Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välinen tulossopimus

Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välinen tulossopimus

vuodelle 2020

sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2021 – 2023

VEROHALLINTO VH/3835/00.00.07/2019

10.12.2019

SISÄLTÖ

1 VEROHALLINNON STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET .- 3 -

2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS ...........................................................................- 4 -

2.1 Xxxxxxxxxx häiriötön toimeenpano................................................................................- 4 -

2.2 Verovaje pidetään pienenä ...........................................................................................- 4 -

2.3 Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyvällä tasolla.........................- 5 - 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS...............................................................................- 6 - 3.1 Toiminnallinen tehokkuus..............................................................................................- 6 - 3.1.1 Xxxxxxxxxxxxxx........................................................................................................- 6 - 3.1.2 Tuottavuus.............................................................................................................- 6 - 3.1.3 Kannattavuus.........................................................................................................- 7 -

3.2 Xxxxxxxxx ja laadunhallinta ...........................................................................................- 7 -

4 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN LIITTYVÄT HANKKEET ...........................................- 8 -

5 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA HALLINTA .......................................- 9 - 5.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet ......................................................................- 9 - 5.2 Muut henkilöstötavoitteet ............................................................................................- 10 -

6 RAHOITUS ........................................................................................................................- 11 -

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA...............................................................- 11 -

8 ALLEKIRJOITUKSET ........................................................................................................- 12 - LIITE 1: TULOREKISTERIN RESURSSIT JA TAVOITTEET.....................................................- 13 - LIITE 2: VERONSAAJIEN OIKEUDENVALVONTAYKSIKÖN TAVOITTEET ............................- 15 - LIITE 3: SEURATTAVAT JA RAPORTOITAVAT TIEDOT.........................................................- 16 -

1 VEROHALLINNON STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija jul- kisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa vero- tus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotu- lonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.

Verohallinto edistää oma-aloitteista verojen maksamista ja verojen kertymistä nykyistä ajanta- saisemmin sekä tekee maksuunpanot lähellä sitä ajankohtaa, jolloin verotettava tulo on synty- nyt. Verohallinto huolehtii siitä, että asiakkaat maksavat verot oikeaan aikaan ja verojen määrä on oikea. Suunnitelmalliseen veroriskien hallintaan perustava ennakoiva ohjaus ja valvonta te- hostavat verotulojen kertymistä.

Verohallinto toimii niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. Asiakkaille tarjotaan kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasi- oinnista vaivatonta. Digitaaliset palvelut rakennetaan helppokäyttöisiksi ja ohjaamaan oikeaan toimintaan siten, että asiakkaat kokevat helpoksi siirtymisen sähköiseen asiointiin vähentäen samalla puhelin- ja käyntiasioinnin tarvetta.

Kansainvälinen tietojenvaihto lisääntyy ja samalla sitä automatisoidaan. Tietojen luovutus ja saatavien tietojen käsittely yhdistetään digitaalisiin prosesseihin. Verohallinto toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.

Veroasioiden hoitoa helpotetaan mm. integroimalla Tullilta siirtyneet verotustehtävät Verohal- linnon verotusprosesseihin. Vuonna 2020 jatketaan valmisteverotuksen ja autoverotuksen siir- toa Tullin järjestelmistä Verohallinnon Gentax-järjestelmään.

Uuden strategian mukaisesti kehitetään johtamiskulttuuria ja itseohjautuvuutta, lisätään luotta- musta ja vuorovaikutusta sekä hyödynnetään kokeiluja ja ketterää uudistumista tuloksellisuu- den parantamiseksi. Parannetaan tiedolla ja tavoitteilla johtamista. Tässä yhteydessä kehite- tään myös tavoitteiden mittarointia. Verohallinnon tavoitteena on helpottaa veroasioiden hoitoa vastaamalla entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin kehittämällä asiakaslähtöistä tuote - ja pal- veluvalikoimaa. Kehitystyö toteutetaan erillisenä hankkeena.

Verohallinto toteuttaa verotuksen tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen perustuen valmisoh- jelmistoratkaisuun vuosina 2013-2020.

Verohallinto jatkaa tulorekisterin toteuttamista. Työnantajien osalta järjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2019. Etuuksien ja eläkkeiden osalta käyttöönotto on 1.1.2021. Verohallinto toimii tulorekis- terin vastuuviranomaisena ja on perustanut yksikön sitä varten.

Verohallinto turvaa julkisen hallinnon rahoitushuoltoa kehittämällä toimintaansa toimintaympä- ristön muutosten edellyttämällä tavalla. Merkittävimpiä toimintaympäristötekijöitä ovat kireä jul- kinen talous, uudet liiketoiminnan muodot, työn ja palkan käsitteen muutokset, maksamiseen liittyvät muutokset, lisääntyvä ulkomaalaisten henkilö- ja yritysasiakkaiden määrä, palvelujen sähköistyminen sekä kasvava riippuvuus tietotekniikasta. Verohallinto kiinnittää erityistä huo- miota verotuksen tietopohjan turvaamiseen (mm. alustatalous), maksamiseen liittyviin muutok- siin (mm. maksupalveludirektiivi) ja asiakkaiden toimintaan liittyviin muutoksiin.

Hallitusohjelman mukaisesti Verohallinto edistää hallinnon digitalisointia ja läpinäkyvyyttä. Tä- hän liittyy mm. verotus digitaalisessa murroksessa 2020-2023 -kehitysohjelma, arvonlisävero- tuksen ilmoitusmenettelyn muutokset ja reaaliaikaiset tietoluovutuspäätökset. Verotus digitaali- sessa murroksessa -hankkella turvataan verokertymiä tulevissa toiminatympäristön muutok- sissa ja vähennetään yritysten hallinnollista taakkaa. Erityisesti varaudutuaan uusien liiketoi- mintamallien muodostumiseen (alustatalous). Tavoitteena on saada digitalouden toimijat toimi- maan oikein veroasioissa ja helpottaa veroasioinnin hoitamista digitalouden toimijoille. Tavoit- teena on parantaa valvonnan vaikuttavuutta ja pysäyttää ennakoitu digitaloudesta aiheutuva verovajeen kasvu.

