OVTES
Freund 10.6.2021
OVTES
Osio A
Yleinen osa
I Soveltaminen ja työrauha
1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitä- mien koulujen, oppilaitosten, päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoi- hin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 17 §:n mukai- sesti.
2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.
3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovel- letaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.
4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää.
Freund 10.6.2021
III Työaika
31 § Työaikamuodot
Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mukainen.
Soveltamisohje
Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstö- luettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):
1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyöaika
– peruskoulun,
– lukion ja
– ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa, 31.7.2020 asti
2 Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8
§)
– peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat
– ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat 31.7.2020 asti ja opinto-ohjaajat 31.7.2020 asti
– sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilaitosten päätoiminen opetushenki- löstö, 31.7.2020 asti
3 Vuosityötunteihin perustuvat työajat
– peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit ja
– kansalaisopiston opettajat
– lukion ja aikuislukion vuosityöaikaan otetut opinto-ohjaajan ja erityisopetuksen viran haltijat
4 38 tunnin 45 minuutin työaika, 31.7.2020 asti
– ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat
Freund 10.6.2021
5 Vuosityöaika
– ammatillisten oppilaitosten opettajat.
Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajien sekä eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika määräytyy työ- sopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.
6 Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön (osio G) työaikamuodot
– Yleistyöaika (KVTES III luku 7 §)
– Jaksotyöaika (KVTES III luku 9 §) voi tulla sovellettavaksi ympärivuorokautisessa päiväko- dissa tai sairaalassa jaksotyön soveltamisedellytysten täyttyessä.
VI Yhteiset opettajat
47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala
1 mom. Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslakien mukaista ope- tusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa taikka saman opetus- lain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.
2 mom. Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kahdessa tai useam- massa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opetta- vaan opettajanviran haltijaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen ai- kuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.
Soveltamisohje
Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan eikä osion G varhaiskasvatusyksikön opettajiin.
VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat
1 mom. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työsuhteen irtisano- misaika on vähintään
– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
Freund 10.6.2021
– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
– kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
– neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
– kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.
2 mom. Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään
– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta
– kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.
3 mom. Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 ka- lenteripäivää.
4 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.
Soveltamisohje
Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika mää- räytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskey- tyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työ- suhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vas- taavasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuh- teeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palve- lussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.
Tätä pykälää ei sovelleta osion G piirissä oleviin.
Freund 10.6.2021
Osio G
Varhaiskasvatuksen opetus- henkilöstö
1 mom. Tätä osiota sovelletaan kelpoisuusvaatimukset täyttävään päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan varhais- kasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä toimivaan ope- tushenkilöstöön.
Soveltamisohje
Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä tarkoitetaan Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä.
Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä tarkoitetaan myös varhaiskasvatuslain 75 §:n siirtymä- säännösten mukaista kelpoisuutta toimia varhaiskasvatuslain 26 §:n, 30 §:n ja 31 §:n mu- kaisissa tehtävissä.
Lisäksi varhaiskasvatuksen esiopettajan tehtävässä toimivan kelpoisuusvaatimuksen täyt- tää Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998 7 §:n mukaisen kelpoisuus.
2 mom. Tämän osion lisäksi varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön noudatetaan OVTES:n osion A seuraavia määräyksiä:
I soveltamisala ja työrauha
1 § Soveltamisala 1, 2 ja 4 momentit
4 § Työrauha
III Työaikamuodot
31 § Työaikamuodot
3 mom. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä:
I luku Yleinen osa
Freund 10.6.2021
2 § (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 4 § (paikallinen sopimi- nen), 5 § (työnantajan yleiset oikeudet), 6 § (työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen, 7 § (virantoimitus), 8 § (palvelussuhteen jatkuminen keskeytymättä), 9 § (lää- kärintodistuksen esittäminen), 10 § (työntekijän tehtävät).
II luku Palkkaus
1 § (viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan), 2 § (palkkaukseen liittyviä keskeisiä pe- ruskäsitteitä), 4 § (osa-aikaisen palkka), 5 §:n pöytäkirjamerkintä työsuojeluvaltuutetun korvauksesta, 7 § (palkkahinnoittelu), 8 § (palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhalti- jat/työntekijät), , 11 § (henkilökohtainen lisä), 13 § (tulospalkkio), 14 § (kertapalkkio), 15 § (rekrytointilisä), 16 § (kielilisä), 18 § (palkanmaksu), 19 § (palkan laskeminen kalenterikuu- kautta lyhyemmältä ajalta), 20 § (saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä), 21 § (palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta)
III luku Työaika (soveltuvin osion) IV luku Vuosiloma
V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset VII Luottamusmiehet
VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
II Palkkaus
Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön palkkaukseen sovelletaan edellä lueteltujen KVTES:n määräysten lisäksi tämän palkkausluvun määräyksiä.
