ITO-019
Dnro 39/0712/2012
ITO-019
kaupungin tunnisteet, asemakaava on HEL 2012–010853
SOPIMUS PISARARADAN RATA- JA RAKENTAMISSUUNNITTELUSTA
4. Rata- ja rakentamissuunnitelman sisältö 4
6. Kustannusosuudet ja aikataulutavoitteet 5
7.1. Liikenneviraston yleiset tehtävät projektissa 5
7.2. Kaupungin yleiset tehtävät projektissa 5
7.3. Sopijapuolten toimivaltuudet yleisesti 6
7.4. Rahoitus ja kustannusten hallinta 6
7.6. Suunnitelmien tarkastus- ja hyväksymismenettelyt ja viranomaisluvat 6
7.7. Suunnitelmatietojen rekisteröinnit ja arkistoinnit 7
7.9. Xxxxxxxxx suunnitteluprojektin aikana 7
8. Projektinjohto, viestintä ja raportointi 8
8.1. Yhteistyön järjestäminen 8
9. Erimielisyyksien ratkaiseminen 9
10. Projektin suunnitteluvaiheen jatkaminen/päättäminen 9
12. Suunnittelusopimuksen voimassaolo ja mahdollinen purkaminen 10
Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki ovat tehneet keskenään seuraavan sopimuksen
Sopijapuolet ovat
Liikennevirasto PL 33
00521 HELSINKI
ja
Helsingin kaupunki PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Tällä sopimuksella Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki sopivat Pisararadan rata- ja rakentamissuunnitelmien teettämisestä ja siihen liittyvästä kustannusten ja vastuiden jakamisesta. Lisäksi kaupunki valmistelee kustannuksellaan päätettäväksi kaikki hankkeen edellyttämät yleis- ja asemakaavat huomioon ottaen lainsäädäntöön perustuvat viranomaistehtävät ja -valtuudet.
Liikennevirasto toimii suunnitteluhankkeessa tilaajana ja tekee tarvittavat hankinnat ja päätökset suunnitelmien tuottamiseksi. Hankinnat tehdään tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina noudattaen hankintalakia ja sopijapuolien hankintaohjeita.
Tässä sopimuksessa projektilla tarkoitetaan tähän sopimukseen perustuvaa yhteistyö- ja asiantuntijatoimintaa, jonka tehtävänä on suunnitelmien ja päätöksenteon valmistelu rakentamisvaihetta varten. Pisararadan mahdollisesta toteuttamisesta päätetään erikseen, eikä tämä sopimus koske hankkeen toteuttamista.
Pisararata yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet Helsingin kantakaupungin kiertävällä tunneliradalla. Rataosuus on kaksiraiteinen ja sijoittuu lähes kokonaan tunneliin. Radalla on 3 uutta maanalaista asemaa, jotka sijaitsevat Töölössä, Keskustassa ja Hakaniemessä.
Pisararadan tavoitteena on junaliikenteen kapasiteetin lisääminen Helsingin ja Pasilan välillä sekä toimintavarmuuden parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen.
Pisararataan on varauduttu yleiskaavassa ja Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa, joten hankkeen toteuttaminen ei edellytä yleiskaavojen muutoksia. Hankkeen toteuttaminen edellyttää maanalaista asemakaavaa tunneliosuudelle ja nykyisen asemakaavan muutoksia ainakin Vauhtitien sillan kohdalla Alppipuiston kohdalla ja mahdollisesti Nordenskiöldinkadun ja Pasilan aseman välillä. Useassa kohdassa myös maanpinnalle päättyvät yhteydet edellyttävät asemakaavan muuttamista.
Suunnittelun kokonaiskustannusarvio on 40,0 M€. Valtion talousarviossa vuodelle 2012 on Pisararadan suunnitteluun myönnetty 5,0 M€ ja kustannusten arvioidaan jakaantuvan vuodelle 2013 12,0 M€, vuodelle 2014 13,0 M€ ja vuodelle 2015 10,0 M€. Summat sisältävät kaupungin maksuosuuden, joka on arvioitu yhteensä 6,8 miljoonaksi euroksi (alv 0 %, hintataso 2012).
