GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2023–2026
Tulossopimus | ||
1.12.2022 | VN/15714/2022 | |
Geologian tutkimuskeskus | ||
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2023–2026
1 GTK:n elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet vuosille 2023–2026
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa, koota ja hyödyntää geotieteellistä tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. GTK on yksi johtavista geotieteiden soveltamisen huippuosaajista Euroopassa. Laajat kotimaiset ja kansainväliset kumppanuusverkostot, korkeasti koulutettu henkilöstö, laadukas tutkimusinfrastruktuuri sekä suuri digitaalinen tietopääoma mahdollistavat korkeatasoisen tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen. Aktiivisena innovaatioekosysteemitoimijana GTK tuottaa tieteellisiä tuloksia ja innovaatioita vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan sekä syventää tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen. Tutkimuskeskusta kehitetään geotiedon tuottajana, kokoajana ja hyödyntämisen edistäjänä sekä eurooppalaisena geotieteellisen tutkimuksen huippuosaajana.
Geologian tutkimuskeskus on parantanut strategista ja operatiivista ennakointikyvykkyyttään sekä yhdessä eurooppalaisten kumppaniorganisaatioidensa kanssa nostanut esiin geologisen tiedontuotannon merkityksen osana Euroopan strategisen autonomian perustaa.
Pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelman tavoitteet; 75 prosentin työllisyystavoite (60 000 uutta työllistä) ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen 4 prosentin osuus BKT:sta sekä Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 ovat yhteisiä tavoitteita. Niissä onnistuminen edellyttää koko TEM-konsernin toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuuden arviointia. Työ- ja elinkeinopolitiikka sekä innovaatiopolitiikka eivät ole irrallaan toisistaan, onnistunut työpolitiikka edellyttää tehokasta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa ja päinvastoin. TEM-konserni pyrkii laaja-alaisesti edistämään yritysten toimintaympäristön kehittymistä, jotta elinkeinorakenteemme monipuolistuisi sekä investoinnit, vientitulot, TKI-toiminta ja sitä kautta työllisyys kasvaisivat. Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyönä. Niukkenevien työvoimavarojen olosuhteissa tuottavuuden nostaminen kansantaloudessa otetaan huomioon politiikkavalmistelussa.
Toimijoiden tulee ottaa huomioon vähähiilisyystiekartat sekä TKI- tiekartan, tekoälyohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätös yrittäjyydestä suositukset. Toimijat toteuttavat kansainvälisen kasvun ja viennin ohjelmaa ml. suomalaisten yritysten toiminnan edistäminen kehittyvillä markkinoilla. Toiminta nivoutuu osaksi ministeriön kestävän kasvun agendaa sekä globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030).
Vuoden 2023 Team Finland erityisenä painopisteenä on syksyllä 2022 päivitetyn Team Finland –strategian jalkauttaminen sekä verkoston toiminnan tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen.
Tiedolla johtamisen kehittämistä jatketaan. Tiedolla johtamisen hankkeissa tulee selvittää kytkentä ja rajapinnat työ- ja elinkeinoministeriön sekä hallinnonalan muiden toimijoiden tiedolla johtamisen ratkaisuihin ja hankkeisiin. Toimijat osallistuvat yritysten toimintaympäristön muutoksia koskevan yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan tuottamiseen. Virastojen tulee noudattaa toiminnassaan Tiedonhallintalakia. Virastot siirtyvät digitalisaation hyödyntämisessä eGovernment-tasolta Digital Government-tasolle vuoteen 2025 mennessä. Toimijoiden tulee tukea TEM arviointi- ja tarkastussuunnitelman toteutusta mm. datan saatavuus.
Konsernin toimijat ottavat huomioon uuden Ilmastorahasto Oy:n, joka tuo osansa kestävän kasvun rahoitukseen. Toiminnassa haetaan synergiahyötyjä ja vaikuttavuutta sekä vältetään päällekkäisyyksiä.
Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vaikutuksia Suomen talouteen (ml. energiamarkkinan tilanne) ja elinkeinoelämään seurataan ja tarvittaessa reagoidaan muuttuneeseen tilanteeseen.
Konsernin toimijat osallistuvat T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman toteuttamiseen koskien TK-menojen 4 prosenttia BKT lisäystä vuoteen 2030 mennessä tehtyä kasvutavoitetta ja sitä tukeviin TKI-toimiin, TKI-toimintaympäristön kehittämiseen ja kumppanuuksien rakentamiseen omista lähtökohdistaan.
Ministeriön hallinnonalan toimijat osallistuvat edellä todettujen hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden, horisontaalisten ohjelmien ja strategioiden valmisteluun ja ottavat toiminnassaan huomioon niiden toimeenpanon. GTK:n osalta näistä korostuvat erityisesti kiertotalouden strategisen ohjelman päämäärät sekä kansallisen akkustrategian tavoitteiden edistäminen.
Ministeriöiden tulevaisuuskatsausten tilannekuva sekä TEM strategian ja tavoitteiden valmistelu pyydetään ottamaan huomioon yhtiöiden strategiavalmistelussa. Uusi hallitusohjelma pyydetään ottamaan huomioon yhtiöiden strategiavalmistelussa ennen niiden hyväksymistä. Hallitusohjelmasta ja TEM tavoitteista johdettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden valmistelu tehdään tiiviin ajanjakson aikana.
Valmistelua tehdään vuorovaikutteisesti. Ministeriö antaa uudet nelivuotiset strategiset ohjauskirjeet syksyllä 2023. Nykyinen standardi SFS 2487 on vuodelta 1994, ja se on edelleenkin voimassa. Sen sisältö liitetään uuteen standardiin.
Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välisen vuosille 2020–2023 laa- ditun tulossopimuksen (VN/6673/2019) yleiseen tarkasteluun alkuvuo- den 2022 osalta sekä ennakointiin toiminnan ja talouden kehityksestä loppuvuonna 2022. Toiminta on alkuvuonna edennyt asetettujen pää- määrien mukaisesti eikä merkittäviä poikkeamia tavoitteiden saavuttami- sessa ole odotettavissa vuoden jälkipuoliskolla, mikäli normaali yhteis- kunnallinen tilanne vallitsee.
Osana strategiatyötään GTK on muodostanut tulevaisuuskuvan vuodelle 2030. Se kuvaa oletettuja keskeisiä aihepiirejä GTK:n toimialan ja roolin näkökulmasta. GTK vastaa strategiassaan paitsi työ- ja elinkeinominis- teriön kestävän kasvun tavoitteisiin, myös laajemmin yhteiskuntien ja ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutos ja pyrkimys hiili- neutraaliuteen, luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttäminen ja biodiver- siteetin vähenemisen pysäyttäminen. GTK:n strategia sisältää lisäksi keskeisiä, yli strategia- ja tulossopimuskauden ulottuvia suuntaelement- tejä, joista tärkeimmät ovat GTK:n tarkoitus, organisaatioidentiteetti ja tulosaluekohtaiset pitkän aikavälin tavoitteet. Pitkän aikavälin tulos- aluekohtaiset tavoitteet on kuvattu tarkemmin tämän tulossopimuksen kohdassa 4.
GTK on määritellyt identiteettitavoitteekseen olla yksi maailman par- haista geosurvey-organisaatioista. Identiteetin mukaisesti tuotamme geotieteelliseen ymmärrykseen pohjautuen yhteiskunnalle ja yrityksille ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maail- maan. Konkreettisemmin tavoitteenasettelu ilmenee vaikuttavuus- ja toi- minnallisissa tavoitteissa sekä priorisoiduissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joita kuvataan tämän tulossopimuksen kohdassa 4.2.
GTK:n strategia tavoittelee vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamista sekä toimintavolyymillisesti maltillista kasvua. Toimintamme jakautuu fokusalueille ja kasvavan vaikuttavuuden alueille.
Fokusalueet ovat toiminnan painopistealueita, joilla pyrimme saavutta- maan merkittävintä vaikuttavuutta ja toimintavolyymin kasvua sekä tie- teellistä tutkimusta. Neljä strategista fokusaluettamme ovat akkumi- neraalit, kiertotalous, tietoratkaisut ja vesienhallinta. Näillä alueilla sy- vennämme erityisesti kansainvälisyyttä, yritysyhteistyötä, tieteidenvälistä tutkimusta sekä nostamme osaamisemme huipputasolle. Pyrimme osal- tamme vahvistamaan T&I-panostuksen osuutta BKT:sta erityisesti so- veltavaan tutkimukseen, osaamiseen, tietopääomaan sekä tutkimusinf- rastruktuuriin perustuvien tieto- ja asiantuntijapalveluiden sekä ekosys- teemitoiminnan kautta. Strategiakaudella fokusalueiden päämäärät on kuvattu seuraavasti:
Akkumineraalit: GTK on akkuklusterin johtava osaaja ja liiketoiminnan edistäjä
Kiertotalous: GTK on kansainvälisesti tunnustettu toimija mineraalipoh- jaisten materiaalien kestävän käytön tutkimuksessa ja ratkaisuissa
Tietoratkaisut: GTK on kansainvälisesti kärjessä geotiedon hallinta- ja sovellusratkaisujen toimittajana
Vesienhallinta: GTK:n vesiosaamista hyödynnetään kokonaisvaltaisissa vesienhallinnan ratkaisuissa
Kasvavan vaikuttavuuden alueilla tavoitellaan selkeää kysyntävetoista kasvua ja sen tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa tieteellistä osaamis- tamme ja vaikuttavuuttamme. Kasvavan vaikuttavuuden teemoja ovat kehittyvät geofysiikan ratkaisut, kestävä rakentaminen, kriittiset mineraa- lit, muuttuva ympäristö ja vähähiiliset energiaratkaisut.
Strategiakauden viimeisen vuoden alkaessa kaikki strategiset alueet ovat edistyneet tavoitteissaan hyvin. Sidosryhmä- ja asiakaspalaute osoittaa, että strategiset alueet on valittu ja niiden tavoitteet asetettu on- nistuneesti. Strategia-alueiden toiminta on luonnollisesti käynnistynyt eri kypsyysasteen tilanteesta ja osalla alueista on ohjatusti keskitytty luo- maan riittäviä edellytyksiä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. GTK:n korkeatasoinen osaaminen on selkeästi vahvistunut vuosien 2020–2022 aikana ja oleellisesti parantanut strategian tuloksellista toi- meenpanoa. GTK kiinnittää toiminnassaan erityistä huomiota kansalli- sen akkustrategian ja muiden, toimialansa kannalta keskeisten kansal- listen strategioiden toteuttamiseen.
GTK on käynnistänyt sekä tutkimuslaiteinfrastruktuuriin, tieteelliseen osaamiseen että geotieto-roolin kehittämiseen liittyviä ohjelmallisia in- vestointikokonaisuuksia, joilla rakennetaan kyvykkyyttä kasvattaa vaikut- tavuutta. Menestyksekkään tulorahoitteisen toiminnan tuloksena GTK on merkittävästi kyennyt vahvistamaan kykyään toteuttaa investointeja ja rahoittaa niitä siirtomäärärahan suunnitelmallisella kohdentamisella tule- vina vuosina. Lisäksi näitä monivuotisia investointikokonaisuuksia pyri- tään osarahoittamaan erillisistä rahoituslähteistä lähivuosien aikana.
Geologian tutkimuskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä 447 henkilöä (tilanne 14.9.2022). Toimipaikkamme sijaitsevat Espoossa (240 hlöä), Kokkolassa (31 hlöä), Kuopiossa (84 hlöä), Lopella (2 hlöä), Outokum- mussa (45 hlöä) ja Rovaniemellä (45 hlöä). Vuonna 2021 henkilötyövuo- sia kertyi 429 ja vuodelle 2022 Kiekun henkilötyövuosiennuste on 438 henkilötyövuotta.
Vuoden 2022 lähtökohtana on 0,3 M€ pienempi toimintamenorahoitus edelliseen vuoteen verrattuna (vuoden 2022 TA‐rahoitus 33,1 M€ ja siir- tomääräraha 2021 vuodelta 10,2 M€). Merkittävä osa vuodelta 2021 siir- tyneestä määrärahasta johtui hyvästä tuloksesta. Lisäksi jo päätettyjen, strategiaa tukevien investointien siirtymistä vuoden 2022 puolelle tapah- tui covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi. Vuoden 2022 talous on py- synyt tasapainossa ulkopuolisen tulorahoituksen tason noususuunnasta ja kasvaneesta talousarviorahoituksesta johtuen, vaikka bruttomenojen ennustetaan selvästi kasvavan pandemiatilanteen helpottuessa, ja ylei- nen taloustilanne on oleellisesti haastavampi. Menoja kasvattavat siirty- neiden investointien realisoituminen, henkilöstömäärän kasvu sekä mat- kustusrajoitusten vähittäinen purkautuminen.
