SOPIMUSOHJE
SOPIMUSOHJE
2021
1. SOPIMUSTYYPPI
Sopimustyypin määritteleminen on tärkeää, koska sen mukaan määräytyy mitä lainsäädäntöä sopimukseen tulee soveltaa. Onko sopimus esimerkiksi sopimus irtaimen tavaran kaupasta, kuluttajasopimus, vuokrasopimus tai liiketoiminnan kauppakirja.
Sopimuksen otsikko ei kuitenkaan määrittele sovellettavaa lainsäädäntöä, vaan sopimuksen todellinen sisältö ja sen velvoitteet. Huomaa, että osa lainsäädännöstä on pakottavaa ja osa tahdonvaltaista.
Esimerkiksi tavarakaupassa sovellettava kauppalaki on kokonaan tahdonvaltaista ja osapuolet voivat sopia, ettei sitä sovelleta lainkaan. Tämä on omiaan lisäämään sopimusehtojen merkitystä.
2. SOPIMUKSEN PÄIVÄYS
Sopimuksen päiväys kertoo sopimuksen allekirjoittamishetken. Sopimuksen päiväys ei välttämättä kerro hetkeä, koska sopimusvelvoitteet ovat syntyneet. Sopimusvelvoitteet ovat voineet syntyä esimerkiksi hetkellä, kun tarjous on hyväksytty. Sopimuksen päiväys on kuitenkin tärkeä tieto, koska siitä voidaan laskea mm. sopimukseen liittyviä määräaikoja, kuten määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaika tai irtisanomisajan päättyminen.
3. SOPIMUKSEN OSAPUOLET
Osapuolten määrittely on keskeinen sopimuskohta. Se määrittelee, keitä sopimus koskee. Yksilöi huolellisesti yritykset ja luonnolliset henkilöt. Huomaa, että osakeyhtiöt ovat omia oikeushenkilöitään. Emoyhtiöt eivät vastaa tytäryhtiöidensä sitoumuksista, eivätkä päinvastoin. Myöskään osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät vastaa omistamiensa osakeyhtiöiden tekemistä sitoumuksista.
4. OSAPUOLTEN YHTEYSHENKILÖT
Toisinaan voi olla tarpeen määritellä osapuolten yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöiden määrittelyllä pyritään välttämään sopimusriidat, jotka aiheutuvat osapuolten välisen tiedonkulun puutteesta.
5. SOPIMUKSEN MÄÄRITELMÄT
Sopimuksen alussa voidaan määritellä tulkintaongelmien ehkäisemiseksi keskeisten sopimuksessa esiintyvien termien sisältö. Tällöin määritelty termin sisältö syrjäyttää mahdollisen arkikielessä käytetyn merkityksen.
6. SOPIMUKSEN MUUTTUMINEN JA MUUTTAMINEN
Sopimusvapauden nojalla kirjallista sopimusta voidaan muuttaa kirjallisesti, suullisesti ja
hiljaisesti.
Sopimukseen voidaan ottaa ehto, että sopimusta voidaan sitovasti muuttaa vain kirjallisesti ja allekirjoituksin vahvistaen. Tämä ei kokonaan poista sitä mahdollisuutta, että sopimusta voidaan katsoa muutetun esimerkiksi hiljaisesti tai vaikkapa sähköpostitse, mutta se kuitenkin nostaa muuttumiskynnystä.
Sopimukseen voidaan ottaa myös ehtoja, miten sopimusta voidaan tarvittaessa aktiivisesti muuttaa. Esimerkiksi tietyn olosuhteen ilmaantuessa sopimukseen tehdään ennalta sovitut muutokset tai velvoitetaan neuvottelemaan muutosten tekemisestä.
7. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS
Sopimuksen tausta ja tarkoitus on kuvaus syistä ja taustoista miksi kyseinen sopimus on tehty ja mihin sopimuksella pyritään. Sopimukset eivät koskaan ole täydellisiä ja aukkoja tulkittaessa pyritään selvittämään sopimuksen tekohetkellä vallinnut osapuolten tahtotila.
Taustan ja tarkoituksen määritteleminen voi auttaa oman näkemyksesi aseman vahvistumista
sopimusta tulkittaessa.
Sopimus saattaa myös liittyä laajempaan järjestelyyn, jolloin voi olla myös tarpeen selventää sopimuksen liityntää muihin osapuolten välisiin sopimuksiin.