2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS

Verohallinto kerää verot mahdollisimman oikeamääräisinä ja oikeaan aikaan. Verohallinto tukee asiakkaiden mahdollisuuksia toimia oikein ja tekee veroasioinnin mahdollisimman helpoksi.

Verohallinto huolehti yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan pitämällä yllä verotuksen häiriö- töntä toimeenpanoa, torjumalla tehokkaasti harmaata taloutta ja kansainvälistä veropakoa sekä edistämällä veronmaksajien luottamusta ja veromyönteisyyttä.

2.1 Verotuksen häiriötön toimeenpano

Verohallinto huolehtii verotuksen sujumisesta ja verojen tilittämisestä ilman merkittäviä häiriöitä. Asiakkaat voivat hoitaa veroasiansa sähköisesti milloin tahansa. Lainsäädäntömuutokset toteu- tetaan määräajassa. Toimintavarmuuden turvaamiseen kiinnitetään erityistä huomioita tietojär- jestelmäuudistuksen aikana.

Verohallinto ylläpitää henkilöverotuksen suunnittelumallia.

2.2 Verovaje pidetään pienenä

Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta, helpottamalla asiointia ja hoitamalla verovalvonta vaikuttavasti. Verohallinto vähentää väärintoimimisen mahdollisuuksia.

Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä ta- valla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvon- tatarpeet. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen.

Verohallinto suuntaa verotarkastus- ja muita valvontaresursseja riskien hallintaan perustuen niin, että huolehditaan sekä verovarojen kertymisen turvaamisesta että oikeintoimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Verohallinto kehittää edelleen veroriskien arvioinnin ja hal- linnoinnin kokonaissuunnitelmaa, jonka perusteella Verohallinnon johto asettaa toiminnan pai- nopisteet eri toimenpiteille (TCP, Tax Compliance Plan).

Verohallinnon omien ja EU:n selvitysten mukaan Suomessa arvonlisäveron verovaje on EU:n alhaisimpia, vuonna 2018 noin 6 prosenttia. Verohallinnon tavoitteena on pitää arvonlisäveron verovaje EU:n parhaimpien maiden tasolla. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan.

Verohallinnon ja Tullin auto-, valmiste- ja maahantuonnin alv-verotuksen yhteistoiminnan hal- lintamallien toimivuutta ja riittävyyttä seurataan ja tarvittaessa edelleen kehitetään yhteistoimin- nassa valtiovarainministeriön kanssa, jotta verovalvonnan taso säilyy korkeana eikä verovaje kasva.

Harmaan talouden torjuntaa edistetään kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä ja tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Verohallinto edistää osal- taan voimassa olevan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimen- pideohjelman hankkeiden toteuttamista ja loppuunsaattamista. Vuoden 2020 aikana Verohal- linto osallistuu hallitusohjelman edellyttämän uuden harmaan talouden strategian ja toimenpi- deohjelman valmisteluun ja sen toteuttamiseen.

Harmaata taloutta torjutaan tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tie- dottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia kei- noja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämä julkinen veronumerorekisteri, rakennusalan työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus sekä verovelkatietojen julkistaminen Verohallinnon ylläpitämällä rekisterillä.

Verohallinto turvaa Suomen verotuloja torjumalla kansainvälistä veropakoa ja erilaisiin kansain- välisiin ilmiöihin liittyviä veroriskejä ennakoivalla ohjauksella ja vaikuttavalla verovalvonnalla.

Verohallinto kehittää kansainvälisesti merkittävien yhtiöiden ohjausta ja verovalvontaa sekä siir- tohinnoittelun valvontaa. Verohallinto selvittää henkilöasiakkaiden monipuolista tulonmuodos- tusta ml. ulkomaiset transaktiot. Toiminnassa hyödynnetään finanssialan vertailutietoja ja kehi- tetään edelleen kansainvälistä tietojenvaihtoa.

2.3 Veronmaksajien luottamus ja veromyönteisyys pysyvät hyvällä tasolla

Verohallinto lisää kansalaisten ja yritysten ymmärrystä verotuksen yhteiskunnallisesta merki- tyksestä ja huolehtii Verohallintoon kohdistuvan luottamuksen säilymisestä.

Asiakkaiden hallinnollista taakkaa vähennetään keräämällä verotuksen perusteena olevat tie- dot mahdollisimman täydellisesti ja oikea-aikaisesti kolmansilta osapuolilta sekä kehittämällä veroilmoittamisen vaivattomuutta ja sähköistä ilmoittamista niin, että ilmoitukset tulisivat kerralla mahdollisimman valmiiksi. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa ke- vennetään kehittämällä yhtenäisiä ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjes- telmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Mittari	Toteuma 2018	Tavoite 2019	Ennuste/ toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2022	Alustava tavoite 2023
Verotuksen häiriötön toimeenpano
Verotuksen ja tilityksen aikataulupoikkeamat (kpl)	0	0	0	0	0	0	0
Suunnittelemattomat käyttökatkot sähköi- sessä asioinnissa (päi- vää)	0	0	0	0	0	0	0
Tilityksen ja tuloutuk- sen keskihajonta (%)	17,1	12	18,5	17,0	16,0	16,0	16,0
Puhelinasioinnin suju- vuus, vastattujen puhe- luiden osuus (%)(1	68	70	62	70	80	80	80
Verovajetta pienenne- tään(2
Oikea-aikaisesti mak- settujen verojen osuus (%) (3	-	93	92	93	93	93	93
Verovelkojen kertymä maksumuistutuksilla (%) (3	-	51		58	58	58	58
Verovelkojen kertymä maksujärjestelyillä, ulosotolla ja konkurs- siuhkaisilla maksu- kehotuksilla (%) (3	-	31	30	31	31	31	31
Verovelalliset uudet yri- tykset (% uusista yrityk- sistä)	1,7	3,0		3,0	3,0	3,0	3,0
Asiakkaiden osuus, joi- den mielestä ns. pi- meän työn tekemisessä tai palvelujen ostami- sessa ilman kuittia ei ole mitään väärää % (4	-	10	11	-	10	-	10