Verkostoyhteistyö on jatkunut ja kasvattanut yhteisrahoitteista projekti- kantaa kansallisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta. Maksulli- sen toiminnan osalta kansainvälisen vientiprojektitoiminnan odotetaan edelleen monipuolistuvan ja pysyvän edellisen vuoden tasolla. Talousar- vioon kirjattu maksullisen toiminnan tulotavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan ja myös maksullisen toiminnan ylijäämätavoite (7 %) saa- vutettaneen. Kokonaisuudessaan vuoden 2022 GTK:n tilauskanta on 17,5 M€. GTK:n talous on hallinnassa eikä myönnettyä määrärahaa tulla ylittämään.
Covid-19-pandemian vaikutuksen GTK:n toimintaan
Pandemian edelleen jatkuessa mutta yhteiskunnan samalla avautuessa GTK on sopeuttanut toimintansa menestyksekkäästi muuttuvan tilanteen edellyttämällä tavalla. Operatiivisen toiminnan osalta tilanne on pitkälti normalisoitunut, ja työtä pystytään valtaosin tekemään ilman rajoituksia.
Vakavimmat vaikutukset kohdistuvat tällä hetkellä pandemiasta alkanee- seen ja Ukrainan sodan kiihdyttämään erilaisten komponenttien saata- vuuden heikkenemiseen, ja osin matkustusrajoituksiin. Nämä ovat johta- neet investointien osin merkittävään viivästymiseen voimakkaista edistä- misponnisteluista huolimatta.
Toisaalta pandemian mahdollistama työn tekemisen tapojen muuttami- nen GTK 2.0 -muutosohjelman kautta on selkeästi parantanut GTK:n toimintaedellytyksiä, työnantajakuvaa ja mahdollisuutta toimia selkeästi haastavammaksi muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa. Aidon moni- paikkainen työ parantaa oleellisesti kykyämme tuloksekkaaseen toimin- taan haastavassa toimintaympäristössä.
2 Toimintaympäristön kuvaus Yleinen toimintaympäristön kuvaus
EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä käynnissä on ennätysmäärä toimia, joilla sekä hiilineutraali- suutta että luontokadon hidastamista tavoitellaan. Myös kriittisten raaka- aineiden saantia ja omavaraisuusastetta pyritään turvaamaan EU:ssa uudella aloitteella, jossa mineraalien ja metallien merkitys energia- ja digitaalisuusmurrokselle korostuu. Energia- ja huoltovarmuushaasteet ovat nousseet Ukrainan sodan myötä täysin ennakoimattomaan mitta- luokkaan. GTK:n kannalta tilanne on haastava: tarjolla on poikkeukselli- nen määrä mahdollisuuksia, joihin tarttumista kuitenkin vaikeuttavat kus- tannusten ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden voima- kas nousu.
Suomen talouden kehitystä uhkaa loppuvuodesta 2022 moni epävar- muustekijä: Ukrainan sodan jatkuminen, inflaation kiihtyminen ja erityi- sesti energian ja raaka-aineiden hintojen kohoaminen sekä korkojen nousu. Yleinen epävarmuus hidastaa ennusteiden mukaan investointien kasvua. Riski Suomen ajautumisesta taantumaan jo vuoden 2022 lo- pulla on selkeä, ja kasvu-uralle pääsemistä maailmantilanteen säilyessä nykyisenä jouduttaneen odottamaan vähintään vuoden 2024 alkupuo- lelle. Suomen vientimarkkinoista Venäjä sulkeutuu pitkäksi aikaa. Talou- delliset, tuotannolliset ja poliittiset tekijät ohjaavat globaaleja toimitusket- juja hakemaan uutta tasapainoa, mikä voi olla myös mahdollisuus suo- malaiselle teollisuudelle. Korkea velka ja kohoavat korot syövät julkisen talouden liikkumavaraa ja puskureita. Vahva työllisyyskehitys on tukenut kotitalouksien ostovoimaa ja luottamusta talouteen, mutta kiihtyvä inflaa- tio leikkaa kulutusmahdollisuuksia.
Hallinnonalojen strategisten linjausten ja hallitusohjelmasta johdettujen tavoitteiden ohjausote pysyy vahvana. Haasteena on tasapaino viraston perustehtävän tehokkaan toteuttamisen ja hallitusohjelmasta johdetun tavoitteiston välillä: epävarmuus ja ennakoimattomuus edellyttävät en- tistä rohkeampaa otetta uusien avausten tekemiseen. Vuoden 2023 ai- kana GTK laatii uuden strategian kaudelle 2024–2027. Tätä työtä leimaa
voimakas ennakoinnin ja tulevaisuuskuvan analysoinnin tarve. GTK:n keskeisen ydinosaamisen mineraali-, energia- ja ympäristösektorilla tuottamalle tiedolle on tällä hetkellä tarvetta enemmän kuin koskaan lai- toksen nykymuotoisen toiminnan aikana, ja erityisesti tutkimus- ja inno- vaatiotoiminnan roolin merkitys korostuu entisestään. Toiminnan ja tuot- tavuuden päättäväinen kehittäminen valituilla painopistealueilla on epä- varmassa toimintaympäristössä avainasemassa.
Asiakastoimialojen ja palvelujen kysynnän kehittyminen
Covid19 -pandemian luoma epävarmuus vaimenee tulevaisuudessa. Kuitenkin energiakriisi, inflaation kiihtyminen ja muut maailmantalouden riskit tekevät kysynnän näkymistä edelleen epävarmoja. Toisaalta muu- tokset toimintaympäristössä luovat monille aloille myös uusia mahdolli- suuksia. Esimerkiksi kaivosalan aktiivisuus ja investoinnit malminetsin- tään ovat kasvamassa metallien maailmanmarkkinahintojen nousun sii- vittämänä. Korkeiden hintojen taustalla on mm. yhteiskuntien sähköisty- miseen liittyvät raaka-ainetarpeet. Palvelujen ja aineistojen kysyntä on aktiivista ja kokonaisvaikutukset GTK:n palvelujen kysyntään ovat posi- tiivisia. Monia raaka-ainealan investointeja on käynnistynyt ja globaalin kysynnän erityisesti energian varastoinnissa tarvittavien metallien ja mi- neraalien osalta odotetaan edelleen kasvavan. Sähköistyminen etenee edelleen ylläpitäen kysyntää. Erityisesti vastuullisesti tuotettujen raaka- aineiden kysyntään on kasvavaa kiinnostusta, ja tämä heijastuu koko arvoketjuihin ja luo edellytyksiä kehittää myös GTK:n palvelutarjoomaa. Kehityksen kärjessä ovat IEA:n mukaan akkujen kehitys, vedyn tuotanto ja myös hiilidioksidin talteenotto. Potentiaaliset kasvavat markkinat liitty- vät hiilivapaan energian hyödyntämiseen, kiertotalouden ja materiaalita- louden parantamiseen, uusien materiaalilähteiden tutkimiseen, ympäris- töriskien ja -haittojen hallintaan, puhtaan veden saatavuuteen sekä mal- minetsinnän ja kaivostoiminnan tietoinfrastruktuurien kehittämiseen.
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristössä on korostunut tarve edistää yhä nopeammin öljyn, kaasun sekä kivihiilen käytön vä- hentämistä ja korvaamista uusiutuvilla energialähteillä EU:ssa. Energia- ja materiaalijärjestelmän välisiä riippuvuussuhteita tunnistetaan ja tie- dostetaan yhä paremmin. Myös teknologia ja raaka-aineet liittyvät tiiviisti toisiinsa. Energia- ja materiatulevaisuus on koko joukko uusia raaka-ai- neita, uusia tapoja tuottaa, käyttää ja varastoida energiaa. Mahdollisten haasteiden ennakoiminen ja niihin varautuminen on muutoksen onnistu- misen kannalta tärkeää. Energiamurros vaikuttaa entistä vahvemmin yri- tysten TKI-toiminnan suuntaamiseen ja osaamistarpeisiin.
Kiina vahvistaa määrätietoisesti otettaan uusiutuvasta energiasta ja sen teknologiavalmistuksesta. Samaan aikaan se pyrkii varmistamaan myös fossiilisten polttoaineiden, mineraali ja metalliraaka-aineiden saannin.
Monet maat ja toimijat ovat nostaneet raaka-aineiden merkitystä agen- dallaan ja jakaneet huolen mahdollista energiasiirtymää hidastavista pul- lonkauloista tuotantoketjuissa. Kriittiset raaka-aineet ovat tulleet pysy- väksi osaksi geopolitiikan keskustelua. Ennusteita erilaisten raaka-ainei- den kasvavista tarpeista tehdään jatkuvasti. Yhteistä niille on nykyisen tuotantokapasiteetin kasvattaminen moninkertaiseksi usein nopealla ai- kataululla.
Tarve liikenteen sähköistämiselle ja sähkön varastoinnin ratkaisuille kas- vaa. Tehokkain ja nopeimmin yleistyvä sähkön varastointitapa litium-
ioniakkuihin ei ratkaise kaikkea. Ison mittakaavan sähkön varastoinnissa ratkaisuja haetaan tyypillisesti mm. vanadiini-virtausakuista, pumppuve- sivoimasta sekä Power-to-Gas ratkaisuista. Suomi on vahvasti liikkeellä kasvavan vetytalouden edistämisessä ja vedyn hyödyntämisessä ener- gian kausivarastointiin joko sellaisenaan esim. kallioluolissa tai synteetti- sinä polttoaineina. Energiatehokkuuden lisääminen on myös tärkeää.
EU komission tavoite on kolminkertaistaa lämpöpumppujen määrä seu- raavan 8 vuoden kuluessa. Teollisten prosessien materiaali-, energia-, vesi- ja kemikaalitehokkuus ovat edellytyksiä tuotannon pitämisessä kil- pailukykyisenä. Tähän liittyvä osaamisen ja teknologian kehittymisen merkitys jatkaa kasvuaan, erityisesti tuotantoon tulevien malmiesiinty- mien köyhtyessä.
Geotieto
Osana globaalia tiedon merkityksen kasvua ja digitalisaatiokehitystä tie- don hyödyntämiseen liittyvien ekosysteemien ja datatalouden kasvu jat- kuu. Tiedon vaikuttavuus ja arvo syntyvät siitä, että tietoa hyödynnetään laaja-alaisesti useilla sovellusalueilla ja monitieteellisesti. Geotiedon hyödyntämisen mahdollistaminen eri toimialoilla verkostojen ja tie- toekosysteemien kautta on avainasemassa GTK:n vaikuttavuuden kas- vattamisessa.
Geotieteellisen tiedon kytkeminen osaksi fyysisen ympäristön virtuaali- sia malleja, digitaalisia kaksosia, tuo merkittävää vaikuttavuuspotentiaa- lia esimerkiksi raaka-ainevarojen ja kiertotalouden, ympäristöriskien ar- vioinnin ja älykkäät kaupungit osa-alueilla.
Tekoälyn menetelmien, kuten koneoppimisen, hyödyntäminen mahdol- listaa uudentyyppisten tietoaineistojen tuotannon aiempaa tehokkaam- min. Menetelmien avulla monitieteellisistä lähtöaineistoista on mahdol- lista tuottaa uudentyyppisiä tulkintoja maa- ja kallioperän ominaisuuk- sista yhteiskunnan päätöksenteon, yritysten ja tutkimuksen käyttöön. Sekä mallinnus että tekoälyn menetelmien hyödyntäminen pohjautuvat riittäviin ja laadukkaisiin lähtöaineistoihin, sillä sidosryhmien kysyntä kohdistuu aiempaa yksityiskohtaisempiin lopputuloksiin. Tämän vuoksi myös uutta, aiemmin kerättyä dataa täydentävää, tietoa on tarpeen koota tietovarantoihin modernien tiedonhallintaratkaisujen piiriin.
Tietopolitiikassa, etenkin tutkimusaineistojen osalta, kansalliset si- toumukset avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen tutkimuksen tietoai- neistojen mahdollisimman avoimeen saatavuuteen ohjaavat kaikkia jul- kisin varoin toimivia tutkimustoimijoita. Muutokset maailmanpoliittisessa tilanteessa ovat nostaneet esiin tarpeen arvioida paikkatietojen ja niiden yhdistelmien turvallisuusriskejä aiempaa tarkemmin. Tietoaineistojen lii- ketaloudellinen hyödyntäminen GTK:n kaltaisen toimijan kohdalla tapah- tuu melko ahtaissa raameissa, mutta mahdollisuuksia on löydettävissä mm. uudentyyppisten digitaalisten palvelujen ja niiden liiketoimintamal- lien kautta.
Kilpailu geotieteellisestä, ICT-teknologioiden ja digitalisaation osaajista on kovaa samaan aikaan, kun GTK:n osaajapoistuma eläköitymisten kautta on suurta. Geotietoon ja siihen liittyvien digitaalisten ratkaisujen osaamista vahvistetaan henkilöstön osaamisen kehittämisellä sekä rek- rytointien ja kumppanien käytön kautta.
3 GTK:n vaikuttavuustavoitteet
GTK:n strategian pohjalta on vuodelle 2023 asetettu seuraavat vaikutta- vuustavoitteet, jotka on johdettu hallitusohjelman ja TEM:n asettamista tavoitteista.
