Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
►B Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS
niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä
(EUVL L 323, 7.12.2017, s. 3)
sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:
►M1 Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä niiden kasvihuonekaa sujen päästökauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevalla sopimuk sella perustetun sekakomitean päätös N:o 2/2019, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019
virallinen lehti
N:o sivu päivämäärä
Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS
niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’, sekä
SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ’Sveitsi’, jäljempänä ’osapuolet’, jotka
OVAT TIETOISIA ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vä hentämiseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvittavien kansainvälis ten toimien aiheuttamasta maailmanlaajuisesta haasteesta;
PANEVAT MERKILLE kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasupääs töjen vähentämiseksi, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistynei den Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja sen Kioton pöytäkir jan;
OTTAVAT HUOMIOON, että Sveitsin ja unionin yhteisenä tavoitteena on vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen;
OVAT TIETOISIA siitä, että unionin ja Sveitsin päästökauppajärjestel mien muutokset tulevia päästökauppakausia varten saattavat edellyttää tämän sopimuksen tarkastelua uudelleen, jotta vähintään pidetään ennal laan osapuolten päästöjen vähentämissitoumusten eheys;
TIEDOSTAVAT, että päästökauppajärjestelmät ovat tehokas väline kasvi huonekaasupäästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti;
KATSOVAT, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen yhteen järjestel mien välisen päästöoikeuksien kaupan mahdollistamiseksi edistää vakai den kansainvälisten hiilimarkkinoiden luomista ja vahvistaa edelleen järjestelmänsä yhteen kytkeneiden osapuolten ponnisteluja päästöjen vä hentämiseksi;
KATSOVAT, että kytkemällä päästökauppajärjestelmät yhteen olisi väl tettävä hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen yhteen kytkettyjen järjestel mien välillä ja olisi varmistettava yhdistettyjen hiilimarkkinoiden asian mukainen toiminta;
OTTAVAT HUOMIOON kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä ’direktiivi 2003/87/EY’, perustetun unionin päästökauppajärjestelmän sekä hiilidioksidia koskevalla Sveitsin lailla ja sen asetuksella perustetun Sveitsin päästökauppajärjestelmän;
PALAUTTAVAT MIELIIN, että Norja, Islanti ja Liechtenstein osallistuvat unionin päästökauppajärjestelmään;
OTTAVAT HUOMIOON, että tämän sopimuksen ratifioinnin ajankohdasta riippuen järjestelmien välisen yhteyden olisi oltava toiminnassa 1 päi västä tammikuuta 2019 tai 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen tämän kuitenkaan rajoittamatta sitä, että Sveitsi tai unioni soveltavat keskeisiä perusteita aikaisemmin, ja tämän sopimuksen väliaikaista soveltamista;
OVAT TIETOISIA siitä, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen yh teen edellyttää pääsyä arkaluonteisiin tietoihin sekä niiden vaihtoa osa puolten välillä ja sen vuoksi asianmukaisia turvatoimia;
TOTEAVAT, että tämä sopimus ei vaikuta säännöksiin, joilla osapuolet asettavat tavoitteensa sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisel le, jotka eivät kuulu niiden päästökauppajärjestelmien soveltamisalaan;
TUNNUSTAVAT, että tällä sopimuksella ei rajoiteta Sveitsin ja Ranskan välisiä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka liittyvät EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg
-lentoaseman kahdenväliseen asemaan, sellaisena kuin siitä määrätään yleissopi muksella ”Convention franco-suisse du 4 juillet 1949 relative à la const ruction et à l'exploitation de l'aéroport de Bâle-Mulhouse”, edellyttäen, että kahdenvälisessä sopimuksessa noudatetaan tässä sopimuksessa mää ritettyjä keskeisiä perusteita ja teknisiä määräyksiä;
TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset on laadittu ottaen huomioon läheiset yhteydet ja erityinen suhde Sveitsin ja unionin välil lä;
SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI Pariisissa 12 päivänä joulukuuta 2015 pidetyssä UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssissa saavutettuun sopi mukseen ja tiedostavat, että kyseisestä sopimuksesta johtuvia tilinpito kysymyksiä tarkastellaan ajallaan,
OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Tavoite
Tällä sopimuksella luodaan yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välillä.
2 artikla
Keskeiset perusteet
Osapuolten päästökauppajärjestelmien on täytettävä vähintään liitteessä I määrätyt keskeiset perusteet.
TEKNISET MÄÄRÄYKSET
3 artikla
Rekisterit
1. Osapuolten rekisterien on täytettävä liitteessä I olevassa C osassa määrätyt perusteet.
2 Unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjes telmän välisen yhteyden toteuttamiseksi luodaan suora yhteys unionin rekisterin Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekiste rin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välillä, mikä mahdollistaa kum massa tahansa osapuolten päästökauppajärjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien siirron rekisterien välillä.
3. Rekisterien väliseen yhteyteen pätevät muun muassa seuraavat:
a) sitä hallinnoi Sveitsin puolesta Sveitsin rekisterinvalvoja ja unionin puolesta unionin keskusvalvoja,
b) sitä käytetään kullakin oikeudenkäyttöalueella sovellettavan lainsää dännön mukaisesti,
c) sitä tuetaan liiketoimien mahdollistamiseksi automaattisilla proses seilla, jotka on sisällytetty sekä Sveitsin rekisteriin että unionin re kisteriin,
d) se toteutetaan siten, että varmistetaan mahdollisuuksien mukaan yh denmukainen toimivuus Sveitsin rekisterin ja unionin rekisterin käyt täjille.
4. Sveitsin rekisterinvalvoja, unionin keskusvalvoja tai molemmat valvojat yhdessä voivat väliaikaisesti sulkea rekisterien välisen yhteyden järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi sovellettavan Sveitsin ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Osapuolten on ilmoitettava mahdollisimman varhain järjestelmän huol losta, tietoturvaloukkauksesta tai turvallisuusriskistä johtuvasta rekiste rien välisen yhteyden väliaikaisesta sulkemisesta ja pidettävä väliaikai nen sulkeminen mahdollisimman lyhyenä.
5. Osapuolten on toimittava viipymättä ja tiiviissä yhteistyössä käyt täen oikeudenkäyttöalueellaan käytettävissä olevia toimenpiteitä petosten torjumiseksi ja yhteen kytkettyjen osapuolten päästökauppajärjestelmien markkinoiden eheyden säilyttämiseksi. Yhteen kytketyn osapuolten päästökauppajärjestelmän yhteydessä Sveitsin rekisterivalvojan, unionin keskusvalvojan ja unionin jäsenvaltioiden kansallisten valvojien on työs kenneltävä yhdessä minimoidakseen riskin rekistereihin liittyvästä pe toksesta, väärinkäytöstä tai rikollisesta toiminnasta, vastatakseen tällai siin tapauksiin ja suojellakseen rekisterien välisen yhteyden eheyttä. Valvojien sopimat toimenpiteet petosriskiin, väärinkäytökseen tai rikol liseen toimintaan vastaamiseksi hyväksytään sekakomitean päätöksellä.
6. Sveitsin rekisterivalvojan ja unionin keskusvalvojan on määritet tävä yhteiset toiminnalliset menettelyt, jotka liittyvät teknisiin tai muihin seikkoihin, jotka ovat tarpeen järjestelmien yhteen kytkemisen toimin nan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Valvojien laatimat yhteiset toiminnalliset menettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.
8. Rekisterien välisen yhteyden täytäntöönpanoa ja toimintaa koske vat ratkaisua edellyttävät kysymykset ratkaistaan kuulemalla nopeasti Sveitsin rekisterivalvojaa ja unionin keskusvalvojaa sekä määritettyjen yhteisten toiminnallisten menettelyjen mukaisesti.
4 artikla
Päästöoikeudet ja kirjanpito
1. Päästöoikeudet, joita voidaan käyttää vaatimusten noudattamiseen yhden osapuolen päästökauppajärjestelmässä, on tunnustettava vaatimus ten noudattamista varten toisen osapuolen päästökauppajärjestelmässä.
’Päästöoikeudella’ tarkoitetaan oikeutta päästää ympäristöön yksi hiilidi oksidiekvivalenttitonni tiettynä ajanjaksona; päästöoikeus on myönnetty unionin päästökauppajärjestelmässä tai Sveitsin päästökauppajärjestel mässä ja sitä voidaan käyttää vaatimusten täyttämiseen unionin päästö kauppajärjestelmässä tai Sveitsin päästökauppajärjestelmässä.
2. Yhdessä päästökauppajärjestelmässä asetettuja tiettyjen päästöoike uksien käyttöä koskevia olemassaolevia rajoituksia voidaan soveltaa toisessa päästökauppajärjestelmässä.
3. Rekisterinvalvojien ja tilinhaltijoiden on voitava tunnistaa päästö kauppajärjestelmä, jossa päästöoikeus on myönnetty ainakin päästöoike uden sarjanumeron maakoodin perusteella.
4. Kunkin osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle vähintään vuosittain hallussaan olevien toisessa päästökauppajärjestelmässä myön nettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä sekä niiden toisessa päästö kauppajärjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien määrä, jotka on palautettu vaatimusten noudattamiseksi tai mitätöity vapaaehtoisesti.
5. Osapuolten on pidettävä kirjaa päästöoikeuksien nettovirroista UNFCCC:ssä hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja -sääntöjen mukai sesti, kun ne ovat tulleet voimaan. Tämä mekanismi määritetään tämän sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään sekakomitean päätöksellä.
6. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tultua voimaan osapuol ten on siirrettävä tai hankittava riittävä määrä sallittuja päästömääräyk siköitä, jotka ovat voimassa Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella, sovituin välein, ja jos sopimus irtisanotaan 16 artiklan mukaisesti, las keakseen päästöoikeuksien nettovirrat osapuolten välillä siinä määrin kuin päästökauppajärjestelmän toiminnanharjoittajat ovat palauttaneet tällaisia päästöoikeuksia vaatimusten noudattamiseksi ja siinä määrin kuin tällaiset päästöoikeudet edustavat Kioton pöytäkirjan liitteeseen A sisällytettyjä päästöjä. Kyseisiä liiketoimia koskeva mekanismi määrite tään tämän sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään sekakomitean pää töksellä sen jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan muutos on tullut voimaan. Kyseinen liite sisältää myös sopimuksen sallittujen päästömääräyksiköi den ensimmäiseen kansainväliseen siirtoon sovellettavasta tuoton osuu den hallinnoinnista.
Huutokauppa
1. Osapuolet voivat myydä päästöoikeuksia ainoastaan huutokaupalla.
2. Kumman tahansa päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toi minnanharjoittajat voivat hakea lupaa tehdä tarjous päästöoikeuksien huutokaupoissa. Kumman tahansa päästökauppajärjestelmän piiriin kuu luville toiminnanharjoittajille on annettava pääsy tällaisiin huutokaup poihin syrjimättömällä tavalla. Huutokauppojen riippumattomuuden var mistamiseksi huutokauppoihin osallistumisen hakumahdollisuus voidaan laajentaa ainoastaan sellaisiin muihin osallistujien luokkiin, joita sään nellään jonkin osapuolen lainsäädännöllä tai joille on annettu erityinen lupa osallistua huutokauppoihin.
