Palvelusetelin sääntökirja

Palvelusetelin sääntökirjan palvelukohtaisen osan lisäksi palvelusetelisääntökirjan yleinen osa määrittelee palvelustelipalveluna tuotettavaa palvelua. Tämä sääntökirja on voimassa 1.1.-31.3.2023.

Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaan mahdolliset palvelusetelipalvelun tuottamisen hinnanmuutokset xxxxx.xx portaalin kautta. Ikääntyneiden palveluasumisen hintoja voidaan muuttaa kunkin vuoden tammikuun

1. päivästä lukien ja hintoja koskevat muutokset voi ilmoittaa aikaisintaan 30 päivää ennen muutosajankohtaa. Joulukuussa 2022 ilmoitettu palveluntuotannon hinta on voimassa 1.1.-31.3.2023. Palveluntuottajat voivat ilmoittaa uuden palveluntuotannon hinnan maaliskuussa 2023 ajalle 1.4.-31.12.2023.

1 Yleistä vanhusten asumispalvelusta ja sääntökirjan soveltamisala

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 § mukaisia asumispalveluita järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea päivittäisessä asumisessa.

Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 § mukaista asumispalvelua (josta aiemmin käytettiin nimitystä tavallinen palveluasuminen), joka järjestetään toimintayksiköissä, joissa henkilökunta on paikalla aamu- ja iltavuorossa. Palveluntuottaja on merkittynä aluehallintoviraston ilmoituksen varaisen palvelun rekisteriin vanhusten yhteisöllisen asumisen palveluntuottajana. Yhteisöllinen asuminen sisältää hoito- ja huolenpitopalvelut sekä tukipalveluna täysihoitoateriat ja muut asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut.

Vuorokauden aikana sovittujen asukaskäyntien lisäksi henkilökunta on saatavilla turva- / hoitajakutsujärjestelmän kautta asukkaan niin tarvitessa.

Yhteisöllisen asumisen myöntämisen perusteet:

1. Hoidon, huolenpidon ja valvonnan tarve ympärivuorokautisesti toimintakyvyn kokonaisarvion perusteella. Yöhoito järjestetään asiakkaan tarvitsemalla tavalla esimerkiksi turvateknologiaa hyödyntäen.

2. Palvelua ei voida riittävällä tavalla järjestää muiden kotiin annettavien palveluiden avulla esim. asiakkaan vaikean muistisairauden, runsaan ja jatkuvan avun tarpeen ja sairaanhoidollisten syiden vuoksi.

Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden arkielämässä selviytyminen ja asiakkaiden hoidon järjestäminen edellyttää henkilökunnan välitöntä saatavilla oloa klo 7.00–21.00. Yöaikaisiin hälytyksiin (21.00 – 7.00) vastaa palveluntuottaja.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 § mukaista asumispalvelua (josta aiemmin käytettiin nimitystä tehostettu palveluasuminen), joka järjestetään toimintayksiköissä, joissa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Palveluntuottaja on merkittynä aluehallintoviraston/Valviran rekisteriin vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluntuottajana. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa turvataan asuminen ja palvelut asiakkaalle, joka tarvitsee runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa ympärivuorokautisesti. Palveluun sisältyvät ympärivuorokautiset hoito- ja huolenpitopalvelut, täysihoitoateriat sekä asiakkaan tarvitsemat muut tukipalvelut.

Asiakas asuu toimintayksikössä lähtökohtaisesti elämänsä loppuun saakka. Saattohoito sisältyy ympärivuorokautiseen asumiseen.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen myöntämisen perusteet:

1. Jatkuva ja säännöllinen hoidon, huolenpidon ja valvonnan tarve ympärivuorokautisesti toimintakyvyn kokonaisarvion perusteella.

2. Asiakkaan tarpeen mukaisia palveluita ei voida turvata kevyemmissä asumismuodoissa, esimerkiksi vaikean muistisairauden, jatkuvan ja säännöllisen avun tarpeen ja sairaanhoidollisten syiden vuoksi.

Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelut järjestävät yhteisöllisen asumisen ja/tai ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Hyvinvointialue velvoittaa, että palveluntuottajat noudattavat sääntökirjan määräyksiä.

2 Palveluseteli ja palvelusetelijärjestelmä

Palveluseteliä hallinnoidaan palvelusetelijärjestelmän kautta. Palvelusetelijärjestelmänä toimii xxx.xxxxx.xx - portaali. Palveluntuottaja rekisteröityy järjestelmään (ohje palveluseteliportaalissa). Rekisteröidyttyään järjestelmään palveluntuottaja hakeutuu ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen ja/tai ympärivuorokautisen palveluasumisen tehostetun palveluasumisen palvelusetelin palveluntuottajaksi.

Hyväksytty palveluntuottaja ylläpitää järjestelmässä omia tietojaan, tarkistaa asiakkaan saldotilanteen ja kirjaa poissaolot kuukausiraporttiin, joka tehdään seuraavan kuun 5. päivään mennessä.

Xxxxx.xx -portaalissa asiakas voi vertailla palveluntuottajia. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan ja tarvittaessa palveluohjaaja auttaa valinnassa. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa.

2.1 Asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi ja palvelusetelin myöntäminen

Palvelusetelillä järjestettävä palvelu vastaa Etelä-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen myöntämisen perusteita, ja vastaa sisällöltään kunnan omaa palvelua sekä ostopalvelua. Yhteisöllisen ja ympärivuorokautisien palveluasumisen myöntämisen perusteet vahvistetaan vuosittain ja ne on kuvattu Ikääntyneiden palvelujen käsikirjassa. Palveluseteli voidaan tarjota määrärahan puitteissa asiakkaalle, joka on hyväksytty hakijaksi yhteisölliseen asumiseen tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen viimeistään

lain mukaisessa määräajassa myöntämisestä. Viranhaltija tekee palvelusetelin myöntämisestä päätöksen, joka perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Päätös noudattaa lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).

Palvelusetelipäätöksellä tilaaja sitoutuu maksamaan tietyn osuuden palvelun hinnasta tietyllä ajanjaksolla.

2.2 Palvelusetelin arvo ja voimassaolo

Palvelusetelipäätös on pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleva. Palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja voimassaolo vuorokausikohtainen. Palvelusetelipäätöksestä ilmenee palvelusetelin sisältö ja voimassaoloaika. Palvelusetelin arvo muuttuu, kun asiakaan tulot tai asiakkaan maksama vuokra muuttuu, palveluntuottaja muuttaa vuorokausihintaa tai hyvinvointialueen hallitus päättää palvelusetelin arvon muuttamisesta.

Palvelusetelin arvon määrittelyssä huomioidaan, mikäli asiakkaan ravitsemus tapahtuu PEG- ravitsemusletkun kautta ja asiakas ostaa itse ravitsemusliuokset.

Mikäli palveluasumisessa asiakkaan palvelun tarve poikkeaa palvelusetelissä määritellystä, tulee asiakkaan ja palveluntuottajan olla yhteydessä riittävän ajoissa palvelusetelin myöntäneeseen tahoon, joka arvioi palvelun tarpeen uudelleen. Palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan asiakkaalle myönnetyt setelit xxxxx.xx - portaalista jo ennen palvelun alkamista.

Asiakkaalla ei ole velvollisuutta käyttää myönnettyä palveluseteliä, jos palvelu järjestyy muulla tavoin tai asiakas on ilmoittanut palvelun peruuntumisesta sopimuksen mukaisesti. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009).

2.3 Järjestäjän antamat tiedot palvelun tuottajalle

Myöntäessään palvelusetelin järjestäjän tulee varmistua siitä, että palvelun tuottajan käyttöön saadaan riittävät esitiedot asiakkaasta. Järjestäjän on informoitava asiakasta tästä seikasta palveluseteliä antaessaan.

3 Palveluseteliasiakkaat

Asiakkaat ovat ikäihmisiä, jotka täyttävät hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen yhteisöllisen asumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen myöntämisperusteet. Palveluohjauksen merkitys on erittäin keskeinen palvelusetelitoiminnassa. Palveluohjaus toteutetaan yhdessä asiakkaan, omaisen ja/tai edunvalvojan kanssa.

Palveluasumisessa asuessaan asiakkaat ovat avoterveydenhuollon asiakkaita.

