Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Jyväskylän kaupungin ja valtion välillä
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Jyväskylän kaupungin ja valtion välillä
2021-2027
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
1. Sopimusosapuolet
Jyväskylän kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä TEM).
Muut yhteistyöosapuolet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen maakuntaliitto ja Keski-Suomen ELY-keskus.
2. Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan rakentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi ja ekosysteemeiksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivisten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mahdollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoiminnan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet.
3. Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainvälisesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopimuksen painopistealueilla.
Jyväskylän kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee kaupungin innovaatiovetoista kasvua, kansainvälistymistä, kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä työllisyyttä ja osaamista. Toimenpiteet kohdistuvat pitkäjänteisesti seuraavassa kohdassa 4 kuvattuihin strategisiin painopistealueisiin.
Jyväskylää vahvistetaan kansainvälisesti vetovoimaisena korkean osaamisen koulutuskaupunkina ja tutkimuksen keskuksena. Yritysten kasvua edistetään mm. kaupunkikehitysalustoilla, arvoverkoilla ja kumppanuuksilla sekä korkeakoulujen kanssa yhteisellä start-up yhtiöllä. Resurssien viisas käyttö ja digitalisaation edistäminen ovat myös tavoitteena kaupungin toiminnassa. Jyväskylässä on kansalliset, vahvat perinteet monialaisen yhteistyön juurruttamisesta tutkimuksessa ja osaamisen kehittämisessä.
Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä Keski- Suomen maakuntaliiton yhtenevät, strategiset kärjet ovat liikunta ja hyvinvointitalous sekä uusiutuva teollisuus, jossa kärkenä ovat bio- ja kiertotalous. Nämä painopisteet ovat linjassa vihreän ja digitaalisen siirtymän näkökulmiin.
4. Strategiset painopistealueet 2021-2027
Jyväskylän kaupunki yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa on määritellyt strategisen tason painopisteiksi liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin sekä uudistuvan teollisuuden. Jyväskylän kaupungilla ja korkeakouluilla on tahtotila rakentaa yhteistyötä ja halu toimia verkoston veturikaupunkina liikunnan, terveydenedistämisen ja hyvinvoinnin teemassa.
4.1 Liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemi
Globaalit trendit ja myös viimeaikainen Covid-19 pandemia osoittavat ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin merkittävyyden kansainvälisesti. Kansalaisten sairastavuuden ja terveydenhuollon tehokkuuden SOTE-painotteisuuden rinnalle on viime aikoina noussut HYTE-keskittynyt terveyden edistämiseen ja ennakointiin perustuva hyvinvointitalous.
Jyväskylän kaupungin strategiassa liikuntapääkaupunki on keskeinen teema. Jyväskylän yliopiston ihmis- ja liikuntatieteellinen osaaminen ja tutkimus ovat alansa huippua ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu pureutuu koulutuksella ja soveltavalla tutkimuksella yritysten ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tarpeisiin.
Visiona on luoda liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin kasvuliiketoiminnalle parempia edellytyksiä Suomessa sekä ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja edistää ihmiskunnan hyvinvointia. Xxxx toimijoita kytketään vaikuttavaan kansainväliseen arvoverkostoon ja hyvinvoinnin ajatusjohtajuus ankkuroidaan Suomeen. Jyväskylään syntyy vuoteen 2027 mennessä liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin fyysinen ja digitaalinen kokeilu- ja innovaatioympäristö, jota vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista tukevilla kehittämistoimilla sekä innovatiivisten julkisten hankintojen avulla.
