Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston välinen tulossopimus 2022 – 2026

Ruokavirasto tukee toiminnallaan seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita: A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee.

A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutu- mattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä.

A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja ver- kostot vahvistavat yhteiskuntaa.

A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollis- tavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.

Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2023–2026, ellei muusta pää- tetä.

Lisäksi Xxxxxxxxxxxx toteuttaa osaltaan erityisesti seuraavia Xxxxxxx hallitusohjelman stra- tegisia kokonaisuuksia (liitteessä 1 merkinnällä HO):

- Kestävän talouden Suomi

- Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

- Suomi kokoaan suurempi maailmalla

- Turvallinen oikeusvaltio Suomi

- Elinvoimainen Suomi

- Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.

1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus (TA 2022)

Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikut- tavuuden saavuttamiseksi.

B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa.

B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme on verkostoitunutta, vaikutta- vaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kilpailukykyä.

B3. Digitaaliset ratkaisumme ja tietovarantomme ovat turvallisia, hyvin käytettäviä, yhteentoimivia ja niitä hyödynnetään laajasti.

B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin.

1.3 Voimavarojen hallinta (TA 2022)

Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.

C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin.

Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut.

C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin. C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty.

C4. Toimitilahallinta ja toimipaikkaverkko sekä hankintatoimi ovat tehokkaita ja tu- kevat kestävyyttä.

C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista.

Näitä toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteita (kohdat 1.2-1.3) sovelletaan myös vuosina 2023–2026, ellei muusta päätetä.

1.4 Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila

Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvik- keiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiä. Näihin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaa- tiotyön onnistumisena.

Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseu- dun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel- massa (Maaseutuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitii- kan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.

Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suomessa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elä- mänlaatua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa teh- tävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoi- muus ja ratkaisukeskeisyys.

Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat:

- Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia

- Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia

- Ruoka on turvallista ja terveellistä

Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää:

- Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä

- Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää

- Opimme ja uudistumme yhdessä

Kuva 1. Ruokaviraston strategia.

Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3). Lisäksi suunnittelussa on huomi- oitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seu- raavia tavoitteita:

	SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
	SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
	SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
	SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

SDG 13. Ilmastotekoja.

Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

SDG 15. Maanpäällinen elämä.

Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston toiminnan yhteiskuntavastuusta viestiminen hallinnosta ulospäin on painopisteenä vuotta 2021 koskevassa vastuullisuus- raportissa. Ensimmäinen raportti kattaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2, 3, 8 ja 12, mutta virasto tunnistaa toimintansa vaikuttavan suoraan myös tavoitteisiin 13 ja 15.

Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään paljon viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tär- keitä viraston tehtäväkentässä.

Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan koh- taaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanoste- ollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokaviras- toa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojär- jestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus.

Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Xxxxxxxx toimin- takokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjär- jestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittä- misen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille.

2. RUOKAVIRASTON VUODEN 2022 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE 2023–2026

Ruokavirasto tukee toiminnallaan vuoden 2022 talousarvion pääluokkaperusteluissa ja lu- vun 30.01 (Hallinto ja tutkimus) sekä lukujen 30.10 (Maaseudun kehittäminen) ja 30.20 (Maa- ja elintarviketalous) yhteisessä selvitysosassa sekä luvun 30.40 (Luonnonvarata- lous) selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteiskun- nallisen vaikuttavuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoit- teiden saavuttamista.

2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

Ruokavirasto tukee toiminnallaan laajasti edellä kohdassa 1.1 todettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuuden tavoitteita. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti seuraavalla tavalla:

A1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee

A11. Kaikille on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa

• Ruokavirasto ohjaa elintarvikeketjun turvallisuuden valvontaa ja uusien elintarvikesäädösten soveltamista sekä tuottaa tietoa turvallisesta ravitse- muksesta ja edistää ravitsemussuositusten noudattamista.

• Ruokavirasto varmistaa kansallisten toimien ja yhteisen maatalouspolitii- kan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien tuloksellisella toimeen- panolla ruoantuotannon kannattavuutta, ruokaketjun tuotannon ja yrittäjyy- den monipuolisuutta ja ympäristön kannalta kestävien tuotantotapojen yleistymistä.

A12. Suomalaisen ruoan kysyntä ja vienti kasvavat

• Ruokavirasto maksajavirastona luo edellytyksiä maatilojen ja maaseudun ruoka-alan yritysten kannattavalle ja kestävälle tuotannolle sekä tuotan- toedellytysten kehittymiselle.

• Ruokavirasto edistää uusien vientimarkkinoiden avaamista ja olemassa olevien säilyttämistä mm. huolehtimalla viejien ohjeistamisesta, viranomai- syhteistyöstä vientimaiden kanssa, elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuu- desta ja eläintautien torjunnasta.

• Ruokavirasto luo edellytyksiä kotimaisen ruoan kysynnälle sekä tuottaa ja julkaisee avoimena datana tietoa suomalaisesta ruuasta (mm. puhtaus, al- kuperä).

A13. Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen

• Xxxxxxxxxxxx suunnittelee ja kehittää toimintaansa ja kuluttajaviestintää yhdessä asiakkaittensa ja sidosryhmiensä kanssa.

• Ruokavirasto viestii aktiivisesti maatilojen tuotannon ja maaseudun moni- puolisesta kehittämisestä luoden edellytyksiä kotimaisen tuotannon ja tar- jonnan tunnettuudelle.

A14. Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti

• Ruokavirasto varmistaa yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien ja maatalouden markkinatukien maksami- sesta oikein ja ajallaan.

A15. Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti

• Ruokavirasto mahdollistaa ruokajärjestelmän tuotannon kasvua ja uusien innovaatioiden tuottamista.

• Ruokavirasto pyrkii varmistamaan toimialan yritysten valvonnalla, etteivät lainsäädännön vastaisesti toimivat saa epäreilua kilpailuetua.

A16. Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat

• Rakennetukien, yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden tuloksellisen toimeenpanon avulla Ruokavirasto mahdollistaa maatilojen rakenteellisen kehittymisen ja tuottavuuden kasvun.

A17. Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina

• Ruokavirasto varmistaa tuotantopanoksia koskevien säädösten toimeen- panon sekä ohjaa siementen, taimiaineiston, lannoitteiden ja rehujen sekä kasvinsuojeluaineiden käytön turvallisuuden ja laadun valvontaa.

A18. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa

• Ruokavirasto varmistaa eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnan ja valvon- nan sekä niihin liittyvät valmius- ja varautumistoimet.

• Ajallisesti ja maantieteellisesti kattavat seurantaohjelmat sekä tarjottavat analytiikan ja diagnostiikan palvelut tuottavat tiedon eläintauti- ja kasvintu- hoojatilanteesta ja mahdollistavat nopean reagoinnin.

A19. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa

• Ruokavirasto ohjaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.

• Ruokavirasto ohjaa eläinten lääkitsemisen valvontaa ja hallittua mikrobi- lääkkeiden käyttöä ja seuraa mikrobilääkeresistenssin esiintymistä.

A2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutu- mattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä

Ruokavirasto mahdollistaa luonnonvara-alan toimintaympäristön kilpailukykyä ja kas- vua sekä edistää luonnonvarojen elinvoimaisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa luomalla edellytyksiä kannattavalle tuotannolle, ympäristökuor- man pienentämiselle ja uusille innovaatioille mm. tukien ja maaseutuohjelman avulla (A21, A22, A23, A24) sekä tutkimusohjelman mukaisella tieteellisellä tutkimuksella ja tutkimustulostensa avoimella saatavuudella. Lisäksi Ruokavirasto tukee elintarvikkei- den tuotemuotoilua niiden terveellisyyden ja kestävyyden parantamiseksi.

A21. Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen

• Ruokavirasto kartoittaa ja ehkäisee metsäntuhoojien esiintymistä.

A22. Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa

• Ruokavirasto huolehtii Suomen hyvän kasvintuhooja- ja eläintautitilanteen säilymisestä.

A23. Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö li- sääntyy

• Ruokavirasto edistää elämysmatkailua ja muita maaseudun matkailupal- veluita.

A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan

• Ruokavirasto huolehtii elpymistukien toimeenpanosta.

• Ruokavirasto edistää bioenergian käytön lisäämistä.

• Ruokavirasto tuottaa viestintää ja ohjeistusta maatalousluonnon moni- muotoisuuden edistämiseksi (LUMO-projekti).

A25. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materi- aalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja

• Ruokavirasto edistää tavoitetta tukia kohdentamalla, tieteellisellä tutki- muksella, riskinarvioinnilla, kestävää ja terveyttä edistävää ruokavaliota edistämällä sekä ruokahävikin vähentämistoimilla.

• Viraston toiminnassa otetaan huomioon myös keskipitkän aikavälin ilmas- topolitiikan suunnitelma (Kaisu) sekä energia- ja ilmastostrategia.

A26. Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin ris- keihin

• Ruokavirasto ennakoi, tutkii ja valvoo ilmastonmuutokseen ja globalisaa- tioon liittyviä eläin- ja kasvitautiriskejä sekä elintarviketurvallisuusriskejä.

• Ruokavirasto huolehtii valmiussuunnitelmien ajantasaisuudesta toimialal- laan.

A27. Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistu- vat

• Ruokavirasto luo edellytyksiä aktiiviselle luonnonvara-alan toimijoiden ver- kostoitumiselle, yhteistyölle ja kumppanuuksille.

• Ruokavirasto osallistuu AgriHubi- ja infrayhteistyöhön.

A3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja ver- kostot vahvistavat yhteiskuntaa

Xxxxxxxxxxxxx rooli on edistää yritystoiminnan monipuolistumista, maaseudun me- nestymistä sekä verkostojen syntymistä maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyillä yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä rakennetukien toimenpiteiden tulok- sellisen toimeenpanon avulla, kysyntää vastaavalla koulutustarjonnalla sekä maaseu- tuverkostotyöllä. Tavoitteena on alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittyminen, yri- tystoiminnan kehittämiseen kannustaminen sekä täsmällinen ja aktiivinen raportointi tavoitteiden toteutumisesta päätöksentekijöille ja kansalaisille. (Tavoitteet A31-A36).

A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä kilpailukyky paranee

• Ruokavirasto edistää toimeenpanossa maaseutualueiden yritysrakenteen kehittymistä ja uudistamista sekä kilpailukyvyn parantamista. Keinoja ovat esimerkiksi ELY-keskusten ja Leader-ryhmien koulutus ja ohjeistus sekä sidosryhmät sisältävä monipuolinen vuorovaikutus ja viestintä.

A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita

• Ruokavirasto edistää toimeenpanossa vuorovaikutusta ja tiedonvälitystä käytettävistä olevista palveluista ja rahoitusmahdollisuuksista.

A33. Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hy- vinvoinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla

• Ruokavirasto edistää tavoitetta toimeenpanossa monipuolisen vuorovai- kutuksen, tiedonvälityksen, ohjeistuksen, koulutuksen sekä esimerkiksi kokoamalla tietoa ja viestimällä rahoitetuista teeman hankkeista.

A34. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen ke- hittäminen vahvistuvat

• Ruokavirasto edistää toimeenpanossa alueellista ja paikallista yhteistyötä sekä vahvistaa toimeenpanossa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä monipuolisella vuorovaikutuksella, koulutuksella, ohjeistuksella ja viestin- nällä.

A35. Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle

• Ruokavirasto huomioi ja analysoi päätöksenteossaan maaseutuvaikutuk- set.

A36. Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii

• Ruokavirasto viestii omalta osaltaan hyvistä käytännöistä maaseutu-, saa- risto- ja kaupunkialueiden vuorovaikutuksesta esimerkiksi teemaan liitty- vistä hyvistä hanke-esimerkeistä tai kokoamalla dataa Ruokaviraston re- kistereistä teemasta.

A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollis- tavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta

A44. Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollis- tavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa

Kohtaan A4 liittyvät toimenpiteet kytkeytyvät Ruokaviraston kehitystoimin- nassa kohtaan B3 ja tavoitteena on edistää Ruokaviraston tuottamien paikka- tietojen käyttöä julkistamalla aineistoja ja kehittämällä sähköisiä palveluita si- dosryhmien tarpeet huomioiden.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista kuvaavat tunnusluvut A1-, A2- ja A3-tavoitteille on esitetty taulukoissa 1-6. Pelkästään tulosohjauksessa seurattavat tun- nusluvut on merkitty kursiivilla ja harmaalla taustalla. Tunnuslukujen määritelmät ja tieto- lähteet on kuvattu liitteessä 4.

Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2023–2026 ellei muusta pää- tetä.

Taulukko 1. Maa- ja elintarviketalous

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Tavoite 2021-2022	Alustava tavoite 2023-2026
A15	Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)	4 353	3 895	kasvaa	kasvaa
A15	Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)	31 942	30 338	kasvaa	kasvaa
A12	Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)	1 716	1 739	kasvaa	kasvaa
	Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta
A11	— liha yhteensä (%)	81	83	nykytaso	nykytaso
A12	— maitotuotteet yhteensä (%)	72	73	nykytaso	nykytaso
A13	— viljat yhteensä (%)	143	117	nykytaso	nykytaso
	— tomaatti (%)	61	61	kasvaa	kasvaa
A14	Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)	20 800	24 300	kasvaa	kasvaa
A16	Maatilojen keskikoko (ha)	49	50	kasvaa	kasvaa
A16	Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)	1 152	-	kasvaa	kasvaa
A24	Maatalouden monimuotoisuuden ja maiseman hoito (ha)	33 120	32 344	42 000	42 000
A13	Luomutuotannon määrä
	— maito (litraa)	74	79	kasvaa	kasvaa
	— naudanliha (kg)	2,7	3,4	kasvaa	kasvaa
	— kananmunat (kg)	5,2	5,2	kasvaa	kasvaa
	— kaura (kg)	76,3	83,4	kasvaa	kasvaa
	— luomueläintilojen lukumäärä (kpl)	1 036	1 126	kasvaa	kasvaa
A13	Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten1
	— lukumäärä (kpl)	1 623	1 623	kasvaa	kasvaa
	— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)	665	665	kasvaa	kasvaa

Taulukko 2. Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys maataloudessa

Tavoite	Tunnusluku	2000- 2006 kes- kim.	2007- 2013 keskim.	2014- 2018 kes- kim.	Toteuma 2019	Tavoite 2020- 2022	Alustava tavoite 2023-2026
A14, A24	Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha	53,8	46,3	51,4	42,2	<46,0	<46,0
A14, A24	Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha	7,6	4	4,9	3,4	<5,0	<5,0
A25	Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv	6,6	6,5	6,6	6,6	<6,6	<6,6
A25	Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuone- kaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv	8,2	8,3	8,3	8,6	<8,6	<8,6
A14	Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi	31,5	31,7	29,9	28,5	<28,5	<28,5

Taulukko 3. Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys elintarviketaloudessa

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Tavoite 2021-2022	Alustava ta- voite 2023- 2026
A22	Luomusertifioitu keruualue (ha)	4564210	5513475	pysyy sa- mana	kasvaa
A22	Luonnonmarjojen ja –sienten
	—kauppaantulomäärät (tonnia)	10,3	13,21	kasvaa	kasvaa
	—poimintatulot (koko maa yhteensä) (milj. euroa)	17,8	20,7	kasvaa	kasvaa
A14	Ruokaketjun ruokahävikin määrä (tonnia)	n/a	n. 360 000	vähenee	vähenee

1 Vuoden 2020 luku on arvio

Taulukko 4. Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Tavoite (ar- vio) 2021	Tavoite 2022- 2026
A11	Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl)
	— epidemioiden lukumäärä	42	45	alle 45	alle 45
	— niissä sairastuneiden määrä (kpl)	708	990	alle 1000	alle 1 000
	—Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamat vakavat ruokamyrkytystapauk- set (kpl)	2	2	(2)	alle 5
A11	Salmonellan esiintyvyys (%)
	— elintarviketuotantoeläinten markkinoille saatetuissa rehuissa (%)	0	0	0	0
	—elintarviketuotantoeläimissä (%)	alle 1	alle 1	alle 1	alle 1
	—elintarvikkeissa (%)	alle 1	alle 1	alle 0,5	alle 0,5
A11	Elintarvikeyrityksiin tehdyissä elintarviketietoja, ravintoarvoa ja markkinointia kos- kevissa OIVA- valvontatarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneet valvonta- kohteet (%)	50	53	(50)	yli 40
A19	Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%)	58	60	kasvaa	kasvaa
A19	Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkas- tetuista tiloista (%)	70	73	yli 80	yli 80
A18	Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl)
	— ihmisen pitämät eläimet (kpl)	0	0	0	0
	— luonnonvaraiset eläimet (kpl)	1	0	0	0
A18	Tautitapausten eteenpäin leviämisen estämisen onnistuminen (kaikki nykyisin vas- tustettavat eläintaudit) (kpl)	0	0	0	0
A18	Karanteenituhoojien takia pysäytettyjen erien lukumäärä (kpl)	n/a	n/a	(0)	vähenee
A18	Laatutuhoojien lukumäärä (kpl)	n/a	n/a	(10)	vähenee
A18	Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl)	244	217	(285)	vähenee
A19	Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)	21	20	(18-21)	vähenee
A19	Mikrobilääkeresistenssin määrä seuraeläimillä (%) (Seurantaeläinten (koirien) klii- nisten näytteiden moniresistenttien bakteerien osuus tutkituista kannoista.)
	- ESBL-kannat	0,9	0,5	alle 1,2 % tutki- tuista	alle 1,2 % tutki- tuista
	- MRSP-kannat	7,3	4,5	alle 5 % tutki- tuista	alle 5 % tutki- tuista
A19	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät
	—tuotantoeläimille (mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien perusteella osittain 2023 alkaen)	19	16	pysyy nykyisel- lään tai vähenee hitaasti	pysyy nykyisel- lään tai vähenee hitaasti
	—seuraeläimille (eläimille myyntiluvallisten tablettien myynti; kg vaikuttavaa ai- netta)	986	899	vähenee	vähenee
	—ihmisille kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttömäärät eläimille (mikrobi- lääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien pe- rusteella osittain 2023 alkaen)
	- fluorokinolonit tuotantoeläimille	0,10	0,11	pysyy nykyisel- lään tai vähenee hitaasti	pysyy nykyisel- lään tai vähenee hitaasti
	- 3. ja 4.polven kefalosporiinit kaikille eläinlajeille	0,0005	0,0004	pysyy entisellään tai vähenee hi- taasti	pysyy entisellään tai vähenee hi- taasti
A17	Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%)
	— säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%)	96	96	yli 95	yli 95
	— kohdennetusti tarkastetut kohteet (%)	92	91	yli 85	yli 85
A17	Vaatimukset täyttävien lannoitevalmisteiden osuus kohdennetusti tarkastetuista lannoitenäytteistä (%)	72	78	yli 75	yli 75
A17	Vaatimukset täyttävien valvontakohteiden osuus (kasvinsuojeluaineet ja kasvin- suojeluaineiden käyttö) (%)	88	67	yli 80	yli 80
A17	Vaatimukset täyttävien rehunäytteiden osuus (%): elintarviketuotantoeläinten re- huissa esiintyvät haitalliset ja kielletyt aineet sekä eliöt.	98	98	99	99

Taulukko 5. Maaseudun kehittämisen tunnusluvut

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2015	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Toteuma 2019
A31	Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimi- paikoista, %	37,4	36,3	35,7	-
A32	Työllisyysaste yhteensä	64,3	66,8	68,4	-
	— harvaan asuttu maaseutu	58,5	61,9	63,9	-
	— ydinmaaseutu	63,3	66,1	67,6	-
	— kaupunkien läheinen maaseutu	68,5	70,9	72,3	-
	— kaupungit	64,3	66,7	68,3	-
A33	Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, %	37,2	36,8	36,5	36,2
A33	Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, %	29,7	29	28,7	28,4
A33	Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, %	33,2	32,3	32,5	31,9

Taulukko 6. Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014—2022

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2007- 2013	Toteuma 2014- 20202	Tavoite 2014- 20223
A16	Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl	1 771	8 008	9 650
A16	Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl	2 942	1 237	2 700
A31	Tuetut yritykset, kpl	10 599	3 944	7 850
A32	Luodut uudet työpaikat	7 948	3 699	7 000
A31	Koulutuksiin osallistuneet, hlöä	39 456	29 888	52 000

2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.2. todettujen toiminnallisten tuloksellisuuden tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet:

B1. Toimintamme on asiakaslähtöistä, horisontaalista, avointa ja ennakoivaa

Ruokaviraston palvelulupaus

• Ruokaviraston toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa muun muassa palvelumuotoilun menetelmiä hyö- dyntäen. Asiakkaat ja kumppanit otetaan mukaan esimerkiksi strategiapro- sessiin, valvonnan yleiseen suunnitteluun, toiminnan tulosten tarkasteluun ja keskeisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

• Ruokavirasto yhtenäistää ruokaketjun valvontaa ja huolehtii valvontaketjun ammattitaidosta.

• Vuoden 2021 viljelijätuet on maksettu pääosin 30.6.2022 mennessä. Jou- lukuun 2022 loppuun mennessä on maksettu 80 prosenttia tukivuoden tuista. Vuoden 2022 tukihaku avautuu toukokuussa.

• Maaseuturahaston yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä raken- netukien hallinnointijärjestelmän toiminnot ovat asiakkaiden ja hallinnon

2 Toteutuma 31.12.2020

3 Sisältää myös maaseutuohjelmaan vuosille 2021—2022 sisältyvät elpymisvälineen lisävarojen tavoitteet. Hankkeiden toteutus- aika päättyy vuonna 2025.

käytettävissä. Toimijat saavat tarvitsemansa luotettavan ja ajantasaisen seurantatiedon kohtuullisessa ajassa.

• Virasto tuottaa riittävästi eläintautien ja kasvintuhoojien diagnostiikkapal- veluja ja keskeisistä laboratoriotutkimuksista 85 % on suoritettu tavoi- teajassa.

B11. Johtamisemme on yhtenäistä, sitoutunutta ja vuorovaikutteista Ruokaviraston johtamisessa keskitytään viraston strategian toteuttamiseen strategisille päämäärille laadittujen toimenpidesuunnitelmien pohjalta.

B12. Viestintämme on suunniteltua, oikea-aikaista ja osa kaikkea toimintaa Viestinnän toimintatapoja, ennakointia ja suunnittelua sekä sisältöjä ja kana- via eri kohderyhmille kehitetään aktiivisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään verkkoviestinnän kehittämiseen.

B13. Kansainvälinen vaikuttamisemme on ennakoivaa ja aktiivista Ruokavirasto osallistuu alansa kansainväliseen yhteistyöhön ja panostaa siinä niihin asioihin, jotka ovat Suomelle tärkeitä ja joiden merkitys kasvaa.

B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme sekä neuvonta on verkostoi- tunutta, vaikuttavaa ja tukee ennakoivasti päätöksentekoa ja elinkeinojen kil- pailukykyä

Ruokaviraston yhteiskunnalliseen tehtävään ja vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta ja laboratorioyhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa viraston strategisten tavoitteiden mukaisilla alueilla. Tavoitetta edistää toiminta kan- sallisissa ja kansainvälisissä yhteistyö- ja infrastruktuuriverkostoissa.

Tutkimustyössä noudatetaan Ruokaviraston tutkimusohjelmaa vuosille 2020 - 2024.

B3. Digitaaliset ratkaisumme ja tietovarantomme ovat turvallisia, hyvin käytettä- viä, yhteentoimivia ja niitä hyödynnetään laajasti

Ruokaviraston toimintojen digitalisointia edistetään digitalisaatiosuunnitelman ja - tiekartan mukaisesti. Lähtökohtana on tuottaa julkishallinnon linjausten mukaiset, helppokäyttöiset, asiakaslähtöiset ja nykyaikaista teknologiaa hyödyntävät järjestel- mät kustannustehokkaasti ja niin, että ruokajärjestelmän tietopääoma on sisällölli- sesti ja laadullisesti hallittua sekä helposti hyödynnettävissä.

Tiedolla johtamisessa keskitytään erityisesti tiedon elinkaaren hallintaan, tiedon avaamiseen suunnitelmallisesti yhteiskunnan käyttöön tietosuojavaatimukset huo- mioiden sekä tiedon hyödyntämiseen johtamisessa ja muussa toiminnassa.

Ruokavirasto varmistaa tuottavuushankkeiden etenemisen sekä sitoutuu tuotta- maan ne IT-palvelut, joista se sopii asiakasvirastojen kanssa solmittavissa palvelu- sopimuksissa.

B4. Ennakoimme riskejä ja varaudumme kriiseihin

Ruokavirasto vahvistaa ennakointia ja kriisinhallintaa sekä kehittää varautumista, riskinarviointia sekä riskienhallinnan koordinaatiota ja yhtenäisyyttä virastossa, toi- mialalla ja valvontaviranomaisketjussa. Tavoitteena on häiriötilanteissakin toimiva turvallinen ruokaketju, kasvinterveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin säily- minen sekä hyvä häiriöistä toipumiskyky.

