Pariisin ilmastosopimus ja EU:n ilmastotavoitteet

käännös

Puheenjohtaja

Hyvä puheenjohtaja Xxxx

Pariisin ilmastosopimus ja EU:n ilmastotavoitteet

Xxxxxx Xxxx Puheenjohtaja Eurooppa-neuvosto Xxx xx xx Xxx 000 X-0000 Xxxxxxx

15. helmikuuta 2016

Huhtikuussa 2014 esittelitte energiaunionia koskevan vision, jossa tunnustettiin kestävän hiilenkäytön merkitys. Kirjoititte Financial Timesissa, että Euroopan pitäisi hyödyntää täysin saatavilla olevat fossiiliset polttoaineet, mukaan lukien hiili ja liuskekaasu, että puhtaamman planeetan edellytyksenä on turvallinen pääsy energiavoimavaroihin ja että sen rahoittamiseen tarvitaan työpaikkoja.

Tekniikan kehittymisen myötä hiiltä on voitu hyödyntää yhä puhtaammin ja tehokkaammin. Yokohamassa Japanissa sijaitseva 600 MW:n Isogon voimalaitos on tahrattoman puhdas. Se tuottaa edullista ja luotettavaa sähköä ympäri vuorokauden ja viikon joka päivä kaupungin 3,7 miljoonalle asukkaalle. Euroopassa voimme olla ylpeitä moderneista hiililaitoksistamme, joita ovat 460 MW:n Łagisza CFBC Puolassa, 2 200 MW:n Neurath BoA 2 & 3 sekä 750 MW:n Walsum 10 Saksassa,

300 MW:n Puertollano IGCC Espanjassa, 2 000 MW:n Torrevaldaliga Nord Italiassa, 1 600 MW:n Eemshavenin laitos Alankomaissa sekä 800 MW:n Avedøre Tanskassa. Ne ovat maailman tehokkaimpia lämpö- ja voimalaitoksia, jotka saavat nykyisin tehonsa hiilestä, öljystä, kaasusta ja biomassasta.

Silti kansainväliset rahoituslaitokset (IFI) ovat päättäneet, että hiilikäyttöisten projektien rahoitus ei ole ympäristötavoitteiden mukaista, ellei laitoksissa ole hiilidioksidin talteentto- ja varastointitoimintoa (CCS) tai valmiutta siihen. Jotkin kaupalliset pankit, kuten ING, ovat omaksuneet saman käytännön. Vuonna 2008 silloinen Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toimitusjohtaja kuvasi hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia ympäristösitoumuksen ”lakmustestiksi”. Hallitukset eivät ole toistaiseksi osoittaneet tällaista sitoumusta ilmastoon, ja jotkin Euroopan hallitukset ovat jopa tehneet hiilidioksidin varastoinnista laitonta. Ilman hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia muihin vähäpäästöisiin tekniikkavaihtoehtoihin voi kohdistua kestämättömiä ja epärealistisia vaatimuksia, ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen yleiskustannukset voivat nousta 40 prosentilla tai enemmän (IEA, 2015a).

Pariisin ilmastosopimuksessa annettiin oikeudellisesti sitovat velvoitteet inventointiprosessista ja läpinäkyvyyssäännöistä, mutta tavoitteiden suhteen määritettiin vain epämääräiset vaatimukset ”selvästi alle 2 asteen” rajasta sekä ”pyrkimyksestä rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen”. Optimistisessa uusien poliitikkojen skenaariossaan IEA olettaa, että EU jatkaa kunnianhimoisten

ilmastotavoitteiden tavoittelemista ja ennustaa, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat maailmanlaajuiset CO2-päästöt nousevat edelleen vuoteen 2030 asti (IEA, 2015b). Yleisesti ottaen kaikki Pariisin ilmastosopimuksen merkittävät lupauksetkin (aiotut kansalliset panokset) huomioiden maailmanlaajuiset kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyisivät vuoden 2010 lukemasta 6,9 GtCO2-eq lukemaan 56 GtCO2-eq vuoteen 2030 mennessä (PBL, 2015). EU:n vuodelle 2030 asettama tavoite vähentäisi siihen päästäessä unionin kasvihuonekaasupäästöjä 1,3 GtCO2-eq vuodesta 2012 alkaen, mikä olisi vain 6 % maailman kokonaismäärästä. Silti maailmanlaajuiset päästöt kasvavat, eikä planeettaa pelasteta.