8. SOPIMUKSEN KOHDE
Sopimuksen kohde tarkoittaa tuotetta, palvelua tai muuta etua (sopimusobjekti), josta sopimuksella sovitaan. Kohteen määrittely kertoo, millainen tuote tai suoritus on sopimuksen mukaan tehtävä.
Se määrittelee myös sen, koska sopimus voidaan katsoa täytetyn tai onko se mahdollisesti
täytetty puutteellisesti.
Määrittelyn jättäessä paljon liikkumavaraa kasvaa riski, että sopimus tulee täytetyksi puutteellisella suorituksella.
Kohteen määrittelyn puutteita voit eliminoida kertomalla selkeästi mitä haluat saavuttaa ostamallasi tuotteella tai palvelulla (tausta ja tarkoitus). Myyjän on huomioitava hänelle ilmaisemasi käyttötarkoitus kaupan kohteelle.
9. MUUT OSAPUOLTEN VASTUUT JA VELVOITTEET
Myös muut osapuolten sopimukseen liittyvät vastuut ja velvoitteet on hyvä kirjata ylös. Esimerkiksi jos myyjän suoritus on jotenkin riippuvainen ostajan suorituksesta tai tiedonannosta.
10. TOIMITUSAIKA- JA PAIKKA, OMISTUKSEN SIIRTYMINEN SEKÄ VAARANVASTUU
Sopimuksessa on hyvä sopia, koska tavara noudetaan tai miten se kuljetetaan ostajalle. Tähän liittyvät myös kysymykset siitä, koska omistusoikeus tavaraan siirtyy ja kuka vastaa sen vakuuttamisesta (vaaranvastuu). Tavarakaupassa voidaan käyttää vakiintuneita toimitustapalausekkeita (Finterms/ Incoterms). Asia voidaan jättää myös kauppalain normien varaan. Keskeistä on se, että asioista on tavalla tai toisella sovittu.
Samoin palvelusopimuksissa on sovittava palveluiden toimittamistavasta, - ajasta ja- paikasta.
11. HINNAN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUEHDOT
Hinta tai sen määräytymisperusteet kannattaa sopia mahdollisimman yksiselitteisesti, kuten
myöskin se mitä hintaan sisältyy.
Riitoja syntyy helposti siitä, että toinen osapuoli olettaa jonkin suoritteen kuuluvan perushintaan ja toinen sen olevan erikseen laskutettavaa lisätyötä.
Xxxxxxxx sopimussuhteissa on hyvä sopia myös hintojen tarkistusperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa perusteita, miten myyjä voi yksipuolisesti nostaa sopimushintoja. Tällainen yksipuolinen hinnankorotusehto voi sisältyessään yleisiin sopimusehtoihin olla ns. yllättävä ja ankara – ehto. Yllättävää ja ankaraa sopimusehtoa tulee korostaa.
MAKSUAIKALAKI
Pitkät maksuajat myyntisopimuksissa voivat olla hankalia, koska usein omat
tuotantokustannukset tulevat maksettavaksi suhteellisen nopeasti.
Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista mukaan, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
Lailla on pyritty pitämään maksuajat kohtuullisina.
Yli 30 päivän maksuaika on siis sallittu vain, jos siitä on sopimuksella sovittu.
Saman lain mukaan sopimusehto, jonka mukaan viivästyneelle maksulle ei saa periä viivästyskorkoa, on tehoton.
Pääsääntöisesti myös sellainen sopimusehto on tehoton, jonka mukaan ei ole oikeutta saada
velalliselta korvausta perintäkuluista.
12. TAKUU
Takuu on vapaaehtoinen myyjän tarjoama lisäetu ostajalle. Takuun sisältö ja sen pituus
määräytyvät sopimusehtojen mukaan.
Takuu ei ole sama asia kuin yleinen virhevastuu.
13. ENNAKKOTARKASTUSVELVOITE
Tuotteen myyjä voi kehottaa ostajaa tarkastamaan ostokohteen esim. yrityksen liiketoiminnan tai tavaran mallikappaleen. Ostaja ei voi kauppalain mukaan enää vedota virheenä seikkaan, jonka hänen olisi tullut havaita tarkastuksessa.
SOPIMUSOHJE
14. IMMATERIAALIOIKEUDET
Sopimuksessa on hyvä sopia siitä, siirtyykö kaupan/muun sopimuksen yhteydessä aineettomia
oikeuksia, kuten patentti- tai mallioikeutta.