1. Asiakkaiden menestyksen mahdollistaminen älykkäillä ratkaisuilla (TAE)
2. Suomen talouden kasvu luonnonvarojen kehittyvällä ja kestävällä käytöllä (TAE)
3. Relevantin tiedon pohjalta kestävämpää kasvua edistäviä päätöksiä (TAE)
4 GTK:n toiminnalliset tavoitteet
GTK:n ydintoiminta jakautuu seuraaviin tulosalueisiin, jotka vastaavat laitoksen pitkän aikavälin toimijarooleja yhteiskunnassa.
• Asiakasratkaisut: Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia asiakasratkaisuja.
• Tiede ja innovaatiot: Tuottaa aktiivisena ekosysteemitoimijana tie- teellisiä tuloksia ja innovaatioita vastaamaan keskeisiin haasteisiin.
• Geotieto: Tuottaa, kokoaa, jalostaa ja jakaa geotietoa. Ekosysteemi- toimijana huolehtii tietopääoman kehittymisestä ja hyödyntämismah- dollisuuksien parantamisesta.
Tulosalueiden pitkän aikavälin tavoitetila
Asiakasratkaisut -tulosalueen keskeinen tavoite on varmistaa pitkällä aikavälillä kyky tuottaa asiakasvaikuttavuutta. Asiakasratkaisut -tulosalu- een osalta pitkän aikavälin päälinjat ja tavoitetila on päivitetty vuoden 2022 kevään aikana. Päivityksessä tarkennettiin keskeisiä tavoitteita GTK:n palveluiden, kohdemarkkinan ja projektiportfolion osalta. Tär- keänä tavoitteena on tehostaa tutkimuksen tuottamien tulosten tuotteis- tamista ja kaupallistamista sekä edelleen parantaa asiakkuuksien johta- mista ja kasvattaa maksullista projektitoimintaa kotimaassa ja kansain- välisesti liiketoiminta- ja hinnoittelumallin pohjalta. Uudet asiakkuudet ja kestävät asiakassuhteet ovat pitkän aikavälin tärkeitä tavoitteita, jotka vaikuttavat positiivisesti myös GTK:n kokonaisvaikuttavuuteen.
Tiede- ja innovaatiot -tulosalueen pitkän aikavälin tavoitetilana on että, GTK vahvistaa merkitystään tieteellisenä toimijana, ja GTK:lla on tun- nustettu rooli yhteiskunnassa geotieteellisen osaamisen keskuksena TKI-kentässä. Myös geologian ja sen lähitieteiden asema sekä elinvoi- maisuus kasvavat kansallisella tasolla yhteistyössä kumppaneiden kanssa kehittämällä osaamista ja infrastruktuureja. Lisäksi soveltavaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja on yhä enemmän käytössä
globaalisti. Tuotoksemme ovat lisänneet teollisia investointeja ja työlli- syyttä, vähentäneet teollisuuden CO2 päästöjä materiaali- ja energiate- hokkuuden kasvulla, lisänneet uusiutuvan energian tuotantoa, auttaneet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä parantaneet ympäristön ti- laa.
Geotieto-tulosalueen vaikuttavuus muodostuu tiedon jalostus- ja hyö- dyntämisketjujen kautta. GTK:n tavoitteena on kasvattaa geotiedon vai- kuttavuutta toimimalla aktiivisesti niin, että geotieto ja siitä jalostettu tie- tämys ovat enenevissä määrin mukana keskeisten tieteenalojen ja toi- mialojen sisäisten ja niiden välisten haasteiden ratkaisuissa, yhteiskun- nan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Geotieto-tulosalue on etenkin kansallisesti merkittävä. Kansainvälisesti geotiedon merkitys korostuu mm. Eurooppa-tasolla raaka-ainevaroihin liittyvissä kysymyksissä sekä primääriraaka-aineiden että kiertotalouden raaka-ainevirtojen osalta. Ta- voitteena on edelleen lisätä ymmärrystä maa- ja kallioperän ominaisuuk- sista, prosesseista ja luonnonvaroista hyödyntämällä eri lähteistä saata- van datan integraatiota ja tekoälyn menetelmiä.
GTK:n tulosalueet
Talousarvioesityksessä on esitetty seuraavat tavoitteet.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2021 toteuma | 2022 tavoite | 2023 tavoite | |
Tulosalueen osuus ydin- | |||
toiminnasta (%) - asiakasratkaisut | 12,6 | 20 | 20 |
- tiede ja innovaatiot | 29,7 | 35 | 35 |
- geotieto | 27,2 | 25 | 25 |
- muu ydintoiminta | 30,5 | 20 | 20 |
GTK:n toiminnalliset tavoitteet
Yhteistyössä ministeriön kanssa asetetut tutkimuskeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet tukevat GTK:n vaikuttavuustavoitteiden saavut- tamista. Niiden kautta GTK vastaa omaan toimialaansa liittyviin hallitus- ohjelman keskeisiin kirjauksiin ja vahvistaa tuloksellisuutta. Erityisesti kiertotalouden, investointien ja työllisyyden parantamisen sekä ilmaston- muutokseen ja vähähiilisyyteen liittyvät ratkaisut korostuvat GTK:n stra- tegian mukaisesti.
TT1 Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakasratkaisuja. (TAE)
TT2 Tutkimus ja innovaatiotoiminta vahvistavat GTK:n tuloksellisuutta asiakasratkaisujen tuottajana ja yhteistyökumppanina. (TAE)
TT3 Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttötapoja. (TAE)
TT4 Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään koko toiminnassa. (TAE)
GTK:n digivalmiuksien kasvattaminen dTEM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja digikompassin tavoitteiden huomiointi
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että konsernin virastot edis- tävät toiminnassaan digikompassissa kuvattuja tavoitteita ja toteuttavat hallinnonalan yhteisen dTEM –ohjelman tavoitteita ja linjauksia sekä varmistavat että virastojen digivalmiudet kasvavat. Tavoitetta mitataan konsernin virastojen digikypsyysindeksillä, jossa GTK:n tavoite on vähin- tään 3,20 (asiantuntija-arviointi asteikolla 1–5). Xxx.xx -verkkosivuston ja geotiedon jakelun digitaalisten palvelujen kautta (xxx.xx) GTK parantaa palvelujen saatavuutta entistä laajemman yritysjoukon ulottuville ja sa- malla tehostaa palveluprosessejaan.
Tämän lisäksi TEM:n hallinnonalan yhteisenä tavoitteena on siirtyä eGo- vernment-tasolta Digital Government -tasolle vuoteen 2025 mennessä. GTK vastaa tavoitteeseen mm. geotieto-roolin kehittämiseen ja GTK Mintecin digitalisaatioon liittyvillä mittavilla kehitysinvestoinneilla ja -toi- menpiteillä sekä digitalisaation kasvavalla hyödyntämisellä monipaikkai- sen työn tueksi. GTK on GTK 2.0 -muutosohjelmansa kautta siirtynyt selkeään edelläkävijäasemaan rakentamalla kumppaniensa kanssa ta- voitteellisesti uuden työn tekemisen kulttuuria, jossa keskeistä on digi- taalisten työympäristöjen edelläkävijätason käyttö. Globaali toimintaym- päristömme ja asiakkaidemme vaatimukset tukevat luontaisesti digitaali- sen kyvykkyytemme kasvua ja varmistavat toimintamme modernin digi- taalisuuden.
Tiedolla johtaminen tukee GTK:n kokonaistavoitteiston toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2020 uudistetut mittaamiskäytänteet ovat vakiintuneet osaksi johtamistyötä ja tietoon perustuvaa päätöksen- tekoa. Kokonaiskehittämisessä huomioidaan tiedonsiirron automaatio ja manuaalista raportointia vähennetään systemaattisesti. Ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseksi tietotarpeet ja laskentasäännöt validoi- daan säännöllisesti. Tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja johtamis- ja ohjausmallia kehitetään kohti kokonaisvaltaisempaa tietojohtamista.
GTK:n toiminnalle asetetut yhteiset HR-tavoitteet ja monipaikkaisuuden edistäminen
Valtion työnantajakuvan uudistaminen edesauttaa GTK:n lyhyen ja pit- kän aikavälin tarpeita osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Joulukuussa 2020 käynnistettiin GTK 2.0 tulevaisuuden monipaikkainen työ -muutos- ohjelman valmistelu ja asetettiin tavoitteeksi, että GTK:n moderni tapa toimia tunnistetaan julkishallinnon edelläkävijänä ja että muutosohjelma on päättyessään vaikuttanut merkittävästi organisaation julkisuusku- vaan. Muutosohjelma päättyy helmikuussa 2023, minkä jälkeen uuden- laisen työn tekemisen kulttuurin edistäminen on osa arkeamme. Saavu- tetuista tuloksista ja edistysaskeleista viestitään aktiivisesti sekä sisäi- sesti että ulkoisesti. Ohjelman näkyvyyden ansiosta GTK:n mahdollisuu- det jatkuvasti kovenevassa työmarkkina- ja osaamiskilpailussa ovat sel- keästi parantuneet ja GTK näyttäytyy vetovoimaisena työnantajana.
Monipaikkaisuuden ja liikkuvuuden edistämiseksi GTK 2.0 -muutosohjel- massa testataan ja otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisia toimintamal- leja tukemaan tuloksekasta työskentelyä. Tämä mahdollistaa VM:n mo- nipaikkaisen työn linjausten sujuvan toteuttamisen. Esimerkiksi suurinta osaa rekrytoinneista ei ole kiinnitetty tiettyyn toimipisteeseen, vaan haki- jat voivat valita itselleen sopivimman paikkakunnan. Yhteistyötä Se- naatin kanssa jatketaan pilottivirastona valtion työympäristöekosystee- mityössä, ja GTK haluaa osaltaan hyödyntää valtion toimitilastrategian tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Lisäksi olemme yhtenä Se- naatin rahoittamana pilottivirastona mukana Monipaikkaisen työn val- miudet ja käytännöt -tutkimusohjelmassa.
Tasa-arvon ja työelämän monimuotoisuuden edistäminen
GTK:n toimintaympäristössä sukupuolten tasa-arvon rinnalla keskeisiä monimuotoisuuden osa-alueita ovat ikärakenne ja henkilöstön kansain- välistyminen. GTK:n on kyettävä huolehtimaan sekä uusien työntekijöi- den perehdyttämisestä että eläköityvien työntekijöiden osaamisen siirtä- misestä. Osaamispääoman ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää lisäksi kansainvälisiä rekrytointeja, mikä vaatii jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä sujuvan maahanmuuton tukemiseksi. Inklusiivisen työym- päristön luomiseksi painopisteenä on kehittää organisaation kyvykkyyttä toimia englannin kielellä.
GTK:lla on vakiintuneet toimintatavat ja esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmasta on tuore päivitetty versio. Suunnitelmassa on huomioitu Euroopan komission Horizon Europe Guidance on Gender Equality Plan (GEP) ‐dokumentissa kuvatut vaatimukset ja tavoitteet.
Osana laajempaa uuden työn tekemisen kulttuuria on myös GTK 2.0 - muutosohjelmassa nostettu kehittämiskohteeksi yhdenvertaisuus. GTK laatii viranomaistoimintaan liittyvän toiminnallisen yhdenvertaisuussuun- nitelman kesäkuuhun 2023 mennessä.
Julkiset hankinnat vaikuttavammiksi
Hankinta-Suomi -ohjelman TOIMI2 -projektin osana on laadittu julkisten hankintojen strategian toimintasuunnitelma vuonna 2021. Kesällä 2022 on jo otettu käyttöön Valtiokonttorin kehittämä kansallisen hankintaosaa- misen sähköinen itsearviointityökalu ja sen käyttöä aktivoidaan vuonna
2023. GTK:n toimintasuunnitelmaan on valittu kehittämistavoitteita ja - toimenpiteitä niiltä kansallisen hankintastrategian osa-alueilta, jotka ovat GTK:n näkökulmasta merkityksellisimpiä.
Kirjanpitoyksikön merkityksellisimmät kehittämistavoitteet ja -toimenpi- teet liittyvät seuraaviin kansallisen hankintastrategian osa-alueisiin:
- Hankintojen strateginen johtaminen
- Hankintataidot
- Tietojohtaminen ja vaikuttavuus
- Innovatiivisuus
- Ekologinen ja sosiaalinen vastuullisuus
Geologian tutkimuskeskus osallistuu Hankinta-Suomen Johdon hankin- tanäkymän pilotointiin. Hankintanäkymällä parannetaan hankintojen tie- dolla johtamista.
Hankintataitoja parannetaan organisaation kaikilla tasoilla jatkamalla vuonna 2022 lanseerattuja hankintatoimen perehdytyskoulutuksia ja jär- jestämällä syventäviä sisäisiä hankintakoulutuksia.
