Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Sopimuskausi on 3.3.2022 –31.1.2024. Tämän jälkeen työehtosopimus on voi- massa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta ole kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli vuonna 2023 toteutettavien palkantarkistusten osalta ei 30.11.2022 tai osapuolten sopimaan muuhun ajankohtaan mennessä päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023.

2. Palkantarkistukset

2.1 Palkantarkistukset paikallisesti sopimalla vuonna 2022

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti luottamusmiehen kanssa ottaen huomioon yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tar- vittavat tiedot yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä 31.7.2022 mennessä.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-ar- voa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotte- luissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tar- koituksessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistuksen to- teutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 31.8.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

2.2 Palkantarkistuksen määräytyminen vuodelle 2022, mikäli paikallista palk- karatkaisua ei saavuteta:

Yleiskorotus 2022

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.9.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,2 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.

Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.9.2022 lukien 1,2 prosentilla.

Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.9.2022 lukien 1,2 prosentilla.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä 1.9.2022

1.9.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on palkantarkistuksiin käytettävissä 0,4 prosentin suuruinen yritys- tai toimipaikka- kohtainen erä. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden toukokuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Erän kohdentamisesta päättää työnantaja. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä, kun työnantaja kohdentaa paikallista erää. Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti työnantajan tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöiden palkkauksellisen aseman ke- hittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työ- suorituksiinsa nähden. Erä voidaan käyttää myös työehtosopimuksen teksti- muutosten sekä paikallisesti sovittujen teksti- ja rakennemuutosten aiheutta- mien kustannusten kattamiseen.

Yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän käyttö tulee selvittää ennen kohdentamista luottamusmiehelle. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, työnantajan on tehtävä selvitys koko henkilöstöryhmälle. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa palkkasa- laisuus huomioiden jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden.

Jos selvitystä ei ole annettu ennen erän käyttöönottoa, maksetaan koko erä (0,4

%) korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräisenä yleiskorotuk- sena 1.9.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

2.3 Palkantarkistukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijaisena vaihtoehtona on paikallinen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus ja sen jakautuminen sovitaan osapuolten neuvotteluissa 30.11.2022 mennessä.

Osapuolet tarkastelevat 30.11.2022 mennessä arvioitavissa olevia talouden nä- kymiä tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.11.2022 mennessä toteutettavien palkantarkistus- ten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta.

Mikäli vuoden 2023 palkantarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen 30.11.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päätty- mään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava vii- meistään 30.11.2022 toisille sopijaosapuolille.

3. Tekstimuutokset

3.1 Lisätään uusi 50 § Selviytymislauseke (jonka jälkeen pykälänumerointi muuttuu vastaavasti) kuuluumaan seuraavasti:”

1. Selviytymislausekkeella sopimusosapuolet haluavat tukea alan yritysten selviytymistä yritysten kohdatessa taloutta ja työllistämismahdollisuuksia heikentäviä poikkeuksellisia, ennalta arvaamattomia ja yritysten omasta toi- minnasta riippumattomia vaikeuksia. Ennen selviytymislausekkeen käyt- töönottoa, tulee yrityksen käyttää normaaleja keinoja tilanteen sopeutta- maiseksi ja mm. käydä läpi yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Neu- votteluissa käydään läpi asiat, jotka ovat tilanteeseen johtaneet mm. yrityk- sen taloudellinen tilanne ja katsotaan, voidaanko tilanne ratkaista tavan- omaisin keinoin esim. lomautuksilla.

2. Koko lentoalaa koskevan poikkeuksellisen, yllättävän ja normaalista liike- toiminnasta poikkeavan tapahtuman aiheuttaessa yritysten toimintaedelly- tysten merkittävää vaarantumista ja työllisyyden heikentymistä, liitot aloit- tavat ilman tarpeetonta viivytystä neuvottelut toimista yritysten toiminta- edellytysten ja työllisyyden turvaamiseksi.

3. Poikkeuksellisen, yllättävän ja normaalista liiketoiminnasta poikkeavan krii- sin kohdistuessa yksittäisiin yrityksiin, neuvottelut käydään kunkin yrityksen sisällä paikallisesti. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä voidaan solmia työpaikkojen ja yrityksen toiminnan turvaamiseksi määräaikainen sopimus. Määräaikaiseen paikalliseen sopimukseen kirjataan Lentoliikenteen toimi- henkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Sopimuksen voimaantulo edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n hyväksyntää.

4. Edellä mainituissa neuvotteluissa mahdollisesti sovitut muutokset työehto- sopimukseen ovat määräaikaisia ja voimassa enintään kriisin kestonajan. Jos osapuolet ovat eri mieltä kriisin kestoajasta, sopimukset voidaan irtisa- noa päättymään 6 kuukauden irtisanomisajalla.”

3.2 Muutetaan 13 § Lomautusilmoitusajat 1. kohta kuulumaan 31.12.2025 saakka seuraavasti (sopimuskausien pituudesta riippumatta), jonka jäl- keen työehtosopimuskirjaus palautuu entiseen muotoonsa:

”Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomauttaes- saan toimihenkilön noudatettava 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.”

3.3 Lisätään 22 §:n 2. kohdan alle uusi 2. kohta nykyisen 1. ja 2. kohdan väliin (ja numerointi muuttuu vastaavasti):

”Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöaikana niin, että se on neljän viikon pituisena ajanjaksona enintään 150 tai 160 tuntia.”

3.4 Muutetaan 39 § Sairausajan palkka ja perhevapaat 1. kohdan Palkanmak- suvelvollisuuden pituutta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
Vähemmän kuin 1 vuoden	3 viikolta
1 vuoden mutta alle 5 vuotta	6 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	6 kuukaudelta

4. Työryhmäkirjaus

Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelee sopimus- kauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen. Jos allekirjoittajajärjes- töt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muutoksista työehtosopi- mukseen 1.8.2022 lukien, jatketaan palkallisuusaikojen maksamista laissa ole- vien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden loppuun asti.

5. Allekirjoituspöytäkirja

Työehtosopimuksen, joka oli voimassa 25.2.2020 –31.1.2022, allekirjoituspöy- täkirjan määräykset 9.–26. siirretään sellaisenaan uuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan ja osapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana alle- kirjoituspöytäkirjan pitkäaikaisten määräysten tarpeellisuutta ja ajanmukai- suutta ennen seuraavaa työehtosopimuskautta.

6. 1.1.2020 voimaantullut työaikalaki

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksen kirjausten on todettu olevan 1.1.2020 voimaan tulevan työaikalain mukaiset. Mikäli työehtosopimukseen on jäänyt viittauksia vuoden 1996 työaikalakiin siihen myöhemmin tehtyine muu- toksineen, viittaukset käydään tarvittaessa läpi sopimuskauden aikana ja päivi- tetään ne viittaamaan 1.1.2020 voimaantulevaan työaikalakiin.

7. Palkantarkistusten toteuttaminen

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaisesti korotetaan toimihenkilön henkilökoh- taista palkkaa (= tehtäväkohtainen palkanosa + henkilökohtainen palkanosa) luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää.

Palkkausjärjestelmä on vähimmäispalkkausjärjestelmä. Vähimmäispalkka saa- daan lisäämällä asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkkaan henkilökohtai- sen palkanosan 3 prosentin suuruinen vähimmäisosuus.

Palkankorotuksen jälkeen on tarkistettava, että toimihenkilön uusi henkilökoh- tainen palkka luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää, on vähintään ky- seisen tehtävän vaativuusluokan mukaisen palkan ja henkilökohtaiselle pal- kanosalle sovitun 3 prosentin henkilökohtaisen minimin suuruinen.

Lisäksi tulee yrityskohtaisesti henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvien henkilökohtaisten palkanosien summan keskiarvon olla toimihenki- löillä vähintään 6 % kaikkien palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenki- löiden vaativuusluokkapalkkojen summasta. Keskiarvoa laskettaessa jätetään huomioimatta toimihenkilöiden henkilökohtaiset palkanosat siltä osin kuin ne ylittävät 30 %. Toteutuminen tarkistetaan vuosittain työehtosopimuksessa so- vittujen palkankorotusten toteuttamisen jälkeen.

Jos yleiskorotuksella korotettu palkka on alhaisempi kuin palkkausjärjestelmän edellyttämä minimitaso, on henkilökohtaista palkkaa lisäksi korotettava vähin- tään edellä määriteltyyn minimitasoon

8. Lentoliikenteen toimihenkilötyöehtosopimus –yrityskohtaiset työehtoso- pimukset

Mikäli toimialakohtaisessa työehtosopimuksessa sovitut ehdot ovat ristiriidassa yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa sovittujen ehtojen kanssa, sovelletaan yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa sovittuja määräyksiä.