Mittari	Toteuma 2018	Tavoite 2019	Ennuste/ toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2022	Alustava tavoite 2023
Asiakkaiden osuus, joi- den mielestä valvonta on tehokasta (%)(4	-	80	80	-	80	-	80
Veronmaksajien luot- tamus ja veromyön- teisyys pysyvät hy- vällä tasolla
Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielel- lään veronsa (%) (4	-	80	80	-	80	-	80
Asiakkaiden osuus, joi- den mielestä ohjaustie- toa löytyy riittävästi (%) (4	-	70	67	-	70	-	70
Verohallintoon voi luot- taa % (4	-	85	90	-	85	-	85
Tyytyväisyys Verohal- linnon toimintaan koko- naisuutena, yhteisöt (5	80	-	73		80	-	80
Tyytyväisyys Verohal- linnon toimintaan koko- naisuutena, yritys- ja henkilöasiakkaat (6	-	-	-	80		80

1) Puhelinasioinnin sujuvuuden tavoitetasot ovat haasteellisia suurten uudistusten käyttöönoton vuoksi

2) Verovajeen pienentämisen tavoitteessa onnistumista arvioidaan myös verovajeen kehityksellä

3) Uusi mittari, ei toteumaa vuodelle 2018

4) Asiakkaiden asennekysely tehdään kahden vuoden välein, seuraava tutkimus vuonna 2021

5) Toteuma vuonna 2018 vuoden 2017 tutkimuksesta. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi

6) Uusi tutkimus, ensimmäinen toteutus vuonna 2020. Jatkossa tutkimus tehdään joka toinen vuosi

3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS

3.1 Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta parannetaan vaikuttavuustavoitteita vaarantamatta. Toimitilojen tilatehokkuutta ja soveltuvuutta uusiin työskentelytapoihin parannetaan lisäämällä uuden toimitilakonseptin mukaisia tiloja. Toimitilojen määrässä (toimistoneliöt) tavoitellaan ta- soa 17,5 neliötä henkilötyövuotta kohden (vuoden 2018 toteuma oli 20 neliötä per htv).

3.1.1 Taloudellisuus

Verohallinto on sitoutunut parantamaan perustoiminnan taloudellisuutta. Vuosina 2016-2020 on käynnissä Valmis-hanke ja vuonna 2020 auto- ja valmisteverotuksen vienti valmisohjelmistoon. Nämä isot hankkeet kasvattavat Verohallinnon menotasoa normaaliin tasoon verrattuna. Xxxx- xxxxxx jälkeen henkilötyövuosien tarve vähenee ja vuotuinen ICT-järjestelmien ylläpito tehostuu ja nämä parantavat taloudellisuutta. Verohallinnon perustoiminnan vuotuiset menot laskevat kehyskaudella vuoden 2019 menotasosta. Taloudellisuuden kehityksestä raportoidaan tilinpää- töksessä Tilastokeskuksen mallilla parivuosivertailuna.

3.1.2 Tuottavuus

Verohallinnolla on käynnissä Valmis-hankkeen sekä auto- ja valmisteveron tietojärjestelmä- muutokset, jotka lisäävät henkilöstötarvetta. Perustoiminnan turvaamiseksi htv-kehystasoa on

tarkistettu vuosina 2019-2020. Aikaisempien kehysten mukaiset henkilöstömäärän vähennyk- set toteutetaan kehyskauden loppuun mennessä. Tuottavuutta lisätään tehostamalla proses- seja, hyödyntämällä automaatiota ja parantamalla asiakkaiden itsepalvelun mahdollisuuksia. Tuottavuuden kehityksestä raportoidaan tilinpäätöksessä Tilastokeskuksen mallilla parivuosi- vertailuna.

3.1.3 Kannattavuus

Mittari	Toteuma 2018	Tavoite 2019	Ennuste/ toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2023
Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin (%)	0,47	<0,6	-	<0,6	<0,6	<0,6	<0,6

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta

Verohallinto toimittaa verotustehtävät laadukkaasti niin, että verot kertyvät mahdollisimman täy- simääräisesti ja oikeaan aikaan. Verovalvonta suunnataan veroa kerryttävästi. Verotuspäätök- set ja asiakasohjaus tehdään laadukkaasti.

Verohallinnon tietojen keruu, käsittelyprosessit ja tietojen lähetys automatisoidaan mahdollisim- man pitkälle, jotta henkilötyötä voidaan keskittää riskiperusteiseen asiakkaiden neuvontaan, ohjaukseen sekä valvontaan. Tietojen digitalisointi mahdollistaa valtakunnalliset tehokkaat toi- mintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja tasapuolisen työnjaon.