Vastuullisuustavoitteet ja yhtenäinen vastuullisuusraportointi
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat kehyksen GTK:n vas- tuullisuustyölle ja vastuullisuustavoitteille. GTK on priorisoinut seuraa- vat viisi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joita se voi toiminnallaan merkittävimmin edistää: puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria, vastuul- lista kuluttamista sekä yhteistyö ja kumppanuus.
Edellä mainittujen tavoitteiden edistämisestä raportoidaan vuosittain vastuullisuusraportissa Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti. Vastuul- lisuusraportissa kerrotaan myös laajemmin vastuullisuudesta valittujen mittareiden kautta.
Vastuullisuus ulottuu sekä sisäiseen toimintaan että ydintoimintaan: se on sekä kestävyyshaasteiden ratkaisemista että oman toiminnan kehit- tämistä. Vuonna 2023 täsmennetään vastuullisuustavoitteita ja mitta- reita, sekä otetaan vastuullisuus huomioon osana strategian 2024–2027 laadintaa, laatua ja riskienarviointia. Vastuullisuus näkyy läpileikkaavasti toiminnassa mm. asiakastyössä, projektikriteereissä, hankinnoissa sekä henkilöstöpolitiikassa ja rekrytoinneissa. Vuonna 2020 julkaistu eettinen ohje päivitetään vuonna 2023 ajantasaiseksi. Pitkän linjan tavoitteena on, että GTK on yksi valtionhallinnon edelläkävijöistä vastuullisuuden edistämisessä ja että GTK tunnetaan vastuullisena toimijana.
Tulossopimustavoitteet ja mittarit
Mittareiden kuvaukset liitteessä 5.
Mittareiden tavoitetaso on vähintään yhtä suuri tai suurempi kuin ilmoi- tettu tavoiteluku.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Q2/2022 | 2022 Tavoite | 2023 Tavoite | 2024 Alustava tavoite | 2025 Alustava tavoite | 2026 Alustava tavoite | |
Vaikuttavuustavoite 1. Asiakkaiden menestyksen mahdollistaminen älykkäillä ratkaisuilla | ||||||
VTM 1. Huipputason erikois- osaamiseen ja laitteisiin pe- rustuvan myynnin osuus pro- jektitoiminnan tuloista kasvaa (TTM 2.1 + 3.1 / TTM 1.1) %- osuus. | 28,6 % | 24 % | 26 % | 28 % | 30 % | 30 % |
Vaikuttavuustavoite 2. Suomen talouden kasvu luonnonvarojen kehittyvällä ja kestävällä käytöllä | ||||||
VTM 2. Yritysyhteistyön määrä kasvaa; maksullisten ja yhteisrahoitteisten projektien osuus projektitoiminnasta kas- vaa (TTM 1.2 / koko ydintoi- minnan htv) %-osuus. lähtöoletukset: (i) luonnonva- rojen käytöllä viitataan ensisi- jaisesti elinkeinotoimintaan ja (ii) kaikki projektimme ovat kytkeytyneitä VT2 -tavoittee- seen. | 25,2 % | 31 % | 32 % | 35 % | 36 % | 36 % |
Vaikuttavuustavoite 3. Relevantin tiedon pohjalta kestävämpää kasvua edistäviä päätöksiä | ||||||
VTM 3. Itsearvion tueksi las- ketaan arvioidusti koko tieto- arvoketjun käytettävyyden ja relevanssin kehittyminen. Ko- konaisuudessa huomioidaan geotiedon tietovarannon ker- tymätieto, käyttötiedot tieto- tuotteista ja -palveluista, tieto- ratkaisujen ja tietoaineistojen myyntitulojen kehittyminen sekä digitaalisuusasteen ke- hittyminen. (TTM 1.3. + 2.3. + 3.1. + 3.2. + 3.3. + 3.4 koko- naisedistymä). Indeksiluku 1– 5. | - | 3 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
Q2/2022 | 2022 Tavoite | 2023 Tavoite | 2024 Alustava tavoite | 2025 Alustava tavoite | 2026 Alustava tavoite | |
Toiminnallinen tavoite 1. Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustu- via palveluja ja asiakasratkaisuja. | ||||||
TTM 1.1 Projektitoiminnan tu- lot (€) | 2,4 M€ | 13 M€ | 13,5 M€ | 14 M€ | 15 M€ | 15 M€ |
TTM 1.2. Maksulliset ja yh- teisrahoitteiset projektit yritys- ten kanssa (htv) | 35,8 htv | 76 htv | 77 htv | 78 htv | 80 htv | 80 htv |
TTM 1.3. Tietotuotteiden ja - palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuotteiden ja -pal- veluiden aineistolatausten in- deksin muutos (2019 = 100). | 145,2 | 145 | 160 | 165 | 170 | 175 |
Toiminnallinen tavoite 2. Tutkimus ja innovaatiotoiminta vahvistavat GTK:n tuloksellisuutta asiakas- ratkaisujen tuottajana ja yhteistyökumppanina. | ||||||
TTM 2.1. Laitekannan tulot (maksullinen toiminta, €) | 0,36 M€ | 1,35 M€ | 1,4 M€ | 1,5 M€ | 2,0 M€ | 2,0 M€ |
TTM 2.2. Koko T&I –toimin- nan volyymi, htv | 43,26 htv | 63 htv | 75 htv | 75 htv | 80 htv | 85 htv |
TTM 2.3. Digitaalisuusaste, tulkitun tiedon digitaalinen käytettävyys (painotettu ka.) | 1,0 | 1,4 | 1,6 | 1,6 | 1,6 | 1,6 |
Tuotokset ja laadunhallinta
Q2/2022 | 2022 Tavoite | 2023 Tavoite | 2024 Alustava tavoite | 2025 Alustava tavoite | 2026 Alustava tavoite | |
Toiminnallinen tavoite 3. Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää tiedon hyödyntämistä ja mahdollis- taa uusia tiedon käyttötapoja. | ||||||
TTM 3.1. Tietoratkaisuprojekti- toiminnan ja tietoaineistojen myynnin tulot (€) | 0,3 M€ | 1,65 M€ | 1,7 M€ | 1,7 M€ | 2,0 M€ | 2,0 M€ |
TTM 3.2. Tiedon kokonaisker- tymä tietovarantoon, indeksin muutos. (2019 = 100). | 123,5 | 124 | 125 | 127 | 130 | 133 |
TTM 3.3. Tietotuotteiden ja - palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuotteiden ja -palvelujen käyttäjien määrän indeksin muutos. (2019 = 100). | 92,2 | 137 | 147 | 157 | 167 | 167 |
TTM 3.4. Digitaalisuusaste, havaintotiedon digitaalinen käytettävyys (painotettu ka.) | 1,2 | 1,6 | 1,6 | 1,6 | 1,6 | 1,6 |
Toiminnallinen tavoite 4. Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään koko toiminnassa. | ||||||
TTM 4. Tuottavuutta paranta- vat uudistetut tiedontuotanto- tai palveluprosessit (kpl) | - | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 |
Toiminnallinen tavoite 5. Laadunhallinnan ja asiakasymmärryksen jatkuva parantaminen kattaa koko toiminnan ja varmistaa asiakastyytyväisyyden. | ||||||
TTM 5. Laadunhallinta varmis- taa asiakastyytyväisyyden. (Mittari asiakastyytyväisyys -in- deksiluku) | - | 2,5 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä parantavat toimenpiteet ovat keskeisiä strategia- kaudella. Keskiössä ovat henkilöstön työhyvinvointi ja johtamisen parantaminen.
2021 | 2022 | 2023 | |
toteuma | tavoite | tavoite | |
Henkilötyövuosien kehitys | 429 | 430 | 438 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1–5) | 3,74 | 3,80 | 3,80 |
GTK:n digivalmiuksien kasvattaminen dTEM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti
2021 | 2022 | 2023 | |
toteuma | tavoite | tavoite | |
GTK:n digivalmiudet kasvavat | |||
– Digikypsyysindeksi | |||
(itsearvio, 1–5) | 3,14 | 3,20 | 3,20 |
Määrärahat ja tulot
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Määrärahat | toteuma | tavoite | tavoite | alustava tavoite | alustava tavoite | alustava tavoite |
TEM:n rahoitus (€) | 33 347 000 | 32 845 000 | 31 641 000 | 31 822 000 | 31 822 000 | 31 822 000 |
Momentti 32.01.04 | ||||||
Tulot Bruttotulot | 15 656 188 | 13 000 000 | 13 500 000 | |||
Maksullisen toiminnan kustannusvastaava- uus % | 113 | 108 | 108 | |||
Yhteisrahoitteisen toi- minnan omarahoitus- osuus % | 59,3 | 50 | 50 |
GTK:n riskienhallinta on järjestetty Valtiovarainministeriön suosituksen ja yleisesti käytetyn ISO 31000 –riskienhallintastandardin pohjalta.
GTK:n riskikuva on kuvattu liitteessä 5.
Erityisesti kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden lisääntymi- nen Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien seurauksena on ko- rostanut riskienhallinnan merkitystä riskikuvan eri sektoreilla. Raaka-ai- neisiin ja energiahuoltoon kohdistuvista riskeistä osa näyttäytyy GTK:n toiminnassa uhkan lisäksi myös mahdollisuutena.
Laitostason sisäisessä riskikuvassa ei kuitenkaan ole havaittavissa mer- kittäviä muutoksia verrattuna siihen, mitä vuoden 2021 tulossopimuk- sessa on todettu. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan edelleen tarkasti ja riskikuvaa päivitetään tarvittaessa ja strategiatyön yhteydessä.
Vuoden 2021 aikana tulosyksikkötason riskiarvioiden säännöllinen tar- kastelu vakiinnutettiin osaksi toimintaa ja vuoden 2022 alusta riskiarvioi- den tarkastelu, päivittäminen ja hallintatoimet raportoidaan operatiivi- selle johdolle neljännesvuosiraportoinnin oleellisena osana. Tämä on linjassa GTK:n strategian ja toimintamallin kanssa, jossa tulosyksiköiden vastuut fokusalueiden ja kasvavan vaikuttavuuden alueiden tavoitteiden saavuttamisesta ovat huomattavia.
Osaamisen ja asiantuntijuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat kriitti- siä GTK:n toiminnan kannalta. Henkilöstön vaihtuvuus on edelleen suurta eläköitymisistä johtuen ja henkilöstömäärä on lisäksi tulossopi- muskauden aikana kasvanut selvästi. Rekrytointeihin ja poistumaan liit- tyvät riskit tiedostetaan ja niiden hallitsemiseen kiinnitetään jatkuvasti kasvavaa huomiota. Operatiiviset yksiköt jatkavat strategian ohjaamana vuonna 2020 aloitettua fokusalueiden ja kasvavan vaikuttavuuden aluei- den vahvistamista. Toimintajärjestelmän kokonaiskehittämistä jatketaan vuonna 2022 suunnitelman mukaan. Osaamista kehitetään sidosryh- mien kanssa yhteistyössä asiakaslähtöisesti prosesseja kehittämällä; prosessikuvaukset ja työohjeet ovat parhaillaan työn alla. Laatu syntyy ajantasaista toimintadokumentaatiota noudattamalla, prosessien tuotos- ten ja palveluiden jatkuva paraneminen taataan siirtymällä asteittain kohti asiakas- ja itseohjautuvampaa prosessijohtamisen toimintamallia, jossa henkilöstön osallistaminen ja tiimien merkitys kasvavat.
Työturvallisuuteen ja työn kuormittavuuteen liittyviin asiakokonaisuuksiin sekä turvallisuuspoikkeamien hallintakyvyn kehittämiseen on kiinnitetty huomiota toimintajärjestelmän toimintaohjeita uudistettaessa. Työturval- lisuuskokonaisuuden hallintaan ollaan parhaillaan kilpailuttamassa uutta turvallisuusohjelmistoa. Tietoturvallisuuden riskienhallintaa kehitetään edelleen perustuen sekä geotiedon merkittävyyteen GTK:n toiminnalle, että toimintaympäristöstä johtuviin kasvaviin tietoturvauhkiin. Geotieto- roolin kehittämiseksi on kuluvan vuoden alussa käynnistetty mittava ke- hittämisohjelma.
Riskien- ja laadunhallinnan näkökulmien yhteensovittamista ja synergia- etujen etsimistä jatketaan osana toimintajärjestelmän kehittämistä. Vuo- tuinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi suoritetaan sisäi- sen tarkastuksen palvelutoimittajan johtamana. Säännöllinen johdon EFQM-itsearviointi peilaa toiminnan ja toimintajärjestelmän tilaa pitkän
aikavälin ja strategiakauden tavoitteisiin sekä isoihin kehittämiskokonai- suuksiin.
Muuttuneen toimintaympäristön huomioiva riskikuva ja päivitetty GTK- tason riskiarvio on tehty vuonna 2021. Riskikuvassa tunnistettujen kor- keariskisimpien kohteiden hallintatoimien tarkentaminen on kuluvan vuo- den ja ensi vuoden painopisteenä. Tiedolla johtamisen mahdollisuuksia riskikuvan muutosten havainnointiin ja riskien hallintaan kehitetään.