Ruokavirasto varmistaa valmiuden, varautumisen ja riskienhallinnan koordinoinnin ja yhtenäisyyden virastossa ja koko valvontaketjussa.

Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2023–2026, ellei muusta päätetä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat keskeiset tun- nusluvut on esitetty taulukossa 7. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut on esitetty taulukossa 8. Sähköisen tukihaun kehitykseen, laadunhallintaan ja viestintään liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopimusten ja ulkopuoli- sen hankerahoituksen toteuma on esitetty taulukossa 9.

Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä henkilötyövuodet on kuvattu liitteessä 2.

Taulukko 7. Päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet.

Toiminto	Toteuma 2020			Arvio 2021			Tavoite 2022
	Kust. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv	Kust. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv	Kust. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv
Maatalous	14 279	562	116	20 641	498	126	18 212	568	126
Maaseudun kehittäminen	7 432	1 262	69	8 816	1 638	68	8 816	1 638	68
Metsätalous	560	8	6	520	9	6	520	9	6
Xxxxxxxxxxxxx-, riista- ja porotalous	897	116	10	861	250	9	861	250	9
Elintarviketurvallisuus, josta	34 897	14 825	356	29 126	15 233	348	38 875	15 287	341
- valvonta	24 900	14 438	242	29 126	14 894	233	28 292	14 898	226
- laboratoriopalvelut ja riskinarviointi	9 997	387	114	10 583	339	115	10 583	389	115
Eläinten terveys ja hyvinvointi, josta	21 665	3 673	201	12 585	0	204	23 123	3 845	204
- valvonta	9 571	2 668	65	11 788	2 714	78	10 888	2 714	78
- laboratoriopalvelut ja riskinarviointi	12 094	1 005	136	12 585	1 131	126	12 235	1 131	126
Kasvintuotanto ja kasvinterveys, josta	11 748	4 592	133	8 296	4 024	125	12 503	4 598	125
- valvonta	7 694	3 373	83	8 296	3 010	76	8 296	3 384	76
- laboratoriopalvelut ja riskinarviointi	4 054	1 219	50	4 207	1 014	49	4 207	1 214	49
Tutkimustoiminta	1 627	630	15	1 470	566	15	1 470	626	15
XXXX vähävaraisten apu	4 457	4 371	4	4 339	4 258	4	125	125	2
ESR+ -aineellinen apu	-	-	-	-	-	-	5 501	5 331	2
Ulkoiset IT-palvelut	3 331	2 159	43	2 789	2 652	46	3 389	2 352	46
Yhteensä 4	100 893	32 198	953	116 021	32 000	000	000 395	34 629	944

4 Ei sisällä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistoa (netto 0,594 milj. euroa ja 6 htv TAE 2022) eikä IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutusta.

Taulukko 8. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liitty- vät tunnusluvut.

Tunnusluku	Toteuma 2020	Ennuste 2021	Tavoite 2022	Tavoite (arvio) 2023	Tavoite (arvio) 2024	Tavoite (arvio) 2025	Tavoite (arvio) 2026
Kokonaistuottavuus (taloudellisuusindeksi)	110,7	100,5	101	101,5	102	102,5	103
Työn tuottavuus (tuottavuusindeksi)	104,6	100,5	101	101,5	102	102,5	103
Maatalous (htv)	116	128	128	(128)	(128)	(128)	(128)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	90	96	96	(96)	(96)	(96)	(96)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	26	32	32	(32)	(32)	(32)	(32)
Maaseudun kehittäminen (htv)	70	60	60	(60)	(60)	(60)	(60)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	51	49	49	(49)	(49)	(49)	(49)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	8	11	11	(11)	(11)	(11)	(11)
Maaseutuverkostoyhteistyö (htv)	11	9	9	(9)	(9)	(9)	(9)
Metsätalous (htv)	6	6	7	(7)	(7)	(7)	(7)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	3	3	3	(3)	(3)	(3)	(3)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	3	3	4	(4)	(4)	(4)	(4)
Elinkeinokala-, riista- ja porotalous (htv)	10	9	9	(9)	(9)	(9)	(9)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	7	7	7	(7)	(7)	(7)	(7)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	3	2	2	(2)	(2)	(2)	(2)
Elintarviketurvallisuus
Laboratoriotutkimukset (kpl)	167 230	150 000	150 000	(150 000)	(150 000)	(150 000)	(150 000)
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv)	79	75	75	(75)	(75)	(75)	(75)
Valvonnan toimenpiteet (kpl)	2 407	2 500	2 500	(2 500)	(2 500)	(2 500)	(2 500)
- Rehualan toimijoiden valvonta	1 371	1 600	1 600	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)
- Luonnonmukainen tuotanto	1 036	900	900	(900)	(900)	(900)	(900)
Lihantarkastus (1 000 kg)	400 600	380 000	380 000	(380 000)	(380 000)	(380 000)	(380 000)
Eläinten terveys ja hyvinvointi
Laboratoriotutkimukset (kpl)	192 707	200 000	200 000	(200 000)	(200 000)	(200 000)	(200 000)
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv)	54	56	56	(56)	(56)	(56)	(56)
Valvonnan toimenpiteet	1 583	1 600	1 600	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)
- Eläinlääkinnällinen rajatarkastus (lkm)	1 583	1 600	1 600	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys
Laboratoriotutkimukset (kpl)	55 297	51 200	51 200	(51 200)	(51 200)	(51 200)	(51 200)
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv)	42	47	47	(47)	(47)	(47)	(47)
Valvonnan toimenpiteet (kpl)	20 324	6 735	6 735	(6 735)	(6 735)	(6 735)	(6 735)
- Lannoitevalmisteet	342	300	300	(300)	(300)	(300)	(300)
- Siementuotanto	16 303	16 000	16 000	(16 000)	(16 000)	(16 000)	(16 000)
Kasvinterveys, metsänviljelyaineiston taimitarhat ja varastot sekä Venäjän tuontipuu	3 679	3 736	3 736	(3 736)	(3 736)	(3 736)	(3 736)
Tutkimustoiminta
Tieteelliset referoidut julkaisut (kpl)	49	25	25	(25)	(25)	(25)	(25)
Muut tieteelliset julkaisut (kpl)	5	5	5	(5)	(5)	(5)	(5)
Muut julkaisut (kpl)	50	12	40	(40)	(40)	(40)	(40)
Avoimesti saatavilla olevien (OA) julkaisujen osuus (%)	-	70	70	(75)	(75)	(80)	(85)
Ulkoiset IT-palvelut (htv)	43	46	46	(46)	(46)	(46)	(46)

Taulukko 9. Sähköisen tukihaun kehitykseen, laadunhallintaan ja viestintään liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopimusten ja ulkopuolisen hankerahoituksen toteuma.

Tunnusluku	Toteuma 2020	Tavoite (arvio) 2021	Alustava tavoite 2022	Alustava tavoite 2023	Alustava tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026
Maatalous ja maaseudun kehittäminen
Sähköinen tukihakuprosentti
- Pinta-alaperusteiset tuet 5	94	(95)	96
- Yritys-, hanke- ja rakennetuet 5	94	95	95
Yritys-, hanke- ja rakennetukivarojen sidonnat ja maksut
Ohjelmakausi 2014 – 2020
- Sidontaprosentti	96
- Maksuprosentti sidonnoista	71	90	95	100
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta	68	80	90	100
Siirtymäkausi (2021 - 2022)
- Sidontaprosentti		40	100
- Maksuprosentti sidonnoista		20	40	60	80	100
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta		8	40	60	80	100
Elpymisväline
-Sidontaprosentti		30	100
-Maksuprosentti sidonnoista		20	40	60	80	100
Laadunhallinta ja sen kehitys
Asiakkaiden palvelukokemus6	n/a	n/a	3,5	3,55	3,6	3,6	3,6
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys, %7
- Xxxxxxxxxxxx.xx	100	98	98	98	98	98	98
- Eläintietojärjestelmä	99,9	98	98	98	98	98	98
- Oiva	100	98	98	98	98	98	98
- Vipu	100	95	95	95	95	95	95
- Hyrrä	100	95	95	95	95	95	95
- ELMO	100	95	95	95	95	95	95
Palvelusopimusten toteuma 8	87,5	98	98	98	98	98	98
Hankehakemukset
Ulkopuolisen rahoituksen tutkimushankehakemukset (kpl) 9	00	(00)	00	00	00	00	15
- joista hyväksytyt rahoituspäätökset (%)	00	(00)	00	00	00	00	40
Viestintään liittyviä tunnuslukuja
Vuorovaikutus ja viestintä, sisäinen (VMBaro, 1-5)	3,31	(3,49)	3,5	3,5	3,5	3,5	3,5
Ruokavirasto.fi-sivusto
- Saavutettavuusarvosana (max 100) 10	93,0	(00)	00	00	00	00	93
- Sivustolla kävijä saa tarvitsemansa tiedon kokonaan tai osittain (%)	64	64	67	69	70	70	70
PR Barometer -viestintätutkimus 11
- Median yleinen tyytyväisyys yhteistyöhön (1-10)		7,72		7,75		7,75
- Organisaation maine (1–10)		7,8		7,9		8
- Luotettavuus (1–10)		8,57		8,57		8,57

5 Taulukko ei sisällä CAP-suunnitelmakauden 2023-2027 tavoitteita.

6 Mitataan pikapalautekyselyinä strategisesti tärkeissä palveluissa vuodesta 2022 lähtien, arviointiasteikko 1-4.

7 Tarkoitetaan taulukossa lueteltujen sähköisten palveluiden todellista, teknistä käytössä oloaikaa suhteessa tavoiteltuun käytössä oloaikaan (%)

8 Ulkoisten asiakasvirastojen palvelusopimuksissa suunniteltu Ruokaviraston tuottama htv-määrä verrattuna toteumaan

9 Tunnusluku koskee tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätöksiä

10 Saavutettavuusarvosanan alenema johtuu mittaamisen muuttumisesta ja tarkentumisesta.

11 PR Barometer on Taloustutkimus Oy:n toteuttama tutkimus järjestöjen ja julkisen hallinnon organisaatioiden viestinnästä. Tut- kimus selvittää toimittajien käsityksiä yksittäisten organisaatioiden maineesta ja menettelytavoista.

2.2 Voimavarojen hallinnan tavoitteet

Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.3 todettujen voimavarojen hallintaa koske- vien tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet.

C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin

Virasto ottaa huomioon suunnittelussaan monipaikkaisen työn laajentumisesta joh- tuvat muutokset viraston työhön, työntekemiseen ja toimintatapojen muutokseen uudistamalla monipaikkaisen työn linjauksensa ja vahvistamalla esimiesyötä. Xxx- xxxxxxx ja toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja henkilöstöä tuetaan muutoksessa.

Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut

C2. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin

Ennakoidaan ja suunnitellaan kehyskauden toimintaa määritellen kriittiset tehtävät, priorisoiden ja karsien toimintaa sekä laaditaan henkilöstö- ja talousresurssisuunni- telma kehyskaudelle. Suunnittelussa huomioidaan laaja eläköityminen, rahoituske- hykset sekä mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen.

C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty

Kehitetään toimintatapoja tutkimuksen ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen yhdessä kansainvälisten ja kansallisten kumppanien kanssa. Mak- sajavirastotoiminnalla pyritään hyödyntämään täysimääräisesti EU:n myöntämät vil- jelijä- ja maaseudun kehittämistuet sekä markkinatuet. Tieteellisen tutkimuksen ra- hoitukseen liittyvät tavoitteet on esitetty taulukossa 9.

C4. Toimitilahallinta ja toimipaikkaverkko sekä hankintatoimi ovat tehokkaita ja tu- kevat kestävyyttä.

Ruokavirasto jatkaa tilankäytön tehostamista huomioiden monipaikkaisen työn laa- jentumisesta johtuvat tilatarpeiden muutokset sekä valtion toimitilastrategian linjauk- set. Muutosten suunnittelussa haetaan aiempaa laajempaa yhteistyötä toimitilojen suhteen. Toimitilatehokkuuden tunnusluku on taulukossa 10.

Viraston hankintatointa ja -prosesseja kehitetään ja yhtenäistetään huomioiden val- tionhallinnon yhteiset vaatimukset ja tavoitteet, joita on asetettu kansallisessa jul- kisten hankintojen strategiassa. Hankinnoissa huomioidaan entistä vahvemmin kes- tävän kehityksen periaatteet.