Mittari	Toteuma 2018	Tavoite 2019	Ennuste/ toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2022	Alustava tavoite 2023
Verotuspäätösten pysy- vyys (HAO) (%) (1	89	72	-	72	75	75	75
Puhelinasiointiin tyyty- väisten osuus, teksti- viestikysely (%) Henkilöasiakkaat (2	85	85	83	85	85	85	85
Puhelinasiointiin tyyty- väisten osuus, teksti- viestikysely (%) Yritysasiakkaat (2	87	85	88	85	85	85	85
Puhelinasiointiin tyyty- väisten osuus, teksti- viestikysely (%) Kaikki (2	85	85	84	85	85	85	85
Sähköisten verokortti- muutosten osuus (%) (3	64	65	65	70	70	73	75
Sähköisten tulovero-il- moitusten osuus, hen- kilöasiakkaat (%) (4	61	60	81	85	85	85	85

1) Tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa tehdyt muutokset. Vuoden 2018 toteuma oli poikkeuksellisen korkea ja toteuman laskentaan vaikuttaa osittain hyväksyttyjen ja kumottujen tapausten käsittely. Pysyvyys on aikaisempina vuosina ollut lähempänä vuodelle 2020 asetettavaa tavoitetta:

v. 2015 67 %, v. 2016 65 % ja v 2017 77 %. Verohallinto kehittää pysyvyyden mittausta vuoden 2020 aikana.

2) Tekstiviestikysely tehdään asiakkaille 2-3 kertaa vuodessa. Tavoitteena on saada yli 20.000 palautetta

3) Verokorttiverkosta -palvelu korvautui OmaVero -palvelulla marraskuussa 2018

4) Veroilmoitusverkossa palvelu korvautui OmaVero -palvelulla vuodesta 2019 alkaen

4 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN LIITTYVÄT HANKKEET

Merkittävimmät tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät vuonna 2020 edistettävät strategiset ja val- tion yhteiset hankkeet. Tässä esitettyjen hankkeiden lisäksi vuonna 2020 tulee toteutettavaksi lainsäädäntöhankkeita.

Hanke	Kuvaus	Tavoite
Pakolliset lainsäädäntö- ja teknologiahankkeet
Valmisohjelmis- touudistus (Valmis–hanke)	Nykyiset verotuksen tietojärjestelmät korva- taan valmisohjelmistolla vuosien 2013–2020 aikana. Hankkeessa toteutetaan myös strate- gisia lainsäädäntömuutoksia. Hanke jatkuu pienimuotoisesti tammikuun 2020 loppuun saakka.	Tavoitteena on verotuksen toiminta- edellytysten turvaaminen, virkailijan työpanoksen entistä parempi vaikut- tavuus, kustannustehokas ja korkeaa automaatioastetta tukeva järjestelmä sekä tietojärjestelmien joustava ja no- pea jatkokehitys.
AVA Auto- ja valmis- teverotuksen liittäminen Val- misohjelmistoon	Auto- ja valmisteverotuksen liittäminen Gen- Taxiin tehdään AVA-hankkeessa. Hankkeen päätyttyä Verohallinto ei enää käytä Tullin tietojärjestelmiä. AVA-hanke vuosina 2019- 2021.	Tavoitteena on integroida auto- ja val- misteverotus Verohallinnon valmisoh- jelmistoon ja prosesseihin sekä to- teuttaa tarvittavat lainsäädäntömuu- tokset.
Tulorekisterin laajentaminen	Tulorekisterissä etuuksien ja eläkkeiden il- moittaminen ja tietojen jakelu otetaan käyt- töön vuoden 2021 alussa.	Tavoitteena on palkkoja ja etuuksia koskevien tietojen reaaliaikaistaminen ja yritysten hallinnollisen taakan vä- hentäminen. Tulorekisterin laajennuk- sen jälkeen myös etuustiedot ilmoite- taan yhteen kertaan yhteen keskitet- tyyn rekisteriin, josta ne välittyvät kai- kille näitä tietoja tarvitseville niin yksi- tyisen kuin julkisenkin sektorin toimi- joille.
Yhteisöjen tu- lonlähdejaon muuttaminen	Hankkeessa toteutetaan yhteisöjen tuloläh- dejakoon tulevat lakisääteiset muutokset Ve- rohallinnossa. Muutokset toteutetaan vuoden 2020 aikana.	Tavoitteena on toteuttaa Verohallin- nossa lakimuutoksesta aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin ja vero- tusmenettelyihin. Toteutetaan muutokseen liittyvä asia- kasviestintä.
Sijoittamisen ja säästämisen muutokset	Piensijoittajan osakesäästötili sekä säästö- henkivakuutuksen, kapitalisaatiosopimuksen ja eläkevakuutusten verotusmuutokset sekä arvopaperikeskusasetuksesta johtuvat muu- tokset verolainsäädäntöön, jotka ovat tulossa voimaan vuosina 2020-2021.	Tavoitteena on yhdenmukaistaa eri sijoitusmuotojen verokohtelua ja mah- dollistaa Verohallinnolle kattavat tie- donsaantioikeudet lopullisista edun- saajista samalla lisäten hallintarekis- teröidylle osakkeelle maksettavan osingon verotuksen oikeellisuutta.
Kiinteistövero- tuksen arvosta- misuudistus Ve- rohallinnossa	Hankkeen aikataulu ja tehtävät ovat sidok- sissa VM:n kiinteistöveron arvostamisuudis- tus -hankkeiden toteutusten aikatauluihin ja toteutus kytkeytyy AVA-hankkeen toteutusai- katauluihin.	Tavoitteena on, että arvostamisperus- teiden muutoksien johdosta kiinteistö- verotuspäätökset ovat asiakkaille sel- keämmät ja ymmärrettävämmät. Ta- voitteena on myös manuaalityön vä- hentäminen Verohallinnossa.
ALV:n rajat ylit- tävän kuluttaja- kaupan laajen- tuminen (OSS)	EU on muuttamassa rajat ylittävän kuluttaja- kaupan säätelyä. Muutoksen johdosta arvon- lisäverotuksen erityisjärjestelmän (ns. Mini One Stop Shop) toiminnallisuutta ja käyttöä laajennetaan huomattavasti, kun järjestelmä laajenee kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin. To- teutus vuoden 2020 aikana.	Uuden säätelyn myötä Verohallinto ryhtyy valvomaan kuluttajille tehtävää rajat ylittävää tavarakauppaa ja maa- hantuontia. Tavoitteena on suunni- tella ja toteuttaa tarvittavat muutokset Verohallinnon prosesseissa ja järjes- telmissä uuden säätelyn toteutta- miseksi.
Hallitusohjelman tavoitteet verovajeen pienentämisen, harmaan talouden torjunnan ja alustatalouden ve- rottamisen osalta
Verotus digitaa- lisessa murrok- sessa	Verokertymien turvaaminen tulevissa toimin- taympäristön muutoksissa sekä digitaalisuu- den edistäminen ja yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen varautumalla verotuk-	Tavoitteena on saada digitalouden toimijat toimimaan oikein veroasioissa ja helpottaa veroasioinnin hoitamista digitalouden toimijoille. Tavoitteena on parantaa valvonnan vaikuttavuutta