Digitalisaation merkittävänä trendinä on digiterveyden kasvu ja uuden teknologian mahdollisuudet. Hyvinvointi- ja terveysdatan kerääminen, analysointi, rikastaminen ja palauttaminen käyttäjälle vaikuttavasti perustuu avoimeen ekosysteemiin. Tämän toteuttaminen edellyttää monitoimijaympäristön integroivaa operointia, osallistuvien yritysten digitaalisen kyvykkyyden parantamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa (mm. lohkoketjuteknologiat) ja vahvaa kyberturvallisuutta. Hankkeella vastataan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) kohtiin 3-5,8 ja 16. Hippos -kaupunkikehityshankkeessa on tavoitteena älykäs ja hiilineutraali liikunta- ja osaamiskeskus, jossa toteutetaan älykkäitä, alueellisia energiaratkaisuja ja arvioidaan ympäristösuorituskykyä ja -luokitusta.
4.1.1Toimenpidekokonaisuus: Kansallinen ja kansainvälinen verkosto
Arvoverkostossa hyvinvointi-ilmiöiden tutkimus ja osaamisen kehittäminen on keskeinen, eurooppalaisesti vaikuttava painopistealue. Suomalaisten korkeakoulujen ja VTT:n kanssa tehostetaan tutkimuksen ja osaamisen hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Alan yrityksistä muodostetaan vahva ja laajeneva arvoverkko, joka luo yhteistarjoomaa kansainvälisille markkinoille ja yhteisille asiakkaille. Tavoitteena on lisätä myös julkisen ja kolmannen sektorin, erityisesti seuratoiminnan innovatiivisuutta ja uusiin arvoverkostoihin perustuvia public-private-yhteistyömalleja tuloksekkaasti.
Tavoite 2023: Verkosto kokoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön ja yhteiskehittämiseen muita teemaan erikoistuvia kaupunkeja Suomessa (erityisesti Turku, Kuopio, Lahti + Kajaani ja Kokkola) ja tutkimuslaitoksia mm. VTT.
Tavoite 2027: Arvoverkostotavoite laajenee kansallisesta pohjoismaiseksi, ekosysteemi eurooppalaisella ajatusjohtajuudella on rakentumassa.
4.1.2 Toimenpidekokonaisuus: Osaamis- ja innovaatioympäristöt
Jyväskylän kaupunki panostaa lähivuosina yli 30 M€ liikunnan ja osaamisen kiinteistö- kehityshankkeeseen, josta muodostuu yksi Pohjoismaiden suurimmista sisäliikuntakeskuksista. Hankkeen kokonaiskustannus on 160 M€. Jyväskylän Hippoksen kaupunkikehityshanke muodostaa pohjan vaikuttavalle liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin innovaatioekosysteemille. Sairaala Nova ympäristön kaupunkikehityshanke täydentää terveydenedistämisen oppimisen ja osaamisen teemoilla. Tavoitteena on synnyttää laaja hankekokonaisuus, jonka tuloksena on kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamis- ja kokeiluympäristö, myös digitaalisesti. Ympäristöllä on liityntä European Digital Innovation Hub -hakuun liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin teemalla.
Tavoite 2023: Hyvinvointiin ja suorituskykyyn liittyvälle dataliiketoiminnalle on luotu alustatalouden malli, joka synnyttää eri kokoisten yritysten yhteisen skaalautuva kasvualustan. DAAS-palvelumallin pilotointi käynnissä.
Tavoite 2027: Hippoksen ja Kukkulan yhteinen osaamisen ja oppimisen innovaatioympäristö, ytimenään liikuntatieteellisen ja KIHUn laboratoriot ja JAMKin hyvinvointiyksikkö, sekä sairaala Nova. Ekosysteemi houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja globaalien yritysten TKI- yksiköiden sijoittumista ekosysteemiin edistetään.
4.1.3 Toimenpidekokonaisuus: Kasvuliiketoiminta
Start-up yrityksille, yksityisille sijoittajille ja suuryrityskumppaneille rakennetaan alusta vauhdittamaan kasvun edellytyksiä avaamalla uusia markkinoita ja vahvistamalla yritysten rahoitusvalmiuksia. Kasvu- ja kiihdyttämöohjelmia toteutetaan notkeasti kansainvälisten toimijoiden kanssa, jolloin sekä pääoma että yritykset liikkuvat verkostossa. Jyväskylän kansainvälistä sijoittajaverkostoa (esim. EBAN) hyödynnetään sijoitusten hankinnassa.
