksen kokoontuminen
2 luku ALOITTEET
Aloitteiden käsittely
Paikallista toimintaa koskeva aloite Alueellista toimintaa koskeva aloite Valtakunnallista toimintaa koskeva aloite
3 luku
YLEISKOKOUKSEN VAALITOIMIKUNTA
Yleiskokouksen vaalitoimikunnan menettelytavat Vaalitoimikunnan ehdotus yleiskokoukselle
4 luku
TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU JA SEURANTA
Järjestön toimintalinjauksen valmistelu Toimintasuunnitelmien valmistelu Toiminnan ja talouden seuranta
5 luku
PÄÄSIHTEERI SEKÄ JÄRJESTÖN JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT JA MUU HENKILÖSTÖ
Pääsihteerin ottaminen
Keskushallinnon johtavien toimihenkilöiden ottaminen ja erottaminen
Henkilöstö
Suhteet työmarkkinoihin Eläkehakemusten käsittely
23 §
24 §
25 §
26 §
27 §
28 §
29 §
30 §
31 §
32 §
1 §
6 luku
JÄRJESTÖN TIETOHALLINTO JA ASIAKIRJAT
Pöytäkirjan pitäminen Pöytäkirjan tiedoksisaamisoikeus Arkistointivelvollisuus Sääntöluettelo
7 luku SOVITTELULAUTAKUNTA
Sovittelulautakunnan käsittelyn esittämiseen oikeutetut tahot
Menettely sovittelulautakunnassa
8 luku
JÄSENLUETTELO, TIETOSUOJA JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
Jäsenluettelo Tietosuoja Tietoturvaloukkaukset
9 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020:
1 luku
Päätöksenteko ja täytäntöönpano
Työjärjestyksen tavoite
Tämän työjärjestyksen tavoitteena on:
1) edistää ykseyden periaatteen mukaisesti järjestön voi- mavarojen tehokasta käyttöä, päätöksenteon sujuvuutta ja toiminnan suunnitelmallisuutta;
2) vahvistaa yhteisvastuuta järjestön eri toimielinten ja toimihenkilöiden kesken;
3) edistää jäsenten aktiivista osallistumista Punaisen Ristin toimintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon; ja
4) hyvää hallintotapaa edistäen yhdenmukaistaa järjestön sisällä hallinnollisia ja taloudenpitoon liittyviä menettely- tapoja sekä toimivaltuuksien siirtoa ja käyttöä.
2 § Päätöksenteon periaatteet
Järjestön toiminta ja päätöksenteko on suunniteltava ja järjestettävä siten, että siihen kuuluvat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Järjestön päätöksen- teossa noudatetaan hyvän hallintotavan ja avoimuuden periaatteita.
Päätöksentekoon osallistuneella, joka on tehnyt vasta- ehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoit- tanut ei ole vastuussa päätöksestä.
Jos pääsihteeri, piirin toiminnanjohtaja tai laitoksen johtaja katsoo, että toimielimen päätös ei ole syntynyt voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisessa järjestyksessä, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle.
3 § Esittelymenettely
Järjestön hallitus, piirin hallitus tai laitoksen johtokunta ratkaisee asiat pääsihteerin, piirin toiminnanjohtajan tai kyseisen laitoksen johtajan tai muun tähän valtuutetun esittelijän esittelystä.
Osaston hallituksessa asian esittelee osaston toiminnan- johtaja tai se hallituksen jäsen, jonka vastuulle asian valmis- telu on hallituksessa annettu.
Asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotukses- ta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.
4 § Päätösten täytäntöönpano
Pääsihteerin, piirin toiminnanjohtajan sekä laitoksen johtajan on huolehdittava siitä, että järjestön luottamuselinten ja
laitosten johtokuntien päätökset pannaan asianmukaisesti ja viivytyksettä täytäntöön.
Pääsihteerin, piirin toiminnanjohtajan sekä laitoksen johtajan on huolehdittava siitä, että hänen johtamansa jär- jestöyksikkö tai laitos pysyy ajan tasalla niin, että päätösten täytäntöönpano on tehokasta ja taloudellista, sekä tehtävä siinä tarkoituksessa tarpeelliset muutosehdotukset järjestön hallitukselle, piirin hallitukselle tai laitoksen johtokunnalle.
5 § Järjestön hallituksen toimivallan siirtäminen Järjestön hallituksen siirtäessä toimivaltaansa kuuluvan asian käsittelemisen ja ratkaisemisen SPR-asetuksen 52§:n mukaisesti, päätös siirrosta on tehtävä kirjallisesti, ellei asia
xxx xxxxxxxx. Päätös on kirjattava pöytäkirjaan niin, että siitä käy selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vas- tuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdollisesti annetut ohjeet.
6 § Pääsihteerin toimivallan siirtäminen Pääsihteerin siirtäessä toimivaltaansa kuuluvan asian käsittelemisen ja ratkaisemisen alaiselleen toimihenkilölle
SPR-asetuksen 55§:n mukaisesti päätös siirrosta on tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätöksestä on käytävä selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdollisesti xxxx- xxx xxxxxx.
7 § Kielet
Valtakunnallisten toimielinten asiakirjat on laadittava suo- meksi ja käännettävä tarvittaessa ruotsiksi.
Alueellisten ja paikallisten toimielinten kielistä määrätään piirien ja osastojen johtosäännöissä.
8 § Järjestön hallituksen kokoontuminen
Järjestön hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän olles- sa estyneenä yhden varapuheenjohtajan kutsusta. Jos järjes- tön hallitus ei ole toisin sopinut, kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Järjestön hallitus voi sopia sähköisestä kokouksesta sekä siitä, että sen kokoukseen voi osallistua myös tietoliiken- neyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
9 §
10 §
11 §
Järjestön hallituksen kokous pidetään, kun järjestön halli- tus katsoo sen tarpeelliseksi.
Järjestön hallituksen ylimääräinen kokous pidetään, jos vähintään kolme järjestön hallituksen jäsenistä tai kolme piiriä piirin hallituksen päätöksellä sitä järjestön puheenjohtajalta tai tämän ollessa estyneenä yhdeltä kolmesta varapuheenjoh- tajasta vaatii. Järjestön hallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle sekä ne asiat jotka järjestön hallitus päättää ottaa käsiteltäväkseen.
2 luku
Aloitteet
Aloitteiden käsittely
Järjestön paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimin- taa koskevat aloitteet käsitellään tämän luvun määräysten mukaisesti.
Jos aloite on tehty toimielimelle, jonka käsiteltäväksi se ei kuulu, aloite on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle elimelle.
Aloitteiden johdosta tehdyt päätökset tai muut kannan- otot on annettava tiedoksi aloitteiden tekijöille viipymättä.
Paikallista toimintaa koskeva aloite
Paikallista toimintaa koskeva aloite on tehtävä asianomaisen osaston hallitukselle.
Osaston kokoukselle tehdyt aloitteet on toimitettava osaston hallitukselle viimeistään kuukausi ennen osaston kokousta.
Osaston hallituksen on käsiteltävä paikallista toimintaa koskeva aloite kolmessa kuukaudessa.
Alueellista toimintaa koskeva aloite
Alueellista toimintaa koskeva aloite voidaan tehdä osaston hallitukselle tai asianomaisen piirin hallitukselle. Osaston on lähetettävä aloite piirin hallituksen käsiteltäväksi.
Piirin kokoukselle tehdyt aloitteet on toimitettava piirin hallitukselle viimeistään kuukausi ennen piirin kokousta.
Piirin hallituksen on käsiteltävä alueellista toimintaa koske- va aloite kolmessa kuukaudessa.
12 §
13 §
14 §
Valtakunnallista toimintaa koskeva aloite Valtakunnallista toimintaa koskeva aloite voidaan tehdä osas- ton hallitukselle, piirin hallitukselle tai järjestön hallitukselle. Osaston hallitukselle tai piirin hallitukselle annetut aloitteet on toimitettava järjestön hallitukselle.
Järjestön hallituksen on käsiteltävä valtakunnallista toi- mintaa koskeva aloite kuudessa kuukaudessa, missä ajassa järjestön hallituksen on myös käsiteltävä yleiskokouksen hyväksymät ponnet.
Yleiskokoukselle tehdyt aloitteet on toimitettava järjestön hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen yleiskokousta.
3 luku
Yleiskokouksen vaalitoimikunta
Yleiskokouksen vaalitoimikunnan menettelytavat SPR-asetuksen 44§:ssä tarkoitetun yleiskokouksen vaa- litoimikunnan on toiminnassaan noudatettava seuraavia menettelytapoja:
1) ehdokasasettelussa otetaan huomioon esitetyistä eh- dokkaista vain ne ehdokkaat, jotka todistettavalla tavalla ovat antaneet ehdokkuudelleen suostumuksensa;
2) varmistetaan kaikkien yleiskokouksen vaalitoimikunnan eri luottamuselimiin valittaviksi ehdottamien henkilöiden täyttävän ne osaamiseen, kokemukseen, edustavuuteen ja kielitaitoon liittyvät vaatimukset, joista säädetään SPR-asetuksen 19 ja 20 §:ssä.
Vaalitoimikunnan ehdotus yleiskokoukselle Yleiskokouksen vaalitoimikunta tekee ehdotuksensa perus- teluineen yleiskokouksessa SPR-asetuksen 43§:n 10–13 kohdassa tarkoitettuja vaaleja varten viimeistään neljä viikkoa ennen yleiskokousta.
Yleiskokouksen vaalitoimikunnan ehdotus toimitetaan osastoille ja piireille yleiskokouksen kokouskutsun yhteydes- sä.
15 §
16 §
17 §
4 luku
Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta
Järjestön toimintalinjauksen valmistelu Yleiskokouksen käsiteltäväksi annettavaa toimintalinjausta ja taloutta koskevia suuntaviivoja valmisteltaessa osastot ja piirit antavat ehdotuksensa järjestön painopistealueista ja
yhteisistä tavoitteista yleiskokousvuoden maaliskuun loppuun mennessä järjestön hallituksen osoittamalla tavalla.
Järjestön hallitus laatii osastojen ja piirien ehdotusten poh- jalta ehdotuksensa toimintalinjaukseksi yleiskokousta varten.
Järjestön toimintasuunnitelmien valmistelu Yleiskokousvuotena järjestön hallitus hyväksyy järjestön kolmivuotisen toimintasuunnitelman marraskuun loppuun mennessä yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen pohjalta. Järjestön hallitus tarkentaa toimintasuunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle vuosittain marraskuun loppuun mennessä.
Toiminnan ja talouden seuranta
Järjestön hallituksen on järjestettävä järjestön toiminnan ja talouden seuranta siten, että järjestöyksiköt ja laitokset
voivat seurata koko järjestön toiminnan ja talouden, mukaan lukien keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitel- man, toteutumista ja kehitystä.
Järjestöyksikön hallituksen tulee huolellisesti käsitellä ja seurata olennaisia poikkeamia toimintasuunnitelmasta ja vuosittaisesta talousarviosta sekä päättää niiden mahdolli- sesti edellyttämistä toimenpiteistä.
Piirit ja osastot sekä laitokset ovat velvollisia antamaan toiminnastaan ja taloudestaan sellaiset tiedot, jotka järjestön hallitus tai pääsihteeri katsoo tarpeelliseksi.
18 §
19 §
20 §
21 §
5 luku
Pääsihteeri sekä järjestön johtavat toimihenkilöt ja muu henkilöstö
Pääsihteerin ottaminen
Pääsihteerin toimen tullessa avoimeksi järjestön hallituksen on julistettava toimi haettavaksi julkisesti 30 päivän kuluessa.
Hallituksen on nimitettävä pääsihteeri niistä henkilöistä, jotka ovat määräajassa hakeneet tointa.
Jos pääsihteerin tointa määräajassa hakeneiden joukossa ei kuitenkaan ole henkilöä, joka voidaan nimittää tehtävään, hallituksella on oikeus kutsua pääsihteeriksi harkintansa mukaan tehtävään sopivaksi katsomansa henkilö.
Keskushallinnon johtavien toimihenkilöiden ottaminen ja erottaminen
Otettaessa tai erotettaessa SPR-asetuksen 52§:n 1 mo- mentin 11-kohdan mukaisesti keskushallinnon johtavassa asemassa olevia toimihenkilöitä on noudatettava samaa jär- jestystä kuin edellä 18§:ssä määrätään pääsihteerin osalta, ellei ole erityistä perustetta menetellä toisin.
Henkilöstö
SPR-asetuksessa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi järjes- töllä on tarvittava henkilöstö palkattuina työntekijöinä.
Piirien ja osastojen palkattu henkilöstö tai osa siitä voi olla järjestön henkilöstöä vain, jos asiasta on erikseen sovittu järjestön hallituksen kanssa. Muussa tapauksessa piirit ja osastot toimivat omina työnantajinaan ja noudattavat järjes- töä sitovia työehtosopimuksia.
Suhteet työmarkkinoihin
Järjestön hallitus päättää järjestön kuulumisesta työnantaja- järjestöön ja työehtosopimusten solmimisesta koko järjestön puolesta.
Järjestön osalta voidaan solmia omat työehtosopimukset. Työehtosopimusneuvotteluja ja yleisen työmarkkinakehityk- sen seuraamista varten järjestön hallitus asettaa neuvotte- lijat.
22 §
23 §
24 §
25 §
Eläkehakemusten käsittely
Järjestön henkilöstön oikeudesta eläkkeeseen ja eläkkeiden määrästä määrätään valtuuston vahvistamalla eläkesäännöl- lä. Järjestön työntekijöiden lisäeläkehakemukset käsittelee ja niistä päättää pääsihteeri.