Hanke	Kuvaus	Tavoite
	sessa uusien liiketoimintamallien muodostu- miseen ja tukemiseen (alustatalous). Toteu- tetaan pääosin vuosina 2020-2023.	ja pysäyttää ennakoitu digitaloudesta aiheutuva verovajeen kasvu.
Muut merkittävät kehityshankkeet/kehittämiskokonaisuudet
HRTV II Henkilöasiak- kaiden reaaliai- kainen tulovero- tus II	Tavoitteena on käyttöönottaa rajapinta, joka mahdollistaa ennakonpidätystietojen luovut- tamisen sähköisesti suorituksen maksajien noudettavaksi. Lisäksi tavoitteena on vuo- desta 2021 alkaen lähettää henkilöasiak- kaille Verohallinnolta automaattisia ilmoituk- sia palkkatulojen, eläkkeiden sekä etuuksien ennakonpidätyksen muutostarpeista sekä ohjausta muutosten tekemiseen.	Tavoitteena on käyttöönottaa reaaliai- kaiseen analytiikkaan perustuva vi- ranomaisaloitteinen ennakkoperintä ja automaation lisääminen säännön- mukaisen verotuksen lisäselvitys- pyyntöjen ja kuulemiskirjeiden käsitte- lyssä. Tavoitteena on myös paperi- postin vähentäminen.
Moniulotteisten analytiikkarat- kaisujen käyt- töönotto	Verovalvonnan ja perustoiminnan turvaami- seen tarvittavan analytiikan keinovalikoiman laajentaminen: Tekstianalytiikka ja BigData - ratkaisut. Tavoitteena on parantaa suurten tietomassojen keräämistä ja analysointia. Hanke ajoittuu vuosille 2019-2021.	Tavoitteena on parantaa Verohallin- non kyvykkyyksiä verokertymän kan- nalta haitallisten ilmiöiden tunnistami- sessa, ennustamisessa ja valvon- nassa.
Tehokkuutta di- gitalisaatiolla edistävät hank- keet	Henkilötyötä pyritään kohdentamaan rutii- nitehtävistä enemmän harkintaa ja asiantun- tijuutta vaativiin tehtäviin. Rutiinityövaiheita poistetaan ja tehostetaan hyödyntäen pro- sessimuutoksia, robotiikkaa, tekoälyä sekä GenTaxin tarjoamia mahdollisuuksia.	Tavoitteena on hyödyntää digitalisaa- tiota ja poistaa rutiinitöitä sekä luoda uudenlaisia asiantuntijarooleja toimin- nan vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Henkilöverotuk- sen suunnittelu- mallin (HVS) korvaa- minen	Uusi henkilöverotuksen simulaatiomalli kor- vaa käytöstä poistuvan Verohallinnon ylläpi- tämän HVS-mallin. Malli tarjoaa valtiovarain- ministeriön virkamiehille mahdollisuuden si- muloida erilaisia vaihtoehtoja henkilöasiak- kaiden tuloverotuksen toteuttamiselle. Mallia laajennetaan vuoden 2020 aikana EU- ja OECD-laskennalla sekä soveltuvin osin vero- tukien laskentaan tarkoitetulla toiminnallisuu- della.	Mallia käytetään ministeriössä veron- saajien jako-osuuksien laskentaan, lainsäädäntötyössä, sekä erilaisten talous - ja finassipolitiikan vaikutusten arvioinnin tukena.

5 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA HALLINTA

5.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet

Vuoden 2019 strategisessa henkilöstösuunnittelussa tulevaisuuden osaamistarpeiden mukai- sesti määriteltiin Verohallinnon tulevaisuuden tavoiteroolit ja rooleille osaamiset. Vuonna 2020 osaamisen kehittämisessä keskitytään näiden osaamisten kehittämiseen. Tavoiteosaamisten lisäksi osaamisen kehittämisessä korostuu itsensä johtamiseen, muutoskyvykkyyteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen liittyvät osaamiset. Näitä osaamisia kehitetään pääsääntöisesti työssä oppimisella, yhdessä kokeilemalla ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Osaamisen arvioinnissa hyödynnetään Osaavaa, ja eOppiva on yksi osaamisen kehittämisen väline henki- löstön osaamisen kehittämisessä.