Sopimusluonnoksessa saattaa olla lausekkeita, joilla toiselle osapuolelle siirrettään korvauksetta laajoja hyödyntämisoikeuksia toisen osapuolen immateriaalioikeuksiin. Näiden ehtojen kanssa kannattaa olla tarkka, sillä yrityksen koko toiminta saattaa olla riippuvainen sen immateriaalioikeuksista.
Sopimuksessa saattaa olla myös vakuuksia siitä, että osapuoli vakuuttaa, ettei sen toimitus riko kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia. Näihin ehtoihin liittyy myös usein sopimusehto, jonka mukaan toimittaja vastaa kaikista oikeudenkäynneistä, jotka koskevat kolmannen osapuolen immateriaalioikeusväitteitä ja pitää ostajan näiden väitteiden ja riitojen ulkopuolella. Pienelle yritykselle ko. ehtojen noudattaminen saattaa olla suhteessa hyvin kallista.
SOPIMUSOHJE
15. TIEDONANTOVELVOLLISUUS
Sopimuksen mukaisen suorituksen laadun seuraaminen ja yleensä sopimuksen toteutumisen seuranta voi olla vaikeaa, mikäli palveluiden tuottajalta tai muulta sopimuskumppanilta ei saada riittävästi tietoa sopimusseurannan tekemiseksi. Sopimuksessa onkin hyvä edellyttää sopimuskumppanilta velvollisuutta tuottaa tietoa sopimusseurannan suorittamiseksi. Tämä voi liittyä esimerkiksi loppuasiakkaan antamaan palautteeseen, laatupoikkeamien raportointiin, toimeksiantajan oikeuteen tehdä auditointeja sopimuskohteelle tai muuhun sopimukseen liittyvään raportointiin.
SOPIMUSOHJE
16. KILPAILUKIELTOLAUSEKE
Sopimukseen voidaan liittää kilpailukieltolauseke. Yritykset voivat vapaasti sopia kilpailukiellon
laajuudesta ja kestosta. Työsuhteessa kilpailukiellosta voidaan sopia vain rajoitetusti. Kilpailukieltolausekkeen laajuus kannattaa määritellä tarkasti sekä siihen tehtävät poikkeukset. Kilpailukiellolle voidaan sopia myös voimassaoloaika. Kilpailukiellon rikkominen kannattaa sanktioida samoilla periaatteilla kuin salassapitolauseke.
Liittyy yleensä erilaisiin yrityskauppoihin tai osakassopimuksiin.
SOPIMUSOHJE
17. SALASSAPITO
Salassapitoehdossa määritellään mm. sopimukseen liittyvät salassa pidettävät seikat sekä
poikkeukset salassapidolle, salassapidon laajuus sekä tietojen luvallinen käyttötarkoitus.
Salassapitotarve laimenee ajan kuluessa, joten vahingossa tehtyjen salassapitoehdon rikkomisten välttämiseksi, salassapidolle olisi hyvä asettaa voimassaoloaika.
Salassapitoehdon rikkominen voidaan sanktioida erikseen tai viitata sopimuksen sopimussakkolausekkeeseen.
Salassapitoehdon rikkomista on hankala toteennäyttää, joten siksi usein sanktion suuruudella pyritään ennaltaehkäisemään ehdon rikkomista. Yritysten välisessä sopimuksessa saatetaan salassapitoehto laajentaa nimettyihin henkilöihin. Tällöin henkilöt sitoutuvat salassa pitoon myös henkilökohtaisella sopimuksella.
SOPIMUSOHJE
18. ASIAKIRJOJEN SOVELTAMISJÄRJESTYS JA NIIDEN TULKINTA
Sopimusasiakirjojen tulkintajärjestyksestä tulee sopia sekä siitä, mitkä asiakirjat ylipäätään
tulevat osaksi sopimusta.
Sopimuksen sisältö voi varsinaisen sopimusasiakirjan lisäksi muodostua muista asiakirjoista, kuten vakioehdoista, tarjousasiakirjoista, neuvottelumuistioista sekä erilaisista liitteistä ja laskelmista. Asiakirjojen ristiriitatilanteessa voi syntyä epäselvyyttä näiden tulkintajärjestyksestä.
Sopimuksessa voi olla myös ehto, että sopimussisällön tulkinnassa ei voida käyttää muuta aineistoa kuin itse sopimusta.