Eläkkeenhakijalla on oikeus valittaa kirjallisesti päätöksestä järjestön hallitukselle 60 päivän kuluessa saatuaan eläkepää- töksestä tiedon.
6 luku
Järjestön tietohallinto ja asiakirjat
Pöytäkirjan pitäminen
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että järjes- tön valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimielinten kokouksissa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Mui- den toimielinten päätöksistä laaditaan päätösasiakirja, jonka kyseinen päätöksentekijä vahvistaa allekirjoituksellaan.
Kokouksen puheenjohtajan sekä pöytäkirjan pitäjän on allekirjoitettava pöytäkirja. Pöytäkirja on hyväksyttävä ja tarkastettava joko samassa tai seuraavassa kokouksessa tai vähintään yhden kokouksessa valitun pöytäkirjan tarkastajan on tarkastettava pöytäkirja.
Päätöksentekoon osallistuneella, joka on tehnyt vastaeh- dotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esitel- leellä henkilöllä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjan tiedoksisaamisoikeus
Järjestön jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada järjestön valtakunnallisten toimielinten sekä oman piirinsä ja oman osastonsa toimielinten tarkastetut kokouspöytäkirjat nähtä- väkseen siltä osin, kuin se voi tapahtua tuomatta sivullisten tietoon kenenkään henkeä ja terveyttä tai muutoin yksityi- syyden suojan piiriin kuuluvaa seikkaa, liikesalaisuutta taikka muuta seikkaa, joka lain mukaan on salassa pidettävä.
Arkistointivelvollisuus
Järjestön hallituksen tehtävänä on valvoa, että järjestöyksiköt
26 §
27 §
ja laitokset noudattavat hyvää tietoturva- ja tietosuojalinjaus- ta ja noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Järjestöyksiköt laitoksineen ovat velvollisia huolehtimaan toimintakertomustensa ja tilinpäätöstensä sekä toimielinten- sä pöytäkirjojen ja päätösasiakirjojen arkistoinnista.
Sääntöluettelo
Pääsihteeri pitää järjestön sisäisesti voimassaolevista sään- nöistä ja määräyksistä luetteloa, johon merkitään SPR-lain ja –asetuksen lisäksi voimassaolevat järjestön työjärjestys, taloussääntö, piirien johtosääntö ja osastojen johtosääntö sekä muut valtakunnallisten toimielinten hyväksymät määrä- ykset ja ohjeet.
Sääntöluettelosta ja sen sisältämistä asiakirjoista anne- taan tietoja järjestön työntekijöille, jäsenille ja vapaaehtoisil- le, luottamus- ja avainhenkilöille, sekä piireille ja osastoille.
7 luku
Sovittelulautakunta
Sovittelulautakunnan käsittelyn esittämiseen oikeutetut tahot
Asian voivat esittää SPR-asetuksen 56§:ssä tarkoitetun sovittelulautakunnan käsittelyyn otettavaksi antamalla asian tiedoksi lautakunnalle järjestön hallituksen määräämään osoitteeseen lähetetyllä viestillä;
1) jokainen järjestön henkilöjäsen;
2) jokainen järjestön valtakunnallinen, alueellinen tai pai- kallinen toimielin;
3) sisäistä valvontaa ja tarkastusta koskevissa sekä muita hyvää hallintotapaa koskevissa asioissa pääsihteerin valtuuttamana keskushallinnon sisäinen tarkastaja tai järjestön talous- ja hallintojohtaja sekä oman piirinsä tai oman piirinsä osastojen osalta piirin toiminnanjohtaja tai hänen valtuuttamansa piirin talousasioista vastaava henkilö; tai
4) jokaisen järjestöyksikön yksikin tilintarkastaja tai toimin- nantarkastaja.
28 §
29 §
30 §
Menettely sovittelulautakunnassa
Sovittelulautakunta noudattaa toiminnassaan seuraavia menettelytapoja:
1) ennen päätöksensä antamista lautakunta kuulee kaikkia asianosaisia, mukaan lukien sitä alueellista tai paikallista toimielintä tai järjestöyksikköä, jota asia koskee;
2) lautakunta voi kuulla asiantuntijoita sekä hankkia osapuolten antaman selvityksen lisäksi muutakin asian selvit- tämisen kannalta tarpeellista aineistoa;
3) lautakunta voi kaikkia osapuolia kuultuaan tehdä suosi- tuksia toimenpiteiksi järjestön hallituksen päätettäväksi.
Lautakunta voi sopia myös muista menettelytavoista. Lautakunta soveltaa voimassaolevaa lainsäädäntöä,
järjestön sääntöjä, työjärjestystä, taloussääntöä, ja piirien ja osastojen johtosääntöjä.
8 luku
Jäsenluettelo, tietosuoja ja henkilö- tietojen käsittely
Jäsenluettelo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Tällä työjärjestyksellä kumotaan valtuuston 12. päi- vänä toukokuuta 2006 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin työjärjestys.
Järjestön jäsenistä on pidettävä luetteloa SPR-asetuksen 15 §:n mukaisesti. Järjestön jäsenelle on pyydettäessä varat- tava tilaisuus tutustua jäsenluettelon sisältämiin nimiin.
Järjestön jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamiseen ja henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä tietosuojalais- sa (1050/2018) sekä muussa soveltuvassa lainsäädännössä säädetään.
Tietosuoja
Järjestöllä on tietosuojavastaava, jonka aseman ja tehtä- vien perusteista säädetään tietosuojalaissa. Tarvittaessa järjestön hallitus voi täsmentää tietosuojavastaavan asemaa ja tehtäviä.
31 §
32 §
Järjestön hallituksen tulee huolehtia, että järjestöllä on tietosuojalinjaus, joka koskee kaikkea järjestössä ja sen lu- kuun tehtävää henkilötietojen käsittelyä, riippumatta tietojen alkuperästä, sisällöstä tai käyttötarkoituksesta. Tietosuo- jalinjauksessa määritellään järjestön, piirien ja osastojen velvollisuudet, roolit ja vastuut järjestön nimiin tehtävässä henkilötietojen käsittelyssä.
Tietosuojalinjausta voidaan täydentää järjestön hallituksen antamilla tarkemmilla ohjeilla koskien muun muassa henkilö- rekisterien ylläpitoa, rekisteröityjen oikeuksien toteuttamista ja tietoturvaloukkausten hallintaa.
Tietoturvaloukkaukset
Mikäli tulee ilmi tai on syytä epäillä, että järjestössä on tapahtunut tietoturvaloukkaus, asiasta tulee viipymättä ilmoittaa pääsihteerille tai järjestön tietosuojavastaavalle, jonka tulee ryhtyä tarvittaviin korjaaviin toimiin sekä huoleh- tia siitä, että tietoturvaloukkauksen käsittely ja tarvittavat ilmoitukset rekisteröidyille ja tietosuojavaltuutetulle tehdään järjestön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
9. luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä työjärjestyksellä kumotaan valtuuston 17. päi- vänä marraskuuta 2017 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin työjärjestys.
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
SISÄLTÖ
1 luku
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Piirin tehtävät
Piirien yhteistyö ja työnjako Piirin kielet
2 luku
PIIRIN KOKOUS
Piirin vuosikokous Piirin vaalitoimikunta
3 luku
PIIRIN HALLITUS JA TOIMINNANJOHTAJA
Piirin hallituksen tehtävät
Xxxxxx hallituksen kokoontuminen Piirin puheenjohtaja
Piirin toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen Piirin toiminnanjohtajan tehtävät
Piirin hallituksen tai toiminnanjohtajan toimivallan siirtäminen
4 luku
PIIRIN HALLINTO
Piirin toiminnan ja talouden suunnittelu Piirin toiminnan ja talouden seuranta
Piirin omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
5 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
SUOMEN PUNAISEN RISTIN PIIRIEN JOHTOSÄÄNTÖ
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020)
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020:
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 § Piirin tehtävät
Piirin tehtävänä on SPR-asetuksen 2 ja 3 §:n säännöksiä sekä järjestön perusperiaatteita noudattaen:
1) edustaa osaltaan kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punai- sen Puolikuun liikettä alueellisesti;
2) koordinoida alueensa osastojen toimintaa;
3) tukea ja edistää alueensa osastojen jäsenten ja vapaaeh- toisten toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia;
4) kanavoida ja toteuttaa hätätilanteissa Punaisen Ristin kotimaan apua alueellaan;
5) ylläpitää järjestöllistä toimintavalmiutta ja vapaaehtoista auttamisvalmiutta; sekä
6) tuottaa tarvittaessa erityispalveluita alueellisista tarpeis- ta lähtien.
Piirin tulee noudattaa toiminnassaan järjestön sääntöjä, työjärjestystä, taloussääntöä ja johtosääntöjä sekä järjestön valtakunnallisten toimielinten päätöksiä.
2 § Piirien yhteistyö ja työnjako
Piiri toimii sen omalla alueella. Samalla alueella toimivat piirit sopivat keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta. Jos piirit eivät ole sopineet työnjaosta, järjestön hallitus määrää tarvittaessa samalla alueella toimivien piirien tarkoituksen- mukaisesta työnjaosta ja ratkaisee erimielisyydet kuultuaan asianomaisten piirien hallituksia.
Piirit voivat sopia yhteisistä toimintayksiköistä ja toimin- tamuodoista sekä asettaa tätä varten tarpeelliset yhteiset toimielimet.
3 § Piirin kielet
Yksikielisissä piireissä asiakirjat on laadittava piirin kielellä. Kaksikielisissä piireissä asiakirjat on laadittava jäsenistön enemmistön kielellä ja käännettävä tarvittaessa jäsenistön vähemmistökielelle.
Kokouskutsu kaksikielisen piirin kokoukseen on lähetettävä sekä suomen- että ruotsinkielisenä.
Kaksikielisessä piirissä piirin kokouksen esityslistat sekä toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus,
tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on pidettävä saatavilla kummallakin kielellä.
2 luku
Piirin kokous
4 § Piirin vuosikokous
SPR-asetuksen 33§:ssä tarkoitetussa piirin varsinaisessa kokouksessa (vuosikokous):
1) kokouksen avaa piirin puheenjohtaja tai varapuheen- johtaja taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva piirin hallituksen jäsen;
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja tarvittaessa enin- tään kolme varapuheenjohtajaa sekä tarvittava määrä sihteereitä;
3) valitaan kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle vähintään kaksi ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksessa osastojen äänivaltaiset edustajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen esityslistasta ja tarvittaessa työjär- jestyksestä;
8) merkitään tiedoksi mahdolliset huomionosoitukset ja ilmoitusasiat;
9) esitetään kokoukselle piirin hallituksen antama piirin edellisen toimintavuoden toimintakertomus, joka pitää sisällään katsauksen piirin ja sen osastojen toiminnal- lisesta ja taloudellisesta tilasta, ja edellisen tilikauden tilinpäätös sekä piirin tilintarkastajien antama tilintarkas- tuskertomus;
10) päätetään piirin tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä piirin hallitukselle, toiminnanjohtajalle ja muille tilivelvollisille;
11) vahvistetaan piirin hallituksen hyväksymät piirin toimin- tasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle ottaen huomioon yleiskokouksen ja järjestön hallituksen pää- tökset järjestön toiminnan painopisteistä sekä osastojen ehdotukset piirin toiminnan painopistealueiksi;
12) valitaan joka toinen vuosi piirin puheenjohtaja ja vara- puheenjohtaja kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa heti piirin vuosikokouksen päätettyä ja jatkuu kahden vuoden kuluttua pidettävän piirin vuosikokouksen päät- tymiseen asti;
13) päätetään SPR-asetuksen 37 §:n 1 momentin asettamis- sa rajoissa piirin hallituksen muiden jäsenten lukumää- rästä seuraavalle kahdelle vuodelle;
14) valitaan piirin hallitukseen erovuoroisten tilalle muut piirin hallituksen jäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa heti piirin vuosikokouksen päätyttyä ja jatkuu kahden vuoden kuluttua pidettävän piriin vuosikokouk- sen päättymiseen asti;
15) valitaan tilintarkastuslain (1141/2015) mukaiset tilintar- kastajat tarkastamaan piirin kuluvan tilikauden tilit;
16) asetetaan piirin seuraavassa vuosikokouksessa suoritet- tavia vaaleja valmisteleva vaalitoimikunta 5 §:n mukai- sesti;
17) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; ja
18) päätetään kokous.
5 § Piirin vaalitoimikunta
Piirin vuosikokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat piirin edellisessä vuosikokouksessa valitut vaalitoimikunnan puheenjohtaja, vaalitoimikunnan varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Vaalitoimikunta ottaa tarvittaessa itselleen sihteerin.
Piirin hallituksen jäsentä ei saa valita vaalitoimikuntaan. Vaalitoimikunta ei saa ehdottaa jäseniään vuosikokouksessa täytettäviin luottamustoimiin.
Vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenki- löt, joiden vaali tulee toimitettavaksi piirin vuosikokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa, joka toimitetaan osastoil- le viimeistään vuosikokouskutsun yhteydessä.