2 § Varsinainen palkka
Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:
1. tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
2. henkilökohtainen lisä
3. työkokemuslisä ja määrävuosilisä
4. syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10
§:n mukainen)
Freund 10.6.2021
5. kielilisä
6. rekrytointilisä
7. luottamusmieskorvaus ja
8. työsuojeluvaltuutetun korvaus.
Soveltamisohje
Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosi- loma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.
Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä
31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei KVTES:n II luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.
Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä
Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n määräysten mukai- sesti.
3 § Palkkausjärjestelmä
Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tulokselli- suutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kil- pailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaa- tion tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on
1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)
2. ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä)
3. palvelusaika (työkokemuslisä)
4. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)
Lisäksi voidaan maksaa muita KVTES:ssä erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauk- sia.
Soveltamisohje
Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.
Freund 10.6.2021
Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.
Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mu- kaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloite- taan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkka- eroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta tilasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on laadit- tava suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.
Jos vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän mukaisen vastaa- van palkan, eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, säilyy tehtäväkohtainen palkka ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Palkkausjärjestelmien erilaisuudesta johtuva palkkaero supistuu uuden palkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen palkan noustessa. Palk- kaero ja sen peruste (kuntarakennelain tai liikkeen luovutusta koskevat pakottavat sään- nökset) on syytä dokumentoida. Tavoitteena on tasapuolinen palkka yhtä vaativissa tehtä- vissä.
Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyk- sessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.
Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan paikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kesken. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti.
Pöytäkirjamerkintä kokonaispalkkaisesta projektityöntekijästä/-viranhaltijasta Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on maksettu 31.12.2011 voimassa olleen Kunnallisen ylei- sen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 15 §:n määräyksen mukaista kokonaispalkkaa, maksetaan palkka edelleen ko. määräyksen mukaan palvelus- suhteen voimassaoloajan.
4 § Tehtäväkohtainen palkka
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtä- väkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän teh- tävien vaativuus.
Soveltamisohje
1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Se kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävänkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen.
Freund 10.6.2021
Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhal- tijan/työntekijän tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen am- mattiryhmän edustajan kanssa.
Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle/työntekijälle hänen pyynnöstään. Työntekijän tehtävien olennaisesta muutta- misesta ks. tämän osion 5 § ja viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta, ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).
Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tar- vittaessa.
Työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään ajantasaisena. Kun työnteki- jän/viranhaltijan tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtä- vän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioi- daan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin. (ks. tämän osion 5 § Olennainen muutos tehtävässä).
2 Vaativuustekijät
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhde- vaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioin- nissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.
Osaaminen
Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen kes- keisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatil- linen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavu- tettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallin- taa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu.
Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation ar- voista ja tavoitteista.
Työn vaikutukset ja vastuu
Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kun- talaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olo- suhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten
Freund 10.6.2021
pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimies- työssä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.
Yhteistyötaidot
Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestin- nän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.
Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.
3 Tehtävien vaativuuden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja
3.1 Koulutus
Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallisten tehtävien perusteella. Palkkahinnoittelu- kohdan soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien tiedollista vaati- vuustasoa. Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutus- tasoa kuin mitä palkkahinnoittelukohdassa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumis- koulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtä- vien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.
Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan tai työntekijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä sii- hen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tai työntekijän tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.
Ks. myös 4 § 2 mom.
3.2 Lisätehtävä ja -vastuu
Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta teh- täväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikai- sena korotuksena (5 §:ssä ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryh- män vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta teh- täväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole.
Freund 10.6.2021
3.3 Esimiesasema
Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan palkkahinnoittelukohtaan kuulu- vien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin palkkahinnoittelukohtia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alais- ten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riip- pumatta, kuuluvatko he samaan vai eri palkkahinnoittelukohtaan. Esimiesasemassa ole- van tehtäväkohtaisen palkan pitää pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiesteh- tävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdet- tavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja mo- ninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus mui- den hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.
4 Arviointijärjestelmä ja arviointi
Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka avulla tehtävien vaativuu- den arviointi voidaan suorittaa.