Kaupunki on varautunut suunnittelun kustannuksiin vuoden 2013 talousarviossa sekä vuosien 2014 ja 2015 taloussuunnitelmissa.
4. Rata- ja rakentamissuunnitelman sisältö
Liikennevirasto on hyväksynyt Pisararadan yleissuunnitelman 16.2.2012. Yleissuunnitelma laadittiin kolmesta eri hankevaihtoehdosta. Jatkosuunnittelu tehdään vaihtoehdon 1 pohjalta, jonka mukaan tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Vauhtitien ja Alppipuiston kohdalta.
Tunneleihin johtavat raiteet erkanevat pääradasta Nordenskiöldinkadun kohdalla. Uuden kaksoisraiteen pituus on noin 7,2 kilometriä, josta tunnelissa sijaitsee noin 6 km. Pisararata muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista joiden välissä on noin 200 metrin välein painesuojatut yhdystunnelit pelastautumista varten. Tunneli toteutetaan kalliotunnelina, mutta kalliokaton riittämättömyyden takia tunneleiden suuaukoilla sekä mm. Olympiastadionin vieressä tunneli toteutetaan betonitunnelina avokaivantoon.
Hakaniemen aseman pohjoispuolelle toteutetaan varauksena lyhyt kalliotunneli, josta tunnelia voidaan tarvittaessa jatkaa yleissuunnitelman vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisesti. Haaratunneli varustetaan raiteilla ja ajolangoilla ja opastimilla häiriötilanteita varten. Tunneliasemia on kolme: Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Pasilan asemalla säilytetään varauksena yleissuunnitelman vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisten asemajärjestelyjen toteutumisedellytykset. Varauksen esitystapa ratkaistaan Keski-Pasilan asemakaavoituksen aikana.
Mikäli myöhemmässä vaiheessa uusi suora ratayhteys Pasilasta lentoasemalle toteutetaan, rakennetaan itäreunaan kaksi lisäraidetta Pasilan aseman ja Nordenskiöldinkadun välille.
Ratasuunnitelman sisällöstä, esitystavasta ja menettelyistä on määrätty Radan suunnitteluohjeessa (RHK:n julkaisu B20) sekä Tie- ja ratahankkeiden suunnitelmien käsittelyohjeessa (Liikenneviraston ohjeita 25/2011).
Ratasuunnitelma ja asemakaava ovat saman tarkkuustason suunnitelmia. Ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa (ratalaki 10 §). Ensimmäinen ja tärkein asemakaava ja asemakaavan muutos koskee maanpäällisiä rautatiealueita, ratatunneleita, rautatieasemia ja niiden välttämättömiä pintayhteyksiä. Myöhemmässä vaiheessa tehdään tarvittaessa suppeampia asemakaavan muutoksia kun sisäänkäynti- ja muiden yhteyksien sijoittamisesta kiinteistöihin ja nykyisiin rakennuksiin on sovittu. Asemakaavatyöhön liittyy suunnittelun lisäksi melu-, tärinä-, kulttuurihistoria- ym. selvityksiä, jotka ovat hankkeeseen kuuluvia selvityksiä. Myös hankkeen pohjavesi-, maaperä-, kalloperä- ym. tutkimukset ja - suunnitelmat tehdään yhteistyössä siten, että ne palvelevat sekä rata- että asemakaavasuunnittelua.
6. Kustannusosuudet ja aikataulutavoitteet
Liikennevirasto vastaa suunnittelun hankintojen kilpailuttamisesta. Kaikista suunnitteluhankkeeseen sisällytettävistä kustannuksista Liikenneviraston maksuosuus on 83 % ja Helsingin kaupungin 17 %. Projektin ohjausryhmä käsittelee kustannusvaikutusten kannalta tärkeät asiakokonaisuudet liittyen mm. suunnitelmaratkaisuihin ja hankkeen laajuuteen.