Vuonna 2020 Verohallinnossa tehdään paljon toimintatapojen uudistamiseen liittyviä hankkeita ja kokeiluita, joissa työskennellään yksikkörajoja ylittävissä tiimeissä. Näin toteutetaan sisäistä liikkuvuutta. Henkilöstöä kannustetaan myös ulkoiseen tehtäväkiertoon. Verohallinto osallistuu aktiivisesti virastojen välisiin yhteiskehittämishankkeisiin, joissa jaetaan osaamista ja kehitetään yhdessä Henkilöstöjohtamisen uudistamisohjelmassa sovituissa kokeiluissa.

Verohallinnossa nähdään työnantajakuvan kehittyvän parhaiten sisäistä työntekijäkokemusta kehittämällä. Valtionhallinnon henkilöstöjohtamisen uudistamisohjelmassa osallistutaan kokei- luihin, jotka koskevat työnantajakuvaa ja viestintää sekä rekrytointiprosessia ja hakijaviestin-

tää. Näiden lisäksi Xxxxxxxxxxxx on mukana kehittämässä dialogista työ- ja palautekulttuuria sekä valmentavaa johtamiskulttuuria.

Verohallinto huolehtii henkilöstön työkyvystä ja työn tekemisen edellytyksistä. Työterveyshuol- lon kanssa rakennetaan uusi toimintamalli, jolla pyritään vaikuttamaan ennakoivasti sairaus- poissaoloihin ja keskittämään mahdolliset työkykyä kehittävät tekemiset ennakoivasti ja riskipe- rusteisesti. Tässä hyödynnetään uutta terveyskyselyä, joka tehdään ensimmäisen kerran koko Verohallinnolle vuonna 2020, VMBaroa ja pulssikyselyjä sekä työkykyjohtamisen keinoja.

Verohallinto kiinnittää erityistä huomiota työelämän monimuotoisuuteen toiminnallisessa ja hen- kilöstöpoliittisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa. Tasa-arvon toteutumisen mit- tarina Verohallinto käyttää Vmbaron mittaria ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Mittari	Toteuma 2018	Tavoite 2019	Toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2022	Alus- tava ta- voite 2023
Ihmisten yhden- vertaisuuden to- teutuminen työ- yhteisössäni VMBaro	3,78	-	3,85	3,85	Valtion keskiar- voa pa- rempi	Valtion keskiar- voa pa- rempi	Valtion keskiar- voa pa- rempi

Verohallinto kartoittaa edellytykset todellisen monipaikkaisen työskentelyn mahdollistamisen osalta (nykytila, esteet ja mahdollisuudet). Vuonna 2018 Verohallinnossa 12,5 % työajasta ja 3 200 henkeä on tehnyt töitä etänä ja määrä kasvaa vuosittain. Verohallinto on järjestänyt omissa toimitiloissaan mahdollisuuden monipistetyöskentelyyn ja on otettu käyttöön yhteisiä ti- loja muiden valtion viranomaisten kanssa. Mahdolliset valtion yhteiset etätyöskentelytilat lisäi- sivät monipistetyöskentelyn mahdollisuuksia.

5.2 Muut henkilöstötavoitteet

Mittari	To- teuma 2018	Tavoite 2019	En- nuste/ toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2022	Alus- tava ta- voite 2023
Henkilötyövuo- det(1	4 932	4 974	4 982	4 929	4 877	4 791	4744
Työtyytyväisyys (VMBaron koko- naisindeksi, as- teikko 1-5)	3,63	3,62	3,64	3,64	Valtion keskiar- voa pa- rempi	Valtion keskiar- voa pa- rempi	Valtion keskiar- voa pa- rempi
Sairauspoissa- olot (työpäivää / htv )	9,7	9,0	10,6	9,0	9,0	8,5	8,0
Johtajuusindeksi, VMBaro	3,49	3,50	3,50	3,50	Valtion keskiar- voa pa- rempi	Valtion keskiar- voa pa- rempi	Valtion keskiar- voa pa- rempi

1) Tasossa on huomioitu Verohallinnon toimittama vuosien 2021-2024 kehysesitys (16.10.2019). Ei sisällä tulore- kisteriin liittyviä henkilötyövuosia. Tulorekisterin henkilötyövuositiedot ovat liitteessä 1.

6 RAHOITUS

28.10.01 Verohallinnon toimintamenot (t€): Verotustoiminnan menot	Toteuma 2018(2	Arvio 2019(3	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	127 985	105 082	97 080	90 878	82 786	58 632
Talousarvio ja lisätalousar- viot / kehyspäätös(1	378 088	406 887	425 448	424 063	397 371	386 039
Käytettävissä oleva rahoitus	506 073	511 969	522 528	514 941	480 157	444 671
Menot	405 240	418 289	435 051	435 555	424 925	420 467
Tulot	4 249	3 400	3 400	3 400	3 400	3 400
Nettomenot	400 991	414 889	431 651	432 155	421 525	417 067
Siirtyy seuraavalle vuodelle	105 082	97 080	90 878	82 786	58 632	27 605

1) Tasossa on huomioitu Verohallinnon toimittama vuosien 2021-2024 kehysesitys (16.10.2019) tarkennettuna vuo- den 2019 4. lisätalousarviolla (31.10.2019) sekä auto- ja valmisteverotuksen tehtäväsiirtojen siirtymäkauden päät- tämisen lisärahoituksen uudelleenjaksotuksella vuosille 2020-2021 (TAE T 2020, 21.11.2019).

2) Vuoden 2018 tasossa on huomioitu 1.1.2018 alkaen maahantuonnin arvonlisäverotuksen vastuusiirto.

3) Vuoden 2019 tasossa on huomioitu 1.1.2019 alkaen YTJ:n vastuun siirtyminen PRH:lle.

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA

Sopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muutoksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomi- oon.

Verohallinto toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiovarainmi- nisteriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistuttua. Tilinpäätöksen tulee valmistua viimeistään 28.2.2021.

Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouksissa eli minis- teriön ja Verohallinnon välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kaksi kertaa vuodessa ministe- riön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.