C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista

Ruokaviraston organisaatiota ja prosesseja hiotaan toiminnasta saatujen kokemus- ten perusteella tavoitteena vahvistaa toiminnan johtamista sekä tehostaa toimintaa kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

Ruokavirasto osallistuu aktiivisesti alue- ja paikallishallinnon kehittämiseen tavoit- teena varmistaa viraston toimialueen tehtävien asianmukainen ja tehokas hoitami- nen koko viranomaisvalvontaketjussa, ml. riittävät osaavat resurssit sekä toiminnan ohjauksen ja koordinoinnin taso.

Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2023–2026, ellei muusta päätetä.

Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus ovat liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty taulukossa 10.

Ruokaviraston rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 2.

Taulukko 10. Henkilöstön rakennetta, hyvinvointia ja osaamista sekä toimitilatehok- kuutta koskevat tunnusluvut (toteuma sekä tavoite tai arvio kehityssuunnasta).

Tunnusluku	To- teuma 2020	Ennuste (tavoite) 2021	Tavoite 2022	Alustava tavoite 2023	Alustava tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026
Henkilöstön rakenne
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta	959	957	950	937	927	917	907
- toimintamenomomentilta palkatut (htv) 12	959	957	950	937	927	917	907
Muilta TA-momenteilta palkattu	0	0	0	0	0	0	0
Henkilöstömäärä, naiset / miehet (%)	70 /30	(70 /30)	70 /30	70 /30	70 /30	70/30	70/30
Osa-aikaisen henkilöstön osuus (%) 13	6,1	(7)	7	7	7	7	7
Hyvinvointi ja osaaminen
Työtyytyväisyysindeksi (VM Baro, 1-5)	3,5	3,6	3,6	3,65	3,7	3,75	3,75
Työyhteisöindeksi (VM Baro, 1-5)	3,9	3,95	3,9	3,9	3,9	4	4
Työnantajakuva ja arvot (VM Baro, 1-5)	3,4	3,75	3,4	3,5	3,5	3,6	3,6
Sairauspoissaolot, tpv/htv	9,1	(9)	9	8	8	8	7
Terveyspäiväprosentti 14	96,3	(95,9)	96	96	96	96	96
Koulutustaso, indeksiluku (Tahti, 1-8)	5,8	(6)	6	6	6,1	6,1	6,1
"Voin oppia ja uudistua työssäni" (VM Baro, 1-5)	3,78	3,95	3,85	3,9	3,9	3,9	3,9
Henkilökierrossa olleiden määrä, osuus henkilöstöstä (%)15	n/a	..	..	..	..	..	..
Strateginen henkilöstösuunnitelma (itsearviointi)16	1	1	2	4	4	4	4
Muut
Toimitilatehokkuus, toimisto17	15,4	15	15	15	15	15	15

12 Teknisen avun resurssit vuonna 2022: verkostopalvelut 8,5 htv ja Maaseutulinjan omat 13 htv. Rahoituskauden 2022-2025 teknisen avun määrästä ja jakautumisesta eri toimijoiden kesken ei ole vielä päätöksiä.

13 Osuudet aktiivisista sopimuksista

14 Laskenta: Mittari on niiden työpäivien % -osuus kokonaistyöpäivämäärästä, jotka eivät ole sairauspäiviä. Mittari on: 100,0 % - (sairauspäivien lkm: kaikkien työpäivien lkm)

15 Henkilökiertoon osallistuneiden määrästä ei ole tietoja saatavissa, mutta tavoitteen toteumaa arvioidaan sanallisesti tilinpäätök- sessä.

16 Arviointiskaala 1-5: 5 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista sekä osa johtamisprosesseja toimien johdon käytännön työkaluna toiminnan suunnittelussa; 4 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista; 3 = viraston henkilöstösuunnittelu on strategista; 2 = virastolla on henkilöstösuunnitelma; 1 = virastolla ei ole henki- löstösuunnitelmaa.

17 Senaatin HTH-järjestelmän tieto toimistotiloja koskien.

3. SEURANTA JA RAPORTOINTI

Ruokavirasto toimittaa ministeriölle vuoden 2022 tulostavoitteiden toteutumista koske- van väliraportin 31.8.2022 mennessä. Merkittävien poikkeamien osalta Ruokaviraston tulee olla yhteydessä ministeriöön mahdollisimman pikaisesti. Tulostavoitteiden lopulli- nen toteuma raportoidaan osana tilinpäätöstä.

Tulostavoitteiden toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostietojärjestelmän (Netra) arvosana-asteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Ta- voite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty. Asteikko on Valtiokonttorin suosituksen mukainen.

Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus toimitetaan ministeriöön 28.2.2023 men- nessä täydennettynä mahdollisilla tulosohjauksessa mainituilla lisätiedoilla.

Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavien toimintaympäristön muutosten kuvaus (liite 2) sekä tulostavoitteet, niihin liittyvät toimenpiteet, tunnusluvut ja laskelmat päivitetään vuosittain.

Helsingissä 19. päivänä tammikuuta 2022

Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx	Pääjohtaja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx
Maa- ja metsätalousministeriön puolesta	Xxxxxxxxxxxxx puolesta

LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:

Tavoitteet	Toimenpide	2022	2023	2024	2025	2026
A1-A4	1. Ruokavirasto huolehtii uuden lainsäädännön toimeenpanosta ja ohjeistamisesta
A1-A3	1.1 Virasto ohjeistaa ja kouluttaa viranomaisia ja toimijoita koskien uuden lainsäädännön toimeenpanoa.	x	x
A1-A3, B12	1.2 Virasto viestii aktiivisesti uudesta lainsäädännöstä.	x	x
A11	1.3 Ruokavirasto osallistuu ESR+ -mukaisen vähävaraisten aineellisen avun toimeenpanon käynnistämiseen yhteistyössä MMM:n, STM:n ja TEM:n kanssa ja toimii välittävänä toimielimenä ohjelman toteuttamisessa.	x
A19	1.4 Varaudutaan uuden eläinten hyvinvointilainsäädännön toimeenpanoon, parannetaan lainsäädännön valvontaa ja edistetään videovalvonnan käyttöä teurastamoiden oma- valvonnassa. (HO)	x	x
A25, A26	2. Ruokavirasto osallistuu kansainvälisten ja kansallisten kestävän kehityksen strategi- oiden ja ilmastosuunnitelmien suunnitteluun ja toimeenpanoon
A11, A12, A33, C4	2.1 Virasto luo osaltaan edellytyksiä vastuullisten, kestävien ja ruokasuositusten mukais- ten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen edistämiseksi Suomen kansallisen hankin- tastrategian mukaisesti.	x	x
A16, A24, A25, A26, A32, A33, A44, B3	2.2 Ruokavirasto osallistuu maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden ja ilmasto- suunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon kehittämällä tietovarantoja ja osallistu- malla tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja niiden ohjaamiseen sekä ministeriön työ- ryhmiin (esim. maankäytön muutoksen seuranta ja maaperätiedon kehittäminen).	x
A11, A14, A15	3. Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta ja etäkaupan valvonta
A11-A17, B12	3.1 Ruokavirasto parantaa elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan ja etämyynnin valvon- nan järjestämistä valtakunnallisesti sekä jatkaa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Virasto viestii edellä mainittujen toimenpiteiden tuloksista.	x	x

A11, A16- A19, B2, B4	4. Ruokavirasto on aktiivinen One Health18 -yhteistyössä mm. ennakoivan riskinarvioin- nin, varautumisen kehittämisen sekä eläin- ja kasvitautien, elintarvikkeiden ja rehu- jen erityistilanteiden hallinnassa
A18, B1, B2, B4	4.1 Virasto ennakoi ja varautuu tuleviin häiriö- ja vaaratilanteisiin ylläpitämällä ja kehittä- mällä asiantuntemusta/osaamista, valmiussuunnitelmia ja laboratoriovalmiuksia.	x	x
A11, A18, B4	4.2 Virasto toimii kansallisena vastuutahona One Health EJP:n kansainvälisessä simulaatio- harjoituksessa (SimEx).	x
A18, B12, B4	4.3 Virasto tehostaa vakavien eläintautien, erityisesti afrikkalaisen sikaruton, torjuntaa. Li- säksi virasto tehostaa eläintautien torjuntaa edistävää tiedotusta, koulutusta ja varautu- mista. (HO)	x	x
A18	4.4 Virasto tehostaa salmonellavalvonnan ohjausta, tutkimusta ja laboratoriotyötä sekä jat- kaa salmonellaerivapauden ylläpitämistä. Lisäksi virasto selvittää salmonellan tartunta- lähteitä ja torjuntakeinoja salmonellatilanteen heikentymisen estämiseksi. (HO)	x	x
A19	4.5 Virasto edistää antibioottien vähäistä käyttöä jatkamalla mikrobilääkeresistenssin tor- junnan kansallisen toimintaohjelman (AMR-NAP) kehittämistä ja toimeenpanoa, kehit- tämällä mikrobilääkkeiden eläinlajikohtaisen käyttötiedon keruuta. (HO)	x	x
A1, A26, A27, B2, B4	4.6 Ruokavirasto ohjaa toimialallaan ja edistää yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueellis- ten ja paikallisten ruuantuotannon riskienhallintaan keskittyvien yhteistyöverkostojen syntymistä.	x
A12	5. Ruokavirasto edistää vientiä ja kansainvälistä kauppaa (HO)
A12	5.1 Ruokavirasto on aktiivisesti mukana EU:n menekinedistämispolitikan ja laatujärjestelmiä koskevan politiikan uudistamisessa.	x	x
A12	5.2 Ruokavirasto varmistaa osaltaan Brexitin myötä viennin ja tuonnin virroille aiheutta- mien muutosten hallintaa.	x
A12	5.3 Virasto parantaa yritysten vientiosaamista ja -mahdollisuuksia neuvonnan, markkinoille- pääsyselvitysten, vientivalvonnan ja muiden toimenpiteiden avulla uusien vientimarkki- noiden avaamiseksi ja nykyisten säilyttämiseksi.	x
A14, A3, B1	6. Ruokavirasto varmistaa meneillään olevan ohjelmakauden 2014-2022 ja EU:n elpy- misvarojen täysimääräisen toimeenpanon sekä CAP-suunnitelman 2023 toimeenpa- non
A14, A3, B1	6.1. Ruokavirasto viestii aktiivisesti viljelijöiden ja maaseudun muiden toimijoiden suuntaan, jotta elpymisrahoitus ja siirtymäkauden rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään mahdol- lisimman täysimääräisesti.	x

18 One Health eli yhteinen terveys on kansainvälinen strategia, jossa ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistetään laajalla tieteiden välisellä yhteistyöllä.