Mikäli asukas ei saa tarvittavia apuvälineitä julkisen apuvälineyksikön kautta, palveluntuottajan edellytetään hankkivan apuvälineet, tarvikkeet ja laitteet, jos asiakkaan hoidon tarve sitä vaatii.

3.1 Yhteisöllisen asumisen myöntämisen perusteet

1) Lisääntynyt asumisen tuen tarve toimintakyvyn kokonaisarvion perusteella.

2) Palvelua ei voida riittävällä tavalla järjestää kotiin annettavien palvelujen keinoin: jatkuva avun tarve, valvonta ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissa sekä sairaanhoidollista apua sisältäen lääkehoidon.

3) Asiakkaalla ei ole perusteltua ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.

3.2 Ympärivuorokautisen palveluasumisen myöntämisen perusteet

1) Jatkuva runsas hoidon, huolenpidon ja valvonnan tarve ympärivuorokautisesti toimintakyvyn kokonaisarvion perusteella. Asiakas ei pärjää yhteisöllisessä asumisessa yöhoidon tarpeen takia.

2) Palvelua ei voida riittävällä tavalla järjestää kotiin annettavien palvelujen eikä tavallisen / tuetun palveluasumisen keinoin esim. asiakkaan vaikean muistisairauden, runsaan ja jatkuvan avun tarpeen ja sairaanhoidollisten syiden vuoksi

3) Asiakkaalla ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon.

4 Palvelun sisältövaatimukset

4.1 Yhteisöllisen asumisen palvelusetelin sisältö

4.1.1 Asuminen

Asiakkaan kanssa tehdään erillinen vuokrasopimus. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle haetaan mahdollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan euroa/neliö/kuukausi. Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan.

4.1.2 Hoidon ja palvelun suunnittelu

Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluntuottaja huolehtii hoito- ja palvelusuunnitelman arvioinnista, toteutuksesta ja seurannasta. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan itsemääräämisoikeus, hänen elämänlaadulle ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet, palvelut sekä yksilöllinen osallistuminen arjen toimintojen suunnitteluun. Asukkaan omaiset ja läheiset tai hänen laillinen edustajansa otetaan mukaan suunnitelman tekemiseen. Suunnitelmaan kirjataan myös hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen yhteystieto, johon voi olla yhteydessä asukkaan toimintakyvyn muutoksista, palvelutarpeen muutoksista tai erityisen tuen tarpeeseen liittyvistä kysymyksistä. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkastetaan vähintään kuuden (6) kuukauden välein sekä aina asukkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn muuttuessa.

Järjestäjällä on oikeus osallistua palvelu- ja hoitosuunnitelman päivittämiseen.

Asiakkaat voivat myös tarvita runsaasti terveydenhuollon palveluja. Terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville toimijoille kuuluu vastuu myös palveluasumisen asiakkaille järjestettävästä terveydenhuollon palveluista. Palveluasumista tuottavan toimintayksikön on kuitenkin osaltaan huolehdittava siitä, että asiakkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen tarve välittyy näiden palvelujen järjestäjille, ja että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada hänelle tarjolla olevat palvelut.

Asiakkaan päivittäistä vointia tulee seurata ja kirjata lainsäädännön mukaisesti.

Palveluntuottajan tulee nimetä asukkaalle omahoitaja. Omahoitaja neuvoo ja auttaa palvelujen saantiin liittyvissä asioissa sekä seuraa palvelusuunnitelman toteutumista ja iäkkään henkilön palvelutarpeiden muutoksia yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Omahoitaja on yhteydessä asiakaskohtaisesti eri hoitoa järjestäviin tahoihin, jotta iäkkään henkilön palvelut saadaan järjestettyä. Tarvittaessa omahoitaja on yhteydessä tilaajaan asiakaskohtaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvissä asioissa.

Yksikössä järjestetään yhteydenpitoa omaisiin ja läheisiin säännöllisin väliajoin.

Palveluntuottajalla tulee olla käytössä RAI-toimintakyvyn arviointijärjestelmä. RAI-arviointi tehdään asiakkaan tullessa palvelun piiriin ja tämän jälkeen puolen vuoden välein tai asiakkaan voinnin tai toimintakyvyn muuttuessa.

Hyvinvointialue tarjoaa yksityiselle palvelutuottajalle mahdollisuuden liittyä hyvinvointialueen väestöpohjaiseen RAI-järjestelmään.

Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä kouluttamista itse kustannuksellaan, mutta järjestelmän käyttöön ottamisesta ei tule palveluntuottajalle muita kustannuksia. Tällöin palvelutuottajat ovat samassa organisaatiopuurakenteessa muun hyvinvointialueen organisaation kanssa. Palvelutuottajan tulee itse tehdä alilisenssisopimus Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) kanssa.

Vaihtoehtoisesti palveluntuottaja voi jatkaa oman RAI-arviointijärjestelmän käyttämistä, jolloin palveluntuottaja vastaa itse järjestelmän kustannuksista.

Palveluntuottaja sitoutuu käyttämään lain velvoittamaa valtakunnallista toimintakykymittaria (RAI) viimeistään 1.4.2023 alkaen.

Palveluntuottaja ilmoittaa THL:n antaman RAI-tunnistekoodin tilaajalle, jotta tilaaja voi seurata THL:n tuottamista tietokannoista toimintayksikköä koskevaa RAI-vertailutietoa. Palveluntuottaja toimittaa THL:n palauteraportit kaksi kertaa vuodessa tilaajalle tai antaa tilaajalle suostumuksen, että tilaaja saa käyttöönsä toimintayksikön RAI-vertailutiedot. Palveluntuottaja toimittaa tilaajalle pyydettäessä toimintayksikkö- ja asiakaskohtaista RAI-tietoa.

4.1.3 Xxxxx ja hoito

Henkilökunta toteuttaa kaikissa päivittäisissä toimissa kuntouttavaa työotetta huomioiden asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat. Asiakas toimii itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa päivittäisissä toiminnoissa.

Tavallisessa palveluasumisessa asiakkaiden arkielämässä selviytyminen edellyttää henkilökunnan välitöntä saatavilla oloa klo 7.00–21.00. Yöllä asiakas hälyttää tarvittaessa apua turva-/hoitajakutsujärjestelmän kautta.

Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti huolehditaan:

Perushoidolliset tehtävät

• Kokonaisvaltaisesta hygieniasta (hampaiden pesu/suun puhdistus, ihonhoito, kynsien leikkaaminen, suihkussa/saunassa käyminen jne.), wc-toimista, hiusten ja parran siisteydestä huolehtiminen

• Asianmukaisesta pukeutumisesta huolehtiminen. Asukasta autetaan pukeutumaan asianmukaisesti sään, tilanteen ja vuodenajan mukaan

• Ruokailussa avustaminen sekä tarvittaessa syöttäminen sekä ravitsemustilan seuranta Lääkehoidon toteuttaminen

• palveluntuottajalla on lääkehoitosuunnitelma

• lääkkeiden jakaminen, lääkkeiden antaminen valvotusti, lääkehoidon seuranta ja arvioiminen, reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaus

Terveydentilan seuranta ja hoito

• terveydentilan ja voinnin seuranta sekä tarpeenmukainen hoito ja hoitoonohjaus

• tarvittavista seurannoista huolehtiminen (esim. RR, verensokerimittaukset)

• Sairaanhoidolliset hoitotoimenpiteet (esim. haavahoitojen toteuttaminen) ja hoidon vaikutusten seuranta lääkärin xxxxxxx xxxxxx mukaan

• lääkärikontaktin järjestäminen

• Konsultointi ja yhteistyö perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa, tarvittaessa saattaminen terveydenhuollon palveluihin

Hoitotarvikkeet ja apuvälineet

• Asiakkaan pitkäaikaiseen hoitoon liittyvät hoitotarvikejakelun hoitotarvikkeet, kuten vaipat, katetrit ja haavahoitotuotteet, määräytyvät omavastuun ja ilmaisjakelun osalta, kulloinkin hoitotarvikejakelun voimassa olevan ohjeen mukaisesti.

• Apuvälineiden tarpeen arviointi, ohjaus ja apuvälineiden hankkimisessa avustaminen yhteistyössä fysio- ja toimintaterapian kanssa.