Suositeltavaa on käyttää tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.
Eri vaativuustekijöillä voi olla erilaiset painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suu- rin painoarvo.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan sa- maan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan ulottaa koskemaan kunkin palkkaliitteen eri palk- kahinnoittelukohdassa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään, esim. ruo- kapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdissa 06RUO020–06RUO060. Paikallisesti voi- daan kuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli sitä yhteisesti pidetään tarkoituk- senmukaisena.
Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa, joiden edustamiin viranhaltijoi- hin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisäl- löstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.
Arviointijärjestelmän toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.
Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perus- tein.
Kokonaisarviointi perustuu
• kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
• vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
• tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisä- tehtävä ja -vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3),
• arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).
Freund 10.6.2021
Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella (ks. kohta 5).
Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia ja arviointijärjestelmää koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.
5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen
Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon.
Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa.
Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkahin- noittelukohdan peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palk- kahinnoittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkko- jen pitää olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan.
Toisaalta samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla mer- kittäviä suuruuseroja.
Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakun- nan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.
Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Työntekijän osalta tehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan työsopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa ja uutta työsopimusta tehtä- essä esim. sijaisuuksia jatkettaessa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolisten viranhaltijoiden/työntekijöiden palkka määritellään KVTES:n palkkausluvun 8 §:n mukaisesti.
6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen
Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
2 mom. Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai toi- mivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaisesti määriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä em. kelpoisuusvaatimuksia voi tehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10
% alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.
Soveltamisohje
Ks. KVTES:n palkkausluvun 7 § 1 mom. soveltamisohjeen hinnoittelussa käytettyjä koulu- tusilmaisuja 1 ja 2 kohdat.
Freund 10.6.2021
Mikäli viranhaltija/työntekijä saavuttaa em. kelpoisuuden, tehtäväkohtaista palkkaa tarkis- tetaan vähintään palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.
5 § Olennainen muutos tehtävissä
1 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:
1 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
2 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
3 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttami- sen vaihtoehtona tai
4 toiseen virkaan siirtymishetki.
2 mom. Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.
Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)
Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtä- vään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyt- tyä.
Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.
Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista.
Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman sa- manlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen kou- lutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjo- tun työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.
Freund 10.6.2021
6 § Työkokemuslisä
Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % tehtäväkohtaisesta pal- kasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta
1. virka-/työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään
2. muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyö- tyä nykyisissä tehtävissä tai
3. yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta.
Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.
Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistus- suhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan olennaista hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty rat- kaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytän- töä.
Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.
2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelus- suhteisiin.
Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muut- tuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan työkokemuslisään oikeuttavan ajan arvi- ointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).
Mikäli työntekijällä/viranhaltijalla on vähintään 5 vuotta/vähintään 10 vuotta KVTES 2010– 2011 palkkausluvun 6 § 4 mom. mukaista henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa 31.12.2011, niin henkilökohtaisesta lisästä siirtyy osuus, joka vastaa 5 prosenttia/10 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, uudeksi 3 prosentin/8 pro- sentin työkokemuslisäksi 1.1.2012 lukien sekä mahdollinen muu henkilökohtaisen lisän euromäärä jää edelleen henkilökohtaiseksi lisäksi.
Freund 10.6.2021
Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman kunnan/kuntayhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa palve- lussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palveluk- seen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
7 § Palkkahinnoittelu
Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen (45999999) määrittämisestä ks. KVTES:n palk- kausluvun 8 § soveltamisohjeineen.
Varhaiskasvatusyksikön johto- ja esimiestehtävät (45000020)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatusyksikön johta- minen ja/tai henkilöstön välittömänä esimiehenä toimiminen. Tehtäviin voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opisto- asteista tutkintoa. Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaista kelpoi- suutta vailla oleviin sovelletaan KVTES:sta.
45000020 Peruspalkka | 1.4.2021 |
2 723,08 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön johtaja, päiväkodin johtaja sekä jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasva- tuksen opettajat.
Varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävät (45000042)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatuksen erityispe- dagogiikan asiantuntijatehtävät kuten lasten erityisopetuksen ja kasvatuksen tehtävät sekä muun henkilöstön ohjaaminen ja tuki.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opisto- asteista tutkintoa. Lisäksi tehtävät edellyttävät aina myös soveltuvaa erikoistumiskoulu- tusta. Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaista kelpoisuutta vailla ole- viin sovelletaan KVTES:sta.