A3	6.2 Ruokavirasto varmistaa ajantasaisella rahoituksen ja valtuuden käytön seurannalla maaseutuohjelman täysimääräisen toteutumisen siirtymäkauden loppuun asti.	x	x
A3, B3	6.3 Ruokavirasto varmistaa, että tietojärjestelmien tekniset mahdollisuudet ja sisältö täyttä- vät EU:n edellyttämät ja kansallisesti sovitut vaatimukset hallinnoinnin, seurannan, ra- portoinnin ja valvonnan osalta rahoituskaudella 2014-2022, siirtymäkaudella 2021-2022 (huomioiden erikseen siirtymäkauden varat ja elpymisvarat) sekä CAP 2027 -suunnitel- man toimeenpanon vuonna 2023.	x	x
A1, A2, A3	6.4 Virasto valmistelee CAP 2027 -suunnitelmaa ja sen toimenpiteiden toimeenpanoa.	x	x	x	x
A2	7. Ruokavirasto osallistuu luonnonvaratiedon kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä mui- hin luonnonvaratehtävien hoitoon
A2	7.1 Ruokavirasto tehostaa yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten seuraamusten määrää- mistä ja kehittää soveltamislinjauksia seuraamusten vaikuttavuuden ja toimijoiden yh- denvertaisen kohtelun varmistamiseksi.	x
A21	7.2 Ruokavirasto huolehtii lakisääteisten aikataulujen puitteissa Kemera-lainsäädännön mukaisista seuraamustoimenpiteistä. Seuraamustoimenpiteiden lisääntyessä maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on huolehtia tarvittavista lisäresursseista.	x	x
A2	7.3 Ruokavirasto osallistuu luonnonvaratiedon kokonaisarkkitehtuuri –hankkeeseen luon- nonvaratiedon digitalisaation edistämisen yhteistyöryhmässä.	x	x
A2	7.4 Ruokavirasto valmistelee metsänomistajille ja luomukeruualan toimijoille luomutuo- tantoa koskevat suositukset ja ohjeet. Ruokavirasto tuottaa tilastotietoa toimijoiden ja raaka-ainetuotannon määrän kehityksestä ja toimittaa asiassa selvityksen maa- ja met- sätalousministeriölle marraskuuhun 2022 mennessä.	x
	8. Muut toimenpiteet
A3	8.1 Ruokavirasto on aktiivisesti mukana rakentamassa ja pilotoimassa bio- ja luonnonvara- alan viranomaisten uudenlaista kumppanuusmallia ja yhteisiä valmennuspalveluja, esi- merkkinä Tunnustelupalvelu/yhteinen valtakunnallinen valmennusympäristö. (HO)	x	x
A18	8.2 Selvitetään perusteet maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen ottaen huomioon talousarvioon tehty kirjaus ja vaikutukset kilpailuneutraliteettiin.	x

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:

Tavoitteet	Toimenpide	2022	2023	2024	2025	2026
	9. Ruokavirasto huolehtii laboratorion ja tutkimustoiminnan kyvykkyyksien kehittämi- sestä sekä korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön tehostamisesta
B2	9.1 Koostumusanalytiikan kehittämisessä otetaan huomioon uudet tuotteet ja tekniikat elintarviketuotannossa.	x	x
B2, B3	9.2 Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta edistetään mm. lisensointia ja tietopolitiik- kaa kehittämällä.	x
	10. Tiedolla johtaminen
B3, A44	10.1 Ruokavirasto parantaa vaikuttavuuttaan tiedolla johtamisessa tuottamalla ja hyödyntä- mällä tutkimustietoa ja asiantuntijuutta avoimuutta edistävin käytäntein yhteistyössä kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Kehitetään tiedon hankinnan ja tuottamisen me- netelmiä, parannetaan tietovarantojen hyödynnettävyyttä ja yhteiskäyttöisyyttä sekä vahvistetaan tiedon elinkaaren hallintaa.	x	x	x
B3	10.2 Ruokavirastossa täydennetään tiedonhallintamallin sisältöä puuttuvilta osin. Kehite- tään toimintatapa yhdessä ministeriön kanssa, jolla varmistetaan ministeriön vastuulla olevan tiedonhallintakartan tietosisällön ajantasaisuus.	x
B3, A44	11. Ruokavirasto edistää digitalisaatiota ja parantaa toimintaprosesseja verkostoitumi- sen ja yhteistyön avulla
B3	11.1 Ruokavirasto ja ministeriö kehittävät digikehittämiseen liittyvien yhteistyö- ja ohjaus- ryhmien tehtäviä ja rooleja sekä virastojen välistä yhteistyötä.	x	x
B3	11.2 Ministeriö ja Ruokavirasto määrittelevät Xxxxxxxxxxxxx roolin, tehtävät ja tavoitteet eri kumppanuushankkeissa.	x
	12. Ruokavirasto varmistaa tuottavuusrahahankkeiden sekä muiden strategisten kehit- tämishankkeiden etenemisen
B3	12.1 Luodaan toimintamalli, jolla varmistetaan tiekartalle ehdotettavien hankkeiden käsit- tely mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä ministeriön kanssa (digitali- saation kehittämisen vuosikello).	x
B1	12.2 Ruokavirasto laatii asiakkuuden askeleet 2.0 -toimenpideohjelman asiakas- ja palvelu- lähtöisyyden kehittämiseksi.	x
B3	12.3 Käynnissä olevat erillisrahoitusta saaneet tietojärjestelmähankkeet
B3	12.3.1 Tietojärjestelmien kehittäminen, CAP-uudistus (HO)	x

B3	12.3.2 Koirarekisterin perustaminen (HO)	x	x
B3	12.3.3 Nautarekisterin uudistaminen (MMM-tuottavuusraha)	x
B3	12.3.4 Lannoitevalmistetiedon ja sähköisen asioinnin kehittäminen LASSI (MMM- tuottavuusraha)	x
B3	12.3.5 Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä VATI (MMM-tuottavuus- raha)	x
B3	12.3.6 Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (VM- tuottavuusraha)	x	x
B3	12.3.7 Eläinten terveydenhallinta ELTE (VM-tuottavuusraha)	x	x	x
B3	12.3.8 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämishanke YTVK (VM-tuotta- vuusraha)	x
B3	12.3.9 CAP27-hanke (VM-tuottavuusraha)	x	x	x	x
B3	12.3.10 Teknologiaympäristöjen uudistaminen, ml. hallinnonalan META III -koordi- naatio (VM-tuottavuusraha)	x	x	x	x
B3	12.3.11 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja il- moituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit -hanke ILMO (VM-tuottavuus- raha)	x	x	x
B3	12.3.12 Maksu-, raportointi- ja saatavien seuranta -järjestelmän uudistaminen SAMPO (VM-tuottavuusraha)	x	x	x	x	x
B3	12.3.13 Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa SALLI (VM-tuottavuus- raha)	x	x	x	x	x
B3	12.4 Tiedonhallintalain mukaiseen lausuntomenettelyyn esitettävä hanke:
B3	12.4.1 Vesiviljelyrekisterin uudistamisen esiselvitys	x
B4	13. Ruokavirasto varmistaa valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien toimivuuden sekä varau- tumisen häiriötilanteisiin ottaen huomioon koronapandemian kokemukset.	x	x
B4	14. Ruokavirasto yhtenäistää riskienhallintansa menettelyt ja valmistelee pilvipalvelui- den hallitun käyttöönoton.
B3, B4	14.1 Ruokavirasto asettaa itselleen tietoriskienhallinnan kypsyystasotavoitteen ja kehit- tää tietoriskienhallintaa tavoitteen mukaisesti osana kokonaisriskienhallintaa. Xxxxxxx raportoi riskienhallinnan toteuttamisesta, kypsyystason arvioinnista ja kehityksestä sekä henkilötietojen käsittelyn vaikutustenarviointien toteuttamisesta tulossopimus- raportointinsa yhteydessä.	x	x
B3, B4	14.2 Ruokavirasto suunnittelee ja ohjeistaa pilvipalveluiden käyttöönoton kiinnittäen eri- tyistä huomiota riittävän tietoturvan ja tietosuojan varmistamiseen ja henkilöstön val- mentamiseen muutokseen.	x	x

Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:

Tavoitteet	Toimenpide	2022	2023	2024	2025	2026
C1	15. Ruokavirasto suunnittelee kehyskauden toimintaansa vahvistamalla ennakointia, määrittelemällä kriittiset tehtävänsä ja priorisoimalla tehtäviään sekä laatimalla hen- kilöstön voimavaroja, rakennetta ja osaamisen kehittämistä ja talousresursseja kos- kevan suunnitelman huomioiden laajan eläköitymisen ja rahoituskehyksen vaikutuk- set viraston toimintaan.	x	x
C1	16. Virasto käynnistää ja vakiinnuttaa uuden palkkausjärjestelmän (RPJ) ja vahvistaa työnantajakilpailukykyään.	x
C2	17. Ruokavirasto tehostaa toimintaansa, pienentää kustannuksia ja vahvistaa tuloja.	x
	17.1 Sopeuttamissuunnitelma Toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan määrärahaan: Virasto jatkaa vuonna 2019 aloitettuja sopeutustoimenpiteitä suunnitelmallisesti siten, että sitomaton siirtyvä määräraha on kehyskaudella vähintään 6 milj. euroa. Sopimuskaudella yhteistyössä MMM:n kanssa mm. priorisoidaan tehtäviä, kehitetään prosesseja, haetaan keinoja kasvattaa tuloja ja tarkastellaan maksullisen toiminnan kustannuksia. Erityisesti tarkastellaan tietojärjestelmien ylläpitomenojen kasvun joh- dosta tarvittavia toimenpiteitä. Arvio siirtyvän erän määrästä on esitetty Ruokaviraston rahoituslaskelmassa (liite 2).	x	x	x	x	x
C5	18. Uudistetaan monipaikkaisen työn linjaukset hyödyntäen koronapoikkeustilan- teesta saatuja kokemuksia, hyötyjä ja opittuja asioita huomioiden työn, työnteke- misen tapojen, toimintatapojen ja toimitilatarpeiden muutokset tulevaisuudessa.	x
C4	19. Ruokavirasto aloittaa hankintoihin liittyvän toimintasuunnitelman toteutuksen sekä osallistuu hallinnonalan toimintasuunnitelman laadintaan.	x

Maksullisen, yhteisrahoitteisen toiminnan ja yhteistoiminnan tiedot vuosina 2019 - 2020 sekä tavoitteet vuosille 2021 - 2026.

Tunnusluku	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Tavoite 2021	Alustava ta- voite 2022	Alustava ta- voite 2023	Alustava ta- voite 2024	Alustava ta- voite 2025	Alustava ta- voite 2026
Maksullinen toiminta
- Julkisoikeudelliset tuotot yhteensä	19 767	19 627	20 666	20 666	20 666	20 666	20 666	20 666
- Kustannukset yhteensä (erillis ja yhteis)	21 069	21 974	20 666	20 666	20 666	20 666	20 666	20 666
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-1 302	-2 348	-	-	-	-	-	-
- Kustannusvastaavuus, %	94	89	100	100	100	100	100	100
- Liiketaloudelliset tuotot yhteensä	3 743	2 958	3 730	3 730	3 730	3 730	3 730	3 730
- Kustannukset yhteensä (erillis ja yhteis)	5 742	4 590	4 730	4 730	4 730	4 730	4 730	4 730
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-2 000	-1 632	-1 000	-1 000	-1 000	-1 000	-1 000	-1 000
Kustannusvastaavuus, %	65	64	79	79	79	79	79	79
Hintatuki	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000
- Kustannusvastaavuus, %	83	86	100	100	100	100	100	100
Yhteisrahoitteinen toiminta
- Tuotot yhteensä, josta	1 099	933	900	900	950	1 150	1 150	1 150
- muilta valtion virastoilta saatava rahoitus	383	715	750	600	600	600	600	600
- EU:lta saatava rahoitus	61	165	100	200	200	400	400	400
- muu valtiontalouden ulkop. rahoitus	655	54	50	100	150	150	150	150
- Kokonaiskustannukset	2 386	2 304	2 200	2 200	2 300	2 800	2 800	2 800
- Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus)	-1 287	-1 371	-1 300	-1 300	-1 350	-1 650	-1 650	-1 650
- Kustannusvastaavuus, %	46	41	41	41	41	41	41	41
Yhteistoiminta 19
- Tuotot yhteensä	2 730	2 158	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000
- Kustannukset yhteensä (erillis ja yhteis)	2 886	3 331	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-156	-1 173
- Kustannusvastaavuus, %	95	65	100	100	100	100	100	100

19 Yhteistoiminnassa ei ole huomioitu ulkoisten IT-palveluiden läpilaskutuksen osuutta (3 milj. euroa).

Ruokaviraston rahoituslaskelma 2020 - 2026

Taulukossa ei ole huomioitu vuosien 2023 - 2026 osalta VM:n tuottavuusrahaa saaneiden hankkeiden nettokäyttöä eikä rahoituksia, ei myöskään kehyskauden toimitila- eikä matkustussäästöjä vuodesta 2023 lähtien.