• Apuvälineiden käytössä avustaminen ja välineiden kunnon tarkastus Sosiaalinen ja henkinen tuki

• Sosiaalisen verkoston ylläpitäminen ja kannustaminen

• Jatkuva yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa

• Viikoittainen psykososiaalinen - ja viriketoiminta juhlapyhät huomioiden

• Yhteisiä tapahtumia omaisille, läheisille ja asukkaille

• Yhteistyö omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa

• Asiakkaan tarpeesta lähtevä yhteistyö eri tahojen kanssa

4.1.1 Ateriapalvelu

Palvelun tuottaja sitoutuu tarjoamaan asiakkaalle täysihoitoruokailun. Täysihoitoruokailu koostuu seuraavista aterioista:

• aamiainen

• lounas

• välipala

• päivällinen

• iltapala

Ruokalistat laaditaan ennakkoon ja ne ovat asiakkaiden ja omaisten nähtävillä.

Aterioita ei saa yhdistää. Palveluntuottaja varmistaa, että sosiaalihuollon lainsäädännön ja laatusuositusten ja ikäihmisten palvelujen valvontaohjelmien mukaiset kriteerit täyttyvät ateriapalvelun osalta.

Palveluntuottajalta edellytetään, että

• asiakkailla on mahdollisuus siirtyä yhteisiin tiloihin ruokailemaan. Pääsääntöisesti asiakkaat eivät ruokaile vuoteessa. Ruokailuun tulee varata riittävästi aikaa

• asiakkaiden ruokailu on järjestetty siten, että iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole yli 11 h

• asiakkaille on saatavilla tarvittavia välipaloja (mm. yöpala tehostetussa palveluasumisessa)

• asumisyksikössä tarjotaan lääkärin määräämät erityisruokavaliot ja ne järjestetään niin, että ne ovat monipuoliset ja ravitsemuksellisesti riittävät

• asiakkaan ravitsemus suunnitellaan osana asiakkaan hoitotyön suunnitelmaa. Asiakkaan painoa / ravitsemustilaa seurataan tarpeen mukaan säännöllisesti ja hyödynnetään MNA- mittaria tai vastaavaa mittaria. Tulokset ja niistä tehdyt toimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään.

• yksikössä on sovittu menettelytavoista, miten heikkokuntoisten asiakkaiden riittävä nesteiden ja ravinnonsaanti turvataan

• muistisairaiden ruokailu tapahtuu valvotusti

Palveluntuottajan tulee noudattaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisua ja ohjeistusta Vireyttä seniorivuosiin -ikääntyneiden ruokasuositus 4/2020.

Palvelutalon koko henkilöstö on perehdytetty yksikön ateriapalvelun omavalvontasuunnitelmaan ja se toteutuu ateriapalvelussa. Helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöstöllä on oltava osaamistodistukset (hygieniapassit) elintarvikelain vaatimusten mukaisesti.

Mikäli ateriat valmistaa alihankkija, edellytetään alihankkijalta samoja vaatimuksia kuin palvelun tarjoajalta.

4.1.5 Hygieniakäytännöt, siisteys ja vaatehuolto

Asumisyksikössä tulee olla hygieniatasolle asetetut tavoitteet ja sen toteuttamiseksi laaditut toimintaohjeet. Yksikössä tulee olla kirjallinen siivous- ja vaatehuoltosuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso.

Yksikössä noudatetaan THL:n ohjetta infektioiden torjunnasta pitkäaikaishoidossa ja -hoivassa (ohje 2/2020).

Toimintayksikön johtajan on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen kunnan tai kuntayhtymän toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa.

Palveluntuottaja huolehtii asukkaiden vaatteiden, vuodevaatteiden, liinavaatteiden ja pyyheliinojen puhtaudesta ja vaihtamisesta. Asuintilojen, asukkaiden huoneistojen ja koko kiinteistön siisteydestä sekä kunnossapidosta tulee palveluntuottajan huolehtia säännöllisesti siten, että niiden voidaan katsoa olevan jatkuvasti asianmukaisessa kunnossa. Palveluntuottajan edellytetään hankkivan kustannuksellaan siisteyden

ja kunnossapidon palvelujen tuottamiseen tarvittavat tarvikkeet, aineet ja laitteet. Näistä ei saa laskuttaa asukkaita.

4.1.6 Raha-asiat ja etuudet

Palveluntuottaja huolehtii asukkaan ja/tai asukkaan asioidenhoitajan kanssa siitä, että asukas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet (esim. KELA). Tarvittaessa asukasta avustetaan myös raha-asioiden hoidossa ja kerrotaan edunvalvonnasta sekä edunvalvontavaltuutus mahdollisuudesta.

Yksikössä tulee olla toimintaohje asiakkaiden rahavarojen käsittelyyn ja arvo-omaisuuden säilyttämiseen. Yksikössä voidaan säilyttää pieniä määriä asiakkaiden rahavaroja ns. käyttövaroja. Rahavarojen käytöstä on pidettävä asianmukaista kirjanpitoa. Jokaisen tapahtuman tarkistaa ja allekirjoituksellaan hyväksyy kaksi työntekijää. Rahavarat säilytetään lukitussa kaapissa lukitussa huoneessa.

4.2 Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin sisältö

4.2.1 Asuminen

4.2.2 Hoidon ja palvelun suunnittelu

Järjestäjällä on oikeus osallistua palvelu- ja hoitosuunnitelman päivittämiseen.

Asiakkaat voivat myös tarvita runsaasti terveydenhuollon palveluja. Terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville toimijoille kuuluu vastuu myös palveluasumisen asiakkaille järjestettävästä terveydenhuollon palveluista. Palveluasumista tuottavan toimintayksikön on kuitenkin osaltaan huolehdittava siitä, että asiakkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen tarve välittyy näiden palvelujen järjestäjille ja että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada hänelle tarjolla olevat palvelut.

Asiakkaan päivittäistä vointia tulee seurata ja kirjata lainsäädännön mukaisesti.

asiakaskohtaisesti eri hoitoa järjestäviin tahoihin, jotta iäkkään henkilön palvelut saadaan järjestettyä. Tarvittaessa omahoitaja on yhteydessä tilaajaan asiakaskohtaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvissä asioissa.

Yksikössä järjestetään yhteydenpitoa omaisiin ja läheisiin säännöllisin väliajoin.

Hyvinvointialue tarjoaa yksityiselle palvelutuottajalle mahdollisuuden liittyä hyvinvointialueen väestöpohjaiseen RAI-järjestelmään.

Vaihtoehtoisesti palveluntuottaja voi jatkaa oman RAI-arviointijärjestelmän käyttämistä, jolloin palveluntuottaja vastaa itse järjestelmän kustannuksista.

Palveluntuottaja sitoutuu käyttämään lain velvoittamaa valtakunnallista toimintakykymittaria (RAI) viimeistään 1.4.2023 alkaen.

Saattohoitoa järjestettäessä asukkaan ajantasainen hoitotahto on hoitohenkilöstön tiedossa. Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään siten, että siinä huomioidaan elämän loppuvaiheen hoito, ja jonka päämäärä perustuu asiakkaan hoitotahtoon, hänen terveydelliseen tilaansa ja hänen lääketieteelliseen ennusteeseensa. Huomioidaan asiakkaan toiveet saattohoitoa järjestettäessä. Omainen tai läheinen on (asiakkaan niin salliessa) perillä asiakkaan voinnista ja lääketieteellisestä tilanteesta sekä ennusteesta, ja hoitosuunnitelma on laadittu yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Henkilökunta tukee omaisia tai läheisiä saattohoitotilanteessa, ja heillä on mahdollisuus yöpyä asiakkaan luona ja toiveiden mukaan osallistua hoitoon. Henkilöstön suositellaan suorittavan THL:n saattohoito-passin verkkokoulutuksen.

4.2.3 Xxxxx ja hoito

Tehostetun palveluasumisen asiakkaan hoidon, hoivan ja valvonnan tarve on jatkuvaa ja ympärivuorokautista.

Vuorokauden aikana sovittujen asiakaskäyntien välillä henkilökunta on lisäksi saatavilla turva-

/hoitajakutsujärjestelmän kautta.