3. Huutokauppaaminen on suoritettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla sekä liitteessä I olevassa D osassa määrättyjen perusteiden mukaisesti.
III LUKU
ILMAILU
6 artikla
Ilmailutoiminnan sisällyttäminen
Osapuolten on sisällytettävä ilmailutoiminta päästökauppajärjestelmiinsä liitteessä I olevassa B osassa määrättyjen keskeisten perusteiden mukai sesti. Ilmailutoiminnan sisällyttämisessä Sveitsin päästökauppajärjestel mään on noudatettava samoja periaatteita kuin unionin päästökauppajär jestelmässä, erityisesti kattavuutta, päästökattoa ja päästöoikeuksien ja koa koskevien sääntöjen osalta.
7 artikla
Tämän sopimuksen tarkasteleminen uudelleen ilmailutoimintaa koskevissa muutostapauksissa
1. Jos unionin päästökauppajärjestelmässä tehdään ilmailutoimintaan liittyviä muutoksia, sekakomitea tarkastelee uudelleen tähän liittyvää liitteessä I olevaa B osaa 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
2. Sekakomitea kokoontuu joka tapauksessa vuoden 2018 loppuun mennessä tarkastellakseen uudelleen tämän sopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä, jotka koskevat ilmailutoiminnan sisällyttämisen laajuutta, 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
IV LUKU
ARKALUONTEISET TIEDOT JA TURVALLISUUS
8 artikla
Arkaluonteiset tiedot
1. ’Arkaluonteisilla tiedoilla’ tarkoitetaan joko suullisessa, visuaa lisessa, sähköisessä, magneettisessa tai asiakirjamuodossa olevia tietoja ja aineistoa, mukaan lukien laitteet ja teknologia, joita on toimitettu tai
vaihdettu osapuolten välillä tähän sopimukseen liittyen ja i) joiden lu vaton ilmitulo voisi aiheuttaa eriasteista vahinkoa tai haittaa Sveitsin, unionin tai yhden tai useamman unionin jäsenvaltion eduille; ii) jotka on suojattava luvattomalta ilmitulolta jonkin osapuolen turvallisuusetujen vuoksi; ja iii) jotka jokin osapuolista on merkinnyt arkaluonteisiksi.
2. Rajoittamatta osapuolten lakien ja asetusten soveltamista kunkin osapuolen on suojattava arkaluonteisia tietoja erityisesti luvattomalta ilmitulolta tai eheyden menetykseltä liitteissä II, III ja IV määrättyjen tietoturvavaatimusten, turvallisuusluokkien ja käsittelyohjeiden mukai sesti. ’Käsittelyyn’ kuuluu arkaluonteisten tietojen tai niihin sisältyvien muiden tietojen luontia, muokkaamista, säilytystä, siirtoa tai tuhoamista.
9 artikla
Turvallisuusluokat
1. Kukin osapuoli on yksin vastuussa julkaisemiensa tietojen merkit semisestä arkaluonteisiksi sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluo kan alentamisesta tai poistamisesta. Jos molemmat osapuolet yhteisesti julkaisevat arkaluonteisia tietoja, osapuolten on sovittava yhdessä mer kitsemisestä ja turvallisuusluokasta sekä turvallisuusluokan alentami sesta tai poistamisesta.
2. Arkaluonteisten tietojen merkintänä on oltava ETS KRIITTINEN, ETS ARKALUONTEINEN tai ETS RAJOITETTU liitteessä III mää rättyjen turvallisuusluokkien mukaisesti.
3. Tiedot julkaisevan osapuolen arkaluonteisten tietojen alkuperäisen lähettäjän on alennettava arkaluonteiset tiedot alempaan turvallisuus luokkaan heti, kun ne eivät enää edellytä korkeamman tason suojelua, ja poistettava turvallisuusluokkamerkintä heti, kun tiedot eivät enää edellytä suojaa luvattomalta ilmitulolta tai eheyden menetykseltä.
4. Tiedot julkistavan osapuolen on ilmoitettava vastaanottavalle osa puolelle kaikista uusista arkaluonteisista tiedoista ja niiden turvallisuus luokasta sekä kaikista turvallisuusluokan alentamisista tai turvallisuus luokkamerkinnän poistamisista.
5. Osapuolten on laadittava yhteinen luettelo arkaluonteisista tie doista ja ylläpidettävä sitä.
V LUKU
LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN
10 artikla
Lainsäädännön kehittyminen
1. Tällä sopimuksella ei rajoiteta kummankaan osapuolen oikeutta muuttaa tai antaa tämän sopimuksen kannalta merkityksellistä lainsää däntöä, mukaan lukien oikeus hyväksyä tiukempia suojatoimenpiteitä.
2. Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti vii pymättä, jos se laatii lainsäädäntöä alalla, joka on merkityksellinen tä män sopimuksen kannalta. Tätä varten sekakomitean on luotava prosessi säännöllistä tietojenvaihtoa ja kuulemista varten.
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen jälkeen kumpi ta hansa osapuoli voi pyytää tätä koskevaa keskustelua sekakomiteassa 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityisesti sen arvioimiseksi, vaikuttai siko lainsäädäntö suoraan liitteessä I määrättyihin perusteisiin.
4. Kun yksi osapuolista antaa ehdotuksen säädökseksi, joka on mer kityksellinen tämän sopimuksen kannalta, siitä on toimitettava kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.
5. Kun yksi osapuolista antaa säädöksen, joka on merkityksellinen tämän sopimuksen kannalta, siitä on toimitettava kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.
6. Jos sekakomitea päättelee, että säädös vaikuttaa suoraan liitteessä I määrättyihin perusteisiin, sen on päätettävä vastaavasta muutoksesta asiaa koskevaan liitteen I osaan. Kyseinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sekakomitean käsiteltä väksi.
7. Jos päätöstä liitteen I muuttamisesta ei voida tehdä 6 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, sekakomitea tutkii kahdeksan kuukauden ku luessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, kaikkia muita mah dollisuuksia tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan jatkamiseksi, ja tekee kaikki tämän edellyttämät päätökset.
11 artikla
Koordinointi
1. Osapuolten on koordinoitava toimintaansa aloilla, jotka ovat mer kityksellisiä tämän sopimuksen kannalta, ja erityisesti liittyen liitteissä määrättyihin perusteisiin, jotta varmistetaan tämän sopimuksen asianmu kainen täytäntöönpano ja osapuolten päästökauppajärjestelmien jatkuva eheys sekä vältetään hiilivuoto ja yhteen kytkettyjen päästökauppajär jestelmien välisen kilpailun kohtuuton vääristyminen.
2. Tällainen koordinointi toteutetaan erityisesti virallisen ja epäviral lisen tietojen vaihdon tai toimittamisen avulla sekä osapuolen pyynnöstä sekakomiteassa toteutettavien kuulemisten avulla.
VI LUKU
SEKAKOMITEA
12 artikla
Sekakomitean kokoonpano ja toiminta
1. Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu osapuolten edustajista.
3. Sekakomitean tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tekemät päätökset ovat voimaan tultuaan osapuolia sitovia, ja osapuolten on toteutettava tarvittavat toimet niiden täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi.
4. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Molempien osapuolten on sovittava sekakomitean tekemistä päätöksistä.
5. Sekakomitea voi päättää sellaisten alakomiteoiden tai työryhmien perustamisesta, jotka voivat avustaa sitä sen tehtävien hoitamisessa.
13 artikla
Sekakomitean tehtävät
1. Sekakomitea hallinnoi tätä sopimusta ja varmistaa sen moitteetto man täytäntöönpanon.
2. Sekakomitea voi päättää uuden liitteen hyväksymisestä tähän so pimukseen tai tässä sopimuksessa jo olevan liitteen muuttamisesta.
3. Sekakomitea keskustelee muutoksista, joita jompikumpi osapuo lista on ehdottanut tämän sopimuksen artikloihin. Jos sekakomitea kan nattaa ehdotusta, se toimittaa ehdotuksen osapuolille hyväksyttäväksi niiden sisäisten menettelyjen mukaisesti.
4. Kun tehdään pyyntö 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekakomitea keskustelee ehdotetusta lainsäädännöstä ja erityisesti siitä, johtaisiko lainsäädäntö siihen, ettei osapuolen päästökauppajärjestelmä enää täytä liitteissä määrättyjä perusteita.
5. Tämän sopimuksen soveltamisen keskeytyessä tai ennen sopimuk sen irtisanomista koskevan ilmoituksen antamista 15 tai 16 artiklan mu kaisesti sekakomitea järjestää keskustelun ja pyrkii pääsemään sopimuk seen keskeyttämisen lopettamiseksi tai irtisanomisen estämiseksi.
6. Sekakomitea pyrkii ratkaisemaan riidat, jotka osapuolet ovat saatta neet sen ratkaistaviksi, 14 artiklan mukaisesti.
7. Sekakomitea tarkastelee määräajoin uudelleen tätä sopimusta, mi käli jommassakummassa päästökauppajärjestelmässä tapahtuu merkittä vää kehitystä, mukaan lukien markkinavalvonta tai uuden päästökauppa kauden alkaminen, erityisesti sen varmistamiseksi, ettei yhteys heikennä kummankaan osapuolen kansallisia päästövähennystavoitteita tai niiden hiilimarkkinoiden eheyttä taikka moitteetonta toimintaa.
8. Sekakomitean tehtävät rajoittuvat tässä sopimuksessa määrättyihin tehtäviin.
RIITOJEN RATKAISEMINEN
14 artikla
Riitojen ratkaiseminen
1. Osapuolten on saatettava niiden väliset tämän sopimuksen tulkin taa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi.
2. Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, riita saatetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi pysyvän välitystuomioistuimen vuoden 2012 sääntöjen mukaisesti.
3. Jos tämän sopimuksen soveltaminen keskeytetään tai tämä sopi mus irtisanotaan, riitojen ratkaisumenettelyä sovelletaan edelleen 1 koh dassa tarkoitettuihin riitoihin, jotka ovat syntyneet tämän sopimuksen soveltamisen aikana.
VIII LUKU
KESKEYTTÄMINEN JA IRTISANOMINEN
15 artikla
4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen
1. Osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen seuraavissa olosuhteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista:
a) jos se katsoo, että toinen osapuoli ei noudata kokonaan tai osittain 2 artiklassa, 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä 18 artiklan 2 kohdassa määrättyjä velvoitteita.
b) jos toinen osapuoli ilmoittaa sille kirjallisesti aikomuksestaan kytkeä päästökauppajärjestelmänsä jonkin kolmannen osapuolen päästö kauppajärjestelmään 18 artiklan mukaisesti.
c) jos toinen osapuoli ilmoittaa sille kirjallisesti aikomuksestaan irtisa noa tämä sopimus 16 artiklan mukaisesti.
2. Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti päätök sestään keskeyttää tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen sekä perustelut keskeyttämiselle. Päätös tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttämisestä on julkaistava välittömästi sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle.
3. Tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttämi nen on väliaikainen. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, keskeyttäminen päät tyy, kun riita ratkaistaan 14 artiklan mukaisesti. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, keskeytys on väliaikaiselta kestoltaan kolme kuukautta. Osapuoli voi päättää lyhentää tai pidentää keskeytyk sen kestoa.
4. Keskeytyksen aikana päästöoikeuksia ei palauteta vaatimusten noudattamiseksi päästökauppajärjestelmässä, josta ne eivät ole peräisin. Kaikki muut liiketoimet ovat edelleen mahdollisia.
5. Jos sekakomiteassa ei ole pyydetty keskustelua 10 artiklan 3 koh dan mukaisesti lainsäädäntöehdotuksen toimittamisajankohdasta 10 artik lan 6 kohdassa määrättyyn määräaikaan saakka, tai kun tällainen kes kustelu on käyty ja sekakomitea on päätellyt, että uusi lainsäädäntö ei suoraan vaikuta perusteisiin, osapuolella ei ole oikeutta keskeyttää 4 ar tiklan 1 kohdan soveltamista sillä perusteella, että toinen osapuoli ei enää noudata velvoitettaan täyttää liitteessä I määrätyt perusteet.
16 artikla
Irtisanominen
1. Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa ilmoit tamalla toiselle osapuolelle päätöksestään kirjallisesti ja sekakomiteaa kuultuaan. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus on tehty toiselle osapuolelle. Päätös on julkaistava sen jälkeen, kun ilmoitus on tehty toiselle osapuolelle.
2. Jos osapuolen päästökauppajärjestelmää ei jatketa tai se lakkaute taan, tämä sopimus päättyy automaattisesti kyseessä olevan päästökaup pajärjestelmän viimeisenä toimintapäivänä.
3. Jos sopimus irtisanotaan, osapuolten on sovittava siitä, miten jat kossa käytetään tietoja ja tallennetaan tiedot, jotka niiden välillä on jo ilmoitettu, lukuun ottamatta tietoja, joita pidetään kussakin rekisterissä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, kummallakin osapuolella on oikeus pyytää ilmoitettujen tietojen poistamista.
IX LUKU
LOPPUMÄÄRÄYKSET
17 artikla
Täytäntöönpano
1. Osapuolten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta var mistetaan tämän sopimuksen, mukaan lukien sekakomitean päätökset, mukaisten velvoitteiden noudattaminen.
2. Osapuolten on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.
18 artikla
Yhteydet kolmansiin osapuoliin
1. Osapuolet voivat neuvotella kolmannen osapuolen kanssa päästö kauppajärjestelmiensä kytkemisestä yhteen.
2. Jos osapuoli neuvottelee yhteen kytkemisestä kolmannen osapuo len kanssa, sen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tiedotettava sille säännöllisesti neuvottelujen tilasta.
3. Ennen kuin osapuolen ja kolmannen osapuolen päästökauppajär jestelmät kytketään yhteen, toisen osapuolen on päätettävä, hyväksyykö se toisen päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemistä koskevan sopi muksen vai irtisanooko se tämän sopimuksen. Jos se hyväksyy toisen päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemistä koskevan sopimuksen, 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen päättyy.
4. Kun kytkeminen yhteen kolmannen osapuolen päästökauppajärjes telmän kanssa tapahtuu, tämän sopimuksen määräyksiä voidaan tarkis taa.
19 artikla
Liitteet
Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.
20 artikla
Kielet
Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espan jan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portu galin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.
21 artikla
Ratifiointi ja voimaantulo
1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, sanotun kuitenkaan rajoit tamatta 16 artiklan soveltamista.
2. Osapuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti.
3. Osapuolten on vaihdettava ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa vas ta, kun ne katsovat, että kaikki tässä sopimuksessa määrätyt, yhteen kytkemiseen liittyvät ehdot on täytetty.
4. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta sitä vuotta seuraavana vuonna, jona osapuolet ovat vaihtaneet ratifioimis- tai hy väksymiskirjat.
22 artikla
Väliaikainen soveltaminen
Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa 11–13 artiklaa sovelletaan väli aikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen.
Съставено в Берн на двадесет и трети ноември две хиляди и седемнадесета година.
Hecho en Berna el veintitrés de noviembre del año dos mil diecisiete. V Bernu dne dvacátého třetího listopadu dva tisíce sedmnáct.
Udfærdiget i Bern, den treogtyvende november to tusind og sytten.
Geschehen zu Bern am dreiundzwanzigsten November zweitausendsieb zehn.
Kahe tuhande seitsmeteistkümnenda aasta novembrikuu kahekümne kol mandal päeval Bernis.
Έγινε στη Βέρνη, στις είκοσι τρεις Νοεμβρίου δύο χιλιάδες δεκαεπτά.
Done at Bern on the twenty third day of November in the year two thousand and seventeen.
Fait à Berne, le vingt-trois novembre deux mille dix-sept.
Sastavljeno u Bernu dvadeset trećeg studenoga dvije tisuće sedamnaes te.
Fatto a Berna addì ventitré novembre duemiladiciassette.
Bernē, divi tūkstoši septiņpadsmitā gada divdesmit trešajā novembrī.
Sudarytas Berne du tūkstančiai septynioliktų metų lapkričio dvidešimt xxxxxx xxxxx.
Xxxx Xxxxxxx, a kétezer-tizenhetedik év november havának huszonhar madik napján.
Magħmul f'Bern fit-tlieta u għoxrin jum ta' Novembru tas-sena elfejn u sbatax.
Gedaan te Bern, drieëntwintig november tweeduizend zeventien.
Sporządzono w Bernie w dniu dwudziestego trzeciego listopada dwa tysiące siedemnastego roku.
Feito em Berna aos vinte e três dias do mês de novembro de dois mil e dezassete.
Întocmit la Berna la douăzeci și trei noiembrie două mii șaptesprezece. V Berne dvadsiateho tretieho novembra dvetisíc sedemnásť.
V Bernu, triindvajsetega novembra dva tisoč sedemnajst.
Tehty Bernissä kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä marras kuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista.
Utfärdat i Bern den tjugotredje november tjugohundrasjutton.
За Европейския съюз Рог la Unión Europea Za Evropskou unii
For Den Europæiske Union Für die Europäische Union Euroopa Liidu nimel
Για την Ευρωπαϊκή Ένωση For the European Union Pour l'Union européenne Za Europsku uniju
Per l'Unione europea Eiropas Savienības vārdā – Europos Sąjungos vardu Az Európai Unió részéről Għall-Unjoni Ewropea Voor de Europese Unie
W imieniu Unii Europejskiej Pela União Europeia
Pentru Uniunea Europeană Za Európsku úniu
Za Evropsko unijo Euroopan unionin puolesta För Europeiska unionen
За Конфедерация Швейцария Por la Confederación Suiza
Za Švýcarskou konfederaci For Det Schweiziske Forbund
Für die Schweizerische Eidgenossenschaft Šveitsi Konföderatsiooni nimel
Για την Ελβετική Συνομοσπονδία For the Swiss Confederation Pour la Confédération suisse
Za Švicarsku Konfederaciju Per la Confederazione Svizzera Šveices Konfederācijas vārdā –
Šveicarijos Konfederacijos vardu A Svájci Államszövetség részéről Għall-Konfederazzjoni Svizzera Voor de Zwitserse Bondsstaat
W imieniu Konfederacji Szwajcarskiej Pela Confederação Suíça
Pentru Confederaţia Elveţiană Za Švajčiarsku konfederáciu Za Švicarsko konfederacijo Sveitsin valaliiton puolesta För Schweiziska edsförbundet
KESKEISET PERUSTEET
A. Kiinteitä laitoksia koskevat keskeiset perusteet
Tämä osa tarkistetaan sopimuksen 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti siten, että pyritään säilyttämään EU:n päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökaup pajärjestelmän tämänhetkinen yhteensopivuus päästökauppakaudella 2021–2030, kuten Sveitsin hallitus on ehdottanut. Sekakomitean on varmis tettava, että tämän osan tarkistamisella säilytetään vähintään osapuolten kan sallisten päästövähennyssitoumusten luotettavuus sekä niiden hiilimarkkinoi den eheys ja asianmukainen toiminta. Lisäksi on vältettävä hiilivuotoa ja kilpailun vääristymistä yhteen kytkettyjen järjestelmien välillä.