Työehtosopimusosapuolet toteavat tulkintaohjeena, että toimialakohtaisen työ- ehtosopimuksen voimaantulo ei miltään osin muuta yrityskohtaisissa työehto- sopimuksissa omaksuttuja soveltamiskäytäntöjä, riippumatta siitä ovatko sovel- tamiskäytännöt työsopimus- tai työehtosopimusperusteisia.

9. Lentotoimialan ulkopuolinen työehtosopimus

Yritys, joka tämän työehtosopimuksen voimaantuloajankohtana soveltaa jotain toista toimihenkilöitä koskevaa lentotoimialan ulkopuolista työehtosopimusta, voi jatkossakin soveltaa tätä työehtosopimusta.

10. Yhteistoimintasopimus Palta – Pro

Todettiin, että yhteistoimintasopimusta Palta-Pro sovelletaan osana lentoliiken- teen toimihenkilöiden työehtosopimusta 1.5.2012 alkaen.

11. Työehtosopimuksen soveltamisala

Todettiin, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä lentoliikenteelle palveluja tuottavat yritykset kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalaan, el- leivät ne perustoimialansa mukaan kuulu toisen työehtosopimuksen sovelta- misalaan. Tarvittaessa osapuolet selvittävät oikean työehtosopimuksen sovel- tamisen.

12. Työsuhdeturvamääräykset

Todettiin, että tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin ei ole sisällytetty irti- sanomissuojasopimusta, minkä vuoksi työehtosopimukseen on otettu eräät työ- suhdeturvaa koskevat määräykset.

Sovittiin, ettei työsuhdeturvamääräysten menettelytapamääräysten (9-12 §) noudattamatta jättämisestä aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvitys- sakkoseuraamuksia.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perus- teettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Sovittiin, että työvoiman vähentämisen kohdistumista koskevissa riidoissa nou- datetaan kahden vuoden kanneaikaa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain edellyttämällä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

13. Työelämän tasa-arvo

Liitot korostavat tasa-arvolain tarkoittaman tasa-arvosuunnitelman laatimisen tärkeyttä pyrittäessä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon työpaikoilla. Vä- hintään 30 työntekijän yrityksissä työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edusta- jien kanssa tasa-arvosuunnitelman ja toteuttaa siihen liittyvän palkkakartoituk- sen. Suunnitelmaa ja palkkakartoitusta tehtäessä työnantajan tulee antaa hen- kilöstön edustajille kaikki tarvittavat tiedot. Suunnitelma päivitetään, ellei paikal- lisesti toisin sovita, vuosittain.

Edistääkseen tasa-arvoa liitot sitoutuvat työehtosopimusmääräysten sukupuo- livaikutusten jatkuvaan arviointiin. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiin- nittää huomiota naisia ja miehiä välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoi- suuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin. Tarvittaessa järjestetään yhteistä koulutusta ja tiedotusta.

14. Työkyvyn ylläpitäminen

Liitot toteavat, että ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen tu- lee kiinnittää erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspois- saolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arvi- ointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Niiden pohjalta toteutetaan tarvittaessa yksi- löllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen aineistoa.

15. Työhyvinvointikortti

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat työhyvinvointikortin suo- rittamista kaikissa työyhteisöissä.

16. Tilastoyhteistyö

Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen si- dotuille järjestöille.

17. Paikallinen sopiminen –kilpailukykysopimus

Osapuolet pitävät paikallisen sopimisen kehittämistä tärkeänä. Osapuolet to- teavat, että työehtosopimus mahdollistaa riittävällä tavalla paikallisen sopimi- sen. Paikallisen sopimisen lisäämiseksi osapuolet järjestävät sopimuskauden aikana tarpeen mukaan yhteistä koulutusta paikallisesta sopimisesta.

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen ei edellytä liittotason hyväksyntää.

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksessa on kirjaus mahdollisuudesta ot- taa käyttöön työaikapankkia vastaava järjestelmä.

18. Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt toimihenkilö voivat käydä työnantajan selvi- tyksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Työkyvyn ylläpitämiseksi voidaan paikallisesti so- pia ikääntyneiden toimihenkilöiden kanssa yksilöllisistä työaikajärjestelyistä.

19. Etätyö

Paikallisesti voidaan sopia etätyön tekemisestä. Liitot suosittelevat, että yrityk- sessä laaditaan etätyötä koskevat yleiset periaatteet. Yleisiin etätyötä koskeviin

periaatteisiin kuuluvat yleensä työntekijän työhön liittyvät velvoitteet, etätyön suorituspaikkoja ja työajan sijoittelua koskevat periaatteet, työvälineitä ja etä- työjärjestelyä sekä sen voimassaoloa koskevat yleiset linjaukset.

20. Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Sen mukaan osapuolet voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neu- vottelua edellyttävistä asioista ja hankkeista. Osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esityksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset mahdollisesti antavat aihetta.

21. Viittausmääräykset

Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopi- muksen osia.

22. Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei lentoliikenteen toimihenkilöi- den työehtosopimuksen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.

23. Yleissitovuus

Todettiin, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on antanut 28.2.2013 päätöksen, jolla se on vahvistanut lentoliikenteen toimihen- kilöitä koskevan työehtosopimuksen yleissitovaksi.

24. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 3.3.2022-31.1.2024. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopi- muskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liitojen puolelta kirjallisesti irtisa- nottu.

Helsingissä, maaliskuun 3. päivänä 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliito PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

YLEISTÄ ‌

1 § Soveltamisala ‌

1. Tätä sopimusta sovelletaan lentoliikennettä harjoittavien ja niille palveluja tuottavien yritysten toimihenkilötehtäviin.

2. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuh- teen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, pal- kanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuk- sen soveltamisen kannalta.

3. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. työnjohto- ja muut esimiesteh- tävät, asiantuntija-, suunnittelu-, tarkastus-, laadunvalvonta-, huolto- ja len- nonvalmistelutehtävät, talous-, henkilöstöhallinto-, myynti-, markkinointi- ja tietohallintotehtävät, kuljetus-, logistiikka-, huolinta- ja materiaalihallintoteh- tävät.

4. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkit- see sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskou- lutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen sovelta- misalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta.

5. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edus- tavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toi- minnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa eikä asemal- taan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka erityisasiantuntemuksensa ja itse- näisen asemansa puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopi- muksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.

6. Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sovelleta sopimuksen palkka- ja työ- aikamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstä, vaan niistä tulee sopia erik- seen.

7. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutok- sesta ilmoitettava luottamusmiehelle.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihen- kilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpai- kalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neu- vottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toi- mihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

Pöytäkirjamerkintä

Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Palvelualojen Toi- mialaliitto ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välillä 19.12.1997 sekä Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöi- den Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopi- musten 1 §:n mukaisesti.

2 § Työnjohto-oikeus sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.

2. Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toi- sin loukkaamaton.

3 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut ‌

1. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työehto- sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle an- netaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

4 § Vakuutukset ‌

1. Työnantaja huolehtii siitä, että toimihenkilö on työ- tai komennusmatkalla tapahtuvan lennon aikana pakollisen tapaturmavakuutuksen lisäksi vakuu- tettu siten kuin siitä paikallisesti vuosittain sovitaan.

2. Työnantaja ottaa toimihenkilöille työnantajan yleisen vastuuvakuutuksen.

3. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

5 § Yleiset velvollisuudet ‌

1. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin. Toimihenkilön alaisia koske- vista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille.

2. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

3. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neu- vottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

TYÖSUHDE ‌

6 § Työsopimuksen kesto ‌

1. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole työsopimukseen kirja- tusta perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimus voi olla mää- räaikainen ainoastaan työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä.

7 § Koeaika ‌

1. Uuden toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä kuuden kuukauden koe- ajalla. Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy kulloinkin voi- massa olevan työsopimuslain mukaan.

8 § Irtisanomisajat ‌

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työn- antajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,

• 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enin- tään 8 vuotta,

• 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enin- tään 12 vuotta,

• 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toi- mihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava.

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. – 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden ai- kana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

9 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ‌

1. Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdol- lista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituk- sen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

2. Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työso- pimuksen irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai va- paan päättymistä seuraavana päivänä.

10 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen ‌

1. Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

11 § Irtisanomisen toimittaminen ‌

1. Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon toimihenkilön henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta.

12 § Toimihenkilön kuuleminen ‌

1. Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hänen on varattava toimi- henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Toimi- henkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

13 § Lomautusilmoitusajat ‌

Kirjaus voimassa 31.12.2025 saakka seuraavasti (sopimuskausien pituudesta riippumatta):

1. Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomautta- essaan toimihenkilön noudatettava 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.

Kirjaus palautuu 1.1.2026 entiseen muotoon:

1. Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomautta- essaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään

• 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuotta

• 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 1 vuotta

2. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisva- paata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.

Lomautuksen siirtäminen

Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alka- mista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämi- sestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta il- moitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

14 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen ‌

1. Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen ir- tisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syr- jitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.