3 luku
Piirin hallitus ja toiminnanjohtaja
6 § Piirin hallituksen tehtävät
Piirin hallituksen tehtävänä on:
1) kutsua koolle ja valmistella piirin kokous, ja valvoa koko- uksen päätösten täytäntöönpanoa;
2) huolehtia siitä, että osastot saavat toimintaa ja talou- denhoitoa varten osaavan ja riittävän tuen;
3) hyväksyä piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio seu- raavalle kalenterivuodelle;
4) valvoa piirin omaisuuden ja talouden hoitoa ja huolehtia, että piirin varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty;
5) päättää piirin kiinteän omaisuuden hankinnasta ja muis- ta huomattavista investoinneista;
6) järjestää henkilöstön edustus piirin hallituksessa sekä sen alaisissa piirin hallintoelimissä järjestön hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan;
7) ottaa ja erottaa piirin toiminnanjohtaja sekä muu palkat- tu henkilöstö;
8) tarvittaessa määrätä samalla alueella toimivien osastojen tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja ratkaista mahdol- liset erimielisyydet kuultuaan asianomaisten osastojen hallituksia;
9) määrätä osaston omaisuuden hoidosta SPR-asetuksen 24§:ssä säädetyissä tilanteissa;
10) valita piirin edustaja järjestön yleiskokoukseen;
11) vahvistaa osastojen äänivaltaisten edustajien määrä piirin kokouksissa;
12) huolehtia alueellaan Punaisen Ristin valmiussuunnittelun koordinoimisesta;
13) asettaa alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja päättää niiden toiminnasta;
14) valvoa osaltaan alueellisesti, että Punaisen Ristin, Punai- sen Puolikuun ja Punaisen Kristallin nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;
15) huolehtia muista niistä piirin hallituksen tehtävistä, joista säädetään SPR-asetuksessa ja määrätään työjärjestyk- sessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä; sekä
16 päättää muista toiminnanjohtajan esittelemistä asioista.
Piirin hallitus voi asettaa määräämäänsä tehtävää varten määräajaksi valio- tai toimikuntia.
7 § Xxxxxx hallituksen kokoontuminen
Xxxxxx hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Jos piirin hallitus ei ole toisin sopinut, kokouksesta on ilmoitettava piirin hallituk- sen jäsenille viimeistään viikko ennen kokousta.
Piirin hallitus voi sopia sähköisestä kokouksesta sekä siitä, että sen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhtey- den tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Piirin hallituksen kokous pidetään, kun piirin hallitus kat- soo sen tarpeelliseksi. Piirin hallituksen ylimääräinen kokous pidetään, jos vähintään viisi piirin hallituksen jäsenistä tai vä- hintään viisi piiriin kuuluvaa osastoa sitä piirin puheenjohta- jalta tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajalta vaatii. Piirin hallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka piirin hallitus on kokoukselle esittänyt.
8 § Piirin puheenjohtaja
Piirin puheenjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa piirin hallituksen työskentelyä;
2) valvoa piirin hallituksen päätösten toimeenpanoa;
3) toimia toiminnanjohtajan esimiehenä ja valvoa tämän toimintaa; sekä
4) huolehtia muualla järjestön säännöissä, työjärjestyk- sessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä määrätyistä tehtävistä.
9 § Piirin toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen
Ennen päätöksentekoa piirin toiminnanjohtajan ottamisesta ja erottamisesta on kuultava pääsihteeriä.
Piirin toiminnanjohtajan toimen tullessa avoimeksi piirin hallituksen on julistettava toimi haettavaksi julkisesti 30 päivän kuluessa.
Piirin hallitus nimittää toiminnanjohtajan niistä henkilöistä, jotka ovat määräajassa hakeneet tointa.
10 §
11 §
Jos toiminnanjohtajan tointa määräajassa hakeneiden jou- kossa ei ole henkilöä, joka voidaan nimittää tehtävään, piirin hallituksen on julistettava toimi uudelleen haettavaksi tai kuultuaan pääsihteeriä kutsuttava toiminnanjohtajaksi har- kintansa mukaan tehtävään sopivaksi katsomansa henkilö.
Piirin toiminnanjohtajan tehtävät
Piirin toiminnanjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa ja kehittää piirin työtä piirin hallituksen alaisuu- dessa piirin kokouksen hyväksymän toimintasuunnitel- man ja järjestön yleiskokouksen hyväksymän toimintalin- jauksen mukaisesti;
2) vastata piirin hallituksessa käsiteltäviksi tulevien asioi- den valmistelusta ja esittelystä;
3) vastata piirin kokouksen ja piirin hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;
4) ohjata ja valvoa piirin henkilöstön toimintaa;
5) ohjata piirin taloudenpitoa ja seurata, että piirin ja sen alueella toimivien osastojen hallinnassa ja omistuksessa olevaa järjestön kokonaisomaisuutta hoidetaan huolelli- sesti ja suunnitelmallisesti;
6) pitää yhteyttä pääsihteeriin; sekä
7) suorittaa muut piirin hallituksen hänelle antamat tehtä- vät.
Piirin hallituksen tai toiminnanjohtajan toimivallan siirtäminen
Piirin hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnille, toiminnanjohta- jalle tai piirin työntekijälle.
Toiminnanjohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvi- en yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen piirin
työntekijälle. Toiminnanjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen piirin työntekijälle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian piirin hallituksen ratkaistavaksi.
Siirrettäessä 1 ja 2 momentin mukaisesti toimivaltaan kuu- luvien asioiden käsittely ja ratkaiseminen päätös siirrosta on tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätöksestä on käytävä selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdolli- sesti annetut ohjeet.
12 §
13 §
4 luku
Piirin hallinto
Piirin toiminnan ja talouden suunnittelu
Piirin hallituksen on huolehdittava, että piirille laaditaan vuotuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio, huomioiden keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma sekä järjestön toimintasuunnitelma. Piirin hallitus vahvistaa piirin toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka lähetetään pää- sihteerille vuosittain joulukuun loppuun mennessä.
Piirin toimintasuunnitelmassa toteutetaan järjestön yleis- kokouksen hyväksymää toimintalinjausta, järjestön vuotui- sessa toimintasuunnitelmassa vahvistettuja painopistealueita sekä yhteisiä tavoitteita alueellisten tarpeiden pohjalta.
Piirin toiminnan ja talouden suunnittelussa otetaan lisäksi huomioon mitä siitä määrätään järjestön työjärjestyksessä sekä taloussäännön 2. luvussa.
Piirin toiminnan ja talouden seuranta
Piirin hallituksen on järjestettävä piirin toiminnan ja talou- den seuranta siten, että järjestön hallitus, piirin hallitus ja piirin alueella toimivat osastot voivat seurata piirin toiminnan ja talouden toteutumista ja kehitystä.
Piirit lähettävät piirinsä tilinpäätöksen, toimintakerto- muksen, osastojen taloustietoyhteenvedon, tilintarkastus- kertomuksen ja –muistion pääsihteerille huhtikuun loppuun mennessä.
14 §
15 §
Piirin omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
SPR-asetuksen 32§:ssä säädetyissä tapauksissa omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisessa otetaan huomioon, että:
1) omaisuus jaetaan piirien tai piirien osien jäsenluvun, pinta-alan, asukasluvun tai muun kohtuullisen perusteen mukaan;
2) omaisuus tai muu oikeus, joka on tullut piirin omaksi lahjana tai testamentilla ja joka on määrätty käytettäväk- si erityiseen tarkoitukseen, käytetään tuohon tarkoituk- seen sopivalla tavalla;
3) kiinteä omaisuus, joka on aiottu yksinomaan tai pääasi- allisesti erityisen laitoksen tai alueen hyödyksi, annetaan sille piirille, johon tuo laitos tai alue tulee kuulumaan; ja
4) muu omaisuus annetaan sille piirille, jolle se laatunsa puolesta tai muuten oikeuden ja kohtuuden mukaan katsotaan parhaiten kuuluvaksi.
Velkoja ja muita sitoumuksia jaettaessa otetaan huomioon, että:
1) velka, joka rasittaa omaisuutta taikka on sen hyväksi syntynyt, siirretään samalle piirille kuin omaisuuskin;
2) muu velka on jaettava piirien kesken sen mukaan kuin ne ovat omaisuuttakin saaneet;
3) velkaa ja muita sitoumuksia ei saa saamamiehen suostu- muksetta siirtää tai jakaa; ja
4) jos velka tai muu sitoumus 3) kohdassa tarkoitetusta syystä jää jakamatta, vastaavat siitä kaikki ne piirit, joiden alueeseen sisältyy osia siitä piiristä, jonka velasta tai muusta sitoumuksesta on kysymys.
5 luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä johtosäännöllä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 vahvistama Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö.
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
SISÄLTÖ
1 luku
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Osastojen tehtävät
Osastojen yhteistyö ja työnjako Osaston kielet
2 luku
OSASTON KOKOUS
Osaston kevätkokous Osaston syyskokous Osaston vaalitoimikunta
3 luku
OSASTON HALLITUS, LUOTTAMUSTOIMET JA TOIMINNANJOHTAJA
Osaston hallituksen tehtävät Osaston hallituksen kokoontuminen Osaston puheenjohtaja
Luottamushenkilöiden valinta ja toimikaudet osastojen yhdistyessä tai jakaantuessa
Osaston toiminnanjohtaja
Osaston toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen Päätösten toimeenpano ja toimivallan siirtäminen
4 luku
OSASTON HALLINTO
Osaston toiminnan ja talouden suunnittelu Osaston toiminnan ja talouden seuranta Tilintarkastajat ja toiminnantarkastus
Osaston omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
5 luku VOIMAANTULO
Voimaantulo
Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020:
SUOMEN PUNAISEN RISTIN OSASTOJEN JOHTOSÄÄNTÖ
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020)
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 § Osastojen tehtävät
Osaston tehtävänä on SPR-asetuksen 2 ja 3 §:n säännöksiä sekä järjestön perusperiaatteita noudattaen:
1) edustaa osaltaan kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punai- sen Puolikuun liikettä paikallisesti;
2) ottaa vastaan järjestön toiminnasta kiinnostuneet ja et- siä heille heidän taitojensa mukaisia tehtäviä järjestössä;
3) tarjota jäsenille ja vapaaehtoisille toiminta- ja vaikutta- mismahdollisuuksia;
4) kanavoida ja toteuttaa hätätilanteissa Punaisen Ristin kotimaan apua alueellaan;
5) kehittää ja ylläpitää järjestöllistä toimintavalmiutta ja vapaaehtoista auttamisvalmiutta;
6) vastata äkillisiin avuntarpeisiin ajantasaisen valmius- suunnitelmansa mukaisesti; sekä
7) mahdollisuuksien mukaan tuottaa erityispalveluita pai- kallisista tarpeista lähtien.
Osaston tulee noudattaa toiminnassaan järjestön sääntö- jä, työjärjestystä, taloussääntöä ja johtosääntöjä sekä järjes- tön valtakunnallisten ja alueellisten toimielinten päätöksiä.
2 § Osastojen yhteistyö ja työnjako Auttamisvalmiuden ja vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi osastojen tulee tarvittaessa sopia tehtäviensä hoitamisesta yhteistyössä, perustaa tätä varten yhteisiä toimintayksiköi- tä tai toimintaryhmiä sekä asettaa tätä varten tarpeelliset toimielimet.
Samalla alueella toimivat osastot sopivat keskenään tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Jos osastot eivät ole työnjaosta sopineet, piirin hallitus ratkaisee erimielisyydet kuultuaan asianomaisten osastojen hallituksia.
3 § Osaston kielet
Yksikielisissä osastoissa asiakirjat on laadittava osaston kielellä. Kaksikielisissä osastoissa asiakirjat on laadittava osaston jäsenistön enemmistön kielellä ja käännettävä tarvit- taessa jäsenistön vähemmistökielelle.
Kokouskutsu kaksikielisen osaston kokoukseen on lähe- tettävä suomen- ja ruotsinkielisinä sekä saamenkielisissä osastoissa saamenkielellä.
Kaksikielisessä osastossa osaston kokouksen esityslistat sekä toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on pidettävä saatavilla kummallakin kielellä.
2 luku
Osaston kokous
4 § Osaston kevätkokous
SPR-asetuksen 27§:ssä tarkoitetussa osaston kevätkokouk- sessa:
1) kokouksen avaa osaston puheenjohtaja tai varapuheen- johtaja taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva osaston hallituksen jäsen;
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri;
3) valitaan kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle vähintään kaksi ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän äänioikeutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen esityslistasta ja tarvittaessa työjär- jestyksestä;
8) merkitään tiedoksi mahdolliset huomionosoitukset ja ilmoitusasiat;
9) päätetään SPR-asetuksen 30 §:n 1 momentin aset- tamissa rajoissa osaston hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä;
10) asetetaan tarvittaessa osaston syyskokouksessa suori- tettavia vaaleja valmisteleva vaalitoimikunta;
11) esitellään kokoukselle osaston hallituksen antama osas- ton edellisen toimintavuoden toimintakertomus, ja edelli- sen tilikauden tilinpäätös sekä osaston toiminnantarkas- tajan tai tilintarkastajan antama toiminnantarkastus- tai tilintarkastuskertomus, sekä annetaan osaston hallituksen katsaus osaston toiminnallisesta ja taloudellisesta tilasta;
12) päätetään osaston tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä osaston hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
13) käsitellään osaston ehdotukset piirin toiminnan paino- pistealueiksi sekä yleiskokousvuosina järjestön yleisko- kouksessa hyväksyttävän järjestön toimintalinjauksen tavoitteiksi;
14) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; ja
15) päätetään kokous.
5 § Osaston syyskokous
SPR- asetuksen 27§:ssä tarkoitetussa osaston syyskokouk- sessa:
1) kokouksen avaa osaston puheenjohtaja tai varapuheen- johtaja taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva osaston hallituksen jäsen;
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri;
3) valitaan kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4) valitaan kokoukselle vähintään kaksi ääntenlaskijaa;
5) todetaan kokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän äänioikeutensa;
6) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
7) päätetään kokouksen esityslistasta ja tarvittaessa työjär- jestyksestä;
8) merkitään tiedoksi mahdolliset huomionosoitukset ja ilmoitusasiat;
9) hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja vahvis- tetaan talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ja kuullaan osaston hallituksen katsaus osaston toiminnalli- sesta ja taloudellisesta tilasta;
10) valitaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtaja ja vara- puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi;
11) valitaan osaston hallitukseen erovuoroisten tilalle muut osaston hallituksen jäsenet seuraavaksi kahdeksi kalen- terivuodeksi;
12) valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkas- taja, tai niissä osastoissa, joilla on tilintarkastuslain (1141/2015) mukainen velvollisuus valita tilintarkastaja, valitaan tilintarkastuslain mukaiset tilintarkastajat;
13) käsitellään osaston ehdotukset piirin toiminnan seuraa- van toimintavuoden painopistealueiksi sekä yleiskoko- usvuotta edeltävässä kevätkokouksessa järjestön yleis- kokouksessa hyväksyttävän järjestön toimintalinjauksen tavoitteiksi;
14) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; ja
15) päätetään kokous.