Ratasuunnitelma laaditaan pääasiassa vuosien 2012–2014 aikana ja rakentamissuunnitelman tekeminen käynnistetään vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on valmistella asemakaavaehdotus päätettäväksi vuoden 2014 aikana.
Kaavoitusprosesseista vastaa Helsingin kaupunki omalla kustannuksellaan.
7.1. Liikenneviraston yleiset tehtävät projektissa
Liikennevirasto
• toimii Suomen valtion edustajana projektissa
• johtaa ja valvoo projektin toteuttamista ja vastaa siitä sekä toimii suunnitteluttajana ja hankintojen tilaajana
• toimii rakennushankkeeseen ryhtyvänä (MRL 119 §)
• edustaa projektia ulospäin suhteessa kolmansiin
• xxxxx suunnittelun tarvitsemat luvat
• maksaa Liikenneviraston osuutta vastaavat kustannukset
• nimeää suunnitteluhankkeeseen ohjausryhmän puheenjohtajan, projektipäällikön ja muut tarvittavat edustajat.
7.2. Kaupungin yleiset tehtävät projektissa
Kaupunki
• hyväksyy Liikenneviraston roolin rakennushankkeeseen ryhtyvänä
• myötävaikuttaa ja osallistuu projektin toteuttamiseen sen mukaan kun tässä sopimuksessa kuvataan
• maksaa osuuttaan vastaavat kustannukset
• vastaa kaavoituksen viranomaistehtävistä
• hyväksyy osaltaan omistukseensa ja yhteisomistukseen tulevien hankeosien suunnitelmat
• nimeää suunnitteluhankkeeseen ohjausryhmän varapuheenjohtajan, projektikoordinaattorin ja muut edustajat.
7.3. Sopijapuolten toimivaltuudet yleisesti
Kaupungilla on oikeus toimia suunnitteluvaiheessa maa- ja kallioperän ja pohjaveden sekä näihin liittyvien tutkimusten ja suunnittelun erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijoilla on myöhemmin sama rooli rakennuslupavaiheessa lupaviranomaisen asiantuntijana.
Toimivallasta ei-julkisten tilojen osalta ei sovita tällä sopimuksella.
Kaupungin edustajilla on oikeus perehtyä kaikkiin hankintoihin liittyviin asiakirjoihin. Edustajien tulee saada riittävät dokumentit maksuosuuksien, hankintojen ja työsuoritusten sekä lisä- ja muutostyötarpeiden arvioimiseksi.
7.4. Rahoitus ja kustannusten hallinta
Projektin suunnittelun kustannuksia seurataan kuukausittain projektipäällikön ja projektiryhmän toimesta. Sopijapuolille laaditaan tarvittava raportointi suunnittelun kustannusten ja muun projektihallinnan osalta. Suunnittelun aikana tarkentuvan rakennushankkeen kustannusarviota päivitetään suunnitteluohjelman mukaisesti.
Määräykset laskutuskäytännöstä ja maksuehdoista sisällytetään projektin kaikkiin hankintasopimuksiin. Liikennevirasto huolehtii siitä, että myöhemmin solmittavissa hankintasopimuksissa noudatetaan jäljempänä tässä kohdassa todettuja toimintatapoja.
Suunnittelutoimeksiannot laskutetaan pääsääntöisesti kuukausittain työn etenemisen mukaan. Muiden hankintojen laskutus tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla esim. kertalaskulla, kuukausittain tai maksuerätaulukon mukaan.