Rahoituslähde (1 000 euroa)	Toteuma 2020	Ennuste 2021	Arvio 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025	Arvio 2026
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta	108 247	110 027	127 882	104 964	100 528	100 528	100 528
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta	106 194	109 977	127 882	104 964	100 528	100 528	100 528
- Nettomääräraha / nettokäyttö	73 929	77 000	93 249	70 331	65 895	65 895	65 895
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978)	715	111	111	111	111	111	111
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971)	165	49	49	49	49	49	49
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP;t 3970 ja 3979)	54	640	740	790	990	990	990
- Maksullinen toiminta (LKKP 30 -alk.)	22 653	24 396	24 396	24 396	24 396	24 397	24 398
- Muut tulot (mm. muut 3 -alk. sekä 50, 60- ja 80 -alk. LKP:t)	8 678	7 781	9 337	9 287	9 087	9 086	9 085
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat)	2 053	50
Toimintamenomomentin rahoitus
Nettokäyttö/ -käyttöarvio	73 929	77 000	93 249	70 331	65 895	65 895	65 895
TP/Budjetoitu/TAE	77 161	86 204	79 360	65 895	65 895	65 895	65 895
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio)	11 890	15 121	24 325	10 436	6 000	6 000	6 000
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio)	15 121	24 325	10 436	6 000	6 000	6 000	6 000
, josta sitomatonta	8 521	13 175	6 000	6 000	6 000	6 000	6 000
, josta sidottua	6 600	11 150	4 436

Ruokaviraston toimintamenojen tuotto- ja kululaskelma

	Toteuma 2020	Arvio 2021	Arvio 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025	Arvio 2026
TOIMINNAN TUOTOT
Maksullisen toiminnan tuotot	22 653	24 396	24 396	24 396	24 396	24 396	24 396
Vuokrat ja käyttökorvaukset	32	50	50	50	50	50	50
Muut toiminnan tuotot	5 331	4 581	4 856	4 856	4 856	4 856	4 856
TOIMINNAN KULUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-Ostot tilikauden aikana	3 130	3 198	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000
-Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Henkilöstökulut	59 172	63 300	66 000	58 563	57 938	57 313	57 313
Vuokrat	6 751	6 751	6 751	6 751	6 751	6 751	6 751
Palvelujen ostot	24 945	27 980	44 650	29 169	25 358	25 983	25 983
Muut kulut	2 004	1 248	1 600	1 600	1 600	1 600	1 600
Valmistus omaan käyttöön (-)		-4 500	-4 500	-4 500	-4 500	-4 500	-4 500
Poistot	6 038	8 000	5 000	5 000	5 000	5 000	5 000
Sisäiset kulut
JÄÄMÄ I	-74 024	-76 950	-93 199	-70 281	-65 845	-65 845	-65 845
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	-25
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT	-145
JÄÄMÄ II	-73 854	-76 950	-93 199	-70 281	-65 845	-65 845	-65 845
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT 20
Siirtotalouden tuotot	4 079	3 950	5 331	5 331	5 331	5 331	5 331
Siirtotalouden kulut	4 154	4 000	5 381	5 381	5 381	5 381	5 381

20 Sisältää vain Ruokaviraston toimintamenot

Ruokaviraston tietohallinnon ja muiden perusrakenteiden investointitarpeet

Taulukossa on kuvattu tällä hetkellä tiedossa olevat arvioidut tietohallinnon ja muiden perusrakenteiden investointi- ja ylläpitotarpeet. Viraston kehysrahoitus on riittämätön näihin tarpeisiin. Näiden lisäksi kehyskaudelle on tunnistettu tarpeita, joista ei vielä ole tehty tarkempia esiselvityksiä kustannustenvaikutusten selvittämiseksi, eivätkä näiden kustannukset sisälly näihin lukuihin. Myös nämä lisäävät määrärahatarvetta kehyskaudelle. Lisäksi komission täytäntöönpano- asetusten tämän hetken luonnosten perusteella CAP27-toimenpanoon tulee kohdentumaan merkittäviä vaatimuksia vuosille 2024 – 2026. Vaatimukset koh- dentuvat mm. monitorointiin, kuvantunnistukseen sekä uusiin laadunvalvontamenettelyihin. Näiden vaatimusten toteuttaminen tullee aiheuttamaan merkittä- viä kehittämispaineita sovelluskehitykseen. Näiden vaatimusten aiheuttamia kustannusvaikutuksia pystytään arvioimaan tarkemmin sen jälkeen, kun toimeen- panoasetukset astuvat voimaan.

	Toteuma 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Arvio 2023	Arvio 2024	Arvio 2025	Arvio 2026
Tietotekniikan käyttökulut (LKP mm. 4204, 4304, 4322x, 4323x, 4325x, 4327x, 4392)	13 762	17 000	20 000	20 000	20 000	20 000	20 000
Tietotekniikkainvestoinnit (LKP 1120, 1140, 11490 tietovarastot, 1255)	8 700	10 000	17 000	15 000	5 000	2 000	-
Investointitarpeet toimitiloihin	-	-	-	-	-	-	-
Muut merkittävät investoinnit (LKP 11xx, ei 1120, 1140)	378	680	700	650	650	650	650

LIITE 3. Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus

<.. image(Toimintaympäristön muutostekijät on esitelty yksityiskohtaisesti tekstinä taulukossa kuvan jälkeen. Toimintaympäristön muutostekijät on sijoitettu kuvassa nelikenttään, jossa tekijöiden vaikutusta arvioidaan sekä aikajanalla että vaikutuksen suuruuden perusteella. Lisäksi tekijät on koodattu sen mukaan millainen sopeutumismahdollisuus Ruokavirastolla on muutostekijän vaikutuksiin. Kaikilla muutostekijöillä on arvioitu olevan suuri vaikutus lähivuosina. Muutostekijä numero 8 on ajateltu sellaiseksi, johon on vaikein sopeutua. Muutostekijät 1, 2, 3, 7 ja 10 ovat puolestaan niitä, joihin virastolla on hyvät edellytykset sopeutua. ) removed ..>

Toimintaympäristöanalyysin muutostekijöiden taustoitus (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä.)

Toimintaympäris-

tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus

1. Asiakkaiden pal- velutarpeet muuttuvat ja monipuolistuvat

- Palveluiden sähköistäminen merkitsee uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja opettelua kuluttajilta, yrittäjiltä ja viranomaisilta markkinoille tulevien uusien helppokäyttöisten sovellusten/digituotteiden myötä. Asiakkaiden odotukset osallistamiseen ja sähköisiin palveluihin kasvavat edel- leen.

- Teknologinen kehitys ja viestinnän murros mahdollistavat mm. yritystoiminnan, tuotevalikoiman ja palvelumuotojen nopeat muutokset sekä asiak- kaan osallistamisen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. Vaatimukset ja odotukset muuttuvat muun muassa väestön ikääntymisen ja nuorten mukanaan tuomien uusien toimintatapojen myötä.

- Kilpailun koveneminen voi muuttaa yritystoimintaa (yrityskoon kasvaminen, kansainvälistyminen, tuotevalikoiman muuttuminen, teknologian hyödyntäminen, laboratoriokentän muutokset, maatalouden muuttuminen yhä enemmän yrittäjämäisemmäksi ja yhtiömuotoisemmaksi jne.) ja yritysten vastuullisuus- ja turvallisuusajattelua (heikentää tai vahvistaa).

- Yritystoiminnan polarisoituminen (esim. toimintaansa kehittävät - taantuvat; vastuulliset - piittaamattomat; isot - pienet) edellyttää erilaisia palve- luita viranomaisilta sekä viranomaisyhteistyön lisääntymistä.

- Kansalaisten näkemykset ja arvot polarisoituvat ja he tuovat näkemyksiään voimakkaasti julkisuudessa esille. Kansalaisten arvot tulevat vaikutta- maan mm. ruokavalintoihin ja näkemyksiin eläinten ja kasvien tuotantoon sekä metsien käsittelyyn. Muutostrendit voivat nopeutua.

- Kuluttajien tietoisuus ja kriittisyys ovat lisääntyneet ja ruokaan ja ruuantuotantoon liittyvät trendit kulkevat nopeasti maailmalta (urbaaniviljely, ekologisuus, eettisyys, sosiaalinen vastuullisuus, lihansyönnin ja -tuotannon hyväksyttävyyden kyseenalaistaminen, terveystrendit, erikoistuminen, lähiruoka, luomu, kasviperäisen ruuan arvostus, uudet raaka-aineet ja ruuanvalmistustavat, kotimaisuus)

- Viranomaispalvelujen saavutettavuuden varmistaminen eri väestöryhmille muutoksessa.

- Tarve tukea vienti- ja tuontitoimintaa tuo uusia osaamisvaatimuksia myös viranomaisille

- Kansalaisten odotukset osallistavalle poliittiselle päätöksenteolle kasvavat ja osallistamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja.

2. Elintarvikkeiden ja luonnonvaro- jen kestävyys

- Kasvi- ja eläintautitilanteen heikkeneminen

- Ravitsemuksellisten ja elintarviketurvallisuusriskien lisääntyminen

- Globalisaatio - kansainvälistyminen – tavarat, ihmiset, trendit, kasvit, eläimet, vierastyövoima, kulttuurit, tieto ja myös esim. taudit/tuhoojat ja kriisit liikkuvat nopeasti, jolloin varautumisen merkitys lisääntyy.

- Puhtaan veden saatavuus paikallisesti tai globaalisti

- Mikrobilääkeresistenssitilanteen (AMR) heikkeneminen vaikeuttaa eläinten sairauksien hoitoa sekä vaarantaa ihmisten terveyden eläinten, ympä- ristön ja elintarvikkeiden välityksellä.

- Lääkkeiden saatavuusongelmat

- Ymmärrys eläinten hyvinvoinnin merkityksestä eettisen, kestävän ja turvallisen eläintuotannon oleellisena osatekijänä vahvistuu

- Eläinten hoidon laiminlyönti, merkintä- ja rekisteröintipuutteet

- Virheravitsemuksesta johtuvien elintapasairauksien ennaltaehkäisyn korostuminen (lihavuus, 2. tyypin diabetes jne.)

- Kiertotalous tuo uusia toimintoja ja tuotteita, joihin voi liittyä uusia riskejä

- toiminnan vastuullisuusvaatimuksien huomioiminen sekä ruokaketjun että viraston toiminnassa

Toimintaympäris- tön muutostekijät	Muutostekijöiden taustoitus
3. Muutokset ruo- kajärjestel- mässä ja maa- seutualueilla	- Hallitusohjelma(t) sekä rahoituskausi 2021-2027 aiheuttavat muutoksia säädöksiin, toimeenpanoon ja kehittämisen resursseihin - Uuden kauden CAP-suunnitelma– ennakoiva vaikuttaminen ja aktiivinen toimiminen valmistelussa. Uusien vaatimusten huomioiminen resursoin- nissa. Rahoituskorjausriskiin varautuminen edellyttää riittäviä valvontaresursseja ja tukijärjestelmien vaatimia tietojärjestelmämuutoksia. - Hallinnon yksinkertaistaminen ja byrokratian purku hallintoa keventämällä ja tukijärjestelmiä yksinkertaistamalla. - Maatalouden kannattavuuden ja tilaluvun laskun vaikutukset maaseudun kehittämisen mahdollisuuksiin. Maaseutu monipuolistuu, mikä lisää säädösympäristön reagointiherkkyyden ja yksinkertaistamisen haasteita. - Nuorten kiinnostuksen herättäminen maatalous- ja elintarviketuotantoon esimerkiksi brändäämällä tuotannon eettisyys ja puhdas ruoka. Uuden- laisen yritystoiminnan mahdollistaminen ja tukeminen. - Digitalisaatio ja uudet teknologiat (kuten automaattiohjaus, satelliittipaikannus jne.) lisäävät nuorten kiinnostusta maatalouteen, maaseutuun ja yrittämiseen siellä. Lisäksi ne parantavat tuotannon tehokkuutta ympäristöasioiden tarkempaa huomioimista. - Poliittisen ilmapiirin muuttuminen monimutkaisemmaksi ja lyhytjänteisemmäksi sekä tahtotilojen polarisoituminen. - Huoltovarmuuden ja omavaraisen maatalous- ja elintarviketuotannon merkitys kasvaa esim. pandemioiden seurauksena. - Kauppapoliittiset muutokset (ml. protektionismi) vaikuttavat globaaliin kauppaan ja heikentävät sopimuspohjaisia järjestelmiä
4. Ilmastonmuutos ja luonnon- monimuotoi- suus	- Uusia toimenpiteitä edellytetään hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, joista sovittava poikkihallinnollisesti - Hiilensidonta ja maankäytön sektorin ratkaisut vaikuttavat ilmastonmuutoksen torjuntaan - Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vaikutukset maataloustuotantoon edellyttävät uusia reagointitapoja - Tuotannon sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin. - Uudet kasvintuhoojat, eläintaudit sekä vieras- ja tulokaslajit voivat rantautua Suomeen - Bio- ja kiertotalous ovat toimenpiteiden keskiössä ja niillä vaikutetaan ympäristön tilaan. Ruoka ymmärretään osaksi biotaloutta - Kilpailu luonnonvaroista (mm. puhdas vesi, lannoitteiden raaka-aineet jne.) globaalilla tasolla lisääntyy ja hinnat nousevat - Resurssitehokkuus ja sivuainevirtojen tehokas hyödyntäminen edellyttävät toimenpiteitä - Ruokahävikki ja sen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet osana resurssitehokkuuden kokonaisuutta - Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi
5. Petoksellisen ja rikollisen toi- minnan lisään- tyminen	- Talousrikollisuus ja petoksellisuus ovat levinneet elintarvikeketjuun sekä lemmikkieläinkauppaan. Samalla turvallisuusriskit elintarvikeketjussa kasvavat. Suomessa nousee kasvavassa määrin esiin elintarvikeketjuun liittyvää rikollisuutta ja petoksia, joihin kuntien viranomaiset tarvitsevat Ruokaviraston tukea. - Viranomaisyhteistyö esim. poliisi-, tulli- ja veroviranomaisten kanssa - Bioterrorismin uhka tiedostettu - Kyberturvallisuusuhkiin valmistautuminen ennakoimalla, ml. perusinfrastruktuuriin (energia, vesi jne.) kohdistuvat kyberhyökkäykset - Tukien väärinkäyttö ja tukiehtojen tahallinen laiminlyönti - Markkinoiden kansainvälistyminen tuo haasteita - Verkko- ja etäkauppa ovat voimakkaasti lisääntyneet koronaepidemian aikana, osa muutoksesta jää pysyväksi. - Verkkokaupan valvonta edellyttää uudenlaista osaamista, uusien työkalujen käyttöönottoa sekä kansainvälistä yhteistyötä

Toimintaympäris- tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus

6. Hallinnonalojen välisen yhteis- työn ja toimin- tatapojen kehit- tämisen merki- tys kasvaa re- surssien niuken- tuessa

- Hallinnollisten rakenteiden muutokset johtavat isompiin kokonaisuuksiin – muutosten vaikutus työn ja toiminnan tehokkuuteen. Riskinä rakentei- den ja ohjauksen monimutkaistuminen.

- Hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö korostuu

- Paikkariippumattomien toimintojen ja monipaikkaisuuden lisääntyminen koronakauden digiloikan myötä.

- Etävalvonnan kehitys.

- Digitalisaatiota hyödyntämällä ja edistämällä voidaan tehostaa hallinnon toimintaa

- Hallinnollisen taakan keventämiseen tähtäävä työ

- Taloudellisten ja henkilöresurssien vähenemisen takia tehtäviä järjestellään uudelleen, toiminnan vaarantumatta

- Maksajavirastotehtävien hallinnoinnin ja valvonnan vastuutahojen mahdolliset muutokset sekä viranomaisten osaamisen varmistaminen

- Organisaatioiden ja roolien mahdolliset muutokset kasvattavat maaseudun kehittämisen osaamispotentiaalia ja verkostomaisen sidosryhmätyön merkittävyyttä.

- Julkishallinnon yhteentoimivuuden parantaminen ja yhdessä tekemisen lisääntyminen

- Tiedonhallinnan lainsäädäntökehitys edistää tiedonvaihtoa toimijoiden välillä

- Julkisen hallinnon palveluiden integroituminen toisiinsa syvenee ja konsernipalvelut laajenevat (Xxxxx.xx ja Valtori, Hansel, Palkeet, Senaatti, Val- tiokonttori/Tietokiri)

- Yhteistyötarpeen lisääntyminen tutkimustiedon tuottamisessa ja yhteisen tutkimusinfrastruktuurin luomisessa

- Riskinhallinnan, varautumissuunnitelmien ja valvonnan resurssien riittävyys

- Viranomaisilla on oltava valmius nopeiden muutosten toimeenpanoon lyhyelläkin aikavälillä

- Ruokaviraston merkitys viennin edistämisen tukemisessa ja yritysten valmentamisessa kv-markkinoille kasvaa entisestään

- Kytkeytyminen ekosysteemeihin edellyttää uudenlaisia toimintatapoja ja kyvykkyyksiä

7. Osaamis- ja ky- vykkyysvaati- musten muut- tuminen sekä viranomaisilla että asiakkailla

- Asiakkaan onnistumista tukeva ajattelutapa edellyttää muutoksia viranomaistyöhön, asenteisiin ja palveluihin (yksisuuntaisesta viestimisestä vuoropuheluksi - valvojasta valmentajaksi)

- Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisia työskentelytapoja, viestintää ja vuorovaikutusta sekä tiedon analysoimista ja jakamista. Digitalisaatio muuttaa sekä viranomaisten että asiakkaiden osaamistarpeita ja työskentelytapoja.

- Substanssiosaamisen lisäksi henkilöstön on välttämätöntä laajentaa osaamistaan siten, että kyvykkyys digitalisaation hyödyntämiseen kasvaa esim. tietojärjestelmäkehitys, projektityöskentely, viestintätaidot ja verkostoituminen

- Tuotettujen tietoaineistojen laajempi ja tehokkaampi käyttö.

- Jatkuvan oppimisen ja muuntumisen, ennakoinnin sekä reaktiokyvyn nopeutumisen vaatimus.

- Kustomointi oppijan ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti: verkko-opiskelu, oppimispolut, urapolut, ilmiöoppiminen, mentorointi, vertaisoppiminen,

coaching, jatkuva oppiminen ja kokeilu

- Oppimisen ekosysteemit on otettava haltuun

Toimintaympäris- tön muutostekijät	Muutostekijöiden taustoitus
(7. jatkuu) Osaa- mis- ja kyvyk- kyysvaatimusten muuttuminen sekä viranomai- silla että asiak- kailla	- Verkostojen hallinta, sosiaaliset ja kulttuuriset taidot - Resurssien vähetessä, tietomäärän lisääntyessä ja tietojenkäsittelyn automatisoituessa asiantuntemuksen ja ammattimaisuuden vaatimus koros- tuu. Resurssien ja asiantuntemuksen haavoittuvuus on huomioitava rekrytoinneissa sekä muutos- ja häiriötilanteissa. - Kasvavat haasteet mm. it-työvoiman saatavuudessa omissa rekrytoinneissa sekä lisääntyvä kilpailu ulkoisten palveluntarjoajien resursseista - Ison organisaation johtaminen edellyttää uusia johtamistapoja ja aiempaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa - Hyvä henkilöstö- ja palkkapolitiikka parantaa työmotivaatiota ja uuden oppimista - Uusien työskentelytapojen haltuunotto (monipaikkainen, joustava työ on nykypäivää). Useilla paikkakunnilla toimittaessa tulee huolehtia tiedon- kulusta, tasapuolisuudesta, sijainnista riippumattoman työskentelyn toimintatavoista - Tehtäväalueiden laajentuminen esim. EU:ta laajemmalle alueelle - Nuorten työkykyhaasteet ja työmotivaatio voivat olla erilaisia kuin nykyisen henkilöstön. - Anonyymin rekrytoinnin käyttöönotto valtiolla. - Asioiden kompleksisuus haastaa asiantuntijat ongelmia ratkaistaessa. Kompleksisuus ja jatkuva muutos edellyttävät viranomaisilta yhdessä teke- mistä, yhdessä oppimista ja yhteisen tahtotilan määrittelemistä.
8. Vaikeasti enna- koitavat tilan- teet lisääntyvät yhteiskunnassa ja markkinoilla	- Varautumisen merkitys lisääntyy; ruokaturva ja huoltovarmuus - Elintarvikeketjun yritysten ja viranomaisten yhteistyön sekä osaamisen ja resilienssin merkitys varautumisessa kasvavat entisestään - Pandemiat ja muut terveysuhat sekä varautuminen ’mustaan joutseneen’ voivat vaikuttaa valmiustoiminnan vaatimusten kasvamiseen. - Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ennakoimattomuus - Nopeat ja ennakoimattomat markkinahäiriöt vaikuttavat resurssitarpeisiin - Maataloustuotemarkkinoiden häiriöitä entistä vaikeampi ennakoida ja sen myötä EU:n markkinatukitoimia käytetään epäsäännöllisesti
9. Mediaympäris- tön muuttumi- nen, kansalais- aktiivisuuden lisääntyminen, asiantuntijuu- den haastami- nen	- Ajantasainen viestintästrategia, nettisivut ja median monipuolinen hyödyntäminen edesauttavat asiantuntijatiedon ja hyvien toimintatapojen levittämistä - Vaihtoehtoiset totuudet haastavat tutkimustiedon. Tietyt tahot, ml. vieraat valtiot, tuottavat disinformaatiota someen. Asiantuntijatiedon arvos- tus pienenee kokemusasiantuntijuuden vaikutuksen lisääntyessä. Asiantuntijoiden riippumattomuuden haastaminen, epäluottamus asiantuntijoi- hin ja hallintoon nousee yhä enemmän esiin. Osa kansalaisista ei enää noudata sääntöjä, sopimuksia ja suosituksia. - Sosiaalinen media edellyttää viranomaisilta viestintätaitoja ja osallistumista, kun asiantuntijaviestinnän tapa muuttuu yhä enemmän reaktiiviseksi, nopeaksi ja lyhyeksi. - Viranomaisten toiminta on tarkan julkisen seurannan kohteena ja yksittäistapaukset nousevat helposti julkisuuteen ja poliittisten päättäjien mie- lenkiinnon kohteeksi - Asioiden henkilöityminen some-kanavissa ja siitä johtuva aggressiivinen palaute, maalittamisen lisääntyminen. - Sosiaalinen media muokkaa mielipiteitä ja haastaa asiantuntijatiedon, jolloin sosiaalisen median sisällöt saattavat ohjata myös poliittista päätök- sentekoa. - Sosiaalisen median alustoilla käytettävät algoritmit vaikuttavat kansalaisten mielipiteisiin.

Toimintaympäris- tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus

10. Toimintatapo- jen ja palvelu- jen paranta- miseksi hyö- dynnetään tek- nologiaa, ekosysteemejä ja digitalisaa- tiota

- Teknologian kehittyminen antaa uusia mahdollisuuksia sekä hallinnon sisäisten toimintatapojen, että asiakkaisiin ja kumppaneihin päin suuntautuvan yhteydenpidon, valvonnan, palveluiden ja viestinnän kehittämiseen

- Yhteiskunta digitalisoituu ja hyödyntää teknologiaa ja digitalisaation mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla – hallinnon ja asiak- kaiden yhteinen intressi

- Digitaalisia palveluita koskeva lainsäädäntö muuttuu ja kehittyy, usein eri tahtia uusien palveluiden kanssa

- Mahdollistaa kekseliäisyyttä tuotantoon, tuotteisiin, logistiikkaan sekä tiedon ja avoimen datan hyödyntämiseen

- Sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden lisääntyminen tehostavat toimintaa ja korvaavat nykyisiä menettelyitä

- Automaation, digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen lisääntyessä tehtävät profiloituvat uudella tavalla; kaikki prosessit käytävä läpi ennen niiden digitalisointia.