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
1. | Päästökauppajärjestelmään osallis tumisen pakollisuus | Päästökauppajärjestelmään osallis tuminen on pakollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä lue teltuja toimintoja ja joista aiheu tuu jäljempänä mainittuja kasvi huonekaasupäästöjä. | Päästökauppajärjestelmään osallis tuminen on pakollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä luetel tuja toimintoja ja joista aiheutuu jäljempänä mainittuja kasvihuone kaasupäästöjä. |
2. | Päästökauppajärjestelmän on ka tettava ainakin kasvihuonekaasut, joista säädetään seuraavissa: | — direktiivin 2003/87/EY liite I, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 40 artiklan 1 kohta ja liite 6, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
3. | Päästökauppajärjestelmän on ka tettava ainakin kasvihuonekaasut, joista säädetään seuraavissa: | — direktiivin 2003/87/EY liite II, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 1 artiklan 1 kohta, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
4. | Päästökauppajärjestelmässä on asetettava päästökatto, joka on vä hintäänkin yhtä tiukka kuin seu raavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 9 ja 9 a artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. Lineaarinen vähennyskerroin, joka on nyt 1,74 prosenttia vuodessa, nousee 2,2 prosenttiin vuodessa vuodesta 2021 lähtien, ja sitä so velletaan direktiivin (EU) 2018/ 410 mukaisesti kaikkiin aloihin, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | — hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 1 ja 2 kohta — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 45 artiklan 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. Lineaarinen vähennyskerroin on 1,74 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 saakka. |
5. | Markkinavakausmekanismi | Euroopan unioni otti vuonna 2015 käyttöön markkinavakausvaran non (päätös (EU) 2015/1814), jonka toimintaa vahvistettiin di rektiivillä (EU) 2018/410. | — Hiilidioksidia koskevan lain 19 artiklan 5 kohta — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 48 artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
Sveitsin lainsäädäntö antaa mahdol lisuuden vähentää huutokaupatta vien päästöoikeuksien määriä, jos päästöoikeuksien määrä markki noilla nousee merkittävästi talou dellisista syistä. Osapuolet tekevät yhteistyötä mää rittäessään asianmukaista panosta markkinoiden vakauteen. | |||
6. | Markkinavalvonnan tason päästö kauppajärjestelmässä on oltava vähintäänkin yhtä tiukka kuin seu raavissa: | — Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä touko kuuta 2014, rahoitusvälinei den markkinoista sekä direk tiivin 2002/92/EY ja direktii vin 2011/61/EU muuttami sesta (XXXXX XX) | — liittovaltion laki Sveitsin rahoi tusmarkkinoiden valvontavi ranomaisesta, annettu 22 päi vänä kesäkuuta 2007 — liittovaltion laki rahoitusmark kinoiden infrastruktuurista ja markkinakäyttäytymisestä ar vopaperi- ja johdannaiskaupas sa, annettu 19 päivänä kesä kuuta 2015 |
— Euroopan parlamentin ja neu voston asetus (EU) N:o 600/ 2014, annettu 15 päivänä tou kokuuta 2014, rahoitusväli neiden markkinoista sekä ase tuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (MIFIR) — Euroopan parlamentin ja neu voston asetus (EU) N:o 596/ 2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoi den väärinkäytöstä (markki noiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission di rektiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (MAR) — Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivi 2014/57/EU, annettu 16 päivänä huhti kuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seur aamuksista (markkinoiden väärinkäyttödirektiivi) | — liittovaltion laki rahoituslaitok sista, annettu 15 päivänä kesä kuuta 2018 — liittovaltion laki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjun nasta, annettu 10 päivänä loka kuuta 1997, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. Sveitsin asetuksessa rahoitusmark kinoiden sääntelystä ei määritetä päästöoikeuksien oikeudellista luonnetta. Päästöoikeuksia ei luoki tella arvopapereiksi rahoitusmarkki noiden infrastruktuurista annetussa laissa, ja sen vuoksi niillä ei voida käydä kauppaa säännellyissä kaup papaikoissa. Koska päästöoikeuksia ei katsota arvopapereiksi, Sveitsissä arvopapereita koskevaa sääntelyä ei sovelleta pörssin ulkopuoliseen kaupankäyntiin jälkimarkkinoilla. |
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
— Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivi (EU) 2015/ 849, annettu 20 päivänä tou kokuuta 2015, rahoitusjärjes telmän käytön estämisestä ra hanpesuun tai terrorismin ra hoitukseen, Euroopan parla mentin ja neuvoston asetuk sen (EU) N:o 648/2012 muut tamisesta sekä Euroopan par lamentin ja neuvoston direk tiivin 2005/60/EY ja komis sion direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (AMLD), sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | Johdannaissopimukset katsotaan ra hoitusmarkkinoiden infrastruktuu rista annetussa laissa arvopapereik si. Tämä sisältää myös johdannai set, joissa päästöoikeudet ovat koh de-etuuksina. Pörssin ulkopuolella kaupatut päästöoikeuksien johdan naiset sekä finanssialan ulkopuolis ten että finanssialalla toimivien vastapuolien välillä kuuluvat rahoi tusmarkkinoiden infrastruktuurista annetun lain säännösten soveltamis alaan. | ||
7. | Markkinavalvontaa koskeva yh teistyö | Osapuolet luovat asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt markkinavalvontaa varten. Nämä yhteistyöjärjestelyt koskevat tiedonvaihtoa sekä kumman kin osapuolen markkinavalvontajärjestelmästä aiheutuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa. Osapuolet tiedottavat sekakomitealle näistä järjeste lyistä. | |
8. | Kansainvälisten hyvitysten laadul lisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista sää detään seuraavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 11 a ja 11 b artikla — komission asetus (EU) N:o 550/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, teollisuus kaasuja käyttävistä hankkeista peräisin olevien kansainvälis ten hyvitysten käyttöön sovel lettavien tiettyjen rajoitusten määrittelemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivin 2003/87/EY mukai sesti — Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/ 2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta 2 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 58 artik la, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | — hiilidioksidia koskevan lain 5 ja 6 artikla — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 4 artikla, 4 a artiklan 1 kohta ja liite 2, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
9. | Kansainvälisten hyvitysten mää rällisten rajojen on oltava vähin tään yhtä tiukkoja kuin ne, joista säädetään seuraavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 11 a artikla — komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivin 2003/87/EY ja Eu roopan parlamentin ja neu voston päätösten N:o 280/ 2004/EY ja N:o 406/2009/ EY mukaisen unionin rekiste rin perustamisesta ja komis sion asetusten (EU) N:o 920/ 2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta | — hiilidioksidia koskevan lain 16 artiklan 2 kohta — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 55 b artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. Näissä määräyksissä säädetään kan sainvälisten hyvitysten käytöstä ai noastaan vuoteen 2020 saakka. |
— komission asetus (EU) N:o 1123/2013, annettu 8 päivänä marraskuuta 2013, kansainvä listen päästöhyvitysten käyt töoikeuksien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY nojalla, | |||
sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | |||
Unionin oikeudessa ei vuodesta 2021 alkaen säädetä oikeudesta käyttää kansainvälisiä hyvityksiä. | |||
10. | Ilmaisjako lasketaan vertailuarvo jen ja korjauskertoimien perusteel la. Enintään viisi prosenttia pääs töoikeuksien määrästä kaudella 2013–2020 asetetaan syrjään uu sille osallistujille. Päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, huutokau pataan tai mitätöidään. Tätä varten päästökauppajärjestelmän on täy tettävä vähintään seuraavat ehdot: | — direktiivin 2003/87/EY 10, 10 a, 10 b ja 10 c artikla — komission päätös 2011/278/ EU, annettu 27 päivänä huh tikuuta 2011 päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymä säännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY 10 a artiklan mukaisesti | — hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 3 kohta ja 19 artik lan 2–6 kohta — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 45 artiklan 2 kohta, 46, 46 a, 46 b, 46 c ja 48 artikla sekä liite 9, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
Maksutta jaettavien päästöoikeuk sien määrä ei ylitä laitoksille jaetta vien päästöoikeuksien määrää Eu roopan unionin päästökauppajärjes telmässä. | |||
— komission päätös 2013/448/ EU, annettu 5 päivänä syys kuuta 2013, Euroopan parla mentin ja neuvoston direktii vin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallis ista täytäntöönpanotoimenpi teistä päästöoikeuksien jaka miseksi maksutta siirtymä aikana |
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
— komission päätös (EU) 2017/ 126, annettu 24 päivänä tam- mikuuta 2017, päätöksen 2013/ 448/EU muuttamisesta siltä osin kuin kyse on yhtenäisen monialaisen korjauskertoimen vahvistamisesta Euroopan par- lamentin ja neuvoston direktii- vin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (laskelmat monialaisen korjausker- toimen määrittämiseksi unionin päästökauppajärjestelmässä vuosi- na 2013–2020) — komission päätös 2014/746/ EU, annettu 27 päivänä loka kuuta 2014, luettelon laatimi sesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/ 87/EY nojalla niistä toimia loista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alt tiita merkittävälle hiilivuodon riskille, vuosiksi 2015–2019 — Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivi (EU) 2018/ 410, annettu 14 päivänä maa liskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästö vähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edis tämiseksi (hiilivuotoluettelo 2015–2020) — komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmu kaistettua maksutta tapahtu vaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivin 2003/87/EY 10 a ar tiklan mukaisesti — komission delegoitu päätös (EU) 2019/708, annettu 15 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY täydentämisestä niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta, joiden katsotaan olevan alt tiita hiilivuodon riskille vuo sina 2021–2030 |
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
— monialainen korjauskerroin unionin päästökauppajärjestel- mässä vuosina 2015–2020 tai 2026–2030, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulop- äivänä. | |||
11. | Päästökauppajärjestelmässä on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan samoissa olosuhteissa ja samassa laajuudessa, kuin seu raavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 16 ar tikla sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | — hiilidioksidia koskevan lain 21 artikla — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 56 artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
12. | Tarkkailun ja raportoinnin on ol tava päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin seu raavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 14 ar tikla ja liite IV — komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivissä 2003/87/EY tarkoi tetusta kasvihuonekaasupääs töjen tarkkailusta ja raportoin nista — komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivissä 2003/87/ EY tarkoitetusta kasvihuone kaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | — hiilidioksidia koskevan lain 20 artikla — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 50–53 artikla ja liitteet 16 ja 17, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
13. | Todentamisen ja akkreditoinnin on oltava päästökauppajärjestel mässä vähintään yhtä tiukkoja kuin seuraavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 15 ar tikla ja liite V — komission asetus (EU) N:o 600/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivissä 2003/87/EY tarkoi tetusta kasvihuonekaasupääs töraporttien ja tonnikilometri raporttien todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista | — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 51–54 artikla, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