EU:n ilmastopolitiikan puite-ehdotuksen 2030 mukaisesti EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen olisi vähennettävä CO2-päästöjään nollaan vuoteen 2058 mennessä. Tästä ehdotuksesta voi todeta seuraavan, että Eurooppa menettäisi kaiken energiaa kuluttavan teollisuutensa ja suuren osan tehdasteollisuudesta, koska kaikessa teollisuudessa tarvitaan kilpailukykyistä ja luotettavaa energiaa. Työpaikat ja päästöt ulkoistettaisiin maailman kaikille muille alueille.

Maaliskuun 17. ja 18. päivänä kokoonnutte neuvostossa ja päätätte, ryhdyttekö noudattamaan komission ehdottamaa 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä, ehkä määräenemmistöpäätöksellä. Koska mikään muu alue kuin EU ei aja oikeudellisesti velvoittavia sitoumuksia (Pariisin sopimuksen 4.18 artikla), koska koko maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat maailmanlaajuisen taloudellisen kehityksen myötä, ja koska Euroopan teollistumisasteen vähentäminen olisi heikkouden merkki, EURACOAL kehottaa hylkäämään tämän tavoitteen ja valitsemaan hieman vaatimattomamman tavoitteen, josta seuraisi enemmän hyötyä Euroopalle, kuten on kuvattu liitteenä olevassa raportissa.

Vähemmän kunnianhimoinen ympäristötavoite, joka saavutetaan parantamalla tehokkuutta talouden kaikilla aloilla, voisi taata suotuisamman lopputuloksen Euroopalle. Sen saavuttamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmää pitäisi laajentaa: sillä ei ole merkitystä, mistä CO2-molekyyli on peräisin, joten kuljetuksen ja monen muun alan lisääminen päästökauppajärjestelmään auttaisi saavuttamaan EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jakamaan kuormitusta tasaisemmin ja välttää tuhoamasta teollista pohjaa, jonka varassa Euroopan hyvinvointi lepää.

Teidän tulisi panostaa Euroopan vahvuuksiin: luottaa kilpailukykyiseen tutkimukseen, tukea kehitystä eteenpäin vieviä innovaatioita, varoa vallankumouksen julistajia, lujittaa sosiaalista hyvinvointia, mahdollistaa vapaat markkinat, joilla syntyy kilpailukykyisiä teollisuutta ja ennen kaikkea keskittyä luomaan perushyvinvointia, jota äänestäjät kaipaavat. Fossiiliset polttoaineet vaihtuvat parempiin energianlähteisiin sitten, kun niistä saadaan selkeitä sosioekonomisia etuja.

Ystävällisin terveisin

Dr. Xxxxxxxx XXXXXXX Mr. Xxxxxx XXXXXXXXX

Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

cc. EU:n valtionpäämiehet (käännökset)

Euroopan komission varapuheenjohtaja Xxxxxxxx ja komissaari Xxxxx Xxxxxx EURACOALin jäsenet ja verkkosivu

liite “Why less climate ambition would deliver more for the EU” (”Miksi vaatimattomampi ilmastotavoite olisi hyödyllisempi EU:lle”), EURACOAL, Bryssel, lokakuu 2014

Viitteet

IEA (2015a). Carbon Capture and Storage: the solution for deep emissions reductions. (”Hiilen talteenotto ja varastointi: ratkaisu merkittäviin päästövähennyksiin.”) Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), OECD, Pariisi

IEA (2015b). World Energy Outlook. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), OECD, Pariisi

PBL (2015). PBL Climate Pledge INDC -työkalu. Versio: 3. syyskuuta 2015. PBL Netherlands Environmental Assessment Agency, Haag.