Yöllä (klo 22.00 - 07.00) hoitajien käynnit asiakkaan tarpeen mukaan. Perushoidolliset tehtävät

• Kokonaisvaltaisesta hygieniasta (hampaiden pesu/suun puhdistus 2 kertaa vuorokaudessa,

ihonhoito, kynsien leikkaaminen, suihkussa/saunassa käyminen jne.), wc-toimista, hiusten ja parran siisteydestä huolehtiminen. Suihkutus tai saunotus asiakkaan tarpeen mukaan

• Asianmukaisesta pukeutumisesta huolehtiminen. Asukasta autetaan pukeutumaan asianmukaisesti sään, tilanteen ja vuodenajan mukaan

• Ruokailussa avustaminen sekä tarvittaessa syöttäminen sekä ravitsemustilan seuranta Lääkehoidon toteuttaminen

• palveluntuottajalla on kirjallinen yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka noudattaa hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen lääkehoitosuunnitelmassa annettuja määräyksiä

lääkkeiden jakaminen, lääkkeiden antaminen valvotusti, lääkehoidon seuranta ja arvioiminen, reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaus

Terveydentilan seuranta ja hoito

• terveydentilan ja voinnin seuranta sekä tarpeenmukainen hoito ja hoitoonohjaus

• tarvittavista seurannoista huolehtiminen (esim. RR, verensokerimittaukset)

• Sairaanhoidolliset hoitotoimenpiteet (esim.haavahoitojen toteuttaminen) ja hoidon vaikutusten seuranta lääkärin xxxxxxx xxxxxx mukaan

• lääkärikontaktin järjestäminen

• Konsultointi ja yhteistyö perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa, tarvittaessa saattaminen terveydenhuollon palveluihin

Hoitotarvikkeet ja apuvälineet

• Apuvälineiden tarpeen arviointi, ohjaus ja apuvälineiden hankkimisessa avustaminen yhteistyössä fysio- ja toimintaterapian kanssa.

• Apuvälineiden käytössä avustaminen ja välineiden kunnon tarkastus Sosiaalinen ja henkinen tuki

• Sosiaalisen verkoston ylläpitäminen ja kannustaminen

• Jatkuva yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa

• Viikoittainen psykososiaalinen - ja viriketoiminta juhlapyhät huomioiden

• Yhteisiä tapahtumia omaisille, läheisille ja asukkaille

• Yhteistyö omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa

• Asiakkaan tarpeesta lähtevä yhteistyö eri tahojen kanssa

4.2.4 Ateriapalvelu

Palvelun tuottaja sitoutuu tarjoamaan asiakkaalle täysihoitoruokailun. Täysihoitoruokailu koostuu seuraavista aterioista:

• aamiainen

• lounas

• välipala

• päivällinen

• iltapala

Ruokalistat laaditaan ennakkoon ja ne ovat asiakkaiden ja omaisten nähtävillä.

Palveluntuottajalta edellytetään, että

• asiakkailla on mahdollisuus siirtyä yhteisiin tiloihin ruokailemaan. Pääsääntöisesti asiakkaat eivät ruokaile vuoteessa. Ruokailuun tulee varata riittävästi aikaa

• asiakkaiden ruokailu on järjestetty siten, että iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole yli 11 h

• asiakkaille on saatavilla tarvittavia välipaloja (mm. yöpala tehostetussa palveluasumisessa)

• asumisyksikössä tarjotaan lääkärin määräämät erityisruokavaliot ja ne järjestetään niin, että ne ovat monipuoliset ja ravitsemuksellisesti riittävät

• yksikössä on sovittu menettelytavoista, miten heikkokuntoisten asiakkaiden riittävä nesteiden ja ravinnonsaanti turvataan

• muistisairaiden ruokailu tapahtuu valvotusti

Palveluntuottajan tulee noudattaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisua ja ohjeistusta Vireyttä seniorivuosiin -ikääntyneiden ruokasuositus 4/2020.

Mikäli ateriat valmistaa alihankkija, edellytetään alihankkijalta samoja vaatimuksia kuin palvelun tarjoajalta.

4.2.5 Hygieniakäytännöt, siisteys ja vaatehuolto

Yksikössä noudatetaan THL:n ohjetta infektioiden torjunnasta pitkäaikaishoidossa ja -hoivassa (ohje 2/2020).

4.2.6 Raha-asiat ja etuudet

• Raha-asioiden hoidosta vastaa asiakas itse/ hänen valtuuttamansa henkilö/ edunvalvoja

• Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan ja/tai hänen asioidenhoitajan kanssa siitä, että asiakas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet esim. KELA:n etuudet

• Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asiakasta edunvalvonnan järjestämisessä.

5 Palveluntuottajan hinta

Palveluntuottaja ilmoittaa tarjoamansa palvelun hinnat hyvinvointialueen määrittelemällä ja vertailukelpoisella tavalla. Hinnat ilmoitetaan palveluntuottajaksi hakeutumisvaiheessa sekä vuosittain erikseen ilmoitettuna ajankohtana xxxxx.xx -portaalin kautta. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa enimmäishintoihin kalenterivuoden ajaksi. Palvelujen hintoja voi alentaa tapauskohtaisesti. Hinnat ovat esillä xxx.xxxxx.xx - portaalissa.

6 Yhteisöllisen asumisen palvelusetelin ominaisuudet, sen arvo ja omavastuuosuuden määräytyminen

6.1 Yhteisöllisen asumisen palvelusetelin ominaisuudet

Palveluseteli on tulosidonnainen ja hyvinvointialueen hallitus tarkistaa arvon vuosittain asiakasmaksujen tarkastuksen yhteydessä. Palvelusetelin arvo määritetään asiakaskohtaisesti tarkoitukseen laaditulla laskurilla. Palvelusetelin arvoa laskurilla määriteltäessä

• huomioidaan asiakkaan vastaavat tulot kuin kunnallista asiakasmaksua määritettäessä

• huomioidaan asiakkaan asumiskustannukset palveluntuottajan kanssa tehdyn vuokrasopimuksen mukaisesti (vuokra sisältäen sähkön ja veden, asumistuki vähennettynä)

• palvelusetelin arvon määrittämisessä laskelmassa hyväksytään enimmäisvuokraksi vapaarahoitteisissa palvelutaloissa korkeintaan 16.55 € /m2

• ARA - rahoitteisissa palvelutaloissa laskelmaan hyväksytään ARA lainsäädännön ja määräysten mukaisesti määritellyt vuokrat.

• huomioidaan palveluntuottajan ilmoittama hoivapalvelun hinta €/vrk

Palvelusetelin arvo on enintään 81.60 €/vrk.

6.2 Yhteisöllisen asumisen palvelusetelin arvo ja omavastuuosuuden määräytyminen

Jos asiakas valitsee palveluntuottajan, jonka perimä vuokra eikä palvelun hinta ylitä edellä määriteltyä enimmäismäärää, muodostuu asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus samansuuruiseksi kuin kunnallisen palvelun asiakasmaksu.

Jos asiakkaan valitseman palveluntuottajan perimä vuokra ja/tai palvelun hinta ylittää enimmäismäärän, muodostuu asiakkaan maksettavaksi tuleva omavastuuosuus kunnallista asiakasmaksua korkeammaksi. Mikäli käy niin, ettei palvelusetelin turvin palvelutaloon siirtyneellä ole enää taloudellisia edellytyksiä maksaa omavastuuosuutta, voidaan yksilöllisesti arvioida edellytykset myöntää lisää arvoa palvelusetelille tai vaihtoehtoisesti asiakas siirtyy hyvinvointialueen palvelujen piiriin. Tämä edellyttää asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittämistä ja asia käsitellään kuten asiakasmaksujen huojentamiseen annetun ohjeen mukaisesti. Tällöin asiakkaalle etsitään uusi palvelutalopaikka, paikkaa joutuu luultavasti odottamaan, joten tilanne kannattaa ennakoida.

7 Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin ominaisuudet, sen arvo ja omavastuuosuuden määräytyminen

7.1 Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin ominaisuudet

Palveluseteli on tulosidonnainen ja hyvinvointialueen hallitus tarkistaa sen arvon vuosittain asiakasmaksujen tarkastuksen yhteydessä. Palvelusetelin arvo määritetään asiakaskohtaisesti tarkoitukseen laaditulla laskurilla.