Eurooppalainen hyvinvoinnin verkostot kuten ECHAlliance tarjoavat avauksia uuteen markkinaan.
Tavoite 2023: Synnyttää vähintään 5-7 kahdenvälistä kansallista yhteistyötä hyvinvoinnin ja suorituskyvyn arvoverkostojen uusissa kasvuohjelmissa.
Tavoite 2027: Synnyttää kansallisia, pitkäjänteisiä (3-5v), ja/tai monenvälisiä yhteistyösopimuksia kasvuohjelmien välisestä yhteistuotannosta sekä kansainvälisiä ekosysteemikumppanuuksia Suomeen.
4.2 Uudistuvan teollisuuden ekosysteemi
Keski-Suomen uudistuvan teollisuuden ekosysteemin tavoitteena on toimia aktiivisena osallistujana kansallisen ja kansainvälisen teollisuusympäristön kehittymisessä.
Ekosysteemin painopistealueita ovat teolliset palveluympäristöt, teollisuuden digitalisaatio ja uudet materiaali- ja valmistusteknologiat. Teollisuuden kehittämistä ohjaavat kestävän kehittämisen tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista edistävät yritysten digitalisaatio sekä uusimpien materiaali- ja valmistusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnan kasvussa. Teollisuuden liiketoiminnan kasvu perustuu yritysten väliseen yhteiskehittämiseen ja yhteiseen arvopohjaan. Keski-Suomessa yritysryhmien välinen ekosysteemityö on käynnistynyt jo yli 10 vuotta sitten. Tällaista yhteistyötä toteutetaan mm. uudella toimintamallilla Jyväskylän Eteläporttiin syntyvässä uuden ajan älykkäässä fyysisessä ja virtuaalisessa teknologiaympäristössä.
Tutkimuksen ja osaamisen näkökulmasta paikallisena ja kansainvälisenä vahvuutena ovat Jyväskylän yliopiston huippuyksiköt Nano Science Center NSC ja Kiihdytinlaboratoriot JYLF- ACCLAB. Yliopistossa tehtävän mm. nanoteknologian perustutkimuksen pohjalta Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sen soveltavan materiaalitutkimuksen huippukeskus CAMS, Robotics Center ja kyberturvallisuuden JyvSecTec tekevät soveltavaa tutkimusta. Soveltavan tutkimuksen tuella tapahtuva teollisuuden uudistuminen edistää uuden liiketoiminnan syntymistä bio- ja kiertotalouden alalle sekä edistää vähähiilisten ja resurssiviisaiden tuotantoratkaisujen käyttöönottoa.
Strategisina tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen kärkinä ovat uudet materiaalitekniset ratkaisut ja niiden testaus, Joustavat, uudet valmistusteknologiat sekä uudet, itsensä tiedostavat valmistusjärjestelmät, kuten Industry 5.0:n koelinjat ja niiden mallinnus.
Digitalisoitavissa ja automatisoitavissa prosesseissa kyberturvallisuus on yksi digitalisaation mahdollistajista ja edellytyksistä.
4.2.1 Toimenpidekokonaisuus: Arvoverkosto ja yritysten innovaatiokyvykkyyden lisääminen
Arvoverkostoissa yritysryhmien yhdessä tuottamilla tuote- ja palveluratkaisuilla tähdätään niin EU:n sisämarkkinoille kuin globaaleille markkinoille. Tuote- ja palveluratkaisuja tuotetaan teollisuudelle ja kuluttajille. Toimijoina ovat alueella kansainvälisesti toimivat suuryritykset sekä alueen pk-yritykset ja tutkimus- sekä tuotekehitysyksiköt. Business Jyväskylän
arvoverkkokonseptia hyödynnetään osana pk-yritysten aktivointia ja tuotekehityssparrausta. Yritysverkoston aktivoinnilla lisätään yksityisen rahoituksen osuutta tutkimus- ja kehityskeskuksen toiminnan laajentamisessa ja soveltavassa tutkimuksessa, tavoitteena on helppo ja nopea kiinnittyminen tutkimus- ja tuotekehitysalustoille (mallia JyvSEcTEC).