Osaston on annettava 1 momentin 10)-, 11) ja 12)-koh- dassa valitut henkilöt tiedoksi pääsihteerille oman piiritoi- miston kautta pääsihteerin vahvistamalla tavalla joulukuun loppuun mennessä.
6 § Osaston vaalitoimikunta
Osaston syyskokouksessa suoritettavien vaalien valmistelua varten voidaan osaston kevätkokouksessa asettaa vaalitoimi- kunta. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin piirin vaalitoimi- kuntaa koskevia piirien johtosäännön määräyksiä.
3 luku
Osaston hallitus, luottamustoimet ja toiminnanjohtaja
7 § Osaston hallituksen tehtävät
Osaston hallituksen tehtävänä on:
1) kutsua koolle ja valmistella osaston kokous ja päättää kokouksen päätösten täytäntöönpanosta;
2) kehittää ja ohjata osaston toimintaa;
3) huolehtia osaston omaisuuden ja talouden hoidosta ja siitä, että osaston varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty;
4) huolehtia jäsenhankinnasta omalla alueellaan sekä pitää säännöllisesti yhteyttä jäseniin;
5) ottaa ja erottaa osaston työntekijät ja määrätä heidän tehtävistään;
6) nimetä osaston sihteeri, tiedottaja, keräysjohtaja, osas- ton kotimaan avun yhteyshenkilö ja osaston tietosuoja- yhteyshenkilö sekä osaston muut yhteys- ja avainhenki- löt ja huolehtia heidän perehdyttämisestään;
7) valita osaston rahastonhoitaja;
8) valita osaston edustajat järjestön yleiskokoukseen sekä piirin kokoukseen;
9) päättää osaston toimintayksiköiden perustamisesta ja muista niitä koskevista asioista;
10) vastata alueellaan Punaisen Ristin valmiussuunnittelusta;
11) asettaa tarvittaessa keskuudestaan tai muista henki- löistä alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja määrätä niiden toiminnoista;
12) valvoa osaltaan paikallisesti, että Punaisen Ristin, Punai- sen Puolikuun ja Punaisen Kristallin nimeä ja tunnusta ei käytetä säännösten vastaisesti;
13) huolehtia muista niistä osaston hallituksen tehtävistä, joista säädetään SPR-asetuksessa ja määrätään työjär- jestyksessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä; sekä
14) käsitellä muita vastaavanlaisia asioita.
Osaston hallitus voi asettaa keskuudestaan tai muista henkilöistä määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimi- kuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen.
Osaston on annettava 1 momentin 6)- ja 7)-kohdassa valitut henkilöt tiedoksi pääsihteerille oman piiritoimiston kautta pääsihteerin vahvistamalla tavalla tammikuun loppuun mennessä. Samalla tavalla samassa yhteydessä on annettava tiedoksi SPR-asetuksen 21 §:n 3 momentissa tarkoitetut osaston hallituksen keskuudestaan valitsemat nimenkirjoit- tajat.
8 § Osaston hallituksen kokoontuminen
Osaston hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Jos osaston hallitus ei ole toisin sopinut, kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.
Osaston hallitus voi sopia sähköisestä kokouksesta sekä siitä, että sen kokoukseen voi osallistua myös tietoliiken- neyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Osaston hallituksen ylimääräinen kokous pidetään, kun osaston hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolme osaston hallituksen jäsenistä sitä puheenjohtajalta tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajalta vaatii. Osas- ton hallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka osaston hallitus on kokoukselle esittänyt.
9 §
10 §
11 §
Osaston puheenjohtaja
Osaston puheenjohtajan tehtävänä on erityisesti:
1) johtaa osaston hallituksen työskentelyä;
2) valvoa osaston hallituksen päätösten toimeenpanoa;
3) toimia toiminnanjohtajan, mikäli sellainen on nimetty, ja muun palkatun henkilöstön esimiehenä ja valvoa näiden toimintaa; sekä
4) huolehtia muualla järjestön säännöissä säädetyistä sekä työjärjestyksessä, taloussäännössä ja johtosäännöissä määrätyistä tehtävistä.
Luottamushenkilöiden valinta ja toimikaudet osastojen yhdistyessä tai jakaantuessa
SPR-asetuksen 26§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa osas- to on yhdistynyt olemassa olevan osaston kanssa, sen osas- ton, johon toinen osasto on yhdistynyt, hallituksen jäsenet jatkavat toimikautensa loppuun saakka, ellei yhdistymisen jälkeen syntyneen osaston kokous toisin päätä.
SPR-asetuksen 26§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa kaksi tai useampi osastoa on yhdistynyt perustamalla uuden osaston, uuden osaston on kuukauden kuluessa osaston pe- rustamisesta kutsuttava koolle ylimääräinen osaston kokous, jossa valitaan osaston hallitus.
SPR-asetuksen 26§:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa osasto on jakaantunut useammaksi osastoksi, uusien osastojen on kuukauden kuluessa osaston perustamisesta kutsuttava koolle ylimääräinen osaston kokous, jossa valitaan osaston hallitus.
Osaston luottamushenkilöiden toimikausien määrää laskettaessa toimikausina otetaan huomioon jakautuneen tai yhdistyneen osaston luottamustoimessa toimitut kaudet.
Osaston toiminnanjohtaja
Osastolle voidaan ottaa toiminnanjohtaja. Osaston toimin- nanjohtajan valinnan yhteydessä osaston hallitus määrittelee toiminnanjohtajan valtuudet ja vastuut. Toiminnanjohtaja toimii esittelijänä osaston hallituksen kokouksessa ja hänen vastuuseensa sovelletaan Suomen Punaisen Ristin työjärjes- tyksen esittelijää koskevia määräyksiä.
12 §
13 §
14 §
Osaston toiminnanjohtajan ottaminen ja erottaminen
Ennen päätöksentekoa osaston toiminnanjohtajan ottamises- ta ja erottamisesta on kuultava piirin toiminnanjohtajaa.
Osaston toiminnanjohtajan toimen tullessa avoimeksi osaston hallituksen on julistettava toimi haettavaksi julkisesti 30 päivän kuluessa. Osaston hallituksen on nimitettävä toiminnanjohtaja niistä henkilöistä, jotka ovat määräajassa hakeneet tointa.
Jos toiminnanjohtajan tointa määräajassa hakeneiden joukossa ei ole henkilöä, joka voidaan nimittää tehtävään, osaston hallituksella on oikeus, kuultuaan piirin toiminnan- johtajaa, kutsua toiminnanjohtajaksi harkintansa mukaan tehtävään sopivaksi katsomansa henkilö.
Päätösten toimeenpano ja toimivallan siirtäminen
Osaston hallituksen päätösten toimeenpanosta vastaa osas- ton hallitus tai osaston toiminnanjohtaja.
Osaston hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian käsittelemisen, ratkaisemisen ja toimeenpanon alaiselleen toimintayksikölle, osaston työntekijälle tai muulle osaston toiminnassa mukana olevalle henkilölle.
Osaston hallituksen siirtäessä toimivaltaansa kuuluvan asian käsittelemisen ja ratkaisemisen on päätös siirrosta tehtävä kirjallisesti, ellei asia ole vähäinen. Päätöksestä on käytävä selville delegoinnin toiminnallisten ja taloudellisten vastuiden rajat sekä raportointivelvollisuus ja muut mahdolli- sesti annetut ohjeet.
4 luku
Osaston hallinto
Osaston toiminnan ja talouden suunnittelu Osaston hallituksen on huolehdittava, että osastolle laadi- taan vuotuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio, jotka osaston syyskokous hyväksyy. Osastot lähettävät osastonsa toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäljennöksen
15 §
16 §
17 §
tarkastetusta syyskokouspöytäkirjastaan piirinsä toiminnan- johtajalle joulukuun loppuun mennessä.
Osaston toimintasuunnitelmassa toteutetaan järjestön yleiskokouksen hyväksymää toimintalinjausta, järjestön vuotuisessa toimintasuunnitelmassa vahvistettuja painopis- tealueita sekä yhteisiä tavoitteita alueellisten ja paikallisten tarpeiden pohjalta.
Osaston toimintasuunnitelma ja talousarvio on laadittava järjestön hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Osaston toiminnan ja talouden seuranta Osastot lähettävät osastonsa tilinpäätöksen, toimintakerto- muksen, toiminnantarkastuskertomuksen tai tilintarkastus- kertomuksen sekä jäljennöksen tarkastetusta kevätkokous- pöytäkirjastaan piirinsä toiminnanjohtajalle huhtikuun 15. päivään mennessä.
Osaston toiminnan ja talouden seurannassa noudatetaan lisäksi mitä siitä määrätään järjestön työjärjestyksessä.
Tilintarkastajat ja toiminnantarkastus
Osastoilla, joilla ei ole tilintarkastuslain (1141/2015) mukais- ta tilintarkastajaa, on oltava toiminnantarkastaja.
Toiminnantarkastajan ja toiminnantarkastuksen osal- ta muutoin noudatetaan soveltuvin osin yhdistyslain (503/1989) säännöksiä.
Järjestön hallitus voi antaa toiminnantarkastuksen järjestä- misestä ja toteuttamisesta ohjeita.
Osaston omaisuuden ja muiden oikeuksien jakamisesta eräissä tapauksissa
SPR-asetuksen 24 ja 26 §:ssä säädetyissä tapauksissa omai- suuden ja muiden oikeuksien jakamisessa otetaan huomioon, että:
1) omaisuus jaetaan osastojen tai osastojen osien jäsen- luvun, pinta-alan, asukasluvun tai muun kohtuullisen perusteen mukaan;
2) omaisuus tai muu oikeus, joka on tullut osaston omaksi lahjana tai testamentilla ja joka on määrätty käytettäväk- si erityiseen tarkoitukseen, käytetään tuohon tarkoituk- seen sopivalla tavalla;
3) kiinteä omaisuus, joka on aiottu yksinomaan tai pääasi- allisesti erityisen laitoksen tai alueen hyödyksi, annetaan sille osastolle, johon tuo laitos tai alue tulee kuulumaan; ja
4) muu omaisuus annetaan sille osastolle, jolle se laatunsa puolesta tai muuten oikeuden ja kohtuuden mukaan katsotaan parhaiten kuuluvaksi.
Velkoja ja muita sitoumuksia jaettaessa otetaan huomi- oon, että:
1) velka, joka rasittaa omaisuutta taikka on sen hyväksi syntynyt, siirretään samalle osastolle kuin omaisuuskin;
2) muu velka on jaettava osastojen kesken sen mukaan kuin ne ovat omaisuuttakin saaneet;
3) velkaa ja muita sitoumuksia ei saa saamamiehen suostu- muksetta siirtää tai jakaa; ja
4) jos velka tai muu sitoumus 3) kohdassa tarkoitetusta syystä jää jakamatta, vastaavat siitä kaikki ne osastot, joiden alueeseen sisältyy osia siitä osastosta, jonka velasta tai muusta sitoumuksesta on kysymys.
18 §
5 luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä johtosäännöllä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 vahvistama Suomen Punaisen Ristin osas- tojen johtosääntö muutoksineen.
80 Suomen Punaisen Ristin osastojen johtosääntö Suomen Punaisen Ristin taloussääntö 81
SUOMEN PUNAISEN RISTIN TALOUSSÄÄNTÖ
(Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa
15. päivänä toukokuuta 2020:)
SISÄLTÖ 21 § 22 § 1 luku 23 § HALLINNOLLISIA MÄÄRÄYKSIÄ | Menojen hyväksyminen Kulukorvausten perusteet Maksujen suorittaminen | ||
1 § 2 § 3 § | Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta Määritelmät Tarkastusvaliokunta | 24 § | 6 luku HANKINNAT Yleiset määräykset |
4 § | Taloustapahtumien ja -päätösten kirjaaminen | 25 § | Tarjousten pyytäminen |
5 § | Huolellisuusvelvollisuus | 26 § | Tarjouksen käsittely ja päätöksenteko |
6 § 7 § | Ohjeiden vahvistaminen Kirjanpidon järjestäminen | 7 luku | |
8 § 9 § | Tilinpäätös ja toimintakertomus Erillistuloslaskelma | 27 § | RAHASTOT Katastrofirahaston varojen käyttö |
28 § | Yhteistoimintarahasto | ||
2 luku TALOUSSUUNNITTELU JA SEURANTA | 29 § 30 § | Järjestöpankki Omakatteiset rahastot | |
10 § 11 § | Vuosittaisen talousarvion laatiminen ja seuranta Keskushallinnon ja piirien yhteisen kolmivuotisen | 8 luku | |
12 § | taloussuunnitelman valmistelu Laitosten vuosittainen talousarvio | 31 § | SISÄINEN VALVONTA JA TARKASTUS Sisäisen tarkastuksen järjestäminen |
32 § | Järjestön sisäisen tarkastuksen toteuttaminen | ||
3 luku VAROJEN JA OMAISUUDEN HOITO | 33 § | Piirin ja osaston sisäinen tarkastus | |
13 § 14 § 15 § | Taloudenhoidon yleiset periaatteet Ilmoitusvelvollisuus rikostapauksissa Omaisuuden erillään pito | 34 § | 9 luku TILINTARKASTUS Tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat |
16 § | Pankkitilit | 35 § | Tarkastusaineisto |
17 § | Palveluntarjoajat | 36 § | Järjestöyksiköiden tilintarkastajien välinen yhteistyö |
18 § | Vastuusitoumukset | 10 luku | |
4 luku VARAINHANKINTA JA KERÄYKSET | 37 § | VOIMAANTULO Voimaantulo | |
19 § | Varainhankinnassa noudatettavat määräykset | ||
5 luku MENOJEN SUORITTAMINEN, MENOTOSITTEET JA MENON HYVÄKSYMINEN SEKÄ KULUKORVAUSTEN PERUSTEET | Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 15. päivänä toukokuuta 2020: | ||
20 § | Suoritteiden vastaanottaminen ja menotositteiden | ||
tarkistaminen | |||
1 luku
Hallinnollisia määräyksiä
1 § Talouden ja varainhoidon johto ja valvonta Xxxxxxxx ja varainhoidon johto ja valvonta kuuluu kunkin järjestöyksikön hallitukselle, laitoksen johtokunnalle sekä pääsihteerille yhdessä eri toimialojen, järjestöyksiköiden ja laitosten johtajien kanssa.