15 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌

1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisa- nomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

2. Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimi- henkilöasemansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 8 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

16 § Työllistymisvapaa ‌

1. Jolleivät työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopi- neet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallis- tuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukai- seen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä

oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan ha- kuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

2. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuu- kautta.

3. Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoi- tettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnanta- jalle merkittävää haittaa.

PALKKA ‌

17 § Palkka ‌

1. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta il- moitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä.

2. Tehtävässä jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voi- daan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muodostetaan jakamalla asianomaisen tehtäväkokonaisuuden vaativuuden mukainen vaativuuspalkka lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla työehtosopimuk- sen 26 §:n mukaisella, asianomaisessa työssä tavanomaisesti noudatetta- van työajan mukaan määräytyvällä tuntijakajalla.

3. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtä- väkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuori- tukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toi- mihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa ole- van työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikali- sää. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuh- teen jälkeen olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen toimen vaativuus- luokkapalkasta.

4. Yrityskohtaisesti tulee henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvien henkilökohtaisten palkanosien summan keskiarvon olla toimi- henkilöillä vähintään 6 % kaikkien palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toi- mihenkilöiden vaativuusluokkapalkkojen summasta. Keskiarvoa lasketta- essa jätetään huomioimatta toimihenkilöiden henkilökohtaiset palkanosat siltä osin kuin ne ylittävät 30 %. Toteutuminen tarkistetaan vuosittain työ- ehtosopimuksessa sovittujen palkankorotusten toteuttamisen jälkeen.

5. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityökorotuksia.

6. Työnantaja ja luottamusmies voivat paikallisesti sopia muun palkkausjär- jestelmän käytöstä.

18 § Vaativuusluokkapalkat palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ‌

1. Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta seuraa- vat:

1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

TVL	PISTEET	VLP
1	- 284	1 842
2	285 - 309	1 971
3	310 - 334	2 114
4	335 - 364	2 268
5	365 - 394	2 447
6	395 - 424	2 646
7	425 - 454	2 873
8	455 - 484	3 278
9	485 -	3 754

1.9.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

TVL	PISTEET	VLP
1	- 284	1 864
2	285 - 309	1 995
3	310 - 334	2 139
4	335 - 364	2 295
5	365 - 394	2 476
6	395 - 424	2 678
7	425 - 454	2 908
8	455 - 484	3 317
9	485 -	3 799

19 § Palvelusaikalisä palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ‌

1. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.

2. Palvelusaikalisä maksetaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kuukausittain työehtosopimuksen voimaantullessa 3.3.2022 sekä 1.9.2022-31.1.2024 seuraavasti:

Työsuhteen kesto	3.3.2022	1.9.2022
5 - 9 vuotta	36 €/kk	36 €/kk
10 - 14 vuotta	43 €/kk	44 €/kk
15 - 19 vuotta	53 €/kk	54 €/kk
20 - 24 vuotta	65 €/kk	66 €/kk
25 tai enemmän	74 €/kk	75 €/kk

3. Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenteri- kuukauden alusta.

4. Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityk- sen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kar- tuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan las- ketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluk- sessa.

5. Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilo- mapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä, yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

20 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät ‌

1. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa ja yövuorossa työehto- sopimuksen voimaantullessa 3.3.2022 sekä 1.9.2022-31.1.2024 seuraa- vasti:

Vuorotyölisät	3.3.2022	1.9.2022
Iltavuoro (15.00 – 23.00)	231 snt/h	234 snt/h
Yövuoro (23.00 – 07.00)	419 snt/h	424 snt/h

2. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityö- hön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta.

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään, kuitenkin siten, että yövuoron päätyttyä ylityöstä maksetaan vuorotyölisää kuten yötyössä. Mil- loin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, makse- taan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu te- kemään sitä kello 15 - 23, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 23 - 07 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan saman suuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

5. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritet- tava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

21 § Osa-ajan palkka ‌

1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumää- rällä. Kuukausipalkan käsite on sama kuin ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtun- teja.

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2022	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	20	150,0	160
Helmikuu	20	150,0	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	19	142,5	152
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	22	165,0	176
Lokakuu	21	157,5	168
Marraskuu	22	165,0	176
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	21	157,5	168

Kuukausityöaika 2023	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150,0	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	18	135,0	144
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	22	165,0	176
Marraskuu	22	165,0	176
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152

2. Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa- ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeyty- mättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

TYÖAIKA ‌

22 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia vii- kossa.

2. Xxxxxx toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpai- kassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tun- nin viikoittaista työaikaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päi- vässä ja 40 tuntia viikossa.

2. Jaksotyöaika

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöaikana niin, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 75 tai 80 tuntia tai kol- men viikon pituisena ajanjaksona enintään 112,5 tai 120 tuntia.

2. Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöaikana niin, että se on neljän viikon pituisena ajanjaksona enintään 150 tai 160 tuntia.

3. Työvuoroluettelo on laadittava kaksi- tai kolmiviikkoisjaksoittain. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

3. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon

1. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviik- koon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopi- mus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

2. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tunti- seen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosent- tia. 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen, noudatetaan 40- tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta.

4. Työajan lyhennys

1. Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuo- rotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1-4.

5. Työviikko ja työvuorokausi

1. Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työ- vuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Liukuva työaika

1. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päi- vittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työ- ajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokauti- sesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

2. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia 12 kuu- kauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukuma- rajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 80 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

3. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonai- sina päivinä.

7. Porrastettu työaika

1. Porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikalli- sesti.

8. Työaikapankki

1. Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön työaikapankki.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen liitteessä on lueteltu työaikapankkia käyttöön otettaessa huomioitavia asioita.

23 § Keskimääräinen säännöllinen työaika ‌

1. Työnjohto-oikeuteen perustuen

1. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyt- tää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa:

• päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa

• keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona

• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

2. Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.

3. Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keski- määrin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

2. Paikallisesti sopien

1. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoit- taisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työ- ajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikko- levon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

2. Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pi- dentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

3. Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikalli- sesti sopia edellä mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työai- kajärjestelystä ilmoitetaan liitoille. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähin- tään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.

4. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskey- tyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

5. Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

24 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työ- ajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

2. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmie- helle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutok- sen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luotta- musmiehen kanssa etukäteen.

3. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäi- sistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisim- man ajoissa ja viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

4. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

25 § Lisätyö ‌

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.

2. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisä- työn korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta lasketta- essa.

3. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuoro- kautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuoro- kautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

4. Jaksotyössä lisätyötä on se työ, joka tehdään 75 tunnin tai 112,5 tunnin jaksottaisen työajan lisäksi 80 tuntiin saakka kahdessa viikossa tai 120 tun- tiin saakka kolmessa viikossa. Lisätyöstä korvaus on, kuten jaksoylityöstä on sovittu. Jaksolisätyö ei ole ylityötä.

26 § Ylityö ‌

1. Ylityön käsite ja ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso

1. Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäis- määrien lisäksi.

2. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työ- ajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Jaksotyössä ylityö on työ, jota kahden viikon ajanjaksossa tehdään yli 80 tuntia ja kolmen viikon ajanjaksossa yli 120 tuntia.

4. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi yli- työksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestel- mässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työ- tuntimäärän, jos työ ei ole vuorokautista ylityötä.

5. Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikko- työaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuo- roluettelon mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat

• sairaus,

• tapaturma,

• työnantajan määräyksestä suoritettu matka,

• taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut xxxxxxxx,

• 40–tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun va- paan pitäminen, tai

• työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimin- tasopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakou- lutukseen osallistuminen.

6. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittä- mättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

7. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokau- den vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön sään- nöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huo- mioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

8. Ilmoitus ylityöstä on tehtävä, mikäli mahdollista, vuorokautta ennen yli- työn alkamista.

9. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.

2. Ylityökorvaukset

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta

50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla koro- tettu palkka.

2. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla koro- tettu palkka.

3. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoit- taisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

5. Kun toimihenkilö pyydetään työvuoronsa aikana sellaiseen ylityöhön, joka alkaa välittömästi työvuoron jälkeen, maksetaan ylityöstä lisäkor- vauksena yhden tunnin palkka.

6. Jos pakottavassa tapauksessa tehtävä ylityö jatkuu yli 8 tuntia, toimi- henkilölle varataan palkallinen vapaapäivä seuraavaksi työvuoroksi, jos työvuoro olisi seuraavana päivänä. Jos poikkeustapauksessa ei näin voida menetellä, toimihenkilölle maksetaan hänen säännöllisenä työaikanaan tekemästä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

7. Vuorotyötä tekevän toimihenkilön jäädessä iltavuoron jälkeen ylityö- hön, jonka pituus pesuaikoineen on tasan 8 tuntia, hänelle maksetaan saman työpäivän iltavuoron aikana tekemästään työstä 50 %:lla koro- tettua palkkaa.

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka

1. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työaika on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua sään- nölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuoro- työn osalta lukua 149.

2. Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomi- oon palvelusaikalisä mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisio- palkka, tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnun- tai- ja lisätyökorvauksia.