- Teknologiariippuvaisuuden lisääntyessä alttius mm. häiriötilanteiden esiintymiselle kasvaa

- Tietosuojan merkityksen kasvu julkisen hallinnon toiminnassa (rekisteritietojen suojaaminen, tiedonluovutusten hallinnointi)

- Tietoturvan, tietomurtojen ja kyberuhkien uudenlainen huomioon ottaminen (ml. tietoturvan hinnan kasvaminen)

- Viranomaistoiminnan kytkeytyminen ekosysteemeihin

Liite 4. Tulostavoitteiden tunnuslukujen kuvaukset ja tietolähteet

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus (perussisältö, täsmennykset, rajaukset ja tilaston aikataulu)	Lähde/ Tilaston nimi
	Maa- ja elintarviketalous
A15	Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)	Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. Vuoden 2020 luku on ennuste.	Xxxx
A15	Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)	Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvik- keiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuosien 2018—2020 tiedot ovat ennakollisia.	Tilastokeskus, kansantalouden ti- linpito, yritysten rakenne- ja tilin- päätösaineisto.
A12	Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin.	Xxxx. Maataloustuotteiden ja elin- tarvikkeiden ulkomaankauppati- lasto.
A11 A12 A13	Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuk- sesta — liha yhteensä (%) — maitotuotteet yhteensä (%) —viljat yhteensä (%) —tomaatti (%)	Liha ja maito: Laskelmat tietokantaa käyttäen. Luvut sisältävät kaikki viljat ja eri käyttökohteet. Vuoden 2020 vilja- ja tomaattiluvut ovat arvioita.	Xxxx. Ravintotase Xxxx/VYR, satokausittainen vilja- tase
A14	Maatalouden yrittäjätulo/FWU (eu- roa/vuosi)	FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentele- vien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,85 henkilöä tilaa kohti vuonna 2019). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tu- loa vuodessa. Vuoden 2020 luku on ennuste.	Xxxx
A16	Maatilojen keskikoko (ha)	Maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräinen käytössä oleva maatalous- maa	Luke
A16	Maatilojen investointien määrä (milj. eu- roa)	Tieto on koostettu seuraavista kokonaisuuksista: - Rakentamisen investoinneissa on käytetty rakennuslupa-aineistoa, jossa on yksilöity rakennuksen käyttötarkoitus tarkasti. Rakentamisen hinnat perus- tuvat mallilaskelmiin. Ratsastustalleista ja maneeseista hyväksytään vain puolet maatalouden investoinneiksi. - Muu ei luvanvarainen rakentaminen (salaojat, sillat ym) ja koneinvestoin- tien arvo saadaan Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta (mmytt). Näitä lukuja korjataan mmytt-tilaston perusjoukkoon kuulumattomien yk- siköiden tiedoilla. - Kanasantalouden tilinpidossa koneinvestoinnit jaetaan kuljetusvälineisiin ja muihin koneisiin. Maatalouden osalta jako perustuu selvitykseen traktorei- den määrästä, joka kuvastaa maataloudenkuljetusvälineitä.	Luke/ Tilastokeskus

		- Eläininvestoinnit lasketaan jalostuseläinten muutoksen määränä (lähde: Lu- ken kotieläintilastot) - Investointeihin lasketaan tilinpidossa myös tietokoneet, viestintätekniset laitteet ja ohjelmistot. Näiden laskenta perustuu rakennetutkimuksessa tehtyihin kyselyihin. Vuoden 2020 lukua ei ole vielä saatavilla.
A24	Maatalouden monimuotoisuuden ja mai- seman hoito (ha)	Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavan maatalous- luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -nimisen ympäristösopimuk- sen pinta-ala.	Ruokavirasto
A13	Luomutuotannon määrä — maito (litraa) — naudanliha (kg) — kananmunat (kg) — kaura (kg) —luomueläintilojen lukumäärä (kpl)		Xxxx Xxxxxxxxxxxx/ luomuvalvonta
A13	Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten — lukumäärä (kpl) — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)		Tilastokeskus
	Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys maataloudessa
A14 A24	Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha	Typpitase kuvaa peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja loppu- tuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta.	Xxxx, Xxxxxxxxxxxx
A14 A24	Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha	Fosforitase kuvaa peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja loppu- tuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta.	Xxxx, Xxxxxxxxxxxx
A25	Maataloussektorin kasvihuonekaasupääs- töt, milj. tonnia CO2/ekv	Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt koti- eläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lan- nankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt.	Tilastokeskus ”Kasvihuonekaasu- päästöt Suomessa 1990-2021 EU:lle ja YK:n ilmastosopimuk- selle" 15.3.2021
A25	Maatalouden maankäyttösektorin kasvi- huonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv	Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja met- sätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt.	Tilastokeskus ”Kasvihuonekaasu- päästöt Suomessa 1990-2021 EU:lle ja YK:n ilmastosopimuk- selle" 15.3.2021
A14	Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi	Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti — Finland’s In- formative Inventory Report, IIR 2021, maaliskuu 2021	Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2021

	Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys elintarviketaloudessa
A14	Ruokaketjun ruokahävikin määrä (tonnia)	Tavoite: ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä koko ruoka- ketjussa.	Xxxx

A22	Luomusertifioitu keruualue (ha)	Valvontaan ilmoitetut pinta-alamäärät (2019 ELY-keskusten järjestelmään ilmoitetut määrät)	Ruokavirasto
A22	Luonnonmarjojen ja –sienten —kauppaantulomäärät (tonnia) —poimintatulot (koko maa yhteensä) (milj. euroa)	Marsi-raportti sisältää luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät, poimijahinnat sekä poimintatulot.	Ruokavirasto, Marsi-tilasto, Kan- tar TNS Agri Oy
	Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu
A11	Raportoidut elintarvikevälitteiset ruoka- myrkytysepidemiat (kpl) — epidemioiden lukumäärä — niissä sairastuneiden määrä (kpl) —Listeria monocytogenes -bakteerin ai- heuttamat vakavat ruokamyrkytystapauk- set (kpl)	Listeriatavoite: vuosittainen esiintyvyys alittaa edeltävien 5 vuoden keskiar- von.	Ruokavirasto
A11	Salmonellan esiintyvyys (%) — elintarviketuotantoeläinten markkinoille saatetuissa rehuissa (%) —elintarviketuotantoeläimissä (%) —elintarvikkeissa (%)		Ruokavirasto
A11	Elintarvikeyrityksiin tehdyissä elintarviketie- toja, ravintoarvoa ja markkinointia koske- vissa OIVA- valvontatarkastuksissa par- haimman tason saavuttaneet valvontakoh- teet (%)	Parhaimman A tai B tason saavuttaneet	Ruokavirasto
A19	Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden ti- lojen osuus kotieläintiloista (%)	Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta eläinten hyvinvointikor- vauksia saaneiden osuus.	Ruokavirasto
A19	Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkaste- tuista tiloista (%)		Ruokavirasto: ELVI-järjestelmä (31.3.), VASU-raportti
A18	Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl)2 — ihmisen pitämät eläimet (kpl) — luonnonvaraiset eläimet (kpl)	EU:n eläinterveyssäännöstön mukaiset A- ja B-luokan eläintaudit ja muut tor- juttavat eläintaudit, sekä C-luokan eläintaudeista ne, joista Suomella on viral- linen tautivapaus. Ihmisten pitämissä eläimissä ilmoitetaan pitopaikkojen lu- kumäärä. Luonnonvaraisten eläinten yksi tautitapaus voi sisältää useita eläinyksilöitä.	Ruokavirasto
A18	Tautitapausten eteenpäin leviämisen estä- misen onnistuminen (kaikki nykyisin vastus- tettavat eläintaudit) (kpl)	Tautitapauksen leviäminen uuteen pitopaikkaan sen jälkeen, kun alkuperäi- selle pitopaikalle on asetettu viranomaisrajoitukset. Ei koske tapauksia, joissa eläimiä on siirretty poikkeusluvalla rajoitusten kanssa.	Ruokavirasto

A18	Karanteenituhoojien takia pysäytettyjen erien lukumäärä (kpl)	Kasvinterveyslainsäädännön mukaisten karanteenituhoojien vuoksi annet- tujen markkinointi- ja maahantuontikieltojen määrä vuodessa	Ruokavirasto
A18	Laatutuhoojien lukumäärä (kpl)	Kasvinterveyslainsäädännön mukaisten laatutuhoojien vuoksi annettujen markkinointi- ja maahantuontikieltojen määrä lisäysaineistossa vuodessa.	Ruokavirasto
A18	Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl)	Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suo- meen pyritään estämään. Kaikki karanteenituhoojat on lueteltu kasvinter- veyslainsäädännössä, Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072 (liite II ja liite III).	Ruokavirasto
A19	Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)	FINRES-Vet -ohjelmassa yhdelle tai useammalle tutkitulle antibiootille vas- tustuskykyisten E. coli -bakteerien %-osuus tutkituista indikaattori-E. coli - bakteereista sioilla ja broilereilla.	Ruokavirasto
A19	Mikrobilääkeresistenssin määrä seura- eläimillä (%) — ESBL-kannat	FINRES-Vet -ohjelmassa seuraeläinten (koirien) kliinisten näytteiden moni- resistenttien bakteerien %-osuus tutkituista kannoista.). Tiedot tuottaa HY/ELTDK ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto HY/ELTDK
A19	Mikrobilääkeresistenssin määrä seura- eläimillä (%) — MRSP-kannat	FINRES-Vet -ohjelmassa seuraeläinten (koirien) kliinisten näytteiden moni- resistenttien bakteerien %-osuus tutkituista kannoista.). Tiedot tuottaa HY/ELTDK ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto HY/ELTDK
A19	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät —tuotantoeläimille (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyt- tömäärien perusteella osittain 2023 alkaen)	FINRES-Vet -ohjelmassa tuotantoeläinten biomassaan (PCU) suhteutettu mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) eläinlääkkeiden myyntimäärien perusteella. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A19	—ihmisille kriittisen tärkeiden mikrobi- lääkkeiden (CIA) käyttömäärät eläimille: fluorokinolonit (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien perusteella osittain 2023 alkaen)	FINRES-Vet -ohjelmassa tuotantoeläinten biomassaan (PCU) suhteutettu CIA-mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) eläinlääkkeiden myyntimää- rien perusteella. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A19	—ihmisille kriittisen tärkeiden mikrobi- lääkkeiden käyttömäärät eläimille: 3. ja 4. polven kefalosporiinit (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömää- rien perusteella osittain 2023 alkaen)	FINRES-Vet -ohjelmassa tuotantoeläinten biomassaan (PCU) suhteutettu CIA-mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) eläinlääkkeiden myyntimää- rien perusteella. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A19	—seuraeläimille (tablettien myynti kg vai- kuttavaa ainetta)	FINRES-Vet -ohjelmassa seuraeläinten antibioottitablettien myyntimäärät. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A17	Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%) — säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%) — kohdennetusti tarkastetut kohteet (%)	Säännöllisesti tarkastettavat kohteet ja kohdennetusti valittavat tarkastus- kohteet.	Ruokavirasto

A17	Vaatimukset täyttävien lannoitevalmistei- den osuus kohdennetusti tarkastetuista lannoitenäytteistä (%)	Kohdennetusti tarkastetut näytteet: lannoitevalmisteiden valmistuksen val- vonta, markkinavalvonta ja tuonnin näytteet. Säädösten vastaisina on huo- mioitu tapahtumat, joille on annettu huomautus, määräys, kehotus tai kielto	Ruokavirasto
A17	Vaatimukset täyttävien valvontakohteiden osuus (kasvinsuojeluaineet ja kasvinsuoje- luaineiden käyttö) (%)	Kohdennetusti tarkastettavat kohteet (kasvinsuojeluaineet sekä kasvinsuo- jeluaineiden käyttö)	Ruokavirasto
A17	Vaatimukset täyttävien rehunäytteiden osuus (%): elintarviketuotantoeläinten re- huissa esiintyvät haitalliset ja kielletyt ai- neet sekä eliöt.		Ruokavirasto
	Maaseudun kehittämisen tunnusluvut
A31	Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toi- mipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %	Luvut koskevat Manner-Suomea. Tilastokeskus kokoaa maaseutuindikaattoritiedot ja tietojen aikasarjat poh- jautuvat pääsiassa Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot kuntapohjaisen Kaupunki-maaseutuluokituksen ja tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (Ohjelmakausi 2014-2020).	Tilastokeskus, maaseutuindikaat- torit
A32	Työllisyysaste yhteensä — harvaan asuttu maaseutu — ydinmaaseutu — kaupunkien läheinen maaseutu — kaupungit	Luvut koskevat Manner-Suomea. Tilastokeskus kokoaa maaseutuindikaattoritiedot ja tietojen aikasarjat poh- jautuvat pääsiassa Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot paikkatietopohjai- sen Kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan (Ohjelmakausi 2014-2020).	Tilastokeskus, maaseutuindikaat- torit
A33	Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja ke- säasukkaiden osuus väestöstä, %	Luvut koskevat Manner-Suomea. Tilastokeskus kokoaa maaseutuindikaattoritiedot ja tietojen aikasarjat poh- jautuvat pääsiassa Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot kuntapohjaisen Kaupunki-maaseutuluokituksen ja tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (Ohjelmakausi 2014-2020).	Tilastokeskus, maaseutuindikaat- torit
A33	Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, %
A33	Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, %
	Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014—2022
A16	Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl	Maaseutuohjelman 2014-2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016. Rahoituskauden 2014-2020 toteutuma esitetään päättyneiden hank- keiden osalta. Kausi 2014-2022 sisältää myös maaseutuohjelmaan vuosille 2021-2022 sisältyvät elpymisvälineen lisävarojen tavoitteet. Hankkeiden to- teutusaika päättyy vuonna 2025. Lukumäärät ovat Manner-Suomen maa- seudun kehittämisohjelmasta saatuja toteumatietoja.	Ruokavirasto/Hyrrä
A16	Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl		Ruokavirasto/Hyrrä
A31	Tuetut yritykset, kpl		Ruokavirasto/Hyrrä
A32	Luodut uudet työpaikat		Ruokavirasto/Hyrrä
A31	Koulutuksiin osallistuneet, hlöä		Ruokavirasto/Hyrrä

Document Metadata

Table of Contents

Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston välinen tulossopimus 2022 – 2026

Document Metadata