Palvelusetelin arvoa laskurilla määriteltäessä huomioidaan:

• asiakkaan vastaavat tulot kuin kunnallista asiakasmaksua määritettäessä

• palvelusetelin arvon määrittämisessä laskelmassa hyväksytään enimmäisvuokraksi vapaarahoitteisissa palvelutaloissa korkeintaan 16.55 € /m2

• ARA - rahoitteisissa palvelutaloissa laskelmaan hyväksytään ARA lainsäädännön ja määräysten mukaisesti määritellyt vuokrat.

• palvelun hinta on palveluntuottajan ilmoittama hinta ja vuokra.

Palvelusetelin arvo on enintään kuitenkin 137.70 €/vrk.

7.2 Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin arvo ja omavastuuosuuden määräytyminen

Jos asiakas valitsee palveluntuottajan, jonka perimä vuokra eikä palvelun hinta ylitä edellä määriteltyä enimmäismäärää, muodostuu asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus saman suuruiseksi kuin kunnallisen palvelun asiakasmaksu.

Jos asiakkaan valitseman palveluntuottajan perimä vuokra ja/tai palvelun hinta ylittää laskennassa hyväksytyn enimmäismäärän, muodostuu asiakkaan maksettavaksi tuleva omavastuuosuus kunnallista asiakasmaksua korkeammaksi. Mikäli käy niin, ettei palvelusetelin turvin palvelutaloon siirtyneellä ole enää taloudellisia edellytyksiä maksaa omavastuuosuutta, voidaan yksilöllisesti arvioida edellytykset myöntää lisää arvoa palvelusetelille tai vaihtoehtoisesti asiakas siirtyy hyvinvointialueen palvelujen piiriin. Tämä edellyttää asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittämistä ja asia käsitellään kuten asiakasmaksujen huojentamiseen annetun ohjeen mukaisesti. Mikäli käy niin, ettei palvelusetelin turvin palvelutaloon siirtyneellä ole enää taloudellisia edellytyksiä asua valitsemassaan palvelutalossa, hän siirtyy hyvinvointialueen palvelujen piiriin. Tällöin asiakkaalle etsitään uusi palvelutalopaikka, paikkaa joutuu luultavasti odottamaan, joten tilanne kannattaa ennakoida.

8 Palvelusopimus

Palvelusetelillä tuotettu palvelu perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen palvelusopimukseen, joka tulee tehdä palveluasumisen alkaessa kahtena saman sisältöisenä kappaleena. Palvelusopimuksen osapuolet ovat palveluja tuottava yritys sekä kuluttaja-asemassa oleva tehostetun- ja/tai tavallisen palveluasumisen palveluseteliä käyttävä asiakas. Asiakkaan ja palveluntuottajan välisessä kirjallisessa palvelusopimuksessa sovitaan mm. palvelun sisällöstä, kestosta, palvelun hinnasta ja irtisanomisesta noudattaen palvelusetelisääntökirjan yleisen osan ja palvelukohtaisen sääntökirjan ehtoja.

9 Palveluntuottajan palvelukohtaiset oikeudet ja velvoitteet

9.1 Tilat ja välineet

Asumisyksiköllä on oltava Aluehallintoviraston tai Valviran hyväksymästä toimiluvasta tiloihin, joissa asumispalvelua toteutetaan, luvanvarainen palveluala: vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen tai ilmoituksenvarainen toiminta vanhusten yhteisöllinen asuminen. Asumisyksikön tilojen tulee olla viranomaisten kyseiseen käyttöön hyväksymät (rakennusviranomainen, paloviranomainen, sosiaali- ja terveydenhuollon ao. vastuuhenkilö, terveystarkastaja). Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toiminnan ja yksilöllisen kuntoutumisen.

Asumisyksikössä on oltava päivitetty ja pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. Henkilöstö on perehdytetty suunnitelmiin. Pelastautumisharjoituksia järjestetään vuosittain.

Asukkaat kalustavat huoneensa itse. Palveluntarjoajalla tulee olla tarvittaessa mahdollisuus tarjota huoneeseen peruskalustus (hoitosänky, mikäli asiakkaan hoitoisuus sitä edellyttää ja yöpöytä). Hoitosänky ja yöpöytä sisältyvät vuokraan.

Mikäli asiakas ei saa tarvittavia apuvälineitä julkisen apuvälineyksikön kautta, palveluntuottajan edellytetään hankkivan apuvälineet, tarvikkeet ja laitteet, jos asiakkaan hoidon tarve sitä edellyttää. Asumisyksikön tiloista on esteetön pääsy ulkoilemaan. Yksikössä on mahdollisuus eristyksen järjestämiseen asukashuoneessa esim. epidemian tai sairaalabakteeritartunnan saaneiden hoitamiseksi.

9.2 Palveluntuottajan henkilökuntaa koskevat vaatimukset

Henkilöstöllä on lain Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) ja/tai lain terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) mukainen kelpoisuus. Toimintayksikön vastuuhenkilöllä tulee olla luvan ja lainsäädännön mukainen kelpoisuus. Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilöstö on rekisteröitynyt valtakunnallisiin Terhikki tai Suosikki-rekistereihin.

Yksikön johtaja vastaa siitä, että toimintayksikössä on lain mukainen henkilöstö. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön asiakkaiden määrää ja palvelun tarvetta. Lisäksi johtaja vastaa siitä, että yksikön asiakastyössä noudatetaan sille asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia ja johtajan on huolehdittava omavalvonnan toteutumisesta päivittäin.

Palveluasumisessa tulee henkilöstömitoituksen vastata asiakkaiden palvelun tarvetta tai olla vähintään luvan mukainen. Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat asiakkaiden määrää ja palvelujen tarvetta kaikkina vuorokauden aikoina.

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa yksikön henkilöstömitoitus tulee olla toimiluvan tai ilmoituksen mukainen ja noudattaa Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia 980/2012. Toimintayksikön välittömään asiakastyöhön tulee suunnitella hoitohenkilökuntaa ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen vähintään voimassa olevan lain mukainen mitoitus tai toimiluvan mukaisesti, mikäli siinä hoitohenkilökunnan mitoitus on vaadittu lakia korkeammaksi.

Lopullisen hoitohenkilöstön mitoituksen ja rakenteen määrittelee asiakkaiden yksilöllinen palveluntarve esim. asiakkaan palliatiivinen hoidon vaihe tai saattohoitotilanteet.

Mitoituksen laskemisessa noudatetaan Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL laskentakaavaa.

Henkilöstön sijoittaminen eri työvuoroihin on järjestetty siten, että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja (täyttävät kelpoisuusvaatimukset) työntekijöitä. Suositeltu henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Vakituisen henkilökunnan poissaolojen aikana mitoitusvaatimus tulee täyttyä. Henkilöstö on myös jaettava työvuoroihin siten, että asiakkaiden mahdollisuus normaaliin elämään ja tarvittavaan hoitoon turvataan kaikkina vuorokauden aikoina.

Opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta saavat lain 3 a §:n 2 momentin mukaan osallistua välittömään asiakastyöhön silloin, jos he ovat työsopimussuhteessa toimintayksikköön ja heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin. Tarkoituksenmukaista kuitenkin on, että työsopimussuhteessa työnantajaan toimivat lähihoitajan opintoja suorittavat opiskelijat lasketaan mitoitukseen siinä vaiheessa, kun heidän osaamisensa katsotaan riittäväksi lähihoitajan tehtäviin.

Opiskelijan osaamisen riittävyyden arvioi aina viime kädessä työnantaja.

Palveluntuottaja vastaa koko henkilöstön perehdyttämisestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen sekä yksikössä laadittuihin toimintaohjeisiin.

Asumisyksikön vastuuhenkilön vaihtuessa tulee siitä ilmoittaa viipymättä lupaviranomaiselle ja päivittää tiedot xxxxx.xx -portaaliin.

Henkilöstön kielitaito: Palveluntuottaja voi ilmoittaa henkilökunnan laajemman kielitaidon xxxxx.xx -portaalissa.

Välitön ja välillinen työ

Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä. (vanhuspalvelulain 3 §:n 1 mom. 4 kohta)

Välillisellä työllä tarkoitetaan iäkkäiden henkilöiden hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä, kuten huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykkihuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä.