Laskut kirjataan sekä projektin että sopijapuolten omiin talousseurantajärjestelmiin. Seurantajärjestelmien raportteja verrataan toisiinsa kaksi kertaa vuodessa laskutuksen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
Vastaavasti siltä osin kun mahdolliset kolmannet osapuolet osallistuvat projektissa tai sen yhteydessä tehtävien suunnitelmien rahoitukseen, laskut toimitetaan projektille ja osoitetaan suoraan maksajalle.
7.6. Suunnitelmien tarkastus- ja hyväksymismenettelyt ja viranomaisluvat
Projekti huolehtii tarvittavasta suunnitelmien tarkastamisesta ja lainmukaisen hyväksymisprosessin noudattamisesta. Mahdolliset hyväksymiseen liittyvät maksut kuuluvat projektin kustannuksiin.
Kaupunki vastaa katu- ja puistosuunnitelmien hyväksymisestä.
Laitteiden, johtojen ja muiden rakenteiden suunnitelmat saatetaan sen laitoksen hyväksyttäväksi, jonka toiminta-aluetta asia on. Projekti huolehtii suunnitelmien yhteensovittamisesta.
Projekti vastaa siitä, että säädösten mukaiset pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat sekä rakentamisen tukialueiden suunnitelmat laaditaan ja niille hankitaan tarvittavat viranomaisten hyväksynnät.
7.7. Suunnitelmatietojen rekisteröinnit ja arkistoinnit
Projekti huolehtii, että suunnitelmatiedot toimitetaan sopijapuolille niiden tarvetta vastaavasti rekisteröintejä ja arkistointia varten asianmukaisessa formaatissa. Suunnitelmat tehdään sellaisilla järjestelmillä ja sellaisissa tallennusmuodoissa, että aineistojen keskinäinen sopivuus on mahdollisimman hyvä ja virheettömyys mahdollisimman vähäinen.
Projekti toimittaa kaupungille pääsääntöisesti sähköisesti projektin aikana hankitut kartoitus-, mittaus-, pohjavesi- sekä maa- ja kallioperätiedot säilytettäväksi kaupungin rekistereissä ja vapaasti luovutettavaksi siten kuin laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä kuntalaissa (365/1995) säädetään. Lisäksi projekti toimittaa kaupungille sen omistukseen tulevien rakenteiden suunnitelmat.
Projektin suunnittelu laaditaan kokonaisuudessaan tietomallinnusta hyödyntäen. Tietomallinnuksessa käytetään Liikenneviraston, Helsingin kaupungin ja alan yleisiä ohjeistuksia.
7.9. Xxxxxxxxx suunnitteluprojektin aikana
Projektin kustannuksella teetetään suunnittelutoimeksiannoissa vain asianmukaisen lopputuloksen kannalta välttämättömät sopijapuolten yhteisesti hyväksymät lisä- ja muutostyöt.
Sopijapuolen pyynnöstä hankinnoissa voidaan samassa yhteydessä teettää myös projektin sisältöön kulumattomia töitä, jos lisä- tai muutostyön pyytäjä sitoutuu etukäteen vastaamaan aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista.
Kaavoitusta varten laadittavat ja hankkeen kannalta tarpeelliset selvitykset sisältyvät projektin kustannuksiin.
Projekti hoitaa projektin aikaisten hankintojen vastaanotot ja taloudelliset loppuselvitykset. Projektin on tiedotettava näistä kaupunkia hyvissä ajoin, jotta kaupungille varataan mahdollisuus ilmoittaa kantansa asioiden ratkaisutavaksi.
Kaupunki saa käyttöoikeuden suunnittelun aikana järjestettyjen arkkitehti-, insinööri- tai vastaavien kilpailujen kilpailutöihin samalla tavalla kuin Liikenneviraston oikeudeksi on kuvattu kilpailuohjelmissa.
Liikennevirasto toimii suunnittelupalveluiden hankintayksikkönä. Suunnitteluvaiheessa palveluntuottajien toimituskykyyn, sopimuserimielisyyksiin ja vastaaviin liittyvät ongelmat ratkaistaan projektin piirissä hankintayksikön ohjeiden mukaisesti. Laajemmat ongelmat tuodaan ohjausryhmän kautta Liikenneviraston ja kaupungin linjaorganisaatioiden tietoon.