SOPIMUSOHJE
19. VAHINGONKORVAUS JA SOPIMUSSAKKO
Sopimuksen rikkomisen seurauksena on vahingonkorvausvelvollisuus. Toisinaan syntyneen
vahingon määrän toteen näyttäminen voi olla vaikeaa.
Sopimussakkolausekkeessa voidaan sopia kiinteästä korvauksesta sopimusta rikottaessa. Tällöin ei tarvitse toteennäyttää vahingon määrää. Sopimuksen rikkominen riittää.
20. VASTUUNRAJOITUKSET
Sopimukseen voidaan ottaa osapuolen sopimusvastuuta rajaavia lausekkeita. Sopimusvastuut voidaan pyrkiä rajaamaan esimerkiksi tiettyyn prosenttiosuuteen sopimussummasta.
Tyypillisesti myös välilliset vahingot pyritään rajaamaan omien sopimusvastuiden ulkopuolelle.
SOPIMUSOHJE
21. REKLAMAATIOIDEN TEKEMINEN
Sopimukseen kannattaa ottaa muotomääräys, jonka mukaan reklamaatiot on tehtävä kirjallisesti.
Tällöin reklamaation sisältö, vaatimukset ja ajankohta voidaan todentaa.
Toisinaan sopimukseen voidaan ottaa määräyksiä siitä, kuinka nopeasti virheen havaitsemisen jälkeen reklamaatio on tehtävä.
22. SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN
Sopimusta ei lähtökohtaisesti voida siirtää kolmannelle ilman kummankin sopijapuolen hyväksyntää. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia siirto-oikeudesta. Usein sopimussuhteessa vahvempi osapuoli varaa itselleen siirto-oikeuden mutta saattaa rajata sen toiselta osapuolelta pois.
SOPIMUSOHJE
23. RIITOJEN RATKAISU
Sopimukseen voidaan ottaa oikeuspaikkalauseke, jossa sovitaan missä alioikeudessa sopimusriidat ratkaistaan. Sopimuksen osapuolet voivat myös sopia, että sopimusriita ratkaistaan välimiesoikeudessa. Usein sopimuksessa sovitaan periaatteesta, että ensisijaisesti riidat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla, jonka jälkeen vasta asia siirretään tuomioistuimen ratkaistavaksi.
24. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
Sopimuksen voidaan sopia olevan voimassa tietyn määräajan (määräaikainen). Tällöin sopimusta ei voida lähtökohtaisesti irtisanoa sopimuskauden aikana.
Sopimus voi olla voimassa toistaiseksi, tällöin on hyvä sopia sen irtisanomisajasta (toistaiseksi voimassa
oleva). Muussa tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kohtuullisen irtisanomisajan puitteissa.
Sopimukseen voidaan ottaa myös erillisiä irtisanomis- ja purkuehtoja, joiden toteutuminen on edellytys sopimuksen irtisanomiselle tai purkamiselle.
SOPIMUSOHJE
25. YLIVOIMAINEN ESTE
Sopimuksessa voidaan sopia ns. Force Majeure- ehdosta, jonka mukaan osapuoli voi vapautua sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä. Ylivoimainen este tarkoittaa osapuolelle ilmaantunutta ennalta arvaamatonta ja yllättävää tapahtumaa, johon ei ole ollut mahdollista etukäteen varautua ja joka estää sopimuksenmukaisten suoritusten tekemisen.
Xxxxxxx mukaan lausekkeen sisältöä kannattaa laajentaa.
26. ALLEKIRJOITUKSET
Sopimus vahvistetaan allekirjoittamalla sopimus. Allekirjoituksen yhteydessä on hyvä varmistaa,
että toisen osapuolen edustajalla on allekirjoitusoikeus edustamansa yhtiön puolesta.
Sopimuksen allekirjoittaminen ei kuitenkaan pois sulje sitä, että sopimus on voinut tosiasiallisesti syntyä jo aiemminkin, esimerkiksi tarjouksen hyväksymisen yhteydessä.
OTA YHTEYTTÄ
• Ota meihin yhteyttä, koski asiasi sitten sopimuksia tai muita liikejuridisia kysymyksiä.
• Lisätietoja xxx.xxxxxxxxxxxx.xx
• Xxxx Xxxxxxxx toimitusjohtaja 040 562 6407