Pääsääntöisesti välillisistä tehtävistä vastaa välillisen työn henkilöstö, tai jos mainittu tehtävä säännönmukaisesti kuuluu hoitohenkilökunnan työhön, se määritellään tehtävänkuvassa eikä sitä oteta huomioon mitoituksessa. (vanhuspalvelulain 3 §:n 1 mom. 5 kohta)

Yksikön vastuuhenkilö, lähiesimiehet, avustava henkilökunta ja kuntoutushenkilökunta huomioidaan henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella kuin he osallistuvat välittömään asiakaskohtaiseen hoitotyöhön.

Välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät:

• sairaan- ja terveydenhoitajat

• geronomit

• fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat

• lähi- ja perushoitajat

• sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t

• kotiavustajat ja kodinhoitajat

• hoiva-avustajat, hoitoapulaiset

• viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen

• toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät

• toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, terapiahenkilöstöä, fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja, jotka voivat toimia useissa toimipisteissä tai eri yksiköissä. Tällöin heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen työpanostaan vastaavalla osuudella.

• mitoitukseen lasketaan mukaan yksikön asiakkaille kohdennettu välitön asiakastyö, vaikka sen suorittaisi esimerkiksi kunnan kuntoutus- tai kotiutustiimi tai ostopalveluna hankittu palvelun tuottaja.

Hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset lasketaan henkilöstömitoitukseen siltä osin, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön. He eivät voi työskennellä yksin työvuorossa.

Hyvinvointialue edellyttää, että yhteisöllisessä asumisessa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa sairaanhoitajan on oltava henkilöstömitoitukseen laskettavissa tehtävissä arkipäivisin aamu- tai iltavuorossa. Henkilöstön tulee tietää miten toimia ja mihin ottaa yhteyttä iltaisin ja viikonloppuisin päivystyksellisissä tilanteissa.

Palveluntuottajan tulee varata ja osoittaa riittävä erillinen resurssi välillisiä työtehtäviä varten. Palvelujen tuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että myös välilliset tehtävät toteutetaan asianmukaisella osaamisella.

9.3 Dokumentointi, asiakirjahallinta ja tietosuoja

Palvelusetelilainsäädännön mukaisesti hyvinvointialue on rekisterinpitäjä myös palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa. Palveluntuottaja on rekisteritietojen ylläpitäjä ja niiden käsittelijä hyvinvointialueen puolesta ja lukuun.

Palveluntuottajalla tulee olla tietoturvasuunnitelma- ja ohjeet asiakastietojen dokumentoinnista, rekisteröinnistä, potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä sekä salassapidosta. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Arkistointisuunnitelma ja rekisteriseloste ovat olemassa ja ajantasaiset. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolakeja ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä sekä hyvinvointialueen antamia ohjeita. Tietoturva on osa toimintayksikön turvallisuutta.

Toimintayksikölle tulee nimetä tietosuojavastaava. Asiakastiedot ja asiakirjat on säilytettävä asianmukaisesti.

Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu on kulloinkin voimassa olevan henkilötietolainsäädännön ja tämän sääntökirjan vaatimusten mukainen, ottaen erityisesti huomioon, mitä on säädetty sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta (esim. EU:n yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679).

Palveluntuottajalla tulee olla lain edellyttämät asiakas- ja potilastiedot kirjattuna. Yksikössä tehdään asiakkaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset kirjaukset. Seurantayhteenvedot laaditaan vähintään kolmen kuukauden välein. Asiakirjamerkinnät on allekirjoitettava. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta, sekä opiskelijat sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen.

Palveluntuottajalla tulee olla käytössään Internet-yhteys: sähköpostiosoite, palomuuri ja ajantasainen virustorjuntaohjelma. Järjestäjä voi edellyttää palveluntuottajan käyttävän Lifecare -potilastietojärjestelmää tai muuta potilastietojärjestelmää. Palveluntuottajan tulee lopettaa tilaajan vaatimuksesta sellaisen tilaajan tietojärjestelmän käyttö, joka ei perustu tilaajalta saatuun käyttöoikeuteen.

Mikäli palveluntuottajalla on käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä em. käytännöt koskevat salassapidon ja tietoturvan osalta myös sähköistä asiakastietojärjestelmää. Mikäli on mahdollista hyvinvointialue järjestää toimintayksikköön palveluntuottajalle Lifecare potilastietojärjestelmän rajoitetuin oikeuksin, mikäli palvelutalossa asiakkaiden lääkäripalvelut järjestetään hyvinvointialueen toimesta.

Palveluntuottajan edellytetään ehdottomasti noudattavan Lifecare-potilastietojärjestelmän käytöstä ja käyttöoikeuksien hallinnasta annettuja ohjeita. Työasemakohtainen hinta sisältäen työasemainvestoinnin, ylläpitopalvelun ja tarvittavat ohjelmistolisenssit (esim. potilastietojärjestelmä, tietoturvasovellus jne.) on

250.00 € / alv 0 % / kk / voimassa toistaiseksi kuukauden irtisanomisella. Hinta ei sisällä tietoliikenneliittymää, palveluntuottaja järjestää tietoliikenneyhteyden itse omaan toimipaikkaansa. Koneen huolimattomasta käsittelystä veloitetaan aiheutetut kustannukset. Tarvittaessa Lifecare-koulutus- ja asiantuntijapalvelut 60.00 € /h/alv0%.

Työasema ongelmissa yhteys hyvinvointialueen tietohallintoon. Hinta määräytyy tapauskohtaisesti ja tämä tulee palveluntuottajan maksaa itse. Palvelutalo tilaa väriaineen laitteeseen itse. Erillisesti hankittuja laitteita ei saa käyttää tai kytkeä hyvinvointialueen koneeseen.

Palveluntuottaja ja hyvinvointialue sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja asiakkaista ja tehtäväalueeseen kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmasta.

Palvelusetelisuhteessa syntyneet asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Kun asiakas poistuu palvelun piiristä, palvelusta syntyneet asiakirjat toimitetaan hyvinvointialueen arkistoon erillisen arkistointiohjeen mukaisesti Xxxxx.xx -portaalin kautta. Palveluntuottaja vastaa omien tietojensa asianmukaisesta hävittämisestä.

9.4 Laadunvalvonta ja asiakaspalaute

Palveluntuottajan toiminnan ja palvelujen valvontavastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella. Palvelusetelitoiminnan laadullisena vähimmäisvaatimuksena on vastaavan kunnallisen toiminnan taso (laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). Palvelun on aina vastattava alalla yleisesti edellytettyä ja noudatettavaa tasoa tai standardia sekä hyviä hoitokäytäntöjä. Palvelun on aina turvattava asiakas- ja potilasturvallisuus sekä -hyvinvointi. Palvelutuottajan tulee ylläpitää hyvää laatua hygienian, asiakirjakäytännön, laitteiden ja materiaalien käytön sekä turvallisuuden suhteen. Palvelujen sisällön ja laadun on täytettävä voimassa olevat lupaehdot. Laadun mittarina käytetään asiakaspalautetta sekä muistutusten, kanteluiden ja reklamaatioiden määrää.

Palveluntuottajan on seurattava palvelun laatua asiakaspalautejärjestelmänsä avulla. Palveluseteliasiakkailla on oikeus antaa hyvinvointialueelle palautetta saamastaan palvelusta. Palveluntuottajan tulee raportoida hyvinvointialueelle mahdolliset asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset, jotka palveluntuottaja tekee/teettää omasta toiminnastaan. Palveluntuottaja antaa hyvinvointialueelle luvan tehdä palveluseteliasiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyjä ja osallistuu hyvinvointialueen järjestämään asiakas -palautteen keräämiseen.

Palveluntuottajan on raportoitava tilaajalle palvelusseteliasiakkaiden tekemät muistutukset ja niihin palveluntuottajan vastaavan johtajan laatimat vastaukset/vastineet ja lausunnot. Palvelun tuottajan on myös informoitava tilaajaa kaikista valtion aluehallintoviranomaiselle tai Valviralle tehdyistä kanteluista ja Potilasvakuutuskeskukselle tehdyistä vahinkoilmoituksista, jotka liittyvät palvelusetelijärjestelmään.

Järjestäjällä on oikeus antaa palvelun laatua ja palvelun sisältöä osoittavia tarkentavia ohjeita ja määräyksiä, joita palveluntuottajan tulee noudattaa.