8. Projektinjohto, viestintä ja raportointi
8.1. Yhteistyön järjestäminen
Helsingin kaupungin edustaja sopimusasioissa on talous- ja suunnittelukeskus. Suunnittelun ja rakentamisen aikaisesta edustuksesta päätetään kaupungin johtajistossa.
Suunnittelu rahoitetaan valtion ja Helsingin kaupungin talousarvioista. Suunnittelua varten perustetaan projektiryhmä, projektille ohjausryhmä, sekä muut tarvittavat työryhmät jäljempänä ilmenevällä tavalla.
Projektipäällikkö ja projektiryhmä
Liikennevirasto asettaa projektille suunnittelun projektipäällikön ja hänen varahenkilönsä. Projektipäällikön tukena toimii projektiryhmä, johon Liikennevirasto ja kaupunki nimeävät edustajansa.
Projektiryhmä kokoontuu projektipäällikön kokoon kutsumana 1-2 kuukauden välein. Projektipäällikkö vastaa asioiden valmistelusta ja esittelystä projektiryhmässä.
Projektipäällikkö vastaa tilaajien edustajana projektin toteuttamisesta ja hankinnoista, sopimusten tekemisestä ja suunnitelmien hyväksymisestä. Projektipäällikkö informoi ja pyytää tarvittaessa asiantuntija-apua kaupungin yhdyshenkilöiltä.
Projektiryhmä valvoo ja ohjaa projektin toteutumista yhteisesti hyväksyttyjen toimintatapojen ja määrärahojen puitteissa. Projektiryhmällä on velvollisuus edistää projektin toteuttamista sekä huolehtia asioiden vaatimasta käsittelystä omissa organisaatioissaan. Projektiryhmä vastaa suunnittelun ja suunnitelmien riskienhallinnasta. Projektiryhmä vastaa niistä sidosryhmäyhteyksistä, joita ohjausryhmä ei ole ottanut itselleen. Projektiryhmän ollessa erimielinen, keskustellaan merkittävistä päätöksistä ohjausryhmässä.
Sopijapuolten tulee antaa projektiryhmän jäsenille valtuudet omien menettelytapojensa ja sääntöjensä mukaisesti.
Projektiryhmä raportoi ohjausryhmälle. Tämän lisäksi projektiryhmään nimetyt edustajat raportoivat omissa organisaatioissaan.
Ohjausryhmä
Projektin yhteistyötä, suunnitelmien sisältöä sekä kustannusten toteutumista valvomaan kootaan ohjausryhmä, johon kumpikin sopijapuoli nimeää edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Liikenneviraston edustaja ja varapuheenjohtajana kaupungin edustaja. Lisäksi ryhmään kutsutaan mm. HSL:n ja liikenne- ja viestintäministeriön edustajat.
Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa niin usein kuin projektin sujuva eteneminen edellyttää. Ohjausryhmän kokouksen kokoonkutsujana toimii puheenjohtaja.
Ohjausryhmä käsittelee ja antaa ohjeistusta sisällöllisesti ja periaatteellisesti merkittävistä muutoksista, käsittelee rahoitukseen liittyvät muutostarpeet sekä vastaa yhteistyöstä Pisararataan liittyvien muiden projektien osalta. Ohjausryhmä vastaa ratahankkeen riskienhallinnasta.
Ohjausryhmä laatii projektin etenemisestä raportin vuosittain.
Muut yhteistyöryhmät
Projekti perustaa tarvittaessa muita yhteistyöryhmiä, jos projektin toteuttaminen sitä vaatii.
Projekti vastaa tiedottamisesta yhteistyössä Liikenneviraston ja kaupungin tiedotuksesta vastaavien kanssa. Projektin viestinnän avuksi on kilpailutettu viestintätoimisto.