Verohallinto vie tulostavoite- ja toteumatiedot valtion raportointipalvelu Netraan (vuoden 2020 alusta Tutkihallintoa.fi-palvelu). Tavoitteiden toteutumista pitää arvioida Netran asteikon 1-5 mukaisesti.

8 ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 10. päivänä joulukuuta 2019

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VEROHALLINTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Valtiovarainministeri Pääjohtaja

Xxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

Hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja Strategiajohtaja

LIITE 1: TULOREKISTERIN RESURSSIT JA TAVOITTEET

28.70.21 Kansallinen tulore- kisterin toteutus (t€); kkeen menot	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	22 628	25 468	30 968	6 868	-	-
Talousarvio ja lisätalousarviot / kehyspäätös(1, (2 ja (3	15 663	19 000	0	0	-	-
Käytettävissä oleva rahoitus	38 291	40 468	30 968	6 868	-	-
Menot	12 824	9 500	24 100	6 868	-	-
Tulot	0	0	0	0	-	-
Nettomenot	12 824	9 500	24 100	6 868	-	-
Siirtyy seuraavalle vuodelle	25 468	30 968	6 868	0	-	-
KATRE-hankkeen henkilö- työvuodet	30	30	34	10	-	-

1) Tasossa on huomioitu Verohallinnon toimittama vuosien 2021-2024 kehysesitys (16.10.2019), joka perustuu 11.10.2016 allekirjoitet- tuun yhteistyöpöytäkirjaan (11.10.2016, VM/1762/00.00.00.00/0000).

2) Vuoden 2019 LTA IV myönnettiin yhteensä 19 000 000 euroa, josta 15 000 000 euroa on määrärahan lisäystä ja 4 000 000 euroa liittyy kansallisen tulorekisterin toteutuksen v. 2017 määrärahan uudistamiseen. Tältä osin vastaava vuoden 2017 määräraha peruute- taan ja tuloutetaan valtiolle.

3) Laskelmassa ei ole huomioitu vuoden 2020 talousarviossa tulorekisterin tietosisällön laajentamisen valmisteluihin myönnettyä rahoi- tusta yhteensä 1 000 000 euroa (VM:n vastuulla oleva selvityshanke).

28.10.03 Kansallisen tulore- kisterin toimintamenot (t€): minnan menot	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	0	790	6 121	8 101	6 713	5 289
Talousarvio ja lisätalousarviot / kehyspäätös(1, (2 ja (3	1 727	11 980	11 980	10 480	10 480	10 480
Käytettävissä oleva rahoitus	1 727	12 770	18 101	18 581	17 193	15 769
Menot	937	6 649	10 000	11 868	11 904	11 945
Tulot	0	0	0	0	0	0
Nettomenot	937	6 649	10 000	11 868	11 904	11 945
Siirtyy seuraavalle vuodelle	790	6 121	8 101	6 713	5 289	3 824
KATRE-hankkeen henkilö- työvuodet	16	46	64	64	64	64

*) Tasossa on huomioitu Verohallinnon toimittama vuosien 2021-2024 kehysesitys (16.10.2019).

Tulorekisteriyksikön tavoitteet:

Mittari	Tavoite 2019	Ennuste / toteuma 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alustava tavoite 2022	Alustava tavoite 2023
Käyttökatkot sähköi- sessä asioinnissa(1	0	-	0	0	0	0
Puhelinpalvelun vas- tausprosentti	-	-	70	70	70	70
Palkkatietoilmoitukset annettu oikea-aikaisesti (5 päivässä) %	70	-	70	75	80	80

1) Yli 4 tunnin kestävät ennakoimattomat katkokset tulorekisteripalvelun pääprossien osalta. Vain tulore- kisterin omat palvelut, toteumaan ei lasketa mukaan esim. xxxx.xx tai valtion yhteisen tietoverkon häiri- öitä.

LIITE 2: VERONSAAJIEN OIKEUDENVALVONTAYKSIKÖN TAVOITTEET

Mittari	Toteuma 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Alustava tavoite 2021	Alus- tava ta- voite 2022	Alus- tava ta- voite 2023
Oikeudellinen vaikuttavuus
Oikaisulautakunnan ratkaisemien oikaisuvaatimusten hyväksymis- prosentti (%)(1	61	50	50	50	50	50
Hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista (%)	8	20	20	20	25	25
Korkeimman hallinto-oikeuden myöntämien valituslupien osuus kaikista yksikön tekemistä vali- tuslupahakemuksista (%)	46	55	55	55	55	60
Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus niistä verovelvollisen valituksista, joissa yksikkö on puoltanut vali- tuslupaa (%)	44	35	40	45	50	50
Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä vali- tuksista (%)	45	40	45	45	50	50
Käsittelyajat
Oikeudenvalvontayksikön oikai- sulautakunnalle tai hallinto-oikeu- delle annettavien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika (pv)	30	33	33	32	32	32
Oikeudenvalvontayksikön kor- keimmalle hallinto-oikeudelle an- nettavien vastineiden keskimää- räinen käsittelyaika (pv)	29	30	30	30	30	30

1) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemissä oikaisuvaatimuksissa on kyse yksittäisistä tulkinnallisista oikeus- kysymyksistä, joihin haetaan oikeuskäytäntöä. Oikaisulautakunta ratkaisee tapauksia tietyissä tilanteissa asian tulkin- nallisuuden perusteella verovelvollisen eduksi ja siten veronsaajan vahingoksi.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määrärahamyöntö on arviolta 2,4 miljoonaa euroa vuo- delle 2020. Yksikön henkilötyövuosikehys on 29 henkilötyövuotta.