4. Ruokailumahdollisuus

1. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämä- tön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

5. Aloittamis- ja lopettamistyöt

Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Sa- malla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korva- taan.

27 § Vapaapäivät ‌

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lau- antai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoite- taan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

3. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on il- moitettava vähintään viikkoa etukäteen.

28 § Arkipyhäviikot ‌

1. Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin päivä- ja kaksivuorotyössä uudenvuodenpäivän viikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkei- nen lauantai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhan- nusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lau- antai.

3. Näinä päivinä työskentely korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai mikäli se ei ole mahdollista, korvaamalla rahana kuten yli- työ. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulee selvittää etukäteen.

29 § Arkipyhäviikkojen työaika

Vuonna 2022
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

1. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. ar- kipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoyli- työstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlai- nen työajan tasaamisjärjestelmä.

30 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi kor- vaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan.

3. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

31 § Joustovapaa ‌

1. Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan koro- tuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, työajan lyhentämisvapaiden sekä lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta me- netellään muutoin vuosilomalain säästövapaamääräysten mukaisesti. Xxxxxxxxxxxx ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

32 § Päivittäinen lepoaika ‌

1. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annet- tava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepo- aika. Se voidaan kuitenkin lyhentää puoleen tuntiin asti, jos siitä on paikal- lisesti sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.

2. Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimi- henkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

3. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus va- paasti poistua työpaikalta.

4. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus ker- ran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vä- hän aiheuttaa haittaa työn kululle.

33 § Vuorokausilepo ‌

1. Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoi- tuksenmukainen järjestely edellyttää ja toimihenkilö siihen suostuu, työn- antaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentä- misestä. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia.

2. Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä mainitusta poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuo- rokausilevon aikana kerrallaan. Poikkeustapaukset ovat seuraavat:

• kun toimihenkilön työvuoro muuttuu,

• jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

• jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan,

• kausiluontoisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun ta- saamiseksi,

• tapaturman ja tapaturmavaaran yhteydessä,

• turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi,

• työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, sekä

• kun toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, voidaan 1. kohdan säännök- sestä poiketa.

3. Jos vuorokausilepoa on lyhennetty edellä mainitun perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhen- netyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yh- teydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mah- dollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kulu- essa.

34 § Viikoittainen vapaa-aika ‌

1. Toimihenkilölle on, mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähin- tään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin mainitun pituinen viikoittainen vapaa-aika voidaan antaa muunakin aikana viikosta, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina, yrityksessä suo- ritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kerrallaan.

Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi kah- den viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan an- taa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille vii- kolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

2. Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa, kun

• toimihenkilön säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia,

• toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

• työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista tai

• toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa- aikana, yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitä- miseksi.

Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

3. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työ- aikaansa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

4. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonai- suudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 prosentilla korotettuna sekä tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos ky- seessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

5. Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivä- työssä sekä keskeytyvässä vuorotyössä ja työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

6. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa xxxx- xxxx, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

35 § Varallaolo ja puhelinohjeet ‌

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voi- daan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet säännöllisestä pe- ruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä va- rallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisin- kin.

2. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi, eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi. Pyhä- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta ei makseta korotuksia eikä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varallaolosta ilta- ja yötyölisiä.

3. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käyte- tyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuu- den luonteesta ja kestoajasta.

Jos kyse on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varal- laoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tun- tia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Puhelinohjeet:

1. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityi- siä toimintaohjeita, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalk- kauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

36 § Hälytysluontoinen työ ‌

1. Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan toimi- henkilön vapaa-aikana ja työ aloitetaan sopimista seuraavan 12 tunnin ai- kana ja ennen seuraavan työvuoron alkua. Työ ei ole hälytysluonteista, jos esimies on pyytänyt ylityöhön työaikana, mutta toimihenkilö vastaa kyse- lyyn vasta vapaa-aikana. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään nor- maalin työvuoron alkaessa.

2. Hälytysluontoinen työ korvataan seuraavasti:

• ylityökorvaus jos työ on ylityötä

• vuorotyölisät määräysten mukaisesti

• 50 prosentilla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 06.00 – 21.00 välisenä aikana

• 100 prosentilla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 21.00 – 06.00 välisenä aikana

• erityisenä hälytysrahana yhden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello

06.00 – 21.00 välisenä aikana

• erityisenä hälytysrahana kahden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 21.00 – 06.00 välisenä aikana

• lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuiten- kin yhden tunnin palkka

3. Jos säännöllistä julkista liikennettä ei ole, työnantaja korvaa matkakustan- nukset määräämästään kuljetustavasta, järjestää kuljetuksen tai varaa yö- pymismahdollisuuden.

4. Kun työntekijälle ilmoitetaan hänen työvuoroluettelonsa mukaisena työai- kana, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana tai seu- raavana päivänä työvuoroluettelosta poiketen työhön, hänelle maksetaan myös tässä tapauksessa yhden tunnin peruspalkka hälytysrahana.

5. Jos ulkoasemilla tehdään hälytysluonteista työtä varsinaisen työajan ulko- puolella (erillinen työrupeama) liikenteen epäsäännöllisyyksien hoita- miseksi, maksetaan työstä kolmen tunnin palkka, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan.

6. Jos hälytysluonteinen työ alkaa päivätyössä ennen kello 23.00 ja jatkuu seuraavana aamuna yli kello 03.00 varataan toimihenkilölle palkallinen va- paapäivä seuraavaksi päiväksi, jos se on työpäivä. Jos poikkeustapauk- sissa ei voida menetellä näin ja hälytysluonteinen työ jatkuu säännöllisenä työaikana tehtynä työnä, toimihenkilölle maksetaan säännöllisenäkin työai- kana tekemästään työstä 100 prosentilla korotettu palkka.

37 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet ‌

1. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paranta- miseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä ke- hittämistilaisuuksia enintään 24 tuntia kalenterivuodessa.

2. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

3. Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan to- teuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sunnuntaille.

MATKUSTAMINEN ‌

38 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

2. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin lue- taan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kus- tannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tu- lee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Matkan alkaminen ja päättyminen

1. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpai- kalta tai jos erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan al- kamista. Matka katsotaan päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suoraan kotiin. Päivä- rahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkus- tamisvuorokausien laskemiseen.

3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat

1. Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa, ajokilometrikorvausta ja majoittumiskustannuksia kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti.

Xxxxxx	Xxxxxxxxx	2022	2023
Kokopäiväraha	yli 10 tunnin matka	45 €
Kokopäiväraha	viimeinen täysi matka- vuorokausi ylittyy vä- hintään 6 h	45 €
Osapäiväraha	yli 6 tunnin matka	20 €
Osapäiväraha	viimeinen täysi matka- vuorokausi ylittyy vä- hintään 2 h	20 €
Kokopäivärahan puolikas	kaksi ilmaista ateriaa	22,50 €
Osapäivärahan puolikas	yksi ilmainen ateria	10 €

Ruokaraha

1. Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon

aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruo- kailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, makse- taan toimihenkilölle 10,50 euron suuruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

Ajokilometrikorvaus

1. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta:

	2022	2023
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä	46 snt/km
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä	3 snt/km
Korotus perävaunusta	8 snt/km

Majoittumiskorvaukset

1. Päivärahan lisäksi suoritetaan majoittumiskorvaus majoitusliikkeen anta- man tositteen mukaisesti.

2. Yömatkarahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toimesta.

	2022	2023
Ei majoituslaskua; yömatkaraha	13 €/yö

Soveltamisohje:

Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puo- lipäivärahasääntöä vai ruokarahasääntöä:

Eräitä esimerkkejä:

1. Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työ- paikastaan linja–autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin viras- tossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – korvaus 10,50 € (yksi ruokailu).

2. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa ta- kaisin työhön klo 16 – korvaus 10,50 € (yksi ruokailu).

3. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työ- hön/kotiin klo 18.30 – korvaus 21,00 € (kaksi ruokailua).

4. Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – korvaus 20 € (matka).

5. Varkaus–Kuopio–Varkaus klo 07–19 – korvaus 43 € (matka).

4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat

1. Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulko- maan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätök- sen mukaisesti. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korva- taan majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi verohallituksen päätöksessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.

2. Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimei- sen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle makse- taan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta. Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan- päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuoro- kaudelta.

3. Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä koko- päiväraha.

4. Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaation, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kes- ken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja ho- tellikorvauksiin.

5. Työkomennukset

1. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomen- nus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyk- sessä on pitkä työkomennus.

2. Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruu- desta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

6. Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu

1. Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkus- tamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdolli- sesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimää- rää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

7. Matka-ajan korvaus

1. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoro- luettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen

käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan to- teuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuu- kausikorvauksesta.

2. Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuuvaunupaikan, ei kello 21 - 07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käy- tetyltä ajalta.

3. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön las- kemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin sään- nöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuiten- kaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

4. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa mat- kustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei kor- vausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

5. Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiin- teästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauk- sesta.

8. Matkustussääntö

1. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkus- tussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän mää- räyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuu- tena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

39 § Sairausajan palkka ja perhevapaat ‌

1. Palkanmaksuvelvollisuus

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti, rikollisella toimin- nallaan, kevytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luon- toisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännölli- senä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
vähemmän kuin 1 vuoden	3 viikolta
1 vuoden mutta alle 5 vuotta	6 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	6 kuukaudelta

2. Sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion perusteella, joka las- ketaan vuosineljänneksittäin.

3. Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiutuessa ei toimihenkilöllä saman kalenterivuoden aikana ole oikeutta palkkaan yhteensä pitemmältä työkyvyttömyysajalta kuin edellä on määrätty.

4. Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoittamalta odotusajalta.

5. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten sa- lannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suoritta- maan palkkaa sairauden ajalta.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

1. Toimihenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sai- rauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta päättymi- sestä.

2. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työter- veyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esit- tämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lää- kärintodistuspalkkio.

3. Sairauspoissaoloihin liittyvä omailmoitusmenettely

1. Lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen vaatimisen ohella työnan- taja voi ottaa käyttöön menettelyn, jossa esimies voi toimihenkilön oman ilmoituksen perusteella olla vaatimatta lääkärin taikka terveyden- tai sairaanhoitajan todistusta toimihenkilön omissa lyhytaikaisissa sai- rauspoissaoloissa.

2. Tällaisen menettelyn käyttöön ottamisesta voidaan myös sopia paikal- lisesti.

3. Menettelyyn liittyvät toimintaohjeet tulee vahvistaa kirjallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa. Menettely koskee vain toimihenkilön omaa sairautta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

4. Perhevapaat

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äi- tiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

2. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjak- soisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, an- netaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

3. Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhempainlomaa määräytyy työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain ja -asetuksen mu- kaisesti. Tältä ajalta ei makseta palkkaa.

4. Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempain- vapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

5. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijai- sesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimi- henkilölle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mu- kaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Vapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus työn- saantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

5. Korvaava työ

1. Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota voidaan tehdä, kun henkilö on kokonaan tai osittain työkyvytön tapaturman tai sairauden johdosta tekemään vakiintunutta tai työsopimuksensa mukaista työtä. Xxxxxxx työskentelee väliaikaisesti kevennetyssä tai muokatussa taikka xxxx- seen sovitussa muussa tehtävässä tai saa koulutusta. Myös

työsopimuksen mukainen kevennetty tai muokattu työ voi olla korvaa- vaa työtä. Korvaavaa työtä voidaan tehdä lääkärin määrittelemän sai- rauspoissaolon vaihtoehtona. Periaate korvaavassa työssä on se, että työ on mielekästä eikä siitä ole haittaa toipumiselle. Korvaavan työn tekeminen edellyttää toimihenkilön omaa halua työskennellä työkyvyt- tömyyden aikana.

2. Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko toi- mihenkilölle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pi- tää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenki- lön normaaleja työtehtäviä vastaava. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.

3. Työnantaja vastaa kaikista korvaavan työn tai koulutuksen järjestämi- seen liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista (esimerkiksi erikoisjärjes- telyt työmatkan suhteen) eikä toimihenkilön ansiotason tulisi alentua.

4. Korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet tulee käsi- tellä yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön välillä.

6. Vähennysoikeus

1. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itsel- leen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tule- van päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksa- mansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön it- sensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

2. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä it- sestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oi- keus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, joka toimi- henkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

40 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

1. Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän me- nettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

2. Muut lääkärintarkastukset

1. Kuukausipalkkaa ei vähennetä

• sairastumis- tai tapaturmatapauksessa, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen

• muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa tai synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, jos aikaa lääkärin- tarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan (esim. normaa-

litapauksessa viikon) kuluessa työajan ulkopuolella.

2. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät labora- torio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin to- detun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärin- tarkastus.

3. Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnan- tajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Toimihenkilön on esitettävä selvitys lääkärintarkas- tuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Jos toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopi- musmääräysten nojalla suoriteta.

3. Laskenta

1. Tarvittaessa noudatetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan las- kenta- ja yhteensovitussääntöjä kuukausipalkan laskennassa. Laki- sääteisten terveystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukai- sesti.

41 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 14 vuotta ja jolla on 31.3. päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta täydet 12 lomaan oikeuttavaa kuukautta, on oikeus saada vuosilomaa 36 arkipäivää.

3. 24 arkipäivää ylittävän osan työnantaja saa antaa erikseen lomakau- den ulkopuolella.

2. Vuosilomapalkka ja -korvaus

1. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikalli- sesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksu- päivinä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana pal- kanmaksupäivänä.

2. Vuosilomapalkkana tai lomakorvauksena maksettava päiväpalkka las- ketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan loma- päivien lukumäärällä.

3. Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistu- vaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka joko vuosilomalain 11 §:ssä säädetyllä taikka muulla paikallisesti sovitulla tavalla. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti tois- tuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntai- työkorotukset.

4. Xxxxxxx toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luontei- set erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsitte- lyssä noudatetaan vuosilomalain 9 §:n 2 momentin säännöksiä.

5. Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän toimihenkilön vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan vuosilomalain 11–12 pykä- lien perusteella.

3. Lomaraha

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä so- pimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Lasket- taessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuo- silomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä, ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuo- delta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voi- massa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenki- löstä itsestään johtuvasta syystä tai mikäli määräaikainen työsuhde päättyy lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lo- maraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin hänen astuessaan asepalvelukseen.

4. Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu vii- meistään lomaa seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä.

5. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan loma- raha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

ERILLISET KORVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET ‌

42 § Opetuspalkkio ‌

1. Oman toimensa ohella satunnaisesti opetustehtävässä toimivalle toimihen- kilölle maksetaan yhtiön koulutustoimintaan kuuluvasta opetustyöstä ope- tuspalkkio, siten kuin paikallisesti sovitaan.

2. Opetustyön valmistelusta työaikana ei makseta erillistä palkkiota.

43 § Lentoraha ‌

1. Jos toimihenkilö määrätään lentokonehuoltotoiminnan edellyttämään teh- tävään lennon aikana, hänelle suoritetaan lentoraha yrityksen käytännön mukaisesti tai siten kuin paikallisesti sovitaan ennen lentoa.

44 § Sijaisuudet ‌

1. Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huomioon toimihenki- lön tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.

2. Muiden sijaisuuksien korvaamisesta voidaan sopia toimihenkilön ja työnan- tajan välillä ennen sijaisuuden alkamista.

45 § Vuokratyövoima ‌

1. Vuokratyövoiman käyttö on mahdollisuuksien mukaan rajoitettava vain työ- huippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, am- mattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla toimihenkilöillä.

2. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten toimihenkilöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pi- demmän ajan. Luottamusmiehelle tulee pyydettäessä selvittää tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

46 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Xxxxxxxxxxxxx perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai lähei- sen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vä- hennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosilomasta. Läheisellä omaisella tar- koitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

2. Lyhyttä tilapäistä poissaloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten.

3. Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan sään- nöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toi- meenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

4. Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnal- listen luottamustehtävien osalta.

5. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

6. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertaus- harjoitusten ajalta osan palkasta siten, että reserviläinen saa valtion mak- saman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

7. STTK:n ja niiden jäsenliittojen valtuustoihin/edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellai- siin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneu- votteluja koskevia asioita.

47 § Työvaatetus ‌

1. Työnantaja järjestää toimihenkilölle olosuhteiden vaatiman virkapuvun tai suojavaatetuksen yhtiössä noudatettavan käytännön mukaan.

48 § Rokotukset ja passiasiat ‌

1. Ulkomaan komennuksista aiheutuvat rokotukset ja passiasiat hoidetaan työnantajan kustannuksella.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

49 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.

5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä so- velletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

50 § Selviytymislauseke ‌

1. Selviytymislausekkeella sopimusosapuolet haluavat tukea alan yritysten selviytymistä yritysten kohdatessa taloutta ja työllistämismahdollisuuksia heikentäviä poikkeuksellisia, ennalta arvaamattomia ja yritysten omasta toi- minnasta riippumattomia vaikeuksia. Ennen selviytymislausekkeen käyt- töönottoa, tulee yrityksen käyttää normaaleja keinoja tilanteen sopeutta- miseksi ja mm. käydä läpi yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Neuvot- teluissa käydään läpi asiat, jotka ovat tilanteeseen johtaneet mm. yrityksen taloudellinen tilanne ja katsotaan, voidaanko tilanne ratkaista tavanomaisin keinoin esim. lomautuksilla.

Määräaikaiseen paikalliseen sopimukseen kirjataan Lentoliikenteen toimi- henkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Sopimuksen voimaantulo edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n hyväksyntää.