Vuoden 2022 aikana on valmisteltu sähköisiä työvälineitä riskien käsitte- lyn ja hallintatoimien kohdistamiseksi ja niiden systematisoimisen hel- pottamiseksi. Tätä työtä jatketaan 2023 aikana.
Riskienhallinta on olennainen työväline uuden strategian valmistelu- työssä. Tällöin strategisiin valintoihin sisältyviä negatiivisia ja positiivisia riskejä voidaan järjestelmällisesti arvioida.
Tulossopimuksessa tavoitteet asetetaan neljälle vuodelle. Tavoitteet asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopimus päivitetään rullaavasti vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään kattavasti. Tuleva toimintavuosi on hallituskauden ja GTK:n strategia- kauden viimeinen, ja sen aikana laaditaan sekä uusi strategia että siihen sekä hallitusohjelmaan pohjaava tulossopimus.
Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoi- daan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tu- lossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpää- töskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Tavoit- teiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessä. Ra- portointi tulostavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa, ti- linpäätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväk- symisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä, jonka jälkeen ne käydään läpi tulosohjaajan kanssa ennen uuden tulossopimuksen laati- mista. Tulosopimus ja tilinpäätöstiedot raportoidaan Valtiokonttorin mää- räyksen mukaisesti (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx).
Lisäksi tulossopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshen- kilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain ja tarvittaessa täy- dentävillä tietopyynnöillä.
LIITE 1: MUUT ODOTUKSET GTK:N TOIMINTAA KOSKIEN
Seuraavaan on koottu muita odotuksia koskien GTK:n toimintaa suunnittelukaudella:
GTK toteuttaa palvelulupausta tuottamalla erikoisasiantuntemukseen perustuvia asiantuntijapalve- luja ja digitaalisia geotietopalveluja.
• GTK vastaa kaivoslain mukaisesta kaivosviranomaisen geologisen aineiston arkistoinnista, ja tekee yhteistyötä Tukes:in ja TEM:n hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa siten, että TEM:llä ja muilla viranomaisilla on käytössään riittävät tiedot malminetsinnän ja kaivostoimin- nan kehittymisestä.
• GTK syventää yhteistyötä korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tut- kimusverkostoyhteistyötä syvennetään konkreettisin toimin erityisesti yliopistojen kanssa.
• GTK laajentaa verkostojaan Tulanet-yhteenliittymän kautta osana tutkimuksen verkostostra- tegian toteuttamista.
• INSPIRE-direktiivin ja kansallisen lain paikkatietoinfrastruktuurista mukaisesti GTK on ainut vastuutaho Inspire-direktiivin liitteen 2 Geologia-teemaan ja liitteen 3 Mineraalivarat-teeman tiedontuottajana. Muissa teemoissa GTK on osavastuutahona (mm. energia/turve ja luon- nonriskialueet/happamat sulfidimaat). GTK on velvollinen tuottamaan ja ylläpitämään tieto- palvelun liitteiden 2 ja 3 osalta.
• GTK:lla on merkittävä asiantuntijarooli (maaperä, kallioperä, pohjavesi) lausunnonantajana lupa-asioissa (erityisesti kaivoshankkeiden lupaprosesseissa ympäristövaikutusten arvioi- jana) ja maakuntakaavoihin liittyen.
• GTK tarjoaa toimialan jalostettuja tietoaineistoja ja asiantuntijapalveluja pääasiassa yhteisra- hoitteisesti, muun muassa vesienhoitoon liittyvistä happamista sulfidimaista ja harjuraken- teista sekä merenpohjan ominaisuuksista (soravarat, tuulipuistomatalikot, ruoppaus/läjitys).
• GTK:n tietopalvelut käsittävät rakentamiseen liittyvän pohjatutkimusrekisterin sekä maape- rän taustapitoisuusrekisterin. Jälkimmäinen on osa asetuksia maaperän puhdistustarpeen toteamisesta (PIMA-asetus), maa-ainesjätteen hyödyntämisestä (MASA-asetus) ja tukee tuotantoympäristöjen riskinarviointia ja -hallintaa.
• Tutkimusinfrastruktuurien osalta GTK jatkaa yhteistyötä koskien GEOMARI-laivan ylläpitoa ja käyttöä puolustusvoimien kanssa sekä tutkimuslaboratorioyhteistyötä (SGL) yliopistojen kanssa.
• OKM:n hallinnonalan mahdolliset odotukset liittyvät avoimen tieteen, aineistojen käytettävyy- den ja sen edistämisen kokonaisuuksiin. GTK jatkaa systemaattista yhteistyötä näihin koko- naisuuksiin liittyvissä yhteistyöelimissä.
• GTK tekee jatkuvaa yhteistyötä kumppanivirastojen, Senaatin ja VM:n kanssa monipaikkai- sen työn ja uuden työn tekemisen kulttuurin edistämiseksi valtionhallinnossa. GTK 2.0 – muutosohjelman tulosten ja käytäntöjen saattaminen koko valtionhallinnon käyttöön on ta- voitteellista ja huomioi myös valtion toimitilastrategian tavoitteet.
LIITE 2: GTK:N TULOSTAVOITTEIDEN (2023–2026) TOIMEENPANOSUUNNITELMA
TT 1. Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakasratkaisuja.
Mittari TTM 1.1. Projektitoiminnan tulot | |
2023 | 2024–2026 |
Asiakastyön ja myynnin johtamista kehite- tään edelleen. Asiakastarpeita kerätään ja analysoidaan systemaattisesti ja asiakkuuk- sien omistusta vahvistetaan. Asiakaslähtöistä, kohdennettua markkinoin- tia kehitetään digitaalisen markkinoinnin kei- noin. Verkkopalvelun xxx.xx uudistaminen jat- kuu, ja vuonna 2022 käyttöönotetun asian- tuntijahaun käyttöä vahvistetaan edelleen. Asiakastapahtumat- ja messut vahvistavat asiakkuuksia. | Asiakaslähtöistä kulttuuria kehitetään edelleen. Markkina- ja asiakaslähtöistä palvelutarjontaa ja rat- kaisumyyntiä lisätään. Viestintä ja markkinointi vahvistavat GTK:n mainetta sekä asiantuntijoiden ja palveluiden tunnettuutta. Kumppanuuksia lisätään ja tiivistetään. |
TTM 1.2. Maksulliset ja yhteisrahoitteiset projektit yritysten kanssa (htv) | |
2023 | 2024–2026 |
GTK:n ennakoivaa ja aktiivista roolia asia- kas- ja kumppanirajapinnassa vahvistetaan nykyisestä. ”From research to revenue” - konseptia hyödynnetään kaupallistamis- ja innovaatioprosessin tukemisessa ja uuden- laisten palveluiden tuotteistamisessa. Asiakkuuksien johtamista systematisoidaan vahvistetun liiketoimintamallin mukaisesti. Kansainvälisessä toiminnassa projektihan- kinnan ja kumppanuuksien luomisessa pai- nopiste kohdennetaan valittuihin kohde- markkinoihin. GTK 2.0 -muutosohjelmassa kehitettyjä uu- sia toimintatapoja hyödynnetään yritysyh- teistyössä. | Aktiivinen asiakkuuksien hoito ja yhteistyö xxxxxxx- xxxxxxxx kanssa. Tarvittavan osaamisen turvaaminen henkilöstön ke- hittämisellä ja rekrytoinneilla. Kansainvälistä toimintaa kasvatetaan, uusia asiak- kuuksia haetaan ja tutkimusyhteistyötä vahvistetaan aktiivisen verkostoitumisen kautta. Korkeatasoisen yhteisrahoitteisen tutkimuksen edel- lytyksiä parannetaan entistä aktiivisemmalla verkot- tumisella ja toimintaympäristön analyysillä. |
TTM 1.3. Tietotuotteiden ja -palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuotteiden ja -palveluiden aineisto- latausten indeksin muutos. | |
2023 | 2024–2026 |
Geotiedon kehittämisohjelman työ jatkuu tie- donkeruun ja tutkimuksen sekä tietotuotteis- tuksen geotietojärjestelmän uudistamisella. Tietotuotevalikoimaa kehitetään ja ylläpide- tään vastaamaan yhteiskunnan ja asiakkai- den tarpeita. | Geotiedon jakelun palveluvalikoima uudistetaan si- dosryhmäpalautteen ja verkosto- ja ekosysteemi- kartoituksen perusteella hankitun asiakasymmärryk- sen pohjalta. Vahvistunut tiede- ja innovaatiotoiminta mahdollis- taa uudentyyppisiä tietotuotteita ja digitaalisia asia- kasratkaisuja. |
Geotiedon jakelun digitaalisten palvelujen valikoiman uudistaminen käynnistyy GTK toimii aktiivisesti kansainvälisessä geo- tieteellisen tiedon standardointi- ja tietomal- linnustyössä mm. Onegeology-verkostossa varmistaakseen Suomea koskevan geotie- don yhteentoimivuuden kansainvälisesti ja yli toimialarajojen. |
TT 2. Tutkimus ja innovaatiotoiminta vahvistaa GTK:n tuloksellisuutta asiakasratkaisujen tuotta- jana ja yhteistyökumppanina
TTM 2.1. Laitekannan tulot (maksullinen toiminta, eur) | |
2023 | 2024–2026 |
Circular Raw Materials Hubiin panostetaan kumppaneiden kanssa kehittämällä Suomen Akatemian tiekartalla olevaa tutkimusinfrastruk- tuuria sekä palvelumyyntiä tukevaa infrastruk- tuuria. Tutkimusyhteistyötä hubin kumppanei- den kanssa vahvistetaan laitekannan käytön ke- hittämiseksi ja myynnin kasvattamiseksi. GTK Mintecin laboratorioiden kehitystyötä jatke- taan suunnitellusti. Kehittäminen ja kapasiteetin kasvu lisää laitekantaan perustuvaa yritysyhteis- työtä ja myyntiä. Selvitys laitekannan vuokraamisen mahdolli- suuksista lisätulojen saamiseksi. | Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö sekä yri- tyskumppanuudet mahdollistavat tutkimusinfra- struktuurin pitkäjänteisen kehittämisen. GTK Mintecin kehittäminen maailman parhaaksi kierto- ja mineraalitalouden T&I-alustaksi kas- vattaa merkittävästi näkyvyyttä, asiakaskysyn- tää sekä myyntiä. Laitekantaa hyödynnetään entistä tiiviimmin pal- velutoiminnan tueksi. |
TTM 2.2. Koko T&I-toiminnan volyymi (T&I-projektit, htv) | |
2023 | 2024–2026 |
T&I-toiminnan määrä kasvaa yhteisrahoitteisen projektikannan kasvun kautta sekä projekti- kumppanuuksilla erityisesti yritysten ja korkea- koulujen kanssa. Rahoitushakujen painopisteinä ovat EU-rahoitus, Business Finland ja Suomen Akatemia. Projektien ja kumppanuuksien kautta hankimme kasvavasti myös uutta tutkimusai- neistoa. Akku- ja kriittisten mineraalien tutkimuskohtei- den raportointia nopeutetaan vastaamaan kas- vaneita tietotarpeita ja lisäämään mielenkiintoa etsintäinvestointeihin. Vahvempi panostus korkeakouluyhteistyöhön tuottaa yhteisprojekteja ja tieteellisiä avauksia sekä kasvattaa GTK:lle relevantin osaavan työ- voiman tarjontaa. Yhteistyön uudistamiskokeilun toimeenpano jatkuu. | T&I-toiminnan yhteisrahoitteinen projektikanta jatkaa vahvistumistaan (EU-rahoitus, Business Finland ja Suomen Akatemia) ja uuden tutki- musaineiston määrä karttuu. T&I-toiminnan tuotokset, kompetenssin kasvu (tutkimuksen laadun ja määrän kehitys), uusi ymmärrys ja sen soveltamiskyky vahvistavat osaamisemme kysyntää kumppanina, palvelun- tarjoajana sekä julkisen sektorin toimijana. Tohtorikoulutettujen osaajien määrän vahvista- minen jatkuu ja painottuu ulkopuolisen projekti- rahoitukseen. Työnantajakuvamme vahvistumi- nen T&I-toiminnan osalta mahdollistaa kriittisten rekrytointien onnistumisen ja korkeatasoisen osaamisen sitouttamisen. |
Tohtorikoulutettujen osaajien määrää vahviste- taan Post Doc rekrytoinneilla (osa 2). Kykymme houkutella ja pitää kiinni osaajista vahvistuu pro- fessoripolitiikan toimeenpanon myötä, rekrytoin- tia kehittämällä ja julkaisutoimintaa edistämällä. Tämä tukee GTK:n julkaisujen määrän ja laadun kasvun jatkumista. Tutkimusapurahojen hakemisen tukipalvelut vahvistuvat palvelutarjonnan laajenemisella. | Tutkimusapurahojen hakemisessa onnistumis- prosentti kasvaa. Sitä tuetaan ns. Grant Writer - toiminnan jatkuvalla kehittämisellä. Tuotamme huippujulkaisuja strategisesti tär- keillä aihealueilla. |
TTM 2.3. Digitaalisuusaste, tulkitun tiedon digitaalinen käytettävyys (painotettu ka.) | |
2023 | 2024–2026 |
NGFF (National geological framework of Fin- land) aineistokokonaisuus vastaa asiakasky- syntään uusien ja päivitettyjen teemojen myötä. 3DSuomi-konseptiin yhteensopivat tietomallit ja mallinnusprosessit vakiintuvat osaksi GTK:n projektitoimintaa ja tiedontuotantoa. Koneoppimisen hyödyntäminen geotiedon tuo- tannossa ja prosessoinnissa vahvistuu usealla sovellusalueilla. | NGFF (National geological framework of Finland) muodostaa Suomen geoaineistojen perustan eri sovellusalueiden hyödynnettäväksi. 3DSuomi yhteensopivan mallinnustiedon määrä ja hyödynnettävyys kasvavat. GTK:n innovaatiotoiminnan tuottamia tekoälyso- vellutuksia sovelletaan tulkitun tiedon tuotanto- prosesseissa. |
TT 3. Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttötapoja.