2 § Määritelmät
SPR-asetuksen 4§:ssä säädetyn mukaisesti tässä taloussään- nössä tarkoitetaan:
1) järjestöyksiköllä järjestön keskushallintoa, piirejä ja osas- toja. Järjestöyksiköt laitoksineen muodostavat Suomen Punaisen Ristin; ja
2) keskushallinnolla järjestön hallitusta, pääsihteeriä, keskustoimistoa sekä järjestön hallituksen päätöksellä perustettuja keskushallinnon laitoksia.
Talousääntöä sovellettaessa järjestöön katsotaan kuuluvaksi myös järjestön omistamat tytäryhtiöt ja omistusyhteysyri- tykset.
3 § Tarkastusvaliokunta
Järjestöllä on tarkastusvaliokunta, jonka asettamisesta ja tehtävistä säädetään SPR-asetuksen 68§ ja 69§:ssa.
4 § Taloustapahtumien ja -päätösten kirjaaminen Kunkin järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan pöytäkirjaan tulee merkitä:
1) huomattavimmat talouteen liittyvät tapahtumat ja pää- tökset;
2) huomattavat poikkeamat talousarviosta;
3) tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien raportit;
4) organisaatiossa mahdollisesti tapahtuneet merkittävät muutokset; sekä
5) päätökset merkittävistä hankinnoista ja omaisuuserien luovutuksista.
5 § Huolellisuusvelvollisuus
Järjestön kaikkien toimielinten sekä valio-, johto- ja toimikun- tien jäsenten sekä työntekijöiden tulee hoitaa tehtävänsä huolellisesti.
Järjestön työntekijät ovat velvollisia huolehtimaan, että heidän hoidossaan oleva järjestön omaisuus pidetään tarkoi- tuksenmukaisesti kunnossa ja omaisuus on tarkoituksenmu- kaisella tavalla vakuutettu.
6 § Ohjeiden vahvistaminen
Järjestön hallitus voi erikseen vahvistaa eri järjestöyksiköissä käytettävät tilinpäätös- ja talousarviokaavat ja -mallit sekä tililuettelot ja kirjausohjeet.
7 § Kirjanpidon järjestäminen
Kirjanpito on järjestettävä voimassaolevan kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen vaatimusten mukaisesti sekä hyvää kirjanpitotapaa noudattaen niin, että se vastaa kyseisen järjestöyksikön tai laitoksen toiminnan laatua ja laajuutta.
Pääsihteeri voi erikseen antaa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laadinnasta.
8 § Tilinpäätös ja toimintakertomus
Kunkin järjestöyksikön on laadittava kultakin tilikaudelta kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen tilinpäätös.
Kaikkien piirien ja niiden osastojen, joita ei kirjanpitolain mukaan luokitella mikroyritykseksi, tulee laatia kirjanpitolain mukainen toimintakertomus ja liittää se tilinpäätökseen.
Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, toimintakerto- muksessa tulee kuvata millä tavoin asianomainen järjes- töyksikkö on toiminut järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi tilikauden aikana.
9 § Erillistuloslaskelma
Laitosten osalta tulee esittää erillistuloslaskelma, josta käy ilmi niiden tuotot ja kulut.
10 §
11 §
12 §
2 luku
Taloussuunnittelu ja seuranta
Vuosittaisen talousarvion laatiminen ja seuranta Järjestön hallituksen vahvistama, järjestön yhteisen talouden suunnittelun kehysarvio kullekin vuodelle toimitetaan piirien hallituksille edellisen vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tämän koko järjestön kehysarvion puitteissa piirin hallitus valmistelee piirin alustavan talousarvion ja lähettää sen pää- sihteerille vuosittain syyskuun loppuun mennessä.
Keskushallinnon osalta pääsihteerin tulee laatia ehdotuk- sensa seuraavan toiminta- ja tilikauden talousarvioksi, joka sisältää valtakunnallisten laitosten talousarviot. Keskushal- linnon vuosittaisen talousarvion hyväksyy järjestön hallitus marraskuun loppuun mennessä.
Järjestöyksikköjen ja laitosten talousarviot on laadittava järjestön hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Keskushallinnon ja piirien yhteisen kolmi- vuotisen taloussuunnitelman valmistelu Järjestön hallitus vahvistaa vuosittain keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunnitelman talousarviovuotta ja vähintään kahta sitä seuraavaa vuotta koskevaksi marras- kuun loppuun mennessä. Tämän keskushallinnon ja piirien yhteisen kolmivuotisen taloussuunnitelman tulee sisältää
myös erillisten oikeushenkilöiden talousvaikutukset yhteiseen taloussuunnitelmaan.
Keskushallinnon ja piirien laatimat vuosittaiset talousarviot tulee sovittaa järjestön keskushallinnon ja piirien yhteiseen taloussuunnitelmaan siten, että turvataan koko valtakunnan alueella tarvittavat voimavarat järjestön toimintalinjauksen toteuttamiseen ja järjestön perustehtävien suorittamiseen, ensisijassa osastojen työn tukemiseen ja ohjaamiseen.
Laitosten vuosittainen talousarvio
Kunkin keskushallinnon alaisen laitoksen johtokunta laatii ehdotuksensa kyseisen laitoksen vuosittaiseksi talousarvi- oksi edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, jotta se voidaan sisällyttää keskushallinnon seuraavan vuoden talousarvioon.
13 §
14 §
Piirien ja osastojen alaisten laitosten talousarviot sisällyte- tään vastaavasti niiden talousarvioihin.
3 luku
Varojen ja omaisuuden hoito
Taloudenhoidon yleiset periaatteet
Järjestön kokonaisomaisuutta, johon sisältyvät myös kerätyt varat sekä saadut lahjoitukset ja maksut, on käytettävä jär- jestön paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimielin- ten päätösten mukaan niin, että noudatetaan voimassaole- vaa lainsäädäntöä ja järjestön sisäisiä määräyksiä ja ohjeita omaisuuden ja rahavarojen hoidosta.
Määrätarkoituksiin lahjoitettujen varojen hoidosta päättää se toimielin, joka lahjoituksen ehdot on hyväksynyt. Ehdot eivät saa olla ristiriidassa Punaisen Ristin perusperiaatteiden kanssa.
Määrätarkoituksiin käytettävien tuottojen osalta hallitus voi vahvistaa erillisohjeet niille järjestöyksiköille, joita se koskee.
Ilmoitusvelvollisuus rikostapauksissa
Jos työntekijä tai luottamushenkilö toimessaan saa tietää, että on syytä epäillä järjestön omaisuuden joutuneen rikok- sen kohteeksi, tai että sellainen rikos on hankkeilla, hänen on ilmoitettava siitä järjestöyksikkönsä hallitukselle, toimin- nanjohtajalle, järjestön keskushallinnon sisäiselle tarkastajalle tai muulle paikalliselle, alueelliselle tai valtakunnalliselle toimielimelle.
Pääsihteeri, toiminnanjohtaja, järjestöyksikön hallituksen puheenjohtaja tai keskushallinnon sisäinen tarkastaja on velvollinen selvittämään mahdollisuuksien mukaan ilmoituk- sen perusteet ja, jos siihen ilmenee syytä, tekemään asiasta tutkintapyynnön esitutkintaviranomaiselle tiedotettuaan asiasta pääsihteeriä. Sama velvollisuus koskee muuta tahoa, jolle ilmoitus on tehty.
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
Omaisuuden erillään pito
Järjestöyksikön varallisuus on säilytettävä varmassa säilytys- paikassa erillään yksityisistä varoista. Arvopaperit voidaan antaa myös pankin tai muun rahalaitoksen hoidettavaksi.
Pankkitilit
Pankkitilien avaamisesta ja sulkemisesta sekä niiden hoidosta päättää kyseisen järjestöyksikön hallitus, joka myös päättää, miten rahavaroja hoidetaan. Järjestöyksikön tilinpäätöksen tase-erittelyissä on lueteltava jokainen voimassa oleva pank- kitili, vaikka sillä ei olisi saldoa.
Kunkin järjestöyksikön hallituksen on vuosittain nimettä- vä ja merkittävä pöytäkirjaan henkilöt, joilla on pankkitilien käyttöoikeus.
Palveluntarjoajat
Varojen ja omaisuuden hoito ja maksuliikenteeseen sekä varainhankintaan liittyvät toiminnot voidaan antaa erillisen palveluntarjoajan tai pankin hoidettavaksi, kun se perustuu asianomaisen järjestöyksikön hallituksen tai sen valtuutta- man toimielimen päätökseen.
Vastuusitoumukset
Järjestöyksikölle otettavien lainojen sekä näiden puolesta an- nettavien vakuuksien, panttien ja muiden vastuusitoumusten tulee perustua kyseisen järjestöyksikön hallituksen tekemään päätökseen.
4 luku
Varainhankinta ja keräykset
Varainhankinnassa noudatettavat määräykset Arpajaisten, myyjäisten, keräysten sekä muun vastaavanlai- sen varainhankinnan osalta tulee noudattaa niistä annettuja lakeja ja säädöksiä sekä viranomaisten niistä antamia määrä- yksiä ja ohjeita.
Järjestön varainhankinnan osalta on jokaisen järjestöyksi- kön noudatettava pääsihteerin antamia ohjeita ja määräyk- siä.
20 §
21 §
22 §
Keräystoiminnassa tulee noudattaa järjestön keräys- ja tilitysohjetta, jonka hyväksyy järjestön hallitus.
5 luku
Menojen suorittaminen,
menotositteet ja menon hyväksyminen sekä kulukorvausten perusteet
Suoritteiden vastaanottaminen ja menotositteiden tarkistaminen
Suoritteen vastaanottajan on tarkastettava, että tavaraerien ja työsuoritusten laadut ja määrät ovat tilauksen tai sopi- muksen mukaiset, oikeat ja riittävästi eritellyt.
Menotositteiden tarkistamisessa on noudatettava järjestön keskustoimiston antamia ohjeita.
Menojen hyväksyminen
Menotositteet ja ennakkomaksut hyväksyy aukottomasti se henkilö, joka järjestöyksikön hallituksen päätöksellä tai muu- toin on siihen valtuutettu.
Menotositteiden hyväksymisessä on noudatettava keskus- toimiston laatimia ja pääsihteerin vahvistamia ohjeita.
Järjestöyksikön tai laitoksen johtajalle tai osaston puheen- johtajalle suoritettavat maksut ja laskut sekä hänen kulunsa hyväksyy kyseisen järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan puheenjohtaja tai muu kyseisen järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan määräämä henkilö.
Kulukorvausten perusteet
Järjestö tai mikään sen järjestöyksikkö ei maksa järjestöyk- sikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan jäsenille tai muille järjestön luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä oleville kokouspalkkiota.
Järjestöyksikön työntekijöille maksettavien kulukorvausten tulee perustua valtion matkustussääntöön.
Järjestöyksikön hallituksen tai laitoksen johtokunnan jä- senille ja muille vapaaehtoisille maksettavien kulukorvausten tulee perustua hallituksen hyväksymään ohjeeseen vapaaeh- toisille maksettavista kulukorvauksista.
23 §
24 §
Maksujen suorittaminen
Maksut suorittaa henkilö, joka työtehtäviensä perusteella huolehtii maksuliikenteestä. Maksut on pyrittävä suoritta- maan pankin välityksellä.
Jos maksu suoritetaan käteisenä, on kassatositteessa oltava maksun saajan tai hänen valtuuttamansa kuittaus päiväyksineen.
6 luku
Hankinnat
Yleiset määräykset
Hankinnalla tarkoitetaan raaka- ja tarveaineiden, puolival- misteiden sekä valmiiden ja tilauksesta valmistettavien tava- roiden sekä palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa.
Hankinnat on suoritettava taloudellisesti, tarkoituksenmu- kaisesti ja eettisesti siten, että hankinta on elinkaareltaan kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullinen. Koko jär- jestöä koskevista yhteishankinnoista vastaa keskustoimisto.
Markkinoiden kilpailuolosuhteita on käytettävä hyväksi kil- pailuttamalla merkittävät hankinnat aina, kun se vaatimukset ja toiminta huomioiden on mahdollista. Tarjouksia ja tarjous- ten tekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Tavaravarastot tulee pitää sen suuruisina kuin se järjes- töyksikön häiriöttömän toiminnan tai järjestön auttamisval- miuden kannalta on tarpeen.