LIITE 3: SEURATTAVAT JA RAPORTOITAVAT TIEDOT

Xxxxxxxxxxxx seuraa ja raportoi tilinpäätöksessään seuraavien kohteiden kehitystä:

Seurattavat kohteet	2015	2016	2017	2018
Asiakasmäärät ja verokertymät
Henkilöasiakkaat	4 974 478	5 053 257	5 064 997	5 119 617
Henkilöasiakkaista rajoitetusti verovelvollisia	000 000	000 635	160 045	169 401
Maatalouden harjoittajat	144 102	141 883	139 015	135 977
Yritysasiakkaat	216 317	214 448	213 636	211 961
Yhteisöasiakkaat	000 000	000 324	433 788	437 639
Asiakasmäärä yhteensä	5 755 967	5 841 912	5 851 436	5 905 194
Liiketoiminnasta alv-velvolliset	311 194	314 979	315 218	326 883
Alkutuotannosta alv-velvolliset	269 926	265 757	265 506	265 247
Säännölliset työnantajat	131 150	131 938	123 749	121 639
Satunnaiset työnantajat	108 106	103 626	120 592	120 543
Verotulojen bruttokertymä (milj. €)	70 471	72 230	74 610 (1	77 587 (1
Verotulojen nettokertymä (milj. €)	55 124	56 689	65 018 (2	68 581 (2
Vastattujen puhelujen määrä (kpl)	2 406 084	2 247 900	2 427 633	2 079 515
Käyntiasioinnit (kpl)	900 000	780 000	680 000	659 000
Chat -asioinnit (kpl)	104 000	213 565	271 498	289 264
Tuottavuus ja taloudellisuus	0000	0000	0000	0000
Tuottavuus (parivuosivertailu)	1,6	1,7	1,7	1,8
Taloudellisuus (parivuosivertailu)	1,5	9,4	3,1	3,7
Velvoitteiden mukaan toimimi- nen	2015	2016	2017	2018
Arvonlisäveron verovaje (%) (ar- vio laskettu IMF:n mallilla)	5	6	5	6
Verojäämien kokonaismäärä (milj. €)(3	4 173	3 968	4 140	3 915

Seurattavat kohteet	2015	2016	2017	2018
Uudet verojäämät (milj. €)	950	662	845	943
Verovalvonnan kädenjälki (ns. pöytävalvonta, vain tuloverotus) (milj. €)	400	365	365	413
Verotarkastuksen maksuunpanot (ehdotetut maksuunpanot, kaikki verolajit) (milj. €)	444	245	178	189
Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama (henkilö- ja yri- tysasiakkaat) (%)	11	11	12	13
Ennakkoperinnän ja lopullisen veron poikkeama yhteisöasiak- kaat (%)	17	14	15	17
Asiakkaiden osuus, jotka pitävät verojärjestelmää vaikeaselkoi- sena (%)	68	-	68	-
Sähköisten perustamisilmoitusten osuus, yhteisö-asiakkaat (%)	38	46	54	61
Valvontaan käytetyt resurssit ja toimenpiteet	2015	2016	2017	2018
Verotarkastusten määrä (lkm)	4 589	4 155	2 937	2 621
Harmaan talouden tarkastusten määrä (lkm) (4	1 041	1 062	355	507
Harmaan talouden osuus verotar- kastukseen käytetystä työajasta (%)	31	33	33	36
Auto- ja valmisteverotarkastusten määrä (lkm)	-	-	-	105
Siirtohinnoitteluun käytetty htv- määrä	35,4	33	36,5	35,7
Verovelkarekisteriin merkittyjen määrä (lkm)	22 000	23 734	23 624	22 390
Velvoitteidenhoitoselvitysten määrä (lkm)	161 000	193 000	274 000	323 000
Oikaisuvaatimukset on käsitelty alle kuudessa kuukaudessa (%)	90	91	84(5	86
Tullilta siirtyviin verotustehtä- viin liittyvät raportoitavat asiat (vuodet 2015-2016 Tullin tie- toja)	2015	2016	2017	2018
Autoverotuksen sähköisen ilmoit- tamisen osuus (%)	80	98	99	99

Seurattavat kohteet	2015	2016	2017	2018
Valmisteverotuksen sähköisen il- moittamisen osuus (%)	79	-	93	94
Autoverotuksen oikaisujen käsit- telyaika (kk)	10	11	8	3
Valmisteveron kertymä (milj. €)	6 811	7 195	7 048	7 414
Autoveron kertymä (milj. €)	876	960	973	998
Tuonnin arvolisäveron kertymä (milj. €)	2 350	2 370	2 691	- (6
Verojäämien osuus maksetta- vaksi määrätyistä veroista val- misteverotuksessa (%)	0,02	0,17	0,08	0,07
Verojäämien osuus maksetta- vaksi määrätyistä veroista auto- verotuksessa (%)	0,02	0,03	0,06	0,05
Uusien verotettujen autojen lkm	123 000	135 000	139 000	141 000
Käytettyjen verotettujen autojen lkm	27 000	29 000	35 000	45 000

1) Bruttokertymät eivät sisällä Tullilta siirtyneitä veroja 2017 ja 2018

2) Vuoden 2017 ja 2018 nettokertymä sisältää Xxxxxxxx siirtyneet verot

3) Verojäämien kokonaismäärä ei sisällä verotilin alijäämää

4) Harmaan talouden merkitsemistapa on muuttunut. Vuonna 2017 harmaan talouden tarkastuksiksi luetaan vain tarkastukset, jotka on viety rikosilmoitusharkintaan

5) Yhteisöverotuksen luvut 9 kuukaudelta

6) Maahantuonnin alv siirtyi Tullilta Verohallinnon tehtäväksi 1.1.2018. Maahantuonnin alv-kerty- mään ei voida erotella alv-tiedoista.