TTM 3.1. Tietoratkaisuprojektitoiminnan ja tietoaineistojen myynnin tulot (€) | |
2023 | 2024–2026 |
Geotietovarannon hyödyntäminen, digitaaliset tietotuotteet ja asiakasratkaisut sekä niiden markkinointi kasvattavat kaupallisten projektien volyymiä. Geotietoon ja geotietojärjestelmiin perustuvat in- novaatiot tuottavat uusia asiakasratkaisuja kau- pallisten projektien käyttöön. | Geotietokeskus-brändiä rakennetaan ja markki- noidaan kansainvälisesti. Digitaalisen kairasydänarkiston palvelukokonai- suuden rakentaminen vahvistaa tietoaineistojen jakelua |
TTM 3.2. Tiedon kokonaiskertymä tietovarantoon (indeksin muutos) | |
2023 | 2024–2026 |
Tietoprosessien johtamisen kehittyminen paran- taa geotiedon elinkaaren hallintaa ja lisää tiedon kertymistä geotietovarantoon ja asiakasratkaisu- jen kautta jaettavaksi. Projektien ja toimeksiantojen hankinta sekä tie- toprosessien hallinta maksullisissa ja yhteisra- hoitteisissa projekteissa huomioi geotiedon ker- ryttämisen mahdollisuudet GTK:n geotietova- rantoon. | Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan kautta kertyvä aineisto kartuttaa GTK:n geotie- tovarantoa aiempaa enemmän. |
Geotietovaranto kasvaa yliopistoyhteistyön myötä. | |
TTM 3.3. Tietotuotteiden ja -palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuotteiden ja -palvelujen käyttäjien määrän indeksin muutos. | |
2023 | 2024–2026 |
Ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä sekä markkinoinnissa nostetaan esille uudet ja päivi- tetyt tietotuotteet vahvistamaan GTK:n korkea- tasoisen osaamisen ja asiantuntijoiden näky- vyyttä. Verkosto- ja ekosysteemikartoitus lisää asiakas- ymmärrystä tietotuotteiden ja palvelujen käy- töstä ja sidosryhmien tarpeista. | Asiakaskysyntään vastaamista (palvelujen rele- vanssia) ja uusien asiakkaiden tunnistamista tehdään hyödyntäen kävijäprofiileja ja analysoi- malla verkkosivujen ja tietotuotteiden käyttöä. Digimarkkinointia kasvatetaan. GTK:n tietotuotteiden kytkeminen eri toimialojen tietoekosysteemejä lisää niiden käyttöä ja GTK:n vaikuttavuutta. |
TTM 3.4. Digitaalisuusaste, havaintotiedon digitaalinen käytettävyys (painotettu ka.) | |
2023 | 2024–2026 |
Geotiedon hallinnan ratkaisujen uudistaminen ja tietotuotteistus parantavat digitaalisen tiedon käytettävyyttä. | Keskeiset ulkoiset tietovirrat ovat helposti GTK:n toiminnan hyödynnettävissä |
TT 4. Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään koko toiminnassa.
TTM 4. Tuottavuutta parantavat uudistetut tiedontuotanto- tai palveluprosessit (kpl) | |
2023 | 2024–2026 |
Kattavan systemaattisen ja tarvelähtöisen tie- donkeruun tuotantotavat määritellään strategia- työn jatkona Tarkoituksenmukainen pilviympäristöön siirtymi- nen parantaa tietoprosessien hallintaa ja työn tehokkuutta Geotiedon hallinnan ratkaisujen uudistaminen tuo edellytykset geotietovarannon vahvistumi- selle ja tietopääoman kehittymiselle. Uudistami- sessa huomioidaan monipaikkaisen työn vaati- mukset. Tiedolla johtamista kehitetään lisäämällä ja koh- dentamalla ohjausnäkymiä eri johtamistasoille. Suunnittelun ja seurannan automaatiota ediste- tään edelleen. Mahdollistetaan analytiikan hyö- dyntäminen riskien hallinnan ja ennakoinnin to- teuttamiseksi. | Kaikki sisäiset ja ulkoiset tiedonkeruuprosessit toimivat laatujärjestelmän mukaisesti. Tiedon taltioitumista osaamispääomasta tietovarantoon lisätään aktiivisesti. Tietopääomaa ja tiedontuotantoprosessien tuo- tannon ja laadun johtamista uudistetaan perus- tumaan tilannekuvaan ja mittareihin. Geotiedon hallinnan ja jakelun ratkaisujen jat- kuva parantaminen vahvistaa GTK:n geotieto- roolin mukaista toimintaa |
TT 5. Laadunhallinnan ja asiakasymmärryksen jatkuva parantaminen kattaa koko toiminnan ja var- mistaa asiakastyytyväisyyden.
TTM 5. Laadunhallinta varmistaa asiakastyytyväisyyden (Asiakastyytyväisyysindeksi) | |
2023 | 2024–2026 |
Systemaattinen toimintamalli ja laadunhallinta- prosessi vahvistavat asiakastoiminnan kasvua ja johtamista. Asiakasymmärrystä ja sisäistä asiakkuudenhallintaprosessia parannetaan. Toimintajärjestelmän uudistamistyö valmistuu suunnitelman mukaisesti. Riskienhallintajärjes- telmää kehitetään. Vastuullisuus otetaan huomioon strategian 2024–2027 laadinnassa, asiakastarpeissa, pro- jekteissa, laadussa sekä riskienhallinnassa. Vuosittain julkaistavassa vastuullisuusraportissa raportoidaan vastuullisuustavoitteiden etenemi- sestä. Laaditaan viranomaistoimintaan liittyvä toimin- nallinen yhdenvertaisuussuunnitelma kesäkuu- hun 2023 mennessä. | Asiakasymmärrystä ja –osaamista nostetaan edelleen, liiketoimintakulttuuri uudistuu ja asia- kastyytyväisyys säilyy korkeana. Vastuullisuus ulottuu sekä sisäiseen toimintaan että ydintoimintaan: se on sekä kestävyyshaas- teiden ratkaisemista että oman toiminnan kehit- tämistä. Tavoitteena on, että GTK on yksi valti- onhallinnon edelläkävijöistä vastuullisuuden edistämisessä ja että GTK tunnetaan vastuulli- sena toimijana. |
LIITE 3: GTK:N RISKIKUVA
25/35
VN/15714/2022
Riskiluokka | Riskin 1) kuvaus ja 2) keskeiset hal- lintakeinot | Riskin vaikutus (1 – 4) | Riskin Toden- näköi- syys (1 – 4) | Ris- ki- taso | Hallintakei- nojen koor- dinointivas- tuu | Hallintakeinojen to- teuttamisvastuu | Viitteet: määräykset, ohjeet ja muu määrittelevä dokumen- taatio |
1. STRATEGISET RISKIT | |||||||
1.1 GTK:n asema, relevanssi, yh- teiskunnallinen vaikuttavuus ja rahoitusasema | 1) GTK:n asema ja relevanssi yhteiskun- nassa tai rahoitusasema voi heiketä, mi- käli epäonnistutaan pitkän aikavälin roo- lillisessa tavoiteasetannassa, keskipitkän aikavälin toiminnan suuntaamisessa, tu- losten soveltamisessa ja arvon tuottami- sessa tai laitoksen kehittäminen passi- voituu. 2) GTK:n perustehtävän ajanmukai- suutta suhteessa ympäristö- ja kestä- vyystavoitteisiin, yhteiskunnalliseen pää- töksentekoon ja elinkeinoelämän tukemi- seen arvioidaan säännöllisesti strategiaa katselmoimalla ja uudistamalla. GTK:n tuloksellisuutta johdetaan aktiivisesti ver- kostoissa ja tulosohjauksella rahoitus- aseman vahvistamiseksi. | 4 | 1 | 4 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, talous ja toi- mintajärjestelmä | Laki ja asetus GTK:sta Roolilliset päälinja -dokumentit GTK:n strategia |
1.2 Toimintakult- tuuri ja organi- saatiorakenne | 1) Toimintakulttuuri ja organisaatiora- kenne eivät sopeudu toimintaympäris- tössä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Innovatiivisuus, ennakointi- ja | 2 | 2 | 4 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, talous ja toi- mintajärjestelmä | Laki ja asetus GTK:sta Työjärjestys Toiminta- ja laatujärjestelmän päädokumentti GTK:n strategia |
reagointikyky menetetään joustamatto- mien rakenteiden ja toimintatapojen vuoksi. 2) Organisaatiota johdetaan ja uudiste- taan aktiivisesti. Johtamismalli perustuu realistisen tulevaisuuskuvan lisäksi ajan- tasaisen sidosryhmäanalyysin tuloksiin. Toimintamalli mahdollistaa nopean rea- goinnin toimintaympäristön muutoksiin. | GTK:n prosessikartta | ||||||
1.3 Ekosysteemit, verkostot ja kumppanuudet | 1) GTK:n toimintakyky heikkenee, jos yhteistoiminnalle oleellisten ekosystee- mien ja verkostojen tunnistaminen on puutteellista, niihin kytkeytyminen ja ra- kenteiden muokkaaminen toimintaamme tukevaksi ei onnistu tai toimijoiden yh- teistyö ei ole etujemme mukaista. Tulok- sellisuus kärsii myös strategisen kump- panin tai merkittävän palveluntuottajan valinnasta, joka ei tuo tavoiteltua lisäar- voa tai synergiaetua toiminnalle tai suo- riudu velvoitteistaan. 2) Toiminnan kannalta tärkeiden ekosys- teemien ja verkostojen tunnistamisen ja valinnan prosessi dokumentoidaan ja kytkeytyminen perustuu sopimuksiin. Toimintaperiaatteet ja yhteistyön raken- teet sisältävien sopimusten neuvottelu vastuutetaan. Tavoitteena on ekosystee- mien ja verkostojen toiminta myös GTK:ta hyödyttävällä tavalla. Kumppanit valitaan vastuullisesti, sidosryhmäana- lyysin ja riskiarvioiden tulosten pohjalta tukemaan strategisia valintoja. Riippu- vuudet tunnistetaan, arvioidaan ja halli- taan huomioiden yhteistyölle asetetut ta- voitteet, volyymirajat ja toimintaan liitty- vät riskit. | 3 | 2 | 6 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, tieteellinen tut- xxxxx Xxxxxxx, geotieto ja tie- tohallinto Johtaja, asiakasratkai- sut | Työjärjestys Taloussääntö Yleiset sopimusehdot GTK:n strategia GTK:n hankintaohje Projektikäsikirja Eettinen ohje |
1.4 Osaamis-, tieto- ja teknologia- pääoma | 1) GTK:n kapasiteetti (osaamispääoma, tietopääoma, teknologiapääoma) hei- kentyy eikä vastaa perustehtävän ja ta- voitteiden saavuttamiseen. | 3 | 2 | 6 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat Xxxxxxx, tieteellinen tut- kimus | Työjärjestys Henkilöstöpolitiikka Palvelussuhdeohje |
2) Osaamis-, tieto- ja teknologiapää- omaa johdetaan ja suunnataan vastaa- maan tulevaisuuden tarpeita. Omaa ka- pasiteettia täydennetään kumppanuuk- sin. | Johtaja, geotieto ja tie- tohallinto | Osaamisen kehittämissuunni- telma T&I -toiminnan päälinjat Geotietoroolin päälinjat Tiedonhallintamalli GTK:n prosessikartta | |||||
2. OPERATIIVISET RISKIT | |||||||
2.1 Johtaminen ja tavoitteenasettelu sekä toimintapro- sesseihin sisältyvät riskit | 1) Operatiiviset tavoitteet eivät pohjaudu pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin vaikut- tavuustavoitteisiin ja strategisiin tavoittei- siin tai resursseja allokoidaan tavoittei- den kannalta epäolennaiseen toimin- taan. 2) Toiminnan tavoitteet asetetaan ja toi- mintaa johdetaan strategisten päämää- rien mukaisesti huomioiden synergiaroo- lien tavoitteet. Seuranta perustuu sovel- tuvien, luotettavien mittareiden tuotta- maan ajantasaiseen tietoon. Laatu var- mistetaan toiminta-arkkitehtuurin ja -do- kumentaation ajantasaisuudella ja nou- dattamalla prosessien jatkuvan paranta- misen mallia. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, ope- ratiivinen toi- minta | Tulosyksiköiden ja joh- don vastuualueiden päälliköt | Työjärjestys Tulossopimus Yksiköiden tuloskortit GTK:n strategia GTK:n tavoitesuunnitelma GTK:n prosessikartta Taloussääntö GTK:n toiminta- ja laatujärjes- telmä Projektikäsikirja |