9.5 Seuranta ja valvonta

Palveluntuottaja sitoutuu käymään järjestäjän kanssa tarvittaessa säännölliset seurantakokoukset ja mahdolliset kehittämiskeskustelut toiminnan sisällöstä tilaajan ilmoittamana ajankohtana. Mikäli kokouksesta laaditaan muistio tai pöytäkirja, on sen sisältö molempien sopijapuolten vaadittaessa vahvistettava.

Järjestäjällä on oikeus tehdä haluamallaan tavalla vuosittaisia seuranta- ja auditointikäyntejä. Järjestäjällä on oikeus suorittaa myös muita laadunvalvonnan toimintatapoja.

Palveluntuottajalla on velvollisuus antaa omalla kustannuksellaan järjestäjälle kaikki järjestäjän pyytämät ja sen tarpeelliseksi arvioimansa tiedot viimeistään seuravan arkipäivän kuluessa, mikäli tieto on annettavissa. Palveluntuottajan on täydennettävä puuttuvat tiedot viipymättä. Järjestäjällä on oikeus osoittaa tietojen luovutusmuoto.

Palveluntuottajalla tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain19 §:n mukainen omavalvontasuunnitelma, joka on toimitettava tilaajalle sen osoittamassa muodossa viipymättä, kuitenkin viimeistään pyyntöä seuraavan arkipäivän kuluessa. Palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan, ylläpitämään ja seuraamaan palvelun laadun varmistamiseksi laatimaansa omavalvontaohjelmaa.

Omavalvontasuunnitelmien tulee olla ajan tasalla ja julkisesti nähtävällä toimintayksikön ilmoitustaululla ja palveluntuottajan nettisivuilla. Järjestäjä toteuttaa, ylläpitää ja seuraa omavalvontaa voimassa olevan lainsäädännön, kansallisesti hyväksyttyjen suositusten sekä hyvinvointialueen palvelusetelien yleisten velvoitteiden mukaisesti.

Hyvinvointialue tekee valvontakäyntejä palveluntuottajan toimitiloihin Avin ja Valviran ohjeen ja lainsäädännön mukaisesti. Tällöin palveluntuottaja on velvollinen luovuttamaan hyvinvointialueelle valvonnan toteuttamiseksi tarvittavat tiedot. Valvontakäynneistä ilmoitetaan etukäteen ja valvonta tehdään palveluntuottajan ilmoittamaan osoitteeseen. Palveluntuottajan omavalvonta- suunnitelmaa käytetään laadunvalvonnan mittarina.

Palveluntuottajan tulee noudattaa sosiaalihuoltolain 48 § ja 49 § mukaista ilmoitusvelvollisuutta, joka velvoittaa henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta viipymättä hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle sekä palvelusopimuksen yhteyshenkilölle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Palveluntuottajaa velvoitetaan ilmoittamaan viipymättä järjestäjälle läheltä piti- ja vaaratilanteista sekä palvelupoikkeamista, joista aiheutuu välitöntä vaaraa tai vaaran uhkaa asiakkaalle. Kaikki läheltä piti- ja vaaratilanteet sekä palvelupoikkeamat tulee dokumentoida ja seurata systemaattisesti. Palveluntuottajan on oma-aloitteisesti annettava tiedot havaitsemistaan palvelupoikkeamista tilaajalle viipymättä ja viimeistään yhden (1) arkipäivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta.

Palveluntuottajan tulee toimittaa toimintasuunnitelma ja toimintakertomus pyydettäessä. Palveluntuottajan on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien asumispalvelujen laatua yksikössään. Palvelujen laadun arvioimiseksi palveluntuottajan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä henkilöstöltään. Yhteenveto arvioinnista on toimitettava tilaajalle tulosten valmistuttua.

9.6 Palvelun peruuntuminen

Palveluntuottaja vastaa palvelun toteutumisesta asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Mikäli palveluntuottaja joutuu peruuttamaan sovitun palvelun, palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti kun se on tiedossa ja sopii korvaavasta palvelusta asiakkaan kanssa. Tarvittaessa palveluntuottaja voi olla yhteydessä palvelusetelin myöntäneeseen tahoon mahdollisen palvelun uudelleen järjestämiseksi.

Hyvinvointialueella ei ole korvausvelvollisuutta asiakkaan terveydentilasta johtuvasta palvelun peruuntumisesta. Palveluntuottajan ja asiakkaan tulee kirjata sopimukseen menettelytapa edellä mainitussa tilanteessa. Hyvinvointialue ei korvaa toteutumattomasta palvelusta aiheutuneita kustannuksia palveluntuottajalle, mutta vastaava palvelu voidaan toteuttaa myöhemmin sovittavana ajankohtana. Näissä tilanteissa palveluntuottajan tulee ottaa yhteys palvelusetelipalvelusta vastaava työntekijään.

Asiakkaalla on myös mahdollisuus halutessaan siirtyä käyttämään toista palveluntuottajaa tai luopua palvelusetelin käytöstä. Mikäli asiakas vaihtaa palveluntuottajaa kesken palvelusetelin voimassaoloajan palveluntuottajalla on oikeus laskuttaa vain toteutuneen palvelun osalta. Tällöin palveluntuottaja toimittaa lasku- ja palvelutapahtumatiedot samaan tapaan kuin normaalin laskutuksen yhteydessä.

Palvelun keskeytyessä asiakkaan tai hänen omaisen toivomuksesta palveluntuottajan tulee ilmoittaa siitä palvelusetelipalvelusta vastaavalle työntekijälle.

Palvelutuottajan tulee sopia asiakkaan tai hänen omaisensa kanssa, milloin peruuttaminen on viimeistään tehtävä, jotta siitä ei tule asiakkaalle lisäkustannuksia. Hyvinvointialue suosittaa palvelun keskeytyksen vähimmäisajaksi yhtä kuukautta. Tätä ajankohtaa myöhemmille peruutuksille tulee olla hyväksyttävä syy, muutoin toteutumatta jääneen palvelun kustannus tulee asiakkaan maksettavaksi, koska hyvinvointialueella ei ole korvausvelvollisuutta toteutumatta jääneestä palvelusta.

9.7 Alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö

Palveluntuottaja voi tarvittaessa käyttää hoidon toteuttamisessa omaa palveluaan vastaavaa palveluntuottajaa. Tällöin alihankkijan tulee täyttää samat vaatimukset kuin palveluntuottajankin. Palveluntuottaja vastaa alihankkijoidensa toiminnasta kuten omastaan.

Palveluntuottaja ei saa käyttää alihankintaa ilman hyvinvointialueen kirjallista suostumusta. Palveluntuottaja ei myöskään saa käyttää henkilötietojen käsittelyyn alihankkijan palveluja ilman järjestäjän antamaa kirjallista ennakkolupaa. Palveluntuottajalla on velvollisuus sitouttaa käyttämänsä alihankkijat noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja henkilötietojen käsittelystä ja on samalla vastuussa mahdollisista alihankkijan tietosuojarikkomuksista. Mikäli alihankkija ei täytä tietosuojavelvoitteitaan, tilaajalla on oikeus vaatia palveluntuottajaa vaihtamaan alihankkijaa.

Mikäli palveluntuottaja käyttää vuokratyövoimaa (työturvallisuuslaki 738/2002) on hänen selvitettävä, että mahdollisella vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.

Vuokratyövoiman tulee täyttää henkilöstön pätevyysvaatimukset. Palveluntuottajan on viimeistään viisi (5) kalenteripäivää ennen alihankinnan käyttämistä ilmoitettava siitä tilaajalle kirjallisesti.

9.8 Asiakkaan ostamat lisäpalvelut

Hyvinvointialue päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä (laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992). Hyvinvointialueen korvaamat palvelut ilmenevät palvelusetelin sisällön kuvauksesta. Muiden kuin palvelusetelillä maksettavien palveluiden korvaamisesta asiakas ja palveluntuottaja sopivat keskenään. Mikäli asiakas hankkii palveluntuottajalta muita kuin palveluseteliin määritettyjä palveluja tai haluaa palvelua palveluseteliin määritetyn ajan ulkopuolelta, hän vastaa näistä kustannuksista itse.