Soveltavan tutkimuksen yrityskumppaneiksi toimintaympäristöön ja ekosysteemiin haetaan paikallisia pk-yrityksiä, joita kytketään arvoverkkotyöhön kansainvälisten suuryrityksiä kanssa. Alan kansainvälisten osaajien ja yritysten tki-yksiköiden sijoittumisia Suomeen edistetään aktiivisesti. Materiaaliteknologian ja valmistuksen ekosysteemi toimii osana kansallista uudistuvan teollisuuden ekosysteemiä.
Tavoite 2023: Keski-Suomen alueen uudistuva pk-yrityssektori ja sen osaaminen kartoitettu ja avoimen, yhteisen tuotekehitysalustan kehittäminen käynnissä. Eteläportin digitaalinen kaksonen toiminnassa.
Tavoite 2027: Kansainväliset kumppanuudet (esim. EFFRA; GREEN DEAL:n kautta) tuovat paikallisten yritysten arvoverkkoon hyödyllisiä kumppanuuksia. Teollista valmistusta ja sitä tukevia palveluita tarjoaville yrityksille rakentuu uuden ajan älykäs teknologiaympäristö, sekä laajat yritystarjoamien kokonaisuudet ovat käytössä.
4.2.2 Toimenpidekokonaisuus: Materiaaliteknologian ja valmistuksen TKI- infrastruktuurin vahvistaminen
PK-teollisuudella on tarve lisätä kansainvälisen tason materiaali- ja automaatio-osaamista. Visiona on korkeakoulujen materiaaliteknologian TKI-infrastruktuurin kehittäminen kansainvälisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi, sen tehokas yhteiskäyttö ja yritysten erityisesti pk-yritysten vaivaton telakoituminen tutkimusalustoille. Investointikohteina ovat materiaaliteknologian ja valmistuksen tutkimus- ja tuotekehityskeskus ADDVA, kustannus- ja resurssioptimoitu joustava, kognitiivinen valmistuksen ja tavarankäsittelyn ympäristö sekä NSC Finland poikkitieteellinen nanotieteen keskus ja kiihdytinpohjainen alusta teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Näistä muodostuu ainutlaatuinen osaamiskeskittymä, joka houkuttelee osaamisellaan myös kansainvälisiä tki-yksiköitä ja osaajia.
Tavoite 2023: Tutkimusympäristön kehitys ja suunnittelu, tki-infrastruktuurin hyödyntämiseen tehostetut kumppanuusmalleja pilotoidaan.
Tavoite 2027: Ensimmäinen uusi kansainvälisen yrityksen tki-keskus sijoittuu ja materiaaliteknologian tutkimus- ja tuotekehitysympäristön 1. vaihe on rakentumassa.
5. Sopimuksen rahoitus
Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja soveltuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansallisesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueellisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Jyväskylän kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40% ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60% (EU ja valtio).
Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan erikseen hyödyntää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.
6. Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tukikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ohjelma-asiakirjaan.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita.
Toimeenpanoliitettä käytetään jatkossa sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopimuksen toteutuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.
Ekosysteemisopimusta varten Jyväskylän kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Jyväskylän kaupunki ja muut paikallisesti tarpeellisiksi katsotut yhteistyötahot, Jyväskylän Yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen maakuntaliitto ja ELY-keskus. Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mainittujen strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä toteutuksen seurannasta.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mukana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tarkoituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopimusten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten välillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopimusta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta.
Tarkistaminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti.
Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027. Allekirjoitukset
Xxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Elinkeinoministeri kaupunginjohtaja
Työ- ja elinkeinominisreriö Jyväskylän kaupunki