1.4.2021
45000042
Peruspalkka
Freund 10.6.2021
2 631,77 €
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopet- taja, kiertävä/konsultoiva erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja.
Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät (45000044)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa, tai vastaavaa aikaisempaa opisto- asteista tutkintoa. Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaista kelpoi- suutta vailla oleviin sovelletaan KVTES:sta.
45000044 Peruspalkka | 1.4.2021 |
2 419,97 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja ja lastentarhanopettaja.
Palkkahinnoittelun yhteinen soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja tämän osion 4 § soveltamisohjeineen.
Palkkahinnoittelukohta määräytyy työntekijän/viranhaltijan tehtävien ja asianomaisessa palkkahinnoittelukohdassa mainittujen edellytysten perusteella eikä sitä ratkaise yksin- omaan tehtävänimike.
Koulutus
Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvassa tehtävässä edellytetään korkeampaa koulu- tustasoa kuin mitä on palkkahinnoittelukohdassa todettu tai alan erikoistumiskoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalk- kaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Esimerkiksi koulutustasosta palkkahinnoittelu- kohdissa 45000020, 45000042 ja 45000044 työnantaja edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ko. palkkahinnoittelukohdassa mainitun tutkintovaatimuksen sijaan. Ks. tämän osion 4 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus.
Esimiesasema
Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvissa tehtävissä toimivien työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäviin voi sisältyä esimiestehtäviä tai työnjohtotehtäviä. Tämä tulee myös huomioida tehtävien vaativuutta arvioitaessa. Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. tämän osion 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.
Tehtävien vaativuuden arvioinnista
Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvien tehtävien toimintaympäristössä tapahtuvat muutok- set (mm. palvelujen tuotantotapojen muuttuminen, teknologian ja työvälineiden sekä työ- menetelmien kehittyminen ja asiakaspalveluvaatimusten kasvaminen) voivat vaikuttaa tehtävien sisältöön. Tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja
Freund 10.6.2021
arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. tämän osion 4
§:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten.
Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Varhaiskasvatuksessa esi- merkkinä tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan tehtävästä on vastuu esiope- tuksesta. Samoin mm. hoito- ja huolenpitotehtävissä toimivien osalta pitkäaikaissairaiden lasten hoidon ohjaus ja seuranta sekä lääkehoidon toteuttaminen ovat esimerkkejä tällai- sesta lisätehtävästä ja -vastuusta.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan sa- maan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu.
8 § Eräät työaikamääräykset
1 mom. Päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityis- opettajan työaikaa koskevat erityismääräykset
Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhais- kasvatuksen erityisopettajan tehtävissä toimivalle annetaan kutakin KVTES IV luvun 3
§:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti yksi ylimääräinen vapaa- päivä (ns. ves -päivä), kuitenkin enintään viisi päivää vuosittain. Em. täysiä lomanmääräy- tymiskuukausia laskettaessa pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomapäiviä.
Soveltamisohje
1 Työajan suunnittelu päiväkodeissa
Edellä 1 momentissa tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskas- vatussuunnitelmien laatimiseen.
Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 13 % työajasta. Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.
Tämän lisäksi kulloinkin on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön.
Xxxxxxxxxxxx opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työ- ajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.
Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan antama kirjalli- nen määräys.
Freund 10.6.2021
2 Ylimääräiset vapaapäivät ns. ves -päivä
Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan määrittelee työn- antaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lomanmääräytymis- vuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin/ viranhaltijoihin. Työntekijälle/viranhaltijalle, joka ansaintajakson lop- puun mennessä on ollut asianomaisessa virassa tai tehtävässä vähintään vuoden, anne- taan viisi ylimääräistä vapaapäivää.
Muut virantoimituksesta/työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole virantoimitus- tai työs- säolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa.
Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle viranhaltijalle/työntekijälle sa- massa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Vapaapäi- vien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:
osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä
2
Esimerkki:
Jos työntekijä/viranhaltija taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. virkaa tai tehtävää edelli- senä kalenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi siis antaa heti kun ne on ansain- nut.
Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja työntekijän/viranhal- tijan esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa vapaa annetaan yleensä an- saintajakson jälkeen.
Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään sii- hen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakor- vausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työ-/virkasuhteen päättymisen johdosta anta- matta, työntekijällä/ viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.
Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy vapaapäiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunni- teltu poissaolo.
Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työ- aika lyhenee jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo vapaapäivien ansainnassa.