Kukaan ei saa osallistua hankinnan käsittelyyn, jos hän on esteellinen yhdistyslain 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Julkisin varoin tehtävissä hankinnoissa tai hankinnoissa, joita varten on saatu tukea julkisista varoista yli puolet hankinnan ennakoidusta arvosta, on laissa säädettyjen kynnysarvojen ylittyessä noudatettava voimassa olevaa lakia julkisista han- kinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on käytettävä suurinta maksettavaa koko- naiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa.
25 §
26 §
27 §
Tarjousten pyytäminen
Tarjouspyyntö on kilpailun aikaansaamiseksi lähetettävä mikäli mahdollista vähintään kolmelle toimittajalle tai sille määrälle mitä ulkopuolisen rahoittajan rahoitusehdoissa edellytetään.
Tarjoukset pyydetään kirjallisina. Jos hankinta on arvoltaan vähäinen, voidaan tarjoukset vastaanottaa suullisena.
Tarjouksia pyytämättä voidaan luotettavalta myyjältä ostaa arvoltaan vähäinen määrä tavaraa, kun hinta tiedetään aikaisempien ostojen, kiinteän hintaluettelon tai kyselyn perusteella edulliseksi.
Tarjouksen käsittely ja päätöksenteko Käyttöomaisuutta hankittaessa kuuluu päätösvalta hankin- nan arvosta riippuen järjestöyksikön tai laitoksen johta- jalle tai yksikön esimiehelle siitä riippuen, kenen vastuulla olevan yksikön käyttöön tavara tulee ja mikä on hankinnan euromääräinen suuruus. Tässä momentissa tarkoitettujen hankintavaltuuksien euromääräiset rajat päättää järjestöyk- sikön hallitus.
Avustustarvikkeiden hankinnasta järjestön logistiikkakes- kukseen antaa pääsihteeri erityisohjeet ottaen huomioon Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehty huoltovarmuussopi- mus sekä varaston osittainen käyttö vapaavarastona.
Osaston merkittävistä hankinnoista on oltava osaston hallituksen päätös ja hankintavaltuutus.
7 luku
Rahastot
Katastrofirahaston varojen käyttö
Kotimaista ja kansainvälistä avustustoimintaa varten järjes- töllä on katastrofirahasto ja –varasto. Katastrofirahaston pääoma on pidettävä erillään järjestön muusta pääomasta ja se on käytettävä humanitaariseen avustustoimintaan sekä kotimaassa että ulkomailla.
Järjestön hallitus päättää katastrofirahaston käytöstä. Hallitus voi vahvistamissaan katastrofirahaston säännöissä määrätä katastrofirahaston toimintaperiaatteista.
28 §
29 §
30 §
Järjestön hallitus voi joustavan ja nopean avustustoimin- nan turvaamiseksi siirtää määräämillään ehdoilla varojen käyttöoikeuden pääsihteerille ja piirien toiminnanjohtajille sekä osastojen nimeämille kotimaan avun yhteyshenkilöille.
Yhteistoimintarahasto
Järjestöllä voi olla yhteistoimintarahasto, jonka tarkoituksena on:
1) tukea keskushallinnon ja piirien yhteisen taloussuunni- telman toteuttamista;
2) varmistaa, että piireillä on tarvittavat voimavarat osasto- jen työn tukemiseen ja ohjaamiseen;
3) edistää järjestön perustehtävien hoitoa koko valtakun- nan alueella; sekä
4) vakauttaa piirien taloutta lyhytaikaisten, yllättävien tilan- teiden varalta.
Järjestön hallitus päättää yhteistoimintarahaston varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan yhteistoi- mintarahaston säännöissä määrätä yhteistoimintarahaston toimintaperiaatteista.
Järjestöpankki
Järjestöllä on sisäinen järjestöpankki, jonka tarkoituksena on:
1) vastaanottaa eri järjestöyksiköiden talletuksia;
2) myöntää järjestötoimintaa varten luottoja; sekä
3) sijoittaa järjestöpankkitalletuksia mahdollisimman tarkoi- tuksenmukaisesti ja tuottavasti.
Järjestön hallitus päättää järjestöpankin varojen käytöstä. Järjestön hallitus voi vahvistamissaan järjestöpankin sään- nöissä määrätä järjestöpankin toiminnasta.
Omakatteiset rahastot
Omakatteinen rahasto muodostetaan silloin, kun järjestöyk- sikön ulkopuolisella tahdonilmaisulla merkittävästi rajoitetaan järjestön saaman lahjoituksen, testamentin tms. käyttöä ja lisäksi edellytetään saatujen varojen erillään pitoa järjestöyk- sikön muista varoista.
Omakatteisten rahastojen kirjanpito tulee järjestää siten, että määrätarkoitukseen sidottujen rahastojen tuloja ja menoja sekä rahaston varojen, pääomien ja mahdollisten velkojen muutoksia voidaan kirjanpidon avulla seurata.
31 §
32 §
Erillään hoidettavat varat eli omakatteisten rahastojen omaisuus ja pääoma on erikseen ilmoitettava taseessa tai sen liitteessä.
Omakatteisen rahaston varat eritellään lajeittain. Omakat- teisen rahaston varojen sijoittamisen on oltava suunnitel- mallista.
8 luku
Sisäinen valvonta ja tarkastus
Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
Valvontatarkastus järjestöyksiköissä voidaan järjestää:
1) osana varsinaisten tilintarkastajien työtä siitä heidän kanssaan erikseen sopimalla;
2) nimittämällä järjestöyksikön hallituksen jäsen tai ulko- puolinen taho, joka raportoi järjestöyksikön hallitukselle, suorittamaan sisäistä tarkastusta ja raportoimaan siitä hallitukselle;
3) osana keskushallinnon sisäisen tarkastuksen työohjel- maa siitä erikseen pääsihteerin kanssa sopimalla; tai
4) ulkopuolisten tarkastajien toimesta järjestön tai järjes- töyksikön hallituksen määräyksestä.
Järjestön sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Pääsihteerillä ja hänen tai tarkastusvaliokunnan valtuuttama- na keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai keskushallinnon taloudesta vastaavan yksikön johtajalla on velvollisuus suorit- taa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköissä, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan tai hyvän kirjanpitokäytännön vastaisia toimin- toja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäil- lä järjestön kokonaisomaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 64 §:n vastaisesti.
Pääsihteerillä, tarkastusvaliokunnalla ja näistä toisen valtuuttamana keskushallinnon sisäisellä tarkastajalla tai keskushallinnon taloudesta vastaavan yksikön johtajalla on oikeus suorittaa sisäistä tarkastusta kaikissa järjestöyksiköis- sä, silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan tai toiminnan ja talouden kehittämiseksi.
33 §
34 §
Sisäisen tarkastuksen toimivalta on omalla toiminta- alueellaan rajoittamaton ja sillä on oikeus saada käyttöönsä kaikki tarkastustehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja muu aineisto.
Piirin ja osaston sisäinen tarkastus
Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasioista vastaavalla henkilöllä on velvollisuus suorittaa sisäistä tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alu- eella toimivissa osastoissa, silloin kun on perusteltua aihetta epäillä tapahtuneen järjestön hyvän hallintotavan tai hyvän kirjanpitokäytännön vastaisia toimintoja tai laiminlyöntejä taikka kun on perusteltua aihetta epäillä järjestön kokonais- omaisuutta hoidettavan SPR-asetuksen 64 §:n vastaisesti.
Piirin toiminnanjohtajalla tai hänen valtuuttamallaan piirin talousasioista vastaavalla henkilöllä on oikeus suorittaa si- säistä tarkastusta piirin omissa toimipisteissä ja piirin alueella toimivissa osastoissa silloin kun se on tarpeellista järjestön taloushallinnon, varainhankinnan sekä toiminnan ja talouden kehittämiseksi.
9 luku
Tilintarkastus
Tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat Järjestöyksiköiden, joilla on tilintarkastuslain mukaan oltava tilintarkastaja ja joiden on toimitettava tilintarkastus, tulee mahdollisuuksien mukaan valita tilintarkastajakseen järjestön yleiskokouksen valitsema järjestön tilintarkastaja.
Järjestöyksiköiden, joiden ei ole tilintarkastuslain mukaan pakko valita tilintarkastajaa ja toimittaa tilintarkastusta, on valittava toiminnantarkastaja.
Koko järjestön tilintarkastaja valitaan yleiskokouksessa SPR-asetuksessa säädetyllä tavalla ja piirien osalta niiden varsinaisissa kokouksissa, kuten piirien johtosäännössä määrätään.
Osaston tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja valitaan osaston syyskokouksessa osastojen johtosäännössä määrätyl- lä tavalla suorittamaan tarkastus seuraavan tilikauden osalta.
35 §
36 §
37 §
Toiminnantarkastajan ja toiminnantarkastuksen osalta noudatetaan voimassa olevia yhdistyslain säännöksiä ja järjestön omaa sisäistä toiminnantarkastuskäytäntöä.
Toiminnantarkastaja raportoi tarkastuksestaan osaston hallitukselle, piirin toiminnanjohtajalle ja järjestön sisäiselle tarkastajalle.
Tarkastusaineisto
Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien käyttöön on kaik- kien järjestöyksiköiden annettava kaikki olennainen tieto ja aineisto, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessa oikean ja riittävän kuvan luomiseksi järjestön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta sekä järjestön sisäisen valvonnan laadusta.
Järjestöyksiköiden tilintarkastajien välinen yhteistyö
Yleiskokouksen valitsema järjestön tilintarkastaja esittää tilin- tarkastuskertomuksensa järjestön keskushallinnon osalta val- tuustolle saatuaan sitä ennen käyttöönsä myös yhteenvedon piirien sekä niiden laitosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhteys- yritysten tilinpäätöksistä ja tilintarkastajien raportoinnista.
Yleiskokouksen valitsema tilintarkastaja voi antaa ohjeita muiden järjestöyksiköiden tilintarkastuksen suorituksesta ja raportoinnista.
10 luku
Voimaantulo
Voimaantulo
Tämä taloussääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2021. Tällä taloussäännöllä kumotaan valtuuston 17. päivänä marraskuuta 2017 hyväksymä Suomen Punaisen Ristin taloussääntö.
1 § Punaisen ristin tunnusmerkkiä, punaisen puolikuun tun- nusmerkkiä, punaisen kristallin tunnusmerkkiä, nimityksiä punainen risti tai Geneven risti, punainen puolikuu, punainen kristalli sekä väestönsuojelun kansainvälistä tunnusta ei
saa käyttää muissa kuin tässä laissa sallituissa tapauksissa. (7.11.2008/838)
Punaisen ristin tunnusmerkillä tarkoitetaan valkoisella pohjalla olevaa punaista ristiä, jonka käytöstä määrätään Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955) sekä kansain- välisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980). (7.11.2008/838)
Punaisen puolikuun tunnusmerkillä tarkoitetaan valkoi- sella pohjalla olevaa punaista puolikuuta, jonka käytöstä määrätään Geneven yleissopimuksissa sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvä- listä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytä- kirjoissa. (7.11.2008/838)
Punaisen kristallin tunnusmerkillä tarkoitetaan valkoisella pohjalla olevaa punaista kristallia, jonka käytöstä määrätään Geneven yleissopimuksissa sekä uuden tunnusmerkin käyt- töönottoa koskevassa Geneven yleissopimusten lisäpöytäkir- jassa (SopS /2009). (7.11.2008/838)
Väestönsuojelun kansainvälisellä tunnuksella tarkoitetaan oranssinvärisellä pohjalla olevaa tasasivuista sinistä kolmiota, jonka käytöstä määrätään kansainvälisten aseellisten selkka- usten uhrien suojelemisesta tehdyssä Geneven yleissopimus- ten lisäpöytäkirjassa.
2 § (7.11.2008/838)
Sellaisia merkkejä, kuvia tai nimityksiä, jotka muistuttavat 1 §:ssä tarkoitettuja tunnusmerkkejä tai nimityksiä, ei saa käyttää.
3 § (7.11.2008/838)
Punaisen ristin tunnusmerkkiä ja tarvittaessa tilapäisesti punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tunnusmerkkiä sekä nimityksiä käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan lääkintähuoltoa ja hengellistä henkilöstöä siten
96 Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä 97
LAKI ERÄIDEN KANSAINVÄLISESTI SUOJATTUJEN TUNNUSTEN KÄYTÖSTÄ (21.12.1979/947 JA 7.11.2008/838)
kuin 1 §:n 2–4 momentissa mainituissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrätään sekä rauhan aikana osoittamaan sotilaallista lääkintähuoltoa ja hengellistä henkilöstöä siten kuin 1 §:n 2–4 momentissa mainituissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrätään.
Punaisen Ristin kansainvälisillä järjestöillä ja niiden asi- anmukaisesti laillistetulla henkilökunnalla on oikeus käyttää punaisen ristin, punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tun- nusmerkkejä ja nimityksiä siten kuin 1 §:n 2–4 momentissa mainituissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjoissa määrä- tään. Sama oikeus on Suomen Punaisen Ristin suostumuksel- la vieraiden valtioiden Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen kansallisilla yhdistyksillä Suomessa tapahtuvan toiminnan osalta.
Suomen Punainen Risti saa toimintansa yhteydessä käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerkkiä ja tarvittaes- sa punaisen kristallin tunnusmerkkiä siten kuin 1 §:n 2 ja 4 momentissa mainituissa yleissopimuksissa ja lisäpöytäkirjois- sa määrätään.