2.2 Vetovoimaisuus ja toimintakulttuuri | 1) GTK ei ole houkutteleva työnantajana ja työyhteisönä, henkilöstön poistuman korvaaminen ja uudistaminen toiminnan tarpeiden mukaisesti hankaloituu. 2) GTK:n houkuttelevuus asetetaan tär- keäksi johtamis- ja HR-tavoitteeksi, kei- noina työn sisältöjen, merkityksellisyy- den ja toimintakulttuurin kehittäminen onnistuneiden asiantuntijarekrytointien takaamiseksi sekä osaajien pitämiseksi. | 3 | 2 | 6 | Johtaja, hen- kilöstö, osaa- minen ja laki- asiat Johtaja, ope- ratiivinen toi- minta | Tulosyksiköiden ja joh- don vastuualueiden päälliköt | Tulossopimus GTK:n tavoitesuunnitelma Tulosyksiköiden tuloskortit Projektikäsikirja |
2.3 Työhyvinvointi ja työkyky | 1) Henkilöstön henkinen ja fyysinen kuormitus lisääntyy, sairauspoissaolot li- sääntyvät ja sitouttaminen vaikeutuu. | 3 | 3 | 9 | Johtaja, hen- kilöstö, | Johtaja, operatiivinen toiminta | Henkilöstöhallinnon ohjeet Työsuojelu- ja työturvallisuusoh- jeet |
Resursseja ei pystytä allokoimaan laitok- sen kannalta priorisoituun toimintaan. 2) Toiminta suunnitellaan, resursoidaan ja osaamispohjan laaja-alaisuudesta var- mistutaan kuormittavuuden vähentä- miseksi ja varajärjestelyiden toimi- miseksi. Työturvallisuudesta huolehdi- taan korkealla prioriteetilla. Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhteistyöllä varmistetaan toiminnan ja resurssien suuntaaminen priorisoituihin ydintoimin- nan kokonaisuuksiin. | osaaminen ja lakiasiat | Tulosyksiköiden ja joh- don vastuualueiden päälliköt | |||||
2.4 Operatiiviset kumppanuudet ja sopimukset | 1) Valitaan väärä kumppani tai alihank- kija tai otetaan sellaisia riskejä suh- teessa sopimuskumppaniin, joihin valtion viraston ei pidä suostua. Nämä riskit voi- vat liittyä laadultaan tai suuruudeltaan talous-, vastuunjako- tai mainekysymyk- siin. 2) Merkittävien kumppaneiden valinnan pohjaksi edellytetään riskiarvion teke- mistä. Sopimuksiin liittyviä riskejä halli- taan ja arvioidaan suhteessa riskinsieto- kykyyn, lainsäädäntöön ja valtionhallin- non ohjeistukseen. Vastuunjako ja oi- keudet selvitetään kumppanuus-, alihan- kinta- ja vastaavissa sopimuksissa. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, ope- ratiivinen toi- minta Johtaja, ta- lous ja toi- mintajärjes- telmä Johtaja, hen- kilöstö, osaa- minen ja laki- asiat | Tulosyksiköiden ja joh- don vastuualueiden päälliköt | Työjärjestys Taloussääntö Hankintaohje Yleiset sopimusehdot Eettinen ohje Riskienhallintaohjeistus |
2.5 Laitteet ja väli- neet | 1) Tuotantolaitteet eivät vastaa tulevai- suuden tarpeisiin, ne vanhentuvat suori- tuskykyvaatimuksiltaan ja niiden tekni- nen luotettavuus heikkenee. Tämän seu- rauksena tutkimus ja tiedonkeruu vai- keutuu, resurssit ylikuormittuvat ja säh- köiset palvelut heikkenevät. 2) Tuotantolaitteiden ja -välineiden ajan- tasaisuus varmistetaan ennakoiduilla yl- läpitotoimenpiteillä ja tavoiteasetannan mukaisilla investoinneilla, jotka pohjautu- vat ajantasaisiin laite- ja teknologiatavoi- tekuviin ja arkkitehtuurikuvauksiin. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, ope- ratiivinen toi- minta Johtaja, ta- lous ja toi- mintajärjes- telmä Johtaja, hen- kilöstö, osaa- minen ja laki- asiat | Tulosyksiköiden ja joh- don vastuualueiden päälliköt | Strategia GTK:n tavoitesuunnitelma Rahoitusesitys -menettely (pit- kän aikavälin tavoitekuvat) Tulosyksiköiden tuloskortit GTK:n tietohallintomalli |
3. TALOUDELLISET RISKIT | |||||||
3.1 Taloussuunnit- telu ja budjetointi | 1) Puutteellinen näkyvyys kokonaistalou- teen ja kannattavuuteen vaikeuttaa rahoi- tuksen hankkimista tai suuntaamista toi- minnan kehittämiseen ja tuotantolaitteisiin. 2) Resurssijaon perusteiden oikeellisuus ja riittävyys varmistetaan toiminnallisten tar- peiden riittävällä arvioinnilla. Tuleviin vas- tuisiin varaudutaan ennakoivan suunnitte- lutiedon hankkimisella ja budjetoimalla oi- keamääräisesti. Rahoituksen suuntaami- nen on strategista ja ennakoivaa. Projekti- budjetoinnin ja hinnoittelun perusteita kehi- tetään ja johdetaan keskitetysti. Vastuuva- kuutuksin suojaudutaan mahdollisilta toi- mintaa koskevilta korvausvaatimuksilta. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, ta- lous ja toimin- tajärjestelmä | Talouspäällikkö | Taloussääntö Projektikäsikirja Hankintaohje |
3.2 Taloudellinen raportointi | 1) Taloudelliset raportit eivät tuota riittävää tietoa ennakoinnin, tiedolla johtamisen ja päätöksenteon perustaksi tai tueksi. 2) Xxxxxxxxxxxxx raportoinnin laatu varmis- tetaan järjestelmiä, seurantakohteita ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Tie- dolla johtamisen sisällöt sovitetaan johta- mistarpeita ja -tasoja vastaavaksi. Ennus- tetiedon laadukkuudesta huolehditaan tie- donkulun ja riittävän osaamistason kautta. Riskienhallinnan näkökulma tuodaan kiin- teäksi osaksi ennustetiedon tulkintaan. Ra- hoittajaraportoinnissa huolehditaan tukikel- poisuusehtojen mukaisesta raportoinnista. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, ta- lous ja toimin- tajärjestelmä | Talouspäällikkö | Xxxxxxxxxx Xxxxxxxx johtamisen järjestelmä Taloussääntö |
3.3 Valuutat, luo- tonhallinta ja mak- suliikenne | 1) Sopimuksen mukainen saatava ei to- teudu tai viivästyy merkittävästi. 2) Valuuttamääräisiä projektisopimuksia pyritään välttämään. Suurissa ja pitkäkes- toisissa valuuttamääräisissä sopimuksissa hankitaan suojausinstrumentteja. Asiakkai- den maksukäyttäytymistä seurataan aktiivi- sesti ja uuden asiakkaan luottokelpoisuus | 2 | 2 | 4 | Johtaja, ope- ratiivinen toi- minta | Talouspäällikkö | Taloussääntö Projektikäsikirja Yleiset sopimusehdot |
selvitetään ennen sopimuksen solmimista. Maksuliikenteen luotettava järjestäminen ja saatavien hallinta erityisesti vientiprojek- teissa järjestetään rahoituslaitosten tarjoa- maa luotettavaa menetelmää käyttämällä. Toteutuskumppaneiden taloudellinen suo- rituskyky arvioidaan ja väistämätön yhteis- vastuu puretaan keskinäisin sopimuksin. | |||||||
3.4 Väärinkäytök- set | 1) Tahalliset tai huolimattomuudesta johtu- vat väärinkäytökset aiheuttavat taloudel- lista menetystä. 2) Xxxxxxxxx ja henkilöstöä koulutetaan ha- vainnoimaan normaalista poikkeavia käy- täntöjä, menettelyjä tai tapahtumia henkilö- kohtaisessa vuorovaikutuksessa tai tieto- verkoissa. Kontrolleja varmistetaan sisäl- lyttämällä arviointi- ja hallintakeinoja sisäi- seen tarkastukseen, auditointeihin ja tilin- tarkastukseen. | 2 | 2 | 4 | Johtokunta (SITA) Johtaja, ta- lous ja toimin- tajärjestelmä | Pääjohtaja (SITA) Esimiehet | Sisäisen tarkastuksen ohje Taloussääntö Tietoturvaohjeistus |
4. TIEDONHALLINNAN RISKIT | |||||||
4.1 Tietopääoman hallinta | 1) Geologisen tiedon saatavuus ja jakaminen sidosryhmille vaarantuu. Säilytettävän tiedon eheyttä, käytettävyyttä ja kiistämättömyyttä ei voida varmentaa. Luottamuksellinen tieto päätyy ei-toivotuille tahoille tai tietoa menetetään pysyvästi, joko huolimattomuuden tai väärinkäytöksen seurauksena. 2) GTK:n aineisto- ja tietoturvapolitiikka sekä tietovarannon hallintaohje pidetään ajan tasalla ja varmistetaan sisäisillä kou- lutuksilla ja auditoinneilla, että niiden mu- kaisesti toimitaan. | 4 | 2 | 8 | Johtaja, geo- tieto ja tieto- hallinto Johtaja, tie- teellinen tutki- mus Johtaja, hen- kilöstö, osaa- minen ja laki- asiat | Tietohallintopäällikkö Prosesseista vastaava tulosyksikön päällikkö (= prosessin omistaja) | GTK:n aineistopolitiikka Tutkimusaineistojen käyttöoi- keusluokittelu GTK:ssa GTK:n tietoturvapolitiikka Tietovarannon hallinta (PO). Xxxxxxx pidettävien asiakirjojen ja aineistojen käsittelyohje Turvallisuusohjeet |
5. MAINE- JA VAHINKORISKI | |||||||
5.1 Maine, puolu- eettomuus, luotet- tavuus, vastuulli- suus ja toiminnan oikeutus | 1) GTK:n maine puolueettomana, luotetta- vana ja vastuullisena toimijana ja kumppa- nina sekä toiminnan oikeutus vaarantuvat virheellisen tai epätarkan tiedon tai palve- lun tuottamisen, puolueellisen lausunnon antamisen, kyseenalaisen sitoumuksen solmimisen, yhteistyökumppanin toiminnan tai tässä dokumentissa mainittujen riskien kumuloitumisen seurauksena. 2) GTK:n maine tutkimuslaitoksena, sopi- muskumppanina ja työnantajana varmiste- taan johtamisen, tieteellisen tutkimuksen ja operatiivisen toiminnan sekä sidosryhmä- työn laadulla. Vastuullisuus kirjataan toi- mintapolitiikkaan ja kilpailuneutraliteetti sekä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu oh- jaavat toiminnan suuntaamista ja rooliva- lintoja. Selkeällä ja avoimella viestinnällä tuetaan maineriskin hallintaa. Henkilöstöä valmennetaan toimimaan eri mediaympä- ristöissä. Tutkimuskeskuksen puolueetto- muus huomioidaan asiantuntijalausuntojen laadinnassa. Sopimuksia ja sitoumuksia, jotka antavat epäilyksen aiheen esimer- kiksi osallistumisesta kyseenalaiseen toi- mintaan, ei solmita. | 4 | 2 | 8 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, geotieto ja tie- tohallinto Xxxxxxx, tieteellinen tut- xxxxx Xxxxxxx, asiakasratkai- sut Johtaja, operatiivinen toiminta | Eettinen ohje Tieteellisen tutkimuksen käsi- kirja GTK:n laatukäsikirja Sisäisen tarkastuksen ohje- sääntö Toimintakäsikirjat GTK:n viestinnässä noudatetta- vat periaatteet Ohje poikkeus- ja kriisitilantei- den viestintään |
Johtaja, talous ja toimintajärjestelmä, vastaa kokonaiskuvan päivittämisestä yhdessä johtoryhmän kanssa ja tukee riskiluokista vastaavien johtajien riskienhallintatyötä. GTK:n toiminnasta vastaa pääjohtaja.