Keskeiset perusteet | Unionin päästökauppajärjestelmässä | Sveitsin päästökauppajärjestelmässä | |
— komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2018/2067, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivissä 2003/87/ EY tarkoitetusta tietojen to dentamisesta ja todentajien akkreditoinnista, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. |
B. Ilmailua koskevat keskeiset perusteet
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
1. | Päästökauppajärjestelmään osallis tumisen pakollisuus | Päästökauppajärjestelmään osallis tuminen on pakollista ilmailutoi minnalle jäljempänä lueteltujen perusteiden mukaisesti. | Päästökauppajärjestelmään osallis tuminen on pakollista ilmailutoi minnalle jäljempänä lueteltujen pe rusteiden mukaisesti. |
2. | Ilmailutoiminnan ja kasvihuone kaasujen sisällyttäminen järjestel mään sekä lentojen ja niistä aiheu tuvien päästöjen osoittaminen läh tevien lentojen periaatteen mukai sesti siten kuin siitä säädetään seuraavissa: | — direktiivi 2003/87/EY, sellai sena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2017 annetulla Euroopan parlamen tin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2392, jotta täytän töönpanosta poiketaan tilapäi sesti niistä maista tulevien ja niihin maihin lähtevien lento jen osalta, joiden osalta ei ole päästy direktiivin 2003/87/EY 25 artiklan mukaiseen sopi mukseen — Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/ 2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta 2 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 17, 29, 35 ja 56 artikla ja liite VII, | 1. Soveltamisala Lennot, jotka saapuvat Sveitsin alu eella sijaitsevalle lentopaikalle tai lähtevät sellaiselta, lukuun otta matta lentoja, jotka lähtevät ETA:n alueella sijaitsevalta lentopaikalta. Kaikkia päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa koskevia väliaikaisia poikkeuksia, kuten direktiivin 2003/87/EY 28 a artiklassa tarkoi tettuja poikkeuksia, voidaan sovel taa Sveitsin päästökauppajärjestel män osalta unionin päästökauppa järjestelmässä käyttöön otettujen poikkeusten mukaisesti. Ilmailutoi minnan osalta järjestelmä kattaa ai noastaan hiilidioksidipäästöt. |
sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | |||
Tammikuun 1 päivästä 2020 len not Euroopan talousalueen (ETA) alueella sijaitsevilta lentopaik- oilta Sveitsin alueella sijaitseville lentopaikoille kuuluvat unionin | 2. Soveltamisalan rajoitukset Edellä olevassa 1 kohdassa mainit tuun yleiseen soveltamisalaan eivät kuulu |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
päästökauppajärjestelmän sovelta- misalaan, kun taas Sveitsin alueella sijaitsevilta lentopaikoilta ETA:n alueella sijaitseville lentopaikoille jätetään unionin päästökauppajär- jestelmän soveltamisalan ulkopuo- lelle direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan nojalla. | 1. yksinomaan hallitsevaa monark kia ja hänen välittömiä perheen jäseniään, valtionpäämiehiä, hal lituksen päämiehiä ja ministe reitä virallisella vierailulla kul jettavat lennot, jos tämä on mai nittu asianmukaisella ilmoituk sella lentosuunnitelmassa; 2. sotilas-, tulli- ja poliisilennot; 3. etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvät lennot, palonsammutus lennot, humanitaariset avustus lennot ja kiireelliset sairaankul jetuslennot; 4. lennot, jotka on suoritettu yksin omaan 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn kansainvälisen si viili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 2 määriteltyjen näkö lentosääntöjen mukaisesti; 5. lennot, jotka päättyvät ilma- aluksen lähtölentopaikalle ja joi den aikana ei ole tehty suunni teltua välilaskua; 6. yksinomaan lentolupakirjan saa mista tai ylläpitoa tai, kun ky seessä on ohjaamomiehistö, kel puutuksen saamista varten suori tetut koululennot, joiden lento suunnitelmissa on asianmukai nen merkintä tästä edellyttäen, että lentoa ei käytetä matkusta jien ja/tai rahdin kuljettamiseen tai ilma-aluksen siirtoon; 7. yksinomaan tieteellistä tutki musta varten suoritetut lennot; 8. yksinomaan ilma-alusten, ilma- alusten laitteiden tai maalaittei den tarkastamista, testaamista tai hyväksyntää varten suoritetut lennot; 9. lennot sellaisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonläh tömassa on alle 5 700 kg; 10. sellaisten kaupallisten ilma- aluksen käyttäjien lennot, joi den vuosittaiset kokonaispääs töt ovat alle 10 000 tonnia Sveitsin päästökauppajärjestel män soveltamisalaan kuuluvien |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
lentojen osalta tai joilla on alle 243 Sveitsin päästökauppajär jestelmän soveltamisalaan kuu luvaa lentoa kolmen peräkkäi sen neljän kuukauden jakson aikana, jos käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajär jestelmään; 11. sellaisten Sveitsin päästökaup pajärjestelmään kuuluvien ei- kaupallisten ilma-aluksen käyt täjien lennot, joiden vuosittai set kokonaispäästöt ovat alle 1 000 tonnia, unionin päästö kauppajärjestelmässä sovelle tun poikkeuksen mukaisesti, jos käyttäjät eivät kuulu unio nin päästökauppajärjestelmään. Näistä soveltamisalan rajoituksista säädetään seuraavissa: — hiilidioksidia koskevan lain 16 a artikla — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 46 d artikla, 55 artiklan 2 kohta ja liite 13, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | |||
3. | Asiaankuuluvien tietojen vaihto il mailutoiminnan sisällyttämistä koskevien rajoitusten soveltami sesta | Osapuolet tekevät yhteistyötä soveltaessaan rajoituksia, jotka koskevat sitä, miten Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja unionin päästökaup pajärjestelmään kuuluvien kaupallisten ja ei-kaupallisten ilma-alusten käyttäjät sisältyvät järjestelmään, tämän liitteen mukaisesti. Molemmat osapuolet varmistavat erityisesti kaikkien asiaa koskevien tietojen no pean siirtämisen, jotta Sveitsin ja unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvat lennot ja ilma-aluksen käyttäjät voidaan tunnistaa asianmukai sesti. | |
4. | Päästökatto (ilma-alusten käyttä xxxxx xxxxxxxxxx päästöoikeuksien kokonaismäärä) | Direktiivin 2003/87/EY 3 c artik la, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. Direktiivin 2003/87/EY 3 c artik lan nojalla päästöoikeuksia jaettiin alustavasti seuraavasti: — 15 prosenttia huutokaupattiin — 3 prosenttia siirrettiin erityis varantoon — 82 prosenttia jaettiin maksut ta. Päästöoikeuksien jakoa muutettiin asetuksella (EU) N:o 421/2014, jolla maksutta jaettavien päästö oikeuksien määrää vähennettiin suhteessa palautusvelvollisuuden | Päästökaton on oltava yhtä tiukka kuin unionin päästökauppajärjestel mässä, erityisesti määrän vähentä misen prosenttiosuuden osalta vuo sien ja päästökauppakausien välillä. Päästökattoon sisältyvät päästöoike udet on jaettava seuraavasti: — 15 prosenttia huutokaupataan, — 3 prosenttia siirretään erityisva rantoon, — 82 prosenttia jaetaan maksutta. Tätä jakoa voidaan tarkastella uu delleen tämän sopimuksen 6 ja 7 ar tiklan mukaisesti. |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
vähentämiseen (direktiivin 2003/ 87/EY 28 a artiklan 2 kohta). Ase tuksella (EU) 2017/2392, sellai sena kuin se on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, tätä lähestymistapaa jatkettiin vuo teen 2023, ja sen mukaan sovelle taan 2,2 prosentin lineaarista vä hennyskerrointa 1 päivästä tammi kuuta 2021. | Vuoteen 2020 saakka päästökat toon sisältyvät päästöoikeudet las ketaan alhaalta ylöspäin maksutta jaettavien päästöoikeuksien perus teella edellä mainitun jaon mukai sesti. Mahdolliset väliaikaiset poik keukset päästökauppajärjestelmän soveltamisalasta edellyttävät vas taavia suhteellisia mukautuksia ja ettaviin määriin. Vuodesta 2021 alkaen päästökat toon sisältyvät päästöoikeudet mää ritetään vuoden 2020 päästökaton perusteella ottaen huomioon mah dollinen prosenttimääräinen vähen nys unionin päästökauppajärjestel män mukaisesti. Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklassa — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 46 e artiklassa ja liit teessä 15, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | ||
5. | Päästöoikeuksien jako ilmailutoi minnalle päästöoikeuksien huu tokauppaamisen kautta | — Direktiivin 2003/87/EY 3 d artikla ja 28 a artiklan 3 koh ta, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | Sveitsin huutokaupattavat päästö oikeudet huutokauppaa Sveitsin toi mivaltainen viranomainen. Sveit sillä on oikeus Sveitsin päästöoike uksien huutokauppaamisesta saa taviin tuloihin. Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan lain 19 a artiklan 2 ja 4 kohdassa — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 48 artiklassa ja liit teessä 15, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
6 | Erityisvaranto tiettyjä ilma-alusten käyttäjiä varten | — Direktiivin 2003/87/EY 3 f artikla, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | Päästöoikeuksia asetetaan syrjään erityisvarantoon uusia tulijoita ja nopeasti kasvavia ilma-alusten käyttäjiä varten, lukuun ottamatta sitä, että koska viitevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tietojen hankkimiselle on 2018, Sveitsillä ei ole erityisvarantoa vuoteen 2020 saakka. Tästä erityisvarannosta säädetään — hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 3 kohdassa — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 46 e artiklassa ja liit teessä 15, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
7. | Vertailuluku päästöoikeuksien ja kamiselle maksutta ilma-alusten käyttäjille | — Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. Vuosittainen vertailuluku on 0,000642186914222035 päästö oikeutta tonnikilometriä kohti. | Vertailuluku ei saa olla korkeampi kuin vertailuluku unionin päästö kauppajärjestelmässä. Vuoteen 2020 vuosittainen vertailu luku on 0,000642186914222035 päästöoikeutta tonnikilometriä koh ti. Tästä vertailuluvusta säädetään — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 46 f artiklan 1 ja 2 koh dassa ja liitteessä 15, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
8. | Päästöoikeuksien jakaminen mak sutta ilma-alusten käyttäjille | — Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. Päästöoikeuksien myöntämiseen tehtävät mukautukset on tehtävä direktiivin 2003/87/EY 25 a artik lan mukaisesti suhteessa vastaa viin raportointia ja päästöoikeuk sien palauttamista koskeviin vel voitteisiin, jotka johtuvat siitä, mi ten Euroopan talousalueen ja Sveitsin väliset lennot tosiasialli sesti sisältyvät unionin päästö kauppajärjestelmään. | Ilma-alusten käyttäjille maksutta ja ettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan kertomalla viitevuonna toteutuneet tonnikilometrit sovellet tavalla vertailuluvulla. Tästä maksuttomasta jaosta sää detään — hiilidioksidia koskevan lain 19 a artiklan 3 ja 4 kohdassa — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 46 f artiklan 1 ja 2 koh dassa ja liitteessä 15, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
9. | Kansainvälisten hyvitysten laadul lisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin ne, joista sää detään seuraavissa: | — direktiivin 2003/87/EY 11 a ja 11 b artikla — komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivin 2003/87/EY ja Eu roopan parlamentin ja neu voston päätösten N:o 280/ 2004/EY ja N:o 406/2009/ EY mukaisen unionin rekiste rin perustamisesta ja komis sion asetusten (EU) N:o 920/ 2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | — hiilidioksidia koskevan lain 5 ja 6 artikla — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 4 artikla, 4 a artiklan 1 kohta ja liite 2, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
10. | Kansainvälisten hyvitysten käytön määrälliset rajat | — Direktiivin 2003/87/EY 11 a artikla — komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivin 2003/87/EY ja Eu roopan parlamentin ja neu voston päätösten N:o 280/ 2004/EY ja N:o 406/2009/ EY mukaisen unionin rekiste rin perustamisesta ja komis sion asetusten (EU) N:o 920/ 2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta — komission asetus (EU) N:o 1123/2013, annettu 8 päivänä marraskuuta 2013, kansainvä listen päästöhyvitysten käyttö oikeuksien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY nojalla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | Kansainvälisten hyvitysten käyttö on 1,5 prosenttia todennetuista päästöistä vuoteen 2020. Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 55 b artiklassa, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