9.9 Palvelun virhe

Palvelun katsotaan olevan virheellistä, mikäli se poikkeaa yleisen tai palvelukohtaisen sääntökirjan, lainsäädännön tai sopimuksessa mainituista palvelun sisältövaatimuksista. Vastuu siitä, että palvelu on suoritettu laadukkaasti ja huolellisesti, on palveluntuottajalla (kuluttajansuojalaki 38/1978). Hyvinvointialue ei vastaa palveluntuottajan virheistä.

Palvelu on myös virheellistä, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on etukäteen antanut toiminnastaan, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon palveluntuottajaa valitessaan. Sama koskee palvelun suorittamisesta annettuja tietoja (kuluttajansuojalaki 38/1978).

Sääntökirjan yleisessä osassa kuvataan seuraamukset, jotka ovat mahdollisia palvelun virhetilanteissa.

9.10 Vahingonkorvausvelvollisuus

Palveluntuottaja vastaa asiakkaille ja ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista, joiden voidaan katsoa aiheutuneen vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisen tai tahallisen toiminnan seurauksena. Palveluntuottajan tulee varautua vahinkoihin riittävin vastuu- ja tapaturmavakuutuksin, jotka turvaavat asiakkaan oikeuden saada korvausta palveluntuottajan mahdollisesti asiakkaalle aiheuttamista henkilö- ja esinevahingoista. Hyvinvointialue ei vastaa asiakkaalle aiheutuneesta tai asiakkaan palveluntuottajalle tai ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta.

9.11 Kuukausiraportti

Palveluntuottaja tekee xxxxx.xx -portaalissa asiakaskohtaisen kuukausiraportin seuraavan kuun viidenteen päivään mennessä. Jos palveluasuminen päättyy kesken raportointijakson, kuukausiraportti tehdään

mahdollisimman pian. Näin tieto vapautuneesta palveluasunnosta välittyy palvelusetelin myöntäjälle. Kuukausiraportin tekeminen on edellytys laskutukselle.

Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaan esim. asumisessa tapahtuvista muutoksista välittömästi. Tällöin palvelusetelipalvelusta vastaava työntekijä arvioi ja tarvittaessa määrittelee palvelusetelin arvon uudelleen.

9.12 Palvelutuottajan muut velvollisuudet ja vastuut

Lainsäädännön ja hyvän liikkeenhoitotavan noudattaminen: Palveluntuottajan on ylläpidettävä hyvää mainetta ja harjoitettava toimintaansa hyvän yritys- tai muun yhteisötavan mukaisesti ja noudatettava vero-, kirjanpito- ja muuta yhteisölainsäädäntöä.

Palveluntuottajan on noudatettava käyttämiensä työntekijöiden työsuhteissa Suomen työlainsäädäntöä ja alalla sitovien työehtosopimusten määräyksiä.

Palveluntuottajan tulee ilmoittaa järjestäjälle yleisistä kaikkien asiakkaiden omaisille järjestetyistä tiedotus- yms. tilaisuuksista ja järjestäjän edustajalla on oikeus halutessaan osallistua tilaisuuksiin.

9.13 Palvelusetelin keskeytyssäännöt ja laskutus

9.13.1 Hyvinvointialueen laskutus

Hyvinvointialue suorittaa palveluista korvauksen palvelukodille käytettyjen hoitovuorokausien mukaan. Poissaolopäivistä hinta määräytyy seuraavasti:

Asiakkaan omaehtoinen tai suunnittelematon poissaolo, esim. matkan, johdosta: palvelusta laskutetaan enintään 7 vuorokaudelta.

Muissa suunnitelluissa poissaoloissa esim. palvelusuunnitelmaan kirjattu kuntoutusjakso: palvelusta laskutetaan 0 pv.

Kuolemantapauksessa laskutus keskeytetään tapahtumaa seuraavana päivänä. Saapumispäivä ja lähtöpäivä ovat palveluntuottajalle laskutettavia päiviä.

Uudesta asiakkaasta alkaa palveluasumismaksu palvelukodille siitä päivästä, jolloin hän muuttaa palvelukotiin.

Palveluntuottaja ilmoittaa tarjoamansa palvelun hinnat hyvinvointialueen määrittelemällä ja vertailukelpoisella tavalla. Hinnat ilmoitetaan palveluntuottajaksi hakeutumisvaiheessa sekä vuosittain erikseen ilmoitettuna ajankohtana palveluseteliportaalin kautta. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa enimmäishintoihin kalenterivuoden ajaksi. Palvelujen hintoja ei voi kesken vuotta muuttaa. Hinnat ovat esillä palveluseteliportaalissa.

Laskutus tapahtuu palveluseteliportaalin käyttöohjeen mukaisesti palveluntuottajan omalla laskutusjärjestelmällä. Laskut tulee lähettää ensisijaisesti verkkolaskuina:

Verkkolaskuosoite/OVT tunnus: TE003732213158 Välittäjätunnus: 003701011385 Verkkolaskuoperaattori: TietoEVRY Oyj

Y-tunnus: 3221315-8

Jos toimittaja ei pysty toimittamaan laskua verkkolaskuna, lasku toimitetaan joko sähköpostilla xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxx.xx tai osoitteella:

Etelä-Savon hyvinvointialue

Talouspalvelut Porrassalmenkatu 35-37

50100 Mikkeli

Laskussa tulee olla viitetietona tilaajan nimi

Hyvinvointialue ei maksa erillistä toimisto-, varaus-, materiaali- tai laskutuslisää. Laskusta tulee ilmetä seuraavat arvonlisäverolain määrittelemät, pakolliset laskumerkinnät:

• laskun antamispäivä

• laskun numero (juokseva tunniste)

• palveluntuottajan arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)

• palveluntuottajan nimi ja osoite

• laskun saajan nimi ja osoite

• palveluseteliportaalin laskuviite

• verottomuuden peruste, esim. verottomat sosiaali- ja terveyspalvelut:

a. veroton AVL 130a §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti

b. veroton AVL 130a §:n sosiaalipalvelun myynti

c. veroton AVL 34 §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti

d. veroton AVL 37 §:n sosiaalipalvelun myynti

e. muutos- tai hyvityslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun

Puutteelliset ja virheelliset laskut hyvinvointialue palauttaa takaisin palveluntuottajalle, mikä saattaa aiheuttaa maksujen viivästymistä.

Palveluasuminen tulee laskuttaa kuukausittain jälkikäteen 15. päivään mennessä. Xxxxx.xx -portaalissa muodostettu koontilaskuviite laitetaan tilaajan viitteeksi varsinaiselle laskulle. Palveluntuottaja laskuttaa tilaajaa enintään kerran kuukaudessa jälkikäteen palvelusetelipäätöksen mukaisesti. Maksuehto on laskun saapumisesta lukien 14 päivää netto. Viivästyskorko on enintään korkolain mukainen. Tilaaja ei maksa

laskutuslisiä eikä muita ylimääräisiä kuluja. Laskun tulee olla ilman asiakkaan henkilötietoja. Laskutus tulee keskitetysti samalla tavalla koskien kaikkia palveluseteleitä. Kuukausiraportti on edellytys laskutukselle.

9.13.2 Asiakkaan laskutus

Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden kuukausittain jälkikäteen. Asiakas maksaa vuokran palveluntuottajalle vuokrasopimuksen mukaisesti. Jos asiakas jättää maksamatta palveluntuottajan laskun omavastuuosuuden, huolehtii palveluntuottaja itse maksuneuvotteluista sekä mahdollisesta perinnästä. Hyvinvointialue ei vastaa asiakkaan mahdollisesti maksamatta jääneistä omavastuuosuuksista.

10 Palvelujen tuottamiseen sovellettava lainsäädäntö ja viranomaisohjeet

1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)

2. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

3. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

4. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

5. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja -asetus (607/1983)

6. Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

7. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/ 2012)

8. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)

9. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (1201/2020)

10. Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)

11. Elintarvikelaki (297/2021)

12. Tilaajavastuulaki (1233/2006)

13. Kielilaki (423/2003)

14. Työturvallisuuslaki (738/2002)

15. Tietosuojalaki (1050/2018)

16. Kuluttajansuojalaki (38/1978)

17. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

18. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)

19. Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994)

20. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)

21. Laki sosiaalihuollon asiakirjoista (254/2015)

22. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021)

23. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2017:6)

24. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010)

25. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016)

Document Metadata

Table of Contents

Palvelusetelin sääntökirja

Document Metadata