POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN
POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN
Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva
PERUSSOPIMUS
1. LUKU
KUNTAYHTYMÄ
1 §
Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
2 §
Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuru- vesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varka- us, Vesanto ja Vieremä.
3 §
Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa sää- detty erikoissairaanhoito, kehitysvammaisten erityishoito, perustervey- denhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi sekä huolehtia laissa säädetyistä muista tehtävistä. Jäsenkunta voi olla osallistumatta uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.
Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kuopion yli- opistollista sairaalaa ja muita toimintayksiköitä.
Sairaalan toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännöissä.
4 §
Palvelujen antaminen ja tuottaminen
Kuntayhtymä antaa palveluja ensisijaisesti henkilöille, joilla on kotikunta- lain (201/1994) mukainen kotipaikka jäsenkunnassa, jollei laista tai erilli- sestä sopimuksesta muuta johdu. Palveluja voidaan tuottaa ja myydä muillekin kuin kunnille ja kuntayhtymille myös liiketoimintana tai liiketalou- dellisin periaattein. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelai- toksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitoksen johtosään- nössä.
5 §
Uuden jäsenkunnan ottaminen ja ero
Uuden kunnan ottaminen jäseneksi kuntayhtymään edellyttää, että vähin- tään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asu- kasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asu- kasluvusta.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin määrätä.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan ka- lenterivuoden päätyttyä.
Valtuusto päättää kuntayhtymän jäseneksi tulevan kunnan peruspääoma- osuuden sekä sen suoritusajankohdan.
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston pää- töksellä kunnan osuus nettovarallisuudesta. Mikäli muut kunnat eivät lu- nasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alenne- taan peruspääomaa. Korvaus suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaan tulosta lukien.
Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toimin- nasta, sille suoritetaan kunnan osuus nettovarallisuudesta vain tämän toiminnan osalta.
6 §
Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomaosuuksista.
Peruspääomaa voidaan valtuuston päätöksellä korottaa tai alentaa.
Valtuusto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä maksetaanko perus- pääomalle korkoa sekä koron suuruuden.
Kuntakohtaiset peruspääomaosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa eri- teltyinä osajäsenyyksittäin.
7 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhty- mään kohdistuvista velvoitteista määräytyy kuntayhtymän peruspääoma- osuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
8 §
Peruspääomaosuuksien luovuttaminen
Jäsenkuntien välisistä peruspääomaosuuksien luovutuksista sopivat kun- nat keskenään.
2. LUKU
VALTUUSTO
9 §
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:
Väestötietojärjestelmästä Jäsenten
saatu viimeisin tieto kunnan lukumäärä asukasluvusta rekisteritilanteessa
31.12.
Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee valtuustoon jäsenet toi- mikautensa alusta lukien.
2.000 tai vähemmän 1
2.001 - 8.000 2
8.001 - 25.000 3
25.001 - 100.000 4
100.001 - 400.000 5
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaa- vaksi ajaksi.
Lisäksi Itä-Suomen yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa mää- räytyy vuosittain väestötietojärjestelmään otetun kunnan rekisteröintilan- teessa 31.12. olevan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1.000) asu- kasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikki- en jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
Yliopiston valitsemien jäsenten äänimäärä valtuustossa on 10 % kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopis- ton valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valitta- essa.
10 §
Kutsumisaika Valtuuston kokouskutsusta on säännökset valtuuston työjärjestyksessä.
11 §
Päätösvaltaisuus ja toiminta
Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jä- senistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jä- senten yhteenlasketusta äänimäärästä.
Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
3. LUKU
HALLITUS
12 §
Hallituksen tehtävät
Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus.
Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole tällä perussopimuksella tai kuntayhtymän johtosäännöillä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi.
Sairaanhoitopiirin nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallituksen muista tehtävistä määrätään kuntayhtymän johtosäännössä.
13 §
Jäsenten lukumäärä ja valitseminen
Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohta- jaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.
Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jä- sentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallituksen kokoonpano on, yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta, sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustet- tuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta sairaan- hoitopiirin alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, minkä lisäksi hallituksen jäseniä valittaessa on pyrittävä alu- eelliseen tasapuolisuuteen.
14 §
Kokoontuminen Kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään neljä (4) päivää en- nen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.
Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annettava valtuuston puheenjohta- jalle ja varapuheenjohtajille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asi- oiden esittelijöille ja läsnäolo-oikeutetuille viranhaltijoille.
Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian kiireellisyys sitä vaatii.
15 §
Esittely Asioiden käsittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelys- tä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään hallintosään- nössä.