Suunnitteluvaiheen raportoinnin käytäntö sovitaan ohjausryhmässä. Tavoitteena on, että raportoinnin eri osatekijöistä tehdään suunnitelma ja osatekijän toteutumaa ja valmiusastetta seurataan. Osatekijöitä ovat esimerkiksi suunnittelun kustannukset ja rakentamisen kustannusarvio. Kustannukset sidotaan tiettyyn ajankohtaan. Raportointiin kuuluvat lisäksi suunnittelutilanteen yleiskuvaus, muutokset yleissuunnitelmaan nähden ja niiden kustannusvaikutukset, muutokset riskinarviossa ja ennakoidut suunnittelun kriittiset tehtävät tai kohteet.
Projektin keskeisiä henkilöitä varten perustetaan projektin kustannuksella projektitoimisto suunnittelualueen välittömään läheisyyteen.
9. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen kohteena olevasta projektista mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sopijapuolten kesken neuvottelemalla. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, erimielisyydet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa ensiasteen tuomioistuimena.
10. Projektin suunnitteluvaiheen jatkaminen/päättäminen
Projektin suunnittteluvaihe päättyy pääosin vuonna 2016. Projekti voi perustelusta syystä tarkistaa aikataulua. Projektin aikataulun tarkistaminen käsitellään ohjusryhmässä, missä arvioidaan myös sopimuksen muuttamisen tarve. Projekti päättyy suunnitelmien hyväksymiseen ja luovutukseen.
Projekti voi päättyä myös Liikennevirastossa tehtyyn päätökseen. Mikäli projekti päätetään ennenaikaisesti, osapuolet vastaavat hankkeen kustannuksista tässä sopimuksessa määriteltyjen kustannusjakoperiaatteiden mukaisesti.
Sopijapuolet eivät saa siirtää kolmannelle tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia tai velvollisuuksia ilman toisen sopijapuolen kirjallista suostumusta.
Sopijapuoli voi siirtää sopimuksen tai osan sen oikeuksista ja velvollisuuksista sille uudelle organisaatiolle, jonka tehtäviksi ko. asia siirtyvät yleisseuraantona organisaatiomuutoksen tai vastaavan järjestelyn johdosta. Sopijapuoli vastaa siitä, että oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sopijapuolen etua loukkaamatta. Muutoksesta on hyvissä ajoin tiedotettava toiselle sopijapuolelle.
Sopijapuolen mahdolliset organisaatiomuutokset eivät vaikuta sopimuksen voimassaoloon tai ehtoihin, vaan sopimus siirtyy sellaisenaan uuden organisaation vastattavaksi.
12. Suunnittelusopimuksen voimassaolo ja mahdollinen purkaminen
Tämä suunnittelusopimus tulee voimaan heti sen allekirjoittamisen jälkeen ja on voimassa siihen asti kunnes rakentamissuunnittelu on valmistunut.
Mikäli Xxxxxxxxxxx suunnittelu joudutaan keskeyttämään lopullisesti sopijapuolista riippumattomasta syystä, sopijapuolet neuvottelevat ja sopivat sopimuksen purkamisesta ja tekevät taloudellisen loppuselvityksen, jonka lähtökohtana ovat tämän suunnittelusopimuksen mukaiset kustannusjakoperiaatteet.
Mikäli Xxxxxxxxxxx suunnittelu tai sen alkaminen viivästyvät sopijapuolista riippumattomasta syystä niin paljon, että viivästyksestä aiheutuu lisäkustannuksia, jotka eivät ole vähäisiä, sopijapuolet neuvottelevat suunnittelusopimuksen tarkistamisesta tarvittavilta osin.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.
Helsingissä 2012
Liikennevirasto Helsingin kaupunki
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
ma. pääjohtaja kaupunginjohtaja
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
ylijohtaja rahoitusjohtaja