98 Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä Veripalvelulaki 99
VERIPALVELULAKI
(197/2005 muutoksineen)
Tämän pykälän 2 ja 3 momentissa säädetyissä tapauksissa punaisen kristallin tunnusmerkkiä voidaan osoittamistarkoi- tuksessa käyttää myös siten, että sen sisäpuolelle sijoitetaan jokin muu Geneven yleissopimuksilla tunnustettu tunnus- merkki tai näiden tunnusmerkkien yhdistelmä.
Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioihin osallistuva lääkintähenkilöstö ja hengellinen henkilöstö voi osallistuvien valtioiden suostumuksella käyttää jotakin 1 §:n 2–4 momen- tissa mainituista tunnusmerkeistä.
4 § (7.11.2008/838)
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää Suomen Punai- sen Ristin suostumuksella luvan punaisen ristin tunnusmerkin käyttämiseksi sairaankuljetukseen tarkoitettujen kulkuneuvo- jen merkitsemiseen ja sellaisten ensiapuasemien paikkojen osoittamiseen, jotka on varattu yksinomaan vammautunei- den tai sairaiden maksutonta hoitoa varten.
5 § Väestönsuojelun kansainvälistä tunnusta käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan väestönsuojelutoimintaa siten kuin 1 §:n 5 momentissa mainitussa lisäpöytäkirjassa määrätään. (7.11.2008/838)
Sisäasiainministeriön suostumuksella saadaan väestön- suojelun kansainvälistä tunnusta käyttää rauhan aikana väestönsuojelutoiminnan tunnuksena.
6 § Joka liiketoiminnassa tai muuten luvattomasti käyttää 1 ja 2
§:ssä tarkoitettuja tunnusmerkkejä, kuvia tai nimityksiä, on tuomittava kansainvälisesti suojatun tunnuksen luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukau- deksi, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.
7 § Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuksella.
Tällä lailla kumotaan eräiden muun muassa kansainvälises- sä sairaanhoidossa käytettyjen tunnusmerkkien ja nimitysten suojelemisesta 27. päivänä tammikuuta 1933 annettu laki (14/33).
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
16 §
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
24 §
25 §
SISÄLTÖ
1 luku
YLEISET SÄÄNNÖKSET
Soveltamisala Määritelmät
Verenluovutuksen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus Toimilupa ja ilmoitus (16.10.2009/777)
2 luku VERIPALVELUTOIMINNAN TOTEUTTAMINEN JA -SISÄLTÖ
Veripalvelulaitoksen vastuuhenkilö Henkilöstö
Laatujärjestelmä (16.10.2009/777) Dokumentaatio
Jäljitettävyys Veriturvatoiminta
Luovuttajiin liittyvät tiedot (29.6.2016/543) Luovutuskelpoisuus
Luovutetun veren tutkiminen (16.10.2009/777) Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tietojen säilytys
Säilytys-, kuljetus- ja jakeluolosuhteet (16.10.2009/777)
Laatu- ja turvallisuusvaatimukset (16.10.2009/777)
3 luku
OHJAUS JA VALVONTA
Ohjaus ja valvonta Tarkastukset
Tarkastuksessa annettava määräys
Toimiluvan peruuttaminen ja uhkasakon asettaminen (16.10.2009/777)
4 luku
ERINÄISET SÄÄNNÖKSET
Veren ja sen osien tuonti Suomeen Xxxxxxxxxxxxx (7.8.2015/1044) Kumottu (7.8.2015/1044) Voimaantulo
1 luku
Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala
Tässä laissa säädetään ihmisveren ja sen -osien luovutukses- ta ja tutkimisesta, ei kuitenkaan tieteelliseen tutkimukseen kerätystä verestä eikä verinäytteistä. Laissa säädetään myös verensiirtoon tarkoitetun veren ja sen osien käsittelystä, säilytyksestä ja jakelusta.
Tätä lakia ei sovelleta veren kantasoluihin.
2 § Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) veripalvelutoiminnalla veren ja sen osien luovutusta, tutkimista, käsittelyä, säilytystä, kuljetusta ja jakelua;
2) veripalvelulaitoksella toimintayksikköä, joka kerää ja tutkii ihmisverta ja sen osia sekä käsittelee, säilyttää ja jakelee verensiirtoon tarkoitettua verta ja sen osia; sekä
3) verikeskuksella terveydenhuollon toimintayksikön osaa, joka varastoi ja jakelee sekä voi jatkokäsitellä verta ja sen osia sekä suorittaa niitä koskevia sopivuustutkimuksia terveydenhuollon toimintayksikön johdolla tapahtuvaa verensiirtotoimintaa varten.
3 § Verenluovutuksen vapaaehtoisuus ja maksuttomuus
Veren ja sen osien luovutuksen on oltava vapaaehtoista. Luovuttajalle ei saa antaa luovutuksesta rahallista korvausta eikä muuta siihen rinnastettavaa etuutta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan luovutuksesta aiheutuvat matkakulut korvata luovuttajalle. Luovutuksen yhteydessä voidaan antaa myös arvoltaan vähäistä tarjoilua ja vähäisiä lahjaesineitä.
4 § Toimilupa ja ilmoitus (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksella on oltava Lääkealan turvallisuus- ja ke- hittämiskeskuksen myöntämä toimilupa. Toimilupaan voidaan liittää veripalvelutoiminnan laajuutta koskevia ehtoja. Veripal-
velulaitoksen on tehtävä toimintansa olennaisista muutoksis- ta ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on myön- nettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa veripalvelutoi- mintaa varten kunnalle, kuntayhtymälle, yhdistykselle tai muulle vastaavalle yhteisölle, jolla on edellytykset täyttää tässä laissa veripalvelutoiminnalle asetetut laatu- ja turval- lisuusvaatimukset. Lupahakemuksessa on oltava laitoksen henkilöstöä, tiloja, laitteita ja tarvikkeita koskevat tiedot sekä tiedot veren ja sen osien luovutusta, tutkimista, käsittelyä, säilytystä, kuljetusta, jakelua ja veriturvatoimintaa koskevista menettelytavoista.
Verikeskuksen on tehtävä toiminnastaan ja sen olennaisis- ta muutoksista ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämis- keskukselle.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää veripalvelulaitoksen toimilupahakemuksesta, verikeskuksen toiminnasta tehtävästä ilmoituksesta sekä toimilupahake- muksessa ja ilmoituksessa vaadittavista tiedoista.
2 luku
Veripalvelutoiminnan toteuttaminen ja -sisältö
5 § Veripalvelulaitoksen vastuuhenkilö Veripalvelulaitoksella on oltava vastuuhenkilö, jonka tehtävä- nä on huolehtia 4 §:ssä tarkoitetusta toimiluvan hakemisesta sekä 6–17 §:ssä veripalvelulaitokselle säädettyjen velvolli- suuksien täytäntöönpanosta.
Veripalvelulaitoksen vastuuhenkilön on täytettävä laatu- ja turvallisuusvaatimusten asettamisesta ihmisveren ja veren komponenttien keräämistä, tutkimista, käsittelyä, säilytystä ja jakelua varten sekä direktiivin 2001/83/EY muuttamises- ta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY 9 artiklan mukaiset pätevyysvaatimukset.
Veripalvelulaitoksen on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle 1 momentissa mainitusta vastuu- henkilöstä ja hänen sijaisestaan. (16.10.2009/777)
6 §
7 §
8 §
9 §
10 §
Henkilöstö
Veripalvelulaitoksen ja verikeskuksen henkilöstöllä on oltava tehtäviin asianmukainen pätevyys ja henkilöstölle on järjes- tettävä säännöllisesti asianmukaista koulutusta.
Laatujärjestelmä (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksessa ja verikeskuksessa on oltava dokumen- taatiojärjestelmää, henkilöstöä ja toimitiloja sekä veripalve- lulaitoksen osalta myös verenluovutuskäytäntöjä koskeva laatujärjestelmä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä laatujärjestelmän sisällöstä ja toteuttamisesta.
Dokumentaatio
Veripalvelulaitoksella ja verikeskuksella tulee olla doku- mentaatiojärjestelmä, joka kattaa toiminnan ohjeistuksen, käytössä olevat lomakkeet ja asiakirjat sekä muut toiminnan ja sen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
Jäljitettävyys
Veripalvelulaitoksessa ja terveydenhuollon toimintayksi- kössä on oltava järjestelmä, jonka avulla kaikki kerätyt, tutkitut, käsitellyt, säilytetyt tai jaellut verierät ja veren osat voidaan jäljittää luovuttajasta vastaanottajaan ja päinvastoin. Jäljitettävyyttä koskevista tiedoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Veripalvelulaitoksella on oikeus erityisestä syystä yksit- täistapauksessa saada salassapitosäännösten estämättä luovuttajan jäljittämiseksi tarvittavat tiedot.
Veriturvatoiminta
Veripalvelulaitoksen ja terveydenhuollon toimintayksikön tulee pitää luetteloa kaikista sen tietoon tulleista vereen tai sen osiin liittyvistä vaaratilanteista ja haittavaikutuksista.
Veripalvelulaitoksen tulee ilmoittaa viipymättä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle toimintaansa liittyvät, veren tai sen osien laatuun ja turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavat vakavat vaaratilanteet sekä veren tai sen osien laatupoikkeamasta mahdollisesti johtuvat verensiirron aikana tai sen jälkeen havaitut vakavat haittavaikutukset.
11 §
12 §
(16.10.2009/777)
Terveydenhuollon toimintayksikön tulee ilmoittaa 2 mo- mentin mukaiset tapahtumat veripalvelulaitokselle, jonka on toimitettava niistä tieto viipymättä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. (16.10.2009/777)
Terveydenhuollon toimintayksikkö voi lisäksi ilmoittaa muut verestä tai sen osista johtuvat tai verensiirtoihin liitty- vät vaaratilanteet ja haittavaikutukset veripalvelulaitokselle.
Verta ja sen osia, joista on tehty 2 tai 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus, ei saa käyttää ja tällainen veri ja sen osa tulee poistaa jakelusta. Tällainen veri ja sen osa voidaan ottaa käyttöön, jos erillisen selvityksen perusteella voidaan osoit- taa, että se täyttää tämän lain mukaiset laatuvaatimukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa säännöksiä menettelystä, jolla vaaratilanteet ja haittavaiku- tukset ilmoitetaan ja ilmoituksessa käytettävästä lomakkees- ta.
Luovuttajiin liittyvät tiedot (29.6.2016/543) Xxxxx ja sen osan luovuttajalle on ennen luovutusta annet- tava luovutukseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä henkilö- tietolain (523/1999) 24 §:n mukaiset tiedot ja luovuttajaa on informoitava tietojen salassapidosta. Luovuttajalta on pyydettävä hänen yksilöintiään koskevat tiedot, luovutus- kelpoisuutta arvioitaessa hänen terveydentilaansa liittyvät ja välttämättömät luovuttajan luovutuskelpoisuutta koskevat
tiedot sekä luovuttajan omakätinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen allekirjoitus, josta säädetään sähköisestä tunnis- tamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspal- veluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumo- amisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä luovuttajille annettavista ja heiltä pyydettävistä tiedoista.
Luovutuskelpoisuus
Veren tai sen osan luovutuskelpoisuus edellyttää, että luovuttajan sairaus, lääkitys tai sairauden riski ei vaaranna luovuttajan terveyttä eikä luovutetun veren tai sen osan turvallisuutta. Veripalvelulaitoksen terveydenhuollon ammattihenkilön on ennen verenluovutusta selvitettävä,
13 §
14 §
15 §
että luovutukselle ei ole estettä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä luovutuskelpoisuuden selvittämisestä ja perusteista, joilla verta ei voi luovuttaa pysyvästi tai mää- räaikaisesti. (16.10.2009/777)
Veripalvelulaitoksen lääkäri voi erityisestä syystä yksittäis- tapauksessa poiketa luovutuskelpoisuuden edellytyksistä.
Veripalvelulaitoksen on kirjattava nämä tapaukset.
Luovutetun veren tutkiminen (16.10.2009/777) Veripalvelulaitoksen on tutkittava jokainen luovutettu verierä tai veren osaerä turvallisuuden varmistamiseksi. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia mää- räyksiä vaadittavista tutkimuksista ja niiden hyväksyttävistä tuloksista.
Verenluovuttajarekisteri
Veripalvelulaitoksen pitää tallentaa verenluovuttajarekiste- riin verenluovuttajan nimi, henkilötunnus sekä tarpeelliset yhteystiedot verenluovuttajan jäljittämiseksi sekä hänen suostumuksellaan tapahtuvaa verenluovutukseen kutsumista varten. Lisäksi rekisteriin tulee tallettaa veripalvelutoimintaa varten välttämättömät luovuttajan luovutuskelpoisuutta kos- kevat tiedot sekä verta koskevat tutkimustulokset.
Henkilöstä, jota ei ole hyväksytty luovuttajaksi, voidaan rekisteriin tallentaa nimi, henkilötunnus, yhteystiedot sekä luovutuskiellon yleinen peruste. Nämä tiedot on hävitettävä välittömästi sen jälkeen, kun näiden tietojen käsittelylle ei enää ole perustetta.
Rekisteriin talletetut sekä muut veripalvelutoiminnan yhteydessä luovuttajista saadut tiedot sekä asiakirjat ovat salassa pidettäviä.
Rekisterin tietojen keräämisessä, käytössä ja säilyttämi- sessä on lisäksi otettava soveltuvin osin huomioon, mitä arkistolaissa (831/1994) ja henkilötietolaissa säädetään.
Tietojen säilytys
Veripalvelulaitoksen, verikeskuksen ja terveydenhuollon toi- mintayksikön on säilytettävä 9 §:n mukaiset jäljitettävyyteen liittyvät tiedot 30 vuotta. Veripalvelulaitoksen on säilytettävä
16 §
17 §
18 §
toimintakertomuksensa sekä 11 §:n 1 momentissa ja 12–14
§:ssä tarkoitetut tiedot 15 vuotta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tar- kempia määräyksiä 11 §:n tarkoitettujen tietojen säilyttämi- sestä. (16.10.2009/777)
Asiakirjojen säilyttämisestä pysyvästi säädetään arkisto- laissa.