4. LUKU
MUUT TOIMIELIMET
16 §
Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toimin- nasta määrätään tarkastussäännössä.
17 §
Muut toimielimet
Valtuusto voi tarvittaessa asettaa kuntayhtymään muitakin lautakuntia, johtokuntia tai liikelaitoksen johtokuntia, joiden kokoonpanosta ja toimin- nasta määrätään tarkemmin johtosäännöissä.
5. LUKU
KUNTAYHTYMÄN TALOUS
18 §
Taloutta koskevat asiat
Kuntayhtymän taloutta koskevista asioista määrätään johtosäännössä.
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
19 §
Rahastojen perustaminen
Valtuusto päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä.
6. LUKU
JÄSENKUNNILTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET
20 §
Erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuosuudet
Sairaanhoitopiireille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheu- tuvat menot katetaan maksuosuuksilla, jotka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa.
Valtuusto päättää talousarvion vahvistamisen yhteydessä vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuosuuteen sekä mak- suosuuden suuruuden.
21 §
Palvelujen myynti ja osuudet investointimenoihin
Kuntayhtymän menot katetaan erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuosuuksia lukuun ottamatta annetuista palveluista perittävillä kor- vauksilla. Suurien investointien osalta valtuusto voi päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että niiden kustannukset katetaan joko kun- tayhtymän lainanotolla tai jäsenkuntien peruspääoman korotuksella.
Jos investointimeno katetaan valtuuston päätöksellä jäsenkuntien perus- pääomaosuuksien korotuksella, jäsenkunnan osuus korotuksesta määräy- tyy peruspääoman jäsenkuntaosuuden mukaisessa suhteessa.
Valtuusto päättää investoinnin hyväksyessään peruspääoman korotuksen ajankohdan.
22 §
Ennakonkanto jäsenkunnille myytävistä palveluista
Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä siitä, kanne- taanko jäsenkunnilta niille myytävistä palveluista ennakkoa.
Kuntayhtymän maksuvalmiuden salliessa hallitus voi alentaa perittäviä ennakkoja, siirtää ennakkojen maksuunpanon ajankohtaa myöhäisem- mäksi tai jättää ennakot maksuun panematta.
23 §
Ennakoiden maksuaikataulu
Jäsenkunnilta perittävien korvausten ja maksuosuuksien ennakkojen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrä- tään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Erääntymisaikaa ei kuitenkaan saa määrätä sitä kuukautta aikaisemmaksi, jolta ennakko maksuun pannaan.
24 §
Tilikauden tuloksen käsittely
Päättäessään toimenpiteistä vahvistetun taseen mukaisen ylijäämän suh- teen valtuusto voi päättää, että kuntayhtymässä syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille. Palauttaminen toteutetaan jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Päätettäessä toimenpiteistä vahvistetun taseen mukaisen alijäämän suh- teen valtuusto voi päättää, että kuntayhtymässä syntynyt alijäämä tai sen osa katetaan jäsenkunnilta kannettavilla maksuilla. Maksun perusteena ovat jäsenkuntien peruspääomaosuudet.
25 §
Poikkeuksellisen suuret potilaskohtaiset kustannukset
Kuntayhtymässä tasataan poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustan- nuksia. Kustannukset katetaan asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruu- den valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto päättää samassa yhteydessä sen euromääräisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin.
26 §
Viivästyskorko Viivästyskorko pannaan maksuun siten, että velalliselle jää vähintään nel- jäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan.
7. LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
27 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.
Valtuusto valitsee tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosi- en hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten puheenjohta- jan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilö- kohtaisen varajäsenen. Jäsenet ja varajäsenet tulee valita valtuuston jä- senistä.
Valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavas- tuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkasta- jalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastajia) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä).
Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastetta- va hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjan- pito ja tilinpäätös.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntayhty- mässä ja konsernissa sekä tehtävä valtuustolle suorittamaansa tarkastus- toimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille.
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin tarkastussäännössä.
8. LUKU
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
28 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhty- män purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkun- nat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja vel- kojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorit- taminen sekä sitoumusten täyttymiseen tarvittava määrä on varoja suu- rempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainit- tujen osuuksien suhteessa. Mikäli purkaminen koskee vain osaa kuntayh-
tymän toiminnasta, loppuselvitys koskee vain tätä toimintaa ja jaettavat varat luovutetaan vain tässä toiminnassa mukana oleville jäsenkunnille.
9. LUKU
VOIMAANTULO
29 §