51 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi ‌

1. Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toi- mialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmär- ryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat hyvien ja luottamuksellisten neu- vottelusuhteiden kehittämiseen työpaikalla.

2. Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työpaikalla. Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esimiehensä välillä. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan vä- lisissä neuvotteluissa.

3. Luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimie- hen tai toimihenkilön pyynnöstä ja kun asia koskee useampaa toimihenki- löitä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

4. Jos jompikumpi osapuoli esittää neuvotteluja edellä tarkoitetuissa kysy- myksissä, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kulu- essa esityksen tekemisestä.

5. Luottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvittäminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

6. Neuvotteluista on jommankumman pyynnöstä laadittava pöytäkirja tai eri- mielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakir- jassa on mainittava erimielisyyden kohteena oleva asia mahdollisimman selkeästi sekä osapuolten kannat yksityiskohtaisine perusteluineen. Muis- tiosta on annettava kappale molemmille paikallisille osapuolille. Erimieli- syysasia siirretään jommankumman osapuolen pyynnöstä heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

7. Jos osallisliittojen neuvottelut eivät johda tulokseen ja asiassa on kysymys tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, voi jompikumpi liitto muussa kuin vaativuusryhmittelyä koskevassa erimielisyydessä jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO ‌

52 § Työrauhavelvoite ‌

1. Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niitä työnantajia, toimihenki- löitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

2. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelu- toimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudes- saan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayh- distykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopi- mus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muuten riko so- pimusten määräyksiä.

53 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Työehtosopimus on voimassa 3.3.2022-31.1.2024.Voimassaolo jatkuu tä- män jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta en- nen sopimuskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liitojen puolelta kir- jallisesti irtisanottu.

Helsingissä 3. päivänä maaliskuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1. PALKKARAKENNE ‌

Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaati- vuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voi- massa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelus- aikalisää.

Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaa- tivuuteen perustuva palkanosa, joka arvioi- daan palkkausjärjestelmässä olevalla vaati- vuuden arviointijärjestelmällä. Arvioinnista saatujen tulosten perusteella toimi sijoittuu jo- honkin palkkausjärjestelmän yhdeksästä vaa- tivuusluokasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.

Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtainen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimi- henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perus- teella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioin- nin tulee perustua esimiehen järjestelmälli- seen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihen- kilön em. ominaisuuksista. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henkilökohtaisen palkanosan suuruuden olla vähintään 3 pro- senttia asianomaisen toimen vaativuusluokka- palkasta.

Lisäksi tulee yrityskohtaisesti henkilökohtai- seen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustu- vien henkilökohtaisten palkanosien summan keskiarvon olla toimihenkilöillä vähintään 6 % kaikkien palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenkilöiden vaativuusluokkapalkkojen summasta. Keskiarvoa laskettaessa jätetään huomioimatta toimihenkilöiden henkilökohtai- set palkanosat siltä osin kuin ne ylittävät 30 %. Toteutuminen tarkistetaan vuosittain työehto- sopimuksessa sovittujen palkankorotusten to- teuttamisen jälkeen.

Palvelusaikalisä on palkkarakenteeseen kuu- lumaton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asianomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtä- jaksoisen pituuden perusteella.

2. TOIMEN VAATIVUUS ‌

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvi- oinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia.

Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin.

Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toi- mihenkilötehtävien vaativuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukai- seen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaativuus ja siitä maksettava palkka.

Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä:

1 toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus

2 päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset

3 vuorovaikutuksen vaativuus

4 johtaminen ja asema

Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. Tehtävien sisällön perusteella arvioidaan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaati- vuustaso.

Toimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. Vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopi- muksesta.

2.1 Vaativuustekijöiden arviointi

2.1.1 Toimen luonne

Toimen luonteella arvioidaan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja sy- vyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.

Vaativuus on sitä suurempi mitä

• useammin harkintatilanteita esiintyy

• erilaisempia ne ovat

• lyhyempi on harkinta-aika

• laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

• itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat ohjeet

• ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

• laajempi on työssä hallittava normisto

2.1.2 Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suo- situs tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen.

Vaativuus on sitä suurempi mitä

• suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

• laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun,

• suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen ja

• merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset.

2.1.3 Vuorovaikutuksen vaativuus

Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja ulko- puolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi mitä

• suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,

• monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät)

• suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisempia vaikuttamisyhteydet ovat

• merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttami- nen edellyttää

Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävien luon- teesta.

2.1.4 Johtaminen ja asema

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetä- minen, jossa toimen vaatiman asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti koros- taa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Johtamistehtävässä vuorovaikutuksen vaativuus riippuu esimiestehtävien luon- teesta.

3. SIJAISUUDET JA TEHTÄVÄN VAATIVUUS ‌

Jos toimeen sisältyy vuorotustyyppisiä sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, ne otetaan huomioon sekä toimen vaati- vuutta, että pätevyyttä arvioitaessa. Tällaiset sijaisuudet on syytä huomioida toimenkuvauksessa.

Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.

4. HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS ‌

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyy- den ja työsuorituksen perusteella. Henkilökohtaisen palkan säätely on osa yri- tyksen palkkapolitiikkaa. Pätevyyden arvioinnin tulee toimia henkilökohtaisten palkkojen ja palkkakehityksen oikeudenmukaisena ohjaajana.

Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi yrityksen tu- lee käyttää järjestelmällistä pätevyydenluokitusta. Työnantaja laatii pätevyyden- arviointijärjestelmän, jossa yrityksen toiminta ja tavoitteet määrittävät käytettä- vien oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi koettujen pätevyystekijöiden valinnan ja niiden painotuksen. Ennen järjestelmän käyttöönottoa käsitellään järjestel- män sisältö toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jolloin toimihenki- löille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät perusteet ja heille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä ja ehdo- tuksensa järjestelmän kehittämisestä.

Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa eh- dottomaan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuu- den arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi sa- massa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.

Toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtävä- kohtaisen palkan suuruinen. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee hen- kilökohtaisen palkanosan olla vähintään 3 %:a tehtävän vaativuuden mukai- sesta palkasta. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suh- teessa hänen sen hetkisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan arvioinnin perus- teet, tulokset ja vaikutukset.

Toimihenkilöiden luottamushenkilölle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina eli vähintään 6 toimihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja nii- den palkkauksellinen keskiarvovaikutus.

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuk- sia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Päte- vyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suo- rituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oi- keudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että päte- vyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:

• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Arviointijärjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riit- tävän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että pä- tevyyden ja työsuoritusten arvioinnista muodostuu luonnollinen osa esimiesten ja alaisten välistä vuorovaikutusta. Kehitys- ja arviointikeskusteluissa voidaan edistää toimihenkilön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä esi- merkiksi yksilöllisten koulutusohjelmien avulla.

5. PALVELUSAIKALISÄ ‌

Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan yhdenjaksoisen työsuhteen keston mukaan porrastettua palvelusaikalisää. Palvelusaikalisän määrä ilmenee työ- ehtosopimuksesta.

6. SIIRTYMINEN UUTEEN PALKKARAKENTEESEEN ‌

Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkaraken- teeseen, muodostetaan jokaiselle toimihenkilölle aikaisemmin kuvatulla tavalla tehtävän vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden perusteella sekä työehtoso- pimuksessa sovitun erillisen palvelusikalisän perusteella määräytyvä palkka.

Mikäli uuden palkkarakenteen mukainen palkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, tulee sitä korottaa uutta palkkaa vastaavaksi (esimerkki 1). Tilan- teessa, jossa uuden palkkarakenteen mukainen henkilökohtainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi henkilökohtainen palkka (esimerkki 2), ei toimi- henkilön palkka kuitenkaan uuteen järjestelmään siirryttäessä saa laskea. Hen- kilökohtaiseen palkanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myö- hemmin leikkautuu.

Leikkautuminen voi tapahtua myös pätevyystekijöiden muuttuessa tai tilan- teissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimusratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.

Myös palvelusaikalisää käsitellään siirtymävaiheessa yhtenä osana toimihenki- lön henkilökohtaista palkkaa.

Esimerkki 1

Esimerkki 2

7. LUONTOISEDUT ‌

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luon- toisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käy- tetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)

Palkka		1 600 euroa
Käyvän hintatason mukainen tai
verohallituksen päätöksen mukainen
vuokra-arvo	280 euroa
Peritty vuokra	80 euroa
Palkkatilastoon ilmoitetun
asuntoedun raha-arvo	200 euroa	200 euroa
Palkkamääräysten soveltamisessa
käytetty palkka		1 800 euroa

8. NUORTEN JA HARJOITTELIJOIDEN PALKKAUS ‌

1. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa op- pilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja ovat työssä näi- den lukukausien väliaikoina tai muina loma-aikoina taikka hankkivat koulu- tuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta. Harjoittelijoilla tarkoi- tetaan myös koululaisia ja muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.

Harjoittelijoiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaativuusluokkapalkan 25 prosentilla.

2. Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä ja työsopimuslain ta- kaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta. Edellytyksenä on, että työnantaja ja luottamusmies yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

Tämän kohdan määräykset sovelletaan peruskoululaisiin, kymppiluokkalai- siin, lukiolaisiin ja VALMA -koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työ- suhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

Liitot haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalais- ten, lukiolaisten ja VALMA -koulutukseen osallistuvien nuorien mahdolli- suuksia tutustua työelämään osana ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesä- harjoitteluohjelmaa. Tutustumisen tarkoituksena on, että koululaiset saavat

omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiinty- vistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 350 euroa vuonna 2022 ja vuonna 2023, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperus- teita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA -koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia mää- räyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteu- tusta.

9. YRITYSKOHTAISET JÄRJESTELMÄT ‌

Paikallisesti voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä varsinkin silloin, kun tarkoituksena on soveltaa yrityksen eri henkilöstöryhmiin jotain muuta yhteistä palkkausjärjestelmää.

Paikallinen sopimus on saatettava liitoille tiedoksi.

10. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN ‌

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkai- see toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen ni- meämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.

XXXXXX XXXXXX x

TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaati- vuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

∗ mitä erilaisempia ne ovat

∗ mitä lyhyempi on harkinta-aika

∗ mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen te- kemiseen tarvitaan

∗ mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljem- piä ovat ohjeet

∗ mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

∗ mitä laajempi on työssä hallittava normisto

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja sy- vyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tar- vittava kokemus

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta Päätöksenteon vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

∗ mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

∗ mitä suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vai- kuttaminen

∗ mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liit- tyvät vaikutukset

Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen

PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT

vaikutetaan □

TOIMEN LUONNE

OMA TYÖ TAI SUPPEA TYÖRYHMÄ

P.1

TYÖRYHMÄ

TAI TYÖRYHMÄN LÄHIYMPÄRISTÖ

P.2

OSASTO/ YKSIKKÖ

P.3

OSASTOJA/ SUURI YK- SIKKÖ

P.4

T. 1

TYÖOHJE- JA/TAI TIETO-TAITOTEHTÄVÄT

∗ ratkaisuja samankaltaisissa tilanteissa

∗ työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

∗ ohjeiden ja normien noudattamista ja/tai soveltamista

165

180

195

T. 2

VAATIVAT TIETO-TAITOTEHTÄVÄT

∗ harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa, joissa perusteet omista tu- tuista lähteistä

∗ laajojen, monialaisten, syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta tai luottamusta edellyttävää soveltamista

185

200

215

235

T. 3 HARKINTATEHTÄVÄT

∗ suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, joissa perusteina useiden tehtävä- alueiden asiantuntemus ja kokemus

∗ ohjeiden ja normien kehittävää tai luovaa soveltamista

225

245

265

T. 4

VAATIVAT HARKINTATEHTÄVÄT

∗ suunnittelua, analysointia ja vaativia ratkaisuja, jotka perustuvat usealta taholta saatuun palautteeseen, josta tehdään itsenäisiä johtopäätöksiä ja yhteenvetoja

∗ laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena ratkaisuille

∗ ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja

255

275

295

T. 5

KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

∗ oman yksikön toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asi- antuntijatahon palautteen kanssa

310

335

Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta.‌

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

∗ mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julki- nen sana ja muut sidosryhmät)

∗ mitä suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisampia vaikuttamisyhteydet ovat

∗ mitä merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää

Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen tai erikoisasiantuntemus, joissa asiantuntijuuden perusteella ohja- taan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

JOHTAMINEN JA ASEMA □

VUOROVAIKUTUS

Oma tehtävä

Opastava tai ohjaava teh- tävä

tai

itsenäinen tehtäväalue

Esimiestehtävä tai

tehtävä, jossa organi- sointi - ja resurssivas- tuu

(esim. projekteissa)

tai

laaja itsenäinen teh- tävä

Esimiestehtävä, jossa alaisia useammalla or- ganisaatiotasolla

tai

laaja esimiestehtävä, jossa organisointi - ja resurssivastuu (esim. laajoissa projekteissa)

tai

vaativa itsenäinen asi- antuntijatehtävä.

V. 1

TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

∗ kommunikointia työn lähipiirissä

∗ muut yhteydet yleensä tietojen vastaan- ottamista ja välittämistä tai jakelua

100

110

V. 2

OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATA- SON YHTEYKSIÄ

∗ omalla tehtäväalueella

∗ yhteydet työpaikan sisäisiä tai yrityksen muihin työpaikkoihin, asiakkaisiin, viran-

omaisiin taikka muihin sidosryhmiin

120

130

140

V. 3

TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTIJA- TASOLLA

∗ vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityi-

siä ihmissuhdetaitoja

∗ myös oman tehtäväalueen ulkopuolella

∗ yhteyksiä myös ulkopuolisiin sidosryh- miin

135

145

155

165

V. 4

MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEY- DENPITOA

∗ ammatillista erityisosaamista

∗ vaativia ihmissuhde - ja yhteistyötaitoja

∗ yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryh-

miin

165

175

185

TOIMEN NIMI	TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO
TOIMEN HOITAJAN NIMI	VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi)
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII	SIJAISUUSTEHTÄVÄT / SIJAISUUDEN LUONNE
TOIMEN TARKOITUS
KESKEISET TEHTÄVÄT
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET
KOULUTUS JA KOKEMUS	ERITYISVAATIMUKSET
VAATIVUUSTEKIJÖIDEN ILMENTYMINEN
TIETO-TAITO SEKÄ LÄHTEET JA HALLINTA HARKINNAN LUONNE JA TILANTEET	PÄÄTÖKSENTEON VAIKUTUKSET JA LAAJUUS VAIKUTUSTEN MERKITYS
TYÖYHTEYDET JA NIIDEN LUONNE VUOROVAIKUTUKSET	TOIMEN ASEMA TOIMEN VASTUUT
TOIMIHENKILÖ	ESIMIES

YHTEISTOIMINTASOPIMUS Palta - Pro

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuh- teita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yh- teistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän joh- dosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja ter- veys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmää- räyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mi- käli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta pääte- tään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityk- sissä, jos toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu yhteis- toimintasopimuksen soveltamisesta osana työehtosopimusta. Työpaikalla tar- koitetaan tässä sopimuksessa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyri- tyksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijai- sena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamus- miestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluval- tuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luot- tamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh- teistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT ‌

2.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välis- ten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luot- tamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluotta- musmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä maini- tuilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päin- vastoin.

Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksen- mukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. ky- seessä olevan osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päin- vastoin.

2.2. Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöi- den lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoituk- seen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialu- eensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojelu- asiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojelu- asiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ul- kopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuo- jeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilös- töhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttami- seen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa ole- vien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallis- tuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUO- JELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

3.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle jär- jestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuulu- vien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tä- män sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun va- pauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mu- kaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvi- tetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

Ellei toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ole sovittu toisin, mak- saa työnantaja luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus 3.3.2022 – 31.1.2024 on

• 77 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5 - 9,

• 103 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10 - 24,

• 130 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25 - 50,

• 181 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 51 - 100,

• 217 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 101 - 200,

• 259 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 201 - 400,

• 285 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 401 - 600,

• 337 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on yli 600.

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kah- den viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Milloin työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorit- taa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton kor- vaus, jonka suuruus on kaksi kolmasosaa (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden luku- määrän mukaisesti.

Milloin varatyösuojeluvaltuutettu työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituk- sen nojalla hoitaa työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa tämän tehtäviä vä- hintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varatyösuojeluvaltuutetulle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun

1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Mil- loin henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, nostetaan korvausta yhdellä portaalla ylöspäin.

3.2. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskuste- lut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden kä- sitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioin- nissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajan- käytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimi- vaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle,

ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset toteutetaan vuosittain.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavoin kuin muu henkilöstö.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnanta- jan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnan- taja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyy- tensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymi- sestä lukien.

3.3. Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta kes- keytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yh- teisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 mo- mentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 mo- mentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- musta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työ- paikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjal- lisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka

asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työ- sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Kor- vaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksi- kössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy- tyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.

Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajalii- tolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myö- tävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on selvitystyön valmistuttua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin vii- meistään kahden viikon kuluttua käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neu- vottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tie- doksi työnantajalle.

Varaluottamusmies

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan varamiehen toimikauden aikana irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä.

3.4. Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän il- moituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

4 YHTEISTOIMINTA ‌

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS ‌

5.1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vä- hennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulko- puolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että toimihenkilö joutuu tu- lemaan ao. tilaisuuteen työvuoronsa päättymisen jälkeen saman vuorokauden ajalle sijoittuvalla vapaa-ajallaan, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspal- kan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvitta- essa paikallisesti.

Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Xxxxxxx korvataan matkakustannukset työehtosopimuksen matkakorvaussäännöstön mukaisesti. Työajan ulkopuolella koulutukseen osal- listumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin ai- heutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenki- löille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosa- puolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistu- misesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3. Ay-koulutus

5.3.1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainit- tua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aiko- muksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan yhdyshenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin al- kua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työn- antaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan kou- lutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän so- pimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri- tyisestä syystä muualla ja jonka Palta-Pro välinen koulutustyöryhmä on hyväk- synyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, vara- luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimi- kunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamus- miehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojelu-luotta- mustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jä- senyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee

yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimi- henkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestä- jälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Palta-Pro koulutustyöryh- män välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden ra- jaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA ‌

Työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle tiedot yrityksen taloudellisesta ti- lasta yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini- tuissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuoli- sesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaami- seen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpai- kan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Hen- kilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpai- kan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mah- dollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annet- tava kaikki erimielisyystapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot siten, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot xxxx- xxxx riittävän ajoissa ennen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osas- tosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä työnantaja toimittaa luottamusmie- helle tiedon työnantajan palvelukseen palkatuista uusista toimihenkilöistä.

4. Työvoimatiedot

Yhteistoimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyydettä- essä annettava neljännesvuosittain selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.

Luottamusmiehelle on lisäksi pyydettäessä annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydet- täessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuk- sen solmimisen peruste.

5. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjalli- sesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toi- mihenkilötilasto on valmistunut, toimihenkilöiden henkilömäärät ja palkko- jen tasot EK:n palkkatilaston käsittein sekä luokitustiedot palkkausjärjestel- män vaativuusluokkien mukaisesti sukupuolen mukaisesti jaoteltuna. Li- säksi annetaan palkkatilastoon sisältyvät koko alaa koskevat tiedot edellä mainituin luokituksin.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityk- sessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskenta- järjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa

toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushen- kilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 SOPIMUKSEN SITOVUUS ‌

Tämä sopimus on voimassa 25.2.2020 alkaen työehtosopimuksen osana.

Liite 1: TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuo- dessa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyys- päivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	17 työvuoroa	1	vapaa
"	34 "	2	vapaata
"	51 "	3	"
"	68 "	4	"
"	85 "	5	"
"	102 "	6	"
"	119 "	7	"
"	136 "	8	"
"	153 "	9	"
"	170 "	10	"
"	187 "	11	"
"	210 "	12,5	"

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kus- tantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rin- nastetaan myös 46 §:n (lyhyt tilapäinen poissaolo) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat va- paapäivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilo- majärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa so- vittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnan- tajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat 21 §:ssä so- vitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus makse- taan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnan- taja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 21 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

4. Ansiotaso

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuk- sen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

Liite 2: TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN ‌‌

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 kappaleen mu- kaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaami- seen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerral- laan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaa- misesta. Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa an- netaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli va- paata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä ker- taa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työajan tasoittumisjärjestelmäksi. Työajan ta- soittumisjärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tar- peiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työajan tasoittumisjärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä ai- kaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osas- tolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työ- aikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työajan tasoittumisjärjestelmästä ole etukäteen vahvis- tettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muutetaan.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat ol- leet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaitta- essa.

Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toi- mihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen

ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuu- luu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toi- meenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaiko- jen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vas- taavat seikat.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainitussa keskimääräisessä työajassa ei ole huomioitu kil- pailukykysopimuksen mukaista työajan pidennystä, josta on mää- räys työehtosopimuksen 22 §:n 8 kohdassa.

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET

1. Työsuhteen alkaminen kesken vuotta

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat va- paat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtai- nen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

2 Työsuhteen päättyminen kesken vuotta

Vapaata vapaata

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuh- desaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työajan tasoittumisjärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työajan tasoittumis- järjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännölli- sen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

2 Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saate- taan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuo- rotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaika- muoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työ- aika ei pitene.

Liite 3: KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se vuonna 2017 on keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu 1 kappaleen mukaiseen määrään vii- kossa.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä enintään vuo- den pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut kes- keytyvässä kolmivuorotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät samassa vuorotyöjaksossa tehdyt aamuvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopimuksen tarkoittaman työajan lyhen- nyksen piiriin.

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvite- tään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.

Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäi- vien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten va- paapäivien lukumäärällä.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työ- ajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toi- mihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jäänei- den vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai toimihen- kilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus.

Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä (20) ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainitussa keskimääräisessä työajassa ei ole huomioitu kil- pailukykysopimuksen mukaista työajan pidennystä, josta on mää- räys työehtosopimuksen 22 §:n 8 kohdassa.

Liite 4: KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN ‌

Säännöllistä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 35 tuntia viikossa.

Edellä 1 kappaleessa tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ot- tamatta enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa. Siten niiden toimihenkilöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 30 päi- vän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalenterivuoden aikana, on 1651 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeu- tettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1686 tuntia.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäi- vien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten va- paapäivien lukumäärällä.

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikko- työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työai- kamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pi- tämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty.

Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa tasausvapaita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne va- paana seuraavan vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenki- lön kanssa sovittaessa maksamalla niiltä rahakorvaus tämän sopimuksen mu- kaisesti niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi.

Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihen- kilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, määräytyy hänen työaikansa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän so- pimuksen mukaisesti.

Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mu- kaisesti. Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Toimihenkilösopimuksen 26 §:n mukaisena jakajana käy- tetään lukua 149.

3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja

koulutussopimuksen mukaan korvaa ansion menetyksen. Säännöllisiin työvuo- roihin rinnastetaan edelleen työehtosopimuksen 46 §:n mukainen lyhyt tilapäi- nen poissaolo, jolta työnantaja maksaa palkkaa. Osa-ajan palkan suuruus las- ketaan, kuten toimihenkilösopimuksen 21 §:ssä on sovittu osa-ajan palkan las- kemisesta käyttäen laskentaperusteena työehtosopimuksen soveltamisohjeen taulukossa olevien työpäivien lukumäärää.

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5,5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Pöytäkirjamerkintä

Edellä mainituissa vuotuisissa työajoissa ei ole huomioitu kilpailu- kykysopimuksen mukaista työajan pidennystä, josta on määräys työehtosopimuksen 22 §:n 8 kohdassa.

Liite 5: TYÖAIKAPANKKI

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava jär- jestelmä, jolloin toimihenkilölle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyttöönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mu- kaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteensovittaminen lisää työtyytyväi- syyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.

Työaikapankin tehtävänä on vastata työmäärän vaihteluihin, tukea tätä kautta yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä vastata yksilöllisiin tarpeisiin eri elä- mäntilanteissa.

Järjestelmän käyttöönotto

Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamiseen työaikapankille.

Työaikapankkiin liittyvät käsitteet

• Työaikapankkitilillä tarkoitetaan toimihenkilökohtaista tiliä, jolle säästettävä aika- ja ajaksi muutettu palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä va- paa-aika vähennetään.

• Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

• Pankkivapaalla tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa- aikaa.

• Säästöllä tarkoitetaan aika- tai ajaksi muutettu palkkaerän säästämistä työ- aikapankkiin.

• Pankkivapaan nostolla tarkoitetaan saldon käyttämistä palkallisena va- paana.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi

• liukuvan työajan kertymää

• keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia, kuten lisä-, yli- ja sunnuntaityö- korvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

• vapaaksi sovittua lomarahaa

Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat

• keitä sopimus koskee

• miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

• mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

• milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

• miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

• menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennetta- vissa

• miten vapaan pitämisajankohdan palkkaa määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymi- sen ohella, vapaa voidaan muuttaa rahaksi

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken

Järjestelmään siirretyt vapaat

Xxxxxxxx laitettavista tunneista sovitaan erikseen esimiehen kanssa. Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan paikallisesti. Työnantaja voi esimer- kiksi 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen ilmoittaa vapaiden antamisen ajankoh- dan. Toimihenkilö voi, elleivät painavat syyt sitä estä, pitää vapaata ilmoitettu- aan siitä esimerkiksi 2 kuukautta ennen vapaan pitämistä. Lyhyissä esimerkiksi 1 – 2 päivän vapaissa vastaavat ilmoitusajat ovat 7 päivää työnantajan puolelta ja kuukausi toimihenkilön ilmoittaessa vapaasta, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu. Työantaja voi tarvittaessa määritellä enintään kuusi kuukautta ka- lenterivuodesta sellaiseksi ajaksi, jolloin vapaita ei voida pitää omalla ilmoituk- sella.

Pankkeihin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhen- tumisajat. Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä va- paista.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpee- seen tai työn keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista

Palkanmaksu järjestelmissä

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitä- minen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Järjestelmän toimivuuden seuranta

Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännölli- sesti sille käyttöönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työ- suojelullisista näkökohdista.

Henkilöstön edustajalle annetaan vuosittain koontiyhteenveto pankkiin kerty- neistä ja käytetyistä vapaista.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Document Metadata