Säilytys-, kuljetus- ja jakeluolosuhteet (16.10.2009/777)
Veripalvelulaitoksen ja verikeskuksen on varmistettava, että veren ja sen osien säilytys-, kuljetus- ja jakeluolosuhteet ovat asianmukaiset. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä säilytysolosuhteista ja säily- tysajasta sekä kuljetus- ja jakeluolosuhteista.
Laatu- ja turvallisuusvaatimukset (16.10.2009/777)
Veripalvelulaitoksen on varmistettava, että veren ja sen osien laatu ja turvallisuus ovat asianmukaiset. Lääkealan turvalli- suus- ja kehittämiskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä laatu- ja turvallisuusvaatimuksista.
3 luku
Ohjaus ja valvonta
Ohjaus ja valvonta
Veripalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaisena Lääkealan turvallisuus- ja kehittä- miskeskukselle. (16.10.2009/777)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan sään- nökset valvonnasta perittävistä maksuista ottaen huomioon, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) tai sen nojalla säädetään tai määrätään.
Verikeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta on voimassa, mitä kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolais- sa (1062/1989), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään.
19 §
20 §
21 §
Tarkastukset
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tulee tar- kastaa veripalvelulaitos säännöllisesti, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. (16.10.2009/777)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi lisäksi tarvittaessa tarkastaa veripalvelulaitoksen, jos sen toiminnas- sa havaitaan veren tai sen osien laatuun ja turvallisuuteen liittyvä vakava vaaratilanne tai vakava haittavaikutus tai jos epäillään, että sellainen on tapahtunut. (16.10.2009/777)
Tarkastaja on päästettävä kaikkiin veripalvelulaitoksen toimitiloihin. Tarkastuksessa on esitettävä salassapitosään- nösten estämättä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat tarpeellisia tarkastuksen toimittamiseksi. Tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellisista asiakirjoista sekä näytteet toimipisteessä olevista aineista ja valmisteista erikseen tarkemmin tutkittaviksi. Tarkastajalla on erityisestä syystä oikeus salassapitosäännösten estämättä saada 14
§:ssä mainitun verenluovuttajarekisterin sisältämiä tietoja. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.
Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista, tarkastusmenette- lyn tarkemmasta sisällöstä sekä pöytäkirjasta, sen säilytys- ajasta ja tiedoksi antamisesta voidaan antaa tarkemmat säännökset sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Tarkastuksessa annettava määräys
Tarkastaja voi antaa määräyksiä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tarkastuksessa mahdollisesti annetun mää- räyksen johdosta on viipymättä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Toimiluvan peruuttaminen ja uhkasakon asettaminen (16.10.2009/777)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi peruuttaa määräajaksi tai kokonaan veripalvelulaitokselle annetun toimiluvan tai asettaa sakon uhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään, jos:
1) toimiluvan edellytykset eivät enää täyty;
22 §
2) veripalvelulaitos on olennaisella tavalla toiminut tämän lain tai toimiluvan ehtojen vastaisesti taikka sen toiminta muutoin vakavasti vaarantaa veren tai sen osien turvalli- suuden; tai
3) 20 §:n perusteella annettujen määräysten mukaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.
4 luku
Erinäiset säännökset
Veren ja sen osien tuonti Suomeen Veripalvelulaitos saa tuoda verta tai sen osia Suomeen Euroopan unionin jäsenvaltiosta tämän lain ja veripalvelulai- toksen toimiluvan ehtojen mukaisesti.
Veren tai sen osien tuominen kolmansista maista Suo- meen edellyttää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuk-
23 §
24 §
25 §
sen lupaa. Lupa voidaan myöntää veripalvelulaitokselle, jos se osoittaa tuotavan, verta tai sen osia koskevan erän täyttä- vän tässä laissa asetetut laatu-, turvallisuus- ja jäljitettävyys- vaatimukset. (16.10.2009/777)
Muutoksenhaku (7.8.2015/1044)
Tämän lain 4 §:ssä ja 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen sekä 20 §:ssä tarkoitettuun määräykseen saa vaatia oikaisua Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuk- selta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Xxxxxxx- vaatimus tämän lain 20 §:ssä tarkoitetusta määräyksestä
on tehtävä 30 päivän kuluessa tarkastuksen päättymisestä. Määräyksen mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä muutok- senhausta huolimatta.
Muuhun tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen sekä oikai- suvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttö- laissa (586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen toimiluvan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Kumottu (7.8.2015/1044)
24 § on kumottu L:lla 7.8.2015/1044.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan veripalvelutoiminnasta 4 päivänä marraskuuta 1994 annettu laki (968/1994).
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöön- panon edellyttämiin toimiin.
Suomen Punaisen Ristin on 31 päivään toukokuuta 2005 mennessä ilmoitettava Lääkelaitokselle, että sen veripalvelun toiminta vastaa tätä lakia ja sen nojalla annettua sosiaali- ja terveysministeriön asetusta ja Lääkelaitoksen määräyksiä.
Lääkelaitoksen on 31 päivään lokakuuta 2005 mennessä ratkaistava toimilupa-asia.
Suomen Punaisesta Rististä annetun lain 4 §:ssä, Suomen Punaisesta Rististä annetun asetuksen 53, 56, ja 57 §:ssä sekä taloussäännön 35 §:ssä viitataan yhdistyslain kohtiin, joita sovelletaan, järjestön säännöt huomioon ottaen, järjestöön, piireihin, osastoihin ja henkilöjäseniin.
SISÄLTÖ
6 §
8 §
9 §
10 §
11 §
12 §
13 §
14 §
15 §
26 §
27 §
28 §
29 §
32 §
33 §
34 §
35 §
36 §
37 §
38 §
38a §
39 §
Rekisteröinnin oikeusvaikutukset (2 momentti) Xxxxxxx
Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi Jäsenet
Jäsenluettelo Jäseneksi liittyminen
Yhdistyksestä eroaminen Yhdistyksestä erottaminen Erottamismenettely
Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa (2 momentti) Päätöksentekojärjestys
Vaalit
Vaalien toimittaminen Päätöksen moitteenvaraisuus Päätöksen mitättömyys Täytäntöönpanokielto Hallitus (1 ja 2 momentti) Yhdistyksen nimenkirjoittajat Xxxxxxxxxxxx
Tilintarkastus Toiminnan tarkastus
Vahingonkorvausvelvollisuus
6 § Rekisteröinnin oikeusvaikutukset (2 momentti) Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtai- sesti yhdistyksen velvoitteista.
8 § Säännöt
Yhdistyksen säännöissä on mainittava:
1) yhdistyksen nimi;
2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;
3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;
4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsen- maksuja ja muita maksuja;
5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintar- kastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä
tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi; (16.7.2010/678)
YHDISTYSLAKI
(503/1989 muutoksineen)
Otteita
9 §
10 §
11 §
12 §
6) yhdistyksen tilikausi;
7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään; (16.7.2010/678)
8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä
9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan
Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys on sekä suomen- että ruotsinkielinen. Tällainen yhdistys voidaan 51 §:ssä säädetyin edellytyksin merkitä rekisteriin kaksikie- lisenä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentista seuraa, kaikkien yhdis- tysten säännöissä voidaan määrätä, että yhdistyksellä on suomenkielinen, ruotsinkielinen ja saamenkielinen nimi taikka nimi kahdella mainituista kielistä, jolloin mitä tahansa asianomaisista nimistä voidaan käyttää yhdistyksen nimenä.
Jäsenet
Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö.
Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdistyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on koti- paikka Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain edellä mainittuja henkilöitä. (29.12.1989/1331)
Jäsenluettelo
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluet- telossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään [henkilötietolaissa (523/1999) – SPR viittauspäivitys lakiteks- tiin]. Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
Jäseneksi liittyminen
13 §
14 §
15 §
Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitetta- va aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty.
Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Säännöissä voidaan määrätä, että eroaminen tulee voimaan vasta määrätyn ajan kuluttua eroamisilmoituksen tekemises- tä. Aikaa ei saa määrätä yhtä vuotta pitemmäksi.
Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamis- perusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottami- seen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittu- ja jäsenyyden ehtoja.
Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa es- teellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen koko- uksen ratkaistavaksi.
Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta.
26 §
27§
Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa (2 momentti)
Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuu- vapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. (16.7.2010/678)
Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestykses- sä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, tai, jos päätös tehdään ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, arvalla ratkaistava tulos; sekä (16.7.2010/678)
3) sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yh- distyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevas- sa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
Päätös sääntöjen muuttamisesta 17 §:n 2 momentissa tai 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla taikka siten, että enemmistövaalitapa korvataan suhteellisella vaalitavalla, on kuitenkin pätevä, jos päätöstä on kannattanut yli puolet ää- nestyksessä annetuista äänistä ja se muutoin on tehty siten kuin sääntöjen muuttamisesta on säädetty tai määrätty.
Sen estämättä mitä jäljempänä säädetään päätöksen mitättömyydestä, on päätös sääntöjen muuttamisesta, joka koskee vaalin toimittamistapaa, jäsenen äänimäärää, toi- mielimen kokoonpanoa taikka jäsenen maksuvelvollisuutta, pätevä, vaikka muutos johtaisi jäsenelle säännöissä taatun erityisen edun tai jäsenten yhdenvertaisuuden loukkaami- seen, jos päätös on tehty siten kuin 1 momentin 3 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sanotussa momentissa on säädetty.
Jos yhdistys sääntöjensä mukaan kuuluu toiseen yhdistyk-
28 §
29 §
seen, voidaan säännöissä määrätä, että niiden muuttami- seen vaaditaan myös sen yhdistyksen hyväksyminen, johon yhdistys suoraan tai välillisesti kuuluu.
Vaalit (16.7.2010/678)
Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enem- mistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai jollei säännöissä ole toisin määrätty. Ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliiken- neyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla toimitet- tavassa vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Kaikille päätösvallan käyttöön oikeutetuille on turvattava oikeus osallistua ehdokkaiden asettamiseen vaalia varten.
Vaalien toimittaminen
Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, jollei säännöissä ole vaadittavasta enemmis- töstä muuta määrätty.
Jos vaali lain tai sääntöjen mukaan on toimitettava suh- teellisena vaalina, säännöissä on määrättävä, miten vaali tällöin toimitetaan.
Suhteellinen vaali voidaan säännöissä määrätä toimitet- tavaksi:
1) ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan, jolloin kullakin eh- dokaslistalla ensimmäisenä oleva saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmas- osan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä;
2) ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimää- rän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertausluku- jen mukaisessa järjestyksessä;
3) ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaalissa jokainen
32 §
33 §
annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkai- den kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen ja vali- tuiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä; sekä
4) muulla säännöissä määrätyllä tavalla.
Suhteellinen vaali toimitetaan suljetuin lipuin taikka tie- toliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käytettä- essä vastaavalla teknisellä menetelmällä. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. (16.7.2010/678)
Päätöksen moitteenvaraisuus
Yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyksen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä
ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen. (29.6.2016/497)
Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kulues- sa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä. (16.7.2010/678)
Jos yhdistyksen hallitus on nostanut kanteen, yhdistyksen kokous on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan yhdistyksen puolesta.
Päätöksen mitättömyys
Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se louk- kaa sivullisen oikeutta.
Mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäse- nellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentis- ta muuta johdu.
Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen sekä se,
34 §
35 §
36 §
joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdis- tyksen päätös on mitätön.
Täytäntöönpanokielto
Kun kanne yhdistystä vastaan on pantu vireille, tuomiois- tuin voi kieltää yhdistyksen päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen pää- tökseen ei saa erikseen hakea muutosta.
Hallitus (16.7.2010/678) (1 ja 2 momentti) Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyk- sen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä.
Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä.
Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu jäljempänä 3 momen- tissa tarkoitetuin tavoin.
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi:
1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä;
2) asemansa perusteella muulla henkilöllä; tai
3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi edustaa yhdis- tystä eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Oikeutta yhdistyksen nimen kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä yhdistysrekisteriin.
Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen
37 §
38 §
nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus.
Xxxxxx ja muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimi- tetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi.
Esteellisyys
Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osal- listua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdis- tyksen edun kanssa.
Tilintarkastus (16.7.2010/678)
Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään.
39 §
sessa.
Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toi- minnantarkastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 3 luvun 9 ja 10 §:ssä sekä 4 luvun 8 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään. (18.9.2015/1210)
Vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantar- kastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sään- töjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvel- vollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingon- korvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
38 a § Toiminnantarkastus (16.7.2010/678)
Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantar- kastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään.
Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö.
Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oi- keudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkas- tajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssis- sa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantar- kastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.
Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen vastaavasti, mitä tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentissa tilin- tarkastajan määräämisestä säädetään. (18.9.2015/1210)
Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantar- kastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuk-
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistui- messa.
”Kussakin maassa voi olla vain yksi Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys, jonka tulee olla avoin kaikille ja ulottaa toimintansa koko maan alueelle.”
Ykseyden periaate
”Punaisen Ristin liike on itsenäinen.
Vaikka kansalliset yhdistykset toimivat humanitaarisissa tehtävissä oman maansa hallitusten apuna ja ovat maansa lainsäädännön alaisia, niiden tulee säilyttää itsemääräämisoikeutensa niin,
että ne voivat aina toimia Punaisen Ristin periaatteiden mukaisesti. ”
Riippumattomuuden periaate
ILOA AUTTAMISESTA
Suomen Punainen Risti ISBN 978-951-658-144-7
132
Takomo Tuotanto Oy, 2017