11. | Tonnikilometritietojen hankinta viitevuodelta | — Direktiivin 2003/87/EY 3 e artikla, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | Rajoittamatta sitä, mitä jäljempänä määrätään, tonnikilometritietojen hankinta on tehtävä samaan aikaan kuin tonnikilometritietojen hankinta unionin päästökauppajärjestelmää varten ja samaa lähestymistapaa käyttäen. Vuoteen 2020 ja noudattaen ase tusta ilma-alusten kattamiin matkoi hin liittyviä tonnikilometrejä ja |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
tarkkailusuunnitelmien valmisteluja koskevien tietojen hankkimisesta, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä, viitevuosi Sveitsin ilmailutoi mintaa koskevien tietojen hankin nalle on 2018.Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan lain 19 a artiklan 3 ja 4 kohdassa — ilma-alusten kattamiin matkoi hin liittyviä tonnikilometrejä ja tarkkailusuunnitelmien val misteluja koskevien tietojen hankkimista koskevassa ase tuksessa, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | |||
12. | Seuranta ja raportointi | — Direktiivin 2003/87/EY 14 ar tikla ja liite IV — komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivissä 2003/87/EY tarkoi tetusta kasvihuonekaasupääs töjen tarkkailusta ja raportoin nista — komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivissä 2003/87/ EY tarkoitetusta kasvihuone kaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta | Tarkkailua ja raportointia koske vien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökaup pajärjestelmässä. Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan lain 20 artiklassa — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 50–52 artiklassa ja liit teissä 16 ja 17, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
— komission delegoitu asetus (EU) 2019/1603, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivin 2003/87/ EY täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ilmai lun päästöjen tarkkailua, ra portointia ja todentamista var ten hyväksymistä toimenpi teistä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen järjestel män täytäntöön panemiseksi, | |||
sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
13. | Todentaminen ja akkreditointi | — Direktiivin 2003/87/EY 15 ar tikla ja liite V — komission asetus (EU) N:o 600/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston di rektiivissä 2003/87/EY tarkoi tetusta kasvihuonekaasupääs töraporttien ja tonnikilometri raporttien todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista — komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2018/2067, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neu voston direktiivissä 2003/87/ EY tarkoitetusta tietojen to dentamisesta ja todentajien akkreditoinnista, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulo päivänä. | Todentamista ja akkreditointia kos kevien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökaup pajärjestelmässä. Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 52 artiklan 4 ja 5 kohdassa ja liitteessä 18, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. |
14. | Hallinnointi | Sovelletaan direktiivin 2003/87/ EY 18 a artiklassa säädettyjä pe rusteita. Tätä varten ja direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukai sesti Sveitsi on katsottava hallin noivaksi jäsenvaltioksi, siltä osin kuin on kyse ilma-alusten käyttä jien hallinnoinnin osoittaminen Sveitsille ja EU:n (ETA:n) jäsen valtioille. | Hiilidioksidia koskevan asetuksen, sellaisena kuin se on voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vämääränä, mukaisesti Sveitsi on vastuussa ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnista, kun niillä on — Sveitsin myöntämä voimassa oleva liikennelupa, tai — yhteen kytkettyjen päästökaup pajärjestelmien piirissä suurim mat arvioidut ilmailun päästöt Sveitsissä. |
EU:n (ETA:n) jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat direktiivin 2003/87/EY 25 a artik lan mukaisesti vastuussa kaikista niille osoitetuista ilma-alusten käyttäjien hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät Sveitsin päästökaup pajärjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen to dennettujen päästöselvitysten vas taanotto, päästöoikeuksien jako, myöntäminen ja siirto, vaatimus ten noudattaminen ja täytäntöön pano). | Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa kaikista Sveitsille osoitetuista ilma-alusten käyttäjien hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liitty vät unionin päästökauppajärjestel mään (esim. sekä EU:n että Sveit sin ilmailutoimintojen todennettu jen päästöselvitysten vastaanotto, päästöoikeuksien jako, myöntämi nen ja siirto, vaatimusten noudatta minen ja täytäntöönpano). |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
Euroopan komissio sopii kahden- välisesti Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiaa koske- vien asiakirjojen ja t ietojen luovuttamisesta. Euroopan komissio varmistaa eri tyisesti, että Sveitsin hallinnoi mille ilma-alusten käyttäjille siir retään maksutta jaettava EU:n päästöoikeuksien määrä. Kun on kyse kahdenvälisestä so pimuksesta, joka koskee EuroAir port Basel-Mulhouse-Freiburg -lentoasemaa käyttävien lentojen hallinnointia eikä asiaan liity di rektiivin 2003/87/EY muutosta, Euroopan komissio helpottaa tar peen mukaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa sillä edellytyksel lä, ettei tämä johda kaksinkertai seen laskentaan. | Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sopivat kahdenvälisesti Euroopan komission kanssa asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen luovuttami sesta. Erityisesti Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset siirtävät EU:n (ETA:n) jäsenvaltioiden hallinnoi mille ilma-alusten käyttäjille mak sutta jaettavien Sveitsin päästöoike uksien määrän. Tästä säädetään — hiilidioksidia koskevan lain 39 artiklan 1 a kohdassa — hiilidioksidia koskevan asetuk sen 46 d artiklassa ja liit teessä 14, sellaisina kuin ne ovat voimassa tä män sopimuksen voimaantulopäi vänä. | ||
15. | Päästöoikeuksien palauttaminen | Kun palautettujen päästöoikeuk sien määrän perusteella arvioidaan sitä, miten ilma-alusten käyttäjät noudattavat vaatimuksia, EU:n (ETA:n) jäsenvaltioiden toimival taisten viranomaisten on ensin otettava huomioon Sveitsin pääs tökauppajärjestelmän kattamat päästöt ja käytettävä palautettujen päästöoikeuksien jäljellä oleva määrä unionin päästökauppajärjes telmän kattamia päästöjä varten. | Kun palautettujen päästöoikeuksien määrän perusteella arvioidaan sitä, miten ilma-alusten käyttäjät noudat tavat vaatimuksia, Sveitsin toimi valtaisten viranomaisten on ensin otettava huomioon unionin päästö kauppajärjestelmän kattamat pääs töt ja käytettävä palautettujen pääs töoikeuksien jäljellä oleva määrä Sveitsin päästökauppajärjestelmän kattamia päästöjä varten. |
16. | Oikeudellinen täytäntöönpano | Osapuolten on pantava päästökauppajärjestelmänsä määräykset täytän töön niiden ilma-alusten käyttäjien osalta, jotka eivät täytä velvoittei taan omassa päästökauppajärjestelmässään, riippumatta siitä, hallin noiko ilma-aluksen käyttäjää EU:n (ETA:n) toimivaltainen viranomai nen vai Sveitsin toimivaltainen viranomainen, kun ilma-aluksen käyt täjää hallinnoivan viranomaisen suorittama täytäntöönpano edellyttää lisätoimia. | |
17. | Ilma-alusten käyttäjien hallinnoin nin osoittaminen | Direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti ilma-aluksen käyttäjien luettelossa, jonka Euroopan komissio julkaisee direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklan 3 kohdan mukaisesti, on määritettävä kutakin ilma-aluksen käyttäjää hallinnoiva valtio, mukaan lukien Sveitsi. Ilma-alusten käyttäjiä, joiden hallinnointi on osoitettu Sveitsille ensim mäisen kerran tämän sopimuksen tultua voimaan, hallinnoi Sveitsi osoittamisvuoden 30 päivän huhtikuuta jälkeen ja ennen osoittamisvuo den 1 päivää elokuuta. Molemmat osapuolet tekevät yhteistyötä asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen jakamiseksi. | |
Keskeiset perusteet | EU:ta varten | Sveitsiä varten | |
Ilma-aluksen käyttäjän hallinnoinnin osoittaminen ei vaikuta siihen, miten kyseisen ilma-aluksen käyttäjä kuuluu päästökauppajärjestelmään (esim. unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyt täjällä, jota hallinnoi Sveitsin toimivaltainen viranomainen, on samat velvoitteet unionin päästökauppajärjestelmässä kuin Sveitsin päästö kauppajärjestelmässä ja päinvastoin). | |||
18. | Täytäntöönpanoa koskevat sään nöt | Mahdolliset muut yksityiskohtaiset säännöt, joita tarvitaan työn ja yh teistyön järjestämiseksi ilmailutilin haltijoiden palvelupisteessä, laatii ja hyväksyy sekakomitea sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoitettu tämän sopimuksen 12, 13 ja 22 artiklan mukaisesti. Näitä yksityiskoh taisia sääntöjä sovelletaan siitä päivästä alkaen, jona tätä sopimusta sovelletaan. | |
19. | Eurocontrolilta saatava apu | Tämän sopimuksen ilmailua koskevan osan soveltamiseksi Euroopan komissio sisällyttää Sveitsin niihin valtuuksiin, jotka on annettu Euro controlille unionin päästökauppajärjestelmän osalta. | |
C. Rekistereitä koskevat keskeiset perusteet
Kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmän on sisällettävä rekisteri ja tapah tumaloki, joiden on täytettävä seuraavat keskeiset perusteet turvallisuusjärjes telyjen ja -menettelyjen sekä tilien avaamisen ja hallinnoinnin osalta:
Turvallisuusmekanismeja ja -menettelyjä koskevat keskeiset perusteet
Rekisterien ja tapahtumalokien avulla suojataan järjestelmään tallennettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys, saatavuus ja aitous. Tätä varten osapuolten on pantava täytäntöön seuraavat turvallisuusmekanismit:
Keskeiset perusteet
Tilin käyttöä varten edellytetään kaksitasoista todentamismekanismia kaikilta tilin käyttäjiltä.
Tapahtuman varmennusmekanismia tarvitaan liiketoimien käynnistämistä ja hyväksymistä varten. Vahvistuskoodi on lähetettävä käyttäjille kaistan ulkopuolella.
Yhden henkilön on käynnistettävä ja toisen henkilön hyväksyttävä (”kahden silmäparin periaate”) kaikki seuraavat toiminnot:
— kaikki jonkin valvojan toteuttamat toiminnot, paitsi jos kyseessä on perusteltu poikkeus, joka on määritelty LTS-pyynnössä
— kaikki yksiköiden siirrot, paitsi jos toteutetaan vaihtoehtoinen toimenpide, jolla saavutetaan sama turvallisuus taso.
Käytössä on oltava ilmoitusjärjestelmä, joka ilmoittaa käyttäjille, kun toteutetaan toimintoja, joissa on mukana niiden tilejä ja niiden hallussa olevia päästöoikeuksia.
Siirron käynnistämisen ja sen toteuttamisen välillä on vähintään 24 tunnin viive, jotta kaikki käyttäjät voivat saada tiedot ja keskeyttää laittomaksi epäillyn siirron.
Sveitsin valvojan ja unionin keskusvalvojan on toteutettava toimia, joilla tiedotetaan käyttäjille niiden velvollisuuk sista niiden järjestelmien turvallisuuteen (esim. tietokone, verkko) ja tietojen käsittelyyn/internetin selaamiseen liittyen.
Vuoden 2020 päästöt voidaan kattaa ainoastaan päästöoikeuksilla, jotka on myönnetty kaudella 2013–2020.
Tilien avaamista ja hallinnointia koskevat keskeiset perusteet
Keskeiset perusteet
Toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaaminen
Toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen hakemus toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta liittovaltion ympäristövirasto FOEN). Hakemuksessa on oltava riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa päästökauppajärjestelmään kuuluva laitos, sekä asianmukainen laitoksen tunnus.
Ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilin avaaminen
Kullakin Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja/tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyt täjällä on oltava yksi ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustili. Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten hallinnoimien ilma-aluksen käyttäjien osalta tällaista tiliä pidetään Sveitsin rekisterissä. Ilma-aluksen käyttäjän tai ilma-aluksen käyttäjän valtuutetun edustajan on osoitettava hakemus kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) 30 työpäivän kuluessa ilma-aluksen käyttäjän tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä tai sen siirtämisestä EU:n (ETA:n) jäsenval tiolta Sveitsin viranomaisille. Hakemuksen on sisällettävä hakijan käyttämän, Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja/ tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvan ilma-aluksen yksilöllinen koodi tai yksilölliset koodit.