LIITE 4: TULOSALUEET, VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET
TULOSALUEET | ||||||
Asiakasratkaisut | T&I | Geotieto | ||||
TOIMINNALLISET TAVOITTEET | ||||||
TT1 Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaa- miseen perustuvia pal- veluja ja asiakasratkai- suja | TT2 Tutkimus ja inno- vaatiotoiminta vahvis- taa GTK:n tulokselli- suutta asiakasratkai- sujen tuottajana ja yh- teistyökumppanina | TT 3. Kehittyvä geolo- ginen tietopääoma li- sää tiedon hyödyntä- mistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttöta- poja. | TT 4. Digitalisaation mahdollisuudet hyö- dynnetään koko toi- minnassa | TT5: Laadunhallinnan ja asiakasymmärryk- sen jatkuva parantami- nen kattaa koko toi- minnan ja varmistaa asiakastyytyväisyyden | ||
VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET | Vaikuttavuustavoite 1: Asiakkaiden menestyk- sen mahdollistaminen älykkäillä ratkaisuilla | TTM 1.1 Projektitoimin- nan tulot (€) | TTM 2.1. Laitekannan tulot (maksullinen toi- minta, €) | TTM 3.1. Tietoratkai- suprojektitoiminnan ja tietoaineistojen myynnin tulot (€) | TTM 4. Tuottavuutta pa- rantavat uudistetut tie- dontuotanto- tai palvelu- prosessit (kpl) | TTM 5. Laadunhallinta varmistaa asiakastyyty- väisyyden (Asiakastyyty- väisyys -indeksi) |
Vaikuttavuustavoite 2: Suomen talouden kasvu luonnonvarojen kehitty- vällä ja kestävällä käy- töllä | TTM 1.2. Maksulliset ja yhteisrahoitteiset projek- tit yritysten kanssa (htv) | TTM 2.2. Xxxx T & I toi- minnan volyymi (T&I projektien htv) | TTM 3.2. Tiedon kokonaiskertymä tietovarantoon (indeksin muutos) | |||
Vaikuttavuustavoite 3: Relevantin tiedon poh- jalta kestävämpää kas- vua edistäviä päätöksiä | TTM 1.3. Tietotuotteiden ja -palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuotteiden ja -palveluiden aineisto- latausten indeksin muu- tos. | TTM 2.3. Digitaalisuus- aste, tulkitun tiedon digi- taalinen käytettävyys (painotettu ka.) | TTM 3.3. Tietotuotteiden ja -palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuotteiden ja -palvelujen käyttäjien määrän indeksin muu- tos. TTM 3.4. Digitaalisuus- aste, havaintotiedon di- gitaalinen käytettävyys (painotettu ka.) | |||
LIITE 5: TULOSSUUNNITTELUAINEISTON MITTARIEN KUVAUKSET
Tulossuunnitteluaineiston mittarit mahdollistavat TEM-GTK tulossopimuksen tavoitteiston sekä ta- lousarvioesityksen tulosalueiden seurannan. GTK:n strategiaprosessin yhteydessä niitä on uudis- tettu ja yhteismitallisuutta GTK:n strategisen tavoitteiston kanssa parannettu. Mittareiden kokonais- määrää on vähennetty ja niitä on yksinkertaistettu. Näin pyritään varmistamaan raportointiin ja mit- taamiseen perustuvan johtamisen parempi mahdollistaminen eri johtamistasoilla.
Vaikuttavuustavoitemittari 1.
Vaikuttavuustavoite 1: Asiakkaiden menestyksen mahdollistaminen älykkäillä ratkaisuilla mita- taan vaikuttavuustavoitemittarilla 1. Itsearvioinnin tueksi lasketaan huipputason erikoisosaamiseen ja laitteisiin perustuvan myynnin osuus sekä projektitoiminnan tulojen kasvun prosentuaalinen osuus.
Mittari lasketaan summaamalla laboratoriotoiminnan laitekannan sekä tietoratkaisujen ja tietoaineis- tojen myynnin tulo, jaettuna projektitoiminnan kokonaistuloilla. Mittarin kaava on TTM 2.1 + 3.1 / TTM 1.1. Määreenä on prosentuaalinen osuus (%).
Vaikuttavuustavoitemittari 2.
Vaikuttavuustavoite 2: Suomen talouden kasvu luonnonvarojen kehittyvällä ja kestävällä käy- töllä mitataan vaikuttavuustavoitemittarilla 2. Itsearvioinnin tueksi lasketaan yritysyhteistyön määrän kasvua prosentuaalisena osuutena. Mittarina lasketaan maksullisten ja yhteisrahoitteisten yritysyh- teistyöprojektien panosta suhteessa ydintoiminnan kokonaishenkilötyövuosiin. Mittarin kaava TTM
1.2 / koko ydintoiminnan htv. Määreenä on prosentuaalinen osuus (%).
Vaikuttavuustavoitemittari 3.
Vaikuttavuustavoite 3: Relevantin tiedon pohjalta kestävämpää kasvua edistäviä päätöksiä mita- taan vaikuttavuusmittarilla 3. Itsearvion tueksi lasketaan arvioidusti koko tietoarvoketjun käytettävyy- den ja relevanssin kehittyminen. Kokonaisuudessa huomioidaan geotiedon tietovarannon kertymä- tieto, käyttötiedot tietotuotteista ja -palveluista, tietoratkaisujen ja tietoaineistojen myyntitulojen kehit- tyminen sekä digitaalisuusasteen kehittyminen. Indeksiluku on näiden mittareiden TTM 1.3. + 2.3. +
3.1. + 3.2. + 3.3. + 3.4 kokonaisedistymä. Mittarin määreenä käytetään indeksilukua asteikolla 1–5.
Toiminnallisen tavoitteen 1 mittareina ovat 1.1: projektitoiminnan tulot, 1.2: maksullisten ja yhteis- rahoitteisten yritysyhteistyöprojektien henkilötyövuosipanos sekä 1.3: tietotuotteiden ja -palvelujen relevanssi ja käyttö, ottaen kantaa kaikkiin tietotuotteisiin ja -palveluihin. Valitut mittarit tukevat kor- keatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakasratkaisujen kehittymisen seurantaa.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 1.1: Projektitoiminnan tulot
Projektitoiminnan tulot lasketaan 1.1. mittariin erottamalla ydintoiminnan bruttotulot bruttomenoista. Mittarin arvona on euro (€).
Toiminnallisen tavoitteen mittari 1.2: Maksulliset ja yhteisrahoitteiset projektit yritysten kanssa
Mittarin 1.2. osalta henkilötyövuoden lasketaan kaikkien maksullisen ja yhteisrahoitteiset yritysyh- teistyöprojektien henkilötyövuosipanoksista. Mittarin arvona henkilötyövuodet (htv).
Toiminnallisen tavoitteen mittari 1.3: Tietotuotteiden ja -palveluiden aineistolatausten indeksin muu- tos.
Mittarin arvo kuvaa GTK:n verkkopalveluiden kautta tapahtuvaa aineistolatausta ja aineiston käyttöä. Mittari kuvaa muutosta käytön volyymissä. Mittarin arvona on indeksiluvun muutos, jonka lähtöar- vona 100. Indeksi on asetettu 31.12.2019. Tietotuotteet (tiedostojen) latausmääriä, jotka tapahtuvat GTK:n verkkopalvelusta riippumatta siitä mikä on asiakasrajapinta. Asiakasrajapinta voi olla Hakku-
palvelu tai Karttapalvelu tai muu GTK:n tai toisen osapuolen palvelu, johon on linkitetty GTK:n ladat- tavia tuotetiedostoja.
Toiminnallisen tavoitteen 2 mittareina ovat 2.1: Laitekannan tulot, 2.2: koko T & I -toiminnan vo- lyymi, sekä 2.3: Digitaalisuusaste tulkitun tiedon osalta. Valitut mittarit tukevat GTK:n tutkimus ja in- novaatiotoiminnan tuloksellisuuden seuraamista sekä asiakasratkaisujen tuottajana että yhteistyö- kumppanina.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 2.1: Laitekannan tulot
Laitekannan tulolla tarkoitetaan laboratoriotoiminnan laitekannan toiminnasta kertyvää tuloa. Mittarin arvona on euro (€).
Toiminnallisen tavoitteen mittari 2.2: Koko T & I -toiminnan volyymi
Koko T & I toiminnan volyymi työpanos tutkimus- ja innovaatiotoimintaan henkilötyövuosina. Mittarin arvona henkilötyövuodet (htv). Mittaritieto kerätään sekä yhteisrahoitteisesta että omarahoitteisesta toiminnasta.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 2.3: Digitaalisuusaste, tulkitun tiedon digitaalinen käytettävyys Mittarin arvo kuvaa GTK:n digitaalisen tietovarannon tulkitun tiedon digitaalista käytettävyyttä as- teikolla 1–5. Käytettävyystason 1 aineisto on digitaalisessa matalan jalostusasteen muodossa ja käytettävyystason 5 koneluettavaa ja linkittyvää dataa, joka on muodoltaan standardoitua ja hyödyn- nettävyydeltään ohjelmistoriippumatonta. (ka.)
Toiminnallisen tavoitteen 3 mittareina ovat 3.1: tietoratkaisuprojektitoiminnan ja tietoaineistojen myynnin tulot, 3.2: tiedon kokonaiskertymä tietovarantoon, 3.3: tietotuotteiden ja -palvelujen rele- vanssi ja käyttö sekä 3.4: digitaalisuusaste havaintotiedon osalta. Pitkällä aikavälillä mittaritieto an- taa kuvaa geologisen tiedon kehittyvästä hyödyntämisestä ja näin mahdollistaen tiedon uusia käyttö- tapoja.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 3.1: Tietoratkaisuprojektitoiminnan ja tietoaineistojen myynnin tulot Tietoratkaisuihin liittyvän projektitoiminnan ja tietoaineistojen myynnin tulot eritellään Tietoratkaisut – yksikön vastuulla olevien projektien bruttotuloista. Mittarin arvona on euro (€).
Toiminnallisen tavoitteen mittari 3.2: Tiedon kokonaiskertymä tietovarantoon (indeksin muutos) Mittarin arvo kuvaa GTK:n tietovarantoon tallennetun Geotiedon määrän muutosta toimintakaudella tavut, Gt. Mittarin arvona on indeksiluvun muutos, jonka lähtöarvona 100. Indeksi on asetettu 31.12.2019. Lähtötietona käytetään geotietojärjestelmän tiedostopalvelua (Geodata) ja tietokantaa (GTJ Oracle). Tiedon kokonaiskertymä tietovarantoon toteutetaan keruupalvelimella sijaitsevilla so- velluskomponenteilla.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 3.3: Tietotuotteiden ja -palvelujen relevanssi ja käyttö. Tietotuottei- den ja -palvelujen käyttäjien määrän indeksin muutos.
Mittarin arvo kuvaa GTK:n verkkopalveluiden käyttäjien määrää. Mittari kuvaa muutosta istuntojen määränä. Mittarin arvona on indeksiluvun muutos, jonka lähtöarvona 100. Indeksi on asetettu 31.12.2019. Istuntojen määriä seurataan GTK:n verkkopalvelusta riippumatta siitä mikä on asiakas- rajapinta. Asiakasrajapinta voi olla Hakku-palvelu tai Karttapalvelu tai muu GTK:n tai toisen osapuo- len palvelu, johon on linkitetty GTK:n ladattavia tuotetiedostoja.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 3.4: Digitaalisuusaste, havaintotiedon digitaalinen käytettävyys Mittarin arvo kuvaa GTK:n digitaalisen tietovarannon havaintotiedon digitaalista käytettävyyttä as- teikolla 1–5. Käytettävyystason 1 aineisto on digitaalisessa matalan jalostusasteen muodossa ja käytettävyystaso 5 koneluettavaa ja linkittyvää dataa, joka on muodoltaan standardoitua ja hyödyn- nettävyydeltään ohjelmistoriippumatonta. (ka.)
Toiminnallisen tavoitteen 4 mittarilla seurataan digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä koko toiminnassa.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 4: Tuottavuutta parantavat uudistetut tiedontuotanto- tai palvelupro- sessit
Mittari tuotetaan arvioimalla uudet, tuottavuutta parantavat tiedontuotanto- ja palveluprosessit sekä käytössä olevat, olennaisesti parannetut prosessit. Mittarin arvona on lukumäärä (kpl)
Toiminnallisen tavoitteen 5 mittarilla tuetaan laadunhallinnan kehittymistä ja asiakasymmärrystä. Tätä kautta pyritään varmistamaan asiakastyytyväisyys toiminnan kaikilla osa-alueilla.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 5: Laadunhallinta varmistaa asiakastyytyväisyyden
Mittari tuotetaan indeksilukuna asiakastyytyväisyystutkimuksista. Mittarin arvona on asiakastyytyväi- syyden indeksiluku, joka koostuu maksullisen ja yhteisrahoitteisen projektitoiminnan positiivisesta asiakaspalautteesta suhteessa kaikkeen asiakaspalautteeseen sekä GTK:n asiakastutkimuksen NPS-luvusta.