Henkilön päästöoikeustilin avaaminen
Hakemus henkilön päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN). Sen on sisällettävä riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa tilinhaltija/hakija ja sen on sisällettävä vähintään
— luonnollisen henkilön osalta: henkilöasiakirja ja yhteystiedot
— oikeushenkilön osalta:
— kopio kaupparekisteristä, tai
— oikeushenkilön perustamissäädös ja todiste oikeushenkilön rekisteröinnistä
— luonnollisen henkilön rikosrekisteri tai, kun kyseessä on oikeushenkilö, sen johtajien rikosrekisteri Valtuutetut/Tilin edustajat
Kullakin tilillä on oltava vähintään yksi valtuutettu/tilin edustaja, jonka nimittää mahdollinen tilinhaltija. Valtuu tetut/tilin edustajat käynnistävät tapahtumia ja muita prosesseja tilinhaltijan puolesta. Kun valtuutettu/tilin edustaja nimetään, valtuutetusta/tilin edustajasta on toimitettava seuraavat tiedot:
— nimi ja yhteystiedot
— henkilöasiakirja
— rikosrekisteri.
Asiakirjojen tarkastaminen
Kopio asiakirjasta, joka toimitetaan näyttönä henkilön päästöoikeustilin avaamista varten tai valtuutetuksi/tilin edustajaksi nimeämistä varten, on todistettava oikeaksi. Kun kyseessä ovat asiakirjat, jotka on myönnetty jäljennöstä pyytävän valtion ulkopuolella, jäljennös on laillistettava. Oikeaksi todistaminen ja tarvittaessa laillistaminen ei saa tapahtua aiemmin kuin kolme kuukautta ennen hakemisajankohtaa.
Kieltäytyminen tilin avaamisesta tai päivittämisestä tai valtuutetun/tilin edustajan nimeämisestä
Kansallinen valvoja (Sveitsin osalta FOEN) voi kieltäytyä avaamasta tai päivittämästä tiliä tai nimeämästä valtuu tettua/tilin edustajaa, mikäli kieltäytyminen on kohtuullinen ja perusteltu. Kieltäytyminen on perusteltava ainakin yhdellä seuraavista perusteista:
— toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat puutteellisia, vanhentuneita tai muutoin epätarkkoja tai vääriä
— mahdollinen edustaja on tutkittavana tai tuomittu edeltävien viiden vuoden aikana päästöoikeuksia tai Kioton yksiköitä koskevasta petoksesta, rahanpesusta, terrorismin rahoittamisesta tai muista vakavista rikoksista, jossa tiliä voidaan käyttää
— kansallisessa tai unionin oikeudessa säädetyt perustelut.
Tilitietojen säännöllinen tarkistaminen
Tilinhaltijoiden on ilmoitettava välittömästi mahdollisista tili- tai käyttäjätietojen muutoksista kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) sekä toimitettava oikea-aikaisesti sen kansallisen valvojan edellyttämät tiedot, joka on vastuussa tietojen päivittämisen hyväksymisestä.
Kansallisen valvojan on vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkistettava, ovatko tiliä koskevat tiedot edelleen kattavia, ajantasaisia, tarkkoja ja totuudenmukaisia ja pyydettävä, että tilinhaltija ilmoittaa tarvittaessa mahdollisista muutoksista.
Tilin käytön estäminen
Tilin käyttö voidaan estää, jos rekistereitä koskevia tämän sopimuksen 3 artiklan määräyksiä rikotaan tai jos käynnissä on tutkimus kyseisten määräysten mahdollisesta rikkomisesta.
Luottamuksellisuus ja tietojen julkistaminen
EUTL:ssa tai SSTL:ssa, unionin rekisterissä, Sveitsin rekisterissä ja missä tahansa muussa Kioton pöytäkirjan rekisterissä olevia tietoja, mukaan lukien kaikkien tilien talletukset, kaikki suoritetut tapahtumat, päästöoikeuksien yksilöivät yksikkötunnukset ja tilillä olevien Kioton yksiköiden, joita tapahtuma koskee tai joihin se vaikuttaa, yksikkösarjanumeroiden yksilöivät numeroarvot, on pidettävä luottamuksellisina.
Tällaisia luottamuksellisia tietoja voidaan toimittaa asianomaisille julkisyhteisöille niiden pyynnöstä, jos kyseisillä pyynnöillä on oikeutettu tavoite ja ne ovat perusteltuja, tarpeen ja oikeasuhteisia (petosten, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, muiden vakavien rikosten, markkinoiden manipuloinnin tai unionin oikeuden tai ETA:n jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisen lainsäädännön muiden rikkomisten tutkinnan, selvittämisen, syytetutkinnan, verohallinnon, veronkannon, tilintarkastusten ja rahoitusvalvonnan vuoksi sekä unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin pääs tökauppajärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.)
D. Huutokauppapaikkoja ja huutokauppatoimia koskevat keskeiset perus teet
Osapuolten päästökauppajärjestelmissä päästöoikeuksien huutokauppoja jär jestävien tahojen on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita ja järjestet tävä huutokaupat niiden mukaisesti:
Keskeiset perusteet | |
1. | Huutokaupan järjestävä taho on valittava prosessilla, jolla taataan avoimuus, oikeasuhteisuus, tasapuolinen kohtelu, syrjimättömyys ja kilpailu mahdollisten eri huutokauppapaikkojen välillä unionin tai kansallisen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön perusteella. |
2. | Huutokaupan järjestävän tahon on oltava hyväksytty tämän toiminnan harjoittamiseen ja sen on huoleh dittava tarvittavista suojatoimenpiteistä toiminnassaan; näihin suojatoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa järjestelyt, joilla voidaan havaita ja hallita eturistiriitojen mahdolliset haittavaikutukset, havaita ja hallita riskejä, joille markkinat altistuvat, ja lisäksi niihin kuuluvat avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menet telyt, joilla varmistetaan hyvän kauppatavan mukainen ja asianmukainen huutokauppa, sekä riittävät ta loudelliset resurssit, joilla helpotetaan asianmukaista toimintaa. |
3. | Huutokauppoihin osallistumisen edellytyksenä on asiakkaiden tuntemisvelvollisuustarkastuksia koskevien riittävien vähimmäisvaatimusten täyttäminen sen varmistamiseksi, että osallistujat eivät vaikuta huutokau pan sujumiseen haitallisesti. |
4. | Huutokauppaprosessin on oltava ennakoitavissa, erityisesti huutokauppojen ajoituksen ja jaksottamisen sekä huutokaupan kohteeksi tulevien arvioitujen päästöoikeuksien määrien osalta. Huutokauppamenettelyn keskeiset osat, mukaan lukien aikataulu, päivämäärät ja myynnin arvioidut määrät, on julkaistava huu tokaupan järjestävän tahon verkkosivuilla vähintään kuukausi ennen huutokaupan alkamista. Kaikista merkittävistä muutoksista on myös ilmoitettava etukäteen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. |
Keskeiset perusteet | |
5. | Päästöoikeuksien huutokauppaaminen suoritetaan siten, että tavoitteena on vaikutusten minimoiminen kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmään. Huutokaupasta vastaavan tahon on varmistettava, että huu tokauppojen selvityshinnat eivät merkittävästi eroa päästöoikeuksien hinnoista jälkimarkkinoilla huu tokauppakauden aikana, koska tämä olisi osoitus puutteista huutokaupoissa. Edellä olevassa lauseessa tarkoitetun poikkeuksen määrittämisessä käytetyt menetelmät olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomai sille, joilla on markkinavalvontatehtäviä. |
6. | Kaikki huutokauppoja koskevat ei-luottamukselliset tiedot, mukaan lukien kaikki lainsäädäntö, ohjeet ja lomakkeet, on julkaistava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Kunkin järjestetyn huutokaupan tulokset julkaistaan heti kun se on käytännössä mahdollista, ja niiden on sisällettävä asiaa koskevat ei-luottamuk selliset tiedot. Huutokauppojen tuloksia koskevat raportit on julkaistava vähintään vuosittain. |
7. | Päästöoikeuksien huutokauppoihin sovelletaan riittäviä sääntöjä ja määräyksiä, joilla huutokaupoissa vä hennetään riskiä kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta ja terroris min rahoituksesta. Tällaiset säännöt ja menettelyt eivät saa mahdollisuuksien mukaan olla lievempiä kuin ne, joita sovelletaan rahoitusmarkkinoihin osapuolten oikeusjärjestelmissä. Erityisesti huutokaupan järjes tävä taho vastaa siitä, että toteutetaan toimenpiteet, menettelyt ja prosessit, joilla varmistetaan huutokaup pojen riippumattomuus. Sen on myös seurattava markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja ilmoitettava toi mivaltaisille viranomaisille kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta. |
8. | Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava riittävästi huutokauppoja järjestävää tahoa sekä päästöoike uksien huutokauppaa. Nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava tarvittava oikeuskelpoisuus ja tekniset järjestelyt, jotta ne voivat valvoa — huutokauppapaikkojen organisaatiota ja toimijoiden toimintaa — asiakkaiden puolesta toimivien ammattimaisten välittäjien organisaatiota ja toimintaa — markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja liiketoimia, jotta voidaan estää sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi — markkinatoimijoiden liiketoimia, jotta voidaan estää rahanpesu ja terrorismin rahoitus. Valvonta ei mahdollisuuksien mukaan saa olla lievempää kuin valvonta rahoitusmarkkinoilla osapuolten oikeusjärjestelmissä. |
Sveitsin on pyrittävä hyödyntämään yksityistä tahoa päästöoikeuksiensa huu tokauppaamista varten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.
Siihen saakka, kun tällaisen tahon kanssa tehdään sopimus, ja edellyttäen, että vuodessa huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on alle kiinteän kynnys arvon, Sveitsi voi edelleen käyttää huutokauppoja varten tämänhetkisiä jär jestelyjä eli FOENin järjestämiä huutokauppoja seuraavin edellytyksin:
1. Kynnysarvona on 1 000 000 päästöoikeutta, mukaan lukien ilmailutoimin taa varten huutokaupattavat päästöoikeudet.
2. Edellä olevia keskeisiä perusteita 1–8 sovelletaan, lukuun ottamatta perus teita 1 ja 2, kun taas perusteen 5 viimeistä virkettä ja perusteita 7 ja 8 sovelletaan ainoastaan FOENiin, siinä määrin kuin se on mahdollista.
Edellä olevaa keskeistä perustetta 3 sovelletaan yhdessä seuraavan määräyksen kanssa: lupa tehdä tarjouksia Sveitsin päästöoikeuksista niiden huutokauppa järjestelyjen mukaisesti, jotka olivat voimassa silloin, kun tämä sopimus alle kirjoitettiin, taataan ETA:ssa kaikille niille tahoille, joilla on lupa tehdä tar jouksia huutokaupoissa unionissa.
Sveitsi voi valtuuttaa tahoja, jotka järjestävät ETA:ssa pidettäviä huutokaup poja.
YHTEYTTÄ KOSKEVAT TEKNISET STANDARDIT
Jotta yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestel män välillä saadaan toiminnalliseksi, on toteutettava väliaikainen ratkaisu touko kuuhun 2020 mennessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Osapuolten on tehtävä yhteistyötä, jotta väliaikainen ratkaisu voidaan korvata pysyvällä rekiste riyhteydellä mahdollisimman pian.
Yhteyttä koskevissa teknisissä standardeissa (LTS) on määritettävä
— tiedonsiirtoyhteyden arkkitehtuuri
— tiedonsiirron turvallisuus
— xxxxxxxx toiminnoista (liiketoimet, täsmäytys…)
— verkkopalvelujen määritelmä
— tietojen kirjausta koskevat vaatimukset
— operatiiviset järjestelyt (neuvontapalvelu, tuki)
— tiedonsiirron käyttöönottosuunnitelma ja testausmenettely
— turvallisuuden testausmenettely.
LTS-standardeissa on määritettävä, että valvojien on toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että SSTL ja EUTL ja niiden välinen yhteys on toiminnassa 24 tuntia päivässä ja 7 päivää viikossa ja että SSTL:n ja EUTL:n toiminnan ja niiden välisen yhteyden toimintahäiriöt on pidettävä mahdollisim man vähäisinä.
LTS-standardeissa on määritettävä, että tiedonsiirto SSTL:n ja EUTL:n välillä tapahtuu verkkopalveluviestien suojatun vaihdon muodossa seuraavan teknolo gian perusteella (1):
— SOAP-protokollaa (Simple Object Access Protocol) tai vastaavaa käyttävät verkkopalvelut
— laitteistoon perustuva virtuaalinen yksityisverkko (VPN)
— XML-merkintäkieli (Extensible Markup Language)
— digitaalinen allekirjoitus ja
— NTP-protokollat (Network Time Protocol).
LTS-standardeissa on asetettava turvallisuutta koskevia lisävaatimuksia Sveitsin rekisterille, SSTL:lle, unionin rekisterille ja EUTL:lle, ja nämä on dokumentoi tava turvallisuuden hallintasuunnitelmaan. Erityisesti LTS-standardeissa on mää ritettävä seuraavaa:
— jos on syytä epäillä, että Sveitsin rekisterin, SSTL:n, unionin rekisterin tai EUTL:n tietoturva on vaarantunut, molempien osapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta toisilleen ja keskeytettävä SSTL:n ja EUTL:n välinen yhteys
(1) Tätä teknologiaa käytetään tällä hetkellä yhteyden luomiseen unionin rekisterin ja kan sainvälisen tapahtumalokin välillä sekä Sveitsin rekisterin ja kansainvälisen tapahtuma lokin välillä.
— tietoturvaloukkauksen tapahtuessa osapuolten on sitouduttava jakamaan välit tömästi tiedot keskenään. Siinä määrin kuin tekniset tiedot ovat käytettävissä, häiriötilannetta kuvaava raportti (päiväys, syy, vaikutus, korjaustoimet) lähe tetään Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan välillä 24 tunnin kuluessa tietoturvaloukkauksesta.
LTS-standardeissa säädetty tietoturvan testausmenettely on saatettava päätökseen ennen kuin SSTL:n ja EUTL:n välinen tiedonsiirtoyhteys luodaan ja aina, kun tarvitaan SSTL:n tai EUTL:n uusi versio.
LTS-standardeissa säädetään kahdesta testausympäristöstä tuotantoympäristön li säksi: kehityksen testausympäristöstä ja hyväksymisympäristöstä.
Osapuolten on Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan kautta osoi tettava, että niiden järjestelmistä on suoritettu riippumaton tietoturva-arviointi edeltävän kahdentoista kuukauden aikana LTS-standardeissa säädettyjen tietotur vavaatimusten mukaisesti. Tietoturvatestaus ja erityisesti penetraatiotestaus on suoritettava ohjelmiston kaikista merkittävistä uusista versioista LTS-standar deissa säädettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Penetraatiotestausta ei saa suorittaa ohjelmiston kehittäjä tai ohjelmiston kehittäjän alihankkija.
▼B
LIITE III
TURVALLISUUSLUOKAT JA KÄSITTELYOHJEET
Osapuolten on käytettävä seuraavia turvallisuusluokkia, jotta voidaan tunnistaa tämän sopimuksen yhteydessä käsitellyt ja vaihdetut arkaluonteiset tiedot:
— ETS rajoitettu
— ETS arkaluonteinen
— ETS kriittinen
Tiedot, joissa on merkintä ”ETS kriittinen”, ovat arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä ”ETS arkaluonteinen”, jotka ovat puolestaan arkaluonteisem pia kuin tiedot, joissa on merkintä ”ETS rajoitettu”.
Osapuolet sopivat laativansa käsittelyohjeet unionin päästökauppajärjestelmän olemassa olevan tietojen luokituspolitiikan perusteella sekä Sveitsin tietosuoja- asetuksen ja liittovaltion tietosuojalain perusteella. Käsittelyohjeet on toimitettava sekakomitean hyväksyttäviksi. Hyväksymisen jälkeen kaikkia tietoja on käsitel tävä turvallisuusluokituksen mukaisesti käsittelyohjeita noudattaen.
Mikäli osapuolet ovat arvioineet turvallisuusluokan eri tavalla, sovelletaan kor keampaa luokitusta.
Kunkin osapuolen lainsäädännössä on oltava vastaavat keskeiset tietoturvavaa timukset seuraavia käsittelyvaiheita varten ja tässä yhteydessä on otettava huo mioon päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokat:
— Asiakirjan luominen
— Resurssit
— Turvallisuusluokka
— Tallennus
— Sähköinen asiakirja verkossa
— Sähköinen asiakirja paikallisympäristössä
— Paperiasiakirja
— Sähköinen siirto
— Xxxxxxx ja matkapuhelin
— Faksi
— Sähköposti
— Tiedonsiirto
▼B
— Fyysinen siirto
— Suullinen
— Henkilökohtainen luovutus
— Postijärjestelmä
— Käyttö
— Käsittely IT-sovelluksilla
— Tulostus
— Kopiointi
— Poistaminen pysyvästä paikasta
— Tiedonhallinta
— Luokittelun ja vastaanottajien säännöllinen arviointi
— Arkistointi
— Poistaminen ja tuhoaminen
▼B
LIITE IV
PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄN TURVALLISUUSLUOKKIEN MÄÄRITTÄMINEN
A.1- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus
’Luottamuksellisuudella’ tarkoitetaan tietojen tai koko tietojärjestelmän taikka sen osan (kuten algoritmit, ohjelmat ja dokumentaatio) rajattua luonnetta; käyttöoike udet on rajattu valtuutetuille henkilöille, elimille ja menettelyille.
’Eheydellä’ tarkoitetaan varmuutta siitä, että tietojärjestelmää ja käsiteltyjä tietoja voidaan muuttaa ainoastaan tietoisin ja oikeutetuin toimin ja että järjestelmä tuottaa odotetun tuloksen tarkasti ja täydellisesti.
Kaikkien päästökauppajärjestelmän tietojen osalta, jotka katsotaan arkaluonteisik si, luottamuksellisuusnäkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten näiden tie tojen julkistaminen voi vaikuttaa yritystasolla (ja eheysnäkökohtaa on tarkastel tava sen kannalta, miten näiden tietojen tahaton muuttaminen, tuhoaminen osit tain tai kokonaan voi vaikuttaa yritystasolla).
Tietojen luottamuksellisuuden taso ja tietojärjestelmän eheyden taso luokitellaan
A.2 osaan sisältyviin perusteisiin pohjautuvan arvioinnin perusteella. Kyseiset luokitukset mahdollistavat tietojen yleisen turvallisuusluokan arvioinnin
A.3 osassa olevan taulukon avulla.
A.2- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus
A.2.1. ’Matala luokitus’
Matala luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tiedoil le, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille kohtuullista vahinkoa, joka todennäköisesti
— vaikuttaisi jossakin määrin poliittisiin tai diplomaattisiin suhteisiin;
— aiheuttaisi negatiivista paikallista julkisuutta osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle;
— aiheuttaisi haittaa luonnollisille henkilöille;
— vaikuttaisi henkilöstön motivaatioon tai tuottavuuteen;
— aiheuttaisi rajallista taloudellista menetystä tai mahdollistaisi jossakin määrin luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saa misen;
— vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten politiikkojen tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen;
— vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.
A.2.2. ’Keskinkertainen luokitus’
Keskinkertainen luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liitty ville tiedoille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden mene tys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vahinkoa, joka todennäköisesti
▼B
— aiheuttaisi haittaa poliittisille tai diplomaattisille suhteille;
— aiheuttaisi haittaa osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle;
— aiheuttaisi ahdinkoa luonnollisille henkilöille;
— laskisi henkilöstön motivaatiota/tuottavuutta;
— asettaisi osapuolet tai muut elimet epäedulliseen asemaan muiden kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa;
— aiheuttaisi taloudellista menetystä tai mahdollistaisi luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;
— vaikuttaisi rikosten tutkintaan;
— rikkoisi oikeudellisia tai sopimusvelvoitteita tietojen luottamuksellisuudesta;
— vaikuttaisi osapuolten politiikkojen tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttami seen;
— vaikuttaisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.
A.2.3. ’Korkea luokitus’
Korkea luokitus on annettava kaikille päästökauppajärjestelmään liittyville tie doille, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aihe uttaisi osapuolille tai muille elimille vakavaa ja/tai kohtuutonta vahinkoa, joka todennäköisesti
— vaikuttaisi haitallisesti diplomaattisiin suhteisiin;
— aiheuttaisi huomattavaa ahdinkoa luonnollisille henkilöille;
— vaikeuttaisi osapuolten tai muiden osallistujien voimavarojen toiminnallisen tehokkuuden tai turvallisuuden ylläpitämistä;
— aiheuttaisi taloudellista menetystä tai mahdollistaisi luonnollisille henkilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen;
— rikkoisi asianmukaisia pyrkimyksiä säilyttää kolmansien osapuolten luovutta mat tiedot luottamuksellisina;
— olisi tietojen julkistamista koskevien lakisääteisten rajoitusten vastaista;
— haittaisi rikostutkintaa tai helpottaisi rikoksen tekemistä;
— asettaisi osapuolet huonompaan asemaan muiden kanssa käytävissä kaupalli sissa tai poliittisissa neuvotteluissa;
— haittaisi osapuolten politiikkojen tehokasta laatimista tai toteuttamista;
— heikentäisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaista hallinnointia.
▼B
A.3 – Päästökauppajärjestelmän arkaluonteisten tietojen tason arviointi
A.2 osan mukaisen luottamuksellisuus- ja eheysluokituksen perusteella tietojen yleinen turvallisuusluokka määritetään käyttäen seuraavaa taulukkoa:
Luottamuksellisuuden luokitte luEheyden luokittelu | Matala | Keskinkertainen | Korkea |
Matala | ETS rajoitettu | ETS arkaluonteinen (tai ETS rajoitettu (*)) | ETS kriittinen |
Keskinkertainen | ETS arkaluonteinen (tai ETS rajoitettu (*)) | ETS arkaluonteinen (tai ETS kriittinen (*)) | ETS kriittinen |
Korkea | ETS kriittinen | ETS kriittinen | ETS kriittinen |
(*) Mahdolliset vaihtelut arvioidaan